Vapaus, August 9, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 9 p. — Saturday, August 9, 1958
VAPAUS
(J^EBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6. 1917. Authorized.
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editoi- W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertislng rates upon applicatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2 25
Yhdysvalloissa: 1 v"k. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vaarallista savua
Tavataan sanoa, että "mi.ssä. on savua, siellä on tultakin".
Tämä pitänee paikkan.sa myös niihin ristiriitaisiin tietoihin mitil
on tällä viikolla saatu puolustusministeri Pearkeselta ja ulkoministeii
Smithillä yhdysvaltalaisten atomiaseiden suhteen.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, ulkoministeri Smith .sanoi ala­huoneen
istunnossa, ettei Canadalla ole mitään aikomusta pyytää ato­miaseita
Yhtlysvalloista. Mutta samanaikaisesti puolustusministeri
Pearkes sanoi Washingtonis.sa, että ky.symys "atomiaseiden hankkimi­sesta"
Canadan ilmavoimien käyttöön voi tulla esiin Yhdysvaltain
ja Canadan hallituksen yhteisen puolustuskomitean ensimmäisessä
kokouksessa.
Tässä on siis vastakkain puolustusministeri ja ulkoministeri.
Sen jälkeen on asiaa 'selitetty" alahuoneen istunno.ssa niin. että ato-miasepyyntöä
ei ole esitetty, mutta samalla jätti ulkoministerimme-kin
oven auki mahdollisuudelle, että asiasta voidaan kyllä neuvotella
Yhdysvaltain kanssa.
Tuntematta hallitussalai.-uuksia meistä tuntuu, että tämä johta­vien
ministeriemme tietojen suuri ristiriitaisuus johtuu siitä, että
puolustusministeri Pearkes oli lähempänä "isännän ääntä''. Voi ni­mittäin
olla niin, että puolustusministeri Pearkes tiesi, että näitä
atomiaseita tullaan Yhdysvalloista tyrkyttämään meille niiden aiheut­tamasta
suuresta vaarasta huolimatta — ja tottuneena myötäilemään
\Vashingtonin miesten edessä, hän puki ajatuksen "canadalaisen ha­llin"
vaippaan. Vain tämä selittää käsittääksemme sen, miksi ulko­ministeri
Smith antoi aluksi aivan toisenlaisen lausunnon asiasta ja
miksi hän myöhemmässä "selityksessään" joutui myötäilemään ala­huoneen
istunnossa mr. Pearkesin lausuntoa.
'Mutta olkoon asia miten tahansa, selvää kuitenkin on, että "siel­lä
missä on savua, on tultakin". Kysymys amerikkalaisten atomi­aseiden
varaamisesta maamme ilmavoimille on nyt päiväjärjestykses­s
ä— ja se uhkaa vetää meidät entistä kiinteämmin mahdollisen ato­misodan
piiriin.
Aatomiaseet ovat kaikista verukkeista huolimatta hyökkäysasei-ta.
Niitä ei voida missään mielessä käyttää "puolustustarkoitukseen"
Ja maa joka nykyoloissa antaa asevoiniiensa käyttää joko omia tai
toisten atomiaseita, saa samalla valmistua atomihyökkäystä siis
joukkotuhoa varten, jos sota syttyy.
Paras ja ainoa puolustus atomihyökkäystä vastaan on maallem­me
puolueeton asenne — Intian mallinen aktiivinen puolueettomuus,
rauhan säilyttämisen hyväksi.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan
Kuten tiedetään, meidän lehtemme lukeutui ihmiskunnan suurta
enemmistöä edustaneisiin sanomalehtiin, jotka kannattavat korkeim­man
portaan neuvottelua YK:n pääsihteeri Hammarskjöldin johdolla
siinä mielessä, että nämä viiden vallan päämiehet voisivat rauhoittaa
Libanonin ja Jordanin tilanteen, sekä tasoittaa tietä Keski-Idän
yleisten probleemien ratkaisua varten. Suoraan sanoen meidän leh­temme
omaksuu vieläkin tämän asenteen ja liittyy niihin jotka toivo­vat,
että nyt kokoontuva YK:n Yleiskokouksen ylimääräinen istunto
tasoittaisi tietä tällaisen "korkeimman portaan" neuvottelun pitä­miselle.
Mutta toisin kuin ne piirit, jotka katsovat, että YK:n Yleisko­kouksesta
"ei ole mitäitn hyötyä', me olemme sitä mieltä, että jo.s
kaikki jäsenvallat, niiden mukana ja ehkä ennen kaikkea meidän
oma maamme, suhtautuvat Keskistään tehtyyn aseelliseen interven­tioon
kaikella sillä vakavuudella mitä asia vaatii, niin tämä ylimää­räinen
istunto voi määrätä interventiojoukot pois Libanonista ja
Jordanista ja samalla tehdä hyödyllisiä alotteita Keski-Idän muiden­kin
ongelmien ratkaisemiseksi.
Ja ennen kuin me liitymme niihin, jotka "pahoittelevat" nyt
'Xeuvostoliiton. "kannan muutosta", me puolestamme haluamme pitäii
tässäkin kiinni vallitsevista realiteeteista. Kiertämätön tosiasia- ni­mittäin
on, että Yhdysvaltain hallitus torpeedoi maailman yleisen
mielipiteen ylivoimaisen hyväksymisen saaneen ajatuksen korkeim­man
portaan neuvottelun järjestämiseksi. Washino;tonista on avoi­mesti
selitetty, että "korkeimman portaan neuvottelu olisi väärä ko­kous,
sopimattomana aikana ja kokonaan väärästä asiasta", kuten
eräs amerikkalainen kirjeenvaihtaja asian selitti.
Ennen kuin kukaan ryhtyy tässä asiassa moittimaan 'Neuvosto­liittoa
"kannan muutoksesta" hänen sietää palauttaa mieleensä tämä"
'^Kaiku vastaa kuten metsään huudetaan." Ja miten on Washingto-nista
maailmankaikkeuden metsään huudettu?.
Kun Xeuvostoliitto ehdotti "kiireellisenä toimenpiteenä" kor­keimman,
portaan neuvottelua lähes kolme viikkoa sitten (heinä­kuun
19) ja kun länsivallat sen yleisen mielipiteen painostuksesta
"periaatteessa" hyväksyivät, niin Hrushtshev esitti "pitkänmatkalai-sena",
että kokous pidettäisiin kolmen päivän perästä. "Xäin pian"
ei mitenkään voida kokousta järjestää huudettiin silloin VVashingto-nJsta
ja jatkettiin, että "turvallisuussyistäkin" vaaditaan enemmän
aikaa.
Kun Britannian hallitus ehdotti, että viiden vallan päämiehen
ja mr. .Hammarskjöldin kokous pidettäisiin Turvallisuusneuvoston
kokouksen yhteydessä, niin Xeuvostoliitto hyväksyi senkin, mutta
lännen jatkuvan viivytystaktiikan ansiosta ei vielä keskiviikkona,
elokuun kuudentena päivänä oltu päästy .sopimuk.seen edes siitä, mil­loin
tämä Turvallisuusneuvoston kokous pidettäisiin.
Kaiken lisäksi on muistettava tämä: Ehdottaes.saan viiden val­lan
— Yhdysvallan, Britannian, Ranskan, Intian ja Xeuvo.stoliiton
— päämiesten kokousta mihin osallistuisi myös YK:n pääsihteeri
Hammarskjöld, Xeuvostoliitto ehdotti Keski-Idän asiain käsittelyä
"orgaanissa" missä se itse olisi ehdottomana vähemmistiinä. Mutta
\Vashingtonissa ei tyydyttänyt sekään, vaan vaadittiin, että Xeuvos­toliiton
täytyy suostua korkeimman portaan neuvotteluun Turvalli­suusneuvostossa,
mistä on tarkoituksellisesti muodostettu Yhdysval­toja
varauksitta myötäilevä äänestyskoneisto. Ja siunatuksi lo­puksi,
kun Xeuvostoliitto ehdotti viiden vallan päämiesten kokousta
niin, ettei Yhdysvaltain olisi tarvinnut tunnu.slaa 'Kiinan Kansantasa­valtaa,
eikä Britannian istua saman pöydän ääreen Egyptin kanssa,
niin Washingtonissa vaadittiin ja vaaditaan tiukasti, että Xeuvosto­liiton
täytyisi alistua keskusteluun "poliittisen vainajan", Ghiang
Kai-shekin kanssa.
Katsottakoon siis a.^iaa miltä puolen tahan.sa, tässä asiassa pää­dytään
siihen, että Neuvostoliitolla ei ollut enää muuta mahdollisuut­ta
kuin turvautua kannan muutokseen — vaatia YK:n Yleiskokouk­sen
ylimääräistä istunlo;i kun korkeimman portaan neuvottelusta ei
tullut mitään.
Ja huolimalla siitii. mitä mc itst- kukin aj.ittclfmme niiislä asiois­ta,
yksi asia on kuitenkin M>lvii: \'K:n \'iciskiikouksess;i tulisi Cana­dan
edustajain isiinlNii ttxitlla i l M i i i i i s c - l i . 'Ma;nnmf omat edut, ku-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
. ^ ^ ^ ^
Hilma Koivu, Trout Lake, Ont.,
täytti perjantaina, elokuun 8 pnä
50 vuotta.
Hilda Tuori, Sudbury, Ont., täyt­tää
lauantaina, elokuun 9 pnä 76
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
ILJA EHRENBURG:
Taudin uudistuminen on
vaarallisempaa kuin tauti
Äskettäin päättyneessä kansanvälisessä rauhankokouksessa
Tukholmassa piti neuvostoliittolainen kirjailija Hja Ehrenburg
puheenvuoron, jo-.^sa hän tunnetulla loistavalla tyylillään käsit­teli
tämän hetken polttavinta ongelmaa, suurvaltaneuvottelu-jen
aikaansaamisen tärkeyttä. Julkaisemme seuraavassa hänen
puheenvuoronsa alkuosan ja seuraavassa lehdessä puheenvuo­ron
lopun.
"PISTEET" LASKETAAN JA NE
OVAT HERKKUAKIN
USArn VOITTAESSA
Budapest, Unkari. — Yhdy&val
tain rata- ja kenttäurheilijat ottivat
Unkarista 96—63 pisteen johdon
ensimmäisenä kilpailupäivänä nii­den
kaksipäiväisessä ottelussa siitä­kin
huolimatta vaikka Unkarin Ist­van
Rosavolgyi teki uuden maail­manennätyksen
1,500 metrin juok­sussa
. . .
Yhdysvaltain mi-sjoukkue kääri
epävirallisten laskujen mukaan 66
—30 pisteen johdon. Unkarin nai­set
johtivat odotusten mukaan Yh­dysvaltain
naisia 33—30 pisteellä.
— UPI:n uutistieto elokuun 4 pnä.
Valtionvelkaa lisää
New. York. — Paisuvien valtion
•menojen ja supistuvien verotulojen
johdosta presidentti Eisenhowerin on
palcko pyytää kongressilta valtuuk­sia
saada nostaa valtionvelan sekä
kiinteää että tilapäistä ylärajaa.
Edellistä nostetaan kymmenellä ja
jälkimmäistä 3 miljardilla dollarilla.
Asiaa koskevat esitykset on annettu
seliä edustajainhuoneelle että senaa­tille.
Tähänastinen valtionvelan kiinteä
yläraja on ollut 275 miljardia dol­laria.
Tilapäinen yläraja on ollut ^
285 miljardia dollaria ja uuden esi­tyksen
mukaan se nousee 288 miljar­diin
dollariin. Presidentti Eisenho­wer
perustelee edustajainhuoneen
demokraattiselle puheenjohtajalle
Rayburnille ja varapresidentit Ni­xonille
lähettämässään kirjelmässä
luottorajan korotusesityksiä sillä, et­tä
alkaneen budjettivuoden vajausta
koskevat arvioinnit ovat sellaiset, et­tei
valtionvelka voida supistaa mil­tään
osalta.
Tulevaisuudessa saattaa näyttää
merkilliseltä, että samaan aikaan
kun koko ihmiskunta tuskaisena
seuraa kauhistuttavia tapahtumia,
jotka saattavat johtaa kolmanteen
maailmansotaan, Tukholmassa istuu
kongressi, joka keskustelee aseis
tuksen supistamisesta ja kansainvä­lisestä
yhteistyöstä. Sanomalehd t
ovat täynnä selostuksia sotilaallisis­ta
neuvotteluista, taistelulaivasto-seistuksen
supistamista-ja kansain­välistä
yhteistyötä. Haluaisin täh­dentää
laajaa atomisodan vastaista
liikettä Yhdysvalloissa, Englannin
Labour-puolueen jäsenten ja Länsi-
Saksan sosialidemokraattien asen­netta.
Haluaisin palauttaa mieleen
yleisen mielipiteen Japanissa, tie­demiesten
konferenssit ja puolueet­tomien
maiden kasvavan aktiivi­suuden.
Haluaisin tässä yhteydessä
myös kiinnittää huomiota isäntä­maamme
rauhantahtoisiin pyrki­myksiin.
Olen pahoillani, että en
nakkoluulot, epämiellyttävät muis­tot
ja ohimenevät poliittiset eplii-lykset
ovat estäneet monia ottamas-mutta
niin ei ole \ ta osaa keskusteluumme. Olen va­kuuttunut
siitä, että tulemme pian
tapaamaan heidät jälleen. Me em­me
pyri Maailman Rauhanliikkeen
vaan rauhan voittoon, ja työssäm­me
meidän on otettava huomioon
kaikki, jotka pyrkivät aseistuksen
supistamiseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön. oVat he sitten läsnä
täällä tai eivät.
Mielestäni myös huippukonfo-jen
ja lentokonelaivueiden liikehti­misistä,
sotilasyksiköiden maihin­nousuista,
mutta me keskustelemme
täällä yhä kansainvälisestä yhteis­työstä.
Lyhytnäköinen henkilö
saattaisi pitää meitä akateemisina
teoreetikkoina,
asian laita.
Olemme kaukan siitä. Me yk­sinkertaisesti
uskomme kansojen
rauhanrakkauteen ja heidän voi­maansa,
ja me olemme vakuuttunei­ta
siitä, että kaikki rauhaarakasta­vat
ihmiset seuraavat kiinnostunei­na
ja myötätuntoisina työtämme.
Tunnemmepa itsessämme tuskaa tai
suuttumusta, työssämme meidän on
osoitettava kestävyyttä rauhalli-1 lenssitsa hallitusten päämiesten o
suutta ja lujaa tahtoa. Kaunopuhei- jlisi aloitettava kysymyksistä, joissa
suus, sanasota ja keskinäiset syytte- osapuolet ovat lähimpänä toisiaan
lyt eivät edistä rauhan asiaa. Kau- vaikka nämä kysymykset eivät olisi
vata rauha, sulkea tie sodalta, ja tä­mä
on se syy, jonka vuoksi olemme
kokoontuneet tänne.
Olisimme viisaita pidättäytyes-sämme
tuota tai tätä maata kohtaan
suunnatuilta syytöksiltä, hyökkäyk­siltä,
jotka johtaisivat kongressin
asioihin, joissa mielipiteemme eroa­vat,
kaikesta, mikä hajoittaa rauhan
voimia. Me emme voi täällä tehdä
yksityiskohtaista suunnitelmaa a-seistäriisunnaksi
tai sopimusluon­nosta
suurvalloille. Me emme pyri
olemaan harrastelijadiplomaatteja
New Delhin opiskelijat
vaativat USArn joukkojen
poistamista Libanonista
New Delhi. Intia. — Yli 300 opis­kelijaa
kokoontui keskiviikkona tääl­lä
olevan Yhdysvaltain lähetystöta-lon
eteen ja esittivät vaathnuksen
amerikkalaisten joukkojen poistami­seksi
Libanonista.
ten jo sanoin, meidän tehtävämme
ei ole väitellä tapahtuneesta, ei ol­la
tuomareina, vaan koettaa löytää
tie umpikujasta.
Koska haluan olla niin pidättyväi­nen
kuin mahdollista siinä, mikä
koskee tapahtunutta, pidän velvolli­suutenani
puhua kaunistelematta
nykyhetken tehtävistä. Mikä estää
tällä hetkellä huippukonferenssin-
On olemassa henkilöitä, jotka eivät
SITÄII
JA
TÄTÄ
EI KELVANNUT
Kauppias: "Oletteko myöskin re­hellinen?"
Poika: "Yhtä rehellinen kuin her­ra
itse."
Kauppias: "Hm! Luulen, että en
voi teitä ottaa."
ole luopuneet turhasta ja uhkaroh
emmekä myöskään esiintyä tuoma-Ideasta toiveesta voittaa kylmä sota.
niitä sanoja on vuodatettu jo kau
an, eivätkä ne ole auttaneet. Keski­näinen
yhteisymmärrys kaikkien
kaikkein tärkeimpiäkään. On pa­rempi
päästä sopimukseen yhdestä
tai kahdesta kysymyksestä, kuin
rauhanvoimien välillä on välttämä- \ käydä hedelmätöntä keskustelua
tön, vain se merkitsee voimaa. Ilol-! kaikista kiistanalaisista ongelmista,
la näen täällä monia, jotka eivät ai-! Koska tämä on mielestäni suositel-kaisemmin
ole olleet mukana koko-uksissamme.
Meidän on ymmärret­tävä,
etteivät ainoastaan he ole tul­leet
lähemmäksi meitä, vaan myös
me olemme päässeet lähemmäksi
heitä.
Emme saa unohtaa niitäkään, jot-tava
tie mahdolliselle huippukonfe­renssille,
pidän sitä varteenotetta
vana luonnollisesti myös meidän
kongressissamme, joka edustaa y-leistä
mielipidettä.
Olen kuullut täällä useissa pu­heenvuoroissa
mielipiteitä, joihin
ka eivät ole mukana täällä konfe- en ole halukas yhtymään. On sei
renSsissa. Monet järjestöt, ammat-'] vää. että kongressin osanottajat
tiliitot, poliittiset puolueet ja kult-' edustavat erilaisia poliittisia mieli-tuuriyhdistykset
vaativat tänään a-'piteitä. Yhteinen huolemme on tur
Presidentti Kekkosen puhe
valtiopäivien avajaisissa
Helsinki. — Suomen tasavallan
presidentti Urho Kekkonen lau-,
sui valtiopäivien avajaispuhees­saan
viime viikolla seuraavaa:
Herra Puhemies!
Suomen kansanedustajat!
Määräaikaisissa vaaleissa valittu
Eduskunta aloittaa nyt ensimmäi­set
valtiopäivänsä ja ryhtyy suorit­tamaan
tehtäväänsä kansalle kuulu­van
valtiovallan käyttäjänä.
Ajankohta, jolloin uusi Eduskun­ta
on kokoontunut, on äärimmäi­sen
vakava. Maailma on ajautunut
miltei uuden suursodan partaalle.
Pelon ja toivon vallassa seuraavat
kansat ponnistuksia rauhan pelasta­miseksi.
Meidän maamme on tosin
kaukana kriisien syntymäsijoilta,
multa me tiedämme, kuinka hel­posti
sodan liekki nykyisissä olo­suhteissa
saattaa levitä kautta
m.aailman. Tällainen aika, jolloin
uhkaavat pilvet ovat nousseet var­jostamaan
taivaanrantaa, on omiaan
avaamaan jokaiselle suomalaiselle
oikean näkökulman havaitsemaan,
kuinka elintärkeä maallemme on se
luottamus, jonka olemme noudatta­mallamme
johdonmukaisella ulko­politiikalla
saaneet osaksemme. Tä­mä
luottamus on säilytettävä.
Puhuessani vuoden 1957 Valtio­päivien
päättäjäisissä esitin toivo­muksen,
että alkaneessa vaalitaiste­lussa
ei unohdettaisi poliittisten
ryhmien yhteistyön välttämättö­myyttä
vaalien jälkeen. Vaalitais­telu
käytiinkin harvoja poikkeuk­sia
lukuunottamatta sopuisammis-sa
merkeissä kuin oli ollut syytä
ten koko ihniLskunnan edut, vaalii
interventiojoukkojen poislumisl a
Libanonista ja Jordanista. Yasta
sitten, jos interventiojoukot sieltä
pui.stetaan tulee mahdollLseksi mui­den
onRelniien ratkai.su 'Keski-Idän
kansojen itse haluamalla tavalla.
Vain tällaisen itsenäisen kannan­oton
avulla voi meidän oma maam­me
antaa myönteisen panoksen
Keski-Idän vaaratikinteen korjaa­miseksi.
Vain .siten menetellen .s;ia
meidän maamme uusia ystäviä, oi
vain Ke.ski-Idästä, vaan kaikkien
niiden miljoonien keskuudesta, jot­ka
ovat -nauttineet" vieraan maan
pistimien suojaan nojaavien halli­tusten
'•-siunauk.sesta'". Tykkidip-lomatia
on kuollut ja meidän
maamme pitäisi auttaa .sen vaina­jan
hautaamista YK:n \'leI.sk()ko-uk>
vn ylimääriii.sfstä istunnosta ai
käen.
odottaa. On toivottavaa, että tämä • Uusi Eduskunta joutuu toimi-olisi
hyvä merkki niitä neuvottelu- maan olosuhteissa, jotka ovat vai-ja
varten, jotka aloitetaan liuden, keat ja vaativat. Työssään se tu-parlamentaarisen
hallituksen muo- lee kuitenkin menestymään, kun se
dostamiseksi maahan. i lähtökohdakseen ottaa kansalaisten
Talouselämämme nousu sodan' vapauteen perustuvan valtiollisen
jälkeisenä aikana on ollut voima- \ järjestelmämme korkeat periaat-kas
ja talouselämämme pohja on teet. Muiden pohjoismaiden tavoin
kestävä. Mutta maamme on nyt siir- kansanvaltainen valtio- ja yhteis-tymässä
uuteen kehitysvaiheeseen, kuntajärjestys on maassamme järk-joka
on tuonut mukanaan suuria . kymättömällä pohjalla,
taloudellisia kysymyksiä ja yhteis- j Maamme suhteet vieraisiin val-kunnallisia
ongelmia. Niihin on vii- tioihin ovat hyvät ja selvät, mille
pymättä käytävä käsiksi, ennakko-, tosiasialle on nykyisenä ajanköhta-luulottomasti
ja rohkeasti sekä tie-; na annettava erityinen arvo. Puo-toisena
siitä, ettei mikään hallitus, \ lueettomuuspolitiikkamme, mikä pe-jolla
ei ole riittävän lujaa tukea rustuu kansallisiin etuihimme ja
kansan vaaleissa ilmaiseman tah-; nojautuu kansamme rauhanrakkau-don
mukaisesti kokoonpanonsa saa- ^ „ . • „ •
neen eduskunnan taholta, voi tässä : t»"^^" horjumatta jatkamaan
onnistua. Eräs onnettomuutemme : sopusoinnussa solmittujen sopimus-on
siinä, että monet henkilökohtai-, ten ja YKn päämäärän ja periaat-set
suhteet eri ryhmien edustajien : teiden kanssa. .
välillä jopa ryhmien sisälläkin ovat Toivottaen Eduskunnalle menes-kä.
r jistetyt nii,n, , että. .s e„ hai.t,t aa ryh- tys•t a.. sen tärk, eässä ja vas,t uunal, ai.- mien asiallisella pohjalla aikaansaa-j ,- , _ , „„
tavissa olevaa yhteistyötä. Meidän
ön kuitenkin luotettava siihen, että
edustajien ja poliittisten ryhmien
vastuuntunto maan yhteisestä par­haasta
ja oivallus välttämättömyy­destä
ratkaista käytettävissä olevin
edellytyksin näköpiirissä-olevat suu
ret tehtävät, johtavat tämän het­ken
polttavimmassa sisäpoliittises­sa
avainkysymyksessä, eduskunnan
enemmistön kannatukseen rakentu­van
hallituksen muodostamisessa,
maan kannalta tyydyttävään ratkai­suun.
Yasemmisfo-enemmistö
kaikkiin
valiokuntiin
Helsinki. — (SS) — Edu.skunnan
•kaikki valiokunnat saavat vasemmis-toenenimi.
stön. sillä juuri suoritetuis­sa
valitsijamiesten ja suuren valio­kunnan
vnalis.sa jakaantuivat voimn-suhtcet
kummassakin tapauksessa
vasemmiston hyväksi äänin 23—22.
Vnlitsijamiehft suorittavat maanan­taina
kaikkien edn.skunnnn muiden
valiokuntien sek.i Pohjoi.smaiden
Neuvoston varsinaisten jäsenten ja
vnrajä.sentcn vn.alin. Myös näihin
kaikkiin tulee va.semmislolainen
enemmistö. Suuri valiokunta valitsi
jo eilen puheenjohtajakseen od. Paa­vo
Aition (kd) jn varapuheen joht a-jak.
seen ed. Viljo Virta.sen (.sd>. Va­litsijamiesten
puheenjohtajaksi tuli
ed Vil.inmi Snrjain 'iii!» jn vnrapu-liecnJDlitajaksi
cd HutJi) Maiiiiintu
ses.sa tehtävässä, julistan vuoden
1958 valtiopäivät avatuiksi.
reina, jotka ratkovat kansainvälisiä
kiistoja. Kongressillamme on toi­nen
tehtävä. Me voimme ja meidän
on osoitettava, että on olemassa
joukko kysymyksiä, joissa kaikilla
rauhan voimilla on yhteiset periaat­teet.
Me voimme ja meidän on osoi­tettava,
että tietyissä kysymyksissä
tie on avoinna ei ainoastaan yleis'i-le
mielipiteelle vaan molempia osa­puolia
edustaville hallituksille. Me
voimme ja meidän on kutsuttava
kansoja painostamaan huippukonfe­renssia
viemään päätökseen jokai­sen
sopimuksen, joka saa aikaan
muutoksen kansainvälisessä ilma­piirissä.
Me voimme ja meidän täy­tyy
k-^skustella mitä yleinen mieli­pide
maailman eri maissa voi tehdä
lieventääkse'»n kylmän sodan jänni­tystä
ja edistääkseen kansainvälistä
yhteistyötä.
Kansainvälinen tilanne on äärim­mäisen
vakava. Vieraiden joukko­jen
maihinnousu Libanoniin, joka
on aiheuttanut yleistä huolestumis­ta
ja loukannut kaikkien rauhaara­kastavien
kansojen tunteita, soti­laallisen
intervention pelko Irakiin
on suoranainen uhka maailman rau­halle.
Lähi- ja Keski Idän tapahtu­mat
ovat suora seuraus kylmän so
dan voimistumisesta. Atomiasekil-pailu
on todellisuudessa yhä kasva­maan
päin. Keskinäiset syytökset
ovat käyneet terävämmiksi. Tie­teen
uusimmat saavutukset on ase­tettu
palvelemaan sotaa. Atomipom
mein varustetut lentokoneet ja
mannei-ten väliset ohjukset uhkaa­vat
kaikkia mantereita, kaikkia kau­punkeja,
kaikkia lapsia.
Ruutitynnyriä kohti ojentuvan tu­litikun
tilalle, joka sai esi-isämme
kauhun valtaan, on nyt tullut toi
nen, rajattomasti kauhistuttavampi
käsite. Lainaan ilmausta, joka ei
ole runoilijan näkemys vaan jonka
amerikkalainen amiraali Burke toi
julki senaatin alavaliokunnassa:
hän sanoi olevan olemassa mahdol­lisuuden,
että "joku mielipuoli pai­naa
nappia ja tuhoaa koko pohjoisen
pallonpuoliskon". Nämä ovat amerik
kalaisen amiraalin eikä minun sa­nojani.
Mikä tahansa pienikin selk­kaus,
kansalaissota Libanonissa tai
rajaloukkaus Elbellä, mikä tahansa
onnettomuus tai väärinkäsitys saat­taa
nykyisessä tilanteessa johtaa ko­ko
maailmaa käsittävään tragedi­aan.
Ihmiset kärsivät kylmän sodan
saamasta käänteestä pahempaan
suuntaan: taudin uusiutuminen on
aina vaarallisempaa kuiri tauti itse.
Maailman Rauhanneuvoston koko­uksessa
Helsingissä meistä näytti
että neuvottelut ja kansainvälinen
yhteistyö olivat syrjäyttäneet uh-kaukst,
pelon ja vihan. En halua
tässä yhteydessä pohtia kysymystä
siitä, kuka on vastuussa asian saa­masta
käänteestä kohden kylmän'
sodan pahimpia päiviä. Minulla on
asiasta oma mielipiteeni, mutta on
mahdollista, etteivät kaikki täällä
ole samaa mieltä kanssani, ja, ku-
HAJAMIELISYYDEN HUIPPU
Hajamielinen mies etsittyään jo­tain
hermostuneesti joka huoneesta
sanoo eukolleen:
— Etkö sinä voisi auttaa minua
hattuni ha'kemisessa?
— Hattusi hakemisessa? Hattuhan
on päässäsi.
— Niinkö? No älä perusta sitten
hakea. Jos se on päässäni, niin minä
kyllä löydän sen itsekin.
He haluavat torjua jokaisen yksi­tyiskohtaakin
koskevan sopimuk­sen.
Se saattaisi heidän sanojensa
mukaan kallistaa vaa'an toisen osa­puolen
hyväksi ja siten horjuttaa
tasapainoa. He vakuuttavat, että
on välttämätöntä päästä sopimuk­seen
kaikista esillä olevista kysy­myksistä
isamanaikaisesti. ^ Uupu­mattomalla
tarmolla he esittävät
ohjelmia, joissa on vedetty esiin
kaikki erimielisyyttä herättäneet
kysymykset. Mutta näissä ohjelmis­sa
on eräs vika — ne on laadittu
vain toisen osapuolen hyväksyttä-1 ne tuohavat arvokasia metsää,
vaksi, kun sopimukseen pääsy luon- j Vancouverin paloalueella oli maa-nollisesti
edellyttää molempien osa-j nantaina kaikkiaan 73 metsäpaloa ja
puolten suostumusta. "Kaikki tai' sammutustöissä oli 984 miestä,
ei mitään' 'huutavat osasopimusten ; Prince Rupertin alueella oli vii-vastustajat
melkein luonnottomalla : kon vaihteessa kovia sateita eikä uu-
Vakavia metsä­paloja
British
Columbiassa
Vancouver. — Viime viikon vaih­teessa
seitsemän uutta metsäpaloa
syttyi Saanichin niemimaalla Patri­cia
Bayn pohjoispuolella British Co­lumbiassa.
Kaikki ovat pieniä, mutta
murrosikäisen kiihkolla.
Kautta aikojen voittaja on sanel-tulee
ihmiskunnalle. Kylmä sota
tulee ihmbiskunnalle kalliiksi. Se
estää aineellisen hyvinvoinnin ke­hittymistä,
pitää "ihmiskunnan ai-sia
metsäpaloja ole syttynyt, mutta
tällä alueella maanantaina riehui 58
paloa ja 600 miestä oli sammutus-t
ö i c «Q Mp^eÄoalovaara on pieni tällä
alueella tällä kertaa.
Neljä uutta metsäpaloa syttyi Prin-naisessa
jännityksessä ja turmelee j ce Georgen alueella ja maanantaina
elämän kaikissa maissa aiheuttaen
tyytymättömyydenpui'kauksia. Kyl­mä
sota on vaatinut uhreja, mutta
tässä mielettömässä ristiriidassa ei
ole voittajaa eikä voitettua. Kum­pikaan
osapuoli ei voi sanella ehto­ja.
Mutta odottaminen, lykkäämi­nen
on liian vaarallista. Toiveet
läheisestä vallankumouksesta Ame-alueella
oli kaikkiaan 79 metsäpaloa
ja niitä sammuttamassa on 893 mies­tä.
Nyt ensimmäisen kerran kahteen
kuukauteen palovaaraa pidetään
kohtuullisena tällä alueella.
Kamloopsin alueella syttyi 7 uutta
metsäpaloa viikon vaihteessa ja
alueella on tällä kertaa kaikkiaan
95 metsäpaloa ja 500 miestä on sam-rikassa
tai vastavallankumouksesta \ mutustöissä.
Neuvostoliitossa ovat äärettömän
paljon vähemmän todennäköisiä
kuin katastrofin mahdollisuus, joka
saa alkunsa napin painalluksesta,
kuten amiraali Burke lausui. On
olemassa ainoastaan yksi keino vält­tää
tämä: alkaa neuvottelut.
Kaikille on selvää, ettei neuvot­teluja
ole vaikeuttanut ainoastaan
mielipide-eroavaisuudet pohdittavis­ta
kysymyksistä vaan myös keski­näinen
luottamuksen puute, toisen
osapuolen pelko, pelko sen voiman
lisääntymisestä. Olemme kaikki
tutustuneet molempien osapuolien
esittämiin työjärjestysehdotuksiin
huippukonferenssia varten. Ensi
silmäykseltä nämä ehdotukset näyt­tävät
poikkeavan niin paljon toisis­taan,
että lukija saattaa täydellä
syyllä nauraa ja kysyä, kuinka sopi­mus
ylimalkaan voi olla mahdolli­nen,
kun osapuolet haluavat neuvo­tella
eriasioista. Mutta jopa näi­denkin
niin erilaisten ehdotusten
Kautta maakunnan tällä kertaa n.
4 000 miestä on sammutustöissä ja
metsäpalot ovat tuhonneet n. $20,-
000,000 arvosta metsää. Sammutus­työhön
on jo käytetty n. $2,000.000.
tä, että koska kysymys kokeiden lo-
P'ttamisesta lankeaa Neuvostoliiton
hyväksi ja vaatii Amerikan ja Eng­lannin
myönnytystä. Neuvostoliiton
on korvattava se myönnytyksellä
joissain toisessa kysymyksessä. On
selvää, ettei sopimusta missään asi­assa
voida saada aikaan ilman mo­lempien
puolien suostumusta — tä­mä
on yhtä selvää tavallisia ihmi­siä
kuin valtioitakin koskevissa suh­teissa.
Mutta sopimuksessa ydinaseko­keiden
kieltämisestä ei ole kysymys
Neuvostloiiton vaan koko ihmiskun­nan
eduista, yoidaanko vakavasti,
olettaa, että 3000 tiedemiestä kaikis­ta
maista, Japanin hallitus, la­bour-
puolueen jäsenet ja Saksan so-pohjalta
on mahdollisuus päästä so- \ siaalidemokraatit, pääministerit
pimukseen osassa kysymyksiä. Mo­lemmat
työjärjestykset sisältävät e-simerkiksi
kohdan ydinasekokeiden
kieltämisestä. Voidaan sanoa, että
tämä on toissijainen asia. Tuskin
asianlaita kuitenkaan voi olla niin:
kaikkien maiden tedemehet ovat
useita kertoja vedonneet hallituk­siin
ja yleiseen mielipiteeseen va­roittaen
atomiräjäytysten tuleville
sukupolville aiheuttamista vaarois­ta.
Voidaan myös sanoa, että kysy-
Nehru ja Erlander, paavi ja katoli­set
ammattiliitot ovat huolissaan
Neuvostoliiton eduista. Voin lisätä
vielä erään mielenkiintoisen koh­dan:
Mr. Huniphrey, USAn senaatin
aseistariisuntakomission puheenjoh­taja,
selitti kaksi kuukautta sitten,
että ydinasekokeid?n jatkaminen
nykyisenä ajankohtana "saattaisi
johtaa Neuvostoliiton eduksi". To-detkaamme
vain, että ydinasekokei­den
lopettaminen ei olisi toisen o-mys
atomikokeiden lopettamisesta sapuolen myönnytys toiselle vaan
koskee enää vain toista osapuolta,
koska Neuvostoliitto on ne jo lopet­tanut.
On jopa esitetty mielipitei-sodan
hengen myönnytys rauhan
hengelle.
(Jatkuu)
PÄIVÄN RÄKINÄ
Aiheetonta CCF:n pieksemistä
"Puusta katsoen" saattavat asiat
näyttää hieman toisenlaisilta, mitä
ne todellisuudessa maan kamaralla
ovat.
Niin taitaa olla paljon puheen­aihetta
antaneen sanavapaudenkin
tiimoilta silloin kun tätä asiaa kat­sellaan
Suuren Rahan voimalla tä­män
"vapauden" näkyvimmälle pai­kalle
nostetun toimitusartikkelin
kirjoittajan omahyväisyyttä nostat­tavalta
pehmeällä tuolilta. _
Mutta totuus on usein tarua kum­mempi,
kuten tiedetään.
Meidän mielessämme on täkäläi­sen
päivälehden korkeasti morali­soiva
toimituskirjoitus jossa lyö­dään
CCF:ää kuin kon.sanaan vie­rasta
sikaa siitä kun mainittu puo­lue
yritti lakiluonnoksensa avulla
poistaa niin .sanotun "ylei.sen mie­lipiteen
lulkimuslulostcn" julkaise­minen
vaalien yhteydessä.
Ehdottaessaan alahuoneen istun­nossa
tällaisten tutkimustulosten
julkaisemisen kieltoa, CCF teki
kuulema .kuoleman synnin sana- ja
erikoisesti sanomalehtivapautta vas­taan!
Mainitu.ssa toimituskirjoituksessa
.'^anotaan mm. seuraavaa:
•'Dll helppo nähdä, miksi sosia
li.slit haluaisivat kieltää yleisen
mielipidetutkimuksen tulokset po­liittisena
ennustuksena ja jos ne
vaikuttavat vaalituloksiin...
"Demokraattisen maan vapailla
kansalaisilla on vapaus spekuloida
vaalitulosten suhteen. Se on yksi
niistä vapauksista minkä mukaan
on oikeus kysyä kansalaisilta, mitä
puoluetta he aikovat vaaleissa tu­kea.
Sanomalehdillä on oikeus jul­kaista
tällaisia spekuloivia raport­teja.
Ihmisillä on oikeus saada tä­män
luontoisia tietoja..."
Kovin,on demokraattinen sanava­paus
siis uhattu Canadan sosia­lidemokraattienkin
toimesta, kuten
näkyy. Ja kovin suurta moraalista
närkästystä aiheuttaa ilmeisesti
kaikki se, mikä vähänkin loukkaa
sanomalehtien "oikeutta" julkaista
spekuloivia tietoja, ja "ihmisten
oikeutta saada" tämänlaisia tietoja.
Mutta katsotaanpa asiaa vähän
alhaalta ylöskin päin. Olettaen, että
paikallinen päivälehti todella tar­koittaa,
mitä se kirjoittaakin, mei­dän
täytyy kysyä, että kenelle tä­mä
"oikeus" kuuluu? Ainoastaan
niille, joilla .sattuu olemaan muu­sille?
Jos tämä "oikeus" kuuluu de­mokraattisen
yhteiskunnan kaikille
ihmisille, niin millä oikeudella pai­kallinen
päivälehti kieltäytyy taval­lisesti
julkaisemasta sanokaamme
Mine-Mill union lausuntoa silloin
kuin lehti julkaisee Incon lausun­non
työläisten heittämisestä työttö­mien
armeijaan? Tässä asiassa on
ilmeisesti kaksi puolta —- työnanta­jan
ja työläisten puoli — ja suuri
yleisö on epäilemättä "oikeutettu
saamaan tiedot kummaltakin puo­len",
jos seurataan päivälehtemme
korkeata moraalisaarnaa CCF:lle.
Mutta kun kyseinen päivälehti ei
ilmeisestikään tarkoita sitä, että sa­na-
ja sanomalehtivapaus kuuluu
yhteiskunnan kaikille jäsenille, niin
silloin joutuu sen oma moraalinen
nuhdesaarna suorastaan kestämät­tömälle
pohjalle.
Kun Suuren Rahan lehdet julkai-
-sevat vain sellaisia mielipiteiden
tutkimustuloksia, jotka ovat myön­teisiä
rahamiehille ja heidän po­liittista
asiaansa auttavia, ja kiel­täytyvät
julkaisemasta kaikkia sel­laisia
tietoja, jotka voivat poliitti­sesti
vahingoittaa Suuren Rahan
asiaa sekä vaaleis.sa että niiden ul­kopuolella,
niin silloin ei ole enää
ky.symys "sanavapaudesta" yleensä,
vaan siitä: "kenelle ja kenen hy­väksi"?
lama miljoona dollari sanomaleh Jos asioita katsellaan tältä todel-den
ostamiseen ja heidän ystävil-1 lisuuspohjalta ja .samalla huomiol­leen^
Vai kuuluuko .se "demokraat- j daan se tosiasia, että Suuren Ra­tisen
yhteiskunnan" kaikille ihmi ' hun hallussa ja kontrollissa oleva
lehdistö käyttää selvästi hyväkseen
' tätä kaikin puolin puolueellista
"yleisen mielipiteen tutkimusta"
vaalien aikana ja muissa saman­suuntaisissa
olosuhteissa, silloin on
syytä työväenpuolueilla ja -järjes­töillä
tarttua asiaan.
Luonnollisesti voidaan "kis.sa
nylkeä monella eri tavalla". Ylei­sen
mielipiteen tutkimusraporttien
kieltämisvaatimusten asemesta olisi
CCF voinut esiltää toisenlaisen la-kitekeleen,
jonka mukaan Suuren
Rahan lehtien olisi täytynyt jul­kaista
yhtä huomattavasti myös
työväenmielisten tutkimusten tulok­set.
Huomioitakoon vielä, etta' täl­laisenkin
Iakiesi(yk.sen hyväksytyk­si
tulomahdollisuus olisi ollut yh­tä
"hyvä" tai huono, mikä oli se­kin,
missä vaadittiin kaikkien "ylei­sen
mielipiteen tutkimustulo.sten"
julkaisemisen kieltämistä.
CCF:n ehdotus oli siis moraali­sesti
kestävällä pohjalla, mutta ny­kyoloissa
ja muodo.ssa vain propa-gandallinen
tai valistuk.sc^llinen ele.
Ainoana käytännöllisenä ja todel­la
mahdolli.sena toimenpiteenä Suu­ren
Rahan mielipidekontrollia ja
moraalisaarnoja vastaan on nyky­oloissa
se, että lujitetaan ja raken­netaan
työväen omia sanomalehtiä.
Mitään helppoa oikopolkua ei täs­sä
ole. Ainoa keino työtätekevien
todellisten mielipiteiden tulkitsemi­seksi
ja ilmaisemiseksi on se, että
ylläpidetään työväen itsenäisiä leh­tiä
ja huolehditaan niiden ilmestys-mahdollisuuksista.
— Känsäkoura,