Vapaus, April 3, 1956

              Sivit 2 TiislaJna, liubtik. 3 ~ Tuesdsy, April 3,
MiMiii
««'ieBoad c9«M BsO fey. Uie Patt
VbosaAil» #i|d flalnritoi» h]r.|r«iwfi»
faUilbil« CoiPlMJljr {4(1. «t lOO-l»
fllBi^tnL W« Cbtdtmiy, Ont, Cansds
EuStskcL EdUor W. Eklontf- ISMUnt
jMfdm»: 8091 €8. iSodbtuy. Onfaiilo. AHvenisuHi r»ua upoo «ppUcaUoD
TrsRstaUon free «tf ehvge.
mAUSaZNNAT;
s kk Sit&
Vhdmaiioiu*; S fk «HO « fck^
Suotnesu: ] «k. 8 i « « kk. 4.75
SYNTYM^i
PÄIVIÄ
Talousavun antoa kannatetaan
Pääsiäispyhien edellä julkaistuissa uutistiedoiesa kerrot­tiin
ulkominist^i Lester Pearsonin ehdottaneen presidentti
Eisenho^erin, pääministeri St. Laurentin, ja presidentti Ruiz
<!l^^inesin neuvonpidossa'White Sulphur Springissa, että Yh-djrgvaltain/
ja Neuvostoliiton pitäisi vaihtaa*keskenään suun-niteimia
siitä, mitcäi ne aikovat avustaa n.s, jälellejääneitä
, ftioita." Meidän lehtemme kannattaa t^alou^avun antaa n.8.
jälellejäänellleinaine. ' \
r^lSanomalehtikirjeenvaihtaja George Kitchenin lausunnon
. mij^^dn mr, Pearsonin ^^dotus ei kuitenkaan aiheuttanut
" ainakaan hetikohtäisesti mitään vastavaikutteita Yhdysval-
, tam iäKölta. ' ^
- A , Mutta .harien uutistietonsa perusteella mainitussa neu-
" vonpidossa päästiin yleispiirteiseen yhteisymmärrykseen sii-
, ta, etta'l*f^ohjöiSrAmerikan maiden pitäisi antaa vasta itse-
. nSis^yneiden maiden, kuten Intian, Pakistanin ja Indonesian
tielä$/jotta ne (Pohjois-Amerikan maat) ovat valmiina autta-
' niitä vointinsa mukaan moraalisesti ja taloudellisesti.
'T|^a aiittaisi häiiä,maita joutumasta kommunismin,alaisuu-
.^-^JToisin sanoen k.o. konferenssissa hyväksyttiin ajatus, että ]
f^ssejä^vasia vapautuneita maita avustetaan "j^oraalisesti ja
. . taloudellise^tr' — jos ne suostuvat siihen, että ne vofdaan
} "pifelastaa kommutiisiriivaäralta".
- Mutta asia -onkin'juuri niin, että esimerkiksi Intia ja
Indohes^ eivät halua'mitäan^'avustusta", minkä hintana ja
^ ^tona ^on taistelu .i>Iematonta kommunismivaaraa vastaan|
Nämä mäat>oVa1^Woneen kertaan julistaneet, ettei niillä ole^
m i ^ n pelkcfa kommunismista, mutta^ sen sijaan suurtakin
^ pelkoa i'a^stuksesta'", tninkä hintana on vissit ulkomaiden^
^ sanelemat «hdoty. / ^ " .
j rt*Kun mf«'P*ai^onjÄ, kerrotaan perustelleen ehdotustaan: cmiä, 'että hänfen"esityksensä perusteella voitaisiin vastata;
' ;|feuvostoiiiion "iSlOffiin" eli uhkapeliin Intialle ja Päkistanhrel
iuLvatun^^ialousayUh suhteen, niin meillä on syytä hieman vcr-:
^ t a jiiaii^en suurvaltojen^ avustusmenetelmiä. > , >
r ..-.Ottakaamme.ensiksi Yhdysvallat; Kuten muistettaneen,;
j^resideiitti Eisenhower esitti'maaliskuun 19 pnä ehdotuksen, (
"^Ättä'Yhdysvaltain kongressi luovuttaisi $4,859,000,000 suu-
^: ^isäii;hiäärärahah siinä mietessä, että voidaan avustaa mui";
> ta mai(ta^ sotilaallisesti ja taloudellisesti, Samalla hän selitti,
^ ',eitä täti^^avitstUsohjelmaa"^ jatkettava ainakin kymme-
^]^enyuoiia^"siUä'tata ulkomaiden avustusohjelmaa dn ia»-'
,,^|ennett£fva;'öikä supistettava, s'en vuoksi kun Neuvostoliitto
on öttatM|t''sotnaa|listen voimakeinojen tilalle käytäntöön?
' |t^uppaal^jelman vapaan maailman maiden kanssa. Neuvos-;
^ Joliftori manööveriin, mika on'vielä kehittymässä, sisältyy tar­joukset
molemminpuolisista kauppasopimuksista, mihin saat-^
^tia^sisättyä^kölitia* aseiden, tuotantolaitosten ja, t
vustukjjeh siihtöen*^'' (|!!rew York Timesin uutinen 'maalisk.
9 pnä.),
F^residenttiElsenhovver on siis jo ryhtynyt toimenpitei­siin
Neuvostoliitosta "uhkaavan talous vaaran" torjumiseksiiil
mistä ulkoministeri Pearson puhui. Mutta minkälaista on
^amä Yhdysvaltain avustus? Kolme neljäsosaa presidentti?^
£isenKöwefinsvaatrmasta avustussummasta;
^ ehdotetaan käytettäväksi "avustettavien" maiden aseistami­seenkin^
mitä nämä jäleUejääneet maat eivät halua, eivätkä <
'tarvitse, 'Vain murut (kaikkiaan 337,000,000 dollaria) eh-
4otetaanckaytettäväksijälelle=jääneiden maiden^
:^akentamisen'ja" edistämisen hyväksi.
^ Kun tähän lisätään se tunnettu tosiasia, että Yhdysval­lat
ei anna senttiäkään minkään maan talousaseman paranta­miseksi
ilman vissejä ehtoja — ja että sen avustuksen hinta­na
on maan elinvoimiavkuluttava uudelleen aseistuminen sekä
iaindjen suhteellisen korkeat korot (esimerkiksi Suomi
joutuu maksamaan Yhdysvalloille noin puolta korkeam­paa
korkoa mitä se maksaa Neuvostoliitosta saamastaan lai­dasta),
niin ei ole lainkaan ihme, vaikk^ teknillisesti jälelle--
|ääneet maat ovat' mieluimmin vastaanottamatta Yhdysval­tain
tyrlqrttämää "apua.'* »
^ Juuri tämän vuoksi on esimerkiksi Britannian ulkorninis-
^eri Selwyn Lloyd ehdottanut, etta sellaisten''sotilasluontois-ten
liittojen kuin SEATOm pitäisi korostaa enemmän talou­dellisen
avustuksen merkitystä Mutta sekään ei ole saanut
vastakaikua Yhdysvalloista!
/cMutta entäs Neuvostoliiton antama ja tarjoama avustus?
Yhtenäi kirkkaimpana; esimerkkinä meille Canadan suo-hialaisille
ovat ne dollarilainat, mitä Suomi on saanut Neu-vvosioliitosta.
Kumpaankaan dollarllainaan ei liity minkäänr
laisia ehtojav: Suomea ei ole vaadittu teke sitä eikä tätä.
' l^äinvastoin on Neuvostoliitosta sanottu, että Suomi voi käyt-
{^ä nämä lainarahat miten se itse parhaaksi katsoo. Kaiken
äMsäkslN
^ei puolta: alhaisempi kuin ne korot, mitä -Suomi joutuu mak­samaan
Yhdysvalloista saamista lainoista,
i Toiseksi; Neuvostoliiton ja Suomen kesken on tehty vis-sejär
sopimuksia ja järjestelyjä^t
;minhan edistämiseksi: Tä^ ettäkysy-feys-
onsasialistisen ja kapitalistisen maan välisistä suhte^^
ja kaiken lisäki niin, että Neuvostoliitolla on tässä suhteessa
mestasaavansa!
\ "Mutta" sanovat jotkut näsäviisaat, "Suomi on jostakin.
Sjrystä poikkeusasemassa." " . , '
\ Tosiasia kuitenkin on, että viimeaikoina on solmittu koko
;i|oukko r uusia^^ sopimuksia, joiden pohjalla Neu-
'vostoliitto antaa monille maille luottoa ja teknillistä apua
miden taloudellisessa kehityksessä.
f f Tammikuun 28 pnä 1956 alleltirjoitettxin Kabulissa Neu-
:/yostoliiton?ja Afganistan!
^gänistanin talouden kehittämiseksi. Tämän sopimuksen
perusteella Neuvostoliitto mm. auttaa Afganistania sen maa­talouden
kehittämisessä sekä kastelu-, voima- ja liikenne-
• laitosten rakentamisessa. Tässä yhteydessä Neuvostoliitto on
|intanut Afganistanille pitkäaikaista luottoa l00^'i^i||opnaa
^^inerikan dollaria. Tämän luoton perusteella Neuvostoliitto
'..ioimittaa Afganistanille teollisuuskalustoa ja tarveaineita^ se-
^iätarjoaa muuta teknnillisen avun antamisen yhteydes^tar- ,
slvit^vaa palvelusta.
*
im
täyttää keakivlikkooa. Ixubtjkaaa 4.
piivän* 69 vaotta.
Yhiymme »ukiUaJalea ja tattaylfp
onofSiioivotiiksiln,
Pravddii faiisunto Stalinista
Kyspyksiä ja
väsfauksia
Kfsymy»} Voiko vatUiuudeo aras-tus-
eiäketta: muttlval)^ es-vuotiaaUa
benkiiniä^ oVa muita tuloja kuin tä­mä
tiVSAtet ^ Jos saa olla^ kuinka.': pal­jon?.:
;^; Vapauden lukija Lockerby.
Vastaus: 65 70-vuotiaat henki­löt
voivat saada iätä. vanhuuden
avustu8-e'äketta ' .varattomuuden - ja
tydkyvyttömyydetl .'Hmeans test)pe­rusteella.
- ' '
Yksinäisen. j63-vuotiaan henkilön
tulot eivät saa tätsä tapaukssssa nous.
ta S720 suuremmajcsi vuodessa — Ja
tähän^summaaii 'on laskettava v myös
tämä eläketulo.- Toisin sanöetC saa-
VBm sOofn» M «sf
naailau» Jdfsqitettsr «mvf» ]i|W'
«en pfloJMen 2». edasfajakofc^pk-
KM» mbrtteftass yi*aöpalv»n-nan
ttfonifsembeen. Bwnt»^pm^
AvuMtla Wtiii,li—mrinftlbfi»
Vtifämn toäaitniklrJoItakMeo
iyuamiuffi^sen auktortteetlD kohotta-viäKgs^
saavuttamien tulosten poh­jalla.
Ilman riittäviä, Ja oikeata.
! afiarxilsii8'}ndf}Mi$tä talkmtaa camä
V8«taEt«neet Iralkenlaiäa Julkisia mie­lenosoituksia
yksityi^haiki öiden Ol­issa
- kysymyjae^". Poikkeuksena
oa vain tapatis. Jolla Olisi Jonkinlainen
merkUitävä päämäärä. Ennenkaikkea
;me vastustimme m<eIenos9ltul£sia,
neuvoettokansan Jättl&ismäiset uuden
yhteiskunnan rakennustyösfä : kom-fltoiistigeo
pupluge» johdolla saa vut- f Jotka eläessämme koskisivat meitä
tamat voitot, jotka olivat seurauksena ihenkilö^cohtaisesti':'; lEd. teos, csa 28.
mandsmi!)-leninismin osoittamista'sivu 38S). ,
historiallisista lainmukaisuuksista, l i i -
te^tJln epäoiCeudexmiukaisesti: yjiden
ilmilsen r^;Sialihin ansioiiiin ja seli­tettiin
ijM^ic^kinlaisiksi hänen eriköl-dakfeen
$40 kuukaudet ? vanhuuden
eläke-avustusta, hetikilön muut V)M»-
silulotelvätsaa nousfa;<2Sq'smirem4
maksi vuodessa- Mutta ^vaiicka tulot
nousevatkin 'Vähän v^^suuremmaksi,
henkilöllä on siltin mahdollisuus saa­da-
Jossain :niäär/n< (vähemmän f kuin
$40 kuukaudessa) vanhuuden eläke-avustuita.
Avlo'iitos8a oley^n fiS-vuotta 'täyt­täneen
henkilön ;VuoaituIot; sisältyen
siihen myös eläke-irakuutusmaksut,
saavat noiista-korkeintaan 1,200 dol­lariin
— edellyttäeh^ tietysti, että ano­ja,
asuu yhdessä vaimonsa (tai mie­hensä)
kanssa. ' ' ^ > ^
^TAtsMlSTA' . ' .
: - UUSI SUOMI on artikkelissaan ^ ofr-t4nut
eilen käait^ltävöksettn ^en Cosi-j
asian, että Neuv9;$toIlif<>'-Sjai on tehty
loppu yksilön palvonnasta; Tämä leh^
tl kuten monet miiuikm näkee siinä
kertaka^kkiasn merkin ^talinln n i ­menkin'poiSvpyyhkimisestä
Ja-vielä-^
kln .-enemmän: lehti ennustaa, että
neuvostoialöudessi^in tultaisiin nyt
menemään kapitälisniin Taiteille:
. . . 'Tämän päämäärän saavutta­minen
ei kuitenkaan ole, mahdollista
— niin ,he saattavat uskoa Jollei
Stalinin,aikaista Järjestelmää muute-;
'.a, Jollei yksityilnen aloitekykyjä vas-hiuntunnesaaiainakin
samantapais­ta;
vaikkakaan ei samanaste^sta llik-kumaUIaa
kuin kapitalistisissa mais-,
sa. Näiden telouden ; viimeaikainen
kohentuminen ttunnustetaan:nyttem'^:
min aikaisemmin'hellittyjen teoilain
vastaisesti NeuvostoUitossa." ^- ,
SUOMEN, SOai/^JOEMOKXtAAT-TI
käsittelee artikkelissaan , samaa
isaa, mutta ott kannanotoissaan
US:a paljon asiallisempi. l,ehti kir­joittaa
"uudesta sutintäucsesta" mm.:
'Suuntauksen muutoitsen ei siten
ifälttämättä tarvitse merkitä keu iner
icityk^ellisempää; kuin että. palataan
annen .Stalinia vallinneeseen; kollek­tiiviseen
johtoon Ja' että otetaan huo.
miaon maailmantilanteen muuttumi­nen
sotaa vällttöAiäsM seuraimeiden
vuosien jälkeen.. Edessä än uusi maa<^
ilmantilanne. Ja' iparxllais-leniniläi-nen-
dialektiikan : mukaan .menetel­mien
on: oltava:, sopusoinnussa tilan­teen
vaatimusten'kanssa."
TYÖKANSAN SANO.VAT kirjoit­taa
asiasta mm.:
'•Neuvostoliiton Kommunistisen
Puolueen suhtautuminen tähän kysy­mykseen
on eräs esimerkki rohkeu­desta,
millä se hetikilöön katsomatta
arvostelee v.'rheitä Ja, heikkotiksia,
niin menneisyydessä: kuin iiykyhetkel-läkin
tapahtiineita,Jotla'eteenpäin-meno
kaiteilla aloiiia-ollsl vieläkin no­peampaa
. kuin se nyt pn ollut. Mutta
ei ehtyvät ne. Jotka arvioivat suorite­tun
arvostelun NKP:n:' tai^neuvosto-
Jfirjestelmän heikkouden 7 merkiksi.
Mikään el voi tehdä tyhjäfcil kommu.
nismin räkennustyösi&v saavutettuja
valtavia tuloksia, mitkä vakutitta-vasli
todistavat sosialistisen Järjes­telmän
etevämmyyttä.' Päinvastoin
suoritettu arvostelu ja aiihien suhtau­tuminen
^ neuvostokansan ~ tatuoita'
osoittaa; että NeuvostöliitonKömab-^
nlstisen Puolueen -Keskusiomlfia
nauttii neuvostokansojen' ehdotonta
luottamusta Ja etta^ puolue yä^näi-senä
ja tiivUnä toteuttaa edustajako-kcuksen
mä&rtttelemlä suUria telitä-vlä."
— Canadan pohjoinen alue, North-west
Terrltories, Joka -käsittää I,-
309 000 neliömailia; tuli Canadan liit­tovaltion
alaiseksi v. 1889.
lueen %X edtfstajakokoukse»^ joka
laati ^«utlfenmol8«I•jbhjelmka^^^^^^
meJatkMvaUe ke&itykseil^tidfä Icom-munismiin,
' annettiin' • perus'teelUnen
mandlalsrleninlläinen : analyysi i puo-fueenv
johtamien r.; kansan
ratkaisevasta osuudesta sasiallstlfeen
rakennustyön ja: yksilönpalvotman
vaarallisuudesta. £dU5taJakokons?^o-mitsiipäättävälsestl
yksilönpalvoxinan
vieraana ' marxlsmlnrr. ja . leninismin
hengelle^ ,
.vPUolttöen
pääjtösiauselmassa NiCP:n>B:«skU8ko-m
i t i ^ - ^ toiminj^selostuksen; johdosta
sanotaan:' -
."KommunisUen jä kaikkien Jlyötä-teketienaktiivisuuderf
kohottamiselle
oit^ollnttärkeli merkitys'yksi'ön'nier-kitysm
historiassa kqstevalU?m^^
(ais-leninilälsen käsityksen laajalla'
seUttämisellä: Edustajakokous ikatsoo.
että-keskuskomiiea:on menetellytai­noan-
oikein; esiintyessään y^sHönpai-vontaa
vastaan,' Jonka leviäminen fVä-hetisi
puolueen: Ja 'kansanjoukkojen
osuutta, heikensi kollektiivisen; joh­don-
merkitystä . puolueessay:ja''ijohti
usefn/vakavlin laiminlyönteihin.^^fyös-sä,;
ja velvoittaa k^kuskomiteaar^le-^
mäaä heikentämättä taistelua; yksi-lönpalVoniian'Jäännöksiä
vastaanlJa
lähtömääii'- kaikessa »toimin^^
siitä, että uuden elämän todellisia
luojia: ovat 'konimunistisen ;:.puolueen
Johtamat kansanjoukot." f ^'
' Tämä- NKP:n XX.edustajakokouk­sen:
pääi8ärt»{'-i:oko puVueen Jaifkpko
neiiyostökansan yksimielisen kanna­tuksen.
^ ,
..Miksi puolueemme^aloittl päättävän
' tait:telun yksUönpalv^ntt^a ja' sen $eu-:
racimuteia^vaj^t^an?, Sikslv^fe^täi^yksi-lönpalvonfa^
merkitsee joidenkin! lien*
kUölden : liioiteltua, ylistämistä ,^nt£i-maUa
heille! yl^U|:{nn6uteia:pUrteiM^a
omlnateuuksia; tekemällä-'heistä;;mel-ksinpä
«ihmeitätekeviä •• pyhimyksiä- ja
Johtamalla: V heidän: palvontaansa:?'Nä:
mä väärät, marxismin.Ja leninismin
hen^Ue .'Vieraat käsitykset' ibm'lsestä
Ja nhnenomaan J. V.' Stalinisi,
omaksuttiiit^meiirä Ja taiitä.sovellet­tiin
useiden Vuosien aikan».
EpäUemättä J . V. StaUnilla on suu-ret.
ansiot puolueessa, työväenluokassa
ja kansainvälläeäsä työväenliikkeessä;
Yleisesti fumietaan hänen osuutensa
sasialistisen vallankumouksen valmis­telussaJa
suorituksessa;sekä kansaa:
la.'ssodassa, taistelussa, ödsialismin
kehtamisen - puolesta. Ollessaan puo­lueen
keskiu^omiteän pääsihteerin
tärkeässäasemassaJ. V. Stalin kehit­tyi,
puolueen Ja neuvostovaltion Joh­tavaksi
henkilöksi.' AktUvisesti. var­sinkin
alkuvuosina Leninin kuoleman
Jälkeen, yhdessä muiden keskuskomi­tean
Jäsenten kanssa hän kamppaili
leninismin : puolesta: Leninin oppien:
vääristelijöitä Ja vihojiisia vastaan.
Stalin! osoittautui yhdeksi voimäk-,
kaammaksi marxilaiseksi, hänen teok­sensa,
hänen logiikkansa ja tahdon­voimansa
vaikuttivat suuresti kaade-:
reihin. puolueen toimintaan'.
.; ^^Suuren Leninin opnetusten johtama-:
na |)uoluealoitU keskuskomitean joh­dolla
laajan työn maan. teollistami­seksi.:
maataloudmvkoUe^
seksi' sekä kulttuurivaUankumouksen
toteuttamiseksi saavuttaen kaikkieh
tuntemat historialliset voittonsa. Nä­mä
voitot ^saavutti puolue säälimätt<9->
mässä ideologisessa: taistelussa eriläi-jonka
vuo)csl hän ei JarHittanut käilc-kla
näi^ ylistyksiä ja kshnmis^,'jor^'
ta häneBeosoitettiin, vaan:yrfttttvielä
vom lisätänUtä.
Ajan mltigian tämä yksilönpalvonta
sai yhä' mahdottamampia: muotoja Ja
aiheutti vakavia; tappioita asialle. :;:•:
:! Itses^nrselvää on; että: mainltunr
lainen J . V . Sta'inin suhtautuminen
merkitsi ;lenlniläisen;:Johtoperiaatteen
rikkomIsta>Ja?^öli<;4äysin ristiriidassa
marxismin^rleninisminihengen kanssav
Marxismin-leninismin perustajille
Marxille, Engelsille ja Leninille oli:
tämäntapainen' sekä ylipäänsäi::kaikki'
yksilönpa'vonta^ täysin vierasta. Ee
tuomitsivat ';«hdottomina> kaikki: yrl-:
tykset.korostaa.heidän henkilökohtai--
sia ansioitaan;.tulivatpa ne miltä ta­holta
tahansa.^'Palvonta^ sanoi Maniat
on mitä vastenmielisinta. , ,
Marx ja ^Engels: arvostelivat anka-:
rasti Ja saattoivat naurunalaisiksi
eräiden poliitikkojen: alttiuden imar-:
!»IyJle Ja heidän suurieleisyytensä. He
saattoivat esimerkiksi naurunalaiseksi
Lassaressa^ilmennefet pikkuporvarilli­set
piirteet, -: hänen: kerskailevan,- suu-rentelunsa
sskä pyrkimyksensä "pitää;
itseään tavattoman tärkeänä". He
esiintyivätjyrkästi v.'.lassallelaisten
''Lassallen -: y k s i l ön palvontakultin"
pyrkimyksiä .vastaan.,]
Kirjeessään:;sa'ksalaisere poliitikolle
Wilhelm BlochUle Marx kirjoitti:
inhoan kaikenlaista yksilönpal-vontas^
enkä ole koko :intemationaIeri
olemassaolon aikana halunnut; saattaa
Julkisuuteen^::niitä:.lukuisia .kirjeitä
joissa koros^taan ansioitani: Ja joiden
:3aapuinincn eri maista .tympäisee mi­nua
—;en ole kositaan edes vastannut
niihin Ja vain harvoin o"en edes:luke-nut
niitä. 'Engelsin ja minun lilttyr
miseni salaiseen kommunistiseen ^yh-r
distykäeen tapahtui hati: alussa, esit­tämälläni
ehdjollav:; ettäV; • saannois^Ä
heitet4^n pois, kafkK "mikä''jfoijtaa
ehdotjtomien auktoriteettien:kumarta-mlseen
.:(Lassalle\menetteHf jatkuvasti
päinvastoin.) ':•' (Marxin : Ja': Engelsin
venäjank. koottujen teosten I painos,
26. osa, sivut 487-488).
Engels vastasi ehdotukseen, että
hauen i 71-vuotispäivänään i.jarjestet-:
täisiin musikaalinen kunnianosoitus:
"Sekä M^rx että mma olemme aina
Tummetaan V. LLeninin.puhe ko­kouksessa.
Jonka puolueen Moskovan
'comitea järjesti hänen 50-vuotjspäi-vänsä
Johdosta- Tässä puhsessaan
Vladimir Bjltsh- pyysin että hän i»ä-sisi
kuuntelemasta Juhlapuheita,"että
meidät ylipäänsä vastaisuudessakm
säästettäisiin sentapaisilta rlemujub-:
larisiraksilta'^:- Lenin puhui jokaiseh^
pöyhfceaksi käyneen ihmisen typeräsr-tä,
häpeällisestä Ja naurettavasta ase­masta
ja varoitti,- etteivät loistavat
voitot ja • menestykset- missään tar;
paul^.sessa saisi:saattaa puoluettamme:
^'hjrvm vaaralUseen asemaan >- Ja ni-;
menomaan pöyhkeilevän ihmisen.ase-;
maan" (V. L_ Lenin, Teokset, osa 30.
iivu 493 v'>nä!änk. piinos). Kaikki
tuntevat "Vladimir HJltshin. tavatto­man/
vaatimattomuuden: Ja luonnoni^^
suuden j Maksim Gorki mainitsee sor-^;
movalaisen työläisen vastanneen: hä­nen
^ kysymykseensä, -mika on luon-teenoma'sin
piirre. V. - L<>-Lenmissa:
''Vilpittömyys, v Vilpitön -kuin totuus.!'
Vilpittömyys —: se on Juuri se ominai­suus,
.Jolle^. myös: Marx,;omien sano­jensa
mukaan antoi suurimman arvon:
ihmisissä.
Eivoida sanoa, etteiko J . V. Stalinin
teoksissa: olisi ollut lausuntoja^ Joissa
tuomitaan yksilöiden, perusteeton ylis­tely
-Ja Joukkojen osuuden väheksy-
' minen. >: Tavarista oh. että nämä lau­sunnot
rajoittui vat:yleiseen alKstrak-:
nseen käsittelyyn, itse asiassa ei käyr,
tannössäMlmennyi: mitään reaktiota
yha suuremmassa maarin rehottavaa-yksilön
ylistelyä vastaan, jota hän
itse kaikm tavom. suosivja joka; usein:
ilmeni myös itsekehun muodossa.: .
* •
Ollen enttam vaateliaita itseään
kohtaan Ja vaatimattomia ansioihin­sa
nähden Marx, Engels ja Lenin pe-.
räänantamatta' paljastivat • vaariksi
kaikkl;:> porvarillisten vädeologien-jTir
tykset -antaa "teoreettinen ;penistelu
yksilonpa^onnaiie.'- Idealistisen "san­kari
Jaslauma". »teorian vastapainoksi
he asettivat materialistisen historian­käsityksen,
johka mukaan vain kansa,
työatekevatvijpukotv-ovat .todellisia
historian luojia. >,
Kehittäessään tieteelhsen kommu-j
nispin i perusteet/; selvittäessään,i Ja,
perusteUessaan :'työyäenlupkan.: maailT.
manhistoriallisen.:: osuuden, kommu­nistisen
:; -Vhteiskunnan; .rakentajana:
marxilaisuus kävi;leppypiätöntä;,tais-tglua
sellaisia vaänä katsomuksia
vastaan, jotka .rakentuvat väitteelle,
että 'huomattavat ..persoonat: muka
ovat historian luojia.
' (Jatkuu)
• i
O U T P U T
M PBii cBJjr JO 1929/^
' i i ii
mm
NL:n6:nnen5TVuotissuunnitelmaneUkainen suuri;.talousnousu.
Parlamentin jäsienet, työväki ja lehdet
paheksuvat Howen kantaa i-kaasusta
sla leninismille vihamliellsiä poliittisia
suuntauksia — trotskilaisia, sinovjevi-laisiav:
oikeisto-opportunisteja, porva-:
rUlisla ikansa<IisuusklihkpiliJoita sekä^
katltkia-niltä vastaan, jotka yrlttliläfr
sy^tä puolueen ainoalta oikealta'le-lUnilälseltä
tieltä. Samaan aikaan
Stalin taisteli puolueen tunnetuksi te^
kemisekäi ^ kansan ^ keskuudessa, sea
myötätunnon, kannatuksen sekä suo­sion
.^amlfteksl puolueelle. Kultäh-kip
vähitellen alkoi Itmetä S t a l i i^
johdossa sekä käytännössä että laa­dussa
nUtä pihateitä, joista sittemMn
kehittyi. ^ yksilönpalvontaa. Yksilöni-palvonta'
syntyi Ja kehittyi .marxls-mitt-
Ieninismm histoiiallisteD suu­rimpiin
kuuluvien volttojeh pohjäUa;
neuvostokansan Ja : kommunistisien
puolueen sosialismin 'rakennustyösäSi;
isänmaallisen sodan voitoissa, yhteis-^
kunnaMiseri ja valtiollisen rakenteem-me
jatkuvassa lujittamisessa ja isch
: ^Parlamentin-;Jäsen: puhui, alahuo­neessa
maan edessäolevasta kansallis,
t l kehitystä 'koskevasta.suuresta ky­symyksestä"^
Ja: hän skäytti seuraavia
tuntuvia sanoja: < *
. Voin luottaa tämän alahuoneen Jarr
kevyyteen Ja sen maalle osoittamaan
uskollisuuteen. Vpin, luottaa, ei .ai­noastaan
uskollisuuteen; :yaan.^my^^
tämän maan Järklperälssryteen; sen
yrityksissä-:tehdä sellaisia'JärJest^r
Jä,> Jotka %ydyttäisivät kaikklÄuskolr:
li^et Ja laiUiret pyrkimykset, jotia
uisivat jneille suuren, yhdistyneen,
xikkaani^kehlttyvän Ja.ediälyvän Ca­nadan
sensijaan, 'Cttg meistä : kebit-tvisi
alamainen Yhdysvaltain claiöe,
Yhdywalt^inv*aasuyhtiöille'.: Yhdys­valtain
iva'.lalle;<Yhdysvallataveroil-^
le. Yhdysralfain rahtlyhtÄille, kal­kille
'Yhdysvaltain 'kaasuyhtiöiden'
antautumille pienille ja suurille kep­posille
.
Puhuja oli .sir John A. Macdonald
ja paitsi sanat 'kaasuyhtiöt' hän pu­hui
rautatlesläy se oli hänen ala­huoneessa,
v.; 1830 pitäinas.t puhees­taan.
- ' '
Viiimevukolfa se kirjoitettiin jäl­leen
Hao^aidln (alahuoneen, keskusf-
'telui-öytäkiija) lehdiUe' kun 'cCF:n
johtaja M'.::J. CoIdwelI.puhui opposi-,
tiopuolueiden yastuftaessa kauppami­nisteri
Hoveä^yritysta iahjcittaa $130
miljoonsa '; maksavan ikaasupntkilin-ja^
OntarionAQsantexas laisille öljy-parocneille.:>
Täma Ontarion osa on
ehdotettu rakennettavaksi valtion va­roma.
^-'Macdonaldla: sanoissa t-ehdään yh-teenveto,
nJ[l£tä'Väitteistä, jotka esitet.
tiln toryjchtaja Drevm ja mr Cold-kuolevaisuus
lisääntynyt
i. MontreaL-r- Royal: Victoria sairaa­lan
, laakana tn Bernardi Grad - sanoi
tiistaina;- että vferisyöpään (leukemia)^
kuolevaisuus. ;on lisääntynyt: viimei­sen
10 vuoden aikana, noin • 50- pro-sentiUa.
' - -
Tri Grad, joka on: toimittanut: tut-:
'cimuksiav. Canadian iCancer; Societyn
/aroilla^ sahoi- tutkunuksien osoittar
neen,-.: etW. korkeimman ; elintason
-)maavissa'.piireissa on havaittu enem-:
män verisyöpaä, mutta : tahan ; men­nessä
.tutkimuksissa ei ole viela: saatu
selvrie m^kä aiheuttaa:^ ta ta sairautta.
; Buumiin painolla nayttaa olevan
tekemistä ;veris5'0paän Ja- us£immlten
se on todettu olevan thävilla lap­silla,
sanoi tri Grad. > ' -
S I T A
JA TÄTÄ
•^v•^^•:•^<::3i^•^:&:^t.:•;•ft•^^•:^:•^•:?t-.i:.-^
wel In to me„ta Social Credlt-puolue
taas kannattaa hallitusta. Todelli-uude-
sa mf. 7lowa äanoikin, että A l -
bertan. pääministeri'iManiungfhy vale­l
i . k a a s u n lähettämisen 11tä-iCana-daan
aincastaan. - sillä lehdoila, "etta
ensin taataan, v/eati YhäjsVlto-hin.
VAABA ITSENÄISYYDELLE v
; Mr.s Colöviteil, myös : sanoi alahuo-neeisa:,
"Sanon,x'et-tata£Sä:ehdotuk-r
ses a ,on uusi vaara, uusi uhka ta­loudelliselle-
hyvmvomiiilleramei it-r
senaisyyde Ismme ja " kb-iityisellem-me."
,
Puolustaen v&aasuputkiJinjan läpi
Canadan rakeatamfsta valtion varoil^;
la mr. Co^dvvell sanoi että se olisi
telouder.iiesti raahdol.inen. Han lai-tiaii
Glasscon raportista; - joka;- teh­tiin
Ontaiion kaliitukselle; että v 'ko-:
konaisuudesssanvhallitiiksan omista-:
ma kaas.-putk;lin:a o isi taloiidelliHfesi
U mahdollinen vaiskaei myytäisi'yar
tään Yh;dyavalloille," -
ColdweJ--:Äpuhui. halUtuksen- teke­mästä
lakiehdotuksesta ei "ehdotuk-
•sena luönnOiika-asuii ^toimittamisek­si
canadalaJs^in koteihin- ja teoUi-suudslle,;
vaan: ehdotuksena luonnofi-kaasun^-
suurimman :eran'lähettämi­seksi
Yhdys valtoihin, Emersoxun kaut­ta^
j a - i r p - n sieltä edelleen lähettä­miseksi
haaralinjaa'^ myö;en: Itä-Ca-nadsan,
rjoka haarahnja, sallittakoon
sen - §anoai rakennetfaisICn Canadan
ja..Ontarion^varoilla ulkomaan hal­linnan
a"'a:sen yhtiön hyväksi."
(Jatkuu 3. sivulla)
:;-;::v-^;i;---^---ijJ:':S^^
OSA.%OTTAVAP«ElN
NUori mies halusi: että hänen tyttö:
ystävänsä ki^nnbsjbuisi? häneen vahan
parcTimin. .-Kävin •lilTatsuissa erään
sa.raanhcitajattarcn • rÄanssä eilen',
sanoi han ka tsoeöf-tutkfvastl tyttöön,'
'Todelakin", vastasi ^ tyttö, "mah­dollisesti
vuoden kahden kuluttua äi-:
t:£i päästää sinut ulos; ilman perän-katsojaa."
,
• * «
EI VASTUSTAISI
,-Nucrimies; piti seuraa ^toimittajan
tntärelleiHän oli ky'iähalukas mut;
t.. ko.-itehaS "O'isltteko pahoUlanne",'
kysyi hän' vahan arastellen; "jos paiil
jjaisin suudelmahv"huulillenne?*' j^^:'
' : Johon; tytön-;ohikulkeva pikkuveö
tokaisin 'SaimafeirkyUä'Väitä vaikka
painaisitte koko painoksen!"
Voitti
IS
.Vanconver. r-t "fkar.ä-lähella olevasj,
sa- Brighousen'rkyJassä"''1eki- poliisi-'
* tuomari paätqksen. Joka mahdqlli-;
sesti" tulee- -vaikuttamaan :rsato:hia.^
talla Tannikolia.;anMnattikiklas
harjoittaviin -infaanelhin.
Tucma.-i Robert Palmer kumosi
intiaanika'astajaa': ivastaan^ noste^^
syytteen.' Pomt oli 'haastettu:oikeudetti
eteen siitä, etta hän ei ollut ilmoit--
tänut !.v:n : 1954.; tulojaan^ituloverolair,;
tokselle, >
Nol-th American Indian .Brother--
hood.-.^järjestön toimihenkilö - Andy •
Pauli esuntyi^^Pomtii?' puolesta ja;
väitti; i että intiaanit '6yat kruunun r
hölhoKkeja ja niinollen'ovat-verova-r;-:
paita. ' E i mitään verotusta ilman
edustusta", oh Paullin''väite.
: •Tuoniarl Palmer, sanoi; että alem-:!
rallia oikeukälla:ei: ol6";mItään .-'oh-jeita"
näissä asioissa.
'oyytetty todisti, että hän asui re­servillä
Ja niinollen hänellä ei ole
:aamoikeutta..KorkeUnman, oikeuden;;
tu'isi tehdä jonkinlainen ennakko-päätös:
rtämäntapaislssa jutuissa", saw.
noi tuomari Palmer.. ' , ,
Tuomari sanoi; etta hänellä ei ollut
tiedosjaan millätperusteeUä"hän jutr
tua käsittelisi ja mm hän kumosi-syytöKsen.
"Tulcyerolaitos iimahdolli-sesti
- tulee •vetoamaan, korkeimpaan;
oikeuteen. - —
Oikeus*erehdykset ja kuolemantuomiot
ta" eikä siitä, että Afganistanin pitäisi ostaa aseita ja muuta
romua.
Helmikuun alussa tehtiin Moskovassa sopimus, minkä
perusteella Neuvostoliitto antaa Jugoslavialle 30;miljoön^;^^^
dollarin lainan vapaasti konvertoit|iyaksi valuutassa-tahi kiö-!/
lassa. Sen lisäksi Neuvostoliitto on antanut Jugoslavialle taf 5
väraluottoa.54 miljoonaa dollaria Neuvostoliitosta tuotetta-.-
vien tavaroiden 'maksamista varten.
Muita samanlaisia esimerkkejä voitaisiin luetella paljon.
Mutta nämäkin esimerkit osoittavat jo että jos Yhdysvallat"
;|lwl«^aviar|e^
leUejäänödei^mai^en aymtamisess^ mitä ulkoniinisteri Pea^Äi
son toivoo, niin silloin tulee Yhdysvaltain tehdä täyskäänn^:
sen on luovuttava militaristisista suunnitelmistaan ja todel-
Mitään ei tämän sopimuksen yhteydessä puhuta ^'ehdois- ' Ia ryhdyttävä antamaan taloudellista anua.
-:-Tcrontossa •on Star-lehden; Johdol­la
ja ihneisestr sen-aloitteesta jär­jestetty
erikoinen toimikunta, joka
rupeaa.uudelleen tutriElmaan^^^n^^
Collinin asiaa.
V Kuteh muistettaneen, Coffinia syy.
tettlin «iitä; että hän oli ryöstömie-lessä'tappanut
koilme; amerikkalais­ta
karhimpyytäjää.; Vaikka Coflinin
Icuolemantuomib lykättiin seitsemän
kertaa^ -löin liittchalUtus kieltäytyi
kuitenkih' myöritlimästä: hänelle uut­ta
olkeuskuulustelua ja niin tuli lop­puun
asti sjryttömj^Uiän vakuutta­nut
Coffln hirtetyksL '
CrÄinirias'aa tutkimaan ryhtynee­seen
komiteaan kuulhU'hänen ; l a k i -
mlehensä Earl - Stanley Gardner Ja
C:rff tom päppI Rev. S. L . PoUatd, jot,
kä.' kumpikin usiorat siihen, että* Cof­fln
kuoli syyttömästL Komitean
;inulna;.jäseninä x>n;;h^ ca-tä
amenkka!aisialän'
^ :'TSssä^ yhteyd^ssä;^^^
Coffinln asian Ipi^ukäsittelyJ kuten
rauistettaneenij Cacac(ah korkehnmaU
Is oikendeUe esitettiin 'aralta "Snisia
todistuksia'' -Ja s^naTa „ väite, että
tfSMto^ttnsiett ddistusainphjL^^
alkuperäisessä, oikeuskuulustelus^
tehtyjen virheitten takia Coffinille
pitäisi'myöntää uusi Otkeuskuulustelu.
EUei - muistimme petä; numerotieto­jen
^suhteen,: niin korkeimman oikeu­den:
kanta oli; siKota seuraava: Kaksi
tuomaria, oli:-3ltä; mieltä,;että.Coffir
nin oikeuskuuIii3t«lu5sa, tehtiin siksi
pahoja teknillisiä virheitä, että^ hä­nelle;
pitäisi myöntää ;nusl oikeuskuu-
:lustelu. Korkeimmän;'Oikeuden kaik-;
ki muut - jäsenet; tuomareita; kaikki,
myönsivät, että; ölkeuskuulustdun: yh_
teyde:sä tehtiin vissejätekhilliää
virheitä, mutta he selittivätiV nämä
virheet eivät*: kuitenkaan olleet ieniin;
vakavia;-että ne'oikeuttaisivat:tmden'
olkeuskuuIusCflun.
Allekirjäittanesl'a on tietenkin OT!&
kädeksensä.'" oikein tai väärin; Cof-;
finln 'asiatsta. "'Tässä j4iteyd£ssä on
kultenklnHoisau^voIsta selkica £e.;oli&o
Coffln i syyllinen- tai syytön. :.Kyiy.r^
mys on;siitä''että~hänen ssrylisyytehsä
:stihteen CXI onnt ja on vieläkinr-aifia-
W siksi'paljon ejälyS, että'se~oIsi
;mon»i mieCi^tä oikeuttanut nndenoi^:
kens£iulttstehm sittenkin, vaikka
olkapäitään -ja selittivät, että Coffi-mn;
kysymykseniyhteydessä • katsoi
korkea esivalta toisella s ImälläiCofl
finin irttoköyttä^ ja^foisella silmälläi
ameilkkalalsta turistiliikennettä:
Kaikki .merkit viittaavat vaUtetta|
vasti-sitoen,';että-CoIf mm-jutun tut-:
kimussuunnljtelmiih. sisältyy aimo anlr
nos :;älöttävää."v^sensatohalna;-.mutta
siitäjiin huo"imatta on ilmeistä, etta
tämän;-. jutiän-.'-kehil5-stä - seurataan
kautta maan. ^ -
Huolimatta öltä/mitä-Cofflnin ju-trn
käsittelystä lopulta paljastuu tai
paljastuuko ^mitään on- se kuitenkin
va;oituksena ;;;*; kuolemantucmioid6n
voimessapitoa vas'La3n.'
Oihraslaitokset — kuten kaikki
moctklii.'inhimjlliset laitokset —
ovat'hyvästätahdostakin. faooli.' :
matta ere tjrräisiä. MaUa jos V
Ouninen teloitetaan virheelliseii
. o i k e i E q t ä ä t ö k s c n ; penisfeella,i niin
s tä .virhetiä ei voida koskaan
f .'enää korjata.
Meillä; on tästä -lukemattcmia esi­merkkejä;:^
'^Parhaiten tunnettu ja ovat;
ehkä Sacco-Vanzetti juttu, missä'
kaksi, vmlionta' ihmistä teloitettiin
se ei oBsi^lctidlemantuomiota muutta,
ntitkaan. ' ' .
' Sen ItsSfcj^ on nUt& mnarfn^gtrin
jotka .kyynHllsesti htpnyillen nostivat
vS«5Si&J8iS*;Si'i4;E^^ SkSife-O-: v*;i'i
poliittisista syistä^. Tomen Raman^a'-
nentapaus;,on;^ttel: ja. Jalus itosehi^
bergin juttua siSä- kaikki 'merkit vlit-tsava^
siihen, että Jbekin olivat aivan
^yttömiä ihmls41, ' - *
Slyös tiedetään, että tavallijsten l i -
kosjiAtujenkln'yhteydessä vaikka ^on
•luultu toimittavan «Dctoden n m ^ -
sesti,on. myöhemmin • saatu ' tietää.
. etiä. telotettavaksi :on-jsutunutkokQ- -
naan syytön ihminen.
Edca; soHialistlnenkaah Oikeuslaitos-ole
kokonaan «cehtymätön,- koska
Neuvi5stohitosta.itul;e:ssa,uUtietiedoar
sa.. kerrotaan, että ns. yksilöpalvon-non
^perusteella i ^ s i : nousemaan por
Irisilaitokscn päämieheksiijäVliall^"
tuisen "Jäseneksi rcräs • Beria-nimtoen
henkilö, ^ jonka ' ansiosta." .on.- lange-'
ifettu' myös vääriä tuomioita, f -
' Yksistään sen *uoköv kun -täytänr:
töönpannuista; kuolemantuomioista ei
.voida «nää ,vedota Ja^^^kimJniitä ei
vrheen paljastuttua vnida^e^ä oi­kaista;^
on allekirjoittanut; lukeutu­nut
ja-lukrätuii edelleen ^ h i n , jotka
toivovat näkevänsä sen'"ajan, milloin
kuolemantuomiot-, .voidaan :kokonaan ;
poistaa. "
:'Kuolemantuomiot voidaan ytietysr
tl ^puolustaa samoilla perusteilla Jcuin >
puolustetaan luokkaraltaan'perustu-4
vaa valtiovaltaa ylesnsä, niin ka^tar l
hsessa kJdn^^osiaUsttafessakto yh
kunnassa IcapitaHstit bman-luok- -
-ka-asemansa - zuojaamisen i . hyväksi, \
työtätekevät omansa. " >
Mutta -varmaa Jcuitenkin 'on, että ;
scsialisthien tulevaisuus^, mihin i h - '
mi:^cuntx''on~vastustanmtt<Mna]la\^voi^./
maCamehussa;; ;/lnlMi. kuolcmantuo-: A
miötkia lÄoistamaan >ja l^innisesJä /
häVittänSak; VTbsääas^
kehitys on J o siinä'vaili«s^\että^'
knolemanttmzmoldfär^-i;^
mys^ nTj» yleisen Icedcdstdon alai-,
sena. Känsäkoura. < " u'4>