Vapaus, July 12, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, hcinäk-12 p. — Tuesday, July 12,1955 I
mä^us lUDEttSBlT) JsUiepexiäetit JjBbox
Orgixx ct FinnJisJi CTOoAUm». Es-tabVebeö
Vov. «. 1917. Autborized
es eeeond cJass xnaJl by tbe Post
Office Vepaxtment. Ottava, Pub^
JJsbed ttarice weekly; Tuesäays,
Tbunsdays and Saturdays Vapaus
PubUHbing Conipany Ltd., at 100-102
JOm fit Wv SudbUTF, Ont, Canada.
Telephone»: Bus. Office 06.4*4254;
Editorlal Office OS. 4-42C5. Manager
E. SufcEL Editor W. ESclund. MaJ}li3«
address: Box fiudbury, Ontarlo.v Adventsing rate» upon applicatlon.
Translatlon free of charge;
TILAUSHINNAT;
Canada^sa: l vic. 7X)0 6 kk. 3.7$
3 kk.
Yhdy^vaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk 4.30
Suomessa: 1 vk. 8ii0 6 kk. 4.79
SYNTYAAÄ-
P Ä I V IÄ Lidicen äidit varoittavat
iobn Paavola KapuHka&ingista, Ont.
täytti maanantaina, heinäk. 4 pn^ 65
vuotta.
iack Miller RcrlEetoni5ta, Man.,
täyttää helnäk. 17 pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnitteluihin
Gordon Pirie ei
onnistunut ennätys-yrityksessään
I.«ntoo. — Keskimatkojen tunnetta
I juoksija Gordon Plrle teki heinäkuun
i e päivänä yrityksen Belgian RelfIin
nimiä >ä olevan 2.000 metrin ennätjrk-sen
rikkomiseksi. Kan juoksi ajan
5.10,0, mikä puuttuu 3 sekunttia maa-ibnanennätyksestä.
Edellhenä Iltana Pirle juoksi.Ped-dlntonissa
puolitoista mailia parem­min
kuin kukaan muu on korfiaan
Juossut vaikkakin tällä matkalla ei
ole virallista maailman ennätystä.
Pirien ala oli 6.26,0. Parhain tämän
matkan aika oli tätä ennen unkari­laisella
Sandor Iharosilla.
riehui Berliinissä
Berliini. — Viime viikon maanan­taina
riehui Berliinissä hirmumyrsky
ja ukkonen, saaden aikaan suuria va­hinkoja.
Suuri osa kaupungista oli
veden vallassa ja eräs katu sortui
alempana olevalle rautatielle. Salama
surmasi erään pojan ja palokunta hä-lyytettUn
400 palkkaan. -
Tervehdittävä kehityssuunta
Ottawasta tullut tieto, että Canadasta on myyty liittohallituksen
takaaman ludon avulla 10 miljoonaa bushelia vehnää Puolalle, ja
että uusista kauppasopimuksista neuvotellaan Unkarin ja Jugoslavian
kanssa, on lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan suuntaan. Se on
luonnollisesti vain 'askel", sillä kymmenen miljoonan bushelin myynti
ei tee suurtakaan koloa vehnäylijäämämme varastoon, mutta jos pide­tään
mielessä; että Ganadasta ciole myyty vehnää lainkaan sosialisti-sen
maailmanosan maihin, niin silloin voidaaii hyvällä .syyllä tästä
kehityksestä sanoa: "Alku aina hankalaa, mutta lopus.sa kiitos seisoo".
Varmuudella voidaankin sanoa, että so.siali.stinen maailmanosa,
mukaanlukien suuri Kiinan kansa, voi ostaa paljon suurempiakin
määriä hyvää canadalaista vehnää, jos asian hyväksi tehdään tarpeel­lisia
järjestelyjä;
Toisaalta on muistettava, että tämä on vasta alkua. Niin tärkeätä
kuin Canadallc onkin saada myydyksi vehnäylijäämänsä, meidän tu­lee
muistaa, että tämä suuri maamme on myös huomattava teollisuus- j Tuhoisa rajuilma
maa, jonka täytyy saada tuotteitaan kaupaksi. Tässä yhteydessä on
korostettava, että jos Yhdysvallat voi myydä autoja Bulgariaan, ku­ten
on viimeaikoina tapahtunut, niin millä ihmeen "oikeudella'', se
yrittää estää Canadaa myymästä auloja, traktoreita, kuorma-autoja,
laivoja ja erilaisia maatalouskoneita sosialistisen maailmanosan vissei-hin
maihin,'missä niillä olisi kysyntää? Ganadalla on, ja täytyy olla,
oikeus myydä näitä tuotteitaan minkään vieraan maan lupaa kysyr
mättä sinne, mistä se löytää ostajia.
Juuri siksi kun laajat kansanjoukot oivaltavat, että talouskrii­sistä
vapautuneen sosialistisen maailmanosan maista on saatavissa
lisää ostajia, ei vain Canadan viljalle, vaan myöskin visseille teolli­suustuotteille
joiden myynti on kotimaassa väMn niin j a näin, cana-laisten
suuri enemmistö poliittisista ja muista eroavaisuuksistaan huo­limatta
tervehtii hyvin lämpimästi Iätä vehnäkauppaa. :
Miltei yksinäisenä ratsastajana esiintyen ja Canadan eduista [
tuon taivaallista välittämättä, torypuolucen kansallinen johtaja
George Drew puhui alahuoneen istunnossa '"pää kiviseinää-vastaan"-
ohjelmansa mukaisesti Puolan kanssa tehtyä kauppasopimusta vas­taan.
Onko sitten ihme, vaikka torypuolue kasvaa samaan suuntaan
lehmän häiinän kanssa ja kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä!
'Kuinka tärkeä tämä kauppa todellisuudessa Canadalle on, se
näkyy kahdesta hyvin tunnetusta seikasta. Toteuttaen farmituottei-densa
dumpingia Yhdysvallat on sysännyt suuret määrät vehnää Ca­nadan
perinteellisille markkinoille ja sen seurauksena Yhdysvallat si­vuutti
Canadan vehnän johtavan vientimaan asemasta- Tämä asia
voidaan sanoa toisinkin, eli siten kuin Canadan virallinen tilastotoi­misto
on sen selostanut: Vaikka vehnän myynnit kansainvälisillä mark-kioilla
ovat lisääntyneet, niin Canadan viennit ovat tallanneet paikal­laan,
samalla kun Yhdysvaltain myynnit ovat suuresti lisääntyneet.
Kansalliselta kannalta katsoen Canada tarvitsee;siis hyvin kipeästi
lisää vehnämarkkinoita.
. Toisaalta tiedetään, että farmarien tulot ovat Canadassa las­keneet
romahdusmaisesti — ja kun farmarit muodostavat miltei puo­let
koko kansakunnasta, niin silloin on ensiluokkaisen tärkeätä että
saadaan farmarien tulot lisääntymään. Ja tämä voidaan tehdä vain
siten, että hankitaan lisää markkinoita farmarien tuotteille.
, Kysymys ei siis ole mistään '•kommunistimaiden" auttamisesta,
mistä eversti Drew vätystää, vaan tasa-arvoisuudcn perusteella käytär
•västä kaupankäynnistä, missä Canada hyötyy aivan yhtä paljon kuin
vastapuolikin.
- Meistä tuntuu, että liittohallituksen tulisi edelleen ja entistä
vohnaperäisemmin kehittää tätä kaupankäyntiä sosialistisen maail­manosan
kanssa. On hyvä että myydään viljaa. Olisi parempi, jos
saisimme myydyksi enemmän viljaa. Mutta Canadan kansalMscdut
vaativat, että myymme sosialistiseen niaailmanosaan myös teollisuus­tuotteita,
mikäli ne niitä haluavat ja että ostamme sieltä vastaavasti
meille sopivia tuotteita, jotta voimme edelleen kehittää ja laajentaa
tätä kauppaa molemminpuoliseksi hyödyksi, , .
TtbekkosIovafcJassa en pieni
Lidice-ninloen kylä, > Joks tun­netaan
ybti i t y T i i i Metuifcosaa
kuin Vb6yw»U0tesi, Brimiogbo-missä
Ja Pariisissa, .naalini» oivl
tantetnaan «en nimen vasta >it^
ten kun «>iiä ei enää ollut, kun se
oU tärdeUiaesti tuhottu. Natsit
kerskuivat kesäkuun 10. päivänä,
1942 kirjoittamassaan raiMillssa
että be eivät ainoastaan olleet
ampuneet kaikkia kylän miehiä'
ja kuljettaneet pois kaikkia naisia
Ja lapsia, vaan että itse kjiän ni­mikin
oli pyyhitty olemattomiin,
Palopoinmeilla Ja räjähdysaineilla-hävitettiin
Lidicen pieni kirkko
Ja talot samoinkuin kylään joh­tanut
tie.
liiton ehdotuksesta. Äitien Maailman-j eniten «Uaisina aikoina, ja senvuok-i:
ongressln järjestämiseksi. Kokouk- i el meidän velyollisuuterome on Jisatä
sessa olivat läs.nä mm. tasavallan v monin kerroin ponn^tuksiamme ja
presidentin puoliso Marie Zapotocka. | kehittää kaikki voimamme esiäak
Syyttää autoilijoita
siitä etteivät he
maksa riittävästi
Ottawa. Täällä eaUettiin viikon
SITÄ
JA
entinen Bavenshruckln vanki, sekä
Anezka Hodinovft-Spuma, Tshekko-slovakiaij
naisten komitean puheen­johtaja.
Kulttuuritalon salissa Lidicen nai-1
set istuivat yhdessä natsien hävittä-mlen
mukien kylien äitien kanssa,
.suurperheisten äitien ja ansioitunei­den
työläisten kanssa. He ilmaisivat
ajatuksensa 'sänoin, jotka kertoivat
lukemattomista imettomlsta öistä Ja
kyynelistä, yksinkertaisin mutta so-
I dan ja fasismin jyrkästi tuomitsevin
sanoin.
gemme näitä raakuuksia toisturoas- (vaihteessa katsantokanta, että Canar
ta;. ^! dan maanteiden rahoittamiskysymys
! Kapteeni Nalepkan, viime soda.ssa
Mutta natseista huolimatta -Lidi- j kaatuneen sankarin äiti, joka oli pu-ce
ei hävinnyt. Se jäi tuhansien ih-j keutunut surupukuun ja mudtaan
misten sydämiin Tshekkoslovakian huiviin ja jonka kasvot olivat ryp-kansan
kärsimysten vertauskuvana, pyjen uurtamat, nousi ja sanoi:
Rauhansopimus ei estä
atomivoiman rauhan­omaista
käyttöä
Heisink). — Julkisuudessa esitet­tyjen
lausuntojen, johdosta; joiden
mukaan Suomen jälkeenjäämlnen
atomivoimatutlcimuksissa johtuisi sii­tän
että ei tiedetä, mitä rajoituksia
rauhansopimuksessamme tässä suh­teessa
asettaa,: ilmoitetaan asian­omaiselta
taholta seuraavaa: .
Rauhansopimuksen 17. artiklassa
kielletään ainoastaan kaikkien ato­miaseiden
pitäminen, valmistaminen
ja kokeileminen, mutta tämä kielto ei
koske tieteellistä tutkimustyötä ja
siihen tarvittavia. laitteita eikä mui­takaan
tämän alan rauhanomaiseen
käyttöön tarkoitettuja valmisteita.
ja tällä hetkellä on kaikkialla maa­ilmassa
Lidicen nimeä kantavia ky­liä,
katuja ja aukioita.
Pasismin tuhon jälkeen on Lidices-tä;
kärsimysten vertauskuvasta, tul­lut
raunioistaan nousevan uuden elä­män
vertauskuva. .
Jos nykyään menette Lidiceen,
näette entisellä paikalla uuden­aikaisen
kylän valkoisine taloi­neen
Ja punasine kattoineen. To­rilla,
koulun edustalla Ja kulttuu­ritalossa
voitte kuulla lasten Jäl­leen
nauravan, lasten. Jotka ovat
syntyneet tässä uudessa kylässä.
Lidice elää uutta ja hyvää elämää,
multa mitään ei ole,unohdettu. Niis­tä
203 naisesta, jotka raahattiin kes-kltyslelrelhln^
^ain 150 palasi takai­sin.
He löysivät 184 teloitetun miehen
haudat; he löysivät autiot hylätyt
pellot. Turhaan ojensivat äidit kä-siääfi
löytääkseen takaishi 88 lasta
niistä 104 :stä, jotka: oh viety tiety­mättömiin,
Lidicen äitien kestämät kärsi­mykset
ovat olleet aivan liian suu­ret,
jotta niitä koskaan voitaisiin
unohtaa.
. , . •• .
Sen vuoksi tällä hetkellä, kun Län­si-
Saksan jalleenvarustaminen on
jälleen uhkana, Lidicen naiset ovat
ensimmäisinä varoittamassa maall-
:maa.-
Hiljallain hq kutsuivat äitejä eri
puolilta maata keskustelemaan Nais­ten
kansainvälisen demokraattisen
Tshekkoslovakian fyyskulttuurljuhlat
päättyivät valtavaan juhlaparaatiin
Noin 150,000 urheilijaa ja voimistelijaa
osallistui juhlien lopettajaisparaatiin '
Enemmän sellaista sopua
Viikon lopulla kerrottiin uutisticdoissa, että Yhdysvaltain halli­tus
oli hyväksynyt Ncirvostoliiton tarjouksen, että se korvaa toisen
puolen nibtäomaisuusmenetyksistä, jotka aiheutuivat siitä, kun yh­dysvaltalainen
lentokone ammuttiin Neuvostoliiton loimesta alas Be­ringin
salmella.
Kuten muistetaan, tämä lentokoneen alas ampuminen. aiheutti
kesäkuun lopussa melkoisen suurta kohua. Xeuvostoliiton taholta i l ­moitettiin
silloin, että k.o. yhdysvaltalainen lentokone oli Neuvosto­liiton
ilma-alueella, mutta siitä huolimatta, ja huomioonottaen pilvi­sestä
säästä johtunut rajoitettu näkyväisyys, N'em'ostoliitto on valmis
omaksumaan toisen puolen omaisuusmenetysten korvaamisesta. Sa­malla
kertaa neuvostohallitus pahoitteli-tapahtuneen johdosta.
Yhdysvaltain taholla väitettiin kiven kovaan — ja väitetään
vieläkin — ettei alas ammuttu lentokone; ollut Neuvostoliiton ilma-alueella.
Tällä perusteella vissit lehdet ja poliitikot yrittävät siten
kaikm keinoin kuumentaa kylmää sotaa tämän sellaisenaan valitetta­van
ilmaselkkauksen perusteella.
Merkillepantavaa kuitenkin on se lupaava järkiintyminen mikä
on havaittavissa eräissä asioissa rajan eteläpuolella. Totta on, että val­tiosihteeri
Dulles esiintyi tässäkin asiassa yhtä räikeästi kuin hänen
tapansa on ollut esiintyä kylmän sodan lietsomisessa muissakin asiois­sa.
Mutta mr. Dullesin ia eräiden muiden kiihkoilijoiden kiihoituk-sesta
huolimatta Eisenho^-erin hallitus päätti viikon lopulla hyväksyä
iXeuvostoliiton tarjouksen ja niin saatiin tämä. näiden kahden suur­maan
välisiä suhteita myrkyttänyt juttu pois päiväjärjestyksestä.
Riitakysymysten ratkaisu on aina tervetullut tapaus kaikille
niille, jotka haluavat sotien asemesta rauhaa ja sopua. Mutta ijillä ker­taa
tämän kysymyksen sopuisa ratkaisu oli sitäkin tervetullccmpi. kun
muistetaan, etlä se olisi voinut viilentää Neuvostoliiton ja Yhdysval­tain
välejä Genevessä heinäkuun 18. päivänä kokoontuvassa Neljän
Suuren korkeimman portaan kokouksessa.
'Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset toivovat, ettei mitään uusia
]di$takysymykstä enää nousisi valtojen välille, tai jos niitä kehittyy,
että ne sovitaan rauhanomaisella tavalla.
Prahassa . Tshekkoslovakian
pääkaupungissa, pidettiin kesä­kuun
viimeisellä ja heinäkuun en­simmäisellä
viikolla suuret, koko
kansan urheiluspartakiaadit. Jois­sa
esiintyi lähes 200,000 voimiste­lijaa
ja urheilijaa, eri puolilta
Tshekkoslovakiaa Ja lisäksi Jouk­ko
ulkomaalaisia urheilijoita eri
maista, mm. Suomen TUL:n ur­heilijoita.
Ensimmäisenä kahtena
päivänä esiintyivät lapset — 30,—
40,0CO — sitten aikuiset urheilijat
ja voimistelijat. Nämä suurjuh­lat,
Joiden ohjelmaa valmistettiin
eri puolilla maata ainakin 2 vuot­ta,
muodostuivat todellisiksi koko
kanfan Juhliksi — hyvinvoinnin
ja onnellisuuden lisääntymisen
riemujuhlaksi, Ohepllisena Hei-singon
Vapaa Sana-lehdelle Pra­hasta
heinäk. 5. pnä lähetetty
selostus juhlien kahden viimeisen
päivän tapahtumista^
Praha. — Tshekkoslovakian urhel-luspartakiaadin
kolmas jakso alkoi
viime lauantaina Strahovin stadionil­la,
jonne oli: myyty 240.000 pääsy;
lippua. Kj-mmenettuhannet jäivät
siitä huolimatta stadionin ulkopuo­lelle.
Täsmälleen aikataulun mukaan
kajahti spartaklaadlen tunnusfan-iaari.
jonka jälkeen kentälle alkoi
marssia kansallispukuisia neitosia ja
nuorukaisia, yhteensä ,6.000. Tshek-jkien
ja Slovakian rikassointulset
j kansallispuvut suorastaan häikäisivät
{kirkkaassa kesäauringossa stadionin
i vihreätä nurmlmattoa vasten. Suurin.
I osa esiintyjistä . asettui isoon ympy-
1 räan stadionin keskelle ja muut kah­teentoista
ryhmään sen ympärille. Ja
sitten alkoi itse näytös, jossa oh ar­vokasta
juhlavuutta ja nuoruuden
riehakkuutta vuoristolalstansslen sä­velten
tahdissa. Esitys tempasi kau­neudellaan
ja vauhdikkuudellaan mu­kaansa
koko yleisön ja viritti aidon
juhlatunnelman.
Sitten seurasi ammattiyhdistysten
micsvoinustclijaln esitys, johon osal­listui
16.000 pitkiin mustiin trlkoo-hoiisuihin
ja valkoisiin paitoihin son-nustautunufta
voimistelijaa. Kun
avausmarssi oli suoritettu loppuun,
oli laaja kenttä laidasta laitaan täyn­nään
mustavalkoista elämää. Ohjel­ma
ci ollut järin vaikea, mutta niinpä
sc sitten vlcthnkln lävitse suurenmoi­sella
varmuudella. Omaa vaihtele­vuutta
esitykseen antoi se. että iilk-keet
tehtiin milloin yhden, millom
kolmen ja milloin yhdeksän miehen
ruoduissa. Kun miehet olivat sitten
poistuneet sivuporteista, marssi ken­tälle
pääportista 1,200 urheiluinsti­tuutin
nais- ja. mlesvolmlstelijaa.
Miehillä oli tummanpunaiset trikoo-housut
ja valkea paita ja naisilla taas
sininen voimistelupuku. Verryttely-ohjelman,
Joka sisälsi mm. vaakoja,
käsiseisontoja ja kärrynpyöriä, suo­rittivat
miehet ja naiset yhdessä,
mutta sitten miehet poistuivat sivum­malle
ja 500 naista jäi suorittamaan
rengasvoimisteluohjelmaa. Ohjelma
jatkui 35 minuutin ajan erilaisin vä­linein
ja muodoin. Lopuksi tikkalsta
muodostettiin suuri pyramlldlt, jonka
huipulle kohosivat Tshekkoslovakian
ja Neuvostoliiton liput.
Seuraavan ohjelman esittäjinä oli­vat
Sokol-järjestön nais- ja miesvol-mistelljat.
jotka olivat pukeutuneet
kirkkaan keltaiseen ja siniseen. Pu­kujen
keltaiset paidat kuvasivat kyp­sää
viljaa ja avausmarssi suoritettiin
tähkäpään muotoisina rivistöinä. So-kol-
järjestö kokoaakin riveihinsä
pääasiassa juuri maaseudun nuorisoa.
Heidän ohjelmansa oli mitä -moni­puolisin.
Välillä kentällä pyöri 250
suurikokoista ympyrää, liikkeet oli­vat
toisinaan suorastaan tanssia, ja
kun siirryttiin suoriin riveihin, näytti
kenttä sarkoihm jaetulta mahtavalta
viljapellolta. Suosionosoitukset päät­tyivät
vasta sitten, kun Sokol-nuor-ten
. tilalle marssivat ammattiyhdis­tysten
naisvoimistelijat pitkävartisia
keilojaan heiluttaen. Kentän täytti
nyt 16,000 sinivalkoiseen pukeutunut­ta
TOlmistelijatarta. jotka suorittivat
hyvin vaativan keilavolmisteluohjel-man.
Tämän jälkeen täyttyi kenttä
vielä kerran 10,000:sta ammattikoulu-oppilaasta,
jotka esittivät erittäin
mielikuvitusrikkaan ohjelman. Erilai­set
kuviot seurasivat toinen toisiaan
kiihkeässä tempossa, mutta järjes­tyksen
kertaakaan rikkoutumatta. >
Nämä samat esitykset toistettiin
vielä maanantaina, jolloin 240,000
katsojaa täytti Jälleen stadionhi kat­somot.
Spartaklaadin suureksi kohokoh­daksi
vuodostul viime sunnuntaina
halki t»rahan tapahtunut urheilijain
paraati, jota koko Prahan asujamls-to
oh seuraamassa. Valppalmmat oli­vat
varaamassa hj-viä paikkoja tien
vierustoilta jo lauantäi-lltana. Kul­kueen
kärjessä kannetuin Tshekko­slovakian
ja Neuvostoliiton lippuja,'
jolta seurasi jättiläiskokolnen sparta-kiaadimerkki.
Ja sitten seurasivat yh­tenä
värikkäänä \7örynä eri alojen
urheilljarlvistöt, nuorisolilttolaisryh-mät,
voimistelijoita, tunnuksia, lip­puja
ja vlh-ejä . . . Kaikkiaan 150,000
urheilijaa ja voimistelijaa vj-öryi pit­kin
katua lähes neljä tuntia kestä­neen
paraatin aikana. ,
"Kun nainen menettää miehen­sä,
hän menettää perheensä tur­van,
mutta kun hän menettää
lapsen, Jota on sydämensä alla
kantanut, on, se haava, Jota ei
koskaan voida parantaa. Olemme
velassa kaikille niille jotka kuo­livat
vapautemme puolesta. Em­me
enää koskaan näe heitä, Mei­dän
on estettävä sen toistuminen,
mikä maksoi heidän henkensä.
Vetoan maailman kaikkUn äitei­hin,
Jotta he liittyisivät meihin
taistelemaan sotaa vastaan."
Marie * Zimanova Nova Hanasta,
jonka natsit polttivat miltei täydelli­sesti,
lausui: ' K u n lähdin tähän ko­koukseen,
pieni 10-vuotias poikani
kysyi minulta 'Äiti. miksi sinä läh­det
niin kauaksi?' ja minä vastasin
'Koska rakastan sinua!' Olemme
kalkki kokoontuneet tänne, koska ra-kafitamme
lapsiamme. Työskentelin
ennen sotaa maatiloilla Ranskassa ja
Saksassa ja tiedän, että myöskään
siellä naiset eivät halunneet lastensa
kuolevan sodassa. Niille, jotka. eivät
ole kokeneet sitä mitä me olemme,
haluaisin sanoa: Saksalaiset hyökkä­sivät
yhdeksän kertaa kyläämme
Prochotiin. 40 mipstä vietiin ammut­tavaksi
tai keskitysleireihin. Naapu­rikylässä
Ostry Grundissa natsit amr
puivat 63 ihmistä — naisia, vanhuk­sia
ja lapsia; sen jälkeen he valoi­vat
bensiiniä heidän päälleen ja polt­tivat
heidät. Muutamat paloivat elä­vältä.
Minun on kauheaa puhua sil­tä.
Mutta vaikka nämä muistot ovat
tuskallisia, on ne palautettava mie­liin.
Me äidit joudumme karsimaan
Aneztta Lindnerova, kumarai­nen
harmaapäinen nainen on
saksalainen. Hänen tyttärensä ja
miehensä teloitettiin sodan aika­na,
".siinäkin haluan puhua", hän
. sanoi kokouksessa. '^Ilnua lyö­tiin
kuten miljoonia muita äitejä.
Saksalainen natsismi r?-östi mi­nulta
sen, mikä oli minulle kal­leinta
— tyttäreni Hertan ja mie­heni.
Joka teloitettiin Ploetzen-seessä,
samassa paikassa kuin
kansallissankari Julius Fucik. Nyt
kun amerikkalaiset haluavat an­taa
aseet takaisin niille. Jotka
murhasivat kaileimpani, haluan :
minäkin vanhaa ääntäni kuulta­van.
Me, koko maailman rauhaa
rakastavat Ihmiset, emme saa sal­lia
uuden Wehrmachtin kaltaisen :
sotavoiman muodostamista."
Lidicen kokouksessa puhuivat mo­net
muut äidit — 14 laps3n äiti Kar-lovy
Varysta, lastentarhaiu tarkasta­ja,
työläinen CKD-tehtaaita. Erään
naisen puhe oli luettava hänen puo­lestaan;
hän oli menettänyt äänensä
järkytyksestä kuullessaan keskityslei­reissä
lääkärityttärensä ja nuoren
ylloppllaspoikansa kuolemasta.
Kärsimykset, eivät kuitenkaan ole
murtaneet näiden äitien mieltä.
Eräs, joka parhaiten ilmaisi tä­män,
oli sloyakialainen Anezka Crhut-kova,
joka miehityksen aikana löysi
lapsensa ruumiin yhteishaudasta.
Hän sanoi: "Joka kerta kun näen
jotakin kaunista, kun näen uuden
Slovakiamme, alan itkeä surusta, että
rakkaat lapseni eivät koskaan saa
nähdä sitä. Tiedän hyvin, että kyyne­leet
eivät voi meitä auttaa; meidän
äitien on taisteltava niin, että lasten
ei enää koskaan tarvitse kokeji sel­laisia
kärsimyksiä. Maailmassa el ole
mitään; mitä en omasta puolestani
olisi valmis tekemään estääkseni sel­laista
sotaa toistumasta.'!
'Emme saa pysyä välinpltämättö-l
minä sille mitä tapahtuu", lausui les­ki
Anezka Nikuskova Zilinasta. vKun
naiset ottavat asian omakseen, he ai­na
onnistuvat ajamaan 'sen läpi me­nestyksellisesti.
Liittykäämme yhteen
kalkki koko maailman äidit, ja olem­me
valtava voima."
Lidicen kokouksen sali oli koristet­tu
tiumuksella 'ILasten onnellisen
•, on kehittymässä kriisipistettä kohti,
i Syynä siihen sanotaan olevan se,
; että maantiet täyttyvät yhä enem-j
män autoiata— ja näitä maanteitä
ei ole rakennettu näin vilkasta Uiken-
) nettä • vsft-ten.
' Canadian Tax Foundation niminen
i laitos arvioi, että vuoteen 1960 men-
I nessä on Canadan maanteillä joko
1 5 tai 5.5 miljoonaa moottoriajoneuvoa,
; jotavastoin v. 1953 niitä oh vain 3,-
i 400,000. .
, Ja kun "»autoilijat vaativat leveämr
pia ja parempia maanteitä, nim tei­den
rakentamisesta ja kunnossapi­dosta
koituu noin S900,COO,000 menot
.vuonna 1960 jotavastoin nyt nämä
menot arvat $600.000,000.
Mistä tulevat rahat. : Eräät piirit
ovat ehdottaneet että autoilijat eivät
maksa riittävän paljoa joten heidän
kuormaanaa pitäisi lisätä.
elämän puolesta."
Kokous lähetti Naisten Kan­sainväliselle
Demokraattiselle L i i ­tolle
kirjeen, jossa lausuttiin
mm.: "Kaikkia meitä tänne ko­koontuneita
yhdistävät monet yh- ;
teiset pyrkimykset, mutta voi­makkain
näistä kaikista on halu
turvata rauhan säilyminen. Tä­mä
rauhantahto ei johdu oman
edun tavoittelemisesta, se ei ra­joitu
vain haluun tur\'ata omat
perheemme, omat lapsemme tai
oman maamme lapset. Meidän
nai-emme ovat tunteneet korea­laisten
äitien kärsimykset. Viet­namin
naisten tuskan ja barbaa­risten
. atomiasekokeilujen Japa­nin
kansalle aiheuttamat kauhut
tuhansien peninkulmien päässä
maastamme. Me haluamme rau­haa!
Ja jos me taistelemme sen
. puolesta, me voimme tehdä tai­vaan
kirkkaaksi ja rauhalliseksi
maailman kaikkien lasten yllä,
niin etteivät tuhoa uhkaavat ko-
, nect sinne enää voi ilmestyä." :
Kokous lähetti Saksan, Ranskan
ja . Englannin äideille tervehdyksen,
jossa sanottiin, että naiset/ jotka
edustavat puolta ihmiskuntaa ja joi­den
äidinrakkaus voi viedä heidät
mitä suurimpiin voittoihin;"valmis-televat
yhdessä tätä Äitien Maail­mankongressia
ja järjestävät valta­vaa,
koko maailman äidit käsittävää
Nainen: — Olen kutsu
,sulhaseni tänne. Oletk
rakkaani?
Mies: — En vähääkää
mielelläni vahingoniloisia
«•••• ,.• « • »
Agatha Christie,, meii:
nettu jännitysromaanien
on mennyt naimisiin. eräj
gin kanssa. — Eikö hän (
ikävä, kysyivät ystävättäri
vastoin. Arkeologi on p
dolUnen aviopuoliso, vastaj
Mitä vanhemmaksi rouva
enemmän tuntee mies i
häntä kohtaan.
• • * , . . , • • • .•>
—. Ja olkaa sitten oiki
isälle, kunnes minä tule
kehoitti äiti lähtiessään,
lupasi, mutta lisäsi sitten
muista sinä myös, että tuo
ralla pojan eikä mitään t
löUä.,
Katoliikkeja vangil
Argfen tinassa
Buenos Aires. _ Pohisi
kuntalaiset • pidättivät su
useita katolilkkeja Metropo
miokirkon edustalla. Mie
jat huutelivat ja heitteli
mutta ainoastaan viisi he
tettlln ja noin 500 ajettiin
lenosoituapaikalta.
Tämä oli ensimniainer
mielenosoitus Buenos Aires
kuun 16 päivänä olleen kap
sen jälkeen.
Quebecilaiset C C L :i
jäsenet haluavalt
j^htymisneuvottelua
Montceal. — CCLrn Qu(
deration on valinnut komite
tehtävänä on pyrkiä saamai
neuvottelut AFLin ja katol
öiden kanssa yhdlstymlsky
tä ja yhteisen konferenssin
rala3stä.
liikettä taistelussa rauhan
AnnaTuchova.
Malakan kansallisen vapausarmeijan yllpäällystö on uudelleen ehdottanut Malakan kaikkien vastuunalaisten
puolueiden neuvottelua maan itsenäisyyden ja rauhan saavuttamisen hyväksi. Ylipäällystö lupaa lähettää
Kuala Lumpurin erikoisvaltuutettuna maan pääkaupunkiin jos Britannian hallitus takaa hänelle turvallisen
matkan. Kuva otettu "jossakin Malakassa".
Uimiskunta voidaar
(Jatkoa 1. sivulta)
mysten ratkaisua varten.
. . V Tällainen on sitten
kä, peloittava ja kiertämä
lanne — tulemmeko me
maan ihmiskunnan koko
: dessaan, vai lopetammeko
dat?"
Tunnustaen että sotien I
minen on vaikea tehtävä,
miesten lausunnossa sanot
"Ihmisinä me vetoamme ih
Muistakaa ihmisyytenne
.hoittakaa muut seikat,
voitte menetellä näin, siilo
avoinna uuden paratiisin o
ette voi.sitä tehdä, silloin o
sänne yleismaailmallisen
man vaara.
Me puhumme tässä, enu
tai tämän maan, maanos
katsomuksen edustajUia, vs
mlsinä, joiden jatkuva sä
syys on vaarassa."
Loordi Russell oli ensi
maailmansodan v aikana,
mutta vuonna 1949 hänen k
kannattaneen mieluimmin at(
la käytävää kolmatta maalin;
kuin.sitä, että Neuvostoliitto
herruuden maailmassa.
Lauantaisessa • sanomalc
konferenssissa hän teki k
täysin tiettäväksi, etta hän
muuttanut kantaansa, silla v
mlen kehittäminen on jattai
mlpommln "nuolen ja jous
maan".
Kyllä ilmoja p i i s a a . . .
Kyllä Ihnoja piisaa jos ei hyviä niin
huonoja, tavatiln sanoa ennen van­haan.
,
Se piti silloin kutinsa ja pitää vielä
tänäkin päivänä, joskin ilmojen suh­teen
olemme 'joutuneet huomattava.iti
epävakaisempaan asemaan kuin en­nen.
Sellaiset ihmiset, jotka tekevät
asioista muistiinpanoja ja jotka niin
clleih ovat myöskin huomioineet sää-suhteet
vähän pitemmän ajanjaksony
ovat voineet panna merkille huomat­tavia
muutoksia.
Muutamien viime vuosien aikana
on maaliman eri puoUlIa tapahtunut
entistä suuremmassa määrässä hir­mumyrskyjä,
kaatosateita ja kaiken­laisia
muita poikkeuksellisia purkauk­sia.'-
Toisinaan saadaan: roppakädellä
lämmintä ja toisen kerran, taas taval­lista
suurempi annos vettä, lunta tai
kylmyyttä.
Kun kippuroidaan kuiunuuden kä-aktää
tai etsitään suojaista koloa hir­mumyrskyn
ollessa juuri nousemassa,
tulee monen mieleen, että mistähän
tuollaiset poikkeukselliset ja useinkhi
yhfäkklset luonnon mylläkät johtu­vat.
; • • •
Tai ainakin että mi^tä niiden huo­mattava
viime aikainen lisääntymi­sen
johtuu.
Tämä on sellainen juttu johon vielä
tänä päivänä eivät kirjanoppineet­kaan
voi antaa ehdottoman pätevää
vastausta, "mutta suurin piirtein kat­sottuna
ovat tiedemiespiirit siitä sel­villä.
Ennen aikaan tapasivat uskovai­set
Ihmiset aanoa, että kalkki tapah­tuu
jumalan tahdosta. Ja yleensä
kaikki kuuluikin luonnon tavanmu­kaiseen
järjestykseen. .
Mutta nyt eivät asiat en.4ä olekaan
aivan sillä tavalla. Ihminen josta
raamatun sanojen mukaan jumala
teki luomakunnan herran, on ruven­nut
sotkemaan luonnollla3n elämän
kulkua.
Sen jälkeen kun keksittiin atomi­pommit
ja vetypommit, on myöskin
luonnon tavanmukahien järjestys al­kanut
kompastella. Sääsuhteet ovat
monilla seuduilla suuressa määrässä
muuttuneet epävakaia3mmlksl.
Muutamat Ihmiset sanovat kylmäs­ti^
että eivät ne pommit mitään luon­non
järjestykseen vaikuta, joten an­taa
paukkua vaan.
Tämä el ole kuitenkaan yleinen kä­sitys.
Yleisesti alkaa ihmiskunnan
suuri enemmistö omaksilä aallalsen
käsityksen että atomi- ja vetypom-mikokeilut
ovat saaneet huomatta­vaa
sotkua aikaan maailman ilmasto-kerroksissa.
Ja ihme kyllä, tällä kerralla tiede­miehet
ovat samaa mieltä tavallisten
kan-ianihmisten kanssa.
Mikäli Amerikan Yhdysvallat on
kysymyksessä niin siellä eivät tiede­miehet
ole oikeutettuja tekemään
mielipiteitään täysin julkiseksi. Jos
he sen tekevät "vapautetaan" heidät
toimistaan, kuten tapahtui maailman
kuululle fyysikolle tn Oppenheime-rille,
joka ilmaisi vastustavan mielipi­teensä
vetypommelhln nähden.
Mutta koko maailmaa ei kuitenkaan
voida vaientaa eikä aivan kaikkia ää­niä
Yhdysvalloissakaan.
Ranskalainen kuuluisa tiedemies
Noel-Martin. on äskettäin esittänyt
teorian, kuijaka atomi ja vetypommi-räjähdykset
pilaavat ilmastolliset
suhteet ja nuorastaan myrkyttävät
liman, niin että se loppujen lopuksi
tulee kelvottomaksi ja tappavaksi.
Han selittää, että jokainen vety-pommiräjähdys
kohottaa ilmaan noin
mlljaardln tonnia hienonhienoa pölyä,
joka saattaa leijailla korkeuksissa
vuosikausia, heikentää aurlngonaitel-den
vaikutusta ja aiheuttavat kaiken­moisia
sekaannuksia ilmavirroissa.
Tästä sitten johtuvat kaikenmuo­toiset
hirmumyrskyt, ukkospurkauk-
;i2t kaatosaateet ja m-uut.
Eikä siinä vielä suinkaan kalkki.
' Myrskyt voitaisiin vielä vastaanot­taa
myrskyinä ja kärsiä nahoissam­me
niiden aiheuttamat suuret ja pie­net
onnettomuudet, mutta tulossa on
paljon pahempaa.
Kaikkihan muistavat miten japani-lalallle
kakistajille kävi Blklnhi vet-typommlkokellujen
aikana.
Se on ainakin jossakin määrin ko­ko
maaliman lietona, että
mailien päässä räjahdyspalk
tanut radioaktiivinen poly ta
mlslä ja teki toisista ainais-raita.
••
Mutta vaara ei rajoitu tahä
paljon suurempi.
Edellämainittu rans'ialalne
mies sanoo, että radioaktiivis
ka.set. joita ilmaan tulee sui
mat määrät vetypoi^iräjähi
muuttavat ilman typpiosat ra(
visiksl.
Kasvit.imevät radloaktiivisui
pen mukana ilmasta ja kasv
tulee eläimiin ja ihmisiin, ja s
set saattavat olla suorastaan
sat. •••••
Niin että todelhnen ja ko'io
maa uhkaava vaara on ään
suuri. .
Ihmiskunta on a3n älynnyt j
sut sitä torjumaan. Varmast
leekui siinä onnistumaan, vait
kut sotahullut yrittävätkin joi
tä harhaan.
Jos siis haluatte, että .vielä 1.
lap.'i:tkin voisivat eläa hyvässä
•veelUsessä maaihnassa, yhtyk
hm jotka vaativat atomipomu
lujen lopettamista ja atomi
pannaan julistamista.
Jos taas haluatte että kaikk
suus maaihnaata häviää teid:
keenne ja osaksi jo ehkä «n*
kanannekinl niin hymyilkää
kaasti jokaiselle atomi- Ja.ve
mlräjähdykselle.
Kaunista ja lämmintä kesä
tenmie lukijoiUe!
Jussin P