Vapaus, May 24, 1956

              Sivy 2 Torstaina, loukok. 24 p. - - Thursday, May 24,1950
liiliiliiii
Omin td TSnnMbi Cantuuam, jes^
tabUcbcd Ifor. 1917, Autliorlsed
«s «eoond c l u s inall bjr the Rost
Office Pffpartmeyit, o t t a v a . PutK
tfiHee weekly: Tttetdajrf.
l^niBdaj» and Satux4»i« V»p«w
^liSbiQX Ccmpiny UO., « t iOO^lOT
- am St. W^Bwibwey, Opt, Canad»
T^tepbojK»: Sitt. Office OS. :
eOiiorial Otfiee O S . 4-42», VanaMa
&. Suk<L « i t o r W. SkJund. MaiUog
x t d r e v ; Booc «9, BxA\»m, €MMio, TILAUSHINNAT:
;anada«u: l vk. 7XX) 6 kk. 3.75
,teftv---;i;:s-- v-t-vÄ.;^:-«..^ft-kk, 235
njdjrsvaUoJtfs: J v i . 0JOO « kk. 4.30
3ii90)es»a: f «k. 8 ^ kk. 4^75
Ndmm jäflceirä ehdotus
Iniäan pääxninisferi Nehni esitti maansa parlamentin pu­hujalavalta
tiistaina ehdotuksen, että Ranskan hallitus ja
^ iUgerian kansallismieliset voimat suostuisivat ampumisen lo­pettamiseen
5iinä mielessä, että Algerian kysymys vpitaisiin
ratkaista rauhallisin keinoin neuvottelupoydän^^ä^
Merkillepantavaa on, että vaikka suurin osaesimerkilcsi
\ tämän mantereen sanomalehd
teista*' niin Nebru, joka on lähempänä tapahtumapaikkaa ja
as^tuntija alallaan, ilmaisee selvästi myötätuntonsa algeria­laisten
puolesta ja selittää, että kysymys ei ole mistään "ter­roristeista"
vaan kansallismielisistä voimista, jotka taistele­vat
maansa itsenäisyyden ja vapauden puolesta.
' ' V - ' Mutta^aikka pääministeri Nehrun myötättmto on selvästi
algerialaisten kansal^
:::i^Miehei^ että Algerian kysymykset voi-ratkaista
neuvottelupöydän ääressä. Tämä sitäkin suu-
^ rammalla syyllä kun kumpikin asiapuoli on antanut ymmär-r
tää, että ne ovat valmiina hyväksymään neuvotteluratkaisun;
I^uessaan Algerian^ kysymyksestä p
si^: ''Afrikassa jarAasiassa on tapahtunut kahden viimeksiku-luiieenvuosikymmenenaikana
suuri kaiisaJlistunnon no
jä että tämä on perustekijänä Algerian taisteluissa. Nehru
sanoi Intian kannan määrittelyn perustana olevan kaksi pää-seikkaa:
Vapausliikkeen kannatus ja rauhallisen ratkaisun
tavoittelu.
;^ / Juuri tällaista ratkaisua haluavat varmaan useimmat ca-nltdalaisetkin.
On vain valitettavaa, ettei liittohallituksemme
}
ta^'oikeudenmukaista ja yleisesti hyväksyttävää asennetta.
Meillä ei luonnollisestikaan ole tietoa siitä, minkä vserran on
kommunisteilla kannatusta ja vaikutusvaltaa Algeriassa.^
Mutta vastaväitteitä lainkaan pelkäämättä voidaan sanoa; että*
s uUcoministcn Pearson oU ehdottomasti väärässä selittäessään
Uistaina alahuoneen istunnossa, että "kommunistit ovat ai­heuttaneet
Pohjois-Afrikan vaiiceudet ja että kaikkein vaaral­lisin
tilanne on Algeriassa". Jos me hyväksyisimme tämän
määritelmän, silloin meidän täytyisi antaa se tunnustus, että
ainoastaan kommunistit taistelevat kansallisen itsemäärää-fmisoikeuden
puolesta Algeriassa ja muualla maailmassa. Tci-
.sjasia liionnollisesti on, että isänmaallisia voimia löytyy siirto-
^ maiden kaikista puolueista ja kaikista luokista — eikä tätä
iunsallista vapausliikettä voida tukehduttaa kommunistipeik-koon
vetoamalla.
'Tosiasiassa meistä tuntuu, että liittohallituksen pitäisi;
'liittyä varauksitta slsarmaamme, Intian ehdotukseen, että
jcdmpikin osapuoli suostuisi hetikohtaisesti ampumisen lopet­tamiseen
Algeriassa, ja että koko Algerian kysymys-yritettäi­siin
ratkaista demokratian hengessä ja siis oikeudenmukai­sella
tavalla neuvottelupöydän ääressä. ' ^ . • • - ^r?
Kuten muistettaneen, pääministeri Nehru esitti saman­suuntaisen
vetoomuksen vuonna 1954 Indo-Kiinan gpdan lo­pettamiseksi.
• Tämä on antanut aihetta olettamukseen, että
rhän?yrittää nyt saada verenvuodatuksen lopetetute^
.sa* Tämä yritys tuntuu sitäkin vakaammalta kun pääministeri
Nehru esitti tämän vetoomuksen, ja viisi perusteluaan sen
hyväksi Intian hallituksen nimissä. Kuten sanottu, meidän
lehtemme Vapaus liittyy niihin canadalaisiin, jotka toivovat,
että Algerian kysymys saataisiin oikeudenmukaisesti ratkais­tuksi
neuvottelupöydän ääressä.
Syngman Rheen '^demokratiaa"
Kuten aikaansa seuraavat henkilöt tietävät, Etelä-Koreassa suo-
V rifettiin äskettäin presidentin vaalit — j a 81-vuotias Syngman Rhee
V o i t t i " neljännen kerran presidentin viran.
Virallisten tietojen mukaan Rhre sAi kaikkiaan 4,958,250 ääntä,
* eli SS.7 prosenttia. Seuraavaksi tullut Cho Bong Am 2,110,799 ääntä
< eli 23,8 prosenttia.'
Mutta erikoisen merkillepantavaa on se, että '%Jjättyjä" ääniä
l olikaikkiaan 1,821,773 ja suurin osa niistä oli annettu Rheen pahim-
• malle kilpailijalle, demokraatlipuolueen ehdokkaalle I>. H . Shimlckyllc,
joka kupli licvcinmin sanoen o(lottonialtomasti juuri vaalien aat'opäi-
^, vinä. Hänen niniensii oli kuitenkin iiäncslyslistalla j a dcraokraatti-
. puolue keJioHti kannattajiaan antamaan proleitlääncn^ä vaalikampan-
' jan aikana kuollpelle edustajalleen.
. : Rihecn ainoana vastaehdokkaana oli en! incn kommunisti, edlstys-
; puolueen johtaja Oho Bon^ Am -— joka oli toukokuun kuudennesta
t päivästä alkaen "maan alla", piilo/su; ^ sillä henki on kallis. Ei siis
.Vole mikään ihnie, vaikka Syngman Rhce«'-voittikin" vaaleissa!
f; Mutta helppoa ei ole elämä hänelläkiiän. Uutistiedoissa kerror
-taan, että kaikista vvoiitojutuista'^iuiolimat!a kävi kuUenkin^ n
Vtlä Syngman Rheen uskottu mies hävisi varapresidentin paikan de-mokraattipuolucen
ehdokkaalle. Syngman Rhee n'niittäin tunnusti
iviiinc lauantaina, että Yhdysvalloi-sa kasvatuksensa saanut John
iCbang oli Ajoittanut varapresidentin paikan; Changin kerrotaan saav
UJeen 3,864,804 ääntä Rheen miehen, Lee Ki Poongin 3,791,436 ääntä
.vastaan.
h ^Asiaan -tietenkin kuuluu, että Ghang katosi vaaleja edeltäneenä
päivänä Ja on siitä asti piileskellyt jossakin tuntemattomassa paikassa
^koska "hän pelkää turvallisuutenapa puolesta'', kuten on selitetty.
V Tällaista on siis se "danokratia", jota Syngman Rheen valtako-
<mento edustaa ja jonka ylläpitämiseksi on niin paljon uhrattu!
Asioita yksityiskohiaisommin tuntematta näyttää tavallisesta
maallikosta siltä, ettei Rheen valta kestäisi päivääkään, iJman yhdys^
valtalaisten pistinten ja dollarien tukea— ja kyseenalaista on kuinka
^kauan voidaan nykyistä komentoa jatkaa millään hinnalla.
•Myös Pakistan
tunnustaa Kiinan
Kai r v . — K a i r o n lehdet kerto­vat
Pakistanin presidentin Iskanr
der Minean lausuneen, että P a -
. kistan tulee lähiaikoina tunnusta-jmaan
^Kiinan kansantasavallan
luUituksea. U S A : n —• huomautti
presidentti, -— on «tettava huo­mioon
tapahtuneet tosiasiat ja
'Uunnustettava myöskin kansan-
K i i n a .
r— Etelänapa si^jaitsee jokseenkin
Antarktiikan mannermaan keskellä.
1.2 miljoonaa
takaisin työhön
U l o s k o v a .— Moskovan viran­omaiset
rj'htyvät nyt valmistele­maan
niiden sotilaiden työhönsi-joittamista.
jotka vapautuvat ase­palveluksesta
. neuvostohallituksen
päätettyä pienentää sotavoimiaan
1,2 miljoonalla miehellä, ilmoitti
Moskovan radio perjantaina. Kailc-k
i . kotiutetut sotilaat saavat takai­sin
entiset toimensa, jos he sitä
haluavat, j a lisäksi järjestetään am-matUkoulutuskursseja
niille^ j o i l la
ei ennestään ole erikoisammattia.
Mit» «urt «mav»ijPiihjoi£-Oitario$$a oo niiitakiii
fliahdoHiipksJn kuin kultatipQtaiito VMOiSTMmSESTJi
^"Neuvostoliitto o n tällä iJmoito^^
seilaan ottanut kslslatioman iotidon
mielipldetajst^ussa, jossa puolin j a
toisin pyriUäa osöimaaan kansa'
kuntien raaliaiitahtoa. UauriUa^
saan ensimmäisestä, 040,000 miestä
käsittävästä supistuksestaan viime
elokuussa Uosfeova j o otti voimak­kaan
alkulähd(io, j a (3113 kerralla^
se on yhä parantanut vauhtia. Län­si
ei o le vastaavasti pystynyt täl­laiseen
lukujen esittämiseen."
_ Suomen Sosialidemokraatti.
Uusi Jääkausi
odotettavissa?
GStebor^ — Uusi jääkausi on
odotettavissa 10,000 Vuoden kulut­tua
niiden havaintojen perusteella,
joita on tehty ilmaston vaihteluista
niiden syvänmeren tutkimusten yh^
teydessä, joita suuri Albatross-ret-
Icikunta on suorittanut 'maailman
»ri puolilla vuosina l»4t7r-48, kertoo
oceanografisen laboraattori, fil. t r i
Börje Kullenberg. Amerikkalainen
asiantuntija, Emelianl, on voinut
tutkia lämpötilan vaihteluita meri­vedessä
satojen tuhansien vuosien
aikana tutkimalla bappi-isotooppeja.
Lämpötilan vaihteluita sekä pinta-että
pohjakerroksissa on todettu ja
samalla on rekisteröity 11 ilmaston
jyrkempää muutosta. Jos nykyaika
asetetaan tähän jättiläismäiseen 11-
mastokalcnteriin, huomataan olta­van
matkalla kohti uutta jääkautta;
KijI, Occar Ijhgr! '
Vuonna 1954 Pobjois^prioa
kultakaivpstyäläisteo lakoa jälkeen
Frostin ballitus - n i m i t t i erikoisen
tutkijavaliokunnan tutkimaan k u l -
takaivotiteoUisuuden taloudellisia
ongelmia. Silloin päämlnis&ri—oli
paremminkin kiinnostunut pyhittä­mään
kaivosyhtiöiden harjoittamaa
työstihteiden j a palkkojen sietämät­töminä
säilyttämistä. ,
Kultakaivokset ovat viimeisen
neljänkymmenen vuoden kuluessa
tuottaneet olfcomaalaisille omista­jilleen
y l i $600 niilioonaa voittoina.
Mutta samanaikaijiesti e i o l e tehty
j u u r i mitään maan rikastuttamisek­s
i j a vieläkin vähemmän Pohjois-
Ontarion kehittämiseksL
Kultakaivosten omistajilla on vis^
si käyttäytymistapa, joka sopii hy­vin
yhteen yhdysvaltalaisten' ystä­vien
herrojen Frostin j a St. Lauren­tin
stiunnitelmien kanssa. He ovat
raiskanneet luonnonresurssejamme
eivätkä ole kehittäneet siinä rpro"
sessissa maata sen enempää k u i n on
ollut tarpeellista mahdollisimman
suurien voittojen kahmimiseksi;
Mainitun' valiokunnan hiljattain
julkaisemassa raportissa yritetään
oikeuttaa kaikki sellaiset toimenpi­teet.
Raportti on kyynillisesti' välin­pitämätön
kansamme toiveisiin j a
tahtoon nähden. Siinä selvästi esiin­tyy
Canadan hallituksen kanta
maamme kehittämiseen. Siinä hyvin
Suomen mystalaiskyspys on
nyt menossa oudoille teille
H e l s i n k i . -»'Maaliskuussa vuon­na
1953 asetti valtioneuvosto ko­mitean
käsittelemään maamme
mustalaiskysymystä. Tasan kah­den
i vuoden < kuluttua valmistui-komitean
mietintö; Joka laajoissa
piireissä herätti ankaraa vastus­tusta.
Nyt on mietintöä alettu
käsitellä virallisesti. -^Loppurat­kaisu
e i tule koskemaan ainoas­taan
mustalaisia, vaan laatunsa
vuoksi koko valtakuntaamme o i ­keus-
j a sivistysvaltiona.
Kahden vuoden ajan j a yhteen­sä
83 istuntoa sekä'joukon koti­maisia
Ja ulkomaisia matkoja vaa­ti
nyt käsitteillä oleva mietintö
valmistuakseen. Puheen johtaja­na
oli sosiaalineuvos Paavo .Mus-
: tala, ^ vankeinhoitoalalla' uransa
luonut mies. Joka on Julkaissut
useita vankeinhoidoUisia oppikir­joja.
Muuan hallitussihteeri o li
mukana, samoin muuan koulu­neuvos.
: Lisäksi kuuluivat komi­teaan
Mustalatslähetys ry:n pu-heenjohtajar
rovasti Helmer V i r k ­kunen
sekä muuan toinen Musta-laislähetyksen
Jäsen. Vankila Ja
kirkko kulkivat komiteassa käsi
kädessä, mutta varsinaista musta-laisheimoon
kohdistuvaa käytän­nön
asiantuntemusta siinä ei ol­lut.
Tulos oli ennalta arvattavissa,
mutta toisaalta odottamaton.
Ennen kaikkea ehdotti komitea
mietinnössään rotulakia, joka koh­distuisi
n i i n täysiversisiin kuin puo­liverisiinkin
mustalaisiin. Olisi
laadittava erikoislaki, jonka alaisia
olisivat .kaikki mustalaiset yhteis­kunnalliseen
asemaan, ikään j a su­kupuoleen
katsomatta.
Juuri tämä mietinnön kohta he­rätti
Julkisuudessa suurinta ar­vostelua.
Suomen - perustuslaki
takaa kaikille kansalaisille sa­man
kohtelun j a samat oikeudA.
Mikäli rotulaki astuisi muodossa
tai toisessa voimaan, olisi perus­tuslakimme
kaikkein arvokkain­ta
kirjainta Järkytetty. Muodos­tuisi
ennakkotapaus, Jonka seu­raamuksista
ei edes koko sukupol-vemmekaan
voisi vastata.
Toisena oleellisena kohtana mie­tinnössä
. oU ehdotus romanikylien
perustamiseksi. Vailla vakituista
asuinpaikkaa ja tointa, tai muuten
virkavallan kasit»^{sen mukaan pak-kokäsittelyn
tarpeessa olevat musta­laiset
siirrettäisiin: n i i h i n perhei­neen.
Romanikyliin joutuneet eivät
saisi poistua niistä luvatta. Ulkopuo­liset
eivät saisi niissä käydä.
Tämäkin kohta herätU julki­suudessa
jyrkkää arvostelua, kos­kapa
sen sisältämä ehdotus sel­västi
nojasi keskitysleiriperiaat-teeseen,
Jota Suomessa ei ilman
syvällistä oikeustajunnallista jär­kytystä
voitaisi soveltaa. Saattoi
hyvin käsittää, että komitean pu­heenjohtaja
vankflamiehenä hy­väksyi
ajatuksen, mutta sitä häm-mästyttävämpää
oli, että Mnsta-laislähetyksen
uskonnolliset edus-'
tajatkin olivat antaneet siunauk­sensa
asialle.
Kun mietinnössä ehdotettiin pe­rustettavaksi
varsin laajaa musta-laisasioita
hoitavaa virkakuntaa —^
mustalatsasiain esittelijää, kanslis­tia
ja mustalaisasiain neuvottelu­kuntaa
— sekä kaiken lisäksi ehdo­tettiin
palkattavaksi Mustalaislähe-tykselle
toimlimanjohtajaa j a kans-liahenkilöstöä
vaikutti lähinnä sil­tä
kuin komitean taloudellisestikin
olisi pyrkinyt turvaamaan pikem­min
oman kuin maamme neljäntu­hannen
mustalaisen olemassaolon;
Tällainen on nyt käsittelyn- alai­seksi
joutuva mustalaiskomitean
miötintö pääpiirteissään. Koska
varsin huomattava osa sen palsta­tilaa
on käytetty Mustalaislähetys
r y :n kuvaamiseen, j a koska Vhd-s-tyksen
voimakasta rahoittamista on
siinä lämpimästi suositeltu, on syy­tä
muutamin lausein kuvata yhdisr
tyksen nykyistä toimintaa ^maalli­kon
j a myös mustalaisten näkökan­nalta
katsottuna.
Mustalaislähetys ry. on viime vuo­sien
aikana saanut valtiolta toista­kymmentä
: miljoonaa: markkaai ra­hallista
tukea. Lisäksi se oh jatkur
vasti kerännyt varoja listoilla,;niyy-jäisillä
j a . monella .muulla • tavoin
saaden kokoon suuria summia ^niin
kotimaasta k u i n ulkomailta. Kuitein­kaan
se e i ole keskittynyt kolden-tamaan
mustalaisten elintasoa Vlai-noilla
tai asuntojen hankkimisella,
vaan rajoittunut lastenkotien perus­tamiseen
Sipoon Martinkylään. Mai­nitut
lastenkodit ovat maksulliset,
j a maksut suorittavat yleensä kun­nat.
Katsomatta siihen seikkaan, että
yhteiskunta tosin tahtomattaan on
joutunut ylläpitämään lähetystoi­mintaa
harjoittavan yhdistyksen
lastenkoteja, on näitten perustami­nen
lisäksi vaikuttanut mustalais-heimoon
yllättävän kielteisellä t a ­valla.
Mustalaisten vanhoihin hei-molakeihin
kuuluu, ettei äiti saa
jättää lastaan.: Lapsen hylkäämistä
pidetään eiyttäin häpeällisenä. Nyt
on kuitenkin lastenkotien välityk­sellä
tarjoutunut erinomainen teko­syy
lasten luovuttamiseen ja l i i k k u -
vaisuuden lisäämiseen. Tätä tilai­suutta
käyttävät hyväkseen nimen­omaan
heimon huonotapaisimmat
naiset, jollaisiahan on kaikissa yh­teisöissä.
Ja esimerkki on laatu­aan
tarttuvaa. Tämänvuoksi pa­heksuvat
kunnolliseen j a omavarai­seen
elämään pyrkivät mustalaiset,
jollaisia myös on olemassa, syvästi
näin syntynyttä järjestelmää. ^ Täl­lä
ei haluta tuojnita itse lastenkoti-jäi*
jestelmää, vaan sellaiset lasten­kodit,
joissa yritetään pakottaa mus-talaislapsille
heidän heimolleen vie­raita
näkemyksiä j a siten vieroit­taa
heidät heimostaan. • :
Mustalaiskomitean: mietintä
tulakeineen, romanifcylineen ja
lähetystoiminfaehdotuksineen on
ulkomaillakin herättänyt Suo-
> meen kohdistuvaa ' arvostelua.
Mietintöä on vaikea muuttaa-ja
soveltaa. Se on kokonaisuudes­saan
maallemme täysin vieras, c
Mikäli mustalaisheimoa halutaan
auttaa, ei sen vuoksi ole syytä ka­jota
perustuslakiimme eikä myös­kään
sisällyttää käännytystyötä puh­taasti
sosiaaliseen pulmakysymyk-seen.
Mustalaisille on järjestettävä
lain alaiset vakituiset asuntopaikat
Lainaehtoihin on sisällytettävä pai­koillaan
pysymisen j a lasten toulut-tamisen
sekä työssäolon velvoituk­set
Mikäli ehdoista poiketaan» Ovat
lainat peruutettavissa j a ennestään
meillä on voimassa irtolaisuuslaki,
joka sellaisenaan ^ sitä helpOitta-matta
tai koventamatta — on isioveU
lettavissa kaikkiin kansalaisiimme.
Kirkkomme ovat nekin jokaisen
Suomen kansalaisen kä>tettävissä.
N i i h i n astumista ei keneltäkään
kielletä.
_ Yksinkertainen j a käytännöllinen
järjestely on halvempi ja varmaan
myös moniverroin tarkoituksenmu­kaisempi
kuin suuren virkamiesko­neiston
voimalla toteutettava,-pehis-tuslakimme
hengen vastainen suim-nitclma.
— K . — Vapaa Sana; H e l ­sinki.
yksinkertaisesti vain arvostellaan
Ontarion kansaa, eri^isestikin Pob^
joIsOntarion. j a kehbitetaan heitä
ahtautumaan vain sjoikälle ja toV
vottomalle tulevaisuudelle.
- E I VOU>A T E H O A MITÄÄN'
Raportissa omaksutaan se Icäsite,
että ei voida tehdä mitään nykyi­sen
suuntauksen muuttamiseksi k u l -
tatuotannossa. Se asia jää vain Ju­malan
haltuun j a kaikkitietävien'
yhdysvaltalaisien käsiin, jotka kon­trolloivat
niin tuotantoa kuin kul--
lan hintaakin. Raportissa sanotaan:
: "Waslungtonin maksama kullan
hinta ei ole muuttunut sitten vi"
1934. sen jälkeen muut hinnat ja
palkat ovat nousseet y l i kaksinker­taisesti;
Jos kul tatuotannossa tarvit­tavan
'voiman^ raaka-aineiden hinto­j
a j a palkkoja, olisi kohotettu vas­taavanlaisessa
määrässä, n i i n tuslun
nykyään olisi ^useatakaan 'kuitakäi-vannosta
toiminnassa,: Mutta kulta-tuotannossa
käytettyjen raaka-ai­neiden
hinnat j a siinä teoUisuujIessa
maksetut palkat ovat lisääntyneet
varsin pienemmässä märäässä k u in
muussa teollisuudessa/, V a i n koneel­listamisella
j a uusia tuotantotapoja
käytäntöön ottamisella sitten v: 1948
on estetty kultakaivoskulujen lisään­tyminen.
Siitä huolinä&tta meidän e i
olisi tehtävä sitä johtopäätöstä, että
kultatuotanto olisi 'm^ka romahta­misen
partaalla. Jos aniietaan k y l ­l
i k s i aikaa eikä palkkoja kohoteta
liian nopeasti, niin lisääntyvä tuo­tanto
voisi tehdä mahdolliseksi sen,
£ttä useimmat kaivokset joista nämä
paikkakunnat ovat riippuvaisia, voi­sivat
rjatkaa tuotantoaan siinä mää-:
rässä jotta nämä:paikkakunnat. v o i ­sivat
tulla toimeen -vielä joidenkin
vuosien ajan."
J a puhuessaan - kultatuotannon
osuudesta talouteemme, raportissa
puhutaan toisten kaivosten hyväicsi
käyttämisestä y h d y s valtalaisten
eduksi. Täten " E i ole mahdollista,
että kullan vienti jälleen saavuttai­si
aikaisempaa suhteellista merki­tystä
sodassa tai rauhassa (kiiten
30-luvulla). Vaikka kullan hinta ko-hoaisikin
samassa: määrässä: .kuin
muut tuotteemme, >niin kulta /muo­dostaisi
sittenkin vain paljon pier
nemmän osan vientitavaroistamme;
muut vientituotteet ovat lisäänty­neet
niin- määrällisestikin kuin' hinr
nassaankin/ K u l t a ei ole enää ainoa
erittäin epämiellyttävä Canadan
kansan pöhjajoukoille ja niinollen
käytetään suunnaton määrä sanoja
puhuessaan^^^bjoi^en kehittänii-sestä".
Siitä huolimatta F r o s t i n hal­l
i t u s e i o l f yhdessäkään tilaukses ­sa
toiminut yhdenkään teollisuuden
tai teollisuuslaitoksen perustamisek­si
pohjoiseen. •
Totta kyllä,' o n perustettu ?tuoT
tannon. kehittämisliittoja" mutta
niiden toiminto tähän mennessä on
rajoittunut yksinomaan vain siihen,
että on Ilmoitettu mahdoUisuuksiste'
New Y o r k i n j a Ciiicagon konttoreis­sa
pääomaa vain .tehostamaan maam­me
valtaamista.
liebigin
SITA
TÄ
B e l ä a i l ---- H e l s i n g i n liovioikeu»
a n U n ^ v i j ^ sitten päälSkisen maan-petc^
juturöa, • joissa Tykytettynä o l i
työniliK^aunb Jooseppi Närhi. Jut­t
u käsiteltiin suljettujen ovien t a ­kana,
• , '
Hotiolkeus,tuoroitsr Närhin so­tilaana
t e h d y t jatketusta Suomen
ulkonaisen turvallisuuden tähden
T E O L L I S U U T T A KEfflTETTÄ.VÄj
Loput raportista ori v a i n ; pelkkää
sananhelinää,' samanlaista k u u i päär
ministeri F^ost piti .viime vUomia
käydsssäänr Pohjols^ntariossa vaa-limatkallaan
v j a jota JcoiJservatiiVi-:
neäCocbraneSouth^ edustoja l a i i i '
laati;jakunnassa Vf. J.,Spooner mat­k
i anteessaan sanarikkaita > lupauk­siaan
äänestäjille. ' ' ' .
Pohjoisen Ihmiset eivät suinkäad
ole tyytyväirfä-^Juuri'se seikka; (?tta
Spooner j a > Öntorion^ kaivosminister
ri K e l l y joutuvat;jätkuvastiStekfe
mään yhä ^parempia l u p a u k s i a i ' t<^
teaa ihmisten vaatimusten lisääntyi
vän. K a i k k i a l l a t e h d ^ ' v a l i t u k s i a '>
joiste yhä'selvenunio kuvastuu.'Vaa-'
timoksetv teolUsuuden kehittämisek-:
s i -pohjoisessa j a rSUurenunaiL huor,
mion kiinnittämiseksi useiden inui'
den resurasien kehittämiseksi • niah-dollisimman
tehokkaalla: j a nopeal­l
a tevalla.
Työväenliikkeen on'annettava sitä
johtoa pohjoisen kansan vaatimuk­sille
jota se on vielä oUut vailla.; :
sala|^ä ^dettävieii Geto^^^ iUnais^
nii^stäVfcahd^
buobeesi^^ s e k^
ajan : känsalaisliiottam vailla^
, xormn ja umcagon «miioreis- Airalta erottaiiusen sijaste - Närhi
i a S^ i t e t t u ^ h d v s v a l t a l a i s t a jo .aikaisemmin.,eronnut raja-ja
kehoitettu yhdysvaltalaista yarti^laitoksesta hänet tuomitr
tiiii'3a^i|jäi^^^^
teen ja.yjraltapanra sjiasta menet-täitiän^^^
tifes^
^naioOTiÄj^äfe^
k a i s i b n i ^ i ^ i t^rl^eäs^
8aam^;dehdoäi vänkeosräiag!^
tiis,;jiijänJ5:JiP[u
vuotta ja^iM?^
huo«(ä^a;:Sekihlu^^^
päätiy^ius^
Cuoimttiin .menettä
rXons£;;'i;iC^
^fettäm^ljneilja^
i c ä i ^ t f v ^ e e i f : ^
.Titushuonetta.'' Lisäksi, Närhi v e i -
Wit!^ttyE|^]^^^
minnastään>^saamänsa hyöty} 9,000
ink^s^a^i)ike«cfön^
luj4.49,182 mk.
' E^iSiIrgh/^-^ iSköt^
k i r k o n johtoja, Rev. Murdock
Campbell sanoi täällä tiistaina, että
Roomalaiskatolisen v k i r k o n totoli-täärii^^^
ön v ^
luiiii .Umikään;^/^;M
kasvuuq Euroopassa.
nVOKA TMJON PVOLC
Kyläsäaniaa/a puhMelee-v
tuntejaan elävälle Jbonaall<
tuksen sanoja j a ]Qne^sitt<
— Joko Joonas oyt arvel
Jään olevan; tarpeeksi eväj
kanaan? > '
Joonas kääntää vaivaloise
keään j a t u u m i i :
— Enpä tässä o l e eväistä
t i n i i t , , k u n siellä Inuiluu
ruoka telon puolesta.'.
'LÖYTYI VÄHÄN
— Vae liäkärista se Isänt
Löytykö mittääv yikköo?
—^ N o . e e muuvvaltä kuv
mastakäenalosto vähä kuu
20^ iilomelrin
televisio "säde'
LENININ VAROITUS
STALININ SUHTEEN
Moskova. — ' L e n i n i n 33 vuotto^
s'tten lausuma varoitus, että: Ste-.
l i n i l l a on taipumuksia vallan:vää-'
rinkäyttöön, ci ote enää satainen
Neuvostoliitossa; Nuorisolehti
Komsomolskaja Pravda. ' - k e r t o i ^
perjantaina osan: siitä, mitä Lenin}:
oli sanonut Stalinin luonteesta. T . .
Lehti; joka sanoo- vastustavansa
m^telirmitä^Yhd^sv^^^^^ Stalin-kultin vaMngollisista vaiku:
ostoa suuressa märäässä. -Soto-aika-nastrateegisten
tuotteiden :varastoir
h i n ostominen*^ voisi -toato markki­namahdollisuudet
enemmälle osalle
canadalaisia : metolleja;:. rauhanai-koina
Yhdysvaltoin talouden teol­lisuudessa
.torvitsemat materiaalit
pakostekin lisääntyvät nopeasti"
On ilmeistäkin, että:valiokunnan
mielestä ainoat markkinamahdolli­suudet
ovat Yhdysvalloissa j a ainoa
tuotonnon-vlaajentamismabdollisuus
sijaitsee raakaraineidentuottomi-sessa:
^yhdysvaltalaiselle.: toloudelle
— n i i n sodassa kuin. raubassakinv:
. vEdelleenkin .canadalaisten? tulisi
olla vain "veden kantajia j a halon
hakkaajia". Frostin hallitus ja sen
nimittämät valiokunnan'jäsenetovat
päässeet siihen "väistämättömään
tulokseen."
Mutta sellainen kannanotto on
toksista lähempää selitystä; halua^
vien lasten kii*jeisiinj; "kertooj että^
L e n i n viimeisenä.elinvuotenafin^huo;:
m a u t t i S t a U n i n ! luonteessa-iolevän
negatiivisia piirteitä, kuten raakuus^
huomioonoton; puuttuminen- - tovoi^
rien saavutuksiin ja työhön nähden,
oikkuilu j a : taipumus vallan väärin^
käyttöön; joka saattoi johtoa kollek­tiivisen
johdon loukkaamiseen. On­nettomuudeksi
tapahtui j u u r i . n i i n ,
kirjoittoa lehti.
v Stolin teki 'väkivaltoa kollektiivi­sen
johdon periaatetto kohtoan j a
antautui itsepalvontoan. Häii<: t e k i
niaalle suuria palveluksia .'Venäjän
vallankumouksen j a sisällissodan air
kana sekä maan jälleenrakehtemis-työn
j a trotskilaisia j a buharinlste-j
a vastoan kohdistettojen kampan-j
a in yhteydessä.
Mutta Venäjän suurimmat voi-
. tot.^on >itse' asiassa voittanut kan-sai-'
Vaikka sanoma-:Ja: aikakaus-
•' l e h d c t ^ k ä elokuvat antoivat Sta­l
i n i l l e kunnian. Stolin>n yrityk-
.:set:käfkk':en kysymysten: ratkai-
' semiseksi -xhenklokohtaisesti ai-
AhcottTvätv paijon? vahinkoa, koska
;'kttksuaiivyks:tyinen. ihminen-ei: voi^'
tie^ä Icalkkea j a ratkaisto kaikkia
ongdmiä'oikein.
Sta^no oi .enää: kuunnellut mui-deucneuvoja-
ja. järjesti: työn:väkival-teisiif
-anenetelmin^.^JHenkilökultin.
vaikutuksen .alaisena, työntyivät BOT
riä} ja halien kanssarikollisensa jolv
toviin virkoihin,, j a tämä joukko
Pidätti:;monto' puolueen asialle us-kollisto
kommunistia julistaen hei­dät;
kansan vihollisiksi, kirjoittaa
Komsomolskaja Pravda.
Lentokone lahjaksi
Egyptin pääministeFiile
Kairoi^s-^: Egyptilaisisto lähteistä
sanottiin eilen,: että Neuvostoliitto
on hivanut lahjoittaa Egyptin ^äär
nuniste]*ille Nasserille I l y u s l i i n 14-
mallisen lentokoneen^ Neuvostolii­ton
lähettiläs Kisselev lahjoitti tä­män
kaksi moottorisen koneen maa­nanteina.
Moskovassa pidettun äskettäin karisainväUnerr
itämaiden instituutti tutWmaaii ydinteoria a. Konferenssiin osallt^ft^
raavista-maista: Albania, Bulgaria; Unkari, Itä--Saksa,:K^
lia. Puola, Romania, Neuvostoliitto ja Tshekkoslovakia. "
HetsinkL ^ Kuten: tunnettu
vJsiovastoanottiinet voivat: seui
Ievlslo-K>hJelinaa.vain : noin 1
kilometrin säteellä lähetyskesk
Jä esimerkiksi helsinkiläiset j :
etelieuomalaiset-saavat'kiitti;
menlahdöikapeutte siitä, että
on''mahdollista seurata Tallim
hetyksiä.': Nyt - on kuitenkin
keksintö.-Joka pidentää kuun
teen .kaksinkertaiseksi.
. TJglitshIn > k a u p u n i ^ Neuv
tossa ovat "Gldroprojekti"-r
tehtaan insinöörit j a työläiset
teneet ;> ja - pystyttäneet' tehtaa
eelle. antennimaston:;; jonka avi
voivat seurate tevallisella "Ava
vastaanottimella' 205^ kilometrir
sä olevaa televisiokeskusta,
v Masto on kiinnitetty pyrai
muotoiselle k o i m i o -muotora
rakennetulle alustelle: Telesko<
sijoitettu- vierettäiri, kiinnite
rautoputkiln:; rYlimpään putki
kiinnitetty yksUcerroksinen v
menttinen antenni;; Sen kork
36 m. maanplnnäste. Rungoi
keus pn 16:m ja maston 20 n
Putken kohottaminen Ja laske
tapahtuu: kahden rullan. avull
den kautta kulkee köysi, mini
ncn. pää on klinnitety putkei
päässä olevaan muffiin ja
vintturin rumpuun., Putken k
suoritetaan vaste Jalustean ase
sen jälkeen.
. M a s t o n rakenne tulee. mahdo
säännöstellä ;\antenniii korkeui
kääntää se edullisimpaan as(
lähetysasemaan nähden.
.Unkarin Jcaikki sosialj
va^\x^?^%% v^^pautettu
'Budapest. — Budapestin n
selittämässä puheessa,: joka \
t i i n eräässä:' ^pääkaupungissa
: jestetyssä : :^ puoluekokouks
syytti; U n k a r i n työväenpuol
s i h t e e r i / R a k o s i itseään hei
kultista Ja laittomuudeste.
E i kannate kierrellä -
kissa kuumaa puuroa, hän s
Meidän, on k a i k k i e n syvästi
tettava tapahtunutta Ja erity]
minun tuskainen velvollisui
on myöntää,'ettei mitään sell
kuin Berian agenttien sali
n i a o l i s i pitänyt sietää.
Rakosi sanoi edelleen, ettäl
k i Unkarissa- vangitut sosia
mokräatit o n vapautettu.
Kirjantaitamattomuud
lopettaminen Kiinassa
K i i n a n Kansantosavallassa
dään? suurta työtä luku- ja 1
tustaidon kehittämiseksi. Oi
ministeriön tietojen mukaan
vallassa- opiskelee kirjantaitoa
hetkellä y l i ^62 miljoonaa talo
k a a - ^ kaksi kertea enemmän
viime, vuonna.: Suitsua!nin mai
nassa opiskelee 7 miljoonaa t
poikaa, Sangtungissa 7.5 miljoi
Henanin; Tcansun ja- Ani
maakunnassa'Icussakin 3 miljc
talonpoikaa.
K i i n a n työläisten keskuudess
aikomus tehdä loppu luku- ja
joitustaidottomuudesto 3 vuo<
j a telonpoikaiston keskuudessa
7 vuodessa.'
Suurta airiamisen itoa
Vahingonllon sanotean olevan to-della
vUpitöntä iloa.
Samoin on selitetty vihreän nuo­ruutemme
päivinä, että suurinte. ja
aidointa "antamisen iloa tuntee —
ammattinyrkkeilijä".
Mene ja tiedä. On k a i sitä antami-'
sen iloa ollut.ennen muutakin sorttia.
Mutta nykyään on muodissa "ante-misen
ilo" suuressa mittakaavassa —
Ja sitä suurempaa iloa tuntevat "ante-
Jat% mitä suurempia "antajia"- he v o i ­vat
olla. joko toisten kustanrmksella
toi muuten vain omaksi hyödykseen.
Pienet rantojat" s e a ' sijaan joutu­vat
vieläkin kaakin puuhun, sillä k u ­ten:
maailman kuulu -"'pikkumles*%
Chaplin eräässä elokuvasssum huo­mautti,
"nkos ei kannata -^pienessä
mittakaavassa."
Ottakaamme esimerkiksi Norfolkis-ta.''
Va..: saapunut uutlstieto missä
kerrottiin eräästä pyylevästä M i n n i e -
neidosta. joka oli harjoittanut pitkän
aikaa melko huomattevaa'anteliai­suutta
- r tosin pääasiassa omaisiaan
Ja muita läheisempiään.kohtaan;
<JönUnpnwealth- Building Jiand Loan
{hssia^ti6^\&yi^^ Män^um o l i tä-m
i ä ^ l ^ ^
.hbiteja^ir apulainen . : Neiti; Maiigu-i
n l i ' ; ^ n i ] ^ t e ^
saada-p^^
stmuMff^^
syyte^lta . !: .'^Meiti M a i i k i i m : sanoi,
ettei ^'VSiläh' karaUiiShommäan Ole
•ramä 52-vuotias. IflO-paunaa p a i - syylllsiynyt kukaan muu .v.'^* l
nava ikäneito. Minnle Mangum-ni- iEatten kaikkiaan neitl'Maogum voi
meltään, tunnusti viikon v a i h t e e s s a . ' ^ f i f i t t i e n e r i vuoden VanMIätuo-
Norfolkissa pidetyssä oikeuskuuloste- " " " " h<."«„««=f«"
lussa. että hän o l i rahoittanut " h y -
väntekeväisyyähommlaan'! siten, että
oli pbnlttänyt, elikkä kähveltänyt
työnantajaltaan y l i miljoona dollaria
vuoden 1933- jälkeen. * Tuomari. EL
Lawren£e Bullock osoitti kuitenkin
kiittämättömyyttään, julistamalla^ e t ­tä,
näistä hyväntekeväisyystarkoituk­sessa
tehdyistä kähvellyksistä anne­taan
l a i n määräämä tuomio kesäkuim
25 päivänä.
Asiaa, koskevassa nutistiedossa ker­rottiin
mm. seuraavaa:
; -'Tämä S2-yuotias henkilö, joka on
kauan aikaa tunnettu: suuresta a n ­teliaisuudesta
perliettään ja ystäviään
kohtaan.' pantiin viime kuussa syyt­teeseen
siitä, että hän oli kavaltanut
$2,084.000 toimintansa lopettaneelta
mlonv^fkhän liankinnäste" jä tois^
mökähän ~< siitä, «ttä oli—välehdellut
korkfäilfe oikeudelle." •- :
MlljboilÄi 'dollarin 'raliamääräon^
melkoisen "suuri, mutta ei ilmeisesti­kään
niiri 'suuri, että se pelastaisi an^
karan lain'kourista.
• • •
Ottawassa harjoitetaan myös suuri­piirteistä
;antamisohjelmaa.
MeidäAi mielessänune o n tietenkin
veronmaksajain rahojen antaminen
amerikkalaisille rahapoliatoille.
Kuten tiedetään, liittohallitus aikoo
kaiken kaiickiaan-antaa n o in 200 m i l ­joonaa
dollaria Veronmaksajain hiellä
Ja :veiAelI&^ ansaitsemista rahoista: y h ­dysvaltalaisille
raharuhtinaille siitä
hyyaäS,-?etta-ht Mkentaisivat A i t o
tasta Itä-Canadaan' kulkevan kaasu­putkilinjan,
minkä a'vulla he. T
sitten myydä^canadalaista luon
kaasua canadalaisille (Ja yhdysr,
laisille) kuIuttajiUe j a raahata i
saamansaivoltot Wall Streetin p
kien kassaholveiliin.
E i ole siis lainkaan ihme, va
konservatiivipuolueen eräs parlao
tijasäi vertasi tätä hallituksen s
nitelmaa V T V : n suureen "anto-^^
maan", mistä'voi rikastua rutosti
henkilö voi antaa kysymykseen
kean"-'- vastaukabn.
' S a n o i mr. 'George Hees (PO
huoneen'istunnossa toukokuun U
: Meillä on TVissa $64.»
$100,000 kysymysohjelmia .2
tuksen anto-ohjelmaan sisältyy «
astaan kaksi kysymystä: 'Onla»
Uönne pääasiassa yhdysvaltalai
omistama* j a . 'oletteko jättänyt i
tämattä ne sitoumukset. Jotka: <>I
tehneet saadaksenne hallituks^if
trahdin . . .Y '
"Vastattuanne oikein näQun K
mykslin. tämä hallitus tekee »
mitä tahansa avustamiseksenne^ :.
Mikä sellaisenaan on uusi csifflB
todellisestL antamisennosta, k a^
mtoisteri Höwen antaessa hnnn*
surssejamme- amerikkalaisille js^
leen: <>-i Känsäkoura.