Vapaus, November 15, 1952

              Ox&an of Jnmiiä» Canagfans. ISs-tatdlabed
Kov. 6< 1917. Ausbotizeä
as jeeeond dass loiaU bj tbs To&%
OttUx X>epartaaeot. Ottava. Pub-liflbed
tlurice «reekly: lliesdaya
Oliumlays find SaturdayB bjr Vavam
S3m St. W , Sndmuy. Ont., Canada.
Telephoses: Susiness OiSice 4'V2Si
Eöitoriai Oltu» €<42S5: Managgr
E. Suksi. Editor1V.£aaund.S8aU103
addregs; So» €9, Boäbaryt <ftitaxlo,
Trsnslatfon free oi ebatge.
TILAUSaiNNAT:
Canadassa: 1 vSc. 7XK) 6 kk. 3.75
3 UE. 225
TnxäysvanolssA: 1 vk. 8JD0'6 fek. 4 20
Suomessa 1 -vSc 8S0 6 6k. 4.75
V f.i^ viljasato —
ja Canadan farniareitauhl^aa vakava pula. Sen vuoksi kun on tuo-
^*tu *'Iiian paljon viljaa".
Tasta huolimatta YK:n Elintarvike- ja Maatalousjärjestö (FAO)
'monen maan kansat Ovat
mukaan maaOman (tarkoittaa
maataloustuotannossa tapahtui
edelliseen vuoteen verraten,
eHntapvetubtaiinon alalla.
m
raportissa sanotaan, että viimeksikuluneenkahdeh^^^^y^
dn tapahtunut pieni parannus kalorimäärien suhteen; mut-kuitenkaan
muuttanut yleistä synkkää kuvaa.
Vaatieii entistä; enemmän positiivisia toimenpiteitä maailman
(Jmtjiryiketuotannon nopeampaa lisäystä varten FAO:n julkaisemassa
Säilyttää far-suuret
ihmis-raportti
piikinTkäp
tilanteesta ?ns. jäleil^ääneiilä Ä pn-tosiperäistä
kuyäaimaäilmari tilariteeste
Canadassa ja Yhdysvalloissa saatiin tänä Vuonna
örikpisen,hyvä sato ja sen avulla voitaisiin nälkiintyneenä elävien
^nsojän asemaa suuresti huojentaa, jos nykyisen sotavillitykseh ase­mesta
ryhdyttäisiin tosimielessä ystävällisiin kauppasuhteisiui maäil-
. ' itekäikkien maiden kesken.
J/^'/] C3ett lisäksi tiedetään, että kapitalistisen maailman rinnalla on
, ,s^siafistinenkin maailmanosa, joka on — kiitos Yhdysvaltain lyhyt-npköisen
ja epäonnistuneen saartopoHtiikan johdosta muodostanut
' omat erilliset maailmanmarkkinansa — otettava myös huomioon,
vaikka yllälliäinitun Reuterin uutisen mukaan FAO ei siitä tiedäkään fr^']t , i4itään.
CkV' j . • Tässä yhteydessä palautuu mieleemme Moskovassa 'Neuvosto-
Wf'H ' i ^ ^^*on 3S«vUotisjuhlien yhteydessä pidetty kemiallisen teollisuuden mi-nautin
'M. G. FerVuhinin puhe, mistä saatiin kaikkein viimeisimpiä
"^•aastotietoja !NeuvostoIiiton talouselämän valtavan suuresta kasvusta.
) Ätarviketeollisuuden (ja maatalouden tuotannon kohäalta
iihin sanoi, että elintarviketeollisuuden tuotanto on lisääntynyt 25
pi-osentilla.
.'Pdrvuhin ei tiedä mitään "nälkiintymisestä", mutta sen sijaan
kehitystä seuraavasti: " * * '
•Viisivuotissuunnitelman kahden ensimmäisen vuoden
tulee yleisten kulutustarvikkeiden tuotannon
, nbusu tekemään vuosittain keskimäärin yli 13 prosenttia viisivudtis-s
suunnitelman edellyttäessä 11 % nousua. Ja edelleen:
1, j Elintarviketeollisuuden tuotanto on lisääntynyt uS'euvostoliitossa
25 %:rf^. (FAO:n mukaan kapitalistisen maailmanosan koko maa-
{4loufitUotannon lisäys oli vain, 2 prosenttia — ja sekin oh aiheuttanut
^' iijikaavaa "ylituotantoa" Canadassa ja Yhdysvalloissa, samalfe kun
. "{akapajuistenmoiden" kansat ovat nälissään!) Neuvostoliiton väes-i
tö^^a tänä vuonna teollisuustuotteita ja elintarvikkeita huomatta-
, vasti enemmän kuin V. 19S0: valmiita vaatteita 27%, nahkajalkineita
Si%, voita ja muita rasvoja 31%, sokeria 58 pros. j.n.e.
leipäviljan kokonaissato tänä vuonna oli 8 miljardia puutäa, ja
'Sa-kaik-rat-
VANUVVDESELlkBEBES VESO
Kyvfrns*'. Pitääkö miann ilmoittaa
gaamanl vanbuudeneläljiteen määrä
tul(dusi tuloveroiimoitusta tebdesä?
— CTäkeläinen.
Vastaus: Kyliä. Löittovaltlon
maksamat vanbuudeneläklaset ovat
verotettavaa tuloa, joista on makset­tava
vero mikäli teillä on niin paljdn
muita tuloja, että Joudutte verotet­tavaksi.
• • •
nOMOGENISOINTI
Kystjrmys: Voisitteko sanoa mitä on
ns. Homo milk Ja mii^tähden sitä
valmistetaan? — Lukija. •
Vastaus: — Yleisesti. tunnettu to­siasia
on, että kun maidon «nnetaan
Olla Jonkun aikaa liikuttelematta
paticallaan; kolioavat maidon rasva-rakkulat
pinnalle muodostaen ker­maa.
Maidon homogenisointi «n me­nettelytapa
maidon rasvarakbuloiden
murskaamiseksi sillä tavalla, että
maidon rasva-aine Jakaantuu tasai­sesti
kai^daUe maitoon eikä kohoa
))innalle. "Ainoastaan pastörlsoittia
maitoa homogenisoidaan. Tämä pro­sessi
tapahtuu siten, että maito saa­tetaan
2,000—3^000 paiman painee­seen
neliötuumaa kohden. Jolloin
maito pakoitetaan kulkemaan - sel­laisten
laitteiden läpi mibkä rikkovat
rasVarakkulat niin pieniin osiin, että
he - «pysyvät sekaantuneina maitoon
civäti.<i kohoa sen pinnalle. Tämän
menettelyn taricoitiäcsena on saada
-maito -kauttaaltaan yhtä rasvapitoi­seksi
niin että siitä ei voida ryöstää
kermaa i)imialta. Varsinkin lasten
tuökinnan kannalta on täilceätä, et­tä
he-iiaavat mahdollisimman rasva­pitoista
maitoa.
Kiri. Tom Mc£wen
<The'racifie ftilmne-Iehden
foImUtaJal '
Väkijuomat! Juopottelu! Suurinta
väittelyä aiheuttava Ja.asetuotannon
Jälkeen suurinta .voittoa-tuottava lii­ke
meidän ailcakautenanune. suurten
painokustannusten vuoksi me:emme
voi Julkaista yksityiskohtaista selos--
tusta siitä mitä on varttissa 'iJohnny
Walkeria'', mutta lopputulokseksi
Jäisi jotakin tällaista: -Xksi neljännes
vartti suhteellisen hyvää whisky-spriitä
Ja Jälelläjäävä kolme neljän-nesvarttia
puhdasta vettä Ja.liiallisia
veroja.
ioa tuottavaa kuin pidettykään. Jois-.
sakin 'nä'5Sä kocktail-k^iakoissa on
viää tapana ottaa korkeampi hinta
olutpullosta —^ «hkäpä -"ilmapiirin'
hinnaksi Kuten muillakin teollisuus­aloilla;
kockiail-kapakkain päätar»
koituksena on voittojen herääminen
Mitä muut «wovat
«UOatEN ASUNTOPULASTA
"Ei olla enshikään yksimielisiä siitä
mitä biisi tehtävä. Puuttuu vielä
75,000 asuntoa, mutta epäröidään, oli­siko
asiassa ryhdyttävä mihinkään
ratkaiseviin toimiin. Kuvaavaa vuo­den
1952 arvojen asettelulle." — Suo-inen
Sosialidemokraatti.
rr rr
, . . rat­kaistu
menestyksellisesti, varmasti ja lopullisesti".
'Kaikki inerkit viittaavat myös siihen, että lihatuotanto-ongelma-
- k^ on jo häviämässä koska Perhuvin sanoi, että koko karjakanta on
kdfldssa talousmuodoissa lisääntynyt heinäkuusta 1950 heinäkuuhun
l^>j26,7 miljardilla .päällä.
s^^^^r^^ elintarviketuotannon
li^äntymiseätä on saatu kaikista kansandemokratian maista, mukaan-luettunaiKiina,!
missä vanhan komennon aikana nälkä oli jokavuoti-neiu.
veiras ja nälkäkuolemat yleisiä. Kiinalaisen "^Kungjenjihpao"-
leQin kertoman ;mukaan "Kiinan «viljasato oli viime vuonna 9% suu­reni
SODAN EDELiLISTÄ PARHAINTA SATOA!
^^^^^: siistsiltä^ että nälkä ja nälkäkuolemat voidaan poistaa
p^^järjestykjSestä, jos,siihen todella pyritään. Mutta nälkiintymi-nen^
ulee entistä «laajakantoisemmaksi kapitalistisessa maailmanosas-
Sa^s nykyistä sotaviUityksen politiikkaa jatketaan. Rauhan va-k^
QBammen ja kaupankäynnin järjestäminen kaikkien maiden kes-keJEon
perusedellytyksenä joukkomittaisen nälkiintymisen lopetta
m^ksi.
Viisumiskandsali
hidastuttaa l)SÄ:n
tieteen iteliitystä
New trork. — Jotdcko tunnettuja
yhdysvaltalaisia tiedemiehiä. mm«
professori 'Albert 'Einstein ja neljä
muuta Nobel-palkinnon saanutta
tiedemiestä, ovafc äiStähfeet JUÄlläu-stiinan,
Jossa -esitetään ankara syytön
•McCarranin jsitrtolaislakia ja USAtn
ulkoministeriötä vastaan tunnetun
"vilsumlSkandaaUn" johdosta. -
Mainittu laki estää amerikkalaisia
tiedemiehiä vapaasti anatbustamasta
ulkomaUle, samoin kuin ulkolaisten
tiedemiesten, saapxunisen Yhdysval­toihin,
sanotaan tiedemiesten Julki-laiisumassa.
ja todetaan edelleen sen
hidastavan Amerikan tieteen kehi­tystä
ja häpäisevän vapauden peri­aatteita.
Julkilausumassa osoitetaan 'lukui-:
sin esimerkein, miten USA:n viran­omaiset
ovat kieltäytyneet antamas­ta
ulkomaiden tiedemiehille maahan­tuloviisumeja
tai matkustuslupia
amerilckalaisllle. Mm. Nobel-ipaMn-non
saajalta prof. iLinus iPauligUta
kiellettiin matka Britanniaan, jossa
hänen taiinltuksensa oli osallistua
Royal Societyn protelnia koskeviin
keskusteluihin. M«siähemmin ulko­ministeriö
antoi passin Pauligin alle-
.tua vakuutuksen, ettei hän
i fole kuulunut kommunisti­seen
puolueeseen.
-fM'X'^'P\ ' ' voima. Trygve Lie tunnusU sen sanomalla, että hänen ^
5 Trygvfe Lien ero
^ jouduttuaan poliittisesti täysin ;kestämättömälle jäälle, YK:n
Ylö^ihteerin toimessa (tosin vastoin YK:n sääntöjä) ollut Trygve
Lieifilmoitti muutama päivä sitten, etta hän eroaa toimestaan toivossa
"eäa se auttaisi .Korean sodan lopettamista".
' ::::iKuten mulstettanee, Trygve Lie valittiin v. 1946 YK:n yleis-iitä^
riksi ja aluksi hänen toimintansa näyttikin hyvin lupaavalta.
'Mntla osoittautui kuitenkin, ettätmr. Lie ei ollutkaan niin suurta ka-liberra,
että olisi tiukankin tullen voinut seistä omilla jaloillaan Y'K: n
^perussääntöjenpuolustajana, kUten hänen korkea asemansa olisi
^vaaSutut. Korean sodan puhjettua mr. Trygve {Lie meni virran mu­lkattua
yritti YKn lipulla kaunistella Yhdysvaltain kyseenalaisia
ed^ttamisia siellä.
virkakautensa päätyttyä mr^ Trygve Lie oli jo
?^suunnistunut siinä määrih VVashingtonia kohti, että hän ei enää saanut
' so^fislisten maiden kannatusta. Vaikka YK:n säännöt vaativat, että
YKto yleissihteerin valinnan täytyy saada viiden suurvallan yksi-miksen
kannatuksen Turvallisuusneuvostossa, niin Trygve Lie 'ni-
; milHlUm" tähän toimeensa YK: n yleisistunnon kokouksessa, jolla
'tällätä 'nimitysvaltuuta ei ole.
-^ämä sellaisenaan teki Trygve Lien aseman kestämättömäksi.
.rHiää siinä ei ole kaikki. Maailman kansojen yleisen mielipiteen
.^suucrenemmistö tuomitsee Korean sodan ja vaatii sen hetikohtaista
iJop^mista. Ja yleisen mieliplteen^mostuksella on vieläkin kauas^
Psijkologinen
terrori U$Ä:ssa
"Se. mitä en kestä, on jatkuva pel­ko,
salainen, psykologinen terrori,
joka vaikuttaa ilman suoraa väkd-valtaa,
anutta joka jonakin cpälvänä
tekee lopun iiunisestä, johon pelkq
on tarrautunut tKattokaa näyttelijä
John Garfieldiä, -joka oli hyvä ystä­väni.
Sydänhahraus. Katsokaa mui­ta
ystäviäni, viisi heistä on kuoUut
yhden vuoden aikana — useimmat
sydäidialvaukseen. Se on seurausta
vuosikausia kestäneestä painostuk­sesta,
nimettömistä puhelinsoitoistai
yhtäkkisistä kutsuista epäamerlklisa-laisen
komitean tai muiden vastaa­vien
laitosten kuultavaksi, kys<dyitä,
kyselyitä, mutta ei minkäänlaista
konkreettista osoitusta siitä, mistä on
todella kysymys. -Iii ole kysymys
kommunisteista, vaan edistyksälisls-tä
inteUektuelleista, rotujen säinän
arvoisuuden puolesta taistelijoista
jne. Ja kun he jonain päivänä kuo­levat
— lUin, eihän mitään ole ta­pahtunut!
Ei. el enää Ameritekaa
minulle- Ei ainakaan, ellei moni-asia
ole muuttunut . . ." ^
Ylläolevat sanat on lainattu ruot­salaisesta
Ny Tid-lehdestä ja ne on
lausunut amerikkalainen neekerikir-^
JaiUja (Richard TOrlght Pariisissa tai-;
tcliija lÄÖ tenudsenllle. .W«8ht e!
Olutpanimoalalla vesi Ja verot vie?
vät myös pääosaa olutlasin tai -pvä-lon
sisällössä. Väkijuomien yksinor
maisesta tuotannosta saadaan .'Cana­dassa
vedestä Ja veroista suunnat­toman
suuria voittoja Ja tuloja halli­tukselle
Ja ne puolestaan tuottavat
kaikkea tunnettua poliittista mätää.
Oluen tarjoilupaikan lupakirjan, viii
den sentin palkankorotuksen tarjoiii-
Joflle tai olutpanimotyöläisille, pää­tökset
sUtä, että miUoin ja missä vä^
kijuomia voidaan nauttia — kalkista
näistä selkoista päättävät ne. jotka^
kahmivat näitä ylivoittoja ja suur-*
tuloja. Kun meidän suuri iviUii-jä-
"goofl"-tuottajamme (Herbert Ansf
combe. edesmenneen Uberaali-toi^
kokdomusiballituksen iprökuraattorin
ominaisuudessa kielsi .veteraaneilta
oikeuden pitää omaa oluen tarjoilu-paikkaa.
Herbie ei tehnyt sitä huolen-^
pidosta veteraanien suhteen, vaan
yksinkertaisen tiukasti pitäen kUUiU
siitä, että lUaksi vesitettyjen väki­juomien
myynti pidetään tiukasti hä­nen
juoma-kumppani-hallituksensa
perhepiirin kontrollissa.
- Hallituksen tilastojen mukaan, jot­ka
ovat, kuten hallituksen väkijuo­matkin,
usein liiaksi plantattuja, B.
C:n asukkailta tuli viime .vuonna vä-kijuomavoittoihin
$16,773138. Puolel-letoista
miljoonalle asukkaalle shtä
tulee paljon höystettyä vettä. Mutta"
verrattuna Canadan muihin maakun­tiin
siitä tulee kuitenkin kohtuullinen
keskitaso. Yhtä seikkaa se kuitenkin
korostaa, nimittäin sitä pyramiidi-milsta
voittomäärää minkä oluen-»
valmistajat, väkijuomien tuottajat ja
hallitukset siitä saavat. ~ ^'
Tämäh vuoksi en ensimmäinen as­kel,
etsittäessä kestävää ratkaisua
niin sanotulle ' väkijuomaongelmalle"^^
— jos me myönnämme, että sellainen
ongelma on olemassa — se, - että ote-,
taan väkijuomien valmistamisesta ja-myynnlstä
pois ainakin toinen puoli
siinä olevasta vedestä ja kaksi'kol^
mannesta niiden veroista; lyhyest;
sanoen, vähentäkää juopottelusta
-saatavista liiallisista voitoista kaksi
kolmannesta, ja antakaa asiakkaille
rahansa arvosta.
Ensisilmäyksellä tämä tuntuu on
gelman kärjistämiseltä, ikäänkuin
mentäisiin liUonosta pahempaan, liir;
allisen juonnin lisäämiseen eikä sen
vähentämiseen. Historiassa ei ole
kuitenkaan mitään sellaista joka oi­keuttaisi
tällaisen pelOn. ' ICalkkcln
ralttiimpia maita nyt, kuten aina en­nenkin,
ovat ne, joissa on väkijuomien
saanti yhtä vapaata kuin vedenkin
nautinto. Toisella puolen "suurin
väkijuomaongeltaa^- on niissä maissa
missä väkijuomista saatavat voitot
on verrattavissa sotateollisuuden voit­toihin;
Jotka ovat laatineet sinisiä
kieltolakeja, joiden mukaan olutlasin
juonnista tulee rikos visseissä 'tilan­teissa;
jotka ovat tehneet whisky- Ja
olutparooneista hallittisten tekijöitä
Ja kaatajia. "Niin suuret viiuapoltti-mot
kuin salaiset anniskelupaikat-
.kin hyötyvät väUttömästt kieltolaista.
Nykyinen hölynpöly siitä, että "ol­lako
vai eikö öUa" kocktall-kapakoitä
väkijuomapngelman ratkaisemiseksi,
on osa kansan'kapinasta monopoli-hallitusta
vastaan mikä rohmuaa sen'
oikeuksia, vatsaa ja pörssiä. Elmore
Philpottin sanavuolaasta ylistyksestä
huolimatta Ontariossa toimivien
kocktail-kapakkaln suhteen, tosiasia-^
na pysyy, että nämä nykyaikaiset ins­tituutit
eivät ole vain lisäkkeinä sU-hen
miten väkijuomatehtailijat pitä­vät
lujaa otetta monopolivoittoihin
(ja -poUittisIsta noidistaan -molemmis^.
sa porvaripuolueissa). ivaan myös uu­si
ja< huolellisesti valmistettu ansari
poliittista suosikkijärjestelmää ja po­liittista
etuilua varten.
Kocktall-kapakkain loisteliaat ka­lustot
Ja 'Eksoottinen iläiapihri'eivät
Jätä paljoakaan toivomisen varaat
Kaikki on tehty suuressa mittakaä
vassa paitsi si6Uä annettavat köck-tail-
ryypyt. Ne mltataan-ai^teekkarih
mittojen tarkkuudella ja sen periaat­teen
mukaan, että annoksen täytyy
- olla -hlahdollisiinäian pienen ja siltä
on saatava. mahdollisimman korkea
binta. • "Pikkumies" joka haluaa saa­da
ryy-pyn tarjolla olevasta monenlai­sesta
nesteestä, tarvitsee nutä nom
$5 -arvosta ennenkuin hän tuntee a-siallisesti
saaneensa yhden ryypyn.
Jos hän nauttii mieluimmin pullon
olutta ja kuhnailee lUan kauan ti­lausten
välillä, kocktail-kapakaUa on
kirjaimellisesti ; puhuen kjttunenlä
pikkukeinoja antaakseen'hänelle y-leiskäsityksen,
^ että hänen liiketutta;*
— Ja se, että sen asiakkaat työnne­tään
npos. keskiyöhön miinus puoleh
•viikon palkka ynnä halu päästä 'koi-ratosppaan".
'
Kaikin mokomin, hankkikaamme
kocktail-kapakoita, mutta älkäämme
käärikö niitä sellaiseen harhakuvaan;
että ne ratkaisevat mitään juopotte--
luongelmla. olkoot ne isltten -satunnai­sia,
liiallisia; kohtuullisia tai muita.
• • •
Meidän nuoruudenpäivinämme
Skotlannissa, missä hyvä olut ja
-nOiisl^ oli miltei yhtä halpaa kuin ve­si,
ei koko Aberdeenissa ollut lauan-tai-
iltana niin paljoa nöhnäislä ih­misiä
mitä voidaan nähdä minä ilta­na
tahansa Main- ja H^isting-katujen
'kulmauksessa.
IVelJäkymmentä vuotta myöhem­min.
Jolloin me asuimme jonkin aikaa
NeuvostolUtossa ja voimme omakoh­taisesti
nähdä miten sosialistinen maa
käsittelee "väkijuomaoi^elmaa'',: me
näimme Moskovassa, neljän miljoo­nan
asukkaan kaupimgissa. vähem­män
juopuneita mitä voidaan nähdä
minä päivänä tahansa Carrall Ja Cor-dova
kaduilla. JLuonnollisesti tilan­teissa
on vähän eroakin. Siellä ei ole
olutpanimo^ • ^eikä viinatdc^tailijain
monopoleja, eikä 'Neuvostoliiton
Utusta kiinnosta suurien tulojen
h{^^^ffc^m^npn kansalta siten, ett^ sille
myydään paljon kämon viinan ja ve­den
s^oitusta. 'Neuvostoliiton usehn-missa
: viinakaupoissa oli 30-Iuvulla
ihmisen sydämestä. - aivoista, keuh­koista
Ja aisteista suuri värikartta,
mikä osoitti ne vaikutukset, mitä l i i -
alLsesta votkan nauttimisesta seu-araa
ja kehoitetaan ihmisiä (terveys­syistä)
juomaan enemmän useita hy­viä
vilnilajeja ja erinäisiä mineraali­vesiä
ateriain j^tQrdessä Ja seurus-telutilaisuuksisisa.
)
Tolsins^moen, Neuvostoliiton halli-luksäh
ohjelmana oli se. että se tuot­ti
halvalla lihmalla votkaa sitä ha­luaville;
neuvoi ettei sitä pidä Juoda
lUan paljon, ja suositteli sen asemes­ta
viiniä ja käytti koko hallituksen
voiman juopottelupaheen .lopettami­seksi
siten, että Ihmlsä opetetaan sa.
maila -kun juomia on saatavana sen
djaan, että kiskotaan suunnattoman
suuria voittoja korvikewhiskysta Ja
muusta "goofis^*!
Me uskomme; että Canadan kansa
pitää ajanoloon tätä pareinpana
suuntana pyrittäesisä järkevään juon­tiin
ja kansalliseen terveyteen: Re­septi
on: -yksinkertainen: Ottakaa vesi
ja voitot pois väkijuomista ja jättä­kää
lopsutyö kansalle. •
Sosiemit Helsingin
vsltsssttiasssi
gffrifdnM. — ijD'kak. 29 psa pl-
«Sglyssä. UOsbnfia "l^FÖväeoyMis-edusta^
lsSQa boficooltsesäa
mtiiitrttHn ytäSEsSy&sen sääntö^
crätdfti -iMtoIiaq^tilttlstep. jpphtt»
telijolden toimesta siten, että
fcalfeM ybiOstybsm ^senfna olleet
fcyuuuenet.mnmatiDlset ^irfcstöt;
nrtieDnsenrat Ja sfvistybselll^
yhdistykset erotettin ybdlstybsoDi
^teenyydestä.. Byv3ksytty|rä
slen santojen makaan yfadistyfc-sen^
scntnä saavat öUa vain sel­laiset
S. Soslalldemotaaattlseen
Poolneeseen bonlavat ; icUsteröl-dyt
yhdistykset, jotka Johtokunta
on jii^nnrrf hyväksynyt.
Yhdistyksen valtausta' Ja omal-
' snnden i^röstöä ammattyäijeställ-tä
Ja senronta oU valmisteltu Jo
kesällä, JoUoIn yhdistyksestä hei­tettiin
ulos noin 50' ammattiosas­toa,
Joukossa /Helsingin' sunrim<v
piin konlnvia anuhattiosastoja. :
"nidistyksen »antoihin hyväk­syttiin
niinikään mnntolosia; Joi-den
makaan ammatillisten vpirjes-j
töjen Ja vurfaeilasearDjen tuleva'
toimintakin yhdistyksen hnoneis-;
toissa jää riippuvaiseksi pieniin-,
kuisen Johtokunnan ]KMtäntävaI-lasta.
TIESI AINAKIN ftAKSl
Käs.työläinen. joka kauppasi tava
roitaan ympäri pitäjää, osui aiat
kallaan K : n pitäjän nimismiehen lua
Nmjismies kyseli mistä kaukaa
ras on Ja lopuksi, että 'onko aeUä
teidän pitäjässä paljon kommimiste-
Ja", .• : / ,:
- Minkälainen elukka se koimu.
nisu oikein on? kysäsi käsityöläink-
- Ei S8 elukka ole vaan ihnjJnea.:
joka haluaa paljon rahaa muttTd
haluaisi tehdä työtä, selitti nimismies.
' — Ahaa, silloin minä tiedän niitä
olevan sieUä ainakin kaksi, nimittäjo
•pappi ja nimismies.
Sen sanottuaan tuli käsityölaisell»
kih-e lähtö .nimismiehen näköpiiristä! l
Kauhuelokuvat
terrorisoivat
nuorisoa
Goiltlfordk Surrey, JBngL — Täällä
ilmoitettiin maanantaina, että kaksi
henkilöä sai surmansa ja 21 louk­kaantui
kun sähköjuna ajoi toisen
junan päälle lähellä täällä.
Radalla seisovassa «junassa ei sat­tunut
olemaan ainoatakaan matkus­tajaa
onnettomuuden sattuessa. -:
"Ho Ping Wan 6wei!" — Kauan
eläköön rauha!
Tämä oli se huuto, joka Icaikui mil­joonien
kiinalaisten suusta, kun he
tervehtivät Aasian-Tyynenmeren
maiden rauhankonferenssiin osallis­tunutta
Canadan valtuuskuhtaailNäin
kertoi Elgin (Scotty) Nelsh,— ensim­mäinen
kotiin palannut 12 Canadan
edustajasta — sanomalehtikonfetens-sissa
Torontossa iokak. 30 pnä.
"Minulla «i ole koskaan eimem-min
ollut sellaista elämystä. Milloin,
kaan ennen en ole nähnyt sellaista
innostusta.. Se oli tavatonta. Siellä
oli niin valtavat ihmisjoukot, että
saimme mailikaupalla kulkea hsidäii
Ohitseen. ; He riensivät tervehtimään
edustajia, puristamaan heidän käsi-ään/
sylellemään ja taputtamaan hei­tä
.osoittaakseen heidät siten terve­tulleiksi.
Kiinalaisten rauhantahto
on suurenmoinen."
Neishy B. C:n kalastajain union
luottamusmies, tapasi matkallaan
.Prahassa maailman rauhaimeuvoston
virkailijoita, ja keskusteli heidän
kanssaan joulukuun 12 pnä'Wienissä
alkavan : rauhanystävlen maailman­kongressin
järjestelyn yksityiskohdis^
ta.
: Neiah kertoi sanomalehtikonferens-sissa,
kuinka Aasian-Tyynenmeren
maiden rauhankonferenssissa kaikki
päätöslauselmat hyväksyttiin yksi­mielisesti.
Jos joku vastusti jotakin
päätöslauselmaa, niin se otettiin heti
uudelleen tarkistettavaksi komiteas­sa.
Jotta se tulisi .kalkkia tyydyttä-^
vaksi.
' Dramaattinen oli se hetki, kun In­tian
ja Pakistanin edustajat' ilmoitti­vat
päässeensä: yhteisymmärrykseen
vaarallisessa Kashmirin ky^snnykses-sä.
.Intian ja Pakistanin edustajat
muodostivat -konferenssin suurimman
ryhmän ja kuului siihen hallituksen
virkailijoita, munkkeja ja kaikkien
elämänalojen edustajia: Kun nämä,
valtuuskunnat ilmoittivat sopimuk­sestaan
4iousi-'konferenssissa valta­ava
suosionosoitusten myrsky. ;
Yksi huomattavista tapahtumista
oli 20 japanilaisen edustajan saapu­minen
siitä huoliraattai vaikka Japa­nin
hallitus oliv kieltänyt kenenkään
lähtemästä maasta tähän konferens-;
slln ösalllstuäksäeen. "Minä en tiedä
millä tavalla he olivat tulleet', sanoi
Neish; mutta kuitenkin he olivat ker­tomassa
konferenssille valtavasta
TJSArn miehiltyksen vastustamisliik­keestä
Japanissa.^
^IINAN-KANADAN KAUPPA
iN6Ish ei ainoastaan kertonut maa-
Ilman kaupan rauhanomaiseksi saat­tamisen
tarpeellisuudessa, mutta hän
selosti myöskin keskusteluaan Johta­vien
kiinalaisten kauppa-asiaintunti-jaln
kanssa mahdollisesta Aasian-
Canadan kaupasta.
' Chl Tow Oliing, yksi Kiinan johta­vista
talousmiehistä, oli sanonut här
nelle. että Kiina oBsi ilolla vahnis al­lekirjoittamaan
samanarvoisuuteen
perustuvan kauppasopimuksen Cana­dan
kanssa. Hän kertoi Kiinan ole­van
omavaraisen ruolcatarpeiden suh­teen,
mutta siltikin olevan valmiin
ostamaan niitä, vaihtaakseen taas
jostakin muusta maasta niillä diesel
koneita, trokeja,; konetyökaluja ja
multa teollisuuden i tarpeita. Canada
voisi ostaa Kiinasta tung-öljyä, har­jaksia,
soijapapuja'ym. tuotteita.
Kiinan edustajat'kertoivat i^elslill-le,
että nykyinen iUSA:n Järjestämä
Kiinan boikotti tuottaa enemmän va_
hinkoä toisille maille kuin Kiinalle.
Kiina esim. on ryhtynyt, itse valmis­tamaan
jeep-autoja, joita se olisi voi­nut
ostaa USA:sta ja Canadasta ai­nakin
vielä kymmenen vuoden ajan.
TYÖOLOSUHTEET
-Kalastajana Neish tarkasti myös­kin
Kihlan kalateollisuutta ja havait­si
työolosuhteiden suuresti parantu­neen.
Työläisillä on nyt taattu poh­japalkka,
jonka lisäksi he saavat boo-nuksen.
Ensimmäisen ;^erran Kiinan
historiassa työläisillä on nyt niin pal­jon
rahaa, että he voivat päästä oman
asunnon omistajiksi. Neish kertoi
tutustimeensa niin yksityisten om£-
tamiin kuin halUtuksenkin laitoksiin.
Eräs yksityinen tekstiilitehtaan omis­ta
ja oli sanonut hänelle, että ' asiat
ovat nyt parenunin kuin koskaan ai­kaisemmin"
Ja että hän saa tuotteis­taan
voittoa 15—40 prosenttia yli val-mistamiskustannusten.
'
Lontoo. — I/>kakuun 21 pnä
teitiin Britannian alahuoneessa ri-koselckuvien
vaikutusta nuorisoon.
Tri H. M. King (työväenpuolueen
edustaja, Southampton) sanoi ma:
"Me voimme nähdä kuinka lapset
pimeässä koneen loihtimien kauhun-:
kuvien vaikutuksesta kyyristyvät ko­koon,
. peittävät kasvonsa ja kurkis­televat
sormiensa lomista nähdäk­seen,
jotakin siitä mitä he pelkäävät-nähdä
ja jota katsomaan heidät <m
tuotu."
Hän sanoi, että "lauantai aamu-
, päivän.kuvissa on viiden, kuuden ja
seitsemän vuoden ikäisiä lapsia, jot­ta^
suhtautuvat Tikoksiin ja väkival­taan
aivan samalla tavalla kuin säi-kähtynyt;
eläin joutuessaan boa­käärmeen
uhriksi."
Tämän lausuntonsa hän antoi elo­kuvaesityksiä
koskevan lakiehdotuk­sen
toisessa^ käsittelyssä. Tämä la­kiehdotus
antaisi paikallisille viran­omaisille
vallan määrätä milloin ja
minkälaisia elokuvia voidaan lapsille
esittää. • ,
N^lsh sanoi, että canadalaisten tullj
si kaksinkertaistaa vaatimuicsensa.
Kiinan tutmusCamisen puolesta ja sa­moin
kauppasuhteiden sölmiamisen
puolesta Canadan-KIinankeskesn. Se
olisi yksi Icaikkein .tärkein askel Aa­sian
rauhaa kohti.
WIENIN KONGRESSI
Neish ilmoitti myöskin, että Ray
Oardiner, entinen Vancouver Sim-l^
den toimittaja, nylEyinen rauhan­liikkeen
toimitsija B. C:ssa, jäi edel­leen
Fekmgiin pyssrvän yhteyskomi­tean
jäsenenä. -Joulukuussa tulee
Gardiner ja hänen vaimonsa, joka
myöskin on edelleen Pekingissä, osal­listumaan
Wienissä pidettävään rau­hanystävlen
maailmankongressiin.
Samoin osallistua Wienin kongres­siin
mrs.Cva Sandeffson Torontosta,
joka myöskhi kuului Pekingin koko­uksen
edustajiin.
: Wie'nin - kokouksesta puheen ollen
Neish sanoi, että sen järjestäjät ha­luaisivat
nähdä mahdollisimman laa-
KuoUut mies valittiin
yhtiön johtokuntaan
. Lincohi, Neb; — Täällä ilmoitettiin
maanantaina, että -viime tiistaina
toimitetuissa vaaleissa valittiin Nor-ns
Public iPower C :n piirin johto­kuntaan
A. R, Wallick, joka kuoli
kaksi kuukautta sitten.
Valtion sihteeri ei ollut saanut tie­tää
hänen kuolemastaan ja siitä
syystä hänen nimensä jai äänestj-s-listaan.
'
HALLITUKSEN PALVELUKSESSA
131,646 HENKILÖÄ
Ottawa. Maaliskuussa 1952 oli
hallituksen alaisissa yhteiskunnalli­sissa
palvelustehtävissä kaikkiaan
131,646 työläistä, niistä 32.689 Otta-
. ivassa. •
Jan edustuksen kaikista maista ja
J:aikenlaisten ihmisten keskuudesta.
Nykyään arvellaan noin 30 canada-laisen
osallistuvan siihen.
; Wienin' kongressiin, ovat tervetul­leita
kaikki rauhaa toivovat ihmiset,
huolimatta mielipiteistään MaaUman
Rauhanneuvoston tekemiin ehdotuk­siin
nähden.
'Sisältyykö siihen myöskin meidän
ulkoministerimme Pearson? • kysyt-tihi
häneltä.
"'•Mhiäolen vakuutettu, että häneDe
annettaisiin kaikki mahdollisuudet
mielipiteittensä esittämiseen", vastasi
Neish.
PÄIVÄN PAKINA
{Pääministeri uskoo lietvietin tuleen yms.
.Incon sulattojen tulikiven katku
on varsin tavanomaista täällä Sud-^
buryn seudulla ja 3e muistuttaa ali­tuisesti
meille sudburylalsllle siitä
maallisessa pätsistä missä me jou-diftnme
elämään sen johdosta, että
tällä seudulla tuotetaan nikkeliä ja
kuparia-voiton tähden. Se voitto ai­heuttaa
sen tulikiVen katkun mistä
mt! .saamme täällä nauttia toska tu-
Uktven perusteellinen: nikkelioorlsta
.^i^täminen on kallista hommaa, mi­kä
merkitsee kapitalisteille sitä vä­hemmän
voittoa m i t ä tarkemmin tu­likivi
vangittaisiin pois siitä sauhiista
,mikä virtaa maailmalle Copper Clif-fin
sulaton savupiipuista. Koska ka­pitalistien
yrittäjävoitto on pyhä ei
s i i ä r saa loukata niin siitä syystä me
saamme täällä Sudburyn seudulla
nauttia xiyt Incon tulikiven siunauk­sesta.
diile lankesimme pari viikkoa sitten
siihen syntien, että pUhuimme Iällä
palstalla enkeleistä ja 'harpuista kos­ka
eräät: Englannin kirkon elimet
oliväft julistaneet, että sellaisia ei ole
vattJca toisaalla väitetään kiven ko­vaan
niiden puolesta. CMe emme sil-,
loin tietäneet; että tämä tiskonrilta
siirtyi -'Englatmlsta tänne Canadaan,
Josta sysrstä katscnnme taiii^lliseksi
jatkaa juttua, varsinkin koska siihen
oh sekaantunut niyäskin \Albertan
pääministeri (Bmest C. Ofannhig. l
palataksemme asiasäahiukan
-tattäiepäUiron syytä'^jialauttaa mie-'
liin.;«^tä eräs ;&ryan'<Ore^unimtnenj
wm
, .vuutensa.el ole sen paremmin ivoit-» angUkaanlnen'^ prelaatti määritteli P. JenUns sanoi nuolestaan! "i
Torontossa ; saarnatessaan taivaan
sellaiseksi henkiseksi tilaksi. Jossa
ihmisen -persoonallisuus • on vapaa
fyyslllislstä rajoituksista ja siveelli-
•slstä vioista. Taivas ei ole hänen-käsityksensä
mukaan. sellainen palk­ka
• onlssä -lihasta- Ja luusta muodos­tuneet
olennot Uudistaisivat kuole­man
icautta keskeytyneet suhteensa
'Hän tuhosi siten sen 'kansanomaisen
uskon, että taivas olisi sellainen kul­tainen'
paratiisi;-'jdssa kaikuisi alitui­nen
taivaallinen musiikki^ jms.
Kirkkoherra .Green sanoi myöhin,
ättä helvetti on tilahhe tässä maail­massa,
kUn ihminen saattaa havai­ta,
että hän et roiekaan rakkaussuh­teessa
Jumalaan: tHän epäiU myös­kin
sitä, että enkeleUlä olisi siipiä ja
PS<himyskäiä päänsä päällä ja vih-
-jasi, että enkelit eivät ole missään
mielessä fsrysillisiä/olentoja.-
Meistä tuntUu.^ että kh-kkoherra
Greenin -kannan' Omaksuu -Englannin
Eu^kko Ja^ sen -pöpit -niin Englannlsssf
kuin täällä Canadassakin. Toron-:
tossa 'on .kuitenkin ^lukuisia .pappeja,
jotk aeiVät omaksu 'niin nykyaikai­sia
käsitylEsiä näissä asioissa kuhi
IBnglanninlkh^o. NUnpä'esim. pas­tori
Frank ' iWarbUrton sanoi, että
'^Me saamme «taivaassa Kristuksen
tapäiseh -ruumUni;, joka on lihasta Ja
luusta."
..Baptistipappi Gordon iBrown sanoi
taivaan olevan;/'aineellisen, olotilan.
Jossa:ou fyy&llU^ihnimlin omaavia'
olentoja." Uhlta:arikirb3n {lastori W.'
"lam
en usko taivasta -tai > -helvettiä ole­van
yleisessä mielessä."
Toronto Daily Star -yritti sensaa-tlomalsestl
lietsoa tätä suuntarUtaa
mikä valUtsee f -taivaan, ja / helvetin
tiellä sen johdosta, että yleinen va­listuneempi
uskonnollinen isäsltys on,
ettäzilin taivas, helvetti, ex^ellt kuin
haisutkin ovat ainoastaan mielikuvi-tukseUislä
käsitteitä eikä mitään
fyyslllisiä olemuksia — piru muicaan
luettima. '
Tähän uskonnolliseen taisteluun on
nyt 'Sekaantunut myöskin -Albertan
pääministeri Ernest C. Manning, jo­ka
on ollut saarnamatkalla täällä
idässä; Ja hän on julistanut kirjai­mellisesti
uskovansa taivaaseen, hel­vettiin
ja enkeleihin, niin siivillä va­rustettuina
'kuin ilmankin.'Hän sa­noo
uskovansa kirjaimellisesti sellai­seen
helvettiin, jossa vallitsee: Vtuska
ja 'helvetin tuli'^ kuin myöskin päin-,
vastaisessa mielessä taivaaseen. Hän
ei tosin puhunut mitään taivaan aU-tuisesta
ilosta Ja riemusta, sen pa
reiimiin kuin enkeleistä, ja harpuista­kaan;
mutta missä- muualla ne «nker
Iit majailisivat kuin .taivaassa, eikä
hänen tapaisensamies tietenkään
voi ajatella taivasta ja: enloeleitä i l ­man.
harppuja. rMinä pakon Jokai­seen
raamatun sanaan" sellaisenaan"
ilman mitään - varauksia ja selityk­siä,
kerrotaan' päniminteterin sano-,
neen.
I Mikäli m r . ' Mannlngin enkelit ovat
kysymyksessä sanoi torontolalnen pe-lastusarmeljan;;
ever8tl A R . : T . «pooner
uskovansarmyöskin enkelien olemas-;
saolocn, niiden maan» :päällä : vierai-lemiseen
kuin myöskin siihen,, että
ne ; voivat /ilmestyä . 1 ^ ^ kes~
kustella ihmisten kanssa. Heillä ei
tarvitse välttämättä olla sUpiä, jotka
he- ovat saaneet, vfertailskuviUlis^ssa
mielessä,' sanoi everstin ' ' ' . -
< Niin.''Jijakb''tt]lköon xikutuääksi VS'
kossaan, niin pääministeri kuin
everstikin, samoinkuin tiiyöskin ne
lukemattomat papit, jotka ovat päin­vastaisella
kannalla näihin asioihin
nähden.
Koska mr, Manning on Albertan
Social Credit-puolueen hallituksen
päämies niin johtui "tätä kirjolttaerea
mieleeäinme se mainitun puolueen lu­paus,"
että 'kukin maakunnan asukas
saa ainaBn 25 doUarin kuukautisen
shekin mainitulta hallitukBelta kun
se -pääsee valtaani Mainittu puolue
on ollut vallassa Albertassa kohta 20
vuoden ajahi mutta niitä luvattuja
kuukautisia osinkoja ei ole vielä k^i-:|
tankaan saatu. Cieneeköhän niin,
että mainittu lupaus olisi tehty vll-piUlsessä
mielessä tai uskonhumalan
vallitessa. "iMItendiähän asia olkeas- ,
taan on mr. Manning?
Hän saattaa kyllä sanoa, että ,bän ,
ei ollut silloin puolueen johtaja, eikä ;,
ole tehnyt moista lupausta. Tosi- :
asla on kuitei&in, että mr. Manntog :;
oli jo silloin, huomattu mies puo- ;
lueen johdossa, eikä tämän kirjoit- ;
taja ole koskaan Itouullut häöen i|- ;
maisseen eriäyää mielipidettään, tä­män
lupauksen suhteen.
Kysymyksessä on siis varsn suuri­suuntainen
-petos. Josta oikein van­hanaikaisen
ja sataprosenttisen kris­tillisen
käsityksen mukaan pitäisi
joutua ainakin, siihen kihrastuleen. |
jossa valUtsee rikto katku Ja ham­masten
kiristys ja josta vasta syn­neistä
puhdistumisen Jälkeen saat­taa,
päästä ^taivaaseen, ellei tie johda
siiöien teiseen palMoaan- Olisikohan
niin, että päämhiisteri olisi Joutunut
synnin tuntoon mataitun petollisen
lupauksen johdosta ja yrittäisi ny*
tehdä iJärannusta j ä ä l t ä syystä käy­nyt
saarnai^miassa, taivaasta,
kiveii katfaistä.'cnkelclstä^ja to»f»;"
ta muustaL — KalJe T o * - •
ry
1