Vapaus, August 18, 1962

              S i ^ 2 . Lauantaina, elok. 18 p. — Saturday, Aug. 18, 1962
iVAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
\ Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
i Telepliones: Office ÖS ^4264 — Edltorlal OS 4-4266 ; '
Pöbllshed thriceveekly: Tuesdays," Thiujrsdays and Saturdays by Vapaua
pJibllshlng Co. Xitd., 100-102 Elpi St. Weat; Sudbury, Ontario, panada.
l ' • liÄäilingaddressrBox 69
' Advertlsing rates upon appllcation; tränslatlons free of charge,
Abthorlzed ös second c^ass maU by the Post Office Deftartment,'Ottawa.
' and for payment of pöstage In caöh. ^
TILAUSHINNAT
Cariadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25: USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 655
USA h^luaiä r^JQifita^
tuontiaan C^?^f^?t?.
Yhdysvallat on jälleen valmistautumassa paikkaamaan.
-oman maansa taloutta Canadan ja sen kansan kustannuk­sella.
- —
Äskettäin saapuneissa tiedoissa kerrotaan, että Yhdys­vallat
on pyytänyt canadalaisia viranomaisia neuvotteluun
Yhdysvaltain edustajien kanssa tarkoituksella saada Cana­dan
vieritiliikkeet vähentämään, vapaaehtoisesti puutavaran
vientiään Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltalaisella taholla väitetään, että canadalaista,
puutavaraa , voidaan myydä halvemmalla Yhdysvalloissa
kuin sitä voidaan ostaa itse kotimaisilta puutavarayhtiöiltä.
Olkoon tämän yhdysvaltalaisen väitteen kanssa miten
tahansa, huomioon on otettava eräs toinen erittäin tärkeä
seikka, se, että Canadan j a Yhdysvaltain välisessä kaupan­käynnissä
ön tapahtunut jo tähän mennessä sitten vuoden
• 1950 siten, että Yhdysvallat on ostanut Ganadasta $13.5 mil­jardin
arvosta vähemmän tuotteita kuin Canada on ostamat
Yhdysvalloista.
Ja se tässä kahden maan välisessä kaupankäynnissä on
kaikkein tärkeintä. Jos Canadasta ei kyetä myymään Yhdys/
valtoihin samanarvoisesti tuotteita kuin Yhdysvallat myy
Cahadalle, niin. se voi merkitä vain sitä, että canadalaiset
työläiset joutuvat vaille työtä kysynnän puutteen takia ellei
sellaista kysyntää voitaisi kehittää kotimaassa tai jos ei voi­da
"panna vahinkoa liikkumaan" ja myydä enemmän cana­dalaisia
tuotteita muille ulkomaille kuin niiltä ostetaan.
' M u t t a canadalaiset poliitikot ovat haluttomia kohtaa­maan
yhdysvaltalaisten monopolien vihaa siten, että ne al­kaisivat
suuremman kaupankäynnin esimerkiksi sosialistis­ten
ja kansandemokraattisten maiden kanssa, joka kan­sainvälisestä
kaupankäynnistä puhuttaessa näyttäisi olevan
ainoa vaihtoehto.
Tässä jälleein yksi todiste siitä, että Canadan tulisi sa-hoiiiua
täydellisesti irti Yhdysvaltain talutusnuorasta ja
ryhdyttävä toteuttamaan Canada etutilalle-politiikkaa.
Canadan puutavaranvienti Yhdysvaltoihin muodostaa
huomattavan osan ulkomaanviennistämme ja sen supistami­nen'niinkin
paljolla kuin ehdotetulla 50 prosentilla olisi is­ku
maamme puutavaratyöläisille.
'Odotamme mielenkiinnolla mitä ulkoministerimme ja
kau^paministerimme tulevat sanomaan näistä kysymyksistä.
- ÄärioikeistpIaisuutta^^^C^
: Lähes kaicsi kuukautta sitten, pian liittovaalien jälkeen
tämäpikin lehden uutisosastolla julkaistiin uutinen, jossa ker­rotaan
GCF-puolueen entisen johtajan M. J . Coldwellin, sa­noneen,
että social Credit puolue muodostaa uhkaavan vaa­ran
Canadan vapaudelle.
'• Mainitussa uutisessa sanottiin: "Canadan elossa olevista
sosialidemokraateista kauimmin liikkeen mukana ollut joh­taja
sanoi, että hän on pitänyt social credit puoluetta uh­kana
'meidän demokraattiselle elämäntavallemme' jo siitä
lähtien kun hän tutki useita vuosia sitten sen puolueen pää-teoreetikon,
edesmenneen majuri C. H. Douglasin kirjoituk­sia.
"'Majuri Douglasin kirjoitukset osoittavat, että hän oli
juutalaisvastainen, työläisvastainen, ja, kummallista kyllä,
kun huomioidaan social credit puolueen saavutukset Que­becin
maakunnassa äskeisissä liittovaaleissa, vielä uskon­nonvastainenkin',
sanoi mr. Coldwell.
' "Hän sanoi, että social credit puolueen edesottamiset
British Columbiassa, jossa on -suuresti rajoitettu ammatti­yhdistyksien
oikeuksia, voidaan verrata fasistiliikkeiden toi­menpiteisiin
Euroopassa."
Mainittu Vapauden uutinen johtui mieleen lukiessamme
erään toisen lehden, Kingstonin Whig-Standardin, arvoste­lun
social credit puolueen apulaisjohtajasta, quebecilaisesta
RealCaouettesta.Whig-5tandard.lausuu mm:
"Social credit puolueen apulaisjohtaja puolueensa voi­makeskuksessa
Quebecissa on paijastanut itsensä todellises­sa
valossa.
"Hän todisti itsensä tyhjäpäiseksi sanojen heiistelijaksi
edustajakokous- ja vaalipuheissaan. Nyt hän tunnustaa, et­tä
hän oli yksi niistä Canadan ranskalaisista, jotka olivat sitä
mieltä, että Canadalle ei ollut mitään todellista etua viime
maailmansodasta . . .
"Jos canadalaiset, kuten hän sen halveksivasti esittää,
ovat 'pahempia kuin sokeat koiranpenikat', niin .silloin,Ca­nada
maannee hänen jalkojensa juuressa valmiina-kurkun
leikkaamista varten. Mutta canadalaiset eivät ole vielä saa­vuttaneet
sitä tasoa. Ei aivan. - •
"Meillä on aikaisemminkin tässä maassa ollut käsitel­tävänämme
samanlaisia vihanlietsojia — eivätkä suinkaan
kaikki heistä ole kotoisin Quebecista. Me tunnemme hänen
kaltaisensa ja niin tuntee heidät myös Quebecin väestön
enemmistö, joka-muodostaa omalaatuisella tavallaan tämän
m^aan-selkärangan.
Jos Canada on pelastamisen arvoinen, niin silloin ei ole
tilaa uusfasistiselle Real Caouettelle. Ja jos hän jatkaa pu­humistaan
samalla tavalla kuin hän teki Vancouverissa, jossa
hän lausui sokea koiranpenikka-tuomionsa, hän tulee pian
olemaan vastatusten sellaisen opposition kanssa^ joka pa-koittaä
hänet rientämään .maseutukauppansa keksitynnyrin
taakse suojaan."
Tähän ei liene tarpeellista meidän puolestamme lisätä
kuin se, että mekin olemme sitä mieltä jotta meidän kan-samnie
ja-erikoisestikin uudeksi kotimaakseen Canadan va­linneen
suomalaisperuisen väestön tulisi olla valppaana siltä
varalta, että emme joutuisi tahtomattamme uudelleen sellai­sen
piinauksen kouriin fasismia vastaan taistellessamme
kuin jouduimme viime maailmansodan aikana.
kiikl^eiiifeii syntyirYotfus
Ensimmäiset astronomiset tutki­mukset
suoritettiin paljain silmin.
Sitten keksittiin teleskooppi ja sen
kehityttyä päästiin silmin tuti^tu-mapn
käuk^isirapiin tähtiin ja maa­ilmoihin.
Teleskooppiin yhdistetty kamera
antoi meille mahdollisuuden valo
kuvata jä ikuistaa näkemämme.
Syntyi tähtikarttoja ja tähdet ja
tähtisumut kartoitettiin j a saivat ni-
:men$ä.; ,
Teleskooppihan ei merkitse muu'
ta ku^n että voimme tutkia taivaan­kappaleiden
lähettämien valonsätei­den
aviflla niiden suuruutta, raken^
nettai ja etäisyyttä maapallostamme
jne. Viimeisten vuosikymmenien ai­kana
on teleskoopin tilalle tullut ra­dioastronomisia
laitteita. Aikaisem­min
vangitsimme kamerarullaan va­lonsäteitä
j a infrapunaisia ja ultra-i
violetteja säteitä, .oita silmä ei ha
.1 vaitse mutta jotka vaikuttavat valor
kuvalevyyn.
Säteily on sähkömagneettista ja
sitä on kaikkialla avaruudessa. Sä­teiden
pituus vaihtelee lyhyistä
gämmasäteistä kilometrien pituisiin
radioaaltoihin: Todettiin, että vain
ne aallot, joiden pituus on 0,3 ja 2
mikronin välillä, voivat tunkeutuu
maapallon ilmakehän läpi. Valonsä­teillä
on juuri tämä pituus. Ava­ruudessa
on toisin sanoen pieni
•reikä", jonka läpi juu<ri nämä sä
teet voivat tunkeutua. Valitattavas-ti
on ilmakehä vaikuttanut myös
näihin säteisiin ja aikaansaanut ''iä-hetyshäiriöilä".-
TOINEN A U K KO
Radioastronomia, alkoi siten, että
sivumennen todettiin toisen ' au­kon"
esiintyminen ilmakehässä. Tie­tyt
radioaallot, jotka säteilyspek
trissä ovat lähellä infranpunaisia sä­teitä,
voivat tunkeutua ilmakehän
läpi. Ne olivat muutaman sentti­metrin
pituisia, ns. uJtralyhyitä aal­toja.
Mutta oli vielä toinenkin
"aukko", jonka pitemmät radioaal­lot
— 20 —r 30 m saattoivat lä
päistä. Radioastronomit saattoivat
nyt ryhtyä käyttämään radiointer-petrometrejä
ja radioteleskooppe a
ja ottamaan vastaan avaruudesta tu­levia
signaaleja.
Radiosignaalien välittämät tiedot
avaruudesta ovat paljon selkeämpiä
ja täydellisempiä kuin valon ja i i l -
ipän tuomat tiedot. Maailmankaik­keudessa
.on 'sumuja'*, tS; ahneen ja
'kaasujen" muodostamia pilviä, jot
ka ovat tähtien ja ^ planeettojen vä;
Iillä. Nämä sumut ^ ovat' kuin vä
lonehkäisevä muuri ja eräissä liri-ntinradan
kohdissa ne muodostava,
läpäisemättömän esiripun, :oka ai­heuttaa
astronomeille mieliharmia.
Mutta radioaallot läpäisevät siel
lä, missä nämä muurit estävät va­lonsäteiden
etenemisen: Radioaalto
jen avulla saamme: tietää asioista,
joita silmä ei koskaan näe.
• Hyvin lyhyenä aikana on uusi tie­de,
radioastronomia, kartoittanut
monia avaruuden "valkoisia aluei­ta".
Mutta se on samanaikaisesti
tuonut uuöia arvoituksia, jotka vaa­livat
ratkaisuaan.
J U P I T E R I N J A V E N U K S E N
SLAISUUDET
On mielenkiintoista kuulla, mitä
radioastronomeilla on kerrottavana
läheisestä naapuristamme Venuk
sesta. Tiedämme, että Venuksen
valloittaminen on avaruusmatkojen
lähimpiä päämääriä. Edelleen ovat
eräät tiedemiehet sitä mieltä, että
Venus on nykyisin samalla kehitys­tasolla
kuin oma maapallomme oli
miljoonia vuosia sitten. Venus on,
kuten tunnettua, nuorempi sisarem­me.'
Mutta kuten kaikki avaruudesta
kiinnostuneet tietävät, peittää Ve­nusta
läpäisemätön pilviverho, jon­ka
takia teleskooppi ei koskaan o\<i
paljastanut sen pintaa. Tunnetaan
Marsin kanaalit ja pinnanmuodos-tust
mutta Venuksen pinnasta ei tie
detä mitään.
Radioastronomia on kuitenkin
pystynyt nostamaan verhoa salape­räisen
Venuksen yltä. Osoittautui,
että Venuksesta lähtee voimakasta
ja jatkuvaa radiosäteilyä 3 sentti
metrin aaltopituudella. Tutkimalla
säteilyn intensiivisyyttä ja ottamal­la
huomioon Maan ja Venuksen vä­limatka
ovat tiedemiehet tulleet sii­hen
tulokseen, että Venuksen pinta
josta säteily lähtee, on 290 celsius"
asteen lämpötilassa.
jTäip.ä merkitsisi, että "maallises­sa''
mielessä ei Venuksella voi olla
elämää. Mutta nyt on muistettava,
että kenties ei säteilyä lähetäkään
planeetan pinta, vaan sen ilmake^-
hän ylimmät kerrokset; Tässä ta­pauksessa
voi pinta olla kylmempi
kuin luMlemme.
Radioastronomit vakuuttavat, et­tei
kestä kauan ennenkuin he pääse­vät
selvyyteen siitä, mistä Venuk
sen säteily on lähtöisin, ja voivat
siis Isa ekaV uneskens-xsetaoinlw
siis laskea Venuksen oikean lämpö­tilan.
Mitä Jupiteriin, aurinko ärjestel-mämme
jättiläiseen tulee, on senkin
kohdalla salaisuuksia ratkottavana.
Jupiterilla on kahdenlaista säteilyä.
Siitä lähtee mm. 100—150 metrin
pituisia radioaaltoja, joiden kesto­aika
vaihtelee. Toisinaan jatkuivat
signaalit sekunnin murtoosan, toi­sinaan
1—2 ti:innin ajan. Kukaan
ei vielä tiedä, mistä säteily lähtee,
mutta niin paljon on varmaa,^ että
planeetalla on vain yksi älue, jaka
lähettää Säteitä. : Säteet ovat polari­soituja
ts. ne eivät leviä eri suun
nille vaan etenevUt vain tiettyyn
suuntaan. Tästä ovat radioastronod-mit
vetäneet sen johtopäätöksen, et­tä
Jupiterilla on magneettinen na­pa,
joka on tavattoman paljon voi­makkaampi
kuin Maan magneetti­nen
napa. .
nilTÄ TÄHDET KERTOVAT?
Radioteleskooppi ottaa vastaan
hyvm,kaukaa aurinkokuntamme ui
kopuolelta tulevia signaaleja. Toi­sinaan
ne tulevat pisteistä, joissa te­leskooppi
osoittaa olevan vain 'tyh­jää
avari:<utta". Mikä siis säteilee?
. Ensin luotiin teoria ns. radiotäh-distä,
ts. tähdistä, ."otka olivat näRy-mättömiä
j a jotka voitiin havaita
vain radiosignaaliensa välityksellä.
Myöhemmin on voitu todeta tiettyjä
signaalilähteitä; Eräs sellainen on
rapusumu Härän tähtikuviossa jon
ka kiinalaiset astronomit havaitsi­vat
ensi kerran vuonna 1054, ts.
Euroopan pimeimpänä keskiaikana.
Tähdet ovat ns. supernovia.v ts. on
tähti räjähtänyt hyvin merkillisellä
tavalla.
Luultavasti alkoi räjähdys sillom
kun kiinalaiset ensi kerran tekivät
havaintojaan. Se radiosäteily, jon
ka radioteleskooppi nyt ottaa vas­taan
mamituilta tähdeltä, aiheutuu
vioden 1054 räjähdyksen synnyttä­mistä
ionisoituneista kaasumassois-ta,
jotka edelleenkin kiertävät syn
nyinkotiaan sekasortoisena rykelmä­nä.
ANDROMEDA J A MUUT
L I N N U N R A D A T
Mitä linnunradat ov-al? Ensim
mainen linnunrata, jota radioastro­nomit
saattoivat tarkemmin tutkia,
oli Andromeda. Se on 2 miljoonan
valovuoden päässä meistä, ts. valon­säteiden
matka Andromedasta Maa­han
kestää 2 miljoonaa vuotta.
Andromeda on kaunise spiraalin
muotoinen tähtisumu. Pitkät ajat
oli a atus, että oma linnunratamme
nyn". ErÖän teorian/mukaan maail­mankaikkeus
syntyii^siteir, että nyt
maailmankiiikkeudessa sijaitseva ai­ne
oli keskittyneenä melko rajoite­tulle
alueelle 'avaruudessa. Sitten
tapahtui valtava atomiräjähdys, jo­ka
hajotti aineen sumumuodostel-miksi,
nebujoosiksi. Nebuiloosat
etääntyivät toisistaan ja tämän l if
ke 'atkuu yhä.
Erään toisen teorian mukapn ei
mitään ''maailmankaikkeuden' syn­tyä"
ole koskaan ollutkaan. Maail­mankaikkeus
on aina iQUut olemassa
ja suunnilleen samanlaisena kuin
nyt ja se on' jatkuvassa 'syntymis^'
ja luomisprosessissa. Tämän t ^ o r i^
mukaan syntyy tyhjästä jatkuvasti
vetyatomeja. Ne työntävät: tähtisu­muja
edellään ja hajottavat ne yhä
enemmän toisistaan jä muodostavat
myöhemmin uusia spiraalinmuotoi-sia
tähtisumuja.
Jos otamme lähtökohdaksemme
ensimmäisen teorian, täytyy maail­mankaikkeuden
tiheyden kasvaa
mitä pitemmälle menneisyyteen lait
teillämme tunkeudumme. Jos sitä­vastoin
jälkimmäinen teoria on oi­kea,
pysyy tiheys samana kaikkial­la.
Radioastronomia ei vielä ole rat­kaissut
näiden teorioiden oikeutta.
A R V O I T U K S E N R A T K A I SU
Nykyään ollaan radioastronomias
sa niin pitkällä, että on voitu todeta
kolmisenkymmentä säteilylähdettä,
joiden aiheuttaana on tähtien yh
teentörmäys noin kuusi miljoonaa
vuotta sitten. Voimme toisin sano­en
radioteleskoopillamme tarkkailla
osaa maailmasta sellaisena kuin se
oli kuusi miljoonaa vuotta sitten.
Kaikkien niiden perusperiaatteiden
mukaan, joita myös räjähdysteorian
kannattajat ovat sovelluttaneet, ei
'syntymistapahtuma ts. räjähdys
voi olla kymmenen miljardia vuotta
vanhempi. Toisin sanoen olemme
jo nyt tunkeutuneet ajassa taakse­päin
puoleen matkaan tarvittavasta.
Kun voimme todeta räjähdyksen jo­ka
on tapahtunut 10 miljardia.vuot­ta
sitten, on asia selvä. Silloin
voimme tiheyshavainnoista ratkais
"Kirkas NR SuO'
inen vedet", sanoi
Jevtushenko
Moskova. Festivaalin lauluk^t
pailu^en ensipalkinnon saaja And­rei
Fedesojev kertoi A P N n edusta­j
a l le festivaalin merkinneen hänel­le
suurta elämystä. Erikoisesti oli
päättäjäiskulkue jäänyt hänen mie­leensä
suurena elämyksenä.. Pienen
festivaalivastustajaryhmän huli-nöinti
ei pystynyt synkentämään
festivaalien: osanottajien: mielikää
eikä häiritsemään' itse festivaalin
kulkua, totesi Fedosejev; Amatöö-risoittokunnan
jlohtaja Nikolai Uda-lov
kertoi orkesterinsa jäsenten
viihtyneen Helsingissä hyvin ja ys­tävystyneen
monien ihmisten kans­sa.
•• .
Runoilija Jevgeni Jevtushenko
vertasi Suomen järviä sen kansan
luonteeseen, joka toisineen on hy­vin
pibättyvä ja vaikuttaa ehkä vii­leähköltä,
mutta itseasiassa on sy­vä
j a kirkas kuin Suomen järvien
vesi. " K i i t o s koko Suomelle sen sy­dämellisyydestä",
sanoi Jevutshen-ko.
Nuori kansanedustaja, rakennus­työläinen
Germpn Lamotshkin oli
erityisen iloinen saadessaan tavata
Suomen rakennustyöläisiä j a tutus­tua
suomalaisiin rakennusmenetel­miin.
Hyvin kiinnostavaa j a antoi­sa
oli tilaisuus, jossa nuoret kan­sanedustajat
tapasivat toisensa, ker­toi
Lamot^ihkin. Hän sanoi Neuvos­toliiton
valtuuskunnan saaneen
kaikkialla Suomessa erittäin lämpi­män
vastaanoton ja vakuutti ole­vansa
tyytyväinen matkaansa.
- X ; / ' • " . ' • •
4. -Sr .r -
TOIMITTANUT EEVA
Terveisiä Suur juhlilta
F« 4
myös oli spiraalinmuotoinen, vain j ^iten maailma on syntynyt.
teoriaa. Mutta sitten se voitiin o-soittaa
paikkansapitäväksi radioast­ronomian
avulla. .
Älkiiämme ihmetelkö että ensin
keksimme kaiikaiseh Andromedan
ja vasta sitten oman linnunratamme
rakenteen; On paljon helpompaa
kurkottaa ulos ikkunasta ja tarkas­tella
naapurin taloa kuin samalla
kurkotuksella saada selvyys oman
taion arkkitehtuurista.
Ratkaisevaa oli se tosiasia, että'
neutraali vetyatomi lähettää 21 sen­tin
aaltoja (tämän havaitsi eräs hol­lantilainen
v. 1944). Mitkään ko.s-miset
pilvet eivät vaikuta tähän sä­teilyyn.
Kun nyt tunnetaan niin
tarkasti säteiden aaltopituus, voi­daan
myös yhtä tarkasti määritellä,
miten nopeasti säteilevä vetymassa:
liikkuu suhteessa meihin. Radio­aallot
tulevat nimittäin pitemmiksi,
jos säteilylähde liikkuu tarkkailijas­ta
poispäin ja päinvastoin. Pituu-,
den muutokset osoittavat liikkumi
sen nopeutta.
Siten saatoimme todeta, että lin­nunratamme
on spiraalinmuotoinen
ja määritellä sen eri osien liikku­misnopeuden
ja -suunnan. sekä au­ringon
paikan linnuoiratajärjestel-massamme.
Valo ja radioaallot saapuvat au
rngosta maahan kahdeksassa minuu­tissa.
Linnunradan keskustasta
maahan ne tarvitsevat 26,000 vuot
ta. Nyt tiedämme siis, missä
linnunratamme keskus sijaitsee, ja
että itse olemme sen äärilaidassa. :
Mutta merkille pantavaa on, että
tietämämme ei osoita, miten asiat
ovat nyt, tänään, vaan ovat osoituk­sena
26,000 vuoden takaisesta tilas­ta!
Mitä Andromedaan tulee, osoit­tavat
sen signaalit ;'a teleskooppi
meille,.ei sitä millainen se tänään
on, vaan sen, millainen se oli kaksi
miljoonaa vuotta sitten!
Voimakas radiosäteily, joka läh­tee
Joutsenen kaksoistähtikuviosta,
on saanut alkunsa kahden spiraalin-muotoisen
tähtisumun yhteentörmä­yksestä.
Mutta yhteentörmäys on ta^
pahtunut . satoja miljoonia vuosia
sitten vaikka näemmekin sea vasta
nyt radioteleskoopeistamme! Emme
voi nähdä avaruutta sellaisena kuin
-se nyt on, vaan sellaisena millainen
se oli. Mitä pitemmälle katsommev
sitä kauemmas katsomme myös a-jallisesli.
Tunnettu on esimerkki tähtien
pinnalla olevista olennoista, jotka
tark^ästavat maapalloa teleskoopeil­laan.
Jos tällaisia olentoja on ole
massa esim. 2,000 valovuoden pääs­sä
ja ne nyt katsoisivat maahamme,
niin he kenties näkisivät, jos teles
koopit olisivat kyllin voimakkaita
kaupunkeja ja ihmisiä. Mutta ne
eivät näe Lontoota. Pariisia ja Hel­sinkiä,
vaan aution Pohjois-Euroo-pan
j a Välimeren ympärillä si'ait
sevat mahtavat Rooman valtakun­nan
marm^rikaupungit. Vasta kah­dentuhannen
vuoden kuluttua nä­kyy
oma kaupunkimme ja me itse
heidän teleskoopissaan.
M A A I L M A N K A I K K E U D E N
SYNTY — RÄJÄHDYS?
Radioteleskooppi voi tunkeutua
hyvin kauas ajassa ja etäisyyksissä
ja se kenties kerran pystyy ratkai­semaan
maailmankaikkeuden syn-
Kannattaa kenties korostaa sitä.,
että nykyajan tiedemiehet suhtautu
vat epäillen räjähdysteoriaan, ja et­tä
he sensijaan uskovat, ettei maail­malla'
ole mitään ehdotonta 'alkua"
niinkuin sillä ei myöskään ole ehdo­tonta
"loppua". Enemmistö on si­tä
mieltä että maailmankaikkeus on
ikuinen ja rajaton. Nykyään raken
netaan kaikkialla observatorioita,
uusia jättiläislinsse^jä ja monimut-
Amerikkalainen piispa
määrättiin karkoi-tettavaksi
Ghanasta
Accra. — Accran anglikaaninen
piispa, tri Richard Roseveare sanoi
maanantaina, että Ghanan siirtolais-viranomaiset
olivat peruuttaneet
hänen oleskelulupansa ja että hä­nen
on poistuttava maanantai-iltana
Ghanasta, jossa hän on kuuden vuo­den
ajan toiminut anglikaanisen
kirkon päänä.
Hallitusta kannattavat päiväleh-det
vaativat piispa Rosevearen kar-koittamista
viikko sitten sen johdos­ta^
että tämä oli arvostellut Gha­nan
kansallista nuorisoliikettä, nuo­ria
pioneereja, "jumalattomuudes­t
a ".
kaisia antennijärjestelmiä jotta pää
sisimme pian arvoituksen rajoille jä
voisimme ratkaista salaisuuden.
i- .S-t
Noin 500 naista on ilmoittautunut CBC:n konferenssiin "Todelli*
nen naisten maailma"r joka pidetään Torontossa syyskuun 6—9
pnä. Yllä CBC:n naisten ohjelman valvoja Miss Helen James
(oik.) ja konferenssin järjestäjä Helen Carscallen.
Port Arthurissa vietetyt Suurjuh­lat
olivat kuudennet ja onnistuivat
y l i odotusten, niin yleisökannatuk-seen
k i i n esiintyjämääräänkin näh­den,
sanoivat asiäntutijat. Oli i lo
nähdä yleisön foukossa. n i in paljon
rajan eteläpuolelta tulleita vieraita,
samoin jo aikaisemmista juhlista tu­tuiksi
tulleita juhlavieraita, sekä
ennen kaikkea oli ilo nähdä esiinty­j
i en joukossa niin p a l o n reipasta
nuorisoa. / Tuntuu kuin aina uusi
sukupolvf olisi edeltäjäänsä kome
ampaa vai mitä sanotte niistä sirois­ta
naishahmoista ja komeista pojis­ta
jotka j u h l i l l a esiintyivät, eivätkö
olleetkin kaunista katseltavaa?
Tällä kertaa ei sadekaan juhlia
pilannut, aamuisin vain huuhteli
hiukan ettei tie pölynnyt, mu>'.tä
:nuuten oli kaunista ilmaa eikä liian
kuuma aurinkokaan paistanut. K un
näistä juhlista varmaankin k i r o i -
letaan vielä paljon j a pitkälti niin
tyydyn tässä vaan lyhyesti niistä
mainitsemaan. Olin jo edellisistä
kuullut mainittavan kuinka Port
Arthurissa otetaan \-3eraat hyvin
vastaan ja kuinka siellä on kaikki
hyvin järjestetty ja koska nyt omin
silmin olin sen kaiken todeksi näke­mässä
niin haluan lausua juhlaväen
puolesta mitä parhaimmat kiitokset
ensiksi arthurilaisille juhlien jär­jestäjille
ja ahkerille toimitsijoille
a etenkin koko ravintolahenkilöille
jotka ilman lepoa ahersivat aamus­ta
iltaan, että toisilla olisi tilaisuus
juhlimisen välissä ravita itseään.
Ja vielä eräs henkilö tulkoon täs­sä
erikseen mainituksi ja luulen l u -
kiyoiden olevan kanssani samaa
mieltä siitä että hän jos kukaan an­saitsee
tulla nimetyksi eräänä juh­lien
tärkeimpien töiden suorittaja­na.
-Nimittäin Henry Huhtanen To­rontosta
oli uhlien ainoa kuulutta­ja.
Yksin hän aloitti varhain lauan­taiaamuna
j a yksin hän lopetti sun
nuntai-iltaisen juhlan. J a siihen vä­l
i in mahtui kahden päivän urheilu­kilpailut
j a kahdet iltapäiväjuhlat
sekä iltajuhla korkeakoululla.:Hän
on hyvä kuuluttaja ja kykenee kah­della
kielellä yhtä hyvin hauskoin
kääntein ilahduttamaan < yleisöä.
Siksipä hänet kukitettiinkih sun­nuntain
päiväjuhlassa. Hän jos ku-kaiin
ansaitsee kiitokset hyvin suo-rittainästaan
työstä. Suurjuhlahu-'
mussa vielä eläen lopetan näillä sa-'
noilla: ,
Kiitos teille isäntäväkL
K a i k k i oli hyvää mitä juhlissa näkixt* *
Urheilun, laulun ja soiton laatu ^. ,
kaikki oli harjoitellen kokoon saata? -
Isäntäväki myös parastaan koetti,''' *V
järjestelyn tuloksilla juhlijat ^ ^. ;J
voitti. *
Ruoat ja juomat kun Vieraille antoi .
he juhlista suiurijhman vastuun ••• \
kantoi. •
Kiitos vieläkin arthurilaiset, ' ^ '
toivovat juhlilta palaavaiset.
SITÄ mmmmmmmm
JA
mmmmimm TÄTÄ
Jos canadalaiset naiset
seuraavat New Yorkin
muotia, niin tolemme syk»
syn aikana näkemään tSI*
laisia
TODELLA, MITEN
'Hän ei tupakoi, ei nauti väki­juomia,
ei käy elokuvissa eikä yö­kerhoissa.
Hän ei kiroa koskaan, ei
pelaa korttia eikä ole ollut koskaan
naimisissa. Hän tulee nyt juhli­maan
89:ttä syntymäpäiväänsä',
"Miten?"
H I E M A N TYPERÄ K Y S Y M YS
Nainen kysyy junamieheltä:
— Miksi tämä juna pysähtyi tääl­lä
autiolla maaseudulla?
— Me ajoimme juuri lehmän
päälle, rouva.
• — Oliko lehmä radalla?
—- Eihän toki; me ajoimme sitä
takaa pitkin maantietä.
Kapea hame väistyy, ;
pitkät hihat tulevat
P a r i i s i . Vaikka tiistai oli vasta
Pariisin - muotiviikon toinen ppivä,-
alkoivat sen kuluessa jo: hiääirätyt'
suuntaukset ja luonteenomaiset yk­sityiskohdat
olla: selvästi N havuitta-::
vissa. - •
Kapea hame on saanut väistyi -
vapaamman tieltä. Vyötärö on ko­rostettu,
mutta ei koskaan tiukka'
|ja tavallisesti luonnollisella paikal--'
laan. Hameet loppuvat aivan polven'
alapuolella. '-•
Pitkät hihat palaavat Jalleeh
muodin kuvaan, mutta hihattomil­lakin
puvuilla on vielä paikkansjt i
viimeisten mallien joukossa. Muo-.
din sivukuvaa pidennetään, kaikhi'
mahdollisin keinoin. Uusi naincM'
on pitkä, solakka ja hänen käyn­tinsä
on notkea, kissamaista. '
Hiukset vedetään pois kasvoilta >
aidoksi tai valenutturaksi, mutta
nutturassa hiusten päät taipuvat
kiharoille tai kiharat riipuvat a i - "
van vapaina. Iltakampausten jouf'
koäsa on sellaisia joissa kiharat va­luvat
vapaasti hartioille.
1 (
EI J O H T U N U T K A A N SIITÄ
Muusikko haki asuntoa ja tulevan
vuokraemännän ja hänen välilleen
syntyi seuraava keskustelu.
Emäntä: Asia on n i i n , että vuok­raisin
huoneen mieluummin jolle­kin
shakinpelaajalle.
Minkä vuoksi? kysyi muusikko,
joka epäili ammattinsa olevan syy­nä.
Senvuoksi, koska he kuulema har­kitsevat
niin tarkoin jokaista siir­toa.
Vesi peittää pellot -
Lieksan seudulla
Ueksa. — Y l i 500 ha viljelysmaa-'
ta on jo joutunut veden alle Enon,
Juuan, Nurmeksen <' j a Li eksan a lU- '
eilla, Pielisen vesimassojen osoitta­essa
päivä päivältä jatkuvaa käi^'
vua. •
Tilanne on muodostunut hälyyt-'
tavaksi ja toimenpiteet vesimasso-'
jen kurissapitämiseksi on aloitettu.'
— Yhdysvaltain presidentti Geo.
Washington ei vieraillut virkakau­tenaan
kuin kerran ulkomailla —-
PÄIVÄN PAKINA
"Takaoven" demokratiaa
Kun pääministieri Diefenbaker ni­mitti
riiallitusministerinsä muuta­mia
päiviä sitten/hän ilmeisestikin
tarvitsi, tai halusi hallitukseen, sel­laisen
miehen, joka ei ehkä olisi
tullut valituksi vaaleissa ja sen
kautta kelpuutetuksi ottamaan vas­taan
ministerin paikan.
Tuntuuko vähän oudolta, että hal-litusministeriksi
voidaan nimittää
mies, jota ei edes valittu vaaleis­sa?
Mutta niin kävi.
Asia on nimittäin siten, että Dief­enbaker
nimitti rahamies M. W.
McCutcheonin ensin senaattiin, a i ­van
vain " k a d u l t a ' ' , ja kun hänellä
oli siten istuinpaikka parlamentis­sa,
vaikkakin vain "eläkkeellä" ole­vien
senaattorien joukossa, hänestä
voitiin siten tehdä salkuton minis­teri
Diefenbakerin hallitukseen.
Meitä suuresti kummastutti moi­nen
"demokratia" että ilman
kansan tahtoa kuulematta tehdään
miehestä hallitusministeri, mutta
kun ryhdyimme asiaa vähän enem­män
. penkomaan, niin pääsimme
jonkinlaiseen käsitykseen siitä mit
kä syyt piilevät tapahtuman takan-na.
Uutisessa McCutcheonin nimittä­misestä
kerrottiin,' että uusi senaat­tori
ja salkuton ministeri (Hänet
nimitettiin lisäksi kuningattaren
salaneuvostoon) oli heti ryhtynyt
kirjoittamaan erokirjeitä niille mo­nille
yhtiöille, joiden johtokunnas­sa
hän on ollut.
Hän on ollut suuren E. P. Tay­lor-
yhtymän varapresidentti. Argus-yhtiön
varapresidentti, Dominion
Tar and Chemical-yhtiön varapu­heenjohtaja,
National Life Assur-ranc^
of Canada-yhtiön varapuheen-i
t J h t ^ a , Board of Canadian Brew-eriesin
varapuheenjohtaja, Cana­dian
Equity and Development yh­tiön
varapuheenjohtaja. British Co­lumbia
Forest Products-yhtiön^joh-tokunnan
puheenjohtaja ja johto­kunnan
jäsenenä vähintäin 16
muussa suuremmista canadalaisista
yhtiöistä.
Hän aikoo jäädä vielä Toronton
yliopiston kuvernöörilautakunnan
jäseneksi, mutta erota . Ontarion
syöpäinstituutin puheenjohtajan
toimesta.
Itse hän sanoi, että vaikka hän
eroaakin näistä mainituista toimis­ta,
niin ei ole olemassa mitään pe­rinteellistä
pakotetta, jonka mukai­sesti
hänen olisi luovcittava, hallus­saan
olevista' lukuisten yhtiöiden
osakkeista.
Ensiksikin voimme todeta, että
suuri on herra jia sellaisiahan mei­dän
pääministerimme suosiikin,
sellaisia hänen mielestään pitäisi
olla päättämässä meidän vähäväkis­ten,
kansan enemmistön "eduista^
Toiseksi, uutisessa kerrotaan, et­tä
McCutcheonista tulee varmaan­k
i n DiefenbakerUle erittäin tärkeä
mies, joka pitää yllä yhteyttä senaa^'
t in ja hallituksen väUlIä.
Itse Diefenbakerilla kerrotaan
olevan suuria toiveita tästä uudesta
"pojastaan". -
" P r e s i d e n t t i Kennedy sai McNa-mai-
an (Yhdysvaltain puolustussih-teeri)
j a minä sain JllcCutcheonin",
sanoi Diefenbaker sanomälehtimie-hille
uuden ministerin virkaan vih>:
kimisen jälkeen.
Nyt jo Ottawassa puhutaan mr.
McCötcheonista konservatiivisena
C. D. Howena, joka toimi sota-aikai­sessa
liberaalisessa hallituksessa
hatikintaministerinä.
Yleenä odotetaan, että senaattori
McCutcheon, eli salkuton ministeri
McCiitchean tulee kiertämään maa­ta
kuin kiljuva jalopeura j a suure­na
liikemiesnerona tekemään kaik­kensa
liikelaitosten tolpillaan pitä­miseksi
sekä niiden omistajien ri­kastuttamiseksi
— luonnollisesti­kin.:..
N i i n . sellaisia miehiä me todella
tarvitsemmekin meitä edustamassa,
ja sellaisia oli ilmeisestikin Diefen
bakerin mielestä saatava vaikka ta­kaoven
kautta. — Nemo. "