1955-07-12-04 |
Previous | 4 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, hcinäk-12 p. — Tuesday, July 12,1955 I mä^us lUDEttSBlT) JsUiepexiäetit JjBbox Orgixx ct FinnJisJi CTOoAUm». Es-tabVebeö Vov. «. 1917. Autborized es eeeond cJass xnaJl by tbe Post Office Vepaxtment. Ottava, Pub^ JJsbed ttarice weekly; Tuesäays, Tbunsdays and Saturdays Vapaus PubUHbing Conipany Ltd., at 100-102 JOm fit Wv SudbUTF, Ont, Canada. Telephone»: Bus. Office 06.4*4254; Editorlal Office OS. 4-42C5. Manager E. SufcEL Editor W. ESclund. MaJ}li3« address: Box fiudbury, Ontarlo.v Adventsing rate» upon applicatlon. Translatlon free of charge; TILAUSHINNAT; Canada^sa: l vic. 7X)0 6 kk. 3.7$ 3 kk. Yhdy^vaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk 4.30 Suomessa: 1 vk. 8ii0 6 kk. 4.79 SYNTYAAÄ- P Ä I V IÄ Lidicen äidit varoittavat iobn Paavola KapuHka&ingista, Ont. täytti maanantaina, heinäk. 4 pn^ 65 vuotta. iack Miller RcrlEetoni5ta, Man., täyttää helnäk. 17 pnä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnitteluihin Gordon Pirie ei onnistunut ennätys-yrityksessään I.«ntoo. — Keskimatkojen tunnetta I juoksija Gordon Plrle teki heinäkuun i e päivänä yrityksen Belgian RelfIin nimiä >ä olevan 2.000 metrin ennätjrk-sen rikkomiseksi. Kan juoksi ajan 5.10,0, mikä puuttuu 3 sekunttia maa-ibnanennätyksestä. Edellhenä Iltana Pirle juoksi.Ped-dlntonissa puolitoista mailia paremmin kuin kukaan muu on korfiaan Juossut vaikkakin tällä matkalla ei ole virallista maailman ennätystä. Pirien ala oli 6.26,0. Parhain tämän matkan aika oli tätä ennen unkarilaisella Sandor Iharosilla. riehui Berliinissä Berliini. — Viime viikon maanantaina riehui Berliinissä hirmumyrsky ja ukkonen, saaden aikaan suuria vahinkoja. Suuri osa kaupungista oli veden vallassa ja eräs katu sortui alempana olevalle rautatielle. Salama surmasi erään pojan ja palokunta hä-lyytettUn 400 palkkaan. - Tervehdittävä kehityssuunta Ottawasta tullut tieto, että Canadasta on myyty liittohallituksen takaaman ludon avulla 10 miljoonaa bushelia vehnää Puolalle, ja että uusista kauppasopimuksista neuvotellaan Unkarin ja Jugoslavian kanssa, on lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan suuntaan. Se on luonnollisesti vain 'askel", sillä kymmenen miljoonan bushelin myynti ei tee suurtakaan koloa vehnäylijäämämme varastoon, mutta jos pidetään mielessä; että Ganadasta ciole myyty vehnää lainkaan sosialisti-sen maailmanosan maihin, niin silloin voidaaii hyvällä .syyllä tästä kehityksestä sanoa: "Alku aina hankalaa, mutta lopus.sa kiitos seisoo". Varmuudella voidaankin sanoa, että so.siali.stinen maailmanosa, mukaanlukien suuri Kiinan kansa, voi ostaa paljon suurempiakin määriä hyvää canadalaista vehnää, jos asian hyväksi tehdään tarpeellisia järjestelyjä; Toisaalta on muistettava, että tämä on vasta alkua. Niin tärkeätä kuin Canadallc onkin saada myydyksi vehnäylijäämänsä, meidän tulee muistaa, että tämä suuri maamme on myös huomattava teollisuus- j Tuhoisa rajuilma maa, jonka täytyy saada tuotteitaan kaupaksi. Tässä yhteydessä on korostettava, että jos Yhdysvallat voi myydä autoja Bulgariaan, kuten on viimeaikoina tapahtunut, niin millä ihmeen "oikeudella'', se yrittää estää Canadaa myymästä auloja, traktoreita, kuorma-autoja, laivoja ja erilaisia maatalouskoneita sosialistisen maailmanosan vissei-hin maihin,'missä niillä olisi kysyntää? Ganadalla on, ja täytyy olla, oikeus myydä näitä tuotteitaan minkään vieraan maan lupaa kysyr mättä sinne, mistä se löytää ostajia. Juuri siksi kun laajat kansanjoukot oivaltavat, että talouskriisistä vapautuneen sosialistisen maailmanosan maista on saatavissa lisää ostajia, ei vain Canadan viljalle, vaan myöskin visseille teollisuustuotteille joiden myynti on kotimaassa väMn niin j a näin, cana-laisten suuri enemmistö poliittisista ja muista eroavaisuuksistaan huolimatta tervehtii hyvin lämpimästi Iätä vehnäkauppaa. : Miltei yksinäisenä ratsastajana esiintyen ja Canadan eduista [ tuon taivaallista välittämättä, torypuolucen kansallinen johtaja George Drew puhui alahuoneen istunnossa '"pää kiviseinää-vastaan"- ohjelmansa mukaisesti Puolan kanssa tehtyä kauppasopimusta vastaan. Onko sitten ihme, vaikka torypuolue kasvaa samaan suuntaan lehmän häiinän kanssa ja kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä! 'Kuinka tärkeä tämä kauppa todellisuudessa Canadalle on, se näkyy kahdesta hyvin tunnetusta seikasta. Toteuttaen farmituottei-densa dumpingia Yhdysvallat on sysännyt suuret määrät vehnää Canadan perinteellisille markkinoille ja sen seurauksena Yhdysvallat sivuutti Canadan vehnän johtavan vientimaan asemasta- Tämä asia voidaan sanoa toisinkin, eli siten kuin Canadan virallinen tilastotoimisto on sen selostanut: Vaikka vehnän myynnit kansainvälisillä mark-kioilla ovat lisääntyneet, niin Canadan viennit ovat tallanneet paikallaan, samalla kun Yhdysvaltain myynnit ovat suuresti lisääntyneet. Kansalliselta kannalta katsoen Canada tarvitsee;siis hyvin kipeästi lisää vehnämarkkinoita. . Toisaalta tiedetään, että farmarien tulot ovat Canadassa laskeneet romahdusmaisesti — ja kun farmarit muodostavat miltei puolet koko kansakunnasta, niin silloin on ensiluokkaisen tärkeätä että saadaan farmarien tulot lisääntymään. Ja tämä voidaan tehdä vain siten, että hankitaan lisää markkinoita farmarien tuotteille. , Kysymys ei siis ole mistään '•kommunistimaiden" auttamisesta, mistä eversti Drew vätystää, vaan tasa-arvoisuudcn perusteella käytär •västä kaupankäynnistä, missä Canada hyötyy aivan yhtä paljon kuin vastapuolikin. - Meistä tuntuu, että liittohallituksen tulisi edelleen ja entistä vohnaperäisemmin kehittää tätä kaupankäyntiä sosialistisen maailmanosan kanssa. On hyvä että myydään viljaa. Olisi parempi, jos saisimme myydyksi enemmän viljaa. Mutta Canadan kansalMscdut vaativat, että myymme sosialistiseen niaailmanosaan myös teollisuustuotteita, mikäli ne niitä haluavat ja että ostamme sieltä vastaavasti meille sopivia tuotteita, jotta voimme edelleen kehittää ja laajentaa tätä kauppaa molemminpuoliseksi hyödyksi, , . TtbekkosIovafcJassa en pieni Lidice-ninloen kylä, > Joks tunnetaan ybti i t y T i i i Metuifcosaa kuin Vb6yw»U0tesi, Brimiogbo-missä Ja Pariisissa, .naalini» oivl tantetnaan «en nimen vasta >it^ ten kun «>iiä ei enää ollut, kun se oU tärdeUiaesti tuhottu. Natsit kerskuivat kesäkuun 10. päivänä, 1942 kirjoittamassaan raiMillssa että be eivät ainoastaan olleet ampuneet kaikkia kylän miehiä' ja kuljettaneet pois kaikkia naisia Ja lapsia, vaan että itse kjiän nimikin oli pyyhitty olemattomiin, Palopoinmeilla Ja räjähdysaineilla-hävitettiin Lidicen pieni kirkko Ja talot samoinkuin kylään johtanut tie. liiton ehdotuksesta. Äitien Maailman-j eniten «Uaisina aikoina, ja senvuok-i: ongressln järjestämiseksi. Kokouk- i el meidän velyollisuuterome on Jisatä sessa olivat läs.nä mm. tasavallan v monin kerroin ponn^tuksiamme ja presidentin puoliso Marie Zapotocka. | kehittää kaikki voimamme esiäak Syyttää autoilijoita siitä etteivät he maksa riittävästi Ottawa. Täällä eaUettiin viikon SITÄ JA entinen Bavenshruckln vanki, sekä Anezka Hodinovft-Spuma, Tshekko-slovakiaij naisten komitean puheenjohtaja. Kulttuuritalon salissa Lidicen nai-1 set istuivat yhdessä natsien hävittä-mlen mukien kylien äitien kanssa, .suurperheisten äitien ja ansioituneiden työläisten kanssa. He ilmaisivat ajatuksensa 'sänoin, jotka kertoivat lukemattomista imettomlsta öistä Ja kyynelistä, yksinkertaisin mutta so- I dan ja fasismin jyrkästi tuomitsevin sanoin. gemme näitä raakuuksia toisturoas- (vaihteessa katsantokanta, että Canar ta;. ^! dan maanteiden rahoittamiskysymys ! Kapteeni Nalepkan, viime soda.ssa Mutta natseista huolimatta -Lidi- j kaatuneen sankarin äiti, joka oli pu-ce ei hävinnyt. Se jäi tuhansien ih-j keutunut surupukuun ja mudtaan misten sydämiin Tshekkoslovakian huiviin ja jonka kasvot olivat ryp-kansan kärsimysten vertauskuvana, pyjen uurtamat, nousi ja sanoi: Rauhansopimus ei estä atomivoiman rauhanomaista käyttöä Heisink). — Julkisuudessa esitettyjen lausuntojen, johdosta; joiden mukaan Suomen jälkeenjäämlnen atomivoimatutlcimuksissa johtuisi siitän että ei tiedetä, mitä rajoituksia rauhansopimuksessamme tässä suhteessa asettaa,: ilmoitetaan asianomaiselta taholta seuraavaa: . Rauhansopimuksen 17. artiklassa kielletään ainoastaan kaikkien atomiaseiden pitäminen, valmistaminen ja kokeileminen, mutta tämä kielto ei koske tieteellistä tutkimustyötä ja siihen tarvittavia. laitteita eikä muitakaan tämän alan rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettuja valmisteita. ja tällä hetkellä on kaikkialla maailmassa Lidicen nimeä kantavia kyliä, katuja ja aukioita. Pasismin tuhon jälkeen on Lidices-tä; kärsimysten vertauskuvasta, tullut raunioistaan nousevan uuden elämän vertauskuva. . Jos nykyään menette Lidiceen, näette entisellä paikalla uudenaikaisen kylän valkoisine taloineen Ja punasine kattoineen. Torilla, koulun edustalla Ja kulttuuritalossa voitte kuulla lasten Jälleen nauravan, lasten. Jotka ovat syntyneet tässä uudessa kylässä. Lidice elää uutta ja hyvää elämää, multa mitään ei ole,unohdettu. Niistä 203 naisesta, jotka raahattiin kes-kltyslelrelhln^ ^ain 150 palasi takaisin. He löysivät 184 teloitetun miehen haudat; he löysivät autiot hylätyt pellot. Turhaan ojensivat äidit kä-siääfi löytääkseen takaishi 88 lasta niistä 104 :stä, jotka: oh viety tietymättömiin, Lidicen äitien kestämät kärsimykset ovat olleet aivan liian suuret, jotta niitä koskaan voitaisiin unohtaa. . , . •• . Sen vuoksi tällä hetkellä, kun Länsi- Saksan jalleenvarustaminen on jälleen uhkana, Lidicen naiset ovat ensimmäisinä varoittamassa maall- :maa.- Hiljallain hq kutsuivat äitejä eri puolilta maata keskustelemaan Naisten kansainvälisen demokraattisen Tshekkoslovakian fyyskulttuurljuhlat päättyivät valtavaan juhlaparaatiin Noin 150,000 urheilijaa ja voimistelijaa osallistui juhlien lopettajaisparaatiin ' Enemmän sellaista sopua Viikon lopulla kerrottiin uutisticdoissa, että Yhdysvaltain hallitus oli hyväksynyt Ncirvostoliiton tarjouksen, että se korvaa toisen puolen nibtäomaisuusmenetyksistä, jotka aiheutuivat siitä, kun yhdysvaltalainen lentokone ammuttiin Neuvostoliiton loimesta alas Beringin salmella. Kuten muistetaan, tämä lentokoneen alas ampuminen. aiheutti kesäkuun lopussa melkoisen suurta kohua. Xeuvostoliiton taholta i l moitettiin silloin, että k.o. yhdysvaltalainen lentokone oli Neuvostoliiton ilma-alueella, mutta siitä huolimatta, ja huomioonottaen pilvisestä säästä johtunut rajoitettu näkyväisyys, N'em'ostoliitto on valmis omaksumaan toisen puolen omaisuusmenetysten korvaamisesta. Samalla kertaa neuvostohallitus pahoitteli-tapahtuneen johdosta. Yhdysvaltain taholla väitettiin kiven kovaan — ja väitetään vieläkin — ettei alas ammuttu lentokone; ollut Neuvostoliiton ilma-alueella. Tällä perusteella vissit lehdet ja poliitikot yrittävät siten kaikm keinoin kuumentaa kylmää sotaa tämän sellaisenaan valitettavan ilmaselkkauksen perusteella. Merkillepantavaa kuitenkin on se lupaava järkiintyminen mikä on havaittavissa eräissä asioissa rajan eteläpuolella. Totta on, että valtiosihteeri Dulles esiintyi tässäkin asiassa yhtä räikeästi kuin hänen tapansa on ollut esiintyä kylmän sodan lietsomisessa muissakin asioissa. Mutta mr. Dullesin ia eräiden muiden kiihkoilijoiden kiihoituk-sesta huolimatta Eisenho^-erin hallitus päätti viikon lopulla hyväksyä iXeuvostoliiton tarjouksen ja niin saatiin tämä. näiden kahden suurmaan välisiä suhteita myrkyttänyt juttu pois päiväjärjestyksestä. Riitakysymysten ratkaisu on aina tervetullut tapaus kaikille niille, jotka haluavat sotien asemesta rauhaa ja sopua. Mutta ijillä kertaa tämän kysymyksen sopuisa ratkaisu oli sitäkin tervetullccmpi. kun muistetaan, etlä se olisi voinut viilentää Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välejä Genevessä heinäkuun 18. päivänä kokoontuvassa Neljän Suuren korkeimman portaan kokouksessa. 'Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset toivovat, ettei mitään uusia ]di$takysymykstä enää nousisi valtojen välille, tai jos niitä kehittyy, että ne sovitaan rauhanomaisella tavalla. Prahassa . Tshekkoslovakian pääkaupungissa, pidettiin kesäkuun viimeisellä ja heinäkuun ensimmäisellä viikolla suuret, koko kansan urheiluspartakiaadit. Joissa esiintyi lähes 200,000 voimistelijaa ja urheilijaa, eri puolilta Tshekkoslovakiaa Ja lisäksi Joukko ulkomaalaisia urheilijoita eri maista, mm. Suomen TUL:n urheilijoita. Ensimmäisenä kahtena päivänä esiintyivät lapset — 30,— 40,0CO — sitten aikuiset urheilijat ja voimistelijat. Nämä suurjuhlat, Joiden ohjelmaa valmistettiin eri puolilla maata ainakin 2 vuotta, muodostuivat todellisiksi koko kanfan Juhliksi — hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääntymisen riemujuhlaksi, Ohepllisena Hei-singon Vapaa Sana-lehdelle Prahasta heinäk. 5. pnä lähetetty selostus juhlien kahden viimeisen päivän tapahtumista^ Praha. — Tshekkoslovakian urhel-luspartakiaadin kolmas jakso alkoi viime lauantaina Strahovin stadionilla, jonne oli: myyty 240.000 pääsy; lippua. Kj-mmenettuhannet jäivät siitä huolimatta stadionin ulkopuolelle. Täsmälleen aikataulun mukaan kajahti spartaklaadlen tunnusfan-iaari. jonka jälkeen kentälle alkoi marssia kansallispukuisia neitosia ja nuorukaisia, yhteensä ,6.000. Tshek-jkien ja Slovakian rikassointulset j kansallispuvut suorastaan häikäisivät {kirkkaassa kesäauringossa stadionin i vihreätä nurmlmattoa vasten. Suurin. I osa esiintyjistä . asettui isoon ympy- 1 räan stadionin keskelle ja muut kahteentoista ryhmään sen ympärille. Ja sitten alkoi itse näytös, jossa oh arvokasta juhlavuutta ja nuoruuden riehakkuutta vuoristolalstansslen sävelten tahdissa. Esitys tempasi kauneudellaan ja vauhdikkuudellaan mukaansa koko yleisön ja viritti aidon juhlatunnelman. Sitten seurasi ammattiyhdistysten micsvoinustclijaln esitys, johon osallistui 16.000 pitkiin mustiin trlkoo-hoiisuihin ja valkoisiin paitoihin son-nustautunufta voimistelijaa. Kun avausmarssi oli suoritettu loppuun, oli laaja kenttä laidasta laitaan täynnään mustavalkoista elämää. Ohjelma ci ollut järin vaikea, mutta niinpä sc sitten vlcthnkln lävitse suurenmoisella varmuudella. Omaa vaihtelevuutta esitykseen antoi se. että iilk-keet tehtiin milloin yhden, millom kolmen ja milloin yhdeksän miehen ruoduissa. Kun miehet olivat sitten poistuneet sivuporteista, marssi kentälle pääportista 1,200 urheiluinstituutin nais- ja. mlesvolmlstelijaa. Miehillä oli tummanpunaiset trikoo-housut ja valkea paita ja naisilla taas sininen voimistelupuku. Verryttely-ohjelman, Joka sisälsi mm. vaakoja, käsiseisontoja ja kärrynpyöriä, suorittivat miehet ja naiset yhdessä, mutta sitten miehet poistuivat sivummalle ja 500 naista jäi suorittamaan rengasvoimisteluohjelmaa. Ohjelma jatkui 35 minuutin ajan erilaisin välinein ja muodoin. Lopuksi tikkalsta muodostettiin suuri pyramlldlt, jonka huipulle kohosivat Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton liput. Seuraavan ohjelman esittäjinä olivat Sokol-järjestön nais- ja miesvol-mistelljat. jotka olivat pukeutuneet kirkkaan keltaiseen ja siniseen. Pukujen keltaiset paidat kuvasivat kypsää viljaa ja avausmarssi suoritettiin tähkäpään muotoisina rivistöinä. So-kol- järjestö kokoaakin riveihinsä pääasiassa juuri maaseudun nuorisoa. Heidän ohjelmansa oli mitä -monipuolisin. Välillä kentällä pyöri 250 suurikokoista ympyrää, liikkeet olivat toisinaan suorastaan tanssia, ja kun siirryttiin suoriin riveihin, näytti kenttä sarkoihm jaetulta mahtavalta viljapellolta. Suosionosoitukset päättyivät vasta sitten, kun Sokol-nuor-ten . tilalle marssivat ammattiyhdistysten naisvoimistelijat pitkävartisia keilojaan heiluttaen. Kentän täytti nyt 16,000 sinivalkoiseen pukeutunutta TOlmistelijatarta. jotka suorittivat hyvin vaativan keilavolmisteluohjel-man. Tämän jälkeen täyttyi kenttä vielä kerran 10,000:sta ammattikoulu-oppilaasta, jotka esittivät erittäin mielikuvitusrikkaan ohjelman. Erilaiset kuviot seurasivat toinen toisiaan kiihkeässä tempossa, mutta järjestyksen kertaakaan rikkoutumatta. > Nämä samat esitykset toistettiin vielä maanantaina, jolloin 240,000 katsojaa täytti Jälleen stadionhi katsomot. Spartaklaadin suureksi kohokohdaksi vuodostul viime sunnuntaina halki t»rahan tapahtunut urheilijain paraati, jota koko Prahan asujamls-to oh seuraamassa. Valppalmmat olivat varaamassa hj-viä paikkoja tien vierustoilta jo lauantäi-lltana. Kulkueen kärjessä kannetuin Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton lippuja,' jolta seurasi jättiläiskokolnen sparta-kiaadimerkki. Ja sitten seurasivat yhtenä värikkäänä \7örynä eri alojen urheilljarlvistöt, nuorisolilttolaisryh-mät, voimistelijoita, tunnuksia, lippuja ja vlh-ejä . . . Kaikkiaan 150,000 urheilijaa ja voimistelijaa vj-öryi pitkin katua lähes neljä tuntia kestäneen paraatin aikana. , "Kun nainen menettää miehensä, hän menettää perheensä turvan, mutta kun hän menettää lapsen, Jota on sydämensä alla kantanut, on, se haava, Jota ei koskaan voida parantaa. Olemme velassa kaikille niille jotka kuolivat vapautemme puolesta. Emme enää koskaan näe heitä, Meidän on estettävä sen toistuminen, mikä maksoi heidän henkensä. Vetoan maailman kaikkUn äiteihin, Jotta he liittyisivät meihin taistelemaan sotaa vastaan." Marie * Zimanova Nova Hanasta, jonka natsit polttivat miltei täydellisesti, lausui: ' K u n lähdin tähän kokoukseen, pieni 10-vuotias poikani kysyi minulta 'Äiti. miksi sinä lähdet niin kauaksi?' ja minä vastasin 'Koska rakastan sinua!' Olemme kalkki kokoontuneet tänne, koska ra-kafitamme lapsiamme. Työskentelin ennen sotaa maatiloilla Ranskassa ja Saksassa ja tiedän, että myöskään siellä naiset eivät halunneet lastensa kuolevan sodassa. Niille, jotka. eivät ole kokeneet sitä mitä me olemme, haluaisin sanoa: Saksalaiset hyökkäsivät yhdeksän kertaa kyläämme Prochotiin. 40 mipstä vietiin ammuttavaksi tai keskitysleireihin. Naapurikylässä Ostry Grundissa natsit amr puivat 63 ihmistä — naisia, vanhuksia ja lapsia; sen jälkeen he valoivat bensiiniä heidän päälleen ja polttivat heidät. Muutamat paloivat elävältä. Minun on kauheaa puhua siltä. Mutta vaikka nämä muistot ovat tuskallisia, on ne palautettava mieliin. Me äidit joudumme karsimaan Aneztta Lindnerova, kumarainen harmaapäinen nainen on saksalainen. Hänen tyttärensä ja miehensä teloitettiin sodan aikana, ".siinäkin haluan puhua", hän . sanoi kokouksessa. '^Ilnua lyötiin kuten miljoonia muita äitejä. Saksalainen natsismi r?-östi minulta sen, mikä oli minulle kalleinta — tyttäreni Hertan ja mieheni. Joka teloitettiin Ploetzen-seessä, samassa paikassa kuin kansallissankari Julius Fucik. Nyt kun amerikkalaiset haluavat antaa aseet takaisin niille. Jotka murhasivat kaileimpani, haluan : minäkin vanhaa ääntäni kuultavan. Me, koko maailman rauhaa rakastavat Ihmiset, emme saa sallia uuden Wehrmachtin kaltaisen : sotavoiman muodostamista." Lidicen kokouksessa puhuivat monet muut äidit — 14 laps3n äiti Kar-lovy Varysta, lastentarhaiu tarkastaja, työläinen CKD-tehtaaita. Erään naisen puhe oli luettava hänen puolestaan; hän oli menettänyt äänensä järkytyksestä kuullessaan keskitysleireissä lääkärityttärensä ja nuoren ylloppllaspoikansa kuolemasta. Kärsimykset, eivät kuitenkaan ole murtaneet näiden äitien mieltä. Eräs, joka parhaiten ilmaisi tämän, oli sloyakialainen Anezka Crhut-kova, joka miehityksen aikana löysi lapsensa ruumiin yhteishaudasta. Hän sanoi: "Joka kerta kun näen jotakin kaunista, kun näen uuden Slovakiamme, alan itkeä surusta, että rakkaat lapseni eivät koskaan saa nähdä sitä. Tiedän hyvin, että kyyneleet eivät voi meitä auttaa; meidän äitien on taisteltava niin, että lasten ei enää koskaan tarvitse kokeji sellaisia kärsimyksiä. Maailmassa el ole mitään; mitä en omasta puolestani olisi valmis tekemään estääkseni sellaista sotaa toistumasta.'! 'Emme saa pysyä välinpltämättö-l minä sille mitä tapahtuu", lausui leski Anezka Nikuskova Zilinasta. vKun naiset ottavat asian omakseen, he aina onnistuvat ajamaan 'sen läpi menestyksellisesti. Liittykäämme yhteen kalkki koko maailman äidit, ja olemme valtava voima." Lidicen kokouksen sali oli koristettu tiumuksella 'ILasten onnellisen •, on kehittymässä kriisipistettä kohti, i Syynä siihen sanotaan olevan se, ; että maantiet täyttyvät yhä enem-j män autoiata— ja näitä maanteitä ei ole rakennettu näin vilkasta Uiken- ) nettä • vsft-ten. ' Canadian Tax Foundation niminen i laitos arvioi, että vuoteen 1960 men- I nessä on Canadan maanteillä joko 1 5 tai 5.5 miljoonaa moottoriajoneuvoa, ; jotavastoin v. 1953 niitä oh vain 3,- i 400,000. . , Ja kun "»autoilijat vaativat leveämr pia ja parempia maanteitä, nim teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta koituu noin S900,COO,000 menot .vuonna 1960 jotavastoin nyt nämä menot arvat $600.000,000. Mistä tulevat rahat. : Eräät piirit ovat ehdottaneet että autoilijat eivät maksa riittävän paljoa joten heidän kuormaanaa pitäisi lisätä. elämän puolesta." Kokous lähetti Naisten Kansainväliselle Demokraattiselle L i i tolle kirjeen, jossa lausuttiin mm.: "Kaikkia meitä tänne kokoontuneita yhdistävät monet yh- ; teiset pyrkimykset, mutta voimakkain näistä kaikista on halu turvata rauhan säilyminen. Tämä rauhantahto ei johdu oman edun tavoittelemisesta, se ei rajoitu vain haluun tur\'ata omat perheemme, omat lapsemme tai oman maamme lapset. Meidän nai-emme ovat tunteneet korealaisten äitien kärsimykset. Vietnamin naisten tuskan ja barbaaristen . atomiasekokeilujen Japanin kansalle aiheuttamat kauhut tuhansien peninkulmien päässä maastamme. Me haluamme rauhaa! Ja jos me taistelemme sen . puolesta, me voimme tehdä taivaan kirkkaaksi ja rauhalliseksi maailman kaikkien lasten yllä, niin etteivät tuhoa uhkaavat ko- , nect sinne enää voi ilmestyä." : Kokous lähetti Saksan, Ranskan ja . Englannin äideille tervehdyksen, jossa sanottiin, että naiset/ jotka edustavat puolta ihmiskuntaa ja joiden äidinrakkaus voi viedä heidät mitä suurimpiin voittoihin;"valmis-televat yhdessä tätä Äitien Maailmankongressia ja järjestävät valtavaa, koko maailman äidit käsittävää Nainen: — Olen kutsu ,sulhaseni tänne. Oletk rakkaani? Mies: — En vähääkää mielelläni vahingoniloisia «•••• ,.• « • » Agatha Christie,, meii: nettu jännitysromaanien on mennyt naimisiin. eräj gin kanssa. — Eikö hän ( ikävä, kysyivät ystävättäri vastoin. Arkeologi on p dolUnen aviopuoliso, vastaj Mitä vanhemmaksi rouva enemmän tuntee mies i häntä kohtaan. • • * , . . , • • • .•> —. Ja olkaa sitten oiki isälle, kunnes minä tule kehoitti äiti lähtiessään, lupasi, mutta lisäsi sitten muista sinä myös, että tuo ralla pojan eikä mitään t löUä., Katoliikkeja vangil Argfen tinassa Buenos Aires. _ Pohisi kuntalaiset • pidättivät su useita katolilkkeja Metropo miokirkon edustalla. Mie jat huutelivat ja heitteli mutta ainoastaan viisi he tettlln ja noin 500 ajettiin lenosoituapaikalta. Tämä oli ensimniainer mielenosoitus Buenos Aires kuun 16 päivänä olleen kap sen jälkeen. Quebecilaiset C C L :i jäsenet haluavalt j^htymisneuvottelua Montceal. — CCLrn Qu( deration on valinnut komite tehtävänä on pyrkiä saamai neuvottelut AFLin ja katol öiden kanssa yhdlstymlsky tä ja yhteisen konferenssin rala3stä. liikettä taistelussa rauhan AnnaTuchova. Malakan kansallisen vapausarmeijan yllpäällystö on uudelleen ehdottanut Malakan kaikkien vastuunalaisten puolueiden neuvottelua maan itsenäisyyden ja rauhan saavuttamisen hyväksi. Ylipäällystö lupaa lähettää Kuala Lumpurin erikoisvaltuutettuna maan pääkaupunkiin jos Britannian hallitus takaa hänelle turvallisen matkan. Kuva otettu "jossakin Malakassa". Uimiskunta voidaar (Jatkoa 1. sivulta) mysten ratkaisua varten. . . V Tällainen on sitten kä, peloittava ja kiertämä lanne — tulemmeko me maan ihmiskunnan koko : dessaan, vai lopetammeko dat?" Tunnustaen että sotien I minen on vaikea tehtävä, miesten lausunnossa sanot "Ihmisinä me vetoamme ih Muistakaa ihmisyytenne .hoittakaa muut seikat, voitte menetellä näin, siilo avoinna uuden paratiisin o ette voi.sitä tehdä, silloin o sänne yleismaailmallisen man vaara. Me puhumme tässä, enu tai tämän maan, maanos katsomuksen edustajUia, vs mlsinä, joiden jatkuva sä syys on vaarassa." Loordi Russell oli ensi maailmansodan v aikana, mutta vuonna 1949 hänen k kannattaneen mieluimmin at( la käytävää kolmatta maalin; kuin.sitä, että Neuvostoliitto herruuden maailmassa. Lauantaisessa • sanomalc konferenssissa hän teki k täysin tiettäväksi, etta hän muuttanut kantaansa, silla v mlen kehittäminen on jattai mlpommln "nuolen ja jous maan". Kyllä ilmoja p i i s a a . . . Kyllä Ihnoja piisaa jos ei hyviä niin huonoja, tavatiln sanoa ennen vanhaan. , Se piti silloin kutinsa ja pitää vielä tänäkin päivänä, joskin ilmojen suhteen olemme 'joutuneet huomattava.iti epävakaisempaan asemaan kuin ennen. Sellaiset ihmiset, jotka tekevät asioista muistiinpanoja ja jotka niin clleih ovat myöskin huomioineet sää-suhteet vähän pitemmän ajanjaksony ovat voineet panna merkille huomattavia muutoksia. Muutamien viime vuosien aikana on maaliman eri puoUlIa tapahtunut entistä suuremmassa määrässä hirmumyrskyjä, kaatosateita ja kaikenlaisia muita poikkeuksellisia purkauksia.'- Toisinaan saadaan: roppakädellä lämmintä ja toisen kerran, taas tavallista suurempi annos vettä, lunta tai kylmyyttä. Kun kippuroidaan kuiunuuden kä-aktää tai etsitään suojaista koloa hirmumyrskyn ollessa juuri nousemassa, tulee monen mieleen, että mistähän tuollaiset poikkeukselliset ja useinkhi yhfäkklset luonnon mylläkät johtuvat. ; • • • Tai ainakin että mi^tä niiden huomattava viime aikainen lisääntymisen johtuu. Tämä on sellainen juttu johon vielä tänä päivänä eivät kirjanoppineetkaan voi antaa ehdottoman pätevää vastausta, "mutta suurin piirtein katsottuna ovat tiedemiespiirit siitä selvillä. Ennen aikaan tapasivat uskovaiset Ihmiset aanoa, että kalkki tapahtuu jumalan tahdosta. Ja yleensä kaikki kuuluikin luonnon tavanmukaiseen järjestykseen. . Mutta nyt eivät asiat en.4ä olekaan aivan sillä tavalla. Ihminen josta raamatun sanojen mukaan jumala teki luomakunnan herran, on ruvennut sotkemaan luonnollla3n elämän kulkua. Sen jälkeen kun keksittiin atomipommit ja vetypommit, on myöskin luonnon tavanmukahien järjestys alkanut kompastella. Sääsuhteet ovat monilla seuduilla suuressa määrässä muuttuneet epävakaia3mmlksl. Muutamat Ihmiset sanovat kylmästi^ että eivät ne pommit mitään luonnon järjestykseen vaikuta, joten antaa paukkua vaan. Tämä el ole kuitenkaan yleinen käsitys. Yleisesti alkaa ihmiskunnan suuri enemmistö omaksilä aallalsen käsityksen että atomi- ja vetypom-mikokeilut ovat saaneet huomattavaa sotkua aikaan maailman ilmasto-kerroksissa. Ja ihme kyllä, tällä kerralla tiedemiehet ovat samaa mieltä tavallisten kan-ianihmisten kanssa. Mikäli Amerikan Yhdysvallat on kysymyksessä niin siellä eivät tiedemiehet ole oikeutettuja tekemään mielipiteitään täysin julkiseksi. Jos he sen tekevät "vapautetaan" heidät toimistaan, kuten tapahtui maailman kuululle fyysikolle tn Oppenheime-rille, joka ilmaisi vastustavan mielipiteensä vetypommelhln nähden. Mutta koko maailmaa ei kuitenkaan voida vaientaa eikä aivan kaikkia ääniä Yhdysvalloissakaan. Ranskalainen kuuluisa tiedemies Noel-Martin. on äskettäin esittänyt teorian, kuijaka atomi ja vetypommi-räjähdykset pilaavat ilmastolliset suhteet ja nuorastaan myrkyttävät liman, niin että se loppujen lopuksi tulee kelvottomaksi ja tappavaksi. Han selittää, että jokainen vety-pommiräjähdys kohottaa ilmaan noin mlljaardln tonnia hienonhienoa pölyä, joka saattaa leijailla korkeuksissa vuosikausia, heikentää aurlngonaitel-den vaikutusta ja aiheuttavat kaikenmoisia sekaannuksia ilmavirroissa. Tästä sitten johtuvat kaikenmuotoiset hirmumyrskyt, ukkospurkauk- ;i2t kaatosaateet ja m-uut. Eikä siinä vielä suinkaan kalkki. ' Myrskyt voitaisiin vielä vastaanottaa myrskyinä ja kärsiä nahoissamme niiden aiheuttamat suuret ja pienet onnettomuudet, mutta tulossa on paljon pahempaa. Kaikkihan muistavat miten japani-lalallle kakistajille kävi Blklnhi vet-typommlkokellujen aikana. Se on ainakin jossakin määrin koko maaliman lietona, että mailien päässä räjahdyspalk tanut radioaktiivinen poly ta mlslä ja teki toisista ainais-raita. •• Mutta vaara ei rajoitu tahä paljon suurempi. Edellämainittu rans'ialalne mies sanoo, että radioaktiivis ka.set. joita ilmaan tulee sui mat määrät vetypoi^iräjähi muuttavat ilman typpiosat ra( visiksl. Kasvit.imevät radloaktiivisui pen mukana ilmasta ja kasv tulee eläimiin ja ihmisiin, ja s set saattavat olla suorastaan sat. ••••• Niin että todelhnen ja ko'io maa uhkaava vaara on ään suuri. . Ihmiskunta on a3n älynnyt j sut sitä torjumaan. Varmast leekui siinä onnistumaan, vait kut sotahullut yrittävätkin joi tä harhaan. Jos siis haluatte, että .vielä 1. lap.'i:tkin voisivat eläa hyvässä •veelUsessä maaihnassa, yhtyk hm jotka vaativat atomipomu lujen lopettamista ja atomi pannaan julistamista. Jos taas haluatte että kaikk suus maaihnaata häviää teid: keenne ja osaksi jo ehkä «n* kanannekinl niin hymyilkää kaasti jokaiselle atomi- Ja.ve mlräjähdykselle. Kaunista ja lämmintä kesä tenmie lukijoiUe! Jussin P
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 12, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-07-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550712 |
Description
Title | 1955-07-12-04 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina, hcinäk-12 p. — Tuesday, July 12,1955 I mä^us lUDEttSBlT) JsUiepexiäetit JjBbox Orgixx ct FinnJisJi CTOoAUm». Es-tabVebeö Vov. «. 1917. Autborized es eeeond cJass xnaJl by tbe Post Office Vepaxtment. Ottava, Pub^ JJsbed ttarice weekly; Tuesäays, Tbunsdays and Saturdays Vapaus PubUHbing Conipany Ltd., at 100-102 JOm fit Wv SudbUTF, Ont, Canada. Telephone»: Bus. Office 06.4*4254; Editorlal Office OS. 4-42C5. Manager E. SufcEL Editor W. ESclund. MaJ}li3« address: Box fiudbury, Ontarlo.v Adventsing rate» upon applicatlon. Translatlon free of charge; TILAUSHINNAT; Canada^sa: l vic. 7X)0 6 kk. 3.7$ 3 kk. Yhdy^vaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk 4.30 Suomessa: 1 vk. 8ii0 6 kk. 4.79 SYNTYAAÄ- P Ä I V IÄ Lidicen äidit varoittavat iobn Paavola KapuHka&ingista, Ont. täytti maanantaina, heinäk. 4 pn^ 65 vuotta. iack Miller RcrlEetoni5ta, Man., täyttää helnäk. 17 pnä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnitteluihin Gordon Pirie ei onnistunut ennätys-yrityksessään I.«ntoo. — Keskimatkojen tunnetta I juoksija Gordon Plrle teki heinäkuun i e päivänä yrityksen Belgian RelfIin nimiä >ä olevan 2.000 metrin ennätjrk-sen rikkomiseksi. Kan juoksi ajan 5.10,0, mikä puuttuu 3 sekunttia maa-ibnanennätyksestä. Edellhenä Iltana Pirle juoksi.Ped-dlntonissa puolitoista mailia paremmin kuin kukaan muu on korfiaan Juossut vaikkakin tällä matkalla ei ole virallista maailman ennätystä. Pirien ala oli 6.26,0. Parhain tämän matkan aika oli tätä ennen unkarilaisella Sandor Iharosilla. riehui Berliinissä Berliini. — Viime viikon maanantaina riehui Berliinissä hirmumyrsky ja ukkonen, saaden aikaan suuria vahinkoja. Suuri osa kaupungista oli veden vallassa ja eräs katu sortui alempana olevalle rautatielle. Salama surmasi erään pojan ja palokunta hä-lyytettUn 400 palkkaan. - Tervehdittävä kehityssuunta Ottawasta tullut tieto, että Canadasta on myyty liittohallituksen takaaman ludon avulla 10 miljoonaa bushelia vehnää Puolalle, ja että uusista kauppasopimuksista neuvotellaan Unkarin ja Jugoslavian kanssa, on lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan suuntaan. Se on luonnollisesti vain 'askel", sillä kymmenen miljoonan bushelin myynti ei tee suurtakaan koloa vehnäylijäämämme varastoon, mutta jos pidetään mielessä; että Ganadasta ciole myyty vehnää lainkaan sosialisti-sen maailmanosan maihin, niin silloin voidaaii hyvällä .syyllä tästä kehityksestä sanoa: "Alku aina hankalaa, mutta lopus.sa kiitos seisoo". Varmuudella voidaankin sanoa, että so.siali.stinen maailmanosa, mukaanlukien suuri Kiinan kansa, voi ostaa paljon suurempiakin määriä hyvää canadalaista vehnää, jos asian hyväksi tehdään tarpeellisia järjestelyjä; Toisaalta on muistettava, että tämä on vasta alkua. Niin tärkeätä kuin Canadallc onkin saada myydyksi vehnäylijäämänsä, meidän tulee muistaa, että tämä suuri maamme on myös huomattava teollisuus- j Tuhoisa rajuilma maa, jonka täytyy saada tuotteitaan kaupaksi. Tässä yhteydessä on korostettava, että jos Yhdysvallat voi myydä autoja Bulgariaan, kuten on viimeaikoina tapahtunut, niin millä ihmeen "oikeudella'', se yrittää estää Canadaa myymästä auloja, traktoreita, kuorma-autoja, laivoja ja erilaisia maatalouskoneita sosialistisen maailmanosan vissei-hin maihin,'missä niillä olisi kysyntää? Ganadalla on, ja täytyy olla, oikeus myydä näitä tuotteitaan minkään vieraan maan lupaa kysyr mättä sinne, mistä se löytää ostajia. Juuri siksi kun laajat kansanjoukot oivaltavat, että talouskriisistä vapautuneen sosialistisen maailmanosan maista on saatavissa lisää ostajia, ei vain Canadan viljalle, vaan myöskin visseille teollisuustuotteille joiden myynti on kotimaassa väMn niin j a näin, cana-laisten suuri enemmistö poliittisista ja muista eroavaisuuksistaan huolimatta tervehtii hyvin lämpimästi Iätä vehnäkauppaa. : Miltei yksinäisenä ratsastajana esiintyen ja Canadan eduista [ tuon taivaallista välittämättä, torypuolucen kansallinen johtaja George Drew puhui alahuoneen istunnossa '"pää kiviseinää-vastaan"- ohjelmansa mukaisesti Puolan kanssa tehtyä kauppasopimusta vastaan. Onko sitten ihme, vaikka torypuolue kasvaa samaan suuntaan lehmän häiinän kanssa ja kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä! 'Kuinka tärkeä tämä kauppa todellisuudessa Canadalle on, se näkyy kahdesta hyvin tunnetusta seikasta. Toteuttaen farmituottei-densa dumpingia Yhdysvallat on sysännyt suuret määrät vehnää Canadan perinteellisille markkinoille ja sen seurauksena Yhdysvallat sivuutti Canadan vehnän johtavan vientimaan asemasta- Tämä asia voidaan sanoa toisinkin, eli siten kuin Canadan virallinen tilastotoimisto on sen selostanut: Vaikka vehnän myynnit kansainvälisillä mark-kioilla ovat lisääntyneet, niin Canadan viennit ovat tallanneet paikallaan, samalla kun Yhdysvaltain myynnit ovat suuresti lisääntyneet. Kansalliselta kannalta katsoen Canada tarvitsee;siis hyvin kipeästi lisää vehnämarkkinoita. . Toisaalta tiedetään, että farmarien tulot ovat Canadassa laskeneet romahdusmaisesti — ja kun farmarit muodostavat miltei puolet koko kansakunnasta, niin silloin on ensiluokkaisen tärkeätä että saadaan farmarien tulot lisääntymään. Ja tämä voidaan tehdä vain siten, että hankitaan lisää markkinoita farmarien tuotteille. , Kysymys ei siis ole mistään '•kommunistimaiden" auttamisesta, mistä eversti Drew vätystää, vaan tasa-arvoisuudcn perusteella käytär •västä kaupankäynnistä, missä Canada hyötyy aivan yhtä paljon kuin vastapuolikin. - Meistä tuntuu, että liittohallituksen tulisi edelleen ja entistä vohnaperäisemmin kehittää tätä kaupankäyntiä sosialistisen maailmanosan kanssa. On hyvä että myydään viljaa. Olisi parempi, jos saisimme myydyksi enemmän viljaa. Mutta Canadan kansalMscdut vaativat, että myymme sosialistiseen niaailmanosaan myös teollisuustuotteita, mikäli ne niitä haluavat ja että ostamme sieltä vastaavasti meille sopivia tuotteita, jotta voimme edelleen kehittää ja laajentaa tätä kauppaa molemminpuoliseksi hyödyksi, , . TtbekkosIovafcJassa en pieni Lidice-ninloen kylä, > Joks tunnetaan ybti i t y T i i i Metuifcosaa kuin Vb6yw»U0tesi, Brimiogbo-missä Ja Pariisissa, .naalini» oivl tantetnaan «en nimen vasta >it^ ten kun «>iiä ei enää ollut, kun se oU tärdeUiaesti tuhottu. Natsit kerskuivat kesäkuun 10. päivänä, 1942 kirjoittamassaan raiMillssa että be eivät ainoastaan olleet ampuneet kaikkia kylän miehiä' ja kuljettaneet pois kaikkia naisia Ja lapsia, vaan että itse kjiän nimikin oli pyyhitty olemattomiin, Palopoinmeilla Ja räjähdysaineilla-hävitettiin Lidicen pieni kirkko Ja talot samoinkuin kylään johtanut tie. liiton ehdotuksesta. Äitien Maailman-j eniten «Uaisina aikoina, ja senvuok-i: ongressln järjestämiseksi. Kokouk- i el meidän velyollisuuterome on Jisatä sessa olivat läs.nä mm. tasavallan v monin kerroin ponn^tuksiamme ja presidentin puoliso Marie Zapotocka. | kehittää kaikki voimamme esiäak Syyttää autoilijoita siitä etteivät he maksa riittävästi Ottawa. Täällä eaUettiin viikon SITÄ JA entinen Bavenshruckln vanki, sekä Anezka Hodinovft-Spuma, Tshekko-slovakiaij naisten komitean puheenjohtaja. Kulttuuritalon salissa Lidicen nai-1 set istuivat yhdessä natsien hävittä-mlen mukien kylien äitien kanssa, .suurperheisten äitien ja ansioituneiden työläisten kanssa. He ilmaisivat ajatuksensa 'sänoin, jotka kertoivat lukemattomista imettomlsta öistä Ja kyynelistä, yksinkertaisin mutta so- I dan ja fasismin jyrkästi tuomitsevin sanoin. gemme näitä raakuuksia toisturoas- (vaihteessa katsantokanta, että Canar ta;. ^! dan maanteiden rahoittamiskysymys ! Kapteeni Nalepkan, viime soda.ssa Mutta natseista huolimatta -Lidi- j kaatuneen sankarin äiti, joka oli pu-ce ei hävinnyt. Se jäi tuhansien ih-j keutunut surupukuun ja mudtaan misten sydämiin Tshekkoslovakian huiviin ja jonka kasvot olivat ryp-kansan kärsimysten vertauskuvana, pyjen uurtamat, nousi ja sanoi: Rauhansopimus ei estä atomivoiman rauhanomaista käyttöä Heisink). — Julkisuudessa esitettyjen lausuntojen, johdosta; joiden mukaan Suomen jälkeenjäämlnen atomivoimatutlcimuksissa johtuisi siitän että ei tiedetä, mitä rajoituksia rauhansopimuksessamme tässä suhteessa asettaa,: ilmoitetaan asianomaiselta taholta seuraavaa: . Rauhansopimuksen 17. artiklassa kielletään ainoastaan kaikkien atomiaseiden pitäminen, valmistaminen ja kokeileminen, mutta tämä kielto ei koske tieteellistä tutkimustyötä ja siihen tarvittavia. laitteita eikä muitakaan tämän alan rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettuja valmisteita. ja tällä hetkellä on kaikkialla maailmassa Lidicen nimeä kantavia kyliä, katuja ja aukioita. Pasismin tuhon jälkeen on Lidices-tä; kärsimysten vertauskuvasta, tullut raunioistaan nousevan uuden elämän vertauskuva. . Jos nykyään menette Lidiceen, näette entisellä paikalla uudenaikaisen kylän valkoisine taloineen Ja punasine kattoineen. Torilla, koulun edustalla Ja kulttuuritalossa voitte kuulla lasten Jälleen nauravan, lasten. Jotka ovat syntyneet tässä uudessa kylässä. Lidice elää uutta ja hyvää elämää, multa mitään ei ole,unohdettu. Niistä 203 naisesta, jotka raahattiin kes-kltyslelrelhln^ ^ain 150 palasi takaisin. He löysivät 184 teloitetun miehen haudat; he löysivät autiot hylätyt pellot. Turhaan ojensivat äidit kä-siääfi löytääkseen takaishi 88 lasta niistä 104 :stä, jotka: oh viety tietymättömiin, Lidicen äitien kestämät kärsimykset ovat olleet aivan liian suuret, jotta niitä koskaan voitaisiin unohtaa. . , . •• . Sen vuoksi tällä hetkellä, kun Länsi- Saksan jalleenvarustaminen on jälleen uhkana, Lidicen naiset ovat ensimmäisinä varoittamassa maall- :maa.- Hiljallain hq kutsuivat äitejä eri puolilta maata keskustelemaan Naisten kansainvälisen demokraattisen Tshekkoslovakian fyyskulttuurljuhlat päättyivät valtavaan juhlaparaatiin Noin 150,000 urheilijaa ja voimistelijaa osallistui juhlien lopettajaisparaatiin ' Enemmän sellaista sopua Viikon lopulla kerrottiin uutisticdoissa, että Yhdysvaltain hallitus oli hyväksynyt Ncirvostoliiton tarjouksen, että se korvaa toisen puolen nibtäomaisuusmenetyksistä, jotka aiheutuivat siitä, kun yhdysvaltalainen lentokone ammuttiin Neuvostoliiton loimesta alas Beringin salmella. Kuten muistetaan, tämä lentokoneen alas ampuminen. aiheutti kesäkuun lopussa melkoisen suurta kohua. Xeuvostoliiton taholta i l moitettiin silloin, että k.o. yhdysvaltalainen lentokone oli Neuvostoliiton ilma-alueella, mutta siitä huolimatta, ja huomioonottaen pilvisestä säästä johtunut rajoitettu näkyväisyys, N'em'ostoliitto on valmis omaksumaan toisen puolen omaisuusmenetysten korvaamisesta. Samalla kertaa neuvostohallitus pahoitteli-tapahtuneen johdosta. Yhdysvaltain taholla väitettiin kiven kovaan — ja väitetään vieläkin — ettei alas ammuttu lentokone; ollut Neuvostoliiton ilma-alueella. Tällä perusteella vissit lehdet ja poliitikot yrittävät siten kaikm keinoin kuumentaa kylmää sotaa tämän sellaisenaan valitettavan ilmaselkkauksen perusteella. Merkillepantavaa kuitenkin on se lupaava järkiintyminen mikä on havaittavissa eräissä asioissa rajan eteläpuolella. Totta on, että valtiosihteeri Dulles esiintyi tässäkin asiassa yhtä räikeästi kuin hänen tapansa on ollut esiintyä kylmän sodan lietsomisessa muissakin asioissa. Mutta mr. Dullesin ia eräiden muiden kiihkoilijoiden kiihoituk-sesta huolimatta Eisenho^-erin hallitus päätti viikon lopulla hyväksyä iXeuvostoliiton tarjouksen ja niin saatiin tämä. näiden kahden suurmaan välisiä suhteita myrkyttänyt juttu pois päiväjärjestyksestä. Riitakysymysten ratkaisu on aina tervetullut tapaus kaikille niille, jotka haluavat sotien asemesta rauhaa ja sopua. Mutta ijillä kertaa tämän kysymyksen sopuisa ratkaisu oli sitäkin tervetullccmpi. kun muistetaan, etlä se olisi voinut viilentää Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välejä Genevessä heinäkuun 18. päivänä kokoontuvassa Neljän Suuren korkeimman portaan kokouksessa. 'Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset toivovat, ettei mitään uusia ]di$takysymykstä enää nousisi valtojen välille, tai jos niitä kehittyy, että ne sovitaan rauhanomaisella tavalla. Prahassa . Tshekkoslovakian pääkaupungissa, pidettiin kesäkuun viimeisellä ja heinäkuun ensimmäisellä viikolla suuret, koko kansan urheiluspartakiaadit. Joissa esiintyi lähes 200,000 voimistelijaa ja urheilijaa, eri puolilta Tshekkoslovakiaa Ja lisäksi Joukko ulkomaalaisia urheilijoita eri maista, mm. Suomen TUL:n urheilijoita. Ensimmäisenä kahtena päivänä esiintyivät lapset — 30,— 40,0CO — sitten aikuiset urheilijat ja voimistelijat. Nämä suurjuhlat, Joiden ohjelmaa valmistettiin eri puolilla maata ainakin 2 vuotta, muodostuivat todellisiksi koko kanfan Juhliksi — hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääntymisen riemujuhlaksi, Ohepllisena Hei-singon Vapaa Sana-lehdelle Prahasta heinäk. 5. pnä lähetetty selostus juhlien kahden viimeisen päivän tapahtumista^ Praha. — Tshekkoslovakian urhel-luspartakiaadin kolmas jakso alkoi viime lauantaina Strahovin stadionilla, jonne oli: myyty 240.000 pääsy; lippua. Kj-mmenettuhannet jäivät siitä huolimatta stadionin ulkopuolelle. Täsmälleen aikataulun mukaan kajahti spartaklaadlen tunnusfan-iaari. jonka jälkeen kentälle alkoi marssia kansallispukuisia neitosia ja nuorukaisia, yhteensä ,6.000. Tshek-jkien ja Slovakian rikassointulset j kansallispuvut suorastaan häikäisivät {kirkkaassa kesäauringossa stadionin i vihreätä nurmlmattoa vasten. Suurin. I osa esiintyjistä . asettui isoon ympy- 1 räan stadionin keskelle ja muut kahteentoista ryhmään sen ympärille. Ja sitten alkoi itse näytös, jossa oh arvokasta juhlavuutta ja nuoruuden riehakkuutta vuoristolalstansslen sävelten tahdissa. Esitys tempasi kauneudellaan ja vauhdikkuudellaan mukaansa koko yleisön ja viritti aidon juhlatunnelman. Sitten seurasi ammattiyhdistysten micsvoinustclijaln esitys, johon osallistui 16.000 pitkiin mustiin trlkoo-hoiisuihin ja valkoisiin paitoihin son-nustautunufta voimistelijaa. Kun avausmarssi oli suoritettu loppuun, oli laaja kenttä laidasta laitaan täynnään mustavalkoista elämää. Ohjelma ci ollut järin vaikea, mutta niinpä sc sitten vlcthnkln lävitse suurenmoisella varmuudella. Omaa vaihtelevuutta esitykseen antoi se. että iilk-keet tehtiin milloin yhden, millom kolmen ja milloin yhdeksän miehen ruoduissa. Kun miehet olivat sitten poistuneet sivuporteista, marssi kentälle pääportista 1,200 urheiluinstituutin nais- ja. mlesvolmlstelijaa. Miehillä oli tummanpunaiset trikoo-housut ja valkea paita ja naisilla taas sininen voimistelupuku. Verryttely-ohjelman, Joka sisälsi mm. vaakoja, käsiseisontoja ja kärrynpyöriä, suorittivat miehet ja naiset yhdessä, mutta sitten miehet poistuivat sivummalle ja 500 naista jäi suorittamaan rengasvoimisteluohjelmaa. Ohjelma jatkui 35 minuutin ajan erilaisin välinein ja muodoin. Lopuksi tikkalsta muodostettiin suuri pyramlldlt, jonka huipulle kohosivat Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton liput. Seuraavan ohjelman esittäjinä olivat Sokol-järjestön nais- ja miesvol-mistelljat. jotka olivat pukeutuneet kirkkaan keltaiseen ja siniseen. Pukujen keltaiset paidat kuvasivat kypsää viljaa ja avausmarssi suoritettiin tähkäpään muotoisina rivistöinä. So-kol- järjestö kokoaakin riveihinsä pääasiassa juuri maaseudun nuorisoa. Heidän ohjelmansa oli mitä -monipuolisin. Välillä kentällä pyöri 250 suurikokoista ympyrää, liikkeet olivat toisinaan suorastaan tanssia, ja kun siirryttiin suoriin riveihin, näytti kenttä sarkoihm jaetulta mahtavalta viljapellolta. Suosionosoitukset päättyivät vasta sitten, kun Sokol-nuor-ten . tilalle marssivat ammattiyhdistysten naisvoimistelijat pitkävartisia keilojaan heiluttaen. Kentän täytti nyt 16,000 sinivalkoiseen pukeutunutta TOlmistelijatarta. jotka suorittivat hyvin vaativan keilavolmisteluohjel-man. Tämän jälkeen täyttyi kenttä vielä kerran 10,000:sta ammattikoulu-oppilaasta, jotka esittivät erittäin mielikuvitusrikkaan ohjelman. Erilaiset kuviot seurasivat toinen toisiaan kiihkeässä tempossa, mutta järjestyksen kertaakaan rikkoutumatta. > Nämä samat esitykset toistettiin vielä maanantaina, jolloin 240,000 katsojaa täytti Jälleen stadionhi katsomot. Spartaklaadin suureksi kohokohdaksi vuodostul viime sunnuntaina halki t»rahan tapahtunut urheilijain paraati, jota koko Prahan asujamls-to oh seuraamassa. Valppalmmat olivat varaamassa hj-viä paikkoja tien vierustoilta jo lauantäi-lltana. Kulkueen kärjessä kannetuin Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton lippuja,' jolta seurasi jättiläiskokolnen sparta-kiaadimerkki. Ja sitten seurasivat yhtenä värikkäänä \7örynä eri alojen urheilljarlvistöt, nuorisolilttolaisryh-mät, voimistelijoita, tunnuksia, lippuja ja vlh-ejä . . . Kaikkiaan 150,000 urheilijaa ja voimistelijaa vj-öryi pitkin katua lähes neljä tuntia kestäneen paraatin aikana. , "Kun nainen menettää miehensä, hän menettää perheensä turvan, mutta kun hän menettää lapsen, Jota on sydämensä alla kantanut, on, se haava, Jota ei koskaan voida parantaa. Olemme velassa kaikille niille jotka kuolivat vapautemme puolesta. Emme enää koskaan näe heitä, Meidän on estettävä sen toistuminen, mikä maksoi heidän henkensä. Vetoan maailman kaikkUn äiteihin, Jotta he liittyisivät meihin taistelemaan sotaa vastaan." Marie * Zimanova Nova Hanasta, jonka natsit polttivat miltei täydellisesti, lausui: ' K u n lähdin tähän kokoukseen, pieni 10-vuotias poikani kysyi minulta 'Äiti. miksi sinä lähdet niin kauaksi?' ja minä vastasin 'Koska rakastan sinua!' Olemme kalkki kokoontuneet tänne, koska ra-kafitamme lapsiamme. Työskentelin ennen sotaa maatiloilla Ranskassa ja Saksassa ja tiedän, että myöskään siellä naiset eivät halunneet lastensa kuolevan sodassa. Niille, jotka. eivät ole kokeneet sitä mitä me olemme, haluaisin sanoa: Saksalaiset hyökkäsivät yhdeksän kertaa kyläämme Prochotiin. 40 mipstä vietiin ammuttavaksi tai keskitysleireihin. Naapurikylässä Ostry Grundissa natsit amr puivat 63 ihmistä — naisia, vanhuksia ja lapsia; sen jälkeen he valoivat bensiiniä heidän päälleen ja polttivat heidät. Muutamat paloivat elävältä. Minun on kauheaa puhua siltä. Mutta vaikka nämä muistot ovat tuskallisia, on ne palautettava mieliin. Me äidit joudumme karsimaan Aneztta Lindnerova, kumarainen harmaapäinen nainen on saksalainen. Hänen tyttärensä ja miehensä teloitettiin sodan aikana, ".siinäkin haluan puhua", hän . sanoi kokouksessa. '^Ilnua lyötiin kuten miljoonia muita äitejä. Saksalainen natsismi r?-östi minulta sen, mikä oli minulle kalleinta — tyttäreni Hertan ja mieheni. Joka teloitettiin Ploetzen-seessä, samassa paikassa kuin kansallissankari Julius Fucik. Nyt kun amerikkalaiset haluavat antaa aseet takaisin niille. Jotka murhasivat kaileimpani, haluan : minäkin vanhaa ääntäni kuultavan. Me, koko maailman rauhaa rakastavat Ihmiset, emme saa sallia uuden Wehrmachtin kaltaisen : sotavoiman muodostamista." Lidicen kokouksessa puhuivat monet muut äidit — 14 laps3n äiti Kar-lovy Varysta, lastentarhaiu tarkastaja, työläinen CKD-tehtaaita. Erään naisen puhe oli luettava hänen puolestaan; hän oli menettänyt äänensä järkytyksestä kuullessaan keskitysleireissä lääkärityttärensä ja nuoren ylloppllaspoikansa kuolemasta. Kärsimykset, eivät kuitenkaan ole murtaneet näiden äitien mieltä. Eräs, joka parhaiten ilmaisi tämän, oli sloyakialainen Anezka Crhut-kova, joka miehityksen aikana löysi lapsensa ruumiin yhteishaudasta. Hän sanoi: "Joka kerta kun näen jotakin kaunista, kun näen uuden Slovakiamme, alan itkeä surusta, että rakkaat lapseni eivät koskaan saa nähdä sitä. Tiedän hyvin, että kyyneleet eivät voi meitä auttaa; meidän äitien on taisteltava niin, että lasten ei enää koskaan tarvitse kokeji sellaisia kärsimyksiä. Maailmassa el ole mitään; mitä en omasta puolestani olisi valmis tekemään estääkseni sellaista sotaa toistumasta.'! 'Emme saa pysyä välinpltämättö-l minä sille mitä tapahtuu", lausui leski Anezka Nikuskova Zilinasta. vKun naiset ottavat asian omakseen, he aina onnistuvat ajamaan 'sen läpi menestyksellisesti. Liittykäämme yhteen kalkki koko maailman äidit, ja olemme valtava voima." Lidicen kokouksen sali oli koristettu tiumuksella 'ILasten onnellisen •, on kehittymässä kriisipistettä kohti, i Syynä siihen sanotaan olevan se, ; että maantiet täyttyvät yhä enem-j män autoiata— ja näitä maanteitä ei ole rakennettu näin vilkasta Uiken- ) nettä • vsft-ten. ' Canadian Tax Foundation niminen i laitos arvioi, että vuoteen 1960 men- I nessä on Canadan maanteillä joko 1 5 tai 5.5 miljoonaa moottoriajoneuvoa, ; jotavastoin v. 1953 niitä oh vain 3,- i 400,000. . , Ja kun "»autoilijat vaativat leveämr pia ja parempia maanteitä, nim teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta koituu noin S900,COO,000 menot .vuonna 1960 jotavastoin nyt nämä menot arvat $600.000,000. Mistä tulevat rahat. : Eräät piirit ovat ehdottaneet että autoilijat eivät maksa riittävän paljoa joten heidän kuormaanaa pitäisi lisätä. elämän puolesta." Kokous lähetti Naisten Kansainväliselle Demokraattiselle L i i tolle kirjeen, jossa lausuttiin mm.: "Kaikkia meitä tänne kokoontuneita yhdistävät monet yh- ; teiset pyrkimykset, mutta voimakkain näistä kaikista on halu turvata rauhan säilyminen. Tämä rauhantahto ei johdu oman edun tavoittelemisesta, se ei rajoitu vain haluun tur\'ata omat perheemme, omat lapsemme tai oman maamme lapset. Meidän nai-emme ovat tunteneet korealaisten äitien kärsimykset. Vietnamin naisten tuskan ja barbaaristen . atomiasekokeilujen Japanin kansalle aiheuttamat kauhut tuhansien peninkulmien päässä maastamme. Me haluamme rauhaa! Ja jos me taistelemme sen . puolesta, me voimme tehdä taivaan kirkkaaksi ja rauhalliseksi maailman kaikkien lasten yllä, niin etteivät tuhoa uhkaavat ko- , nect sinne enää voi ilmestyä." : Kokous lähetti Saksan, Ranskan ja . Englannin äideille tervehdyksen, jossa sanottiin, että naiset/ jotka edustavat puolta ihmiskuntaa ja joiden äidinrakkaus voi viedä heidät mitä suurimpiin voittoihin;"valmis-televat yhdessä tätä Äitien Maailmankongressia ja järjestävät valtavaa, koko maailman äidit käsittävää Nainen: — Olen kutsu ,sulhaseni tänne. Oletk rakkaani? Mies: — En vähääkää mielelläni vahingoniloisia «•••• ,.• « • » Agatha Christie,, meii: nettu jännitysromaanien on mennyt naimisiin. eräj gin kanssa. — Eikö hän ( ikävä, kysyivät ystävättäri vastoin. Arkeologi on p dolUnen aviopuoliso, vastaj Mitä vanhemmaksi rouva enemmän tuntee mies i häntä kohtaan. • • * , . . , • • • .•> —. Ja olkaa sitten oiki isälle, kunnes minä tule kehoitti äiti lähtiessään, lupasi, mutta lisäsi sitten muista sinä myös, että tuo ralla pojan eikä mitään t löUä., Katoliikkeja vangil Argfen tinassa Buenos Aires. _ Pohisi kuntalaiset • pidättivät su useita katolilkkeja Metropo miokirkon edustalla. Mie jat huutelivat ja heitteli mutta ainoastaan viisi he tettlln ja noin 500 ajettiin lenosoituapaikalta. Tämä oli ensimniainer mielenosoitus Buenos Aires kuun 16 päivänä olleen kap sen jälkeen. Quebecilaiset C C L :i jäsenet haluavalt j^htymisneuvottelua Montceal. — CCLrn Qu( deration on valinnut komite tehtävänä on pyrkiä saamai neuvottelut AFLin ja katol öiden kanssa yhdlstymlsky tä ja yhteisen konferenssin rala3stä. liikettä taistelussa rauhan AnnaTuchova. Malakan kansallisen vapausarmeijan yllpäällystö on uudelleen ehdottanut Malakan kaikkien vastuunalaisten puolueiden neuvottelua maan itsenäisyyden ja rauhan saavuttamisen hyväksi. Ylipäällystö lupaa lähettää Kuala Lumpurin erikoisvaltuutettuna maan pääkaupunkiin jos Britannian hallitus takaa hänelle turvallisen matkan. Kuva otettu "jossakin Malakassa". Uimiskunta voidaar (Jatkoa 1. sivulta) mysten ratkaisua varten. . . V Tällainen on sitten kä, peloittava ja kiertämä lanne — tulemmeko me maan ihmiskunnan koko : dessaan, vai lopetammeko dat?" Tunnustaen että sotien I minen on vaikea tehtävä, miesten lausunnossa sanot "Ihmisinä me vetoamme ih Muistakaa ihmisyytenne .hoittakaa muut seikat, voitte menetellä näin, siilo avoinna uuden paratiisin o ette voi.sitä tehdä, silloin o sänne yleismaailmallisen man vaara. Me puhumme tässä, enu tai tämän maan, maanos katsomuksen edustajUia, vs mlsinä, joiden jatkuva sä syys on vaarassa." Loordi Russell oli ensi maailmansodan v aikana, mutta vuonna 1949 hänen k kannattaneen mieluimmin at( la käytävää kolmatta maalin; kuin.sitä, että Neuvostoliitto herruuden maailmassa. Lauantaisessa • sanomalc konferenssissa hän teki k täysin tiettäväksi, etta hän muuttanut kantaansa, silla v mlen kehittäminen on jattai mlpommln "nuolen ja jous maan". Kyllä ilmoja p i i s a a . . . Kyllä Ihnoja piisaa jos ei hyviä niin huonoja, tavatiln sanoa ennen vanhaan. , Se piti silloin kutinsa ja pitää vielä tänäkin päivänä, joskin ilmojen suhteen olemme 'joutuneet huomattava.iti epävakaisempaan asemaan kuin ennen. Sellaiset ihmiset, jotka tekevät asioista muistiinpanoja ja jotka niin clleih ovat myöskin huomioineet sää-suhteet vähän pitemmän ajanjaksony ovat voineet panna merkille huomattavia muutoksia. Muutamien viime vuosien aikana on maaliman eri puoUlIa tapahtunut entistä suuremmassa määrässä hirmumyrskyjä, kaatosateita ja kaikenlaisia muita poikkeuksellisia purkauksia.'- Toisinaan saadaan: roppakädellä lämmintä ja toisen kerran, taas tavallista suurempi annos vettä, lunta tai kylmyyttä. Kun kippuroidaan kuiunuuden kä-aktää tai etsitään suojaista koloa hirmumyrskyn ollessa juuri nousemassa, tulee monen mieleen, että mistähän tuollaiset poikkeukselliset ja useinkhi yhfäkklset luonnon mylläkät johtuvat. ; • • • Tai ainakin että mi^tä niiden huomattava viime aikainen lisääntymisen johtuu. Tämä on sellainen juttu johon vielä tänä päivänä eivät kirjanoppineetkaan voi antaa ehdottoman pätevää vastausta, "mutta suurin piirtein katsottuna ovat tiedemiespiirit siitä selvillä. Ennen aikaan tapasivat uskovaiset Ihmiset aanoa, että kalkki tapahtuu jumalan tahdosta. Ja yleensä kaikki kuuluikin luonnon tavanmukaiseen järjestykseen. . Mutta nyt eivät asiat en.4ä olekaan aivan sillä tavalla. Ihminen josta raamatun sanojen mukaan jumala teki luomakunnan herran, on ruvennut sotkemaan luonnollla3n elämän kulkua. Sen jälkeen kun keksittiin atomipommit ja vetypommit, on myöskin luonnon tavanmukahien järjestys alkanut kompastella. Sääsuhteet ovat monilla seuduilla suuressa määrässä muuttuneet epävakaia3mmlksl. Muutamat Ihmiset sanovat kylmästi^ että eivät ne pommit mitään luonnon järjestykseen vaikuta, joten antaa paukkua vaan. Tämä el ole kuitenkaan yleinen käsitys. Yleisesti alkaa ihmiskunnan suuri enemmistö omaksilä aallalsen käsityksen että atomi- ja vetypom-mikokeilut ovat saaneet huomattavaa sotkua aikaan maailman ilmasto-kerroksissa. Ja ihme kyllä, tällä kerralla tiedemiehet ovat samaa mieltä tavallisten kan-ianihmisten kanssa. Mikäli Amerikan Yhdysvallat on kysymyksessä niin siellä eivät tiedemiehet ole oikeutettuja tekemään mielipiteitään täysin julkiseksi. Jos he sen tekevät "vapautetaan" heidät toimistaan, kuten tapahtui maailman kuululle fyysikolle tn Oppenheime-rille, joka ilmaisi vastustavan mielipiteensä vetypommelhln nähden. Mutta koko maailmaa ei kuitenkaan voida vaientaa eikä aivan kaikkia ääniä Yhdysvalloissakaan. Ranskalainen kuuluisa tiedemies Noel-Martin. on äskettäin esittänyt teorian, kuijaka atomi ja vetypommi-räjähdykset pilaavat ilmastolliset suhteet ja nuorastaan myrkyttävät liman, niin että se loppujen lopuksi tulee kelvottomaksi ja tappavaksi. Han selittää, että jokainen vety-pommiräjähdys kohottaa ilmaan noin mlljaardln tonnia hienonhienoa pölyä, joka saattaa leijailla korkeuksissa vuosikausia, heikentää aurlngonaitel-den vaikutusta ja aiheuttavat kaikenmoisia sekaannuksia ilmavirroissa. Tästä sitten johtuvat kaikenmuotoiset hirmumyrskyt, ukkospurkauk- ;i2t kaatosaateet ja m-uut. Eikä siinä vielä suinkaan kalkki. ' Myrskyt voitaisiin vielä vastaanottaa myrskyinä ja kärsiä nahoissamme niiden aiheuttamat suuret ja pienet onnettomuudet, mutta tulossa on paljon pahempaa. Kaikkihan muistavat miten japani-lalallle kakistajille kävi Blklnhi vet-typommlkokellujen aikana. Se on ainakin jossakin määrin koko maaliman lietona, että mailien päässä räjahdyspalk tanut radioaktiivinen poly ta mlslä ja teki toisista ainais-raita. •• Mutta vaara ei rajoitu tahä paljon suurempi. Edellämainittu rans'ialalne mies sanoo, että radioaktiivis ka.set. joita ilmaan tulee sui mat määrät vetypoi^iräjähi muuttavat ilman typpiosat ra( visiksl. Kasvit.imevät radloaktiivisui pen mukana ilmasta ja kasv tulee eläimiin ja ihmisiin, ja s set saattavat olla suorastaan sat. ••••• Niin että todelhnen ja ko'io maa uhkaava vaara on ään suuri. . Ihmiskunta on a3n älynnyt j sut sitä torjumaan. Varmast leekui siinä onnistumaan, vait kut sotahullut yrittävätkin joi tä harhaan. Jos siis haluatte, että .vielä 1. lap.'i:tkin voisivat eläa hyvässä •veelUsessä maaihnassa, yhtyk hm jotka vaativat atomipomu lujen lopettamista ja atomi pannaan julistamista. Jos taas haluatte että kaikk suus maaihnaata häviää teid: keenne ja osaksi jo ehkä «n* kanannekinl niin hymyilkää kaasti jokaiselle atomi- Ja.ve mlräjähdykselle. Kaunista ja lämmintä kesä tenmie lukijoiUe! Jussin P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-12-04