Vapaus, August 4, 1921

              ivsHastass, osottavat liberaaliset tA-Ucsfltal
- jrnentaenseen edtistDkseenss nähden
- H . PUBO, xV. SLUP, |eri iiiaakuntap3r!snjent«iä2a. Näiden
VaJtasva toimittaja.' ToinjitBHihteerii tilastojen mukaan eri puolueitten voi
='-=fnja!uht€Pt roaakuntaparlamsnteissa
jyM edelleen pitHnsään lujasti kiinni'lant^ palj&etamiseksi easrille kan>
eajoukoille ja heiittääkc^en heitä
vslknkurooDkielJisen puolueen luo»
mht}'öh5n ja todella itsenäiseen politt
tkeen toimiutsan.
, VAPAUS
(Uberty)
"The only oygan of Flnhis!» Worl>
«y» in Canada. Publisbed in Sud«
busy, Önt, every Tuesday, Tbureday
mA Saturday.
Advertising TBtcs 50c Mr cql.
iocb. Minimnin chaise for 6inp:ie
Ineertion 7$e. Discount pn etanding
Ädvertisement . The Vapaus ia the
best advertisng medium among the
Unsish People in Canada.
Smötuiiihinta SOe palfltatunmalta.
— Alin hinta kertaUmotuksesta 75c.
«.Knolemanilmotukset $2.00 (muis-tovär^
Fjista 50c kultakin Utiksi). -
^hhoa* ja aviol. ilmot alin hinta
S2.00, niroenmuutosUm. (muuten'
: kuin avioliittotlmotusten yhteydejsj»
$2.00 kerä. — Äviocroilm. ?2.00
kerta (2 kertaa, $3100. Syntymä-
Ilm. 12.00 kerta. — Halutaan tieto- ti osoteUBiotnkeet $1.00 kerta <8
ertaa $2.00) Kaikuta ilmotuk-dfita,
joista «i >Ie sopimuata. tulef
rahan aeorata mukana. '
TiLAUSHlNNAT:
• Canadaan ykai vk. $4.00,; puoli
vk. $2.26, kolms kL $1.60 ja ykei
kk. .75c
yhdysvaltoihin ja Snomeen, ykai
vh $5.50, puoli vk. $8.00 ja kolm
kk. $1.76. ^
Tilauksia, Jolta el seuraa taka, el
tulla lähettämfiao, paitd asiamieateo
Joilla ön takaukset
Vapauden konttori ja toimltu!) on
Libero fiäflding, Lome St., Puhe-
^ 1 0 8 $ . „ , . „ ' .
Po8tio5ote:,Box,69, Sudbury, Ont.
Joa ette: milloin, tahansajBaa vaD*
tausta enalmaisce» kirieeaeenne, kir-
Jottäkaa «udelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellis.
h ir.^KANNASTO,. lUkkeönhoUaja.
Begistered at the Post Office De­partment
» Ottawa, as-eecond class
tnatten
' Yapamdessa flisioitta-
Lehteen djotut Itmotukeet pitfiH
dia konttorlasamme aeuraovasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
'12, lauantaina.
Tontain lehteen viimeistään kello
12 tiistaina.
•Lauantain lehteen ,^imelstfi&n^kel-ö'
12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkien il-mott^
jiemme on .parasta ottaa yllä«
levän,huomioonsa. Myfihäset Ilmo-tukset
vaikuttavat helposti Ichtemdie
myöhästymisen ja siksi niitä «n väl*
ettSvS. , s
Canadan . poliittisteii
' puolueitten voima*
suhteet
Painostiaessaan yleisten-vaalien toi
meenpanöa;^ johon nykyinen valtat-puolue
— konservatiivinen, nniö^stl-puolue
— on sangen haluton,pyrkien
ovat teuraavat:
« © ej © «H ^ »5 t|j t»
j; Cl e* ^ •» o t- vt o
H , .
S,
JS 00 ^ » e> t- o la g 2 M f ei ei M ^ ^"f ^
il
lo is i-« w la la o e» 2
ei
tn
00
o
ei
eo»
' . S • £ .
-.2 • :
: & 0 : :
l i ? ' '
: e <9
i l |
'Ma
e a b o . ^ s s u
Kuten edellSolevista tilastoista käy
selville, on konservatiiveilla maakun
teparlamenteissa edustajia ^ yhteensä
ainoastaan 70i kun sitävastoin: muilla
puolueilla yhteensä 461, joten nykyi^
nen hallituspuolue on musertavana
vähemmistönä --käsittäen ainoaa*
taan vähän yli 13 pros. Selityks. sii­hen"
miten konservatiivenia on vielä
Dominion parlamentissa; pieni enem­mistö,
joka kuitenkin ölati vähenee,
sikäli kuin täytevaaleja on toimitet-eta-
H)aottavat liberaaljset sanomal. ja
sottayat libera:ali8et sanomalehdet Ja
hyvällä syyllä, sen tosiasian.että vaa
Iit toimiUttiin v. 1917 kiihkeimmän
sotahuumapksen aikana, je>11oin kon­servatiivien
onnistui <koköomuksen>
nimellä hankkia johtopaikka hallituk
sem. " "
Edelläoleva taulukkokaan ei kui­tenkaan
ole puolueeton, sillä siinä lue
taan «liberaaleihin» esim. kaikki Sa^
katcheWahin farmaiiedustajatkin, jos
sa tosin puoluerajat eivät ole niin
selvät. Tämä johtuu siitä, että libe­raalipuolueenkin
hupenevaa voimaa
täytyy keinotekoisesti paisuttaa, py-syttääkseen
luottoa kansan syvissä i i
veissä siihen nähden, ja olettaakseen,
että liberaalipuolueella olisi jotain e-roa
konservatiiviseen puolueeseen
nähden. ^
Olemme jo'monasti lausuneet mie-ipiteemme;
ettei työtätekevillä kan-anjoukoilla
suinkaan piisi mitään hy.
vää toivottavana; tulipa valtaan libe­raalipuolue,
tai vaikkapa farmari-työväenpuolueen
kokoomua. Nämä
>uolucet ovat kyvyttömiä poistamaan
sitä kaaosta ja kirousta, sortoa, riis­toa
ja kurjuutta mikä työtätekeviä
aineksia nykyään niin raskaasti pai­naa,
huolimatta siitä, että ne koetta­vat
houkutella koristetuilla reformeil
aan: työväenluokkalaisiff ja pienvilje
ijoitä auttamaan heitä 'vallansatu-aan.
• ' /
Siitä huolimatta luokkatietoinen
yöväki voi hyvällä syyllä yhtyä vaa
timaan yleisten vaalien toimeenpa­noa,
käyttääkseen sitä yleisenä agitat
onitilaisuutene; asiain todellisen ti-
RÖMÄHpUSOPPIA
' Kirj. Julius Lengyel .
Imperialistinen mailmansota on ai
kanut yhteiskunnallisten . vallanku­mousten
aikakauden. Samaa ilmiötä
voimme nimittää toisella nimellä «ka­pitalismin
sortumiseksi.» Kapitalis­min
luhistuminen tapahtuu hitaasti,
mutta varmasti. Tätä taloudellista
kehitystä vastaa valtiollisella alalla
yhteiskunnallisten. vallankumousten
ilmeneminen, voimistuminen ja voit­to.
Tahdomme erikoisesti painostaa
eitä tosiasiaa, että taloudellisillat sei-koilla
on koko tapahtumasarjassa
määräävä ja liikkeellepaneva merki­tys.
Väitettanee, ettei kapitalismia
voida taloudellisista seikoista irralli­sena
ilmiönä osoittaa turmiolliseksi
ja ihmiskunnan kehitystä haittaa­vaksi
ilmiöksi. Meistä taas on pelk­kä
taloudellisten vaikutusten tutki­minen
ja tuomitseminen riittämätön
jos mielitään valaista taloudellisen ti-
. lanteen luonnetta sellaisenaan, kuin
' se talla hetkellä on. SiU& kapitalismi
ei v^in merkitse samannimisen talou­dellisen
järjestelmän valta-a&aa. Se
on yhtä hyvin ollut luokkayhteiskun-itan
aikaa, yhteiskunnan, jonka talou
.dellinen perustus ja yhteiskunnalli­nen
laitos ovat sangen riippnvai^a
toisistaan. TarkiS^taessamme talou­dellisia
ilmiöitä emme tee nustS niin
määrääviä tekijöitä kuin kaavamais­ten
marxilaisten koulukunta; emme
liioittele uiiden merkitystä niin suu­resti,
koin esimerkiksi engantiatset
ammattikuntasosiallstit, sellaiset kuin
G. D. H. Cole, joka sanoo: «Nykyis­tä
yhteiskuntaa eivät johda suurmie­het
tai suuret kansat, vaan sellaiset
alkeelliset tekgät, kuin ravinnon tar­ve,
verenhimo ja maanälkä. Xäihin
voi tietenkin sekoittua korkeampia
tai matalampia aatteellisia-pyrkirayk
siä, mutta periaatteessa .ott'taloudel­linen
pakko se, josta ka^>\iiip-pau*)
Olemme sitä mieltä, ettei to-delliseen'
marxilaiseen mailmankäsi-tykseen:
tulla yksinom<tan taloudelli­sista
syistä ja ettei erittäinkin juuri
työväenluokassa ilmenevä taloudellis
tcn seikkojen aiheuttama vastavai­kutus
(joka ilmenee lakkoina, sabo-taashina
ja^työväenpuolueitten val-tiolliaeVia
toimintana) ei johdu aivan
puhtaasti «aineellisista» vaikuttimis­ta.**)
Taloudellisten ilmiöitten luul
laan nionastikin merkitsevän «luhis­tumista
» silloin, kuin niitä puhtaasti
taloudelliselta kannalta arvosteltaes­sa
täytyy- pitää kapitalismin parantu
misoireina. Niinpä kehoittivat'puo-liporvarilliset
kansantaloustieteilijät
minua viimevuonna olemaan liioitte­lematta
puhuessani kaptalismin sor­tumisesta.
Sillä Saksassa on nyky­ään
huomattavissa taloudellisen elpy
misen merkkejä. Tuotanto on mel­koisesti
lisääntynyt, työhalu paran­tunut
jne. Samalta Huomautettiin
minulle, että Amerikan Ja Englannin
tuotanto kerrassaan kukoistaa, mikä
siihen aikaan tuntuikin kieltämättö­mältä
tosiasialta. Saksaan nähden
pidin «parantumista» ohimenevänä
ilmiönä, joka oli johtunut alhaisesta
Saksan markan kurssista. Saksalai:
sia tavaroita Toitiin ulkomaille myy­dä
pilUcahinnoilla (dumping-järjes-telmä):
Amerikan ja Englannin tuo-tanhoUiata
iiousua taasen pidin puh­taasti
taloudellisena .keinotteluna
(niiden liikatuotanto tuntui johtu­van
eiitäi että Idan ja Keski-Europan
markkinat olivat niiltä suljetut). Sen
takia tuljn välutellen, tai^stellessani
kapitalismin taloudellista «elpymis­tä
», yhä varmemmaksi siitä, että ta­loudelliset
ilmiöt (sellaiset kuin lii­katuotanto,
Mäntynyt kulutus ja
kurssin vaihtelut) olivat kansainvä­lisen
luokkataistelun heijastos ja et-
•) The World of Labour, Lon­don,
1920.
lue menetä vii-memnm
New yorkilainen, toverilehti <E-teenpäin
» kirjottaa Amerikan sosialis
tipuplueen viimeisenkin kannatuksen
hupenemisesta työläis- ja kumouksel
listea ainesten taholta seuraavaa:
Böömiläinen kielijärjestö, jossa on
noin tuhannen jäsentä ja juutalainen
kielijärjestö, jossa on jäseniä saman
verran tai ehkä enemmänkin, joutui­vat
Cook kauntin paikallisjärjestön
kokouksessa (^ieagossa vähemmisi
kun siellä evästettiin edustajia Det­roitin
konventloniin. Näiden järjea^
töjen edustajat vaativat>tiuk8sti äuo-elollisten
suh(teiden rakentamista
Kolmannen Intemationalenkanesa ja
tuUvät Engdahlin kantaa/ Knn kui­tenkin
oikeistomasilna -voitti täydelU-aeati
ja kun Detroitin könventionin
päätökset muutenkin poistavat aosia-listipuolueelta
kaiken merkityksen
köyhälistön luokkataistelnpuolueena,
niin nyt on alkanot kaihen siinä
vielä tähän asti roikkuvien terveem-pi'en
ainesten eroämirienp^taolueesto.
Mainitut kielijärjestöt eroavat molem
mat. Niiden edu^jat poistuivat jo
Cook kauntin kokouksesta. Juuta­laisen
järjestön toimeenpanevan
komitea ön päättänyt, jo että
järjestö eroaa. Se on ryhty­nyt
toimenpiteisiin järjestääkseen
kielijärjestön konvehtionin syyskesä!
lä, ja muuten rakentaa' suunnitelmia
vastaisen toiminnan uudelleen järjes
tämiseksi. Samaan suunt^n toimi­vat
böömiläiset ja eroamisliike on
käynnissä muidenkin'Vierasldelisten
järjestöjen keskuudessa mitkä vielä
ovat'puolueessa roikkuneet.,
' Sosialiatipuolueesta eroamista jär-jestävät^
paraikaa kaikkC Ne^Yorkis-sa
olevat puolueen n.8. vasemmisto­laiset
ja se aines, joka on m."'m.
cWorkers Council»-julkaiBun takana,
Toimintakykyisin ja elävin aines
Nevtr Yorldssa jättää siis pian puo­lueen.
Kaikki Cook kauntin järjes­tössä
olevat edistysmielisemmät niin­ikään
valmistelevat eroa. Engdahlin
ja hänen seuraajiensa eroaminen on
vain päivän kysymys. Californiassa
on myöskin ryhmittymä, joka on koet
tanut taistella puolueessa tähän 'asti,
mutta Detroitin konventionin pää­tökset
ajavat senkin ulos.
Puolueeseen ei tule jäämään muuta
kuin entinen varJQ, jotaJcomentele-vat
mitä vanhdillisimmat. johtajat ja
jotka eivät tosiallisesti itsekään luo
ta puolueeseensa, inuUa koettavat toi
mia sen rippeiden yhdistämiseksi jo­honkin
pikkuporvarilliseen -valtiolli­seen
liikkeeseen ja sitä tietä he väis­tyvät
todellisen sosialistisen liikkeen
tieltä Amerikassa.
Mmlmh plirtelti To-lonton
S* §• Osaston
• • i l • •
njionTAKAÄ'
VAPAUDESSA!
••) Vert; Rosa Luxemburgin
suhtautumista marxilaisuuteen.
tä kaikki yritykset ratkaista noita
puhtaasti taloudellista tietä» vain l i ­säisivät
vaikeuksia ja yleistä ahdin^-
koa. ;yaikka Saksan kapitalisini vii­me
vuonna osoittikin monessa suh­teessa
elpymisen merkkejä, (tuotan­non
kohoaminen,'pääoman keskitty­minen)
ja jatkuvaa taloudellista ke­hitystä,
on toisaalta, — jos ottaa mai
nitun kapitalismin kokonaisuudes­saan
tarkasteltavaksi sen sisäinen
luhistuminen myös jatkunut hyvää
vauhtia. (Kansan tila on käynyt vie
lä kurjemmaksi. Edistys on olis ta­pahtunut
riist€|ttäv. kustannuksella.
Seurauksena onkin ollut köyhälis­tön
vallankumouksellisen hengen kas
vaminen, mikä ilmenee Saksan yhty­neen
työväenpuolueen »perustamises­sa,
kapitalistisen valtion taloudelli­sessa
ehtymisessä jä yrityksessä pe­rustaa
«valtio valtioon» luomalla jah
tarikaarteja porvariston suojaksi)
Saksan ja Itävallan alueilta voisi
muuten luetella jotakin taloudellisen
edistystä osoittavia ilmiöitä mainitak­semme
vain sikäläisten, työläisten ai
haisesta elintasosta johtuvan > kesä-puutarha
hlsrrastuksen. Ja sentään
ei-kukaan voi väittää, etteikö kapL-tt^
ismin lahoaminen jatkuisi edd-leen,
vaikka Hilferding ja hänen hen
genheimolaisensa väittivät Saksan ja
etenkin Amerikan ja Englannin kapi
talismin viime vuonna olleen toipu­maan
päin.
Ajan mielenkiintoisimpia ja kuvaa
vimpia ilmiöitä on se,'että kumpikin
tietoisesti toisiaan vihaava luokka,
proletariaatti * ja suurporvaristo on
selvillä nykyisen tilanteen vaatimuk­sista,
kun taas kaikkien pienporva-rillisten
ainesten käytös muistuttaa
horjuvaisuudellaan heilurin liikettä.
«Manchester Guardian» esimerkiksi
kirjottua uudenvuoden katsaukses­saan
seuraavaa: «Harkitkaamme ase
maamme kylmäverisesti ja valais­kaamme
sitä muutamilla tosiseikoil­la.-
Ulkomaisten Vekselien kurssi o-sottaa,
että Euroopila on joatamas-matta
ojatta allikkoon. '(Is going
Nyt kun Canadan S. S. Järjestön
suurin ja huomattavin osasto, Toron
ton S. S. Osastoon lopultakin myy­nyt
tuon toistakymmentä ruötta
myynnlnalaisena olevan talorShjansä,
lienee palkallaan luoda pikkainen,
yleispiirteinen silmäys tuon osaston
kymmen vuotiseen toimintaan. Se
seikka, että joko osasto myy talonsa
ei itseasiassa, oje sen arvoinen,etta se
sietäisi erikoista muistelemista, mut­ta
kysymyksessä oleva osasto on-jon
kunverran poikkeusasemassa; Onhan
meiDe kaildlle tunnettua, että Cana­dan
Suomalaisen: Sosialistijäijestön
toimeenpaneva komitea K»;) valittu
Toronton osaston jäsenistä, joista ky
vin; moni^iova^t saaneet kuomaitavan
osan kasvatuksestaan, eritoten;juuri
aosialiftisesta - kasvatuksestaan tuon
nyt myjjrdyn talon seinien aisalla.
Ulkopuolisille saattaa näyttää aO-tä,
että Toroqton suomalaisten ao^
aialiatien keskuudessa olisi aina koh-diatebtQ
koko se toiminta o ^ i n osas­to
on yhtynyt (nimittäin kaavatta-maan
jäseniään kapitalistisen'Järjefr'
telmän.vihollisiksi).juuri sitä järjea-telmää
vastaan, jonka painamana ko­ko
mailman köyhälistöluokka on*elä-nyt.
Niin ei kuitenkaan ole asian­laita.
Äärettömän paljon on osasto
saanut toimintaajastaan käyttää si­säisten
erimielisyyksien ja riitaisuuk
sien selvittelyyn. Jos missään nön
juuri Torontossa on ^svatusjyö.kär
sinyt suunnattomasti juuri sen t^-
den, että sen jäsenistössä on vallinnut
mitä suurin tietämättömyydestä joh­tuva
eripuraisuus.
Aina on ollut joukossa henkilöitä,
joiden tietämättömyyden puutteesta
johtuvana tehtävpiä on ollut saada
aikaan riitaisuuksia. Jos paikkakun­nalle
on sattunut pysähtymään jo
muualla sosialistisessa toiminnassa
kouliintuneita tovereita, ja ne ovat
pyrkineet sanomaan sanottavansa o^
saston niin sisäisiin kuin ulkonaisiin­kin
asioihin, ja varsinkin jos heidän
mielipiteensä erinäisissä asioissa o-vat
sattuneet olemaan toiset kuin mi­tä
jotkut edellämainitunlaiset riitai­suuksien
rakentajat ovat omanneet,
on sellaiset voitu tuomita yaikka so­sialistisen
toiminnan hajottajiksi, ja
maalattu rmilä katalimmilla nimityk­sillä,
tarkotuksella saada heidät siten
Vetääntymään osaston toiminnasta
syrjään. Joissakin suhteissa siinä o-vat
onnistuneet«; mutta useimmissa ta
pauksissa epäonnistuneet, sillä osas­tossa
on' sentääh vallinnut kansan­valta
ja yksilöt eivät ole päääseet^uu
restikaan määräämään. ^
Toronton osastossa, kuten luonnol
lista on pyritty pitämään järjestön te
kerniä päätöksiä pyhinä, mutta se ei
ole aina ja kaikkia tyydyttänyt. .On
ollut jäseniä^ jotka ovat uhmanneet
enemmistöpäätöksiä ja joitakin uh­maajia
Oli ollu£ pakko erottaa. On
siis käytetty joukkokoria, vaikkakin
sellainen on ollut kauhistus niille, jot
ka kurinpitosaännöksistä «ivat ole pe
rcstaaeet ja joHIe ecnsiäet ovat ol­leet
vaan kuolleita kirjaimta.
Osaston kariin tyytymäjtömät o-vat
joskus keränneet ryhmän ja ryh
tyneet-puuhaamaan Joniniclaista ryh­mätoimintaa,
jossa ei tarvitdiii olla
jonkkokuriin taivatfttuja. Vksr täl­lainen
ryhmä perustettiin I.W.W. ni­missä
muistaakseni vuonna 1917 lo­pulla
tai 1918 aInsHa. Ryhmää toi­minta
ei kuitenkaan eaanut riittävää
from.bad to worst) vaikka aselevosta
on jo kulunut kaksi vuotta. Entä jot
taanne kehittyy tamaan anuntaan sen
raavienkin kahden vuoden, kuluessa?
Kansa' yhtä: vähän kuin Sallitus, ei
osoita ymmärtävänsä .tilanteen vaka­vuutta.
Kaikkien sOtaa käyneitten
maitten menot ovat suuremmat kuin
tulot. Niiden on siis joko pakko teh­dä
uusia velkoja, tai enentää seteli-teoUisuuttaanj
välttääkseen • moista
järjettÖmy3rttä tekeb Englannin hal­litus
epätoivoisia^ yrityksiä rasittaa
kansaa ylenmääräisillä veroilla, jot­ka
tekevät lopun kaikesta ulkomaa-kaupasta.
Venäjä on jo tehnyt ku­perkeikan,
sen teollisuus on kadotuk­sen
partaalla. Entä jo».Puola ja t
tavalta «euraavnt «en esimerkiäi ja
me •orramme niiden mahana. Mikä'^
hiin sitten ^envohil:» Meidän ei eh­kä
tarvitse erikoisesti huomauttaa, et
tä jo tämäkin yksinomaan raha-asioi
ta valaiseva lausunto paljastaa tilan^-
teen kaikessa toivottomuudessaan.
Kuten «pie Neude FreePressenkin»
samanaikuinen taloudellinen selonte­ko
(1 päivältä tammikuuta 1921),
joka kaikessa lyhykäisyydessään kuu
luu!. «Koko maihnalle, mutta erit­täinkin
meidän kovia kokeneelle i -
sänmaallemme, oli vuosi l@20 kavion
vQotb. Tksinpä sosialidemokraatit­kin
tekevät auttamattomassa haja­mielisyydessään
viittauksia, jotka to>
distavat heidän olevan selvillä kapi­talistisen
valtion nopeasta rappautn-misesta.
Mutta olisi kenties liikaa
vaatia sosialidemokraatteja^ ryhty­mään
romahduksen vaatimiin toimen
piteisiin. Se menee ;yli heidän voimi­ensa.
Niinpä kirjottaa<Arbeiter Zei­tung
» viime tammikuussa: «Viimeiset
tapahtumat ovat antaneet meille sen
opetuksen, että k-apitalistiset keinot
eivät kelpaa mihin^än; Vain luova
sosialistinen järjestelmä voi johtaa
meidät umpUujastä. Tästä onteh^'
tävä tarvittavat johtopäätökseb.
Kapitalistisen talouden liikevoima^
voitonhimo, kasvoi mailmansoäan ai­kana
huippuunsa. Säilyttääkseen kes
kannatusta ja vaikkaldn sen jusenek
si haalittiin kaikid, jotka syystä tai
toisesta olivat vihamielisiä Toronton
S. S. Osaston toiminnalle (Kirkkoja
ja Canadan uutisten Urjeenvaihtajia
myöten) ei se ottanut elääkseen. Se
kuoli, koska sillä ei ollut periaatteel
lista pohjaa elääkseen. \
Mutta Osastoa vastaan taistelleet
väärinymmärretyt nero^ jos siksi her
ta nyt nimitämme eivät tyytyneer tä
hän. Jotain pitäisi saada aikaan, jo­ka
olisi vastapainona sosialistiselle
toiminnalle, jota osasto edusti. Syn
tyi O.B.U Canadaan. Ja vaikkakin
S. S. Järjestö, ja aen mukana tie­tysti
: Toronton - osastokin ryhtyivät
eanadalaisen teollisuusjärjestön «pro­paganda
järjestöksi», B.O. antoivat pu
hujassa ja lehtensä jä' vieläpä osasto-toimintansakin
osittain teollisuusunio
nismin asiaa ajamaan oli Toronton
osastossa jotain sellaista, jota ei eri­puraisuuksien
rakentajat voineet sie
tää ja jota vastaan hinnalla millä ta
hansa oli taisteltava.
Niille rähinöi&ijöille, ei riittänyt
se, että olisivat yhtyneet Toronton
eng^anninkieliaeen O.BUm osastoon^
vaan oli saatava perustettua suoma­laista
sosialistiosastoa vastustava suo
malainen unitti. Jäsenluku tuohon
unitiin kerättiin juuri sellaisista
henkilöistä,.jotka pääasiallisimpana
tehtävänään aikaisemmin olivat, pitä
neet sellaisten Toronton osaston jä<
sentenvpersoonallisen nälyimisen, jot
ka oliva^ toiminn^llami osottaneet o-levansa
suomalaisten työläisten ku.
-mouksellisen kasvatustyön mitä vii
pittömämpiä' edistäjiä. Nämät uni
tin johtajat saivat joitakin rehellisiä
työläisiä mukaansa pääasiallisin
tehtävä unitissa ke^iittyi^S. S. Jär­jestön
ja Toronton josaston mustaami
seen.
Toronton' osasto ei kuitenkaan kat
sonut asiakseen ryhtyä erikoiseen uni
tin vastustamiseen, käsittäen, että se
vaan lisäisi erimielisyyttä Toronton
suomalaisten keskuudessa, vaan an
toipa oman hnoneustonsakin niille, jo
ta sitten käytettiin S. S. Järjestön, ---
joka on tunnustanut kolmannen In-ternationalen
periaatteet — mustaa­miseen.
,
Nämä olivatkin sitten pääasiallisim
mat järjestetyt toimenpiteet, jolla
Toronton osaston kumouksellista toi
mintaa koitettiin hidastuttaa^ joka
kuitenkin: osoitti suurimipalta osal-taan'
tuloksia tuottamattomalta.
Lukemattomia muita pienempiä
toimenpiteitä järjestettiin osastoon
kuuluvien joittenkin jäsenten toimes
ta. Yksi huvittavimmista lienee se
että eräälle osaston jäsenelle.värkät
tiin paheksumislause siitä, että se o-sastolta
lupaa kysymättä teki voita­vansa
järjestömme lehden Vapauden
levittämiseksi. Omituisinta jutussa
oli se, etä toimenpide hyvänä hyväk­syttiin,
mutta kun siihen ei oltu ky­sytty
lupaa annettiin paheksumislau-
Doliamta |
s ' • • •••^s-
I , ULHETYSKULUT OVAT SEUEAAVAI: |
s 40c. lähetykdstä aUe §30.00; SOe. läfae^ksistä. S30-Jtin . I
S ^lähetyksistä $40.00~?60.00; 75c lähetyksistä Zeo.oSmtn S« «
I '1100.00 25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää, ^ |
VAPAUS f
SadbBi5,0iiil
Toront^raa ottaa rahalähetyksiä vastaan to«r. A* E ffiii liy» ^ * s'
fair Avenue. , " ' " ^ ' ^ ' 7 B ^ ^ |t
Hiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiinii»niiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|,,,,„
£iiiiiinHiiiuiiiiHiiiiiiiiiiiautiHiiHiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniinHiiiiiiiiii|,|,^^^^^
kimääräisen voifitonsa keskinäisestä
kilpailusta huolimatta katsoi kapita'
listien keskusneuvqsto parhaaksi ma­nata
esiin mailmansodän. Kapitalis­tit
tekivät tämän hymy huulilla ja
varmoina voitostaian. He kuvittelivat
senkautta voivansa suurenna voit­tonsa
määrää. Heidän eteensä oli ava
utuva metsästyskenttä,jolla' - heidän
voitonh. saisi Vapaasti ^ mellastaa.
He tahtoivat luoda uuden Eldoradon,
missä sammuttaa kullanjanoaan. Mut
ta heidän kävikin kuten Rooman rik­kaimman
miehen, Krassukseur jonka
kurkkuunkaadettiin sulatettua kul­taa.
Alussa näytti tosin kaikki käy­vän
kuten laskettu oli. Sotaakäyvi-en
valtojen lainahalu oli loputon. Se
tarjosi kapitalisteille erinomaisia ^ ti­laisuuksia
sijoittaa rahojaan hyvää
korkoa vastaan. Ja kun obligatioo.
nit alkoivat käydä epävarmoiksi oli
kapitalisteilla jälleen suuri voiton
mahdollisuus myydessään ne ajoissa
kaksinkertaisella voitolla pikkupor­varistolle.
Sodan 'johdosta kärsivän
köyhälistön suuri hätä oli vain kapi
talisteille erinomaisten riistomahdol-lisuuksien
aikaa. Sota-ajan mainiot
taloudelliset olot synnyttivät porva­ristossa
suuren tyytyväisyyden tun­teen.
Sillä oli täysi syy yUstää tätä
mailman parhaimmaksi kaHnsta mah­dollisista
mailmoista. Sillä kaiken
juostessa säännöllistä latuaan käy
porvariston hyvin ja mailman joutu­essa
vähän niinkuin rempalleen, käy
porvariston ainakm yhtä kyvin, jol-iM^
eTä paremmin. TällaisMsa pe­rin
täydellisessä m&ilmasää on Voitos­ta
tai tappiosta \rain se seuraus, että
porvaristoa odottaa joka tapaukses­sa
sodan jälkeiset konjuriktuörit, so­danaikaisen
voitto-osinlcojuhlan mai­nio
jatko. Köyhälistö taas saa joka
tapauksessa kärsiä hätää. Kapitalis­mi
merkitsee porvaristolle vain voit­toa,
proletariaatille taas*en vain pelk­kää
tappiota. Mutta porvarillisen ma
ilman «täydellisyyttä» häiritsivät eri­näiset
seikat, sellaiset kuin äkillisel
suriiivaihtelut ja joukkojen osoitta-
Olemme jo ennemmin haonnaltaneet Vapandet
aa seka^yosUn persoonallisilla kirjeillä, joKaiita jo ^
ka ei ole tehnyt saeritasta tililleen, ilafaan meimei.
sa ei haoraantnksesta ole olint mitään äpuB, pSiti.
vastoin asianomaiset aivan kuin kiosoa tehden hno.
mantnlcsenjälesti eivät ole lahettftDeet rahaa oi.
lenkaan. '
Jos eivät asianomaiset t.L 15 p. meonesiS ole
suorittaneet tiliinsä onatnoakebo kutsua johto*
kunta koolle ja paäljtaä lakata Vapautta julkaite-matta
kolme kertaa viikossa. Tima on vimeinen
knomaptus' ja lausumamme esitys pannaan käytäni.
tSon aivon nopeasti j o s r a h a a ' alä tulemaan. Me'
emme ole ruikuttaneet mitään avustusta, emmekä
sellaiseen nytkaSn pyri. Me lyhyesti vaadimme
suoritutta asianomaisten laskuista,' siinä kaikki.
Sen litaksi että lehden on pakko muuttaa kah.
desti viikossa ilmestyväksi, olemme pakotetut kat­kaisemaa^
asiamiesten lähettämät sellaiset lilauk*
set, joitta ei ole lähetetty suoritusta.
VAPAUDEN KONTTORI.
rMiiiimiiiiiiiimiimiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
se, jota sitten suurin osa sen anta­jista
ovat jälestäpäin katuneet ja huo
manneet epäjohdonmukaisuudeksi.
Sivulliselle nuo erimielisyydet saat
tavat näyttää mitään merkityksettö­miltä,'
mutta Toronton osaston ke^
hitykselle, toimiessaan paikkakunnan
suomalaisten valistamiseksi on niistä
sentään ollut joltinenkin määrä hait­taa.
Emme tässä tahdo väittää, että
juuri Toronton osasto olisi ainoa, jo­ka
sisäisistä riitaisuuksista on kärsi-lyt.
Niitä on monia muita osastoja,
mutta ei kai muualla ole ainakaan sa
masaa määrässä pyritty vaikeutta­maan
kapitalistista järjestelmää vas­taan
tähdättyä toimintaa; Muuten
olkoonpa sellaista tapahtunut missä
tahansa, on se paheksuttavaa, sUlä
työväenluokan rintama ei sellaisessa^
ma «kunnioituksen» puute; Porva­risto
on -pitänyt lukemattomia kan­sainvälisiä
ja kansallisia taloudellisia
.leuvotteluja. Tämä osoittaa sitä, et­tei
valtaa pitävä luokka kykene val­vomaan
koko luokkansa etuja yksi-tyistetujen
kustannuksella, mikä ei
olekaan ihme, kun ^ ottaa huomioon
i ä n itsekkään luokan kuin porvaris­to;.
Se ei kyennyt järjestämään ^ra-hä-
asioitaan tuntuvan itseveroituk-sen.
avulla tai perustamalla kaJpsaiii-välisiä
luottosuhteita. Siten syntyi
sota-ajan jälkeistä kukoistusta seu­rannut
nykyinen mailman taloudellis
nen ahdinko, joka_ voitonhimon vuok­si
on kehittymässä «kriisikonjuktuu-riksi
». Yleisen ahdingon aikana ko­ettavat
kapitalistit pysyttää voitton
sa ainakin samalla tasolla kuin sqta-aikana.'
Yrittävätpä vielä kohottaa-kin
sitä; Tämä tapahtuu tietenkin
sortamalla taloudellisesti, heikompia
luokkaveljiä ja ensi sijassa köyhälis­töä.
«Kaikki voiton hyväksi».
M.
Mailmansota vaati hyödyttömien
tavarain tuottamista entistä suurenh
m a ^ määrässä. SeH Botaakäyvien
että puolueettomien maitten tuotan­tovoimia
ponnistetun Säiimmi^iseen
asti. Mailmansodän nopeasti jauha­va
» mylly tarvitsi lakkaamatta iitaka-ainetta
ja se oli pidettävä käynnissä
mihin-luntaan: tahansa. Tuotannon
tilanteessa ole se, miksi se on tarkoi- ;
tettu. ^
Nyt.kun Toronton osasto rakentai:
uuden ajanmukaisemman talon, oli­si
toivottavaa, - että paikkakunnan sa»-
malaiset työläiset kaikki saataiaia '
puhaltamaan yhteen hiileen. On py-,
rittävä ennenkaikkea käsittämään,
tärkeä.ja työväenluokan vallankn-.
moukselliselle luonteelle välttämätöii •
tosiasia, että on olemassa kaksi luok­kaa,
kapitalistiluokka ja köyhälistö-luokka,
joiden edut ovat yhteenBOTit-tamattomasti
vastakkaiset ja että tj>>
väenluokan yhtenäinen rintama, kai­kista
persoonallisista pikkupyyteistl
Vapaana asetetaan palvelemaan xm
sitä asiaa, joka ennemmin eli myö­hemmin
koituu kapitalistisen jäije.»-
telmän auttamattomaksi häviöksi.
nousu tarjosi tavaroitten luojille,
markkinoitten vailtiaille ^ i siis kapi
talistalle hyvän tikisouden tyydyii-tää.
voitonhimoaan. ^ Saarronalaisis-sa
keski-Europan ipaissa vaadittiin
tuottajoUta äärimmäisiä ponnistuk­sia.
Maan tuotantokykyä koetettiin
kohottaa mitä laajaperäisemmällä vii
jelyksellä. - ^Teollisuuden alalla taas
käytettiin raaka-aineita, keinotekoi­sia
raaka-aineita, tuotanto- ja työvoi
ma säästelemättä- ^ Sodan jälkeisenä
aikana, tapahtui näissä maissa laaja­peräisiä
omaisuuden ja-^tuotantoväh*-
neitten siirtoja, tapahtui mitä hur­jimpia'
porssikeinotteluja, samalla;
kun tavaroitten hinnat kohosivat hm-maavan
' korkeiksi niiden knlkicsst.
monien välikäsien kautta. Seolibni;
jausten aikaa. Tällaisen uusiaiisi-.
sen riistokapitalismin viettäessä oigi
oitaan alkoi tuotanto ehtyä peloittt
vassa määrässä. (Tehtaita suljetaaa,
työhalu kätoo). Kulutuksen alaB».;
näyttäytyy pian haitallisia seurani-v
sia sellaisia, kuin kansan elintasoa;
tuntuva ja nopea aleneminen. Ker
ki-Europan väestössä ilmenevä wr- ;
jrius jatkuu «ota-ajan jälkeentii
Heltymättä. Tämä ei selviä havaia-;
nollisesti, jos tarkastamme viime 'ns-sien
taloudellista taantumusta. JM-:
pidämme kulutusta ennen vuota-
1914 kulutuksen mittana, selviää ^
raavasta, miten pitk-in askelin S^-:
san työmies on lähestynyt knrytm'» j
Kncsinskyh tekemän laotettavaa^s-"
laston mukaan oli Saksan työlaista ;
keskimääräinen viikkoansio rm^'
kuussa vuonna 1920 240 narkk»;
alkeellisempain elinvaatimnsten W'
dyttäminen vaati samaan aikaaj 3^
markkaa. Työläisten ansio oli s»
vain'3/4 osa elinkustennuksisö «-
taavasta summasta. Ynmemf^ .
simi ennen sotaa oli viikkoaiiao
Kmäärin 35 markkaa ja elink^^
nakset vaativat tuskin 29 marK^ :
Ennen sotaa ansaitsi siis Saksan^^
mira 21 pros: enemmän "fflJ^.
välttämättömästi oU
kyaän on hähen ansionsa y » " ^
46 p«w. pienempi.
taa. Mikä lnku-.parhaiten k o^
nälfiäparannuksen tilaa ]a nii«
täymyksiä, joiden alaisena ^
työväestö-tälla hetkellä on. ^
tut numerot koskevat vakma^
kan nauttijoita, vielä hnonog^
tietenkiix lukuisten tilapa^Jf"^
asema. Puhumattakaan su-»^^^
tyottomien-ja lakontehneitf ^
ten on oltava miltei
mahdollisunksia vaula. ••["^^^j
ka nälkä-jäytää-SafeankoP^,.
elinvoimia, osoittaa parfia"^
tuatijpitten.seIlaLcts3 ^^^^