Vapaus, July 12, 1972

              Siivu 2 Keskiviikko, heinäk. 12 p. — Wed.; July 12, 1972
.1^ •' : f i '
. . • t i>'-,! ;
K : .
w:
(M
iti
• -JS •
%
u
SS
CT
M
M
»
»
• w
SK
VH
ru
w
w
. m
VAPAUS INDEPENDENT UABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS •
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manarer: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Pnblished once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Go. Limited,
100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising rates npon appllcation, translation free of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
M e m b e r of th e CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Caiiadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk; Sll.OO, 6 kk. S5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.23
•m , \
Koreat lähestymässä toisiaan?
, Kylmän sodan uhreina sotatantereeksi joutuneet ja; sen J ä l ­keen
toisilleen vihoitelleet Etelä- j a Pohjois-Korea *'yllättivät"
viime v i i k o l l a maailmaa tiedoittamalla, että ne ovat allekirjoittaa
neet sopimuksen, jonka tavoitteena on suhteiden parantaminen
hetikohtaisesti j a lopulta kahden Korean yhdistäminen.
Samanaikaisesti Pyongyangissa, Pohjois-Korean pääkaupun­gissa
j a Seoulissa; Etelä-Korean pääkaupungissa j u l k a i s t u n yhtei­sen
tiedotteen mukaan toukokuussa suoritetuissa salaisissa neu­votteluissa
s o v i t t i in siitä, että "maan yhdistäminen" tulee tapah­tua
"Korean itsenäisten ponnistelujen perusteella", j a asevoimiin
turvautumatta.
Tavoitteena on "ennen kaikkea maan suuri yhtenäisyys,
mikä ylittää aatteelliset, ideologiset j a yhteiskuntamuodon rajat".
Hetikohtaisesti osapuolet sopivat mm. "kuuman l i n j a n puhe­linyhteyden"
järjestämisestä niin, että voidaan estää "odotta­mattomat
sotilaalliset selkkaukset, sekä käsitellä välittömästi, no­peasti
j a asiaUisesti Etelär j a Pohjois-Korean välille nousevia
ongelmia".
Mielenkiintoista on vielä huomioida Y K : n pääsihteeri Kurt
Waldheimin antama lausunto, että hän o l i yhteydenpitäjänä kum­mankin
osapuolen kohdalta näiden' salaisten neuvottelujen aikana.
Sen jälkeen k u n Y h d y s v a l l a t provosoi kesäkuun 25 pnä 1950
alkaneen Korean sodan, ionka verhoksi vedettiin Y K - n l i p p u ,
tämä Oli ensimmäinen y r i t y s Korean kahden osan yhdistämiseksi.
V u o i i n a 1950 aloitetun sodan tarkoituksena oli suorittaa yhdis-läminen
voimakeinoin, mutcn se päättyi "tasapeliin" k u n amerik­kalaisjoukot
joutuivat kiinalaisten vapaaehtoisten asiaan sekaan­tumisen
johdosta perääntymään Pohjois-Koreasta alkuperäiselle
demilitarisoidulle rajalle mikä on jakanut Korean kahteen osaan
loisen maailmansodan päättymisestä alkaen.:
Toivottavaa luonnollisesti on että nyt aloitetut: toimenpiteet
joiden tavoitteena on maan yhdistäminen rauhanomaisin keinoin,
t u l i s i tuottamaan tuloksia, vaikka onkin ymmärrettävä, että s i i ­hen
tarvitaan aikaa sekä hyvää tahtoa kummaltakin puolen.
Maan yhdistämiseen tarvitaan aikaa siksi,, että Pohjois-Koreassa
vallitsee sosialistinen järjestelmä j a Etelä-Koreassa k a p i t a l i s t i n en
järjestelmä. K a i k e n lisäksi on muistettava, että Etelä-Korea, mis­sä
Y h d y s v a l l a t pitää, edellegn miehitysjoukkojaan, on k a i k k i e n vä­hänkin
puolueettomien asiantuntijain selostusten mukaan seka­sortoinen
j a h a j a n a i n e n m a a , , j o k a taloudellisesti ön suuresti r i i p ­puvainen
Washingtonista j a Tokiosta, jota vastoin Pohjois-Korea
uhkuu itsenäisyytensä mukaisesti taloudellista elinvoimaisuutta.
Toisaalta Korean yhdistymistä auttaa varmasti kansainväli­sen
jännitystilanteen lieventyminen, eli kylmän sodan heikkene-rainen,
sekä uusien neuvottclutuulien puhaltaminen kapitalistisen
j a sosialistisen maailmanosan välillä. Perää voi myös olla siinä,
minkä torontolainen aamulehti puki sanonnaksi. "Etelä-Korean
pitää varmaan olla tietoinen siitä, ettei Yhdysvallat halua enää
sekaantua aasialaissotiin muussa tapauksessa kuin omien kansal-
Usuusetujen vuoksi . . ."
Punnan kellumisesta
Punnan kelluvuus — mikä asiallisesti puhuen tarkoittaa sen
devalvaatioa — ei ehkä aiheuta suurempia vaikeuksia Canadan t a ­louselämälle.
M u t t a kun Lontoo joutuu turvautumaan punnan pelastusope-ratioon,
niin se osoittaa samalla kuinka h e i k o i l l a . o k s i l l a läntisen
maailman — kapitalistisen maailmanosan — valuuttajärjestelmä
on. K a i k i s t a vastapuheista huolimatta on osoittautunut, että v i i ­me
joulukuussa tehty valuuttasopimus oli v a i n tilapäisratkaisu.
Siitä joutuu" j a t k u v a s t i uusiintuvat j a edelleen uhkaavat valuut­t
a k r i i s i t , sisältyen siihen Y h d y s v a l t a i n dollarin jatkuvasti heikke­nevä
asenne. Mahdollisesti punnan kelluvuus ei johda välittömästi
dollarin- uuteen devalvaatioon — se o l i s i kaikkea muuta kuin
toivottava teko mr. R i c h a r d Nixonille marraskuussa pidettäviä
presidenttivaaleja silmällä pitäen - r - mutta eräitten muiden län­simaiden
valuutat voivat hyvinkin seurata punnan esimerkkiä
"uuden arvon" etsinnässä. .
Punnan kelluvuuteen j a v a l u u t t a k r i i s i n kehittymiseen vai­kuttaa
myös k a p i t a l i s t i s t a maailmaa jäytävä talouslama. Punnan
devalvaation perustarkoituksena on Englannin vientifirmojen
aseman parantaminen kansainvälisillä markkinoilla.
Toisaalta on muistettava, että punta e i ole yksinään tunkiolla.
Mitä tahansa etuisuuksia sen devalvoinnin avulla saadaan, sa­manlaisia
temppuja voidaan tehdä myös toisLssa maissa.
Tässä^hteydessä k i i n t y y huomio siihen tosiasiaan, että kapi-talistist?
maailmanosaa uhkaa jatkuvasti kehittyvä kauppasota,
u n i k ä sivumennen sanoen on k a i k i s t a kielloista j a selityksistä huo­limatta
jo hyvässä menossa esim. Canadan j a Y h d y s v a l t a i n välillä.
Tämä läntisen maailman, talousmiehiä epäilyttävä kauppasota on
ollut menossa a i n a k i n v i i m j vuoden elokuusta alkaen, j o l l o i n Y h ­dysvallat
ryhtyi toimenpiteisiin "kansainvälisen kauppa-asemansa
parantamiseksi", kuten selitettiin, tietenkin kauppakumppaniensa.
kuten Canadankin kustannuksella. Tilanne on siksi vakava, että
Washingtonin oli lähetettävä presidentti Nixonin neuvonantajan
Henri Kissingerin rauhoittamaan j a tyynnyttämään Japanin v a l -
tnpiireja.-lupauksella,. että toista kertaa ei U S A suorita sellaisia
tekoja kuin ylimääräisen tiiontiveron voimaan ottaminen ja neu­v
o t t e l u j e n , aloittaminen Kiinan kanssa ilmoittamatta etukäteen
näistä aikeistaan Japanin hallitukselle.
Kuvaan tulee hyvin voimakkaana myös ns. DISC-suunnitelma
jonka mukaan.Yhdysvallat myöntää sikäläisille yhtiöille, jos ei täy­dellisiä
verovapautusta, niin ainakin veronmaksujen lykkäämistä
epämääräiseksi ajaksi ulkomaille suunnatusta tuotannostaan.
Muun ohella tällä suunnitelmalla on se,vaikutus, että Yhdysvallat
voi keskittää sanokaamme autotuotannon entistä suuremnfiassa
määrässä rajan eteläpuolelle, missä yhtiöt saavat vientiautoista
ven^jii^i^ljennusta, j ^ aiheuttaa siten työttömyyttä Cänadaäsa ole­vissa
yhdysvaltalaisissa sisaryhtiöiden tehtaissa.
PITKIÄ SADEKAUSIA, TULVIA/ ME^UA
Keihosateet tuhoaseina pommien ja napalmin rinnalla;
amerikkalaiset tuhoavat sairaaloita ja patoja
Yhdysvallat tuhoaa Indokiinaa B-52.koneitten valtaviUa ppm- v i i n vaaratekijöihin, joiden m i t -
meiUa, napalmilla, tulella kasvuston paljaaksi lakaisevilla räjäh- täsuhteita ei voida tietää
teillä j a — sateella.
S o t i l a a l l i n en sade on ollut salaisuus näihin päivim asti, v a i k ka
sitä oh t u l v i n i i t Vietnamiin, L a o s i i n j a Kambodzhaan jo yhdeksän
vuotta. Sadetta kehitetään keinoiekoisesti kylvämällä p i l v i i n ho-peajodia.
Sateesta tulee erittäin r a j u.
Sateen käytön paljasti New Y o r k Timesin toimittaja Seymour
Hersh.
Amerikkalaiset ovat ilmoitta­neet
käyttäne^sä sadetta vai­keuttaakseen
sissien hyökkäyk-^
siä j a huoltoa. Sade on tuhon­nut
teitä j a soistuttanut maa­perää
j a ennen kaikkea se jär­kyttää
Indokiinan vuotuista
sadekausi rytmiä. L i s i i k s i keino­tekoista
happosadetta on käy
tetty häiritsemään posjoisyiet-namilaisten
tutkien toimintaa^
LIIONNONJÄRJESTYS
J . A R K K Y Y
Vietnam on maatalousmaa, jon­ka
elämä perustuu vuotuisiin k u i ­van
ja sadekauden vaihteluun.
Keinotekoiset sateet saattavat
muuttaa tätä järjestystä. J a tä­hän
vuodenaikojen rytmisen vaih­telun
rikkoontumiseen, keinosa-tcilla
• pyritäänkin pidentämällä
adekausia.
Tiedemiesten mielestä keino-sateiden
käyttö on erittäin vaa-
.^.rvoisa toimitus:
Ovatko Vapauden lukijat tietoi­sia
siitä että tänne Canadan län­nelle,
Vancouveriin, on perustet­tu
uusi Finlandia Club-niminen
seura? Eräässä tiedoituksessa sa­nottiin
että tämä elubi toimii kaik
kien -suomalaisten etujen mukai­sesti.
^ •
Onko Finlandia Club halunnut
yhteistoimintaa Canadan Suoma­laisen
Järjestön kanssa? Miksi
Finlandia Club — eli seura ei har
lua toimia yhdessä Canadan suo­malaisen
järjestön kanssa, järjes­tön
mikä on koko.maata käsittä­vä?
E n ole kuullut, että tämä seur
ra olisi halunnut yhteistoimintaa
järjestyrieitten seurojen kanssa.
Eikö olisi -jo k o r k e a a i k a pyrkiä
yhteistoimintaan kaikkien suoma­laisten
kanssa, eikä aina lietsoa
epäsopua? Meidän pitäisi tietää
mitä olemme j a mitä teemme. E i -
I vät erimielisyydet poistu sillä et­tä
olemme vihamielisiä keskenäm­me
siitä että omaamme erilaisia
maailmankatsomuksia ja katsan­tokantoja.
Meissä suomalaisissa
on monen erimielipiteen omaavia
miehiä j a naisia. Osa on saanut
j sivistysopin koulunpenkiliä. jot­kut
maailman kiertokoulussa ja
osa ei missään.
Mutta siitä huolimatta me k a i k ­ki
olemme saman arvoisia, samat
huolet j a puutteet painavat maita
kaikkia. Siksi meillä ei ole mitään
syytä o l l a olematta ystäviä keske­nämme.
Koettakaamme päästä yh
teisessa asiassa hyvään sopuun ja
yhteisymmärrykseen . kaikkien
i kanssaihmisten kanssa,
j Löytyykö meiitä suomalaisilta
! niin paljon hyvää tahtoa j a y h -
I tsnäisyyden henkeä että voisimme
.i lähitulevaisuudessa järjestää esim.
maatakäsittäviä kesäjuhlia? Sa-
I nokaa asiasta mielipiteenne V a -
i paus-lehden palstoilla — ne ovat
j vapaasti Teidän käytettävissän-j
ne. O l i s i syytä yrittää yhteistoi­mintaa;
se olisi, kuten on todettu,
rakentavaa ja hyviä tuloksia
tuottava:a toimintaa.
K . A . R .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Fanny Suominen,. Whitefish,
l O n t . , täyttää lauantaina heinäk.
15 päivänä 76 vuotta.
Lempi Luopa, Beaver Lake, On­tario
täyttää maanantaina, hei­näkuun
17 päivänä 80 vuotta.
Alma Knnta, 'NVhitefish, Ont.,
( P i k k u Penagella) täytti t i i s t a i ­na
heinäkuun 11 päivänä 70 vuot­t
a . . • . J . ..•
. Yhdymme sukulaisten j a t u t t a ­vien
onnentoivotuksiin.
r a l l i s t a , koska n i i t t e n vaikutusta
luonnonjärjestelmän lopulliseen
muuttumiseen ei tiedetä. Lisäksi
r a j u t sateet aiheuttavat laajoja
t u l v i a , j o t k a tuhoajat viljelykset.
V i i m e kesänä Vietnamin de­mokraattisen
tasavallan pohjois­osissa
oli suurtulvia, joiden a i ­heuttajiksi
on jo kauan epäilty
amerikkalaisia sodankäyntimene­telmiä.
Amerikkalaiset virkamiehet to­sin
vakuuttivat, että sateentekijät
eivät ole voineet aiheuttaa näitä
t u l v i a , mutta amerikkalaisten v i r ­kamiesten
mukaan amerikkalaiset
sotilaat eivät voineet tuhota M y
L a i n kylääkään. Virkamiehet e i ­vät
yleensä myönnä yleisen mieli­piteen
vastaisia asioita todeksi.
Kyynisimpien mielipiteitten
mukaan sateet ovat k u i t e n k i n p a ­rempia
kuin pommit. "Mieluum-mlnhan
te olisitte sateen alla
kuin pommin", heitti eräs v i r k a ­mies.
Seymour Hershille p a l j a s t e t t i in
myös, että Yhdysvallat on kylvä­nyt
p i l v i i n jotain kemikaalia, j o ­k
a synnyttää hapollista sadetta.
Tämä sade estää pohjoisvietnami-laisten
tutkien havaintokyvyn.
Happosateen vaikutusta luontoon
ei tiedetä.
CIA; S A T E E N T A K A NA
Keinosateitten käyttäminen
maataloudessa on o l l u t tunnettua
toisen maailmansodan jälkeen.
Sekä Neuvostoliitossa että Y h ­dysvalloissa
sitä on menestyksel­lisesti
käytetty laajamittaisena
keinokasteluna.
Sotilaallisen tuhotarkoituksen
keinosatcille keksi U S A : n keskus­tiedustelupalvelu
C I A . Ensimmäi­sen
kerran sadetta käytettiin
budhalaisia mielenosoittajia vas-.
taan, jotka Diemin hallitus " o l i
saanut vaivoikseen". Kyynelkaa-ei
tepsinyt näihin mielenosoit­tajiin,
joten C I A keksi sadetera-pun.
T U L V I A J A H A P P O S A T E I TA
. Amerikkalaiset sotilaat ovat
ilmoittaneet sateiden tarkoituk­sena
olevan tuhota sissien huol­toteitä.
Kuitenkin on täysin t a ­hallisesti
keinosateilla yritetty
saada aikaan tulvia j a monsuu- S A I R A A L O I T A J A
nisateitten kautta on y r i t e t t y p i - P A T O J A T U H O T A AN
dentää. — O l i n Haiphongissa viime ke-
Näistä syistä jo vuodesta 1963 vään suurten pommitusten aika-jotkut
Yhdysvaltain ulkoniiniste- na. Amerikkalaiset tähtäsivät n i -
riön edustajat ovat vastustaneet men omaan s i v i i l i k o h t e i s i i n , eräs
keinosateitten käyttöä. Heidän sairaala oli heidän päämaalejaan.
mukaansa "Yhdysvallat muuttaa Satamaa pommitettaessa ei otet-h
a r k i t u s t i luonnollisia sateita j a | tu huomioon s i v i i l i u h r e j a . Ihmi-s
y y l l i s t y y ympäristölle aiheutu-! set juoksivat epätoivoisina k a ­d
u i l l a , mutta pommien tieltä ei
päässyt pakoon, kertoi Vietnamin
väliaikaisen vallankumoushalli-tuksen
tiedotustoimiston johtaja
T r a n V a n Hue.
— K a i k e s t a huolimatta tilanne
Vietnamin demokraattisessa tasa­vallassa
on tyydyttävä, sanoi
Hue. Suurpommitukset eivät ole
pystyneet tuhoaniaan teollisuut­ta,
sillä tehtaat l i i k k u v a t paikas­ta
toiseen. On o p i t tu muuttamaan
nopeasti kaupungista viidakkoon.
— Silti valehtelisin jos sanoi­sin,
että kaikki on h y v i n j a t u ­hot
eivät vaikuta ollenkaan. P a -
_hinta on patolaitteiden hävittämi­nen.
P A T O J E N T U H O A M I N EN
— K A N S A N M U R HA
Padot eivät mitenkään ole s o t i ­l
a a l l i s i a kohteita j a n i i t t en pom­mittaminen
merkitsee valtavien
s i v i i l i u h r i e n määrää.
Pohjois-Vietnam on suoperäistä
aluetta ja sen koko maaseutua
risteilevät. patorakenteet tekevät
alueen viljelykelpoiseksi. Patojen
murtumiset päästäisivät valloil­leen
laajat tulvat joissa saattaisi
kuolla miljoonia ihmisiä j a nä­länhätä
leviäisi koko maahan. Täs
tä kansanmurhasta Nixon olisi
vastuussa, vaikka jotkut amerik­kalaiset
tiedemiehet näyttävätkin
heittävän vastuun Jumalan har­teille.
Tukholman ympärjstösuojelu-konf
erenssin varjokokouksessa
amerikkalaiset tiedemiehet ensim
maisen kerran myönsivät, että
Yhdysvallat tekee järjestelmällis­tä
ympäristömurhaa Vietnamis­sa.
J e n k i t tuhoavat systemaatti­sesti
metsiä päästäkseen käsiksi;
sissien asemiin; Laajat maanvil­jelysalueet
-on (autioitettu. Eroo-
Bio, maan kulun^inep, kasvaa k un
ipensaistot j a ; metsät hävitetään.
N I X O N I N M A A I L M A N M A T K AT
EIVÄT A U TA
r - — N i x o n on usein ilmoittanut
haluavansa rauhan Vietnamiin,
mutta hän ei ole tehnyt mitään
tämän halunsa hyväksi, F N L j a
Vietnamin demokraattinen tasa­valta
on valmis neuvottelemaan
7:n kohdan rauhanohjelman poh­j
a l t a . N i x o n i n on myös tajuttava,
että F N L : n edustajien on saatava
tasavertainen edustusto neuvotte­lupöydän
ääressä, sanoi Hue.
r - Nixon vierailee Kiinassa j a
Neuvostoliitossa keskustelemassa
Vietnamin sodasta, mutta l o p u l l i ­siin
t u l o k s i i n hän pääsee vasta
silloin kun hän neuvottelee v a ­kavasti
V i e t n a m i n kansan edusta­j
i en kanssa.
TYÖLÄISTEN-TYÖNANTAJIEN
UUSI KONFRONTAATIO BCssa?
i i i i t i i i i i m i i i i i M i i i i i i i i m i i m i i i t i i i i ii i i i t i i i i i i n i t i i i m i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i i*
Mitä muut sanovat
PRES. K E K K O N E N : F A S I S M I N V A A R A S TA
"Maailma näyttää olevan taas siinä vaiheessa, että fasistiset
ilmiöt ovat lisääntymässä." Näin varoittaa tasavallan presidentti
Urho Kekkonen haastattelussaan Sosialistiselle Aikakauslehdelle.
Presidentti v i i t t a a viimeiseen uudenvuoden puheeseensa, jossa
hän puhui samasta asiasta siteeraten Paavo Haavikon runoa: " F a ­sismi
menee, h y v i n kaupaksi maailmassa. Sitä. myydään nyt
hyvin.\ ..
— Uutistieto, kesäkuun lopulla. .
P U O L U E P A M P U T J A M c G O V E RN
Demokraatteja (puoluekokouksessa) uhkaavan ahdingon syvyys
on parhaiten ymmärrettävissii . . . suuresta kannanmuutoksesta se­naattori
Edward M . Kennedyä kohtaan.
"Kennedy", sanoi konservatiivisen Oklahoman avainasemassa
oleva eräs demokraatti meille, " o n n y t kaukana muista edellä. O n
ihmeellistä, että täkäläiset demokraatit pitävät Kennedyä puolueen
pelastajana . . . Vielä muutama kuukausi sitten monet sanoivat,
että Kennedy j a Chappaquiddick (missä hän kuolemanajon teki
— V ) tappaisivat demokraattipuolueen v. 1972.
Muutoksen aiheutfaiana on senaattori George M c C o v e m i n nou­su
i a viime viikolla kehittynvt ajatus, että hän aiheuttaa puolueelle
perikadon, j a että hänet voidaan kuitenkin vielä pysäyttää . . .
Demokraattien (pomojen — V.) keskuudessa yleensä on v a ­kaumus,
että ainoastaan Kennedy voi estää kolmannen puolueen
kehittymisen, edellyttäen että McGovern saadaan pysäytetyksi . . .
— RowIand Evans j a Robert Novak, Toronto Star.
iiiiiiiiiiiiiiiriMiiiMiiimit iiiiiiiiiiii
Vancouver — Rakennusalan työ­läisiä
edustavan kuuden ammattiyh-distysliiton
j a työnantajain järjestön
(Gonstruction Labor Relations Ass­ociation)
väliset neuvottelut uudesta
työehtosopimuksesta British Colum-biassa
kariutuivat lauantaina työn-antajapuoluen
jaäräpäisyyden perus­teella,
kuten B.C:ntyöväenliitto se­litti
sanoen, että työnantajat ovat
vastuussa keskustelujen lopettami­sesta
j a kehittymässä olevasta uu­desta
"konfrontaatiosta".
Tämä. on viimeisin vaihe kiistasta
mikä alkoi toukokuussa työnanta­j
a in yhdistyksen sululla B.C. and
Yokon Building Trades Councilin
ammattiyhdistysliittoja vastaan.
/• Onnistumatta työläistensä "nöy-ryyttämisyrityksessä"
työnantajain
liitto sai B.C:n maakuntahallituksel­ta
apua. Hallitus määräsi sulun
lopetettavaksi ja myös, että jos osa­puolet
eivät pääse sopimukseen mää­räaikaan
mennessä, silloin kiista alis
'letaan B.Crn sovittelukomissionin rat
kaistavaksi.
Viittä rakennusalan ammattiyhdis­tystä
vastaan on ; nostettu syytö;
väittämällä, että ne ovat kieltäyty
neet noudattamasta edellämainittua
hallituspäätöstä.
Alan ammattiyhdistykset ; ovat
myös kieltäytyneet osallistumasta
sovittelukomissionin kuulusteluihin
siksi kun ne eivät hyväksy "pakko­sovittelua".
B.C:n työväenliiton sihteeri Ray
Haynes sanoi, että edelläkerrotut
neuvottelut kariutuivat sik.si kun
CLRA (työnantajain järjestö») "sa­botoi
keskustelua" ja "laahusti jal­kojaan"
odotellessaan ehkä muuta­man
päivän kuluttua' julkaistavaa
.sovittelukomissionin päätöstä.
Joitakin päiviä sitä ennen mr.
Haynes tuomitsi hyvin terävästi sen
kun maakunnan Social Credit hal­litus
kesäkuun 20 pnä. lähetti po­liisit
52 union virastoon ratsioita
suorittamaan. Ei ole mitään mah­dollisuutta
saada pilvenpiirtäjiä r a ­kennetuksi
tarkastuslupien antami­sen
avulla, hän sanoi.
Teräsunio lakkoutiii
Trail, B.G. Gominco Ltdin
noin 3,800 työläistä. Trailissa, K i m -
berleyssa ja Beiisonissa lakkoutui
lauantaina työehtosopimusvaatimuk-sensa
puolesta. Niimä työläiset kuu­luvat
terästyöiäisten unioniin (Uni-led
Steehvorkers of America).
Unionin eräs virkailija ilmoitti
lauantaina, että mitään jatkoneuvot­teluja
ei ole näköpiirissä.
Yhtiön viimeisimpiin palkkatar-.
jouksiin sanotaan sisältyvän 15'/4-
prosenMinen palkankorotus kahden
vuoden aikana ja l'/4-prosenttinsn
reunaetuisuuksien parannus. Nykyi­nen
palkkataso vaihtelee $3.40 -
54.90 välillä.
Union puhemies R L . Kiever sa­noi
työläisten vaativan 20.5-prosent-tista
korotusta 2-vuotisen tyäehto-sopimuksen
perusteella.
PÄIVÄN PAKINA
SEKALAISTA
Sanot.'tan. että jumalien mylly
jauhaa hitaasti mutta erittäin
• hienoksi.
Tämä maallinen oikeus voi u u -
tistietojen mukaan jauhaa sekä
nopeasti että sangen karkeasti.
,Vai mitä arvellaan esimerkik­si
Pittburgista. viime viikolla
tulleessa A P : n uutistiedosta,
mi.s3ä meille kuvattiin. Setä S a ­mulin
oikeudenjakoa seuraavas­t
i :
Annette G i l l y . joka on tunnus­tanut
vieneen.sä roolinsa kolmen
^ a b l o n s k i n murhassa j a suostu­nut
todistamaan omaa miestään
vastaan, asuu Fayette Countyn
f a r m i l l a minkä valtio on vuok­rannut
$1,000 hinnasta kuukau­dessa.
Valvottavana ollessa mrs G i l ­ly
saa viikottain $10 käyttöra­haksi,
j a hiusten l a i t t a j a v i e r a i ­lee
säännöllisesti hänen luonaan.
Erään. lähteen mukaan, jos
lasketaan vuorokaudet ympäri
v a r t i j a i n , vuokran, ruoan j a se­kalaisten
menojen summa, tämä
järjestely maksaa v a l t i o l le $200,
000 vuodessa.
Se ei ole liikaa, kerrotaan tie­tolähteistä,
sillä mrs G i l l y on
"turvassa j a elää mukavasti". _
"Hän ymmärtää, että me em­me
voi varata hänelle kaikkea,
huolimatta siitä kuinka hyvin
hän on yhteistoiminnassa kans­samme",
on sanottu. " M u t t a i l ­meistä
on, että me varmistum­me
siitä, j o t t a hän on turvassa
j a hyvin huollettuna . .
Mrs Gilly tunnusti kolme kuu­k
a u t t a sitten osansa United
Mine Workersin kapinoitsijan
Joseph Yablonskin, hänen vai­monsa
j a tyttärensä murhasta.
Se johti erään uniovrrkailijan
-pidätykseen LaFollettessa, Tenn.
j a sen sanotaan saaneen naisen
isän, Silous Huddlestonin anta­maan
myös tunnustuksen.
Tähän mennessä näiden tap­pojen
johdosta on v a n g i t t u 7 hen
kilöä. Kolme on tunnustanut ja
kääntynyt valtion todistajiksi;
kaksi oli oikeudessa j a kaksi
muuta on odottamassa oikeuden
käyntiä.
Paul E. G i l i y , Annette G i l l y ii
aviomies, oli oikeudessa^ yhtenä
syytettynä. Hänen katsottiin
syyllistyneen murhaan ja tuo­m
i t t i in kuolemaan.
Reunahuomautukset ovat t i e - ,
tenkin tarpeettomia, sillä, kyllä
kai sitä voidaan näinkin "jakaa
oikeutta" vapaan maailman joh­tavassa
suurmaassa!
Joililakin K a r l Marxin peittoo-j
i l l a tuntuu olevan hyvin vilkas
j a rikas mielikuvitus.
Tähän ryhmään kuuluu erään
torontolaisen päivälehden, k r i i -
vari, DennisBraithwait9.
' Hänen •'ulosantamasta".julkais
tiin viime v i i k o l l a a r t i k k e l i , jon­ka
otsikossa komeili seuraava is­kulause:
" K a r l Marx is man to
watch in Quebec", eli " K a rl
Marx on mies, jota kannattaa
pitää silmällä Quebecissa".
A l u k s i hän väittää, että "Que­bec
on S3rvällisesti marxilaises­sa
vallankumouksessa", että "se­paratistisessa
liikkeessä on voi­makkaita
marxilaisvoimia" ja
lopuksi ,että Quebecilla on j o i k i^
oma Lenininsäkin —_separatis-tisen
liikkeen ..johtaja Rene L e -
vesque!
"Tällä kertaa Levesque : ei
puske marxilaista l i n j a a " sanoo
k i r j o i t t a j a välttääkseen joutu­masta
kiinni teosta, "mutta
hän on menneisyydessä puhunut
uuden sosiaalisen järjestelmän
j a talouselämän tarpeesta" hän
sanoo j a j a t k a a : "Jos Quebecin
väestö todella 'haluaa totalitää-rismiä,
minä uskon Levesquen
olevan miehen, j o k a sen heille an
taa . . ."
Kuten huomataan, kirjoittaja
v i i t t a a mahdollisesti emme
sitä asiaa kyllä tunne — Leves­quen
inuoruudenpäivän radikaa-lisynteihin,
jotka rangaistaan
kaiketi kolmanteen j a neljänteen
polveen, kuten on meille opetet­tu.
M u t t a mitä tulee Levesquen
nykyiseen. "marxilaisuuteen"
niin siinä tarvitaan hirmuisen
suuri annos mielikuvitusta.
Tosiasia on, että mr Leves­quen
johtama separatistinen l i i ­ke
on "•aatteelliselta" kannalta
katsoen tyypillinen . pikkuporva­rillinen
puolue, joka on ideologi­sesti
yhtä kaukana m a r x i l a i s u u ­desta
kuin on ko. torontolaisleh-ti
työväestöstä.
Parhaana todistuksena tästä
on ehkä mr Levesquen ja hä­nen
puolueensa suhtautuminen
Quebecin työläisten viimeaikai­siin
suuriin ..lakkotaisteluihin,
j o i t a Levesque pelkäsi j a k a r t ­toi
osapuilleen yhtä p a l j o n ' k u i n ..
paholaisen sanotaan karttavan
pyhää vettä — marxilaisten
(kommunistien) ollessa suhteel­lisen
vaatimattomana voimana
lakkovahdinnassa muitten työ­läisten
rinnalla.
K u n marxilaiset vaativat ca-nadan-
ranskalaisten kansallisoi-keuksien
tunnustamista nimen­omaan
siinä mielessä ,ebtä maan
l i i t t o v a l t i o tasa-arvoisten kan­sojen
yhteisenä kotina säilyisi j a
voimistuisi, n i i n p i k k u p o r v a r i l l i -
suutta edustava mr Levesque ja
hänen puolueensa pauhaa Que­becin
eroamisesta muusta Cana-dasta,
mikä veisi sorretussa ja
riistetyssä asemassa olevaatque-becilaiset
ojasta allikkoon.
Mutta viileään mielikuvituk­sen
varassa voidaan keksiä ja
kyhätä vähän kaikenlaisia t a r i ­noida.
— Känsäkoura.'