Vapaus, February 5, 1966

              Sivu 2 Lauantai, helmik. 5 p. — Saturday, Feb. 5, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A N S^
( L I B E R F V ) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W. E K L U N D MANAGERI E. SUICBI
TELEPHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 674.4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaue
Publishing Co. Limited, 100ri02 Elm St; West, Sudbury, Ontario, Canada.
\ Mailing Address: Box 69
Advertlsing rat?s Upon appUcation, translation tree of charge.
Authorized as secönd class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and för payment of postage in cash.
HcCÄNÄDIANIlÄNGUAGEiRRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:.ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. IBJUl
ii 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5^78
Kaksi vastakkaista ehdotusta
Lehtemme torstaisessa numerossa kerrottiin Canadan
naistenkongressin suunnitelmasta sodan runteleman Viet­namin
kansan avustamiseksi. Naistenkongressin julkaisemas­sa
lausunossa tuomitaan USA:n hyökkäyssota ja sanotaan,
että "Vietnamin kansa on kärsinyt 20 pitkää vuotta* sodan
aöieuttamasta tuhosta. Sinä aikana syntyneet; sukupolvet
ovat eläneet tuhti tunnilta jatkuvasti kuulien ja pommien
uhkaamana." Tällä perusteella ilmoitetaan päätetyn, että jär­jestetään
kansallinen kampanja ruokatavarain ja lääkkeiden
lähettämiseksi Vietnamiin; Tunnuslauseena on: "Auttakaam­me
ihmishenkien pelastamista Vietnamissa."
Tällainen inhimillinen toiminta Yhdysvaltain imperia­lismin
fääkkäyks:ien, pommituksien ja myrkkykaasuhyök-käyksien
uhrien avustamiseksi on tervehdittävä toimenpide,
sillä keräämällä lääkkeitä ja ruokatarpeita sodan uhrien
kärsimysten lieventämiseksi me voimme osoittaa olevamme
sekä puheissa-^ttä käytännön teoissa hyökkäyksen uhrien
puolella.
Samaan aikaan tuli Ottawasta, hallituspiireistä lähtöisin
oleva uutistieto, missä kerrottiin, että liittohallitus aikoo pe­rustaa
jonkinlaisen lääkintäkeskuksen vietnamilaisten sivii­lien
avustamiseksi. Samassa yhteydessä annettiin tietääi että
asiasta neuvotellaan edelleen Vietnamin (tarkoittaa Sai­gonin)
halHtuksen kanssa, mikä on käytännössä sama kuin
sanottaisiin neuvonpitoa käytävän Washingtonin kanssa.
Pinnallisesti katsoen tämä Ottawan uutinen näyttää mel­ko
viattomalta. Ja jos osoittautuu, että olemme väärässä,
meidän lehtemme on valmis tarkistamaan kantansa vaikka
huomenna.
. Mutta kaikki merkit viittaavat nyt kuitenkin siihen, että
tässä on kysymys kiilasta, mikä lyödään sisään ohut pää
edellä niin, että saataisiin Canada siten sidotuksi Yhdysval­tain
sotavankkureihin Etelä-Vietnamissa. Julkinen salaisuus
on, että Washington on viime aikoina vaatinut liittolaismail­taan
avustusta likaiselle sodalleen Vietnamissa; Yleisesti
myös tiedetään liittohallituksen asenne -^yhtenä Geneven
sopimuksen valvontakomission jäsenmaana Canada ei ha­lua
"mitään sotilaallista apua" Yhdysvalloille antaa; on meil­le
selitetty. Mutta Washingtonin sotahaukkojen vaatimukset
voidaan tällaisissa tapauksissa tyydyttää niinkin, että lähe­tetään
jenkkien moraaliseksi avuksi ensin lääkintäapua ja
sitten myöhemnun ehkä jotakin muuta.
Tässä yhteydessä tule muistaa, että ei edes Yhdysval­tain
imperialismi lähettänyt suoralta. kädeltä suuria sota­joukkoja
Vietnamiin. Ensin sinne lähetettiin Yhdysvalloista
siditeellisen pieni määrä sotilaallisia "neuvonantajia". Sit­ten
näitten "neuvonantajien" määrää lisättiin. Myöhemmin
"neuvonantajille" annettiin oikeus "itsepuolustukseen" ja
sitten "vihollisen etsimiseen", kunnes tultiin siihen, missä
nyt ollaan, että Vietnamiin lähetettiin kymmeniätuhansia
miehiä käsittävät taistelujoukot.
Tämä on se perikadon tie, mitä meidän tulee kansakun­tana
välttää. Sen vuoksi on ehdottomasti vastustettava jenk­kien
avustamista edes "siviilien auttamisen" nimellä perus­tettavan
lääkintäkeskuksen muodossa, sillä kuten sanottu,
meistä näyttää, että tässä yritetään nyt lyödä kiilan ohut
pää sisään niin, että Canadakin tulisi vedetyksi kiertoteitse
Vietnamin sotaan. '
^^Helpotuksen" aihetta todelkikin
Pian sen jälkeen kun Yhdysvallat aloitti rikollisen ja
murhaavan ilmapommituksensa uudelleen Pohjois-Vietnamia
vastaan, saapui Saigonista tieto, että siellä olevat yhdysval­talaiset
virkailijat ja heidän etelävietnamilaiset renkipoikan-sa
tunsivat "huojennusta" tilanteessa, kuten torontolainen
aamulehti mainitun uutistiedon otsikoi tiistaina.
New York Times Servicen välittämässä Saigonin uuti­sessa
kerrottiin meille näin: .
Yleisenä vastavaikutteena Saigonissa, niin vietnamilais­ten
kuin amerikkalaistenkin virkailijain keskuudessa Poh­jois-
Vietnamin pommituksen uudelleen aloittamisesta on hel­potuksen
tunne.
Vaikka täkäläiset virkailijat uskoivat, että pitempi pom-mitustauko
oli poliittisesti tarpeellinen toimenpide Yhdys­valloille,
johtuen; se kansainyäJisestä ja kotimaisesta painos-'
tuksesta rauhantavoittelujen hyväksi Vietnamissa, Saigonis­sa
ei koskaan hyväksytty ilomielin tätä ilmapommituksen
keskeyttämistä.
TYKKEJÄ JA VOJTA
Presidentti Johnson antoi tammi­kuu
13 päivänä, kongressille perin­teellisen
sanoman US A n valtion, ti-r
lasta j a 10 päivää myöhemmin bud-jettiesityksensS
varäinhoitovuodelcsi
1966-^. Useat länsieurooppalaiset
lehdet varustivat presidentti John­sonin
esityksiä koskevat komment­tinsa
otsikoilla: "Tykkejä ja yoita'^
tai ' V o i t a j a tykkejä". Jo presiden­tin
vaalitaistelun aikana : Johnson
ratsasteli murhatun presidentti Ken
nedy-vainajan suorittamilla tutki­muksilla
j a suunnitelmilla. Yleisni-^
mityksenä oli "Uusi raja" ( ' N ew
F r o n t i e r " ) , j o k a ^ t ä h t ä s i USAn muut
tamiseksi todelliseksi hyvinvointi­valtioksi.
Kennedy-vainaan ulkopo­liittisiin
kömmähdyksiin puuttumat­ta
ei voida kieltää, etteikö hänen
suunnitelmissaan ollut myös itua.
Näiden vuoksi USAn suurpääoma
raivasikin hänet tieltään. President­ti
Johnson pölli Kennedyn suunni­telmat
omikseen. Hän antoi niille
vain uuden nimen ' Suuri yhteis­kunta"
("Great Society'^).
• » • »
Presidentti Kennedyn yhtenä suu­rena
päämääränä oli neekeriväes-tön
toinen vapauttaminen eli saat­taminen
tasa-arvoiseksi valkoisten
kanssa. Kennedy pääsikin hyvään
alkuun, mutta Johnsonin lyhyenä
valtakautena voidaan todeta, että
uudella ajalla USAssa ei ole kos­kaan
murhattu ja pahoinpidelty
neekereitä (ja osiltain myös kansa-aisoikeuksia
ajavia valkoihoisia)
n i in paljon kuin parin viime vuo­den
aikana. Johnsonin ohjelmaan
— Kennedyltä lainattua on kuu­lunut
myös köyhyyden vastustami­nen,
terveydenhoidon edistäminen
ja koululaitok.scn sekä koko opetus­järjestelmän
uusiminen, vaalilain
uudistaminen jne.
. Antaessaan kolmannen kerran
presidentti; Kennedyn murhan j ä l ­keen
sekä sanoman valtiofl tilasta
et ä budjettiiesityksensä, presidentti
Johnson kehuskeli ensisijaisesti
'Siiuren yhteiskuntansa' tavoitteita.
MUtta; - uudessa budjettiesityksessä
oli.esitettävä myös lasku, Kulumas­sa
oleva budjetti osoitti, että alku­peräisessä
esityksessä rnenot o l i pai­nettu
noin 97 miijardiin dollariin
j a ylijäämää oli Ö,4 miljardia dolla­ria.
Uudessa budjettiesityksessä me­not
on arvioitu 112,8 riiiljardiksi
dollariksi ja tulot 111 miljardiksi
Vajaus aiotaan peittää eräiden ve­rohelpotusten
poistoilla. Niiden piti
astua voimaan kuluhan vuoden alus­ta
lukien^ Uuden budjettiesityksen
loppusummasta sotilasmenoihin on
merkitty 54,2 miljardia -dollaria, ja
tähän lisäksi -105 'miljardia Viet­namin
sodan menojen peittämisek­si.
Kuitenkin on huomattava, että
mainitusta 10,5 miljardista dollaris­ta
on käytetty jo voimassa olevana
varainhoitovuotena 4,6 miljardia
dollaria; Uudessa budjeliesityksessä
•Otamenoja on siis yli 57!;{; Tällöin
on huomattava, että mikäli USA
laajentaa Vietnamin sotaansa, sen
sotilasmenot nousevat huikeasti ar-vioi:
ua suiireinmiksi.
Karkeasti i-yhmiteltynä USAn
muut budjettimenot kuin puolustus­menot
ja. Vietnamin sotalaskut, ja­kautuvat
seuraavasti: valtion veFKö-jen
korot 12,9 miljardia .dollaria.
Muiden menojen summa on 22,3
miljardia; dollaria. Menojen peittä­miseksi
kerätään veroilla 99,5 niil-jaixlia
doUaria. mis.sä henkilö- ja
liikevaihloveroh osuus on y l i 65
miljardia dollaria.
Sekä alkajaisiksi että päättäjäi­siksi
Johnson kehuskeli, että US.A
on niin rikas, että se pystyy toteut-
•amaan hänen suunnitteleniansa
"Suuren yhleiskunnan", mihin tar­koitukseen
varatut, korotetut määrä
rahat ovat kuin pisara suurilla 'ja
kuumilla helvetin kivillä. President­ti
Johnson korosti nimenomaan, et­tä
hän ei epäröi ollenkaan pyytää
kqn;<ressilta lisämäärärahoja Viet-
I namin sotaa varten, jos tilanne .niin [
Anna Valpuri Mikkola, North Co-' "'^^''••'^ ^--ij^^''' P'''^''" i
balt, Ont., täyttää maanantaina, hei- '"arkkeja sii ä että ohjelmaa Tyk- ,
mikuun 7 päivänä 98 viiot a. ''^^^ J'' mahdoton viedä '
j menestyksellä yht-aikaa fäpi. Pahaa j
Sylvia Kallio, Silver Mountain. i ennustaa se. e t t ä Valkoinen talo on !
Ont., täytti äskettäin 76 vuotta (eikä
80 kuten virheellisesti ilmoitettiin).
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Öljyä Suomeen
Volgan-Itämeren
kanavaa pitkin
' Moskova. — Purjehduskaudella
1965 kuljetettiin Volgalta Itäme­reen
kulkevalla kanavalla yhteen­sä
5 milj. tonnia rahtia, kirjoittaa
Tassin kirjeenvaihtaja Ivan Art-jomov.
Kanava on huomattavasti lyhen-tänyt
Neuvostoliiton kuljetuksia
itämerelle, jotka aikaisemmin
kestivät 10—15 päivää. Niistä
vastasivat etupäässä pienet sisä­vesialukset,
mutta nykyään pääse­vät
suuret valtamerialukset uutta
kanavaa pikin Volgalta itämerelle
kolmessa päivässä^ Tulevalla pur­jehduskaudella
arvellaan kanavan
rahtiliikenteen kohoavan 6,5 milj.
tonniin.
Uutta vesitietä käytetään erityi­sesti
Suomeen ja muihin Pohjois­maihin
suuntautuvissa kuljetuksis­sa.
Aikaisemmin joutuivat säiliö­alukset
kuljettamaan Suomen Neu­vostoliitosta
ostaman öljyn Odes­san
satamasta Mustalta mereltä
koko Euroopan ympäri Helsinkiin
ja Suomen muihin öljysatamiin.
Matkaa kertyi tuolloin noin 10,000
km. Pättyneellä purjehduskaudella
kuljetettiin osa Suomen ostamas­ta
öljystä jo uuden kanavan kaut­ta,
jolloin matka Volgalta Helsin­kiin
on vain noin 1,400 km. Asian­tuntijat
arvelevat, että ensi purjeh­duskaudella
kuljetetaan kaikki
Suomen ostama öljy uutta reittiä
pitkin.
Mitä muut sanovat
BsaBanniioinininiiifliannBB^^
"KAIVON MYBKYTTÄJILLE" MUISTUTUS
Sen jälkeen kuot lehtemme kiinnitti huomiota yksityisen.pääoman
hallitsemien sanomalehtien harjoittamaan maamme ia Neuvostoliiton
välisten suhteiden sabotointiin, on ulkoministeri Karjalainen lyhtynyt
toim.enpiteisiin ja antanut Helsingin Sanomien päätoimittajalle vakavan
muistutuksen siitä että lehden pilapiirtäjän Porkkalan-palautuksen muis­topäivänä
julkaisema törkeä piirros kaivaa maata Suomen ja Neavosto-liiton
hyvien ja luottamuksellisten suhteiden alta. minkä lisäksi tällainen
toiminta on omiaan yllyttämään ja rohkaisemaan tiettyjä, piirejä Suomen
ja Neuvostoliiton välisten suhteiden vahingoittamiseen.
Juuri tällaista puuttumista viralliselta taholta tarkoitimme, puhues­samme
asiaa käsittelevässä artikkelissamme siitä, että viranomaisten:
olisi tehtävä jotakin saattaakseen edesvastuuttomat "kaivon myrkyttäjät^'
päiväiärjestykseen. Panemme tyydytyksellä merkille ulkoministerin
esiintymisen ja toivomme vilpittömästi, että muistutus otettaisiin var­teen
sieUä, minne se oli kohdistettu. — Päivän Sanomat, Helsinki.
MORSE ARVOSTELI
TAAS KIRPEASTI
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Hö Tshi-Mirfhiltä
viesti Pariisiin
Pariisi. -^.Polijois-Vietnamin
. presidentti Ho Tshi-minh on pyy­tänyt
Ranskan presidenttiä de
Gaitllca käyttämään arvovaltaan­sa
lopettaakseen amerikkalaisten
tojniinnan Vietnamissa, kerrotaan
Pariisista maanantaina.
Ilo on de Gaullelle lähettämäs­sään
sanoma.ssa pyytänyt Rans­kan
hallitusta ottamaan vastatak­seen
kaikista Geneven sopimuk­sissa
tehdyistä sitoumuksista.
Vuonna 1954 tehty Geneven sopi­mus
päätti sodan silloisessa Rans­kan
Indokiinassa.
Pohjois-Vietnamin presidentti lä'
äynnä kaikenkarvaisia karjapaimc-i hetti sanomia useille valtionpää-ma
ja hämäriä .sotasoikkailijoita.! miehille ympäri maailmaa viime
.Johnsonilla on kuitenkin vielä mah-1 viikolla. Kenraali de Gaullen sano-dollisuus
valita tykkien a.semesta j man sisältö on hyvin samanlainen
voi; — Lil)ra. kuin muidenkin sellaisen saaneiden.
UUTTA VANHAN TILALLE
Ilmoista ensiksi. Aurinko paistaa
nyt täydellä terällä ja lämpötilanne
on 22 astetta yläpuolella nollan
F. On helmikuut! 1 päivä.
Sen jälkeen vkun Worthingtonin
kaivos luhistui 4 päivänä syyskuuta
1927, hävisivät ihmiset ja asunnot
niin että kylä jäi vain hiljaiseloon.
Nyt jälleen maanalusta henkii. On
porattu kaksi uutta kaivoskuilua
Toisessa on jo poraus käynnissä ja
kiveä nousee maan päälle jatku­vasti.
Toisen kuilun päälle on ra­kennettu
voimakas teräsrunko, mikä
on lujasti kalliossa kiinni, e t t ä var­masti
pysyy jaloillaan. Ammattitai­toisia
kaivostyömiehiä tuodaan Sud-burysta
j a joitakin paikkakuntalai­sia
on päässyt maanpäällystöihin.
Kuinka laaja työmaa siitä tulee,
sen näyttää tulevaisuus. Vielä ci ole
liioin kuulunut mitään ruokalan
pystyttäjästä, mutta ainahan niitä
liikkeenharjoittajia ilmaantuu uu­sille
työmaille. "Musta sika" on jo
kuulemma kiirehtinyt mukaan.
. Joskus toisten lisää, miltä tämä
kylä alkaa näyttää. Tervehtien,
— A-tyttö, VVorlhington, Ont.
"Henlttlöpalvonnan kausi"
liarliaanjolitava nimitys
Nettv York. — Esiintyessään
sunnuntaina CBS-yhtymän radio-ja
tv-lähetyksessä . senaattori
Wayne Morse arvosteli ankarasti
USAn Vietnamin-politiikkaa. Hän
totesi Vietnamin sodan laajenta­misen
olleen ja olevan edelleen­kin
virheellistä politiikkaa. — Su'
rullinen ja inhoittava totuus on,
cUä USA on pääbyökkääjä Viet-namissa^
sanoi senaattori ja to­tesi
USAn Vietnamissa suoritta­millaan
toimenpiteillä rikkoneen
YKn peruskirjaa 13 kertaa.
Morse lausui edelleen, ettei
president i Johnsonilla "ole mi­tään
oikeutta lähettää kuolemaan
ainuttakaan amerikkalaista nuo­rukaista
ilman sodanjulistusta".
Hän syytti myös hallitusta sii­tä,
että se ainoastaan "sanoin'^ oli
tarjonnut neuvotteluja rauhan­omaisesta
ratkaisusta.
Sanomalehti New York Times
asettui äskettäin itse asiassa tur
Presidentti Ho tähdentää, että
Yhdysvaltain tulisi poistaa joukkon-
.sa Vietnamista, tunnustaa Vietkong
Etelä-Vietnamin ainoaksi virallisek­si
edustajaksi ja alkaa neuvottelut
kansallisen vapautusrintaman kans­sa.
Pohjois-Vietnamia vastaan koh­distettujen
pommitushyökkäysten
ja muiden sotatoimien ehdoton ja
lopullinen päättyminen on Vietna­min
tilanteen poliittisen selviämi­nen
olemassaolon ehto.
kemaan senaattori Morsen ehdo­tusta,
että: USAn Vietnam-poli­tiikka
tulisi of.aa kongressissa-laa
jaan käsittelyyn. Lehti katsoo, täl­laisen
käsittelyn välttämättömäk­si,
koska tilanne on olennaisesti
muuttunut niistä ajoista, jolloin
presidentti Johnson vuonna 1964
sai laajat valtuudet Vietnamissa'
käytävässä sodassa.
Lontoo. — Yhdysvaltain päätös
aloittaa uudelleen Pohjois-Vietna-min
pommittamisen otettiin Lon­toossa
vastaan pahoitellen, mutta
ymmärtäväisesti. J
'•Päätös ei tullut yllätyksenä eng­lantilaisille;
yleisen käsityksen mu­kaan
ulkoministeri Michael Stewar-tille
tiedoettiin asiasta hänen Yh­dysvaltain
johtajien kanssa Wash-ingtonissa
äskettäin käymissä neu­vottelujen
aikana.
Arvovaltaisissa englantilaispii-
! eissä todettiin valittaen etteivät
Pohjois-Vietnamin viranomaiset an­taneet
37 vuorokautta kestäneen
pommitustauon aikana minkäänlais­ta
merkkiä halukkuudestaan neuvo­tella
muuta kuin omilla ehdoillaan.
Pohjoi.s-Vietnamin katsottiin päin
vastoin käyttäneen taukoa hyväk­seen
sotavoimansa vahvistamiseksi.
Englannin hallitus olisi joka tapauk
scssa toivonut, että pommitustauko
olisi jatku^nit pääministeri Harold
Wilsoniii 21. helmikuuta alkavan
Moskov.invierailun loppuun saakka.
Moskova. — Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen virallinen ää­nenkannattaja
Pravda vihjasi sun­nuntaina,
että Neuvostoliitossa aio­taan
hylätä käsite ' licnkilöpalvon-nan
aikakausi". Tätä pilkkanimitys-tä
on käytetty vuodesta 19.56 lähtien
Josef Stalinin 29-vuotisen valtakau­den
suurten puhdistusten ajasta.
Kirjoittajien mielestä puolue on
oikea.ssa tuomitessaan Stalinin hen­kilöpalvonnan.
Itse nimitys op
kuitenkin virheellinen, ja Stalinin
osuutta siihen on liioiteltu. Henki­löpalvonta-
käsitteen otti käyttöön
entinen pääministeri Nikita Hrush-tshev
hyökätessään kiivaasti Stali­nia
vastaan 20. puoluekokouksessa
1956. Stalin oli kuollut kolme vuol­ta
aiemmin.
Pravdan sunnuntaisen kirjoituk­sen
tärkeyttä osoittaa se seikka,
G t t ä sen on allekirjoittanut kolme
johtavaa historioitsijaa.: He ovat
akateemikko Jevgeni Zhukov, toh­tori
Vladimir Trubanovski sekä
•'Historian ont;eImia'-nimisen jul­kaisun
päätoimittaja V. Shunkov. {
Stalinismin: murtumisella oli
alussa hyvin positiivinen merkitys
-ekö hyvää tekevä vaikutus neuvos­toyhteiskunnan
elämiiän ja tieteiden
kehittymiseen. Valitettavasti
asia.ssa kuitenkin tuntui myös
marxilais-leninliä.syydelle vieras
vaikutus, ja tämä alkoi heijastua
myö.s joissakin historiallisissa teok­sissa,
sanottiin kirjoituksessa.
Tutkimuksen , on osoitettava ei
ainoastaan Stalinin vaan myös joi­denkin
hänen uhriensa osuus tapah­tumiin.
— Amerikkalaisten suurimpina huolina ovat tur­vattomuuden
tunne ja inflaaliovaara.
PÄIVÄN: PAKIN A
NOITAVAINOOJILLE PÄÄNVAIVAA
politiikan
taan.
Pohjois-Vietnamia vas
Tämän pituinen se! Muistaa vain
tulee, että ylläesitetyt lausunnot ei
vät ole kommunistien eikä sosialis­tien,
vaan VVashingtonin uskollisten
käskyläisten suusta lähteneitä. Sa
notaan että suu puhuu sydämen kyl-
Yhdysvaltain kprkea-arvoiset täkäläiset diplomaattivir^ lyydestä. Näin on a.sia tässäkin ta-kailijat
uskovat, että ainoa toivo Vfetnamintäistel^^ me- Pauksessa. Saigonissa olevat yhdys-nestyksellisestä
lopputuloksesta on siinä, että ylläpidetään
jatkuvaa painostusta Vietnamin kommunisteja vastaan Poh­joisessa
ja sotilaallisia toimintaa etelässä . . v Täällä ei ole
paljoakaan toivoa neuvotteluista nyt nähtävissä olevana ai-
. tulevaisuudessa.
valtalaisvirkailijat Ja heidän renki-poikansä,
eivät lausu halaistua sa­naa
ulkomaille ilman Washirigtonin
lupaa ja ohjeita; Mutta AVashington,
jonka täytyy maailman yleisen mie­lipiteen
vuoksji pitää .suutaan hie-
Y h d y s v a l t a i n S ö t i i a s v i r k a i l i j a t katsovat m y ö s , e t t ä pom- man supussa, voi vapaammin puhua
m i t u s t a u k o antaa p o h j o l s v i e t n a m i l a i s i l l e t i l a i s u u d e n k o r j a t a ^^^f'^^ tavoitteistaan j a suunni-r
. . . . . . . . •, .,, . r, . , toimistaan Saigoni.ssa olevien v i r -
m a a n | e i t a a n , r a u t a t e i t ä ä n j a s i l t o j a a n Sotilasvirkailijat . k a H i j a i n s a suun^k^
o l i v a t s i t ä m i e l t ä , e t t ä m i k ä tahansa p i t e m p i p o m m i t u s t a u k o Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
o l i s i slaattanut y h d y s v a l t a l a i s e t j a e t e l ä v i e t n a m i l a i s e t j o u k o t että AVashingtonin ohjeiden ja mää-t
a r p e e t t o m a s t i e p ä e d u l l i s e e n - a s e m a a n . • ; räysten mukaisesti Saigonissa ole­vat
viskaalit "iJClkäävät" ääneen
puhuen kaikenlaisia nieuvotteluja
Pohjois-Vietnamin ja VietkOngin
kanssa ja tuntevat suuita "huojen­nusta"
aina silloin kun sotatoimia
tehostetaan ja laajennetaan.
Mutta pääministeri Pearson kiel­täytyy
Nobelin rauhanpalkinnosta
huolimatta julkisesti tuomitsemasta
Yhdy.svaltain hyökkäävää sotaohjol-mna
Vietnamissa! :
tarpeettomasti epäedulli
• \ Korkea-arvoiset yielhamilaiset virkailijat täällä, mu­kaanlukien
pääministeri Nguyen Cao Ky ja sotilasjunt^
muiit jäsenet, vastustavat kaikenlaisia' neuvotteluja Pohj^ois-
Vietnamin ja Vietkongin kanssa ja haluavat sotaa jatketta­van
mähdolljsimman voimaperäisesti.'
Pommituksen uudeHeen ailöittämispäätöstä tervehdit­tiin
näiden vietnamilaisvirkaiiijain taholta huojentunein mie­lin,
sillä he tulkitsivat sen (pommituksen aloittamisen) mer­kiksi
siitä, että USA on omaksunut uudelleen kovan linjan
: — En. ole nähnyt mutta olen
.kuullut, miten kommunistit ennen
pitivät kokouksia salaisissa k;im-mioissa
ja ohranat ravasivat ym­päri
etsien kenen ranteeseen näp­sätä
käsiraudat. Tällaista tapahtui
ns. rauhan aikana, sota-aikana oli
kovemmat kon.stit. Kyllä täytyy
olla v.jiikeaa nyt niillä, joiden mie­lestä
luo entinen tapa oli ainoa
oikea sulitaulumincn kommunis­teihin.
Heidän ainoa lohdutuk.sen-
.sa On — mutia laiha, laiha - T - että
vielä on maapailolla joitakin mai­ta/
joissa juikinen kommunismi ci
rehota . . .
Muutamin." on lusikka. Myös ke­miallinen
sodankäynti on tapetil­la:
Näin ja haistoin miten muuan
naissoturi lakkasi kynsiään . . .
Mutta vakava.sti puhuen, missä
valossa o n tä.ssä4-päiväisessä puo­luekokouksessa
asioita käsitelty?
. Suomen ulkoministeriön leh­distökatsauksen
mukaan SKPn
keskuskomitean toimintakerto­mukset
csitii pääsihteeri Ville
Pessi tiihdentäen, ettei SKPllä ole
a i l i c t t a i n u i i l l a a tai tai:kistaa so­sialismista
j a seii puolesta käytä­vän
taistrlim perusky.symyksistä
omaksumi;;an kat.somuksia (Suo-
Näin kirjoitti Siiomcn lairjihi- men komp. pyrkii sosialismiin rau-min
leviävän työväen päiviilehdeh hanomaisiiv keinoin niin, että
Kansan Uuliset-lehden pakinoitsi- maan. monipuoluejärjestelniä, jat-ja
''Juoikiinnan.Inssi" viikon vaih- kuu sekä yallankumoiiksen aikana
teessä kokoontuneesta SKPn edus- otta sen jälkeen — K)! Puolue;
tajakokouksesta,.inikä on Suomen silitceii Pessi tähdensi kuitenkiri,
.sanomalehdissä yleensä saanut että oikeatkin periaatteelliset kan-
Suurta huomiota osakseen- nanolqt -vaalivat Jatkuvasti cclel-
Kcvyempään (iipaan asioita se- leon kehitätnistä, konkretisointia,
littäcn 'Jussi" laukoo: --- Vavis- tä.vdoniiy.stä Ja tiismennystä muiit-kaa
porvarit! 302 hampaisiin a.sti liivien olosuhteiden tuodessa mu-evästcttyä
kommuinJiti'' kalisutte- kanaan uutta kokemusta ja ava-
. lee aseita Hclsin.uin Kulttuurita­lossa
vakaa.ssa vallankuinouksen
tekemisen tarkoituksessa.
— Mikä aselaji; kysäisee innos­tuneena,
sotilaallinen asiantuntija
res. sotamies Taskinen.
— Vaarallinen. Veitsiä ja haa­rukoita;
jotka varmasti oyat, olleet
kaikkien vanaiikiiniousten pohjan
luomisen täikoimmällä sijalla.
tessa niisiä näköaloja.
Paäsilitijcri Pe.ssi tähdensi pu-lieessaan
kansainvälisessä kommu­nistisessa
liikkeessä olevan edel­leen
syviä aatteellisia ja poliitti­sia
erimielisyyksiä. Ylei.senä ar­viona
voidaan todeta että Kiinan
komnuinistisen puolueen johdon
politiikka on joiitunui yhä huo­nompaan:
valoon niissäkin puolu­eissa,
jotki' aikaisemmin jotenkin
ymmärsivät Kiinan kommunisti­sen
puolueen linjaa. E i ole kuiten­kaan
vielä perusteltua olettaa, et­tä
erimielisyydet voitaisiin nope­asti
poistaa. Asioista on pyrittävä
käymään kärsivällistä ja periaat­teellista
kcsku-stelua.
Maaliskuun eduskuntavaaleja
käsitellessään pääsihteeri Pessi
tähdensi SKPn poliittisen iskun
kohdistuvan porvarillista politiik­kaa
vastaan ja erikoisesti seii to- '
teultajiin ja johtajiin: Kpkoomus-piiolueeseen.
J a keskustapuoluee-sccn.-
Pääsihtecri Pessi huomautti
majilaisliiton keskustapuolueen
nimen suojassa pyrkivän hämää-määiv
valitsijoita, jotta he eivät
muistaisi sen auttaneen kokoomus
puoluetta pääsemään hallituspuo­lueeksi
ja tpteuttaneen' tehok­kaasti
suurpääoman talöuspoiitiik-kaa
Ja lukeneen, maaseudun suur-viljelijöiiden,
etuja pienviljelijöi­den
kustannuksella. .
Sosialidemokraattisesta puolu­eesta
pääsihteeri l*essi tote.si sen
viime puoliiekokouksen ulkopoliit­tisen
julkilausuman olevan aikai­sempia
selvempi ja oikeasuuntai-sempi.
Samoin myös eräät puolue­johtajien
lau.sunnot ovat naapuri-ystävyyden
kannalta myönteisem-piä.
Pääsihteeri Pessi hi'iomautti
sosialidemokraattisen puolueen'
olevan odellconkin valmis oppot
sitiopolitiikastajin huolimatta myö­tävaikuttamaan
porvarien talous-poliniisten
.suunnitelmien toteut-:
tamiseen varsinkin, jos palkkiona
on hallitu-syhteistyön näköalat
vaalien jälkeen. Asenteiden sel­keytymistä
ja yhteistyöpyrkimys-tä
kansandemokraattien kanssa on
kuitenkin selvästi havaittavissa
sosdem puolueen nuoremman joh­tavan
polven keskuudessa.
Tällaista on Suomessa se "vii­meisen
ajan rienaus", mikä saa
varmaan F B l n miestä ja muiden
'punaista vaaraa" nuuskivien
heppujen niskakarvat nousemaan
pystyyn..
Eipä silti, "poliisivoimaakin on
Suomen' koijmiuni.stien. edustaja­kokouksessa,
sanoo edellämainittu
' Juorkuni:an' Jussi", mutta vain
puolueen jäsenkirjalla sisälle tul­leita,
poliiseja "'Olen yhyttänyt
s i e l l ä y h d c n nimismiehen ja olem­me
keskustelleet hänen kanssaan
purjehduki^esta", selitti 'Jussi" ja
Jatkaa: 'Keskustel-aun antoi ai­heen
eräänsä kokouksessa esitetty
lausunto,; että kommunistinen
puolue o;v hyvin luovinut nykyi­sessä
tilanteessa . . . . Nimismies
oli sitä miellä; ettei ole luovimi­sen;
v;ian myötätuulessa laskette­lun
aik;i, enkä minä uskaltanut po­liisia
vastustaa . . . Onnistuneen
purjehduk.sen ehto on, että paatti
on !iyv;is-'=ä kunnOssa, merikortit
luotettavat miehistö taitava ja
hyvi.s.sä voimissa."
Vähempikin tällainen antaisi
vatsanpuruja ja päänkivistystä po­liittisille
noitajahtaajillc varsin*
ki:i rapakon tällä puolen.
— Känsäkoura.