Vapaus, December 1, 1966

              Sivu 2
( L I B E R T " »
E L . / O R : W . E K L U N D
T E L E P H O N E :
Torstaina, jouluk. 1 p. — Thursday, Dee. 1, 1966 r„»^^^
rranco pesee
VAPAUS Espanjan kasvoja I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
: Establlshed Nov. 6. 1917
M A N A G E R ; E . S U K S I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapau*
Publishing C3o. Limited. 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aödress: Box 69
Advertlslng rates upon appUcabloh, translatloÄ tree ot charge. -
Authorlzed as second class itaail 1^ ihe Post Odlice peqpartmäiti Ot&va.
and for payment of postage in cash
Membero,CANADIAN;liANQUAGf'PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. S9i)0. 6 kk. $4.75 USA:ssa
8 kk. 2.75
1 vk. $10.00, O kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. lOJSO, B 9.75
Juhlavaksi oli lavastettu .Espan­jan
parlamentin erikoisistunto, kun
74-vuotias diktaattori Franco saa-
.pui lukemaan uusia esityksiä, jol-
1'den mukaan Espanja saa pääminis-
'terin ensimmäisen kerran sisällis^
sodan jälkeen ja parlamentin edus­tajista
100 valittaisiin jopa lähes
välittömillä vaaleilla (parlamentis-
Ajankohtaineii varoitus
Natsismin uudelleen elpyminen Saksassa on uhkana koko
maailmalle, sanoo Canadan juutalaisten kongressi viikon
vaihteessa julkaisemassaan lausunnossa.
Toisin kuin Yhdysvaltain juutalaisten vähemmistöä edus­tava
juutalaisten ortodoksinen' kirkko, mikä sokkosilla esiin­tyen
ja ilmeisesti isoisten tukea tavoitellen riensi muutama
päivä aikaisemmin USAn hyökkäyssotaa tukemaan Vietna­missa,
vaikka se ei voinutkaan "rauhantahdosta" kakistele­matta
tätä surkeata päätöslauselmaa hyväksyä. Canadan juu­talaisten
kongressin keskusalueen edustajakokous katsoi tosi-aasioita
suoraan silmiin ja hyväksyi päätöslauselman, niissä
kehoitetaän kongressin johtoa ryhtymään hetikohtaisesti toi-
• menpiteisiin "demokraattisen mielipiteen protestiliikkeen
kehittämiseksi" natsivaaraa. vastaan. Tämän päätöksen tekoon
osallistui kuutisensataa edustajaa. , .
Yhdysvaltain, yksi johtava rabbi, tri Joachim Prinz - -
Saksan natsismin entinen pakolainen — sanoi puheessaan,
että Länsi-Saksan uusnatsismia edustava Kansallinen demo-kraattipuolue
(NPD) ei ole samanlainen järjestö kuin oli
"vanhojen natsien liike v. 1930", vaan se edustaa "uutta:
lajia" kan.sallis- ja rotukiihkoilua. .
Miltei sukupuuttoon Saksassa natsismin aikana lapettu­jen
juutalaisten kanssaihmisillä täällä on erikoissyy kiinnit­tää
huomiota tähän "uudenmallisen" "kansallis- ja rotukiihr
kon" nousuun Länsi-Saksassa ja siihen vaaraan, minkä se
ihmiskunnalle aiheuttaa..
Multa kun muistetaan, että Saksan imperialismin aloit­teesta
on ihmiskunta syösty jo kaksi kertaa maailmansodan
pyörteisiin ja lisäksi sen. että ainoastaan Länsi-Saksan halli-,
tuspiiirt, johtavat poliiiikot, kenraalit ja muut puhuvat nyt
"rajojen siirtämisestä'" ia rnui^a revanshimielisistä suunni­telmista,
niin. silloin oivalletaan että nykyistä linjaansa seu­raava
Länsi-Saksa muodostaa yhtä suuren vaaran Suomelle
ja muille Euroopan maille sekä kaikkien muiden maiden kan­soille
kuin juutalaisillekin.
Kun e.sim. entinen natsipuolueen jäsen, Kurt Georg Kie-singer
aioiaan ''kruunata" Länsi-Saksan uudeksi kansleriksi
ja kun hänen, yhdeksi' luutnantikseen ilmeisesti vedetään
skandaaleistaan ja kiihkckansallisuusmielisyydestään tunnet­tu
entinen sotaministeri Franz-Josef Strauss, niin silloin on
syytä pysähtyä mieUimään Canadan juutalaisten kongressin
antamaa varoitusta Länsi-Saksan, uusnatsismin, ihmiskunnal­le
aiheuttamasta vaarasta.
Kiesinger oli johtava
Rikos ihmisyyttä vastaan
Kolmen miljoonan valkoisen hallitsemassa Etelä-Afrikassa
elää viisitcistamiljoonaa-värillistä vailla ihmisoikeuksia, toi­meentulominimin
rajalla. Vai:la ääni- ja järjestymisoikeut-ta,
vailla turvattua kctirauhaa ja oikeutta omistaa viljele-määnsä
maata, vailla oikeutta vastustaa valkoisen miehen
laatimia rotulakeja, apartheidia, elävät ne viisitoistamiljoonaa
afrikkalair^ta, joiden työn tuloksena: valkoisilla on Etelä-
Afrikan tasavalla.5sa maailman korkeimpiin laskettava elin-
••taso. ,
Musta mies ansaitsee vain kymmeneksen siitä mitä val­koinen
työntekijä samassa työssä saa. Ei ihme, että värilli­sen
keskj-ikä on maassa vain 35 vuottaj kun. se valkoisella
kohoaa aina 70 ikävuoteen. Tämä cn Etelä-..._jaLounais-Afri­kan
nykypäivää. Samanlainen se on.myös Rhodesiassa sekä
Portugalin Angolassa ja Mosambikissa, kirjoitti Helsingissä
ilme.styvä SKDLn äänenkannattaja Kansan Uutiset äskettäin
. ja.-lisäsi: •
Apartheid, joka erottaa mustan ja valkoisen rodun toi­sistaan
ja laillistaa mustiin kohdistuvan rotusorron, on rikos
ihmisyyttä kohtaan. Apartheid on pimeä keskiaika afrikka­laisille
ja häpeätahra kahdeiikymmenennen vuosisadan ih­miskunnalle,
joka aiheellisesti ylpeilee'tieteen Ja tekniikan
suurilla saavutuksilla. Siksi sitä vastaan on noussut voima-
; kas vastareaktio kaikkialla maailmassa* erikoisesti nuorison
keskuudessa, joka herkemmin tajuaa epäinhimillisyyden il­miöt
maailmassamme. Myös Suomessa on syntynyt anti-apartheid-
liikc, jonka toiminnallisuuden ansiosta Suomessa
vietetään rotusortoa vastustavaa viikkoa . . .
Me Canadan suomalaiset olemme aina ylpeilleet pienen
Suomen kansan suurista ja kunniakkaista vapausperinieistä
— juuri sellaisesta, mitä Suomessa vastikään vietetty rotu­sortoa
vastustava viikko kuvasi. On helppo, pitää kauniita
maljapuheita vapauden puolesta! Se on yhtä helppoa kuin
"synnin vastustaminen" silloin kun se ei syystä tai toisesta
käy laatuun. Vallan toista on iO kun otetaan kantaa päivän
polttavista kysymyksistä, joko vapauden puolesta tai sitä vas-taan.'.
; •
Tässäkin asiassa, rotusyrjinnän vastustamiskysymykses-sä,
on Suomessa oiettu pitkiä edistysaskeleita, huolimatta
siitä vaikka Suomestakin löytyy vielä-sellaisia^ yksilöjä jä
piirejäkin, jotka nyrpistävät nenäänsä, esim. mustalaisille tai
joillekin muille "huonoimmille roduille".
. Sivumennen sanoen_on kuvaava se, että rotusortoa vas­tustaneen
viikon järjestäjinä esiintyivät Suomen Elelä-Afrik-ka-
toimikunnassa Suomen poliittiset nuoriso- sekä ylioppi­las-
ja muut opiskelijajärjestöt. Viikon aikana järjestetyt
julkiset tiiaisuudet tekivät tunnetuksi tätä edistyksellistä,
yli puoluerajojen ulottuvaa liikettä ihmisyyden puolesta; y
Työväenliike, jonka perusperiaatteisiin kuuluvat tun­nukset
veljeys, vapaus ja tasa-arvoisuus, ei hyväksy rotu­sortoa
missään muodossa eikä missään maassa. Siksi saa änti-apartheid
liike työväenliikkeen, täyden kannatuksen ja tuen
niin täällä Ganadassa kuin Suomessakin.
K E N R A A L I FRANCO
.s;i on kiiikkKian .441 Jji.sentä). Koko
Madridin koskiLSla oli suljettu l i i -
kenteel.ä ja konepi.sloolein varus-letut
teräskypäiäiscl. sotilaat val­voivat
Gaudiilon turvaHisuutta.
Esityksiä oli ennen julkisuuteen
saattamista käsiteUy piikään ja vai-valloi.
sosli irancolai.sen hierarkian
korkeimmissa portaissa. Toiset kan­nattivat
tällaista ."liberalisoinnin"
suuntaa ja toiset kauhistuivat pie­nintäkin
puuttumista hallitsevaan
järjestelmään. Hallituksessa ilmeni
jyrkkiä ristiriitoja. Esitettiin neljä
ehdo;u.sta, jotka heijastivat hallitse­van
falanjjin O l i ryhmittymiä. Hy­väksytyksi
tuli Francon oma ehdo­tus,
joka muuttaa edollä kerrotulla
tavalla perustuslakia "kuningaskun­nassa
ilman kunint^asta'. Espanja on
nimittäin muodollisesti •katolinen,
sosiaalinen ja odustuksollinen ku-nin^
a-skunta ', mutta ylin ja yksin-val.
a on Francolla, joka oli varan­nut
itselleen oikeuden nimittää seu­raajansa.
Kerrotaan Caudillon mää­ränneen
manttelinsa peiijäksi Bour-.
bonin prin.s.s!n .'\.llonson, vaikka
asiaa oi ole ilmoitettu vielä julki­sesti:
.'foimeenpiteet eivät millään ta­valla
muuta Espanjan francolaisen
järjestelmän pui usolcmusla, vaan
valta pysyy edelleen. Gaudillolla. jo­ka
esimerkiksi r-idätlää itselleen oi­keuden
valita pääniiiusteriii vähin­tään
kolmen ehdokkaan joukosta.
Ilmeisesti Franco on kuitenkin kat-
B e r l i i n i — DDRn tabolla kiis­tettiin
viime vlihollav ettii C D U /
GSUn lianleriehdokas KiXtt Georg
kiesinger olisi ollut vain vähäpä­töinen
tekijä Ribbentropin ulko­ministeriössä.
Prof. Albert Nor­den
osoitti Berliinissä järjeste­tyssä
kansainvälisessä lehdistötiv
laisuudessa, että Kiesinger kohosi
40-luvuIla ulkoministeriön johto­portaaseen
ja toimi natsi-Saksan
radion ulkomaille ja sen valloitta­miin
maihin suuntautuvan radio-propagandan
päällikkönä. Hän o l i.
ulkoministeriön radiopoliittisen
osaston varajohtaja, jonka alaise­na
oli 175 propagandan crikois-micsfä.
Prof. Norden saattoPilkuperäis-asJakirjoihin
nojautuen todistaa
'myös seffTettä Kiesinger oli yhdys-miehenä
ulkoministeriön ja propa-
•tjandaministeriijn välillä. Tässä omi­naisuudessa,
sanoi Norden, osallis-itui
Kiesinger päivittäin propaganda-
'ministeriön neuvottelutilaisuuksiin,
Kiesingerin valinnan ja uusnat».
sien vaalivoittojen ulkomailla v ai<-.
kaansaama osittain e r i t t ä in negatii­vinen
reaktio tekee sosialidemoe;
kraateillc vaikeaksi hyväksyä Kie­singer
mahdollisen suuren kokbo'!
mushallituksen kansleriksi., iElfäät
SPDn johtomiehet ovat jo selittä­neet
julkisestikin, ettei Kiesinge-;'
ristä voi tejidä kansleria ulkomai­den
reaktion vuoksi; Jo liittofäsar
vallan alkuaikoina esti SPD KiesTri-gerin
valinnan liittopäivien piinft-mieheksi
samasta syystä. ^ ' '
SDUn taholla on herätetty aja­tus
syrjäyttää Kiesinger ja tarjota'
sosialidemokraateille toista miestä.
Tässä yhteydessä on mainittu sisä­ministeri
Paul Lucken_nimi. Vaik­ka
C D U / C S U onkin kumonnut nä­mä
huhut, on Lucken nimi ollut,
edelleen vihjailujen kohteena.
TÄHSKAH roiKKEUSVMlEISSA
Robarts järjestänee
maakuntavaalit 1967
Brockville. — Ontariossaon maa-jois.
sa Göbbels usein itse määräsi kuntavaalit ensi vuonna sanoi pää-
Ti
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Häkkinen, Lake \Vilcox
Onl., täyttää sunnuntaina, joulu­kuun
4 päivänä 80: vuotta.
Kristo Wiita, Sudbury, Onl.. täyt­tää
maanantaina, joulukuun D päi­vänä
7fJ vuotta.
Elna Lehtinen, Nipi;;on, Ont...
täyttää lauantaina, joulukuun ;i pnä
70 vuotta.. :
Yhdymme sukulaisten ja Inttä­väin
onnentoivotuksiin;
entistä mä ä r ä tietoisemmin,
päätlävämmin ja avonaiscm-min
rotuerottelun Icpettamisen
hyväksi ei vain. Rhodesiassa ja
Portugalin alu.smaissa, vaan
myös Etelä-Afrikassa ja Lou-
."nais-Afrika.ssa.
Canadan tulisi Suomen ja
muiden pohjoismaiden tavoin
ryhtyä käytännölliseen toimin­taan
rotusorron uhrien avusta­miseksi
ja afrikkalaisnuorison
opi.skolumahdollisuuksien lisää
m isoksi.
Hyvä on, että pääminvsteri
Lester B. Pearson vei Lon-tossa
pidetyssä Britannian
kansojenyhtcr^ön pääministcs.-
rien konferen.ssissa varovaista,
"sovitteluohjeimaa" ja siten
menetellen ahtoi lievän tuo­mion
valkoihoisen vähemmis­tön
rotusortopclitiikalle Afri­kassa.
Mutta se ei nykyaikana enää
riitä. Tarvitaan käytännöllisiä
. ja avoimesti suoritettavia teko­ja
sekä ennenkaikkea kannan-.
; määrittelyjä, ihmisoikeulcsien
ja inhimillisyyden puolesila
eläimellistä rotusyrjihlää vas­taan,
huolimatta lainkaan siitä,
kuuluvatko roiusortajat kan.so-
. ; jenyhtcisöön tai eivätkö kuulu
Meillä täällä Ganadassa olisi syytä seurata Suomen; hy- täi mitä mahdollisia lalousvai-vää
esimerkkiä.. Canadan hallituksen pitäisi toiniiaYKssa keiiksia siitä joillekin koituisi.
natsilehdistön "päivän tunnuksen"
ja joi.ssa päätettiin myös ulkomaan-pi-
opagandan suunnasta. Kiesinger
osallistui näissä neuvotteluissa
usein keskusteluun antaen ohjeita
ja neuvoja.
Prof. Norden.sanoi, että QDR oli
jo vuonna 1963 selostanut Kiesinge^
irin toimintaa sodan aikana. Hän
huomautti, että amerikkalaisten hal-lus.
sa on huomattavasti täydellisem­mät
asiapaperikokoelmat Kiesinge-rislä.
Viime viikolla nämä asiakir^
jat tehtiin salaisiksi.
ministeri Robarts täällä lauantaina.
.'•Huolimalla sata-vuotisjuhlalli-suuksista
tullaan Ontariossa pitä­mään
vaalit ensi vuonna," hän selit­ti
k<Miferenssis.sa, juuri vähän en­nen
Itäisen Ontarion Progre.ssive
Konservatiivisen Yhdistyksen edus-tajakokouksen
avajaisia.
Kööpenhamina. SuurkärSjfi-yaalien
jälkeen fanska sai histo­riansa
ensknmälsen vaseminlsto-enemmistön,
vaikka hallitseva so­sialidemokraattinen
pnirtae me­nettikin
7 paikkaa. Aksel Larse-nin
Johtama soslaHsthien kansan­puolue
sen sijaan nosti paikka­lukunsa
10:stä 20:een. Yhdessä
puolueet muodostavat 89 paikal­laan
enemmistön kansankäräjillä..
. ' Myös keskustaa edustavat vapaa-
'mielinen keskusta jb radikaalit l i ­säsivät
paikkojaan. Suurimman tap­pion
kärsi äärioikeistolainen riip­pumattomat,
joka menetti kaikki
viisi paikkaansa.
Sosialistisen, kansanpuolueen y l i ­voimainen
v o i t t o— puolue kaksin­kertaisti
paikkansa kansankäräjillä,
jossa sillä tulee nyt olemaan 20
edustajaa' — osoitti valitsijoiden
.selvästi kallistuneen vasemmalle.
Sosialidemokraatit saivat 69 paik­kaa
Ja sillä ja sosialistisella kan.san-puolueella
on nyt yhteensä 89 paik­kaa
kansankäräjillä.
U L K O P O L I T H K AN
KYSYMYSMERKKI
Kööpenhamina. — Tanskan vaa­lien
vaikutusta ulkopolitiikkaan ei
vielä tiedetä. Molemmat: vaaleissa
voittaneet puolueet sosialistinen
kansanpuolue ja radikaalinen ven-stre
ovat vaatineet, että seuraavat
sonut muutok.set larpeelliseksi sekä
sisä- että ulkopoliittisesti. Sisäpoli­tiikassa
se merkitsee eräänlaista
myönnytystä oppositiovoimille. Ul-kopolittisesti
taas pestään Espanjan
kasvoja ja annetaan ymmärtää sen
"demokratisoituvan". Se on tärkeää
Espanjan enslymisen murtamiseksi
ja ennen kaikkea yhteismarkkinoi­hin
liittymistä varten, mikä on
Madridin hellimpiä haavoitti.
Pari viikkoa sit:en Espanjassa
annettin armahdus vuosien 1936—
1939 sisällissodan aikaisille ken­raali
Francon vastustajille. Tämä
samoin kuin vasta ilmoitetut refor­m
i t— niin pieniä kuin ne ovatkin
-— meikit.sevät kuitenkin saavutusta
maan edistyksellisille voimille tais­telussa
dik;atuuria vastaan. Maail­man
ammattiyhdistysten liitto sji-noo
vankien armahtamista tärkeim­mäksi
saavutukseksi taistelus.sa, jo-,
ta on käyty Espanjan kansalaisso­dan
vankien vapauttami-sen puo­lesta.
.
Me.rkit:ävä tapahtuma diktatuu-riiivastaiscssa
taistelu.s.sa olivat äs­ken
suoritetut ammattiliittovaalit.
Niiden ensimmäi.sessä vaihee.ssa
ammattiliitto-opposition onnistui
saada ehdokkailleen 60^' ja jopa
;oisiir paikoin 9()'/,r äänistä. Työläis­ten
komiteoiden kehotuksesta jär­jestivät
työläiset uurnille jatkuvan
vartioinnin, jolloin tulos saatiin
ääne.styksen mukai.seksi. Espanjan
asiain tarkkailijat väittävät, että
nämä vaalit olivat suurin "voimain
koetus'" mitä ?:spanjassa on ollut
'AO vuoteen työläisten ja Francon
diktatuurin välillä.
— - Paavo Ruonaniemi.
ROtiJOIMAÄT YHTEISIN EVÄItl
KENNEDY-KIERROKSELLE
Neljän pohjoismaan yhleisesiin- pohjalta käytävät Kennedyn-kier-kansankäräjävaalit
on pidettävä en­nen
vuotta 1969, jolloin Tanskan on;
päätettävä, jääkö se edelleen Naton
jäseneksi. Normaalisti vaalit pidet­täisiin
vuonna 1970. Sosialistinen
kansanpuolue teki kuitenkin vaali-^
kampanjan aikana selväksi, ettei se
halua kaataa hallitusta jonkin muun
kysymyksen vuoksi saadakseen ai­kaan
äänestyksen ulkopolitiikasta..
Sosialistinen kansanpuolue on
edelleen sanonut vastustavansa voi­makkaasti
Tanskan liittymistä EEC
hen, ja myös venstren taholla toivo­taan
nykyisen markkinapolitiikan
säilyttämistä siksi kunnes Englanti
j a muut pohjoismaat ovat ilmoittn-neet
kantansa EEChen liittymiseen.
tymisestä Kennedyn^kierroksen tul-linalennusneuvottelui.
ssa allekirjoi­tettiin
.sopimus Tukholmas.sa viime
viikolla. Suomea, Norjaa. Ruotsia
ja Tan.skaa edustaa neuvottelui-ssa
sopimuksen mukaan yksi ainoa neu-volteluvautuuskunta.
jota johtaa
yhteinen pääneuvottelija. Häntä
avustavina apulaisneuvottelijoina
toimivat (Jenevessä olevat Poh­joismaiden
suurlähettiläät. Gene­veen
perustetaan myös yleinen neu-vottelusihteeristö.
Suomen puoles­ta
allekirjoitti sopimuksen maamme
Tukholmassa oleva va. aSianhoitaja
suuilähetystöneuvos Joel Pekuri.
Pääneuvottelijaksi nimettiin Ruot
sin ulkoministeriön apulaiskabinet-tisihteeri
suurlähettiläs Nils Mon­tan:
Hän voi asianomaisien neljän
maan hallitusten valluuluk.sen saa­tuaan
antaa sitovia tarjouksia ja
sopia sitovasti . asioista. Hän voi
myös antaa apulai.sneuvottelijoiden
tehtäväksi käydä eritystapauksissa
neuvotteluja kolmansien osapuoli­en
kan.ssa. Niitä maataloussekto­rin
tavara-aloja koskevia neuvotte­luja,
joiden kohdalla on ehdotettu
kansainvälisiä tai alueellisia sopi­muksia
tai järjestelyjä, käyvät
kunkin maan omat neuvottelijat
niin kauan kuin kysesssä olevan ta­varan
jiäätoimittajamaa ei halua
niiilä neuvotteluja siirrettäväksi
Pohjoismaiden yhteisten neuvottelu,
jen piiriin. Muuten neuvotteluval­tuuskunta
ryhtyy hoitamaan kes­kusteluja
sen jälkeen kun yhteiset
t u l l i l i s t a l . o n e s i t e l t y .(Jenevessä.
Tullintariffeja ja kauppaa kos­kevan
ylei.ssopimuksen (GATT)
roksen neuvottelut tulevat kuunvaih
teessä entistä ratkaisevampaan vai­heeseen,
sanoUian .sopimuksesta
kommunikeassa. Niillä on perusta­va
merkitys maailmankaupan va­pauttamiseen
tähtäävässä työssä.
Neuvottelujen päämääränä on 50
prosentin tullinalennus, jota so­vellettaisiin
lineaarisesti teollisuus
sektorin kaikkiin tavaroihin. Lisäk­si
tähdätään vastaavan kaupan va­pauttamiseen
maatalouden alalla.
LANGE YHTEISTOIMINTA-SOPrMUKSESTA
KENNEDYN-KIERROKSELLA
Kennedyn-kierroksen tullineuvot-felut
Genevessä eivät ole tähän
mennessä vastanneet odotuksia, sa­noi
Ruotsin kauppaministeri Gun­nar
Lange, joka puhui Pohjoismai­den
yhteistoimintasopimuksen alle­kirjoituksen
johdosta Tukholmas-i
sa järjestetyssä lehdistötilaisuudes­sa
maanantaina..Uutterasti käydys­sä
kesku.stelussa on tosin valmistel­tu
hyvin maaperään suuria, nyt
edessä olevia loppuneuvotteluja var-teili
mutta olennaisia tuloksia ei
ole kuitenkaan vielä saavutettu.
Tämän yhteistoiminnan päätar­koituksena
on luonnollisesti parem­pien
tarjousten saaminen GATTrin
jäsenmaiden hallituksilta siten; että
me joka tapauksessa saisimme ai­kaan
tulliesteiden madaltumisen
Euroopa.ssa. huomautti mini-steri
Lange. Edelleen neuvottelevat Poh.
joi.smaat yhteisesti kaikkien GATT-kauppakumppaniensa
kanssa, ei siis
ainoastaan EEC:n, vaan myös Vh:
dysvaltojen, Japanin sekä muiden
maiden kanssa.
Sotilasmenoja vain
lisälääfl Bonnissa
Valtavasta budjettivajauksesta
huolimalta lisätään Länsi-Saksassa
edelleen seuraavana viisivuotiskau.
tena sotilasmenoja, jotka jo tälläkin
hetkellä muodostavat yli 25 pro­senttia
talousarviosta. Frankfurter
Allgemeine Ilmoittaa, että valtion-,
varamini-sleriön suunnitelmien mu­kaan
Länsi-Saksan puolustusmenot
nousevat vuosien 1967—1970 välise­nä
aikana 103 miljardiin D-mark-kaan.
"
"Hallitus finanssikatastrofinpar-laalla",
"usean miljardin budjetti-vajaus",
"hallitus salailee raha­tilannetta"-—
näin arvioi Länsi--
Sak.san lehdistö valtion budjetin
äärimmäisen surkeaa tilaa. Esille
tulleet tosiasiat osoittavat Bonnin :
budjetissa olevan niin ammotta­via
reikiä, ettei niitä saada paika­tuksi,
vaikka nykyinen hallitusvä-'
hemmistö onnistuisi saamaan läpi
kaikki aikomuksensa.
> Ellei hallitus ryhdy radikaaleihin
toimenpiteisiin valtion menojen su­pistamiseksi
kasvaa budjettivajaus.
vuonna 1967 6 miljardiin D- mark­kaan
ja vuonna 1970 se saavuttaa
tähtitieteellisen 11 miljardin mar-"
kan rajan.
Bonnin talousministerin.Schmiic-kerin
antaman prognoosi Länsi- •
Saksan finanssiasiainjatkuVakta ke­hityksestä
on Rheinische Postin
lunnustuksen mukaan -herättänyt
melkoista levottomuutta Bonnissa.
Vapaiden demokraattien puolueen-johtaja
entinen varakansleri Erich
Mande lausui televisiopuheessaan, .
että jos Länsi-Saksan asiat edelleen
menevät samaan suuntaan, niin
70-l«vun alussa käy uusi valuutta- •
reformi väistämättömäksi.;
Bonnin hallitus yrittää entiseen
tapaan lieventää finanssikriisin an-ankaruutta
siirtämällä rahavaikeuk­sien
taakkaa työtätekevien harti­oille.
General Anzeiger toteaa Bon­nissa
pidettävän ratkaistuna asia­na,
että valtio supistaa merkittäväs­ti
määrärahojaan sosiaaliturvaan
ja eläkkeisiin tarkoitettuja määrä­rahoja.
Bonn aikoo myös korottaa
useiden kulutustavaroiden liike­vaihtoveroa.
Tilatkaa
Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
REILU PELI ON AINA REILUA
Supi-suomalaisen käsityskannan
mukaan "reilu peli", mikä täällä
Canadassa tunnetaan "fair play"
nimellä, on kaikissa tilanleissa
reilumpaa kuin joku keplottelu.
Siitä huolimatta olemme saa­neet
panna merkille, että Suomen
"kansanrintamahallituksen" vihol­liset
ovat aina Torontoa myöten
nousseet takajaloilleen siitä kun
SuomeK.sa ehdotetaan, että . edus­kunnan
suosituksen perusteella
jaettaisiin 10 miljoonan markan
määräraha kaikille poliittisille
puolueille niiden kansanedustaja-määrän
mukaan.
Sivumennen ;sanoen Suomen
kaikkien hallituspuolueiden cdus-kunläryhmien
puheenjohtajat ovat
ilmoittaneet kannattavansa edu-s-kunnan
aloitetta. Samoin menette­lee
hallitus, vaikka se suosittelee­kin
pienempää summaa. Suhteel­lisen
pieniä- vähemmistöä edusta­va
oppo.sitio sanoo kuitenkin vas­tustavansa
ehdotusta — ja vas- -
tustaa sitä kuin tekohur.skaat .syn­tiä;
Vastustajista kaikkein jyrkem­min
puhuu kokoomuksen puolue­sihteeri
Harri Holkeri, joka pu­heenjohtaja
Ilihtihiemen lausun­toon
vedoten sanoo katsovansa, et­tei
"ole aihetta tukea poliittisia
puolueita valtion varoilla . . .
että puolueiden taloudellinen riip­puvaisuus
valtiovalla.sta muuttai­si
niiden luonnetta.
Lievempänä vastavirran JtiiskC'
nä tunnetaan Rkp:n sihtcöri Pat­r
i k Lilius, joka hyväksyy ehdotuk­sen
"periaatteessa", mutta taivas,
telec, että kysymys on vain sii­tä
pitääkö lähteä liikkeelle näin
suurdia summalla tässä vaihees-
•sa'.": ;
Lib. kp. sanoo, ettei "ole asi­allisia
pohjaa mennä tähän avus­tukseen."
Torontolainen Vapaa Sana pet­raa
vähän kaikesta edeltäneestä
j a .sanoo, että "Kansanvaltaisessa
maassa ei pitäisi mitään puolue
suuntaa ryhtyä keinotekoisesti
ylläpitämään ; . . ja että "on vää­rin
pakottaa Ihmiset tukemaan
veropenneillään jopa sellaisiakin
'ihanteita', joita he vastustavat."
Puhukaamme nyt aluksi suulla
suuremmalla. Sitä ennen lienee
kuitenkin syytä todeta "^'^ihmeeF
linen seikka, että vaikka e.sim.
vanha kokoomus ja .sen kuii\i)p»ni
Lib. kp. sanovat vaslustavan.sa,val-^
lion avun jakamista: puolueillei
kumpikaan niistä ei-s.nno kieltäyty­vänsä
puolueavun vastaahtrtffltAi^'
sesta, jos eduskunta asiasta, tekee
myönteisen ratkaisun. Se pn . ^ i - . .
den.'-vastarinnan" mitta!
Mitä taas tulee Suomea *^5rii3*p
valtavan suurta enemmistöä ecji^-^
taviin hallitiuspuolueisiin.^tukjen;
toimesta ön asia selitetty.•fnm,
seuraavasti: :
Keskustapuolueen .(ma»iajs(ii-ton)
sihteeri Pekka Silvola: "Kes-kustapiiolueen
kanta on puolue­tukeen
myönteinen. Puolueiden'
merkitys suomalaLsessa yhteiskun­nassa
on jatkuvasti ka.svanut; nii­den
työmuodot ovat monipuolis-tuneet
. . . Yhteiskunnan vel­vollisuus
on niin ikään taata puo­lueille
perusrahoitus . . ."
SKDL — S K P : n toiminnan joh­taja
Pentti Kujamäki: "Kannatam­me
puoluetukea, sillä on perustel­tu,
että yhteiskunta antaa tunnus­tuksen
puolueiden suorittamalle
työlle. Puolueen ja nimenomaan
työväenpuolueet suorittavat var^
sin laajaa kansalaiskasvatusta,
kartuttavat yleistä kansalaistietoa
ja aktivoivat kansalaisia osallistu­maan
yhteiskunnalliseen toimin­taan
ja antamaan tietoisesti panok.
sensa kansakunnan hyväksi . . ."
TPSL:n puoluesihteeri Torsti
Toivonen: " L u u l e n kaikkien kan
sanvaltaisten puolueitten suhtau­tuvan
myönteisesti puoluetuen
antamiseen ja näin demokra­tiassa
tapahtuu itsesuojelua—. . "
SDP:n vt. puoluesihteeri Valde
Nevalainen: "Kantamme puolue­tukeen
on myönteinen. Kun eläm­me
demokraattisessa järjestel­mässä,
on oikein, että koneisto
pidetään pystyssä. Puoluetuella
pitäisi lähinnä varmistaa lehtien
pystyssäpysyminen. Mikäli tuki
myönnnetään, kuten ilmeisesti ta­pahtuukin,
sillä on tuettava ni­menomaan
lehdistön toimintaa,
jotta jok<4isen puolueen sanava­paus
voidaan taata. Näin puolue­kin
mielestäni lujittaa demok­raattista
järjestelmää."
Tällaista on suomalainen '"reilu
peli" tällä alalla. :
Mutta entäs esimerkiksi täällä
Caiiadassa?
Puolueet saavat kuin saavatkin
valtion tukea, puoliksi laittomin
tai ainakin moraalittomin keinoin,
jos ei aivan laittomasti: Kun
suuryhtiöt rahoittavat vanhoja
hallituspuolueita, ne pitävät it­sestään
selvänä asiana, että ne
lahjoitukset palkitaan runsain kä­sin
hallituksen urakoiden ja mui­den
kauppojen avulla. Hallitus
tukee siis puolueita, mutta vain
"hyviä" puolueita ja niiden ääni­torvia.
,
Valtio tukee canadassa myös
suurpääoman lehtiä ja niiden seu­ralaisia,
myöntämällä veroalen­nusta
niiden menojen perusteel­la,
mitä yhtiöt käyttävät ilmoitus-tensa
maksamiseen —-ja myös
muilla keinoin. Täten joutuvat
canadalaiset vastoin tahtoaan ra­uhallisesti,
omilla verorahoillaan
tukemaan sellaisia "ihanteita" mi­tä
he eivät hyväksy — ja jout.-r^
siihen kepulin konstin avulla.
Työmiehet joutuvat unioitten-sa
välityksellä käymään jatkuvaa ;
taistelua työnantajaa ja omien oi­keuksien
puolesta, yhden esimer­kin
csittääksemme — mutta valtio,
vallan ."verohelpotusmenetelmi-en"
avulla annetaan työläisen va­roja
sellaisten lehtien talousase­man
hyväksi, jotka pauhaavat ja
paatostavat jatkuvasti työnkannat-tajien
puolesta ja työtätekeviä
vastaan.
Kyllä reilu ja avoin peli on sit­tenkin
valttia. Samoin se, että an­netaan
kaikille puolueille suhteel­lisesti
voimasuhteittensa perus­teella
valtiovallan apua niin, et­tei
työläisten puolueiden tarvit­se
olla osattomina silloin kun
suurpääpman puolueet saavat kan- -
natiajineen välillisesti kaikenlais­ta
apua ja tukea—-'"Känsäkoura.
.../