Vapaus, November 28, 1961

              'ALTAKUNNAH TTQ El
.^1
H<^|i)Uf - r •.<KjU) ^'n75 Taroj^e- tiihi-YetSmääiiii iNeuvostolU^, ya«?
•eellä^Suömen^ Valtakuiupn «cUrliei/
luustoksi (SVUL) uudelleen ris-
Itty • (kuonien- Voimlstdu-' ja - Ur-leiliiliicto
(SVUL), ori heti syhty-iSnsä<'
jälkeen - jälkeen paljastanut
elvSäkin selvemmällä' tavalla oi:'
ean olemuksensa: Tiistaina ilmes-t
S V U L n äänenkannattajaa-
Suomen Urheilulehdessä on pit;;
iUtltö; Iperiaatte^^ kirjoitus^
öskä: puututaan nuorastaan hätkä$-
yttävärä tavalla nykypäivän po-~
Jiittiseen tilanteeseen ja- vaaditaan
I irheilijolden marssittamista uudel-een
kuten vuotta sitten oikeiV
on sotavankkureitten vetcijiksi.
ArUkkelin kirjoittajana esiintyy
iitlnen: jsuojeluEikuntaiipseeri, kap-eeni^
Erfcki fealolampi^ jOka on näy;
?^ytv huomattavaa osaa, SVULn
iiotettäieimpanp, . :;poliUtisfepd^
eamP|iuna">. ^TäUa . kertaa^ Sl^-kaj;^;
palolammen kansallinen: tai^
a^ pn .synkkä, • t'js^kempi . kuin
kantiksi sattunut: marraskui-en
päiyä". jolloin SVULn hennat
' ' 'ät kokoustaan Kalevan kankaal-
JI^vr^uojelMskMntaupseeri ^nui»-
äa/ ioaiten ennenkuin "urheilu on
iuri-,(tällaisina Icansan ^historiassa
äjckiMjBä,-^ ;,ratkaisevan. vji^rallisina
j»»kQhtiri4. tullut avuksi".. Kap­eani:
Palolampi' ei tosin, sftno tar-
^ouninir. millaisia ^ "vaaroja!' hän
npm^n. tarkoittaa, mutta %
la' Jkyllä.^yn^märtää, jmikä- suola
U9jeluskuntainiesi.ä janottaa;, '
iNfiinpä ikapteeni 'i.Palolampi 'ei
uinkaan haikaile verrata nykyistä
tta yli :20 vuoden takaisiin'
ikoihin, jolloin urheilu valjasteta
taisiit i sot8vankkurc)ita}-><Sk-kapteeni
piikuu maaotelumarssistav ja sen
/iöjhoiiavasta" osuudesta valmis
taiji^duttaessa ^^onnettomiini, sotiimr
me,j-Jar.j8tkws9 kaavaillaan, uutta
"maaottelumarssia" samassa hen-
: .]^ikS suojeluskuntaesimes voisi
tietysti :osuyammin päättää Suo­men;
Valtakunnan:' ' Urheiluliiton
r^fiäist^aisuude^ kunniaksi sepit
tämäänsä kirjoitusta -kuin l^alolam-pi
omansa: lopuksi .tiijoittaja van-
^qp^ sen "yerisen Kalevan hatjun"
pim^en, jqnka"päällä ja päässä"
käytiin vuödep ;a018 luokkasodan
ei;ä$: rätkai3titäistelu$ta ja ' JQnka
V^ääll^"^ teloitettiin tä^ianslUain
punäkaai^laisia sui^jeluskuntäl^
teh. ;;V{}it6iir päätteeksi, nbeisesii
](aj^teeni .Palolämmi ja Jtnuut hänen
|^$n^enheimOlaisensa SVULn joh-do^
a haluakat taien muistuttaa,
että "valtakunnallisesta" . nimes­tään
huolimatta. S V U L on ja pysyy
faniapa, järjestönä, joka luokkaso­dan,,
jälkeen erotti riveistään työ-väfn/
se.urat., .
Si^bmen valtakunnan Urheiluliit-
\i>^m, ^yt äänenkannattajansa väli­tyksellä
melko selväsanaisesti
esittänyt. Suomen kansalle poliitti-s^.
linjansa. Toivottayasti SVULn
riveissä ^ olevat työläiset vetävät
tästä omat johtopäätöksensä. TyÖ-läisi.(^
n paikka ei ole sellaisessa
järjestössä,, jonka johtajat tahtovat
Vetäär urheilljQita samaan, onnetto­muuteen,
kuin 20 vuotta sitten;
Jugoslaavit painivat /
Kouvolassa ' '
. Helsinki. Kouvolassa stioritet»
tiin marraskuun 2t:i>äivänä ^an^
saiqvälinen painiottelfL.: :.Qttelu§§&
Suomen Painiliiton Kymmenlaak
son joukkue .voltti Jugoslavian
joukkueen 5,5—2,5.
My^is Mauri ;Bacikmait
kärsi pistehäviön
Lontoo. — Mauri Backman hä-yjsi-^
fotinghamissa tottelunsa Eng-lannin
.,\Vially Sviftia vastaan' pfe.-'
teillä,, kuten Olli, Mäkikin .Howard
MTinstonelle;. Myös Backmaiinin ot-telu.
kesti 8.erää.
, 'Olli Mäelle häviö oli hänen sm-mittiJaisurallaapi..,;
?. -ensimmäinen;
j<(m^tööri^ä;,Mäki hävisi...yumek^
joiönna!195^%. P r a h a ^ pidetyissä
BtMvk^lpail^issa. : Hänen voittajan­sa,
p^i' Puolan Pazidiorj., Pazidior
voitti I Pf ahassa mestaruuden ja Mä^
ki" Sijoittui toiseksi. Mäki. korjasi
Vahingon; ?. seuraavissa f EM-kilpai-luissa
^ .Luzernissa^. Hän •^.voitti Par
ziodorin ja Euroopan,mestaruuden.
PE1!R A. VESA
B< A* LL< 9«
: Barrister, Soiicitor, Notary
^ SUÖiylALÄlJ^EN . .
LAKIMIES
PJII^ riO.,3-330^ ' ?'
tVäi baiiforlh.A^e» Toronto
painijat
Neuvostoliitossa
Moskova. — Japanin klassillisen
ij% vapaapainin' maajoukkueet ovat
parhaillaan kilpailumatkalla Neu­vostoliitossa.
V , • ,
, f ;^assiilisen painin maajoukkue
^^tteli ensimmäisen ottelunsa vu-
,me viikon tiistaina Armenian maa­joukkuetta
vastaan... Ottelu päätr
Hyi - Armenian joukkueen selvään
fYyitiöon 7—1.
i,f iVäpaapainijoukkue otteli sambana
päivänä> Kievissä Ukrainan ^maa?
joukkuetta - vastaan. Ottelu päättyi
tasatulokseen 4—4.
NTt SAATAVANA.Eng][^,tilais-l§uoinaIa|n
Toimittanut G£0^ HALONKO
" , M .
461 sivua —|Ko)5o W '
hlNTA $3.5» ,
.5 - M '
Tämä on .kolmas pamds .QeO; Halosoi; toimittämastävkngiantilalsi-
I> «Uomablsesta-;sanakirjasta/' jonka W itastantanabiTyömies^ Sooiety,
j^/fitupeöor.-<Wia:^ ' - - - ^ ^ ' ' \ .1* ' .-^
l^<;; -nott Ollut
, viime vuosien aikana,. Inm toinen^paU^
joitaltta^vu<Äla sitten. • ^ • :< - -
1 M y f l ^ ;käiiiUeKIRJARAUK>ILLE. että tätä Halosen
gngltwt(MfaH5^omalai8ta;^nakiriaj^^
edulliieila tukkuh(n»^lff Jälleenmyyltä varteh.
IMatkaa.osoitella:
Vapaus publi«htfiij^ Comiumy. Ltd.
100 £LM ST. WESt, P. O. BOX 69. SUbfiUBT. ONTARIO
• Myöskin tätä sanat^|e(tL on^pt^^van^r
VAPAUS Bft^NC^ Öfi^CE
316 BAT SXBEETi POBT^A&TUtm, ONTABIO
, VAPAUDET»? NURKKA
957 BBOADVIEW ATE..ftOIK>NTO 6, ONTABIO
VAPAUDEN id^ANURiaCA
2605 EAST PENDER SIV; VANCOUVER 6, B. C.
^ruce Kidä voitti
IliiJeffiä
Louisviilessa
i Louisville, Ky. - — lO^vuotias ca-nadalainen'
keskimatkojen juoksija
Brucet Kidd voi.ti täällä torjstaina
suoritetun 10,000 metrin maasto^
juoksun ylivoimaisesti.' Viimeisellä
puolella maililla aloitti torontolai-neni'kovan
loppukirin;; johon, toiset
eivät pystyneet vastaamaan. Toi­seksi
sijoittunut baltimorelainen
John, Gutknecht oli lopussa yli
20 metriä jälessä.
Kiddin voittoaika 32.06 6 on koh­talaiseen
hyvä pehmeällä ja mul­taisella
radalla juostuksi.
Yllä.taiteilija Jack Reppen plirroi^uvat radioknuluttajista Da^ny
Galliyanista (vas;) ja BiUHevittistä. Vaikka näiden kurilutia^-
jäin;kasvat ,elvät, oleki^an eh^, monelle tunnetut, niin,,miljoonat
canadalaiset tuntevat heidät, äänestä. Melkein joka lauantai hei­dät;
nähdään myöskin TV:ssa. jääkiekko-ottelujen yhteydessä.
GaUivan huolehtii kuuluttamisesta Montrealin forumilla pelät
tavissa otteluissa ja Hewitt Toronton Maple Leaf Gardensin
otteluissa.
Suomen uutisia
3 Helsinki. .'(Subniji-Seura). —
|:duskunnan puhemies k. A; Fager
bolm esitti>^4»rstainaa (marcask. 23
pnä) julkisen vetoomuksen sen
puolesta, että pi^identti Urho Kek­konen
valittaisiin äman vaaleja uu­delleen
presidentiksi. v >
i ,Ain(9^staaq Hongan, vaaliliitolle
9SaittaiBassaan avoimessa kirjeessä
puhemies sanoo pitävänsä ^^-oloja
nua poikkfi,^kseUisina, että' tällai­seen
ratkaisuun; voisi päätyä. > Lisäkr
^i,hän to|^9a,vettä: eduskunnan asiaa
koskeva päätös,olisi osoitus Suomen
hyy^t^,. tahdosta Neuvostoliiton
vaadittua takeita ulkopoliittisen
suuntauksen jatkumisesta.
I .:,(Sos..dem,puolueen johto suhtau­tui
.viileästi Eagerholroin, esitykseen
^a .antoi ymmärtää, Fagerholmin teh­neen
esityksensä.yksilönä. Maalais­liitto,
antoi, ymmärtää,, että on pa­rempi
mitata Kekkoseh kannatus
>aaleL<|saw^ SKDL:n eduskuntaryh­män
v puheenjohtaja Hertta Kuusi-pen
esitti omana mielipiteenään, et­tä
valitsijain-pitäisi saada feanoa sa­nottavansa
m;aan uiko- ja sisäpoliit­tisesta
suuntauksesta.)
I
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Kuulumisia
ÄÄftlLIVYT NYT SAATAVANA I
Jokaisessa levyssä N E U Ä KAPPALETTA, kahden
tavallisen levyn ohjelma..
194 MauAQ Kunsbto Ja ckorgfo dö Ctodsinsky
Kansatalauluja ;
Vallinkorvan laulu (Aiauno Kuusistolla on kaunis äftni)
, Kesäpäivä Kangasalta
Itkevä huUu , ,
Oi muistatko vielä , , , -
NE 20S KaltBVl Korpi laulaa — fitUmoiärr
Espanjatar, valssi, K a lM Korpi Jä Marja ISskola
Siiuteten kättänne Madame, tango
Muistoja TJkriklnnsU, foksl
Begin the Beguine
, i
N E 207 Matti Jurva laiiläar
Viipurin Vihtori, polkka
Savotati SähiO. jenkka '
Pohjanmaan junassa, jiektldto
Savonmuan IjUlima. f^Ud
HINTA AINOASTAAN $10$ KPL
.Ynnä 6c myyntiveib ainoastaan OntAriossa
' (Posti- Ja pikatavaralähfety^idttft on ostajäh maksettava
lähetyskulut.) '
•> ^' r 1 • . , I ' '"" *'
'Lähetämme levyjä kalkibiaHeäcänadassa ja YhdysvaUolsssV
' Tilatkaa, osoitteena:
Vapauä Pubyimg C$: Uiäi{ed
Box 69 Sudbury", Ontario
Cobalt> — Kuoleman viikatemies
vieraili taas suomalaisten keskun?
dessa ja katkaisi tällä kertaa hyvin
tunnetun kansala^emme,, toveri Ed-vvard
Rajalan elämänlangan tk. 20
pnä, kello 10 aamulla Haileyburyn
sairaalassa, jossa hän oli hoidettava'
na vajaa viikkoa aikaisemmin saa-'
m^sa halvausköhtauksen 'takia:
Häh: oli' pitkäaikainen Cobaltin asu­kas.'
Rajala tuli suomesta Cobältiin
'iQ'yli 50 vuotta .?itteni _. Hän, oli pl-lut'->:
ksi CSJ:n 'Cobgl|4n,Osastoa-pe^:
Tustajista. Hän oli osallistunut Co­baltin
osaston haalin rakennustal-
.cootoi\in ja• pientä välipäätä ' lu-
.Kuunbttamatta hän öli' Järjestön jä­sen
kuolemaansa saakka; ^Hän toi­mi
^äiköLnaan näyttämöllä y-mikultr
tunririennbissa.' Kfiveäl -mujlat hau­dallesi,
toveri Rajala. "
.^Valtavan suuri oli se:*aimiid4ri
fcttkkalaitteideifi luku- jokav koristi
vainajan ^viimeistä lcposijaa.^>: Täm^
sekaisenaan todistaa, että -edesmen­nyt-
Rajala oli hyvin pidetty-henki­lö
paikkakunnallamme • ' Vahinko
vain ett6i' hän kerinnyt näkemään
sitä CSJcn -lahjoittamaa - kultavuo^
den kultaista rintamerkkiä, joka
saapui seuraavana päivänä sen jäl­keen
kun vainaja.laskettiin maan
poveen.
Vainajaa jäi lähinnä kaiholla kai­paamaan
hänen vaimonsa Taimi; ja
poikansa Douglas perheineen sekä
veljensä Abel Rouynissa, Que., sekä
sisk07vainajansa kaksi poikaa ja
suuri tuttavapiiri. '
Tämä oli lyhyen ajan kuluessa
jo.toinen tapaus, jolloin pienen
osastomme riveistä muutti jäsen
sinne, mistä ei paluuta ole.
t E i ole vielä kulunut montaakaan
kuukautta siitä kun toveri William
Puro laskettiin maan multiin. Hän­kin
o l i huomattavan pitkäaikamen«
aktiivinen osastomme jäsen, vaikka
hän ei Voinutkaan sairauden täh
den aivan viimeaikoina ottaa osaa
osaston toimintaan.— J . N.
Torontoldisilb oli
oiiJiKtuniit. ttailu
M. eathariiilslisa
\iSt. Catharine^» ^rVäh^ki-jälkipu-
HMta 'Tor(>nton Finlandia^uorön ja
«irti^fovhjtveen < sekä''V.,<;cja tt.^ura
Yrityksen vierailusta.täällä;^!. Cat
harinesissa tk. 18phhä; ,.Si!tä;|lllas-
'.a' ruodostti kaikin puolin «nautin-
'örikas tilaisuus. Ohji^ltta pU ihie-
'e<itäni huolella valmist^tu ja iujui
;5itys aivan moitteettomat/ti.- '^\. ol­lut
mftään .viivytyksiä elfeä^muita­kaan
harminaiheita. Laulu-, .koitto­ja
Unssiestitykset saivat g {yleisön
suosionosoitukset raikumaan tämän
tuosta. Yleisönkin oli saapunut niin
paljon ettei haalillamme ole pit­kään
aikaan sellaista määrää pilat.
Yleinen tanssi muodostui harvi­naisen
hauskaksi Idillä musiikista
huolehti - koko torontolainen soitto-yhtye.
-Sellaista tanssimusiikkia
haamme vainharVoin kuiilla ja kyl-lä.
yleisö huolehti siitä eUpi tarvin­nut
turhan vuoksi soitella! '
.Siis kiitos vierailusta ja tervetu»:
loa toistenkin järjestämään meille
näin hauska ilta. — U. H.
Port Arthur. — Täällä onnibtui-tulvat
GSJ.n .50-vuotisjuhlat erit­täin
hyvin sunnuntaina, t.k. 19 päir
vänä. Ensiksi uranuurtajia,, jotka
olivat ikärajan; perusteella kunnia­jäseniksi
aikoinaan eri osastoissa
tunnustettu, oli Port Arthurista ja
ympäristöltä saapunut toista saataa
ja- he saivat • juhlassa kunniatilan.
Haali oli tällä kertaa pieni, sillä
virallisen istumatilan määrä on
vain 299, mutta kuorolaisten, or­kesterien
ja muiden ohjelman esit-täjäm
ja toimitsijain täytyi seisos­kella,
seinänvierellä, lukuhuonees-sa,
pukuhuoneessa ja käytävissä.
Juh)an avaussoiton 'O' Canada'
ja kak^i muuta kappaletta esitti
AUUC:n jouhiorkesteri. Terveh­dyssanat
juhlakomitean puolesta
esitti Wm. Laine. Kaupungin puo­lesta
tervehdyksen ja. onnittelun
esitti pormestari Wilson, Osaston
sekakuoro ^ 'Kaiku' lauloi 'Hymni
työlle', 'Lapi^laulu', 'Finlandijt'. ja
CSJ:n marssin.i.J,uhIaan ' sepittä-mänsä
runon latisui iVyne Siilm^.
Viulu sooloja ku<jdtiin Nolalun, os.
soittajalta Paul, Schultzilta. .Puoj-roilla:
voimistelua tervehdyksen
ohella esittivät Istoin tytöt. Myös­kin
Nolalun osaston puolesat^oQ-,
iolauliia Mary. .Ericksoni säj^täjäna
Gilbert Erickson. /ja: erittäin vai­kuttavan
: joukkonu^oa, lausuivat
Nolalun naiskerholaiset Sitten
kuultiin, oman ^rymyorkesteria*
kolme ,soiitoesitystä.
Kunniavieraiden esittelypi-suorit­ti
, A, T.. 4iiU,;resitellöi -3bkais«f
saapuvifla-KoleviHr •'^unnilFViiä-aanSa
samUki''.m^ten .^ki^edliset > vas­tailleet
jä 'terv6fadylis«t $etiai^l|Eai
jotka 1 eivät vbineet; saapua^ .'^kä
lopuksi pyj^i''hän- juhlaväen iei-säalleen
nousten -^flmais«n£kan.
den minutltin iuljaiäuuden joukos­tamme-
kuoleman kautta poistunei­den
uranuurtajain vmuiston kun-dibittamiseksi
• ja . arvostamiseksi.
(Niitä onMUkuisia poistunut viime
vuosina, - aktiivisimpia. -Pekka Ka­tainen.
ViUe Airola.,E. Hostikka,
S;' Erkkilä*, Antti Kari, Otto Hei­no,
Jack Koskin Kusti Lehtinen ja
Hujda LahUnen, yni.), ,
Koska/jucanvurtajäm ;:!ju^tteloon
sisUtyl: huomattava .•te^iympSristSn
paikkakunnatai v e s i t ^ , HiU hei­dät
eriksecin. lUihin vLSnsi-Ontarion
osäitoihiiiviitatäi; Mtttta:tässä ^8i-tetliän
,.vaia>:^^^ 80
ikavuottar.tä(yttän^5t|4äy u ön
jo joukos»; nubiiemi^äkiit^^k^
vuotiaita^ .#Iäf katsottiin kohti^aUi*
seksi «yhdistää heidät kunnialipu-tukse^
py^' - M >, .1 V - t V
Tälldiseaar oU^ julda itodeUine^
uranuuraja^ tapsaiQistilaisuvsiaa
muisfon,auha^::jaettiiiisetiraaviUe:
Abraham FeIaka^.^86t,l(^ AnniToh-mo,
82 v: dskaH,tKotaa 81 v.y Ida
K u r k i ^ a i J i a c o B ^Quhta .81 <p.,
Rosav^idgfete 80 Ijovisa} AttdOt-son
80j''v., Augos^ iUteanen 80,.y.,
Jolm, Peltokangas 80 v., Lauri
Puittinen 79 v.,-Tyyne Järvi.78 v.,
Sanni i Tiivis, Sofia Siren, Jalmari
Mantere; Margaret Pudas^ ^Olga
Alanen,^ Ku$ti Laine, jHerman.S^-
ma% MaUi Pelto, 3everi Siren,
Helen Rantar^Lyydia Tuomi» Helen
Kokko, Einari Kokkjo. Jack Jatk-son,'
Alina Jackson,' Väinö Save­la,
Anna Laine, Alfred Saari/Aug,
Saarii Suoma Rainio. John .Korltj»-
Ja, r Nick Partii. Charles Holini.
mrs, Sam .Aalto, mrs. .H.v Babsbn,
HadaWäyrynen, Victor NorkoöU,
Aino Nörkooli, Gusti Mustajoki,
Kalle - Suominen.; Katri Suominen
Sylviä Kalliq.RJstö Kallio; Lempi
Hyyrylä, John. Palo Paul Schulbt^
Urho Piilo, Nick Niemi, Maria Saa­ri.
Maria Pakkaj Amalia Wärpu-la,
JohR Lehto,.l,«nburi,V.,Kivi-mäki,
Alex Lampi, John Kangas,
Nick Lampi, Erkki Mäki. Q..Mut-
Ifala, Anton Lehto, Anna'Saarnio.
Anna -Niittien, . J . Peuramiil^»
Ofea jfiJuttynen, :Frarnk Vuorinen.
Aino Paavilainen.-.Alho .Silen, ,E.
Laatu,. Mary Marttila,' Kalle 'Mart­tila;
Helvi: ja Manu. Samnlfali&l?.
Kusti Pennanen, lEimil fammtnen.
Seimi Ojala, Frank Leppänen, Ai*
no Mäki, Sulo Huhtala. W. Tasa,
Alma Kauppi, Oskar Niivala, , Ida
Niivala,> ,V. Koivuranta, Pekka
Kratt, Jack Nevala,. Mary Nevala,
Mandi Kautto,, TUda Malin, Mandi
Leino, Frank. Leino, Maria Ji^nni-la,
Kalle Sippola, V MUja Sippola,
Hilma , Paavola, Nestor Paavola,
Antti Pitkänen,, flanna Pitkänen,
Jussi Hede, .,Matti Mattson, Niilo
Hietapakka, Toivo Järviö, Ulla Pur-siamen,
Anni Haara,' Otto Väänä­nen,
mrs. Antti.Miettinen, Alex
Langila, Elias Hölsä, Paul Halli,
Sofia Pu,ukilai Emmi Palo, Lyyli
Jukkola, Ivar; Seppilä,. Peter Wan-son,
Ernest Laakso, Jukka» J(ouhi-mäki,
John Manu, Joe Ikola, K.
Mannari, mrs. H. Kiuru, Elsie
McLeary, mrs. Olson, iors. Wirta,
Matti Koivisto, Einari Kajander,
Kalle Koivisto, Ai. Tulkki,. Tom
RustaAr, Victor Johnson, Martta
Aho;rEster. Koskiv jnrs. Lahti, Mat­ti
Mäki; Sandra Järviiiei^. Idä: Lehr
to,.mrs,BloomiElly Raja, Hanna
Pennanen; John Rasi{ Felix Aho,
Vikki.Silta,.'Albin Lyytinen, Matti
Kontiuri; Walter: Ojala, Jalmar
Lehto, Anna Suutala, Santeri Ant­tila,
mrs. L. Olson. '
, Voittamattomien . esteiden vuok­si
P9^sa .olleille, paikallisissa sai­raaloissa
ja vanhainkbdeissaj ole­ville
uranuurtajille päätettiin lä­hettää
muistonauha. s^firaavasti:
Matti Kivinen 88 v.; Sanna Kan-nasto
73 V., John Aarnio 74 v.,
EmnU Airnlä, Heikki ^Lappalainen
8T^^V.;^ Q s l ^ Kabnllainen. vl^jriiSa
'HiU 85. v.^Erkte Merilainen;'Hfenr
rick. Hiltunen, Matti Niemelä,^ John
f uukaa;v John danta, KiU6 Koski,
V.'Pelto;-, ym; Kauemmaksi. kau­pungista
josästojeo: kunniajäseniksi
julbtetuiUe jäsenille seuraavasti:
Annie Ruissalo, Lempi Dahlsttom,
ja Eemeli Söderholm Fort Francis,
Oht., Hanna Bloom Peter Söder­holm,
Tahvo Happo, J . E. Koski,
Helin;-^Saima ^ Mäki; Aarne Luo­to
» j a William Juhala Finland; Ont,
Frank Hakala Quibellin< osaston
perustaja javnyt Sioux Lookoutis-sa
ollut. John Salo 92 V;; Nick Sa­lo,
Liina Pykäräinen, Amalia Nurk­kala,,
Peter ja Ella Asunmaa, Ni-pigon,,
Ont Mn; ja mrs. Henry Si­ren,
Antti Roos, ym. Nakiha, Ont.
Lauri Halonen - ja E. Koski Schrei-ber,
Ont. Sandra Hoxel ja Aug.
Janhunen; Kiyijkoski,
^Lopuksi näidea kaikkien .uran­uurtajain
kunnioittamiseksi ja va­kuutettuna
siitän että osasto puhuu
qkeidän -kaikkieit yhteiseUä äänel-lä^
cme vetoanun^.' Järvienpään suo­malaisten
työläisten ja kulttuuri­väen
yhtenäisyyteen,sanoi HiU..,
Eläköön CSJ:n kunniallinen
uranuurtajan työ ja jatkukoon sen
toiminta ehoioDipana ^seui'aavat 50
vuotta lopetti hän. > •
:,;räFyiepään, f eri. kansallisuuksien
jaijestöUtä esitettiin tervehdyksiä
seuraavasti: -U^^M^ialaist^; yhdis­tyneen
AUUC:n puolasta, iPoElArT
thuni osastosta Peter Karpish; ja
Fort - Wiiliamin ^osaston englannin­kielisen
jaoston - puolesta 'John
D«m^ck.v ConJEpress of - Canadian
Kiitos vierailta
toronto. .-- Finlandia-kuoron
sydämellinen kiitos St. Gatharine-sin
suömalaisiUe yleensä ja: eri­koisesti
järjestötovereille lämpi­mästä
< vastaanotosta ja kaikesta
huomaavaisuydseta, josta saimme
siellä..vierailumme aikana naut­tia..
OUmme iloisia, että yleisö pt-ti
esityksemme tyydytyksellä vas­taan."
,
.;.Kiitos ^myös Finlandia-kuorolle
ja soittayhtyeelle. Yrityksen tans-siiyhmäUe,
ja yksityisiUe ohjel­man
esittäjUle hyvästä yhteisym­märryksestä,
että saimme tämän
vierailun onnistumaan niin hyvin.
Kiitos kaikesta! Läksimme juh­lan
jälkeen iloisin mieUn kotiin.
— Komitea. .
Tiistaina, marrask 28 p. — Tuesday, Nov. 28, 1961
Mis^ä m
. Yhdysvaltalaiset ovat - ylpeiUeet
sUlä, että -heillä; on :nyt; tähän­astisista
nuorin ja kaunein presi­denttipari,
mutta' he eivät ehtineet
olla kauaakaan uudessa- vhrassaan
kun alkoi kuulua vastaäähi presi­dentin
oma-aloitteisuuden puuttees­ta,
sekä hänen puoUsonsa suuresta
tuhlaavaisuudesta - pukeutumiseen
jä suuriin juhliin nähden, joista
viimeksimainituista vastiutaj^ jo
ennen vaaleja koittivat lyödä runi-pua.
Aioahan hiinkin tärkeässä
asemassa olevat joutuvat arvoste­lun
kohteekssi, mutta mikä on ;mei-dän
työtätekevien mielenkiinnon
kohteena on tietysti se poUittinep
suunta^ jota .uusi presidentti seu­raa.
Tähän memiessä näyttä^ sUtä,
ettei hänellä ole mitääp„suunt£^a
ja „ettei;..hän; kykene Jesittäraäan
omaa mioUpidettääp, jota-c hänellä
ei siinä tapauksessa olekaan. JEIän
on vaarallisen helppo^ a^e koi;kean
asemansa takia rahamaailman
'Vi^omenjärvienj^län «osaston puo-lesta;.
Helen Espeland. . Osuustoi-mintajärjest|>
jen< puolesta v Ivari
:3eppälä, /joka v samaUa lyhkäisesti
muisteU Port Arthurin; järjestötoi­minnan
' aUcuvaiheita. NQlalu- SU-yei'
Mountaiirin .^n^tcn kerhon
puolesta Lempi vHj^rjlS, CTKL;n
puolesta mrs. Sandra-järvinen. ja
puolalaisten yhdistyksen puolata
Andr9WL.Kawpljac. , ^_
KunniavieraiUe.. tarjpsi ' kahyit
Käiku-kuoFO,. -jota <aikaa käytettiin
myös yleiseen kahvin maistami­seen.
. , ' , .
'.'iVäliajaai jälkeen anhetiin 'kukka­kimput
^kahdeUevanhimin läs­näolevista
kunniavieraista.: i - v
. .'Lopuksi nähtiin' ne monet:kom­mellukset,
: mika teki~.:huvittavaksl
yksinäytöksisen 'Alabasteri pat­saan!...:
Tämän^ 'hauskan jnäyteUnin
kirjoittajan: Jascha PukkUan-:- nir
men takaa |>aijastui.meillä kaikiUe
tunnettu Jack Jackson, joka ohjasi
tSJri SÖiJiiuläii
bsästö järjestää
Kulta?uödeii juhlan
L Sointulai' i - GSJ:n ' Söintulan
osaston huvitoimikimta' järjfesti haa-
UUe vuhtyisän perheiltatilaisuuden
marrask. ID p:nä CSJ:n kultavuoden
merkeissä./ Saliin^'olit asef^ttu 'ku­killa
ja pöytäliinoilla kaunistettu­ja'
pöytiä, joiden lympärine yleisö
kerääntyi ohjelman sekä kahvitar­joilun
ajaksi. ' '
tunnettts veteraani 'Katti Riks-man
(Iso-Äiti) puhui yleisölle Vii­denkymmenen
vuoden ajaii kestä­neestä
Järjestönfime toiminnasta,
yle^esti paikallisesti selostav^sti.
Puheen päättävä ajatus oli kehoi-tusi
.että niiöri Väki ottaisi järjestön
toiminnan tarmokkaasti 'Omakseen:
Sointulassa / on viisi henkilöä, jotkd
ovat olleet CSJrn jäseniä viisikym­mentä
vuotta ja Katri Riksman on
yksi heistä. Toinen veteraanitoi-mitsija.
EUi Tainio, lausui itse ko-koonpanemansa
"CSJ:n Kultavuo-si"-
runon. Muita. SO-vuotisveteraa-neja.
ovat Amanda Tanner, Gustaa-va
Hilton ja John Malm.
Nuoremman väkemme ottamia
Hikkuvia kuvia näytti koneellaan
Gloria WiUiams, sopivien levyjen
soidessa. Kuvat olivat etupäässä
rannUcomme eri kalastusalueilla
otettuja sekä meren, taivaan ja ran­nikon
värUlisiä näköaloja, mutta U-sänä
oU kuvia aina 'Disney Landis-ta'
asti Sointulan omiin kukkasilla
loistaviin, puutarhoihin. Yleisö seu­rasi
kuvia nautinnolla ja mielen­kiinnolla.
V. Illan soitosta K huolehti koululai-nen.
Forbes Niemi. Hän toi haalille
itserakentamansa grommofonin ää-nenlaajentajineen.
Levyjä oli sekä
vanhan että nykyajan tansseille. Il­ta
päättyi nuoren väen iloUa.—A.A.
— V. 1895, syyskuun 10 pnä,
avattiin uusi SauU Ste. Marien ka­nava.
— 1849 kapinalliset polttivat
MontreaUssa parlamenttirakennuk­sen.'
näytelmän ja lopuksi kukitettiin
tämä kunniaikään elänyt monipuo­linen
taiteilija-ku-jaUija.
CSJrn SO^vuotisjuhlatahssdsfea
lauantaina, marraskuun 18 päivänä
voitot jakaantuivat seuraavasti:
1 palkinnon rannekellon voitto Nu-lo
Ketola no. 224, 2:n palkinnon
V. Backman, no. 2,000 ja kolman­nen,
N. Salmi numerolla 1911. Pal­kinnot
perittävä Vapauden liUc-keestä.
• ..,*,• .•• •
Finnish haalilla, 316 Bay St., on
kabaretti-ilta .lauantaina, joulu­kuun
.2 päivänä. Tilaisuudessa tar-joiUaan-
ruokaa: ja virvokkeita.
Hyvä .tanssimusiikki. TUaisuuden
järjestää East End klubi työväen
vaailtoiminnan hyväksi sUlä kau­pungissa
suoritetaan vaalit joulu^
kuun 11 päivänä. Tällä kertaa vali­taan:
kaupungin valtuusto, koulu-lautakuifta-
ja muuta elimet kah­deksi
vuodeksi^ minkä vuoksi nämä
vaalit ovat erittäin tärkeät työväen
kannalta katsoen. Yleinen ehdok­kaiden
nimittäminen tapahtuu per­jantaina,
joulukuun 1 : päivänä.
— ATH.
valtiaiden suunnitelmia toteuttaes­saan.
Jo heti hänen tultuaan vali­tuksi
tuntui ihmeelliseltä kun hä­net
demokraattina vaUttiin presi­dentiksi
ja valitsijoiden toiveena
oli tietysti se, että hän seuraisi
edeltäjänsä - Franklin Rooseveltin
rauhanpolitukkaa; mutta tuskin
hän oli astunut virkaansa kun hän
julkisesti kääntyi valtiollisissa asi­oissa
kysymään neuvoa vastaisten
mielipiteiden omaavilta kuten esi-^
merkiksi. EisenhowerUta, joka ko­ko
presidenttinä olonsa ajan liet­soi
eripuraisuutta ja kylmää so­taa
kansojen välUle. Eisenhower
oli kenraali ja siis sotUaskoulutuk-sen
saanut, joka olisi tullut ottaa
huomioon ja häntä valitessa kuin­ka
hän siis muusta olisi voinut
uneksiakaan kuin sotavarustelun l i ­säämistä
ja sotamiesten .siirrosta
vieraiden valtioiden alueiUe "rau-t
haa puolustamaan", jota ei heidän
omassa maassaankaan ole. Puhe­vapaus
on menetetty jos ei siUä
pönkitetä sotaa ja rahavaltaa,,ja
"Tämä vapaa maa" on enää koru­lause,
jonka kuuleminenkin tekee
jo huononvointiseksi. Se soi kuin
vanha äänilevy, joka pyörii ja pyö­rii
kun ei kukaan ole huomannut
nostaa neulaa levylta.
ii Näyttää sUtä, että Canadan baUi-tus,
r-^ pääministeri, etun^iässä, ^
sitoo itsensä yhä enemmän. Yh­dysvaltain
talutusnuoraan, meidän
kaikkien kansaUiseksi -tuhOliisi;
Uudet isännät' määräävät myt ;ja
missä' osassa Canadaa ^ kelpaa vain
USA:nrah£(,kenenkä kanssa Cana^
dalainen sa^ mennä naimisun, et-
'tei rotu sekaannu.
Niih se alkoi Hitierikin sen suu­ren
valmistelun maailmansotaansa
jonka oli tarkoitus polkea maaU-man
kansat Saksan rautakoron
alle. llmai^: Neuvostoluton apua se
olisi varmasti onnistunutkin. Ja
mikä tästä on tullut palkkana?
Kylmä sota auttajaa kohtaan ja
Saksan uusi varlistelu. Entiset
natsit ovat siellä johtoasemissa ja
Hitlerin oppi leviää Amerikassa
yksinpä TVn avulla puhumattakaan
sen leviämisestä Saksassa. .
Kun julkisesti harrastetaan täl­laista
politiikkaa, niin ei siinä ta­vallinen
ihminen näe muuta kuin
kateuden ja oman vaUasta suis­tumisen
pelon. Rahapohattain val­tiot
ovat kateeellisia NeuvostoUi-toUe
kun se on kansanvaUan ly­hyenä
aikana kyennyt menemään
kaikissa asioissa kuten lääketie­teen,
tekniikauy maatalouden, teol­lisuuden
sekä urheilun alaUa etu­riviin.
Sen kansa on tyytyväistä ja
vallattuihin maihin, joista ihmiset
lähtivät kommunismia pakoon
tänne "kultalaan", on jo tuhansia
ihmisiä palannut takaisin omaan
kotimaahansa jatkamaan omaa
normaalia elämäänsä. ViraUisissa
tiedoissakin se jo myönnetään,
vaikka viralliset tiedot ovatkin ai­na
luonnollisesti huomattavasti pie­nemmät
seUaisissa asioissa/jotka
eivät ole porvarien edun mukaisia.
Jokaisen ihmisen, joka ei vaan
anna kommunistivihan sokaista it­seään,
on myönnettävä Neuvostolii­ton
olevan tätä nykyä edeUäkävijä^
maa, mutta he eivät tyrkytä op­piaan
jos heille annetaan raja­rauha.
Kuten Hrushtshov on mo­nasti
puheissaan: sanonut, että ka­pitalistinen
ja kommunistinen elä-mismuoto
voivat elää sovussa kes­kenään
ja kummaUakin on siihen
tarpeeksi tila^, ihmiset itse saa­koot
päättää omista haUintamuo-doistaan
kumpaa haluavat toteut-t
* . Antaakö Yhdysvallat arvoa
toisten maiden vapaudelle valita
oma hallitusmuotonsa? .Todistaako
se sitä kun tämän tästä hieltä lä­hetetään
tuhansien, mailien etäi­syyteen
sotilasjoukkoja "USAn
rajoja puolustamaan".
Neuvostoliitto on aina kannatta­nut
aseistariisuntaa ja atomipommi-kokeilujen
lopettamista ja ainoana
maana ne itse lopettikin. Mutta
kun toiset valtiot oikein kUvan
pommittivat Umassa < ja vedessä
uusia koepommeja, alkoi. Neuvos­toliitto
uuden sarjan pommikokeita
ja mikä oU tästä seurauksena?
Hermosota saada ihmiset tekemään
huUun töitä sota-, ja kuolemanpe­lossaan.
Hermosairaalat ovat täyn­nä
potilaita ja suuressa kiihkos­saan
ei haUitus halua nähdä sitä,
että se itse hermosodaUaan aiheut­taa-
tämän - aina- vaan-iJahenevajj;
tilante^:r^ykyinen httrmo^QtaTon-nUn.
kiihkeää, nett|i se on: «ttäistiiit"
airioai^a:; ^mahdpUis^ ii tulevai^v
deft kttvana,rMihinkä;be: ovat pa«'~
neet «man järkensä, joka-varmasti >
oikein kuuimna j,a ymm^ttynä
johtaisi heidät rauhan-«aja^iksiin
luonnoUisene • ratkaisuna: -Sota - fL
Ole välttämätön-eikä sotaa ole k^s*
kaan kukaan voittanut,vaan .kaikki''
siinä häviävät — voittajana itseään
pitävätkin. - i • ^
^. On • -sekin- eräs jajattelemisen
aihe tuo suuri kpolem^n pe^o.^Me
kukin olenune .tietoisia s^tS^ettJ
emme ole tuUeet tänne p^yvästi
olemaan ja kumminkin se poisme­no
on.sellainen kauhun aihe^ Eikö
olisi paljon kauniimpaa suhtautua,
siihenkin asiaai\ siten, että .tie­täen
sen lyhyen ajan, joka meUle
on aniiettu maan päällä, koittai-^
sirame--senkin elää itsemme -^ja lä<>
himmäistemme. Uoksi paremmui
kuin tappaen ja.lietsoen vih^a. .
Canadan radiossa luottaan monta
kertaa päivässä tiedoituksia ilman
radioaktiivisuudesta. Toiset peloit-televat
ja toiset taas sanovat ettei
ole syytä huolestumiseen. Ihmiset
kyselevät sanomalehtien yleisön
osaston kirjeissä miksi ei rakenne­ta
suojia kouluihin, keskikaupun­gille
ja yleisiin rakennuksiin ja
kuinka käy niiden, jotka liikkuvat
asioiUa^n, jos vaara uhkaa? Se kaik^-
ki on hyvin laskelmoitua hermo-,
sotaa hälytysharjoitukseen, joka
saa. ihmiset sellaisen paniikin val-r
taan; että heita on helppo siirreUS
rahavaUan tarpeiden mukaan.. Tai­tavasti
kuin shakkipelurit, he näi­tä
mieUpidesiirtojaan suorittavat '
niin etteivät asianomaiset sitä edes
itse huomaa.
Tuskin tietoinen työläinen lan­keaakaan
tällaiseen, aivopesuu^s
Hän tietää sen, että yhtenäisyys on.
voimaa ja sen avulla saadaan maa-^
ilman rauhaton.tUannekin tasaan­tumaan.
Meidän työläisten . on pl-dettävä
tänä aikana päämme kyl-.
mänä lankeamatta hermosodah an-saau;
Liittykäämme yhteen vaati.,
maan edes itsemääräämisoikeutta
uudelle kotimaallemme CanadaUe,^
että 'Se luopuisi Yhdysvaltain ta- <
lutusnuorapolitiikasta. •: Ei aseita,
ei sotaväkeä,, vaan rauhaa tulee
meidän edistää ajatuksin, sanoion'
ja töin. Jussi.
Keiiiötimantteja
Keinotekoiset timantit ovat ko<'
keiluissa osoittautuneet 40 prosent-..
tia kestävimmiksi kuin luonnon ti­mantit.
Kun ranskalainen kemisti - Antoi-'
ne Lavoisier oli polttanut timantin
ja osoitti, miten siitä kemiaUisen:
prosessin jälkeen oU muodostunut
graniittia, aloitettiin yritykset-ai­kaansaada
päinvastainen prosesisi
graniitin muuttamiseksi timantiksi, '
mutta kaikki kokeet jäivät tulokset­tomiksi.
; ' V
Neuvostoliittolainen fyysikko' O.•
Leipunski määritteU- teoriassa tarr,
vittavat edeUytykset timantin val­mistamiseksi,
ts. useiden kymme^'
nien tuhansien ilmakehien paineen
seka useiden tuhansien lämpöastei­den
.kuumuuden.
Kun timanttien valmistuslaite on
täytetty grafiitUla, alkavat sen si­säinen
paine ja lämpö kohota. Täl­löin
grafiittimassa kuumenee heh­kuvanpunaiseksi
ja yfia kirkkaam­maksi
lähes sokaisevan auringon
kirkkauteen saakka. Ja näin tapahr. >
tuu timanttien salaperäinen synty- ^
minen.
Keinotekoisten timanttien muo­dostumisprosessi
ei ole pitkäaikai­nen:.
Laite tyhjennetään ja paisu­nut,
grafiittikimpale jäähdytetään^
Sen mustassa samettimaisessa mas­sassa
kimaltelevat timanttikiteet
kuin pienet kirkkaat tähdet. Ne
ovat: hyvin lujia Ja jopa raapivat.
näkyvästi kaikkein kovimmankin
luonnon timantin.
Tshombella aina
omia elitoja
neuvotteluille
United Nations. — YKrn-turval-lisuusneuvoston
valtuutetut neu­vottelivat
vukonvaihteessa epävi­rallisesti
Katangan "presidentin"
Tshomben ehdotuksesta, että -vä­littömästi
järjestettäisiin neuvotte­lut
hänen, ja toisaalta Konon kes­kushallituksen
välillä. •
Kongon ulkoministeri J . Born-boko.
otti varsin..viUeästi vastaan
Tshomben • neuvottelutarjouksen,
joka saatettiin tietoon perjantai-iltana.:
Hän huomautti turvaUisuus-neuvostossa
Tshomben sähkeiden'
osoittavan ^ että tämä edelleenkin
vaatii Katangan itsenäisyyden tun­nustamista^
' -
Belgian ulkommisteri Paul Henri
Spaak ..sanoi, ettei. hän ,voi .käsit­tää,
miten Kongon keskushdlitus
voisi ryhtyä neuvotteluihin Tk&(ä&s
J[>en kanssa tämän .yBL'n )^B^> .
teerille ja valtuuskuimiUe l^tt^jk,;
mien..sähkeiden -pohjalta^ N i l s »'
Tshombe v^ttää Katangan olevÄn
itsenäinen ja riippumaton valtio,
Spaak korosti.