Vapaus, May 14, 1959

              i i i i
(UtiEBTT) Independent Labor
j Or^Sh* of i M ä i b i J ^ •
M b l Ö l M • tfav.^.i e: • 1917. Authorized
Office; Department, Ottawa.; Pub-
Jll shed-.t' thrlce.,'; • weebly: • Tuesdays,'
Th^irsdays and Saturdäys by Vapaus
E»ubUshirig Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephonesr.Bus. Office OS. 4-4264;
iEditöHäll Öf f lceiOS:J4i4265^ Mariägerp
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address:. Box ,69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng..rätes. upon appllcatlon.
;lXahislätlonrfree;,of.c^^
^TILAUSHINNAT: •
Canadassa:,-v^<, 1, vk? 8.00 '6 !:kkl «4.25:
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vJc. 9.50 6 kk. 5.25
, . PÄIVIÄ . .
?ftJLMJULMMJttJjkp.:9 o o, ff o 9 g g >
TT^l RAUHAN UHETYSTÖ SAr HYVÄN
.päivänä
Kalle Tarvainen, Pikkjui/Pe^
töukbkuum 16 päivänä
vaiii bhnentoivotuksiiri.;
TbrbntO'
Tonton";'
iheii^iiäl
tävä edustajisto' Ottawaan esittääk­seen
-hallitukselle rauhanyhdistyksen-asiakirjan)'
missä' kehöitetaan- •halli­tusta
ottamaan ensimmäisen aske-leehj
turvaa kohti.; jä palnöastamäan.
ydiriaselrokeUujenflbp
lee •^kylmän sodan" jatkamisen ja sen kuumentamisenkiii
; puiblest^ saiiomälehdistö^? ori; niin •'vapaa^' niiksi:'?sitä'•. ku­vataan,
sanovat ajattelevat kansaläisetj miksi hiiden kies-kuudessa
vallitsee tällainen väsyttävä 'VHsimielisyys" kysy-
^ fhyfcseitäpMM'a^ meille yhä lisääntyviä vöfbja,: ta­varan
hin inflaation paheoemistai .ptihumat
takaan sodan vaarasta. Todella "vapaan lehdistön" riveistä
luulisi tällaisessa tapauksessa löytyvän niitäkin, jotka epäile­vät
jä vastustavatkin "kylmän sodan"' autuaaksitekeväi-syyttä.
•. -T^^ on, että porvarilfinen "vapaa;leh­distö"
on todella vapaa vain sen miljonääriomistiajille, joiden
lukumäärä on hyvin pieni.
Valtaosa tämän mantereen ja erikoisesti Yhdysvaltain
sanomalehdistä on johtavien monopoliyhtiöiden kontrollissa.
Ne samat rockefellerit, morganit ja dupontit, jotka kahmivat
satumaisia rikkauksia varustelukilpailusta ja sodasta, ^ont-röUoivat
joko välittömästi tai välillisesti myös valtaosan sa­nomalehdistä,
aikakausjulkaisuista jä muista tiedonantoväli-neistä.
Tällä nrtantereella ei ole yhtään ainoata joukkolevikin
omaavaa päivälehteä tavallisten kansalaisten, ns. "pikkuih-misten"
ja heidän vapaiden järjestöjensä kontrollissa.
Tämä selittää porvarillisen lehdistön "yksimielisyyden"
näiltä tiimoilta. Onhan selvää, että nykyaikana ei voida enää
harjoittaa sen paremmin suurten kansanjoukkojen julkeata
riistäriiistä kuin uusien sotien valmistamistakaan siten, että
asiat esitettäisiin niiden todellisessa valossa. Sotatarviketeh-tailijat
ja muut suuryhtiöt tarvitsevat siis verhokseen sano­malehdistön,
joka hämää, kovapaineisella propagandalla ih­misten
mieliä, maalaa paholaisen kuvan seinälle ei vain enim-mäisvoittoja
uhkaavasta työväenliikkeestä vaan myös sota-suiinnitelmia
hidastuttavasta rauhanliikkeestä, ja esittää toi-i^
älta suuryhtiöiden voittoilun ja asetehtailijain sotavalmis­telut
mahdollisimman kauniissa väreissä.
Täten, suurlehdet eivät ole ainoastaan suuria voittoja
• tuottavia liikelaitoksia vaan samalla myös suuromstajain
apuvälineitä etuoikeutetun riistoasemansa säilyttämiseksi.
.Todellinen sanomalehtivapaus mielipiteidensä julkituomisek­si
on siis vain harvalukuisella omistavalla luokalla, jotävas-toin
miljoonaisilla kansanjoukoilla ei ole mitään sananvaltaa
siitäi mitä sanomalehdissä kirjoitetaan, mitä asioita ediste­tään
ja minkälaista propagandaa harjoitetaan. Yhdysvaltain
ehkä suurimman sanomalehtiyhtymän omistaja A. Scripps
biikin sanonut tästä asiasta suoraan: "Sanomalehden omis-tajii^
työnantaja vaatii, että hänen alaisensa (sänomalehti-
- miehet — V) kirjoittavat siitä, mijhin hän its^ (omistaja — V)
uskoo, tai mihin hänen mielestään lukijain pitäisi ugkoa."
Sanomalehtimiehen ammatti on vastuunalainen, vaativa
ja samalla kunniallinen ammatti. Mutta ollessaan suurpää­oman
kontrolloiman lehden palveluksessa, sanomalehtimies
tai -nainen joutiiu kirjoittamaan sitä, mihin häneh "työn-r
antajansa uskoo", eli siitä, mistä hänelle maksetaan palkka.
- Työläisenä porvarillisen 'vapaan lehden" palveluksessa oleva
- sänomalehtimeis tai -nainen on tavallaan säälittävässä ase­massa;
yleisesti puhuen rehellisenä, vastuuntuntoisena ja
./maailman asioita seuraavana henkilönä hän tietää pakosta,
iriiteri on asiain todellinen laita. Hän voi keskustella esim.
"kylmän sodan" vaaroista vaimonsa ja lähimpien tuttaviensa
karissa. Mutta julkisuudessa esiintyen hänen täytyy kirjoi tr
taa vain siitä, mihin hänen työnantanjansa "uskoo, tai mihin
^työnantajan mielestä lukijain pitäisi uskoa". Työhön meri-
^neg'sään "vapaan sanomalehden" toimituksessa oleva mies tai
jiainen riisuu yltään takkinsa ja hattunsa sekä myös oraat
-mielipiteensä ja vakaumuksensa. Jos hän ei sitä tee, hänestä
•tulee äkkiä "entinen sanomalehtimies" — työtön henkilö.
""Nämä ovat niitä perusseikkoja miksi ainoastaan työväeri-
..lehaet ovat nykyoloissa todella vapaita. Työväenlehtien yllä-
'^itäminen, tukeminen ja levittäminen on siis perusedellytys
-todella vapaan sanomalehdistön luomiseksi tälle mantereelle,
-j^ajuuri ylläesitetyt seikat on hyvä pitää mielessä aina Sil­vioin?
kun puhutaan sanomaiehtivapaudesta— ei vain teoreet-vfisena
kysymyksenä, vaan todellisuuskäsitteenä.
Huononlainen Uon aihe
Mikäli paikallisen päivälehden maanantainen Ottawan
^ulistieto pitää paikkansa, puolustusministeri George Pear-itikiöSin
lausunto", että "länsi - voi iskeä venäläisiltä sisukset pois
5^os^he; aloittavat sodan", on kerrassaan valitettava sekä^^. k
.^saffisten etujemme että samana päivänä kokoontuneen ulko-
*«ministerikonferenssin kannalta katsoen,
ä;^.;.^^^ lausunnon
!i^ml^an puolustusministeri P
i^ilSta» Yhdysvalloista ja korostanut "minä tunnen tilanteen".
^S^y^den,kättään pöytään asiaansa • korostaen^ puolustusminis- u
^^t»i Pearkes oli sanonut: "Olen varma, että länsiliitolla on •
tÄittävästi ydinasevoimaa Venäjän kaupunkien täydellistä.
'...Käsittämistä varten . . . Heillä (neuvostoliittolaisilla) on suh-^^
-,'te^lisesti vähän pitkän matkan pommittajia..."
H|' Tällaista atomjase-y li voimalla kerskumista on totuttu
:^uulemaan amerikkalaisilta kenraaleilta — mutta nyt näyt-i^
itäa^ että Omahan matkallaan puolustusministeri -Pearkes sai
iisselfaisen "aivopesun",- että hänkin kilpailee Pentagonin sa-
..pejjfnkalistajain kanssa sotaisista puheista.
'«Tällainen puheeitjetenkäänmillääntavallasp
;^?parenimin kansainvälistä jännitystilannetta-
'^suhteitakaan ulkomaihin. Sitäpaitsi on kyseenalaista pitääkö
-jpuolustusministeri Pearkesin lausunto paikkaansakaan. Ylei-
^ISesfi tiedetään, että Neuvostoliitto on pitkän matkan edellä
.^yhdysvalloista- ohjusten ja erikoisesti mannerten välisten
fAalHstisten ohjusten alalla. Omahassa er varmaan tiedetä
•' sitä, minkä verran, on Neuvostoliitolla ^ näitä: mannerten vä-
,(1isiä ohjuksia — mutta yleisesti myönnetään, että niitä on
j^leflaassa. Yksistään itsesäilytysvaiston kannalta katsoen on
i^is"*lfen'assäan :,tuomittavaa moinen intoilu Pentagonin* ken-
^j|ialienVVoittamatto;nuuden" puolesta. Palautettakoon vain
vallan ammattiyhdistjfsiiikkeeh^^^^ e-äuVtap
L i Yuian Chuän parhaillaan
vieraiiee täällä United Electrical
Workers uniori vieraana. Neuvotte­luissaan
täällä hän öh korostanut si­tä
seikkaa, että Kiina olisi halukas
kehitämään kauppavaihtoa Canadan
kanssa, mutta kaupan o l i s i perustut­tava
tasavertaisuuden j a yhteisen
hyödyn pohjalle.
L i Yuan Chuan on K i i n a n kone-työläisten
union varapresidentti.
Hänen uniossaan on kaikkiaan kol­me
miljoonaa jäsentä ja hän on en­simmäinen
ammattiyhdistysmies,
joka on, vieraillut täällä Kiinasta
vallankumouksen jälkeen. Hän o-soitti,
että hänen unionsa kasvu o-soittaa
myös teollisuuden kasvua
Kiinassa. Silloin kun vallankumous
tapahtui Kiinassa uniossa o l i vain
100,000 jäsentä. Sen jälkeen teol­lisuuden
jatkuvasti laajentuessa u-nion
jäsenyys on kohonnut kolmeen
miljoonaan.
Sanomalehtiha^tattelutilaisuudes-sa
hän koetti osoittaa että työläis­ten
suhde Kiinassa on toisenlainen
kuin kapitalisessa maassa. Kapita­listisessa
maassa työläiset usein jou­tuvat
turvaamaan lakkoon, mutta
heidän maassaan missä hallitusvalta
on kansan käsissä ei ole järkevää
läkkoutua, vaan on järjestettävä a-siat
toista tietä. Uniot myös kehit­tävät
tuotantoa, valistavat työläisiä
ja koettavat parantaa elinsuhteita.
Chuanilla on mukanaan ensiluok­kainen
englanninkeilinen tulkki, jo­ka
on eriomaisella taidollaan selos­tanut
Ghuanin lausunnot sanoma-iehtimiehille
ja kaikille joiden
kanssa he ovat neuvotelleet.
Chuan puhui vapaaehtoisesti sa-nomalehtimlehille
Tiibetin tilan
teestä. Hän selosti, että se on ollut
osa Kiinasta yli 700 vuotta. Siellä
on yhteensä 1,200 000 asukasta, jois­ta
hänen mielestään vain noin 20,-
000 yläluokkaan kuuluvaa osallistui
vallankumoukseen. Hän o l i sitä
mieltä, että kaikki toiset tiibettiläi-set
olivat vastustaneet sitä.
Hän muistutti, että kysymykseen
suhtavituminen riippuu siitä, että
haluaako asianomainen olla ystä­vyydessä
miljoonan ihmisen kans­sa
t a i 20,000 ihmisen kanssa.
Häh toisti kilhalaisten syytöksen
että Dalai Laina paköitettiin lähto:
mään Tiibetistä kiapihällisteh toi-:
mesta. Ja hän oli sltä^mieltä, että
Dalai Laman nimissä Intiassa anne­tut
lausunnot olivat toisten pakoit-tamia
lausuntoja. ^
Viinie vuoden aikana yksinkertai­set
teräsuunit kaikkialla Kiinassa
ovat herättäneet erikoista huomiota,
sillä useimmat perheet harrastavat
teräksen valmistamista näissä al­keellisissa
laitoksissa. Chuan huo-maiitti,
että monet ovat olleet sitä
mieltä, että näin valmistettua teräs
tä ei voida käyttää. Hän kuiteiikm
vakuutti, että niin valmistettua te
rästä käytetään Kiinassa.
' K{|sitellessään strontium 90 lisään-"
.iyyäM^
• n e m ^ Jä jatkuVaajkil^
pailua tuottaa; enemmän ja' vaaralli-
^sempii aseita .oletetun vihollisen pe-;
lölttamiseksi, 'y-] räuhatiyhdistykseh:
asiakil-jassa.sanotaan7'!...mitä yksi
puoli pitää toista puolta peloittava­na,
toinen puoli pitää: sitä uhkana:
johon pn vastattava vieläkin pelolt-tavammälla
toimenpiteelläTämän
kilpailun jatkamitien : on iiuUuUtta.
Kuten sekä presidentti Eisenhower
että pääministeri Hrushtshev ovat
tunnustaneet, rauhalle ei ole vaihto­ehtoa
. . .Ensimmäinen, askes sel­laista
järkevää päätöstä kohti on eh­käistä
ydinasekokeilut ikuisesti . . .
On murhan tai itsemurhan luontois­ta
ellei hetikohtaisesti lopeteta sitä-vaaraa,
jonka alaisuudessa olemme
tällä kertaa".
Asiakirjassa voimakkaasti kanna­tettiin
puoiustusmiinisteri Pearkesin
avointa kantaa neuvottelujen puoles­ta
äskettäin pidetyssä NATO:n neu­voston
kokouksessa ja entisen ulko­ministeri
Sydney Smitliln lausuntoa,
että keskikokoisilla valloilla pitäisi,
olla .tilaisuus toimia rauhan puolesta,
Suomen Sosdem-puolueen hajaannus
näyttää syvenevän - uusi elin
Helsinki. _ K U — Sosialidemok­raattisesta
puolueesta erotettujen ja
muutoin puolueen ulkopuolella ole­vien
yhdistysten edustajat kokoon­tuivat
toukokuun 6 pnä Helsinkiin
edustakakokoiikseen päättämään
järjestöllisistä toimenpiteistä sen
jälkeen, kun sosdem puolue oli ryh­tynyt
erottamaan jäsenyydestään
yksityisiä henkilöitä ja yhdistyksiä.
Kokous päätti perustaa keskuseli­men,
jonka nimeksi hyväksyttiin
Työväen ja Pienviljelijäin Sosiali­demokraattinen
Liitto.
Kokoukseen osallistui täysillä val­tuuksilla
82 yhdistyksestä yli 90
edustajaa, jonka lisäksi saapuvilla
oli sosdem-opposition nouvottelu-kuhta
sokä piiritoimikuntien edus­tajat.
Edustajakokousta edelsi aamupäi­vällä
pidetty so.sdem-opposition val­tuuskunnan
kokous, jossa hyväksyt­tiin
neuvottelukunnan esittämät toi­menpiteet.
Tämän mukaan sos.
dem-opposition valtuuskunta jj^
neuvottelukunta jatkavat edelleen
toimintaansa yhteistyössä peruste­tun
keskuselimen kanssa.
Puolu/eesta eroteltujen ja muu­toin
ulkopuolella olevien yhdistys­ten
edustajain kokous alkoi klo 12
Rakennusemestarien talossa. Ko­kouksen
avauksen suoritti sösdeni.
Kiina haluaa ystävällisiä
suhteita Canadan kanssa
vieraillessaan vain muutaman
päivän Canada.ssa tuli häri huomaa­maan
kuinka ystävällisesti canada-laiset
suhtautuvat Kimaan. sanoi
äskettäin Li Yuan-chuan, Kiinan
konetyöläisten union varapuheen­johtaja.
Hän myös sanoi tulleensa
havaitsemaan kuinka canadalaiset
haluavat kaupankäyntiä. "Kiinan
kansa haluaa myöskin tehdä kaup­paa
tasavertaisuuden ja molemmin­puolisen
hyödyn perustalla", sanoi
hän.
Mr. Li oli Canadassa United
Electrical, Radio and Machine
Workcrsin (UE) vieraana. Hän
osallistui UEn puolivuosikonferens-siin
veljesedustajana j a vieraili säh-kövälineitten
teollisuuslaitoksissa
Peterböroughissa, Hamiltonissa, To­rontossa
ja Wellandissa. Hänen
mukanaan oli Chin Fu-yao, joka
toimi hänen tulkkinaan.
L i kieltäytyi vastaamaan persoo­naansa
koskeviin kysymyksiin, joita
uteliaat raportterit tekivät , paitsi
sanomalla; että "Osallistuin taiste­luun
yhdessä työläisten kanssa ja
he valitsivat minut nykyiseen ase:
maani. On paljon tärkeimpiä asi­oita
käsiteltävänä."
"Vanhassa JKiinassa", sanoi hän
sanömalehtikon|erenssissa^ >^
johtivatstyöläisiä taistelussa kapita:
lismiä vastaan__£linehtojensa puo­lesta.
Tästä .jyystä ennem vapau-mieliimme,
että Hitlerin ken­raalien
"piti myös olla 'voitta­mattomia".
Meille vakuutettiin
silloin — jopa Canadan tory-puolueen
kansallisen johtajan,
eversti Drewn suun ja kynän
kautta, että natsiarmeija leik­kaa
Neuvostoliiton viipaleiksi
yhtä helposti kuin veitsellä lei­kataan
juustoa.
Me suosittelemmekin puolusr,
tusministeri Pearkesille, että
seuraavan kerran Omahaan
mennessä hän ottaisi matkalu­kemiseksi
oman puolueen sil­loisen,
johtajan, eversti Drewn
kirjoitukset ja puheet toisen
'maailmansodan alkuvaiheilta.
tumista monia vangittiin ja mur­hattiin.
"Vaputuksen jälkeen kiinalaisista
työläisistä on tullut maamme hallit­sija.
Heitä ei enää riistetä. He
työskentelevät Itselleen. Uniot edus­tavat
näitä pyrkimyksiä. Ne joh­tavat
ja järjestävät työläisiä maan­sa
rakentamiseksi."
Uniot neuvottelevat johtajain
kanssa sellaisissa asioissa kuin palk­kakysymyksissä,
työväen suojelus­sa
j a turvallisuuskysymyksissä, se­l
i t t i hän.
Häneltä tiedusteltiin kuinka erh
mielisyydet uniojen ja johdon kans
sa ratkaistaan, johon hän vastasi:
"Yleisesti puhuen molempien puo­l
i en neuvottelujen kautta. Ellei
kysymystä saada ratkaistuksi, niin
asia voidaan ottaa esille työläisten
edustajain konferenssissa. Tällä
konferenssille on oikeus tehdä pää
tös koskien työsuhteita teollisuus­laitoksissa.
Ellei johto toteuta pääv
töstä. niin korkeimpien virkailijain
huomio kiinnitetään asiaan.
. "Ko.ska työläiset ovat ; maansa
jsäntiä,-' niin he ymmärtävät ettei
lakkoon menemisestä ole hyötyä."
Häneltä tiedusteltiin mitä mer­kitsee
"suuri hyppäys eteenpäin",
johon mr. L i vastasi, että se o l i'
tulos työläistön ja talonpoikien: l uo
vasta työstä. Hän korosti, että kan-sankommuunit.
ovat varsinaista kan-
.sanliiketlä. Talonpoikia ci olisi
voinut pakoittaa. kehittämään ' sei'
laista toimintaa.
Vuonna 1958 teräs-, vilja- jä kivi-hiilituotanto
kaksinkertaistui vuo:
teen 1957 verrattuna;.; Kiinan:kansa
on vakuuttanut, että; seitsenvuoti­nen
suunnitelma toteutetaan.^^^;-::
Tämä aiheutti sen, että eräs re­portteri
sanoi, että hän "on jossain
kuullut", että takapihoilla toimivat
maasuunit ovat epäonnistuneita.
Mr. Li ratkaisi tämän kysymyk-
.sen äkkiä sanomalla, • että "jotkut
ihmiset sanovat, jotta, näistä uu­neista;
saatua: terästä ei voida käyt­tää.
Me olemme käyttäneet tätä
terästä metalliteollisuudessamme. :
Mr. L i pääti haastattelunsa lau­sumalla
s toivomuksen;::että; lehdistö
välittäisi heidän teiVeisonsä kaikil­l
e . Canadan työläisille.
opposition neuvottelukunnan pu­heenjohtaja,
huoltotarkastäja Emil
Ekog luonnehtien puheessaan niitä
syitä, jotka ovat johtaneet nykyi­seen
tilanteeseen puolueen leskis-johdon
ryhdyttyä erottamaan yksi­tyisiä
puolueen jäseniä ja perusjär­jestöjä.
Poliittisen tilannekatsauksen esit­ti
sosdenri-opposition eduskuntaryh­män
puheenjoht. Aarre Simonen je- auttamiseksi,
ka järjestöpoliittisen tilannekat­sauksen
sihteeri Torsti Toivonen.
Käydyn vilkkaan keskustelun jäl­keen
päätettiin yksimielisesti pe­rustaa
yhdyssiteeksi sosdem puolu­eesta
erotetuille ja muutoin puolu­een
ulkopuolella oleville yhdistyk-.
sille keskuselin, jonka nimeksi hy­väksyttiin
Työväen ja Pienviljeli­jäin
Sosialidemokraattinen Liitto.
"Kansanvaltaisen sosialismin to­teuttamiseksi
yhteiskunnassa liitto
harjoittaa valtiollista ja yhteiskun
nallista valistustyötä", sanotaan lii*
ton ohjelmajulistukseksi tarkoite­tussa
lauseessa, jossa sanotaan toi­minnan
tapahtuvan "sosialidemok­raattisten
periaatteiden" pohjalla.
Kokous hyväksyi liiton säännöt,
jonka jälkeen kokous päättyi ja sitä
jatketaan jolloin mm. valitaan liiton
puheenjohtaja ja liittotoimikunnan
valtuuston sekä maaseutujaoston jä­senet'
Niinikään kuullaan esitys
lähiajan talouspoliittisista kysymyk­sistä.
16 sai surmansa kun
juna ajoi bussin päälle
..Mexico City. — Sunnuntal-iltana
ajoi juna malku.stajia täynnä olevan
bussin paalle ylikäytävällä kahdeksan
mailla pohjoiseen taalta. Onnetto­muudessa
sai surmansa 16 henkilöä ja
29 loukkaantui.
Surmansa saaneet olivat lap.';ia ja
naisia, jotka olivat palaamassa ai-tlenpäiväjuhlilta.
lustusmlnlsteri; Pearkes. ja-terveysmi-^
nisterln: apulainen tri Camefon sekä;
parlamentin :Vpuheenjohtaja;-.Roland
Mlchener ja oppositiopuolueiden joh-tajat
Lester .Pearson ja Häzeii Argue.
He myöskin . pääsivät kuuden; kan-,
sariedustäjän;,kanssa neuvpttelemaan
asioista. Kaikki haastatettavat kuun­telivat
maltillisesti- ja tarkasti val­tuuskunnan
esittämää kantaa'ja an­toivat
ymmärtää, että he myös'kan-'
nattmt kokeilujen lopettamista sekä.
kulttuurisuhteiden laajentamista.
Pearkes ja tri Cameron koettivat
pienentää radioaktiivisen pölyn vaa­raa
»eivätkä mielellään osoittaneet
selvää,kantaa jättäen päätöksenteon
pääministerille. -
Suurin osa kansanedustajista näyt­ti
olevan valmiita menemään vielä­kin
pitemmälle. Michener oli varsin
kiinnostunut esitykseen, että parla­mentissa
pitäisi hyväksyä päätöslau­selma,
missä kehbitetäan kaikkia
maita kieltämään ydinaseiden val­mistus.
Miss Margaret Aitken viittasi
äskeiseen vierailuun Neuvostoliitos­sa
selostaen, etteivät siellä ihmiset
halua sotaa. Samalla hän osoitti
myötätnutoa valtuuston esityksiin ja
toivoi menestystä valtuustolle. Hän
vielä lisäsi, että hän puhuu asiasta
toisten kansanedustajain kanssa. Tri
Kucherepa korosti, että lääkärinä
hän on hyvin tietoinen strontium 90
aiheuttamasta vaarasta kehittää luu-syöpää,
kansanedustajat McGee ja
White olivat sitä mieltä, että stron­tium
90 pelon vaaraa on liioiteltu ja
molemmat olivat sitä mieltä, että
aseistusta on ylläpidettävä. He olivat
kuitenkin sitä mieltä, että aseistuk­seen
voitaisiin käyttää vähemmän
varoja ja näitä säästöjä voitaisiin
käyttää Canadan taloudellisesti ke­hittämiseksi
ja takapajuisten maiden
Whlte oli myös sitä
mieltä että olisi kehitettävä ystäväl­lisiä
suhteita Neuvostoliiton ja tois­ten
maiden kanssa ja hän oli sitä
mieltä, että he eivät halua solaa
enempää kuin mekään.
CCF:n jäsenet Argue, Howard ja
Winch osoittivat mitä he ovat sano­neet
pariamemlssa ja puhetilaisuuk­sissaan
ydinasekokeilujen lopettami­siksi,
kylmän sodan politiikan lo­pettamiseksi
ja ystävällisten suhtei­den
rakentamiseksi kaikkien maiden
välille. Samalla he osoittivat olevan­sa
samaa mieltä edustajien kanssa.
Monet ihmiset osoittivat mielen­kiintoa
ja sympatiaa edustajia koh­taan
kun he seurasivat paraatia par­lamenttitalolle
ja eri puolille kau­punkia.
Sanomalehdet, radiot ja när
köradio-, mainitsivat vierailusta. Ylei­sön
vastaanotto olikin paljon parem-'.
pi kuin koskaan aikaisemmin saman-luontoiselle
valtuuskunnalle.
Valtuusto oli yksimielinen siitä, et­tä
kaikissa piireissä ollaan sitä miel­tä,
että ydiiia-sekokeiluista pitäisi
luopua ja kansainvälistä jännitysti­laa
olLsi lievennettävä. Mutta näyttää
myös siltä, että tässä asiassa kansa
on parlamenttia edellä ja parlament­ti
hallitusta edellä. Jos kansa esit­tää
aja uksensa parlamenttiedustajil­le,
niin on hyvin mahdollista, että
he voisivat vaikuttaa hallitukseen,
etta se hyväksyisi tärkeän roolin rau-hantoiminnassa,
jota Canada voisi
edistää.
^estitiedoltettu, että Ethioplan kei;
^sariiTviiaile ::Sela
Nftiivostoi i 11ns.sa. kft.<;fikuuh".- lÖDnilDUo-
Diploniaattisuht^t^USÄrf
päättänyt • poistaa kulkuesteet; Biilgä-.
ria anH Päätöksen; johdosta • yhdysvalr
talaiset pääiseyät kulkemäah;' 'M^^ '•
:Diplomäättisuhi;eet Bulgarian kaiis-sä'
katkaistiin helhiikuussa 1950, jol­loin
Bulgarian toimesta syytettiini et­tä
amerikkalainen edustaja' Donald
:Smith oli ösälilstunut .vakoiluun. Dip­lomaattiset
/suhteet, palautettiin vii­me
määiiskuussai '''y'i' . i t
Valtiodepärtmentin edustaja, on
selostanut; esttä Yhdysvalloilla on nyt
diplomaattiset suhteet; kaikkien Eu­roopan
kansandemokraattisten mai­den
kanssa paitsi Unkarin ja Alba­nian
kanssa. Näin ollen amerikkalai­set;
voivat matkustaa kaikkiin- toi­siin
maihin paitsi Unkariin ja Alba­niaan.
l i i n i loppui", sanoi poika.
Alvari rauhallisena tyttö,avasi kä- /
silaukkunsa ja otti esille pullon.
"Mainiota, whiskiä 'vaiko bourbo- .
nia ?".; kysyi: poika..:.y v:^.^lM:ifWMSi
"Gasoliinla", vastasi tyttö h y m y i l - ; '*
Ien. .
TÄYDELLINEN MUUTOS
: " K u i n k a sinä olet muuittunUt. rSir. ^
nuUa oli ennen sakea musta-'tukkä^ '
nyt olet paljaspäineh.: Ennen o l i .
ihosi ruskea ja nyt olet kalpea. E n ­nen
olit lihava^ j a nyt olet laiha.
Olen hämmästynyt, mr. Gordon.
"Mutta minä en ole mr. Gordon." :
" V a i niin, siis olet muuttanut ni- :m
mesikin." , *
Frederic Joliot-Curien
elämää kunnioitettu
Kun Moskovassa äskettäin pidet­tiin
Maailman Rauhanneuvoston bu­reaun
kokous, niin sen alkaessa kun­nioitettiin
rauhanliikkeen perustajan
Frederic Joliot-Curien muistoa. Tä­mä
oli bureaun ensimmäinen kokous
Joliot-Curien '^kuoleman jälkeen.
Huolimatta hänen menetyksestään
hänen läsnäolonsa tuntui kaikkialla.
Ei se johtunut suuresta kukilla reu­nustetusta
kuvasta, joka katsoi ko­rokkeelta
saliin, • vaan mahdollisesti
siitä,, koska nyt, enemmän kuin kos­kaan
ennen, jokainen tunsi minkä
menetyksen rauhanliike, tiede ja ko­ko
ihmiskunta oli kärsinyt.
Joliot-Curien nimi usein mainit­tiin
kesku-telun aikana, viitattiin hä­nen
ehdottamiinsa ajatuksiin ,ehdo-tuksiin
ja suunnitelmiin. Paul Robe-son
oli erittäin liikutettu. Hän ei
voinut, sanoi hän, moniin vuosiin, ta­vata
manalle mennyttä presidenttiä
vaikka olisi halunnut kohdata hänet
useammin, erittäinkin kokouksissa.
Viimeksi Robeson tapasi hänet mah­dollisesti
v. 1949 Tukholmassa. Ro­beson
puliui hänen vetoomuksestaan
atomi- ja ydinaseita vastaan ja lau­sui
kunnioituksensa tämän suuren
tiedemiehen työlle ja elämälle ja hä­nen
omaamalleen rakkaudelle ihmi-
TRI F R E D E R I C JOLIOT-CURIE
siä ja heidän toimeentuloaan koh­taan.
Frederic Joliot-Curien nimi mai­nittiin
aina kaikkialla rauhanliikkeen
10-vuotismuistotilaisuuksissa. Bulga­riassa,
Puolassa ja erikoisesti Rans­kassa
10-vuotismuistoa vietettim J o -
liot- Curien muistojuhlana.
Erikoinen kokous oli järjestetty
Neuvostoliiton Tiedeakatemiaan, jos­sa
olivat lasna mm. professori Neme-yanov,
professori Skobeltsyn, joka on
Leninin rauhanpalkinnon komitean
puheenjohtaja seka monia muita tie­demiehiä
eri puolilta maailmaa. Pu­hujat
koskettelivat tämän suuren tie­demiehen
elaman en puolia, miehen,
joka kieltäytyi eristymästä laborato­rioon
ja tomu vastuullisena kansa­laisena,
joka teki tyota maansa ja
koko ihmiskunnan hyväksi.
Professorit Skobeltsyn ja Bernal,
Madame Eugene Cotton ja mr. Ilja
Ehrenburg puhuivat Joliot-Curiesta,
jonka he persoonallisesti tunsivat.
On mahdoton koskettaa kaikkia
mitä sanottiin, mutta kaikkein enim­min
kosketettiin hänen selvaa tie­teellistä
ymmärtämistään ja hänen
työtään edistyksen ja rauhan puo­lesta.
Hän työskenteli vasymattomas-ti
riistääkseen luonnolta salaisuuksia
ja taatakseen ihmisille rauhallisen
rinnakkaiselon. Han el koskaan an­tanut
: peraan taistelussa ydinaseiden^
kieltämisen puolesta ja nuta vastaan,
jotka valmistavat sotaa. Han oh yksi
huomatuin ihminen maailmassa, hä­nellä
oli erikoinen asemansa lahjak­kaana
ja suurena tiedemiehena ja
toimintansa takia ihmiskunnan puo­lesta.
Hän oli parhain Paul Langevi-:
nih oppilas, erinomainen opettaja ja
koulun johtaja,.joka oli taynna nuo-ruuden
innostusta ja jonka kanssa
'jokainen nuori tiedemies halusi työs­kennellä.
Frederic ja Irene Joliot-'
Curieii vanhemmat keksivät luonnol­lisen
radioaktiivisuuden. Heidän lap­sensa
keinotekoisen radioalctuvisuu-.
den. On mahdotonta erottaa pohitik-koa
tiedemiehesta sellaisessa mie­hessä
kuin han oh.
; Professori Nesmeynaov lopetti pu­heensa
sanomalla*
, "Paul Langevin, sanoii. että Joliot-
Curie oli Ranskan kunnia. Han oli
koko maailman kunnia."
PÄIVÄN RÄKINÄ
Minkälaisesta "moraalista" on puhe!
. Vapaa Sanan "Sillaniemen . San­t
e r i " antoi viime lauantaina "mitä
kuuluu ja kuka käskee" koiran-nuuskaa
evankelista Billy Graha-
,mille.
Suoraan satioen — j a tällä sei­kalla
ei ole.; mitään tekemistä sen
paremmin . uskolla. kuin uskomatto­muudellakaan
— meillä ei ole vä­hintäkään
halua ."puolustaa',' evan­kelista
Billy Grahamia.
Päinvastoin on ällöttävää lukea-miten
Billy Grahamin saarnoista
pidetään tarkkoja: tilastotietoa siitä
kuinkamonta ihmistä on. kulloinkin
tullut .synnintuntoon ; ja päättänyt
sitten tehdä parannujcsen. Tosi­asiahan
orij että valtaosa näistä
"suuren evankelistan" saarnojen
kautta "parannuksen" tehneistä
ovat entuudestaankin uskovaisia.
Kirkot ja seurakunnat' osallistuvat
Grahamin "sotilashyökkäyksen ta­voin
järjestettäviin" ristiretkiin ja
mobilisoivat jäsenensä ja<muut seu­rakuntalaisensa
hänen tilaisuuk-siinsa.
Kun sitten tällaisessa tilan­teessa*
sanotaan, että evankelista
B i l l y Grahamin saarnasta on jäl­leen
siinä tai tässä kokouksessi
tehnyt parannuksen niin tai näin
monta'tuhatta synnin tuntoonV.tun­toon"
tullutta, niin parhaassakin
tapauksessa näitä "tuhansia" ,on
vesitetty. -
Mutta jokainen uskollaan autu­a
a k s i ' t u l k o o n ' j a se pitäisi tietysti
palkkansa niiii Billy Grahamiin
kuin ; hänen kuulijoihinsakin näh­den.
Toisaalta, niin vähän myötätun­toa
kuin tunneramekin tämän suu­ren
evankelistan . menettelymuotoi­hin;
ei missään kirkossa ole kuulu­tettu,
etä hän on ehdottomasti kai-'
kissa asioissa väärässä!
.Työläisiään julkeasti ja säälimät-;
tä riistävä suurkapitalisti voi::esim.-
olla hellä ja rakastavainen perheen­isä
ja monella tunnetulla ja ete­vällä
taiteilijalla on voinut olla
eräitä hyvinkin huonoja henkilö­kohtaisia
tapoja. Kun näin^_ on,
niin mikäänskumma juttu: ei^ollut
meidän käsittääksemme,-. vaikka
B i l l y Grahamimyönsi tässä päivänä
muutamana, että:"kommunistitsaat­tavat
lännen häpeään sillä, että
yrittävät moraalisesti puhdistaa ^Ve­näjää
samaan: aikaan .kun läntisen
maailman ^suurkaupungit: ovat mev
nossa moraalittomuutta k o h t i ."
Tämä lausunto vaikutti kuiten­kin
ystäväämme "SiltaniemenvSan-:
t e r i i n " vähän-vsamalla tavalla kuin
suututettuun sonniin vaikuttaa pu­naisen
vaatteen heiluttaminen. Ta­pellen
kynsin ja hampain totuuden
ilmituloa vastaan sosialismin olo­suhteista
"Siltaniemen Santeri" sa­noi
ylläolevan johdosta:
". . . Tähän maailmanaikaan pu­hutaan
paljon kulttuuriyhteyksien
k e h i t t ä misestä kommunististen
maiden kanssa. Maalataan, ihastut­tavia
kuvia neuvostojärjestelmän
saavutuksista ja kuinka meillä on
paljon oppimista toisiltamme. Mut­ta
kuinka moni muistaa: millainen
tausta on nykyisellä neuvostoko-mennolla?
-Kuinka moni muistaa
niitä miljoonia ihmisiä, kokonaisia
kansanheimoja, joiden . l u u t : mätä­nevät
pakkötyöleirien nimettömis-;
sä haudoissa? . . . "
'. Sallittakoon tässä yhteydessä to-;
deta, että Neuvostoliiton asukas-i
määrä on j u u r i 'julkaistujen tieto­j
en mukaan 208 miljoonaa. Noin
neljäkymmentä vuotta sitten,' e l i v.
1915 tsaarin Venäjällä, mihin;kuu-l
u i myös Puola, Suomi jne., oli
vajaa 170 miljoonaa asukasta. K un
.Venäjän;kansaa.on sen jälkeen ku­pattu:
ensimmäisellä ja toisella maa-:
ilmansodalla,;mitkä: vaativat kym­meniä
hiiljoonia ; ihmisuhreja;v> niin;
h y v i n o n kasvanut tämä kansa,-jon­ka'
"miljoonien luut" mätänevät
Torontossa, kaiketi Vapaa Sanan
takapihalla? Ja tämä kasvu on ta­pahtunut
sittenkin vaikka ;'i:aja-maat'•
ovat -vapautuneetvanhasta
Venäjästä. —-
Mutta myöntäkäämme argumen-tin~
vuoksi kuitenkin, että Neuvos­toliiton:
sosialistisen ..vallankumouk­sen
yhteydessä ja vielä myöhem­minkin
on myös tapahtunut joitakin
kauneusvirheitä. . :
Mitä se todistaa? Vain sitä, että
suurten uudistusten aikana ja iyh-teydessä
sortuu vanhan ja :mädän-tyneen
' kuonan yhteydessä jotakin
hyvääkin j a elinvoimaista. Tässä
yhteydessä on vain sanottava raa­matun
sanoin. ;):"ken on. syytön,: hän
heittäköön ensimmäisen kiven".^
Kapitalistinen järjestelmä,' joka
ei kaihtanut läpimurtonsa aikana
katkoa kuninkaiden ja ruhtinaiden
päitä, ei yritäkään esiintyä "yir-heottömänä".'
Mutta kun "Sillauie-men
Santeri" pauhaa pääasiassa :|
"uskomisesta", niin antakaamme
puheenvuoro tunnetulle kirjailijal­le,
Upton Sinclairille. joka: kirjas- ,
saah "Taide ja mammona" sanoo
mm. seuraavaa:
" A i n a siihen asti kun Uusi testa­mentti
kiteytyinykyiseen muotoon- f
sa, eivät kristityt olleet vallassa
missään: osassa maailmaa. TuUesi:
saan vvaltaan keisari Konstantiuk-:;s
sen aikana he menettelivät samoin
kuin jokainen~hallitus on historias­sa
menetellyt . . . voimakeinoin.
' J o s lukijaa järkyttää se, että ,
NL kavi puolustustaisteluja Venä- ,
jällä vihollisiaan vastaan kaksi
vuotta kaikkiaan 26:11a rintamalla,
kehoitan häntä ottamaan huomioon,
että kristittyjen ristiretket, jotka
olivat hyökkäys- ja propagandaso- .
taa, kestivät 200 vuotta. Jos häntä
järkyttää lukemansa kertomukset
tshekasta j a vankien kiduttamises­ta,
kehoitan häntä lukemaan Lean
kertomuksen :"Espanjan.inkvisition :
historia".
"Huomioonottaen ne kokonaissar-jat;
uskonsotia, jotka tekivät Euroo­pan:
teurastuslaitokseksi enemmän
kuin tuhannen vuoden ajaksi, voi
varmuudella väittää, että jokaista
n e u vostovallankumouksen aikana .
Venäjällä menetettyä ihmishenkeä
kohden on satatuhatta ihmistä otet­tu
hengiltä lempeän ja nöyrän Jee­suksen
nimissä . . . " , '
Kaikesta tästä huolimatta' — ja
välittämättä siitä olemmeko usko­vaisia
tai uskottomia —. yleisesti
kuitenkin myönnetään että kristin­uskokin
on auttanut omalla taval­laan
^ ihmiskunnan edistystä!
Siis moraalista puheenollen, h ic
man asiallisuutta, olkaa hyvä!
— Känsäkoura.