Vapaus, August 28, 1958

              Sivu 2 Torstaina, elok. 28 p. — Thursday, Aug. 28, 1958
VAPAUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1017. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates Upon appllcatlon.
Translation free of charge.
•rrLAUSHTNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
bicon harhauttamisyritys
Incon apulaisvarapresidentti ja Ontarion alueen johtaja
R. H. Waddington on lähettänyt mainitun yhtiön työläisille
kirjeen, m9cä julkaistiin suurena ja kalliina "avoimena kirje-ilmoituksena"
myös paikallisessa päivälehdessä.
Tämän kirjeen tarkoituksena on jotenkin oikeuttaa y h ­tiön
öykkärimäinen asenne työläistensä oikeutettuja vaati­muksia
vastaan, mutta asiallisesti puhuen se osoittaa Incon
asenteen niin kestämättömäksi, että sen täytyy turvautua
"puolitotuuteen", mikä on usein koko valhetta pahempi.
Ensinnäkin kiintyy huomio siihen, että Inco menee työ-läisiään
yhteisesti edustavan union, Mine-Mill unionin "pään
y l i " ja yrittää siis harhauttamiskeinoin saada työläiset sota­jalalle
omaa uniotaan, ainoata kollektiivista työturvaansa
vastaan. Tällainen menettely tulkitaan tavallisesti avoimeksi
taisteluhaasteen antamiseksi — ja Sudburyn asukkaat yleen­sä
tulevatkin tästä "avoimesta kirjeestä" vetämään omat joh­topäätöksensä.
Mutta Inco ei pysähdy vielä tähänkään. Puolustellessaan
kielteistä asennettaan työläisiään vastaan, Incon apulaisvara­presidentti
mr. Waddington selittää nykytilannetta seuraa­vasti:
"Viime vuonna tapahtui suuri muutos nikkelin kysyn­nässä.
Meidän myyntimme laskivat niin jyrkästi, että heinä­kuun
31 pnä 1958 meidän varastoissamme oli 100,000,000 pau­naa
käyttämätöntä nikkeliä. On myös olemassa muita suuria
varastoja, jotka yhdessä meidän 'varastojemme kanssa riit­tävät
teollisuudelle moneksi kuukaudeksi... Vähennettyäm­me
tuotantoa miltei 40'f kapasiteetistamme, me tuotamme
vieläkin enemmän nikkeliä kuin mitä saamme m y y d y k s i . . ."
Tämän perusteella mr. Waddington sitten julistaa, että
"kokonaiskuvaa katsoessa yhtiölle nyt esitetyt palkkavaati­mukset
ovat järjettömiä."
Mutta esittäessään kuvauksen yhtiönsä nykyisistä vai­keuksista"
mr. Waddington tyytyi vain puolitotuuden esittä­miseen
— siis valheellisen kuvan antamiseen. Koko totuus
on tämä:
Yhtiön oman virheellisen ohjelman takia Incolla on nyt
todella myyntivaikeuksia. Mutta miksi pitäisi työläisten mak­saa
yhtiön virheiden laskut? Sitäpaitsi, jos Incolla on 100,-
000,000 paunaa myymätöntä nikkeliä, niin se on kuin "rahaa
pankissa". Nikkeli on arvokasta metallia ja sille löytyy kyllä
markkinoita, jos todella halutaan nikkeliä myydä rauhan­omaisiin
tarkoituksiin kaikille sitä haluaville. Yhtiö ei siis
ole menettänyt mitään. Pahin mitä Inco voi väittää on se,
että yhtiö joutuu odottamaan jonkin aikaa ennenkuin se saa
nikkelinsa myydyksi. Ellei asia. näin olisi, silloin mr. Wad-dingtonin
puheet avoimessa kirjeessään 'pitkän matkan ke­hitysohjelman
suurista kustannuksista" ovat silkkaa valhetta.
Mutta viime heinäkuussa toimitettu työviikon lyhentä­minen
yksinään aiheutti Incon työläisille jo suuren talousva-hingon,
noin miljoonan dollarin menetyksen kuukaudessa.
Sudburyn seudun asukkaat tietävät luonnollisesti asian
nämäkin puolet mitkä mr. Waddington haluaa peittää unhoi­tuksen
veran alle, jotta hän voisi harhauttaa joitakin työ­läisiään
uskomaan, että union palkkavaatimukset ovat "jär­jettömiä".
Epäilemmekin siis melko vahvasti ettei tällai­silla
keinoilla voida mitenkään oikeuttaa Incon nykyistä kiel­teistä
ja todella tuomittava asennetta.
Taloustilanne kiristyy
Viikkoa ennen työnpäivän juhlia tiedoitettiin Ottawasta,
että torypuolueen suurista vaalilupauksista huolimatta
maamme ja kansamme edessä on syksyllä ehkä vieläkin pa­hempi
työttömyystilanne kuin viime talvena. C P : n uutistie-don
mukaan: "Toiveet Canadan ekonomian täydellisestä pa­rantumisesta
tänä vuonna ovat haihtumassa ja Canadan työ­läisten
edessä häämöttää kova talvi.
"Tämä p n yleiskäsitys liittovaltion piireissä missä on
lisääntyvää huolestuneisuutta siitä mahdollisuudesta, että
työttömyys voi nousta viimetalvista ennätystä suuremmak­s
i . . . Uskotaan kuluvan vuoden tai kaksi ennen kuin ekono­mia
saavuttaa sellaisen kimmoisuuden, mikä teki suuren
edistyksen mahdolliseksi menneisyydessä..."
Samassa uutistiedossa arvellaan, että työmahdollisuuk­sia
tulee olemaan hieman enemmän kuin viime talvena, mut­ta
kun työläisten lukumäärä lisääntyy (normaalisen väestö­lisäyksen
ja siirtolaisten tulon johdosta) enemmän kuin työ­mahdollisuudet,
niin odotettavissa on entistä huonompi työ­tilanne.
Tämä palauttaa mieleen, että noin yksi jokaisesta kym­menestä
canadalaisösta työläisestä oli viime talvena työt­tömänä.
Virallisten tilastotietojen mukaan Canadassa oli
viime maaliskuussa 590,000 työttömyysvakuutusta naut­tinutta
työtöntä ja kaiken kaikkiaan 883,660 kansal­lisen'työnvälitystoimiston
kautta työpaikan etsijöitä — joista
viimeksimainittu määrä edustaa lähemmin todellista työttö­myystilannetta,
vaikka osa näistä "työn etsijöistä" olikin
joko osa-aikatyössä tai jossakin huonopalkkaisessa väliaikais-työssä.
Kuten ylläolevasta CP:n uutistiedosta näkyy, nyt olete­taan
Ottavvassa, eitä tämä työttömyystilanne voi pahentua,
ja jakua ehkä vuoden tai kaksi!
• * > *'
Kaikki käytettävissä olevat merkit viittaavatkin siihen,
että Yhdysvalloissa, Canadassa ja muissa kapitalistimaissa
on kehittymässä maailmanlaajuinen talouskriisi. Tilastotie-do
tosoittavat, että keväällä 1957 sivuutettiin kapitalistisessa
maailmassa taloudellisen nousun kohokohta, ja että siitä al­kaen
alkoi Yhdysvalloissapa Canadassa, sekä vähän hitaam­massa
tahdissa muissa kapitalistimaissa taloudellinen lama­kausi
mikä on nyt ilmeisesti kehittymässä kapitalistisen
maailman talouskriisiksi. Vieläpä porvarillisetkn talousmie­het,
jotka väheksyivät vv. 1948—50 ja 1953—54 talouslaman
merkitystä, alkavat nykyään vihjailla, että kapitalistimaail-man
ekononiia on ajautunut entistä syvempään lamaan.
Näyttää myös siltä, että Yhdysvaltain ja Canadan halli­tusten
toimenpiteet talouskriisin välttämiseksi ovat tähän
mennessä olleet "liian myöhäisiä" ja "liian vähäisiä" sekä
luan paljon varustelukilpaan luottavia.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Manda Rautiainen, Scarba-ro,
Ont., täyttää perjantaina, elo­k
u u n 29 pnä 65 vuotta.
M r s . Olga Juvonen, Toronto, Ont.,
täyttää perjantaina, elokuun 29 pnä
79 vuotta.
Anton Ross Nipigonista täyttää
80 vuotta ensi sunnuntaina, tk. 31
pnä. Toivomme paljon onnea kor­keaan
ikään päässeelle kansalaisel­lemme!
Jussi Latva Torontosta täyttää
ensi sunnuntaina, elok. 31 pnä, 74
vuotta. Toivomme työväenliikkeen
v e t e r a a n i l l e vielä monta työntäy­teistä
vuotta riveissämme!
Sadan paunan
painoinen "vauva"
Sydney. — Sydneyn Taronga-p
u i s t o n eläintarhassa elokuun 23
pnä syntynyt sarvikuono on hyvässä
kunnossa. Se on k o k o maailmassa
neljäs vankeudessa syntynyt sarvi­kuono
— j a k a h d e n päivän ikäisenä
se painoi n o i n 100 paunaa.
Uganda katkoo kahleitaan
M a a i l m a n lehdistössä k e r r o t t i in
muutama vuosi s i t t en nuoren Kaha­kan,
alkuasukaskuninkaan, kidnap­pauksesta.
Teon suorittajat olivat
E n g l a n n i n siirtomaaviranomaisia,
j o t k a näin halusivat antaa iskun
itä a f r i k k a l a i s e n protektoraatin U -
gandan voimakkaasti kehittyneelle
itsenäisyysliikkeelle. Tämä maan
tärkeimmän heimokuninkaan pois-k
u l j e t t a m i n e n ei ratkaissut kuiten­kaan
pulmaa, vaan antoi uutta v i ­rikettä
l i i k k e e l l e j a kärjisti tilan­netta
yhä enemmän.
E n g l a n n i n lehdistö, pohtiessaan
v i i m e aikoina kysymystä, mikä af­r
i k k a l a i n e n siirtomaa saavuttaa lä­hitulevaisuudessa
itsenäisyytensä,
o n k i n alkanut m a i n i t a yhä useam­min
nimen Uganda. V i r a l l i s e t p i i -
Meidän maamme kohdalta
tilannetta pahentaa vielä se
kun Canadan talous on vastoin
maamme yleisetuja sidottu niin
tiukasti ja monisäikeisesti Y h ­dysvaltain
kriisitalouteen.
« * •
Entistä suuremman työttö­myyden
uhatessa maatamme
ja ensikädessä työväestöämme,
tänä työnpäivänä ja lähitulevi­na
viikkoina ja kuukausina p i ­täisi
mielestämme monin ver­roin
tehostaa työväenliikkeen
taistelua työmahdollisuuksien
lisäämisen ja työttömyysva­kuutuksen
parantamisen puo­lesta.
Torypuolueen hallitukselta
on vaadittava vaalilupausten-sa
lunastamista! Järjestettä­köön
valtiolaivan johdolla p i ­kaisesti
luovaa työtä työttö­mille;
otettakoon viivyttele­mättä
yhteys Kiinan ehtymät­tömiin
markkinoihin ja järjes­tettäköön
ulkomaankauppam­me
yleensä itsenäiselle, maam­me
todellisia etuja vastaavalle
pohjalle.
Ja niin kauan kuin yksi­kin
mies tai nainen on
työttömänä vastoin omaa
tahtoaan, on valtiovallan
huolehdittava siitä, ettei
hän menetä kiinnitysve-loistaan
asuntoaan tai au­toaan,
ja että hän voi lap­sineen
mennä täysinäisellä
vatsalla nukkumaan.
Työttömyystilanteen jatku­minen
uhka ensinnäkin sitä, et­tä
tuhannet kauemmin työttö­minä
olevat menettävät koko­naan
työttömyysvakuutustur-van.
Tämän vuoksi olisi viivyt­telemättä
jatkettava työttö­myysvakuutuksen
saantiaikaa
siihen asti, kunnes tulee työtä.
Elinkustannusten jatkuvan
nousun ja työttömyyskauden
pidentymisen johdosta on ny­kyinen
työttömyysvakuutus ai­van
liian alhainen. Jos olisi k y ­symys
vain viikon tai kuukau­den
työttömyysajasta, niin asia
olisi jotenkin katsottavissa lä­pi
sormien. Mutta kun työläi­nen
joutuu kuukausimääriksi
työttömäksi niin hän tarvitsee
henkensä ylläpitämiseksi li­säksi
myös uusia vaatteita, ta-lousvälineitä
ja muita tarvik­keita,
mihin nykyinen työttö­myysvakuutus
ei kerta kaik­kiaan
riitä.
Siksi pitäisi yhteisvoimin
vaatia hetikohtaista työttö­myysvakuutuksen
korottamis­ta
ja sen saantiajan pidentä­mistä.
* *. *
Rinnan tämän kanssa on ko­rostettava
työväenliikkeen y h ­tenäisyyden
ja taistelutahdon
tärkeyttä. Jos koskaan, niin
nyt on yhtenäisyys voimaa. J a
jos koskaan, niin juuri tällai­sen
työttömyystilanteen uha­tessa
tarvitaan taistelukuntois-ta
ja -valmista työväenliikettä
sanomalehtineen. Tässä on
myös yksi lisäsyy miksi mei­dän
täytyy huolehtia siitä, että
lehtemme painava taloustila ei
saa vaarantaa sen toiminta­mahdollisuuksia.
Työväenliik­keen
lujittaminen on aloitetta­va
juuri siltä kohdalta missä
me itse kukin olemme ja tässä
tapauksessa se vaatii meitä
suojaamaan Vapauden talous­aseman
niin, että hankimme
lehdellemme haasteryntäyksen
avulla vähintäin $6,000.
r i t eivät ole tässä kuitenkaan yhtä-|-j;, terveydenhoitomenot 5 s h i i l in
mieltä lehdistön kanssa. Siltä ta­holta
on korostettu, ettei Uganda
muka ole vielä kehittynyt sille ta­solle,
että se p y s t y i s i selviytymään
itsenäisenä. Tällä v e r u k k e e l l a siir-tomaaministeri
Lennox Boyd mm.
kieltäytyi muutama kuukausi s i t t en
keskustelemasta Ugandan poliittis­ten
j o h t a j a i n kanssa maan itsenäis­tämiseen
liittyvistä kysymyksistä,
rohkenematta sanoa suoraan mieli­pidettään
tästä arvokkaasta Englan­n
i n ryöstösaaliista.
R I K A S M A A — KÖYHÄ K A N SA
Itä-Afrikassa sijaitseva Englan­n
i n siirtomaa Uganda on pinta-alal­taan
240 t u h a t t a neliökilometriä e li
m i l t o i yhtä suuri kuin emämaa
E n g l a n t i . Sitä rajoittavat etelässä
suuri Viktoriajärvi, idässä Kenia,
pohjoi-sessa Sudan j a lännessä Bel­gian
Kongo. Maan 5.6 miljoonasta
asukkaasta on v a l k o i h o i s i a ainoas­taan
noin 8 000 m u t t a he omistavat
parhaat maat j a k a i k k i kupari-, apa-t
i i t t i - j a fosfaattikaivokset. Kahvin
jä p u u v i l l a n tuottajana Uganda on
ensimmäisellä tilalla Englannin
s i i r t o m a i s t a . Mutta sitä se on myös
s o t i l a s p o l i i t t i s e s t i englantilaisten
jouduttua lähtemään Egyptistä.
T o s i a s i a l l i n e n valta maassa kuu­l
u u englantilaiselle kuvernöörille,
j o k a käyttää sitä maansa l i i k e y r i t y s ­ten
etujen vaatimalla tavalla. Sa­n
a l l a sanoen siirtomaariistäjät t un
tevat olonsa Ugandassa yhtä muka
v i k s i k u i n h i i r i viilipytyssä, eivätkä
n i i n ollen k i i r e h t i itsenäisyyden
myöntämisessä.
Kokonaan päinvastoin on alkupe­räisen
afrikkalaisväestön asema ja
toimeentulo. Se elää äärimmäisen
piiutteen j a r i i s t o n alaisena, v a i l la
a l k e e l l i s i a k i n ihmisoikeuksia. Eng­l
a n n i n k u n i n k a a l l i s e n komission se­lostuksessa
vuodelta 1955 m a i n i t a an
mrti. että ugandalaisen talonpojan,
j o t k a muodostavat väestön valtavan
enemmistön, vuositulot eivät ylitä
12 puntaa. Värillisten työläisten t u ­lot
eivät kohoa edes lähimain sa­nottuun
määrään, j o h t u e n siitä, et­tä
heille maksetaan alhaisempaa
palkkaa kuin v a l k o i h o i s i l l e . Mai­nittuna
vuonna muodostivat "valis-tusmenot"
maan jokaista värillistä
asukasta kohden vain 8 shillingiä
gia.
O I K E U D E T O N K A N SA
Edellä esitettyä taustaa vastaan
asioita tarkastellen ei s i i s ole mi­tään
ihmettelemistä, että Ugandan
väestö o n asettunut lähimmäksi ta­voitteekseen
kansalaisvapauksien,
saavuttamisen maassaan.
Vuoden 1954 p e r u s t u s l a i l l a Ugan­da
sai Lakiasäätävän nr-uvoston,
j o l l a ei o l e k u i t e n k a a n mitään tosi­a
s i a l l i s t a valtaa j a v a i k k a p a o l i s k in
ei se nykyisessä kokoonapanossaan
s u o j e l i s i alkuasukasväestön, vaan
e n g l a n t i l a i s t en etuja. Sen 60 jäse­nestä
on nimittäin 30 kuvernöörin
nimittämiä j a v a i n 30 valittuja,
mutta n e k i n siten, että valkoihoiset
ovat valinneet 1 edustajan 1,000 a-sukasta
kohden, aasialaiset 1 edus­tajan
8.000 j a a f r i k k a a l i s e t 1 edus­tajan
300 t u h a t t a asukasta kohdon.
Tämän törkeä'n vaalijärjestelmän
lisäksi myös omaisuus- j a valistus-sensus
riistävät alkuasukkaiden
köyhemmiltä k e r r o k s i l t a oikeuden
osallistua vaaleihin.
T A I S T E L U ÄÄNIOIKEUDESTA
Tästä syystä maan a f r i k k a l a i s t en
puolueiden eräs ensimmäisiä vaati
muksia o n k i n alkuasukasväestön oi­keuksien
laajentaminen. Viime
vuonna maan viisi puoluetta — E
distyspuolue, Työväenpuolue, T a r -
kistuspuolue, Musulmanien l i i t t o ja
V a l i t s i j a i n l i i t t o — antoivat j u l k i ­lausuman,
jossa vaadittiin Lakia-
Suuryhtiöiden lukumäärä,
lisääntynyt Länsi-Saksassa
M y r s k y i n e n prosessi, jonka t u ­loksena
pääomat keskittyvät y k s i in
käsiin j a muodostuu jättiläi.syhty-miä,
j a t k u u e d e l l e e n k i n Länsi-Sak­sassa.
Viime päivinä saatujen tie­tojen
mukaan ovat kolme Ruhrin
alueen suurinta leräsyhtymää ja
s u u r i n kaivosteollisuuden yhteen­liittymä
solminneet ensimmäiset
sopimukset, joiden tarkoituksena
on ennenpitkää yhdistää nuo suur­yhtiöt.
Kyseessä ovat molemmat
Thyssen-ryhmän teräsyhtymät
" P h o e n i k - R h e i n r o h r " jonka koti­p
a i k k a on Dusseldorfissa j a " A u ­gust
Thyssen-Hutte". jonka koti­p
a i k k a on Duisburg-Hamborn, sekä
toisaalta teräsyhtymä "Dortmund-
H e r d e r - H u t t e n u n i o n " j a kaivosyh-tymä
"Gelsenkirschener Bergvver-ke",
j o n k a k o t i p a i k k a on E s s e n .
Tällä hetkellä noiden suuryhti-äiden
osakepääoma tekee yli 1,1
mrd Saksanmarkkaa. Jos s i i h en l i ­sätään
noiden yhtiöiden lukuisat ty­täryhtiöt
j a osallistumiset muihin
yhtiöihin saadaan noin 3 m i l j a r d in
Saksanmarkan pääoma. Tuotannos­sa
jäävät k a i k k i muut länsisaksa-laiset
metallurgiset yhtymät jäl­keen.
Tärkeimpänä sopimuksn kohta­na,
j o k a sopimus asioista perillä o-l
e v i en t e o l l i s u u s p i i r i e n tietämän
mukaan vain tasoittaa tietä kyseis­ten
neljän yhtymän tulevaisuudes­sa
tapahtuvaan täyteen'^ yhteenliit­tymiseen,
on se, että kolme teräs-yhtymää
hankkii haltuunsa " G e l -
senkirchener Bergwerke'n yhtiöi­den
osake-enemmistön. Niinpä esi­m
e r k i k s i "August Thyssen Hutte"
h a n k k i i 51 pros. Pluto j a H o l l a nd
nimisten kaivosten pääomasta "Pho­enix
kaivosten pääomasta "Phoe-n
i x - R h e i n r o h r " taas 51 pros. " N o r d -
Stern"-ryhmän pääomasta ja
" D o r t m u n d - H e r h e r- H u t f e n u n i o n "
valtaosan Germania kaivosten osak­keista.
Kyseisestä liiketoimesta saavat
teräsyhtymät j a kaivosyhtiöt valta-osakepääoma
o l i 800 m i l j o o n a a k ' "i
.^ariajan Saksanmarkkaa j a j o i l la
o l i palveluksessaan 2.50.000 henkeä,
syntyy uudelleen Länsi-Euroopan
suurimmaksi tcräsyhtymäksi. Hitle­r
i n aikaan tuo s i l l o i n Thyssenin
johtama suuryhtiö tuotti 43 pros.
kaikesta saksalaisesta harkkorau-dasta
j a 41 pros. teräksestä. N y t k in
tulevat teräsryhmässä näyttele­mään
pääosaa Thyssenin jälkeläi­set.
K a i k k i neljä suuryhtiötä, jot­ka
nyt liitetään kiinteästi yhteen,
muodostivat vuoteen 1945 saakka
" V e r e i d n i g t e Stahlvverken" rungon.
Länsi-Saksan pääomapiirit aikovat
nyt tällä tavoin saada uusia lisävoit-toja.
Samalla asia merkitsee maan
työtätekevien yhä voimakkaampaa
puristusta. Länsi-saksalaisten suur
yhtiöiden , yhteensulautuminen ja
uusien huippusuurten yhtiöiden
muodostuminen on t u l o s t a ankaras
ta k i l p a i l u s t a sekä k o t i m a i s i l l a että
ulkomaan k a p i t a l i s t i s i l l a markki­n
o i l l a . Se on jälleen merkki länsi-saksalaisten
monopilistien yrityk­sestä
l u j i t t a a asemiaan kyetäkseen
selviytymään entistä voimakkaam
pana etenevästä taloudellisesta l a ­makaudesta.
säätävän neuvoston muuttamista
edustajain huoneeksi, jossa olisi
110 kansanedustajaa j a j o i s t a 98 va­l
i t t a i s i i n yleisillä v a a l e i l l a . Maassa
järjestetty k a n s a l l i n e n kokous meni
vieläkin pitemmälle vaatien yleisiä
j a millään rajoittamattomia vaale­j
a .
R I S T I R I I T O J E N KÄRJISTY­M
I N E N
E n g l a n n i n hallituksen kielteinen
asenne näihin v a a t i m u k s i i n kärjisti
jyrkästi v a l l i t s e v i a r i s t i r i i t o j a . U -
gandan kansallinen kokous j u l i s t i,
että jos emämaan hallitus tulee
e d e l l e e n k i n noudattamaan "ehdot­toman
vallan p o l i t i i k k a a " , n i i n af­r
i k k a l a i s e t aloittavat v i r a l l i s t e n v a l -
l a n e l i n t e n j a e d u s t a j a in boikotin.
E n g l a n t i l a i n e n kuvernööri e i k u i ­tenkaan
ottanut huomioon näitä v.a-r
o i t u k s i a . Hän päinvastoin turvau­t
u i t o i m e n p i t e i s i i n , joiden tarkoi­tuksena
o l i r a j o i t t a a alkuasukkai­den
osallistumista p o l i t i i k k a a n . S i ­tä
m e r k i t s i mm. lakiasäätävälle k o ­k
o u k s e l l e jätetty esitys p o l i i t t i s t en
kokousten j a mielenosoitusten kiel­tämisestä
ilman p o l i i s i l t a saatua
ennakkolupaa.
A V O I N S E L K K A US
Vastauksena näihin k i r i s t y k s i in
puolueet lähettivät h a l l i t u k s e l l e a-nomuksen,
jossa e s i t e t t i in vastalau­se
E n g l a n n i l l e itsenäisyyden viivyt­telystä
j a v a a d i t t i i n vaalijärjestel­män
j a d e m o k r a a t t i s t e n oikeuksien
laajentamista. Kun h a l l i t u s kiel­täytyi
ottamasta vastaan tätä ano­musta,
jättivät kaksi — Ugandan
j a Susotan maakuntien — edusta­j
a n m i e l e n o s o i t u k s e l l i s e s t i paikkan­sa
lakiasäätävässä kokouksessa.
E n g l a n t i l a i s e t viranomaiset olet­tivat,
että tämä välikohtaus voitai­s
i i n poistaa päiväjärjestyksestä va-i
l i t s e m a l l a eronneiden t i l a l l e uudet
edustajat. Mutta sepä e i käynytkään
n i i n yksinkertaisesti, sillä väestö
kiQltäytyi valitsemasta uusia j a ke­h
o i t t i m u i t a k i n jättämään paikkan­sa.
Kun näin myös tapahtui, o l i
seurauksena, että lakiasäätävä ko­kous
menetti päätösvaltaisuutensa.
Haluamatta antaa enempää aihet­ta
nopeasti kasvavalle joukkotyyty-mättömyydelle
siirtomaaviranomai-set
näkivät hyväksi suorittaa pie­nen
perääntymisen j a panivat t o i -
"Rhapsodyn'
suomalaisohjelma
Mr. Ivan Romanoffih "Rhap-sody"-
ohjelman yhteydessä näh
Uin ja kuultiin viime tiistaina vi­laus
Canadan suomalaisten kult­tuuritoiminnasta.
Erikoismainin­nan
tästt ohjelmasta ansaitsee
miesryhmä "saunakohtaukses-taan"
sekä erikoisesti Sirkka
Manner ja Usko OUikkala kau­niista
lauluistaan.
Saman ohjelman toisen, eli lop­puosan
muodosti juutalaisten
hääjuhlakuvaus lauluineen ja
tansseineen.
Mr. Romanoffin kansanomainen
"Rhapsody" TV-ohjelma on tiis-tai-
iltaisin.
siTÄiiiiiiiiiiniiiiiii
J A
III T Ä T Ä
INTIAANIVIISAUTTA
Eräältä canadalaiselta intiaaniop-paalta
t i e d u s t e l t i i n "mitä hän arve­lee
amerikkalaisista turisteista.
" E n pidä heistä", sanoi i n t i a a n i.
" M i k . s i ? "
" H e puhuvat paljon, mutta eivät
sano mitään."
EPÄTOIVOISTA
— P o i k a n i on p i a n täysikasvui­nen.
Hän muistuttaa yhä enemmän
isäänsä.
— Eikö s i l l e sitten voi tehdä m i ­tään?
Edesmenp^yt Joliot-Curie
viitoitti rauhan tietä
" M a a i l m a n Rauhanneuvosto on
kärsinyt suuren menetyksen. Sen
presidentin, F r e d e r i c J o l i o t - C u r i e n,
kuolema on riistänyt siltä selvänä-köisen
johtajansa, maltillisen, va­kaan
j a kokeneen miehen, j o l l a o l i
antelias luonne j a u s k o l l i n e n hen­k
i " , sanotaan Maailman Rauhan­neuvoston
lausunnossa.
" K y m m e n e n vuoden ajan Joliot-
C u r i e otti a k t i i v i s e s t i j a ratkaise­vasti
osaa laatien j a puolustaen
M a a i l m a n R a u h a n l i i k k e e n periaat­teita,
ollessaan toimintojen aloit­teentekijänä
j a j o h t a j a n a j a yhdis­täen
e r i ryhmiä toimimaan rauhan
puolesta. Hänen t i e t e e l l i n en aukto­r
i t e e t t i n s a j a hänen turmeltumat-tomuutensa
olivat suurena tukena
meen joukon vähäisiä uudistuksia.
Lakiasäätävässä kokouksessa k u ­vernööri
k o r v a t t i i n puheenjohtajal­l
a j a h a l l i t u s t a täydennettiin kol­m
e l l a a f r i k k a l a i s e l l a ministerillä.
Näillä toimenpiteillä syntynyttä
kriisiä tuskin kuitenkaan voidaan
voittaa. Ugandan poliittiset puo­lueet
ovat esittäneet uudelleen tin­kimättömän
vaatimuksen, että
maan itsenäisyys on toteutettava
viimeistään vuoteen 1961 mennessä.
Jännitys Ugandassa on kehitty­nyt
huippuunsa j a sen tunnustaa
myös E n g l a n n i n lehdistö kirjoitta­essaan,
että s i i r t o m a a v a l t a on siellä
joutunut "vaaravyöhykkeeseen".
maailmanlaajuisissa kampanjoissa
atomi- j a ydinaseiden kieltämisek­s
i . Hänen peräänantamattomuu­tensa,
inhimillisyytensä j a i t s e k i e l -
täytyväisyytensä tekivät hänestä l i ­punkantajan
rauhanliikkeelle, joka
antaa /akavia iskuja sodan j a hä­v
i t y k s e n voimille.
"Hänen viimeisessä puheessaan
T u k h o l m a n kongressille, kuten kai­kissa
hänen puheissaan Maailman
R a u h a n l i i k k e e l l e , Joliot-Curie, sel­västi
viitoitti tietä, jota rauhan-t
a i s t e l i j a in kautta maailman olisi
seurattava valtavassa sotavastaises-sa
taistelussaan.
" K o k o elämänsä ajan professori
J o l i o t - C u r i e taisteli rauhan asian
j a ihmiskunnan edistyksen puoles­ta.
Hänen aatteensa j a päämäärän­sä
säilyvät elävänä miljoonien i h ­misten
sydämissä. Ollessamme so­dan
j a hyökkäyksenvastaisen tais­telumme
käänteentekevässä koh­dassa,
on k a i k k i e n rauhantaisteli-j
a i n velvollisuus tehostaa mahdol­l
i s i m m a n korkealle yrityksiään
meidän edesmenneen presidenttim­me
muiston kunnioittamiseksi ja
pitää hänen taistelunsa päämäärän
l i e k k i mahdollisimman kirkkaana.
"Olemme vakuuttuneet, kuten
p r e s i d e n t t i m m e k i n oli v i i m e het-kiinsä
saakka, että jatkuvasti voi­mistuvat
rauhanvoimat tulevat
täydellisesti torjumaan sodan voi­mat."
Geneve.ssa useita viikkoja neuvotelleet idän ja lännen johtavat tiedemiehet tulivat
siiherl'yksimieliseen päätökseen, että atomiaseiden kokeilukieltoa voitaisiin menes­tyksellisesti
valvoa perustamalla n. 180 havaintoasemaa eri puolille maapalloa. Tä­män
päätöksen johdosta U S A ja Britannia ovat ilmoittaneet olevansa valmiita luo­pumaan
ydinaseiden kokeilemisesta vuodeksi lokakuun 1 pnä, jos Neuvostoliitto y h ­tyy
neuvottelemaan kiellon valvomisesta. Viime huhtikuussa Neuvostoliitto ilmoitti
luopuvansa kokeiluista kahdeksi vuodeksi ja kehoitti toisia atomimaita seuraamaan
esimerkkiä.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Kirkon miehet näistä maatlisista
Sanomalehtiuutisissa kerrotaan,
että y l i v i i s i viikkoa kestäneen
L a m b e t h i n konferenssin jälkeen
j u l k a i s t i i n v i i k o n alussa 318 a r k k i ­p
i i s p a n j a p i i s p a n — heistä 30 Ca-nadasta
— työn tuloksena raportti,
l o s t a ilmenee, että he hyväksyvät
j a kannattavat syntyväisyyskontrol:
l i a , nnitta eivät s t e r i l i s o i n t i a , että
he ovat j o t a k u i n k i n yksimielisiä
van voiton. Lunastamalla 51 pros. ydinaseiden vaarasta mutta erimie-kaivpsosakkeista
teräsyhtymät saa-' lisiä siitä, miten ihmiskuiihan pi-vat
ns. itsehuolto-oikeuden eli n i i - ! täisi vapautua tästä hirveästä vaa-den
öi tarvitse maksaa koksista j a I rasta. A r k k i p i i s p a t j a piispat ovat
kivihiilestä n i i n s u u r i a h i n t o j a k u i n I päässeet sopimukseen myös siitä,
R u h r i n alueen muut kuluttajat j a i että ainoastaan he " i t e " v o i v a t
lisäksi n i l l e toimitetaan h i i l i i l m a n päättää j a säätää, että avioero o i -
hinnanlisäyksiä.
V a i k u t u s v a l t a i s i m m a k s i uudessa
ryhmässä tulee Thyssen-ryhmä. Sen
h a l t u u n tulee osakepääomasta non
keutettu j a m i l l o i n se on.
M a i n i t t u Lambethin konferenssi
kokoontuu aina 10 vuoden kulut­t
u a j a k u t e n sanottu, kuudetta viik-
450 miljoonaa, k u n taas "Dortmund- i koa kestäneen neuvottelun tulok-
H e r d e r - H u t t e n - u n i o n i n " osakepää­oma,
josta 40 pros. on h o l l a n t i l a i ­sissa
käsissä, tekee vain 184 miljoo­naa
Saksanmarkkaa. Lisäksi mo­lemmat
Thyssen-yhtymät tuottavat
terästä huomattavasti enemmän.
E s s e n i n teollisuuspiireissä pide­tään
mahdollisena ,että s u u r i n sak­salainen
sodanedellinen teräsyhty­mä
" V a r a i n i g t e Stahlvverke", jonka
sena ilmoitetaan nyt j u l k a i s t u s sa
raportissa yllämainitut kolme tär­keintä
työn tulosta.
A n g l i k a a n i k i r k o n Lambethin
konferenssissa k i i n n i t e t t i i n uutis-tietojen
mukaan suurta huomiota
" p e r h e s u u n n i t t e l u u n " , mikä taval­l
i s e l l e kansan k i e l e l l e käännettynä
t a r k o i t t a a jutustelua "ehkäisytoi­m
e n p i t e i d e n " hyväksymisestä.
Tästä asiasta a r k k i p i i s p a t j a p i i s ­pat
selittivät viisaan Salomonin
päätöksen mukaisesti, että oikein
ei ole se j o s l a p s i a hankitaan vas­ta
sitten kun "talousasema sen oi­k
e u t t a a " sillä sfiUainen menetelmä
johtaa lasten hankintaan vasta sit
ten kun vanhemmat ovat j o l i i an
vanhoja; mutta toisaalta selitetään
vastuuttomuudeksi lapsia j a yhteis­kuntaa
kohtaan se, j o s l a p s i a han
k i t a a n sokeasti luottaen siihen, jot­ta
kyllä heidän hoitamisestaan jo
t e n k i n selvitään.
Tämän katsomuksen perusteella
L a m b e t h i n konferenssi hyväksyi
mielestämme aivan oikean perus­ajatuksen,
että u s k o v a i s i l l a täytyy
o l l a oikeus käyttää "perhesuunnit-telu.
ssa" hyväkseen tieteen tarjoa­mia
lahjoja.
M u t t a a r k k i p i i s p a t j a p i i s p a t e i ­vät
hyväksy uskovaisille keinosii-tosta
eikä toisalta valtiojohtoista
s t e r i l i s o i n t i a väestökontrollin kei­nona,
vaikka ne sanovatkin, että
lääketieteelliseltä kannalta on yk­s
i t y i s l u o n t o i n e n s t e r i l i s o i n t i k i n o i ­k
e u t e t tu terveyssyistä.
A v i o e r o j e n suhteen anglikaani-piispat
luoniit.sevat sellaiset "hel­p
o t " avioerot, mitä esimerkiksi
Holly\voodin filmitähdet i h a i l i j o i l ­leen
sekä " k y m p p i s e n t i n perijättä­r
e n " j a tunnetun "asbestokunin-k
a a n " tapaiset pohatta-elostelijat
esimerkeillään opettavat.
Mutta pitäen itseään sinä viisau­den
kivenä, j o l l a on oikeus päät­tää
j a päästää, Lambethin konfe­renssi
myöntää, että vasta neuvo­teltuaan
asiasta oman pappinsa
kanssa j a saatuaan hänet vakuuttu­neeksi
siitä, että avioliiton jatku­minen
o n suuremmaksi vahingoksi
perheelle j a l a p s i l l e k u i n sen pur­kaminen,
s i l l o i n on a v i o e r o k i n o i ­keutettu.
Omasta puolestam_me, mikäli tä­hän
on l u p a E s k o n puumerkkiä l i ­sätä,
olemme periaatteessa näiden
p i i s p o j en kanssa samaa mielipuol­ta
— j o s k i n olemme vielä vanhan­aikaisempi
k u i n piispat sikäli, että
pidämme avioliitto- ja rakkaus-asioita
"kahden asiana" johon se­kaantumisesta
kolmannelle kuuluu
" k o r v a p u u s t i " — o l k o o n kolmas te­kijä
sitten kuka tahansa. Olemme
niitiittäin tulleet vakuuttuneeksi
siitä, että jos a v i o p a r i ei v o i kes­kenään
asioitaan ratkaista, s i l l o in
ei sitä voi k u k a a n muukaan heille
tehdä.
Vdina.seiden suhteen suositel­laan
että atomi- j a vetypommien'
.sekä, muiden samanlaisten aseiden
käyttö pitäisi kieltää kansainväli­sen
sopimuksen perusteella, mutta
toisaalta myönnetään, että vaikea­t
a on tällaiseen sopimukseen pääs­tä
— t i e t e n k i n siksi kun v a l t i o s i h ­teeri
DuUes sitä vastustaa (vaik­ka
tätä ei sanotakaan. — K ) .
Niinpä piispojen raportissa sa­notaankin,
että "jotkut (heistä)
ovat vakuuttuneita, että siihen asti
kunnes kansainvälinen sopimus a l ­l
e k i r j o i t e t a a n , yksityisillä valta­k
u n n i l l a on oikeus pienemmän pa­han
teorian mukaan pitää ydin­aseita
. . . "
T o i s t en sanotaan olevan vakuut­tuneita,
että näiden joukkotuho­aseiden
käyttöä ei voida moraali­s
e l t a kannata oikeuttaa. Siksi he
haluavat suositella ydinaseiden ko­k
e i l u j e n ^ j a käytön yksipuolista
k i e l t o a (kuten "uskoton" Neuvos"'
t o l i i t t o on menetellyt kokeilujen
suhteen — K.) j o ennen kansain­välisen
sopimuksen allekirjoitta­mista.
K u n piispojen konferenssissa
v a l l i t s i näistä käytännön toimenpi­teistä
tällaista kahdenlaista tuulta,
n i i n kompromissipäätökseksi tuli,
j o t t a uskovaisia kehoitetaan vaa­timaan
o m i l t a h a l l i t u k s i l t a a n " y d i n ­aseiden
tuotannon ja kokeilun
kansainvälistä k o n t r o l l i a " — mikä
sellaisenaan on mielestämme läm­pimästi
tervehdittävä askel rauhan
asian hyväksi — n i i n lyhyt j a r i i t ­tämätön
k u i n se nykyisessä vaara­tilanteessa
onkin.
; > J a silläkin uhalla, että meidät
voidaan leimata " i k u i s e k s i optimis­t
i k s i " , allekirjoittanut rohkenee
toivoa sitä ilon päivää, j o l l o in
esim. Canadan suomalaiset papit
ryhtyvät näin myönteisellä tavalla,
toivottavasti paremmin sellaisella,
keskustelemaan näistä maallisista.
— Känsäkoura.