Vapaus, November 18, 1965

              Sivu 2 Torstaina, marrask 18 p. — Thursday, Nov. 18, 1965
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 8, 1917 VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITOR: W . E K L U N D IMAKIAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D n * l * I A L Ö74. Ä 64
Publldiea thrlce weefcly: Tutedays. •niursday8:anä 'Öaturdäys' by VäpaiiB
Publfehlhg Co. Limited, 100-1502 Klm St. West, Budbury. Ontario, Cahada.
^ Mailing Address: Box 69
Advertising rstes upon application. translation free of charge.
Authorlzed as second class mailby the Post Offlqe Department, Ottawa,
and tor jjayment of poatage In c&sh.
^CANADIANILANGUAGE^PRESS
TILAUSHQDilNAT:
Canädassa: 1 vk; $9.00, 6 kk. $4??5 UBArssa
3 kk. 2.75
1 vk. flOlOO. 8 kk. 95.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 8 läc. 5.75
AFL-CIO valokeiliais^
Ed Finn kirjoittaa säännöllise.sti (Canadian Brotherhood
of Railways, Transport and General Workers Union) kah­desti
kuukaudessa ilmestyvään Canadian Transport-julkai­suun.
Hänellä on terävä kynä ja tapa kirjoittaa sellaisista
asioista, mitkä jotkut muut ammattiyhdistysmiehet jättävät
käsittelemättä.
Car.adian Transport-julkaisiin lokakuun 1 päivän nume­rossa
julkaistu Finnin kirjoitus on lisäys The Nation-julka/
sussa ilmestyneeseen Sidney Lensin artikkeliin. Toisin kuin
Lens, mr! Finn sanoo, ettei ole epäilystäkään, siitä, etteikö
George Meanyn likaiset sormet ole pelissä, mikäli on puhe
AFL—ClOn ja Canadan suhteista. Ed Finnin:!a?tikkelin pää­kohdat
ovat seuraavat:
Monta canadalaista unionistia huolestuttaa ymmärret­tävästi
Amerikan sekaantuminen Vietnamin ja Dominikaa­nisen
tasavallan asioihin. He ovat vieläkin huolestuneempia
^ ja kiusaantuneempia — siitä varauksettomasta tuesta,
minkä yhdysvaltalainen uniokeskus AFL—CIO näille sota-seikkailuille
antaa. Mitä tahansa hyveitä on sen sisäpoliitti­sessa
ohjelmassa, AFL—GIO on selvästi kääntynyt kansain­välisissä
kysymyksissä oikealle, suoraan, sanoen äärioikealle.
Canadan työläisillä, erikoii-esti AFL-^-GIO:n kuuluvien
unioiden jäsenillä on oikeus olla huolissaan tästä kehitys­suunnasta.
Loppujen lopuksi heidän jasenverodollarinsa aut­tavat
AFL—CIO:n ulkopoliittisen ohjelman rahoittamista;
jos tämä ohjelma on vastoin heidän omia katsomuksiaan,
heillä (canadalaisilla työläisillä) on oikeus esittää vastusta­vat
mielipiteensä.
Minä en usko canadalaisilla työläisillä yleensä olevan
mitään käsitystä siitä missä määrin AFL^CIO toimii USAn
ulkoministeriön välikappaleena muissa maissa; eikä heillä
ole.mitään aavistusta siitä, miten AFL—GIO käyttää vaiku­tusvaltaansa
(ja ulkoministeriön rahoja) rohkaistessaan oi­keistolaisten
uniojohtajain valintaa ulkomailla sekä iietsoes-saan
työselkkauksia niin sosialistisia kuin kommunistisiakin
hallituksia vastaan.
Suoraan sanoen, AFL~CIO:n agentit Euroopassa ja Aa­siassa
toimivat julkisesti ja sala edistääkseen Yhdyvaltain
hallituksen kylmän sodan ohjelmaa.
Sen räikeä ja jäykkä antikommunistisuus on vetänyt
AFL—CIO:n taisteluun toisia unioita vastaan jotka ;kuulu-vat
vapaiden ammattiyhdistysten kansainväliseen liittoon.
George Meany, Jay Lovestone ja Amerikan työväen ulkopo­litiikan
muut arkkitehdit ovat saavuttaneet sen olotilan, mis­sä
he näkevät punaisia kaikkien vuoteiden alla. Ainoa ta­paus,
jolloin he arvostelevat Yhdysvaltain hallitusta, on se,
jolloin he katsovat, että se (USAn hallitu.s) ei ole riittävän
kovakourainen kommunisteja kohtaan. Toisaalta he ovat
toistuvasti arvostelleet toisten maiden uniojohtajia siitä, et­tä
he ovat liian "pehmeitä" kommunismiin nähden.
Tämän jälkeen Finn tarkkailee Sydney Lensin tutkimuk-sia
81:stä maasta; :
Lensin artikkeli on vahvistettu kiertämättömillä tosi­asioilla,
jotka vahvistavat hänen syytöksensä, että Yhdys­valtain
ulkoministeriö (State Department) rahoittaa Meany—
Lovestone ja kumppanien ulkomaatoimintaa. Vuosien ku­luessa
USAn ulkoministeriö on antanut AFL—ClOrlle noin
$110,000,000 kylmän sodan tavoitteidensa rahoittamiseksi ul­komailla.
Finn kirjoittaa:
Mitä on AFL—CIO tehnyt näillä suurilla rahamäärillä?
Leinsin selostuksen mukaa Meanyn ja Lovestönen saavutuk­siin
sisältyy seuraavaa:
1. Ranskan ja Italian unioliikkeen rivien hajoitus.
2. Vuoden; 1963 lakon lietsominen ja rahoittaminen Brit­tiläisessä
Guianassa tarkoituksella kukistaa Jagahin hallitus.
3. Kannatuksen anto Dominikaanisessa tasavallassa oi­keistolaisille
uniojohtajille, jotka olivat tyytymättömiä (pre­sidentti)
Juan Boschiin ja veivät vissiä o.saa hänen sivuutta­misessaan.
4. Auttoivat useissa Euroopan.maissa Amerikan aselähe-tyksiä
vastaan järjestetyn satamatyöläisten boikotin murta­mista.
5. Kymmenien tuhansien ulkomaalaisten uniojohtajain
."opettaminen" Lovestone-tyyliseen antikommunistisuuteen
ja niiden lähettäminen runsailla varoilla varustettuna kes­kusta—
vasemmistojohtoisiin unioihin.
6. Kouluttivat brasilialaisia, jotka liittyivät kenraaleihin
Goulartin perustuslaillisen hallituksen kukistamiseksi.
Lens^ yksinomaan luettele näitä tosiasioita. Hän on
•suorittanut paljon "kaivamista" ja voi niinmuodpin esittää
nimiä, päivämääriä, tarkkoja numerotietoja ja-lainauksia lau­suntojensa
tueksi. AFL—CIO ei ole yrittänytkään kuluneen
kolmen kuukauden aikana Lensin artikkelin ilmestymisen
jälkeen kieltää hänen syytöksiään. He ovat "tietoisia, että
The Nation-julkaisua ei lue: kuih yksi union jäsen tuhan­nesta
ja siksi voidaan sen kirjoitus turvallisesti sivuuttaa.
Se, rtissä määrin AFL—CIO on sekaantunut toisten mai­den
asioihin, herättää kysymyksen sen ohjelmasta Canadaan
nähden, Lens ei mainitse Canadaa, mutta on melko varmaa,
€ttä Meany ja Lovestone eivät ole erikoisemmin innostuneita
siitä kun Canadan uniot tukevat uutta demokraattista puo-
Itfötta. He ovat nurjamielisiä myös, saamme olla varmoja
siitä, kun CLC on viimeksiku.luneiden Icuukausien aikana
omaksunut itsenäisen a.senteen kansainvälisissä asioissa. Vie-lä
vuosi sitten CLC tyytyi kaiun lailla toistamaan AFL—
ClOn ohjelmaa; mutta CLC:n lausunnot Vietnamista ja Santo
Domingo&ta -ovat poikenneet radikaalisesti Lovestonen kyl­män
sodan linjasta. Tämä on epäilemättä kärjistänyt CLC:n
ja AFL-^IOn välisiä suhteita.
USAn mHitarlstit ovat ruvenneet voimantunnossaan us­komaan,
että heidän määräyksiään on toteltava kautta maail-
UUSI HALLITUS;
VANHA OHJELMA
Kir|. DMITRI GUDKOV
t . • • •;
L ä n s i S ^ a n - liittokansleri I<udwig
Erhard luki viikko sitten, keskiviik­kona
liittopäiville äskettäin pidettyjen
vaalien jälkeen perustetun hailituk-sen
ohjelman. Edelliaen hallituksen
Erhard sai valiniina Atlenauerin jäl­keen.:
Nyt sai liittokansleri itse muo­dostaa
hallituksen ja tehdä erinäisiä
korjauksia edeltäjänsä vararikkopoli
öikkaan. Mutta kun tutustuu länsisak-salaisen
lehdistön nimittämän kakkos-hallituksen
ohjelmaan näkee, ettei
uusia mahdollisuuksia ole käytetty
•hyväksi.
Nykyisen hallituksen 21 ministeristä^
vain viisi ei kuulunut edelliseen hai
Jitukseen. Uuden hallituksen lausun­nossa
ei ole ainoatakaan kohtaa, joka
ei olisi esiintynyt jo Bonnin,edellisten
hallitusten lausunnoissa.
Uuden hallituksen ohjelman ulkopo­liittisessa
kohdassa on ykkösenä vaa­timus
ydinaseista.- Tämä kysymys
näyttää a.setetun Bonnissa hyvin kär:
ksvä.sti: "nyt tai el koskaan". Länsi;
saksalainen diplomatia o.i valmistau
tunul ratkaisevaan •"lalviotteluun".
Vaikutusvaltainen harmparilaincn Die
Veit kirjoitti Erhardin joulukuus.sa
suunnittelemasta matkasta Washing-icniin:
Ludvvig Erhardin matkan pää­tarkoituksena
on ilmaista Bonnin hal-liluksen
jyrkkä "ei" sopmiukselle, jo-
'ka kieltäisi ydinaseiden leviämisen.
Matkavalmistelut ovat täydcssii
'käynnissä. Washingtonissa on parhail
'laan vierailemassa Erhardin erikois-
•'ähettiläs, suuren Tissen-konsernin
johtoon kuuluva Kurt Birrenbach. Hä­nen
matkansa osoittaa selvästi, että
vaaralliseen leikkiin ydina.seilla on
yhtynyt myös suuri raha. Birrenbach
bn keskuätellut MacNamaran, Ruskin,
Georg Ballin Sekä presidentin neuvon­antajan
Buhdyn kanssa, J: :
Bonnin edustaja on Washingtonissa
kertonut jo, että keskusteluissa USA: n
jaresidentti, Johnsonin kanssa Erhard
tulee vaatimaan Länsi-Saksalle omia
ydinaseita eikä tyydy vain äänioikeu,
"teen atomistrategisis<>a kysymyksissä.
Selvä kannanotto.
Erhardin hallituksen ohjelmaa kos­keva
lausunto ilmoittaa myös^ mihin
tarkoituksiin Bonn tarvitsee ydinasei­lta.
Ensiksikin Bonn- tarvitsee niitä po­liittiseen
painostukseen toisia Euroo­pan
maita kohtaan palauttaakseen it­selleen
vuoden 1937 rajat. Länsi Sak-
-san hallitus ei halua tunnustaa toisen
maailmansodan jälkeen syntynyttä ti­lannetta
eikä Saksan demokraattisen
tasavallan -olemassaoloa. Bonnin ny­kyinen
hallitus esittää edelleenkin pe­rusteettomia
vaatimuksia koko Saksan
alueen ja Berliinin liittämisestä mää-räysvaltaan.
sa.
Kun perehtyy Erhardin hallituksen
ohjelmaan, vakuuttuu jälleen kerran,
ettei Bonnin hallituksella ole esitettä-vänään
ainoatakaan rakentavaa aja
tusta jännityksen lieventämiseksi.Eu-roopas.
sa ja suhteiden parantamiseksi
naapurimaiden kesken. Tämä ko.skee
myös neuvosto'iittolais-iänsisaksalai-sia
suhteita, jotka Bonnin asennoitu­misen
vuoksi ovat kuolleessa pistecs-
.sä. Bonnin "idän politiikasta" puut­tuu
täysin terve järki. Se ei piittaa
maailman nykyisestä reaa'ise.sta tilan-ttesta.
Sc näkee selvä.sti liittokansleri
Erhardin lausunnosta hänen esittäeS'
sään liittopäiville hallituksen ohjel­man.
Lakiffliehet
Viefnaitiin
vastaan
New York. — Joukko huomattavia
amerikkalaisia lakimiehiä julkaisi vii­me
viikon perjantaina muistion, jossa
sanotaan, että Yhdysvaltain toiminta
Vietnamissa loukkaa Yhdysvaltain pe-ru.
stuslakia ja YK: n peruskirjaa.
, 26-sivuinen asiakirja on lähetetty
178,421 asianajajalle ja lakitieteen pro
fessorille kaikkialla maassa.
Julkaisijat käyttävät itsestään nimi-ty.
stä "Yhdy.svaltain Vietnamin poli­tiikkaa
käsittelevä lakimieskomitea".
He julkaisivat myös lausunnon, jossa
sanotaan monien heidän ammattinsa
edustajien sekä kahden senaattorin,
demokraattisen Wayne Morsen j a re­publikaanisen
Ernest Griiningin tuke­van
heidän kantaansa.
RHODESIAN NÄKÖALAT
Mitä tulee tapahtumaan Rhode­siassa?
Tätä kysytään kautta maail­man
j a mitä moninaisimpia kannun
valantoja tehdään; Lontoohan on jo
ehdottanut taloudellisten pakottei-:
den soveltamista tätä niskuroivaa
entistä siirtomaataan, vastaan, mut­ta
voidaan aiheelii.sesti epäillä tulee­ko
niillä olemaan mitään merkity.s
tä. Aikaisemmin kansainviilisiä pa­kotteita
on vakav;i.ssa mielessä so-
I velletlu vain kerran, Fa.<islisen l t ;i
lian hyökätessä IfK^O luvun puoli­välissä
Abessiniaan. mutta silloin
koko hanke osoitc.iului täydelli.s-ck-si
fiaskoksi; Muiden maiden kauitii
ei vähiten natsi Saksa — Italiaan
virtasi Kansainliiton päätöksestä
huolimatta riittävästi tarvikkeita, ja
brittiläinen Suezin kanavan yhtiö
kieltäytyi sulkemnsta tätä omista
maansa väylää, jota kautta. Italia
sai jalkuvMsli öljyä lähi-idästä.
Nytkin on syytä epäillä, että kaup-pa.
saarto ei pidä, vaikka maailman
valtioiden enemmistö s.inoisikin sii
hen virallisesti yhtyvän.sä. Etelä-
Afrikkaahan on sen apartheid-poli
tilkan vuoksi yritetty saada kuten-miten
k;uipp:iboikottiin. nnitta tu­los
on ollut olematon. Kauppa Etelä,
Afrikan kanssa jatkuu esteettömänä
— Suomikin on siinä mukana —
eikä tarvitse epäillä, että tarpeen
tullen Elclä-Afrikka on valmis välit­tämään
Rhodesialle kaikkia sen tar­vitsemia
tarvikkeita ja toisaalta vie
mään rhodesialaisia tuotteita ulos
ominaan. Samaan yhtyy varmaan
Portugali, jonka siirtomaat Ansola
ja Mosambik ovat tässä suhtcessn
maanlieteellises'.! avainasemissa.
Myös paljon puhutun aseviennin
katkaiseminen on käylännö.ssä mer­kityksetön,
.sillä se pitäisi'katkaista
myös Etelä-Afrikkaan ja Poituga
liin ja Jälkimmäinen taas on NATOn
jäsen — sehän voi aina turvallisuus­näkökohtiin
vedoten hankkia itsel­leen
aseita länsiliittolaisiltaan ja
kuljettaa ne Rhodesian valkoisille.
Lisäksi Etelä Afrikka on jo kehitr
tänyt oman, hyvinkin voimakkaan
aseteollisuuden.
Ennen lan Smithin yksipuolisen
toimenpiteen täytäntöönpanoa vii­tattiin
myös siihen mahdollisuuteen,
että ""riittävä määrä Rhodesian val­koisista
asettuisi hankkeen kanssa
poikkiteloin ja pudottaisi siten poh­jan
Smithin rotuhallitukselta. Näin
kään ei Ole käynyt. Kriittisesti
Smfthiin stthtautuvia valkoisia on
olemassa, mutta heidän äänensä on
vaimennettu, Rhodesian valkoisten
'keskuudessa — kertoo "Dagens Ny­heterin'
kirjeenvaihtaja — ei suo­ranainen
fasistinen ajattelu ole vie­rasta
ja' kriisin nyt puhjettua ni
'menomaan tämä osa on määräys-asemissa.
Rhodesiassa toimii täysin
fasistiseksi leimattava Candour
League (suurin piirtein-Totuuden
se iii;a), j o n k a j äs e ny y teen k u u 1 u u
•myös tuntematon määrä ministerei­tä.
Sen edu.stamien käsity.sten mu-
I kaan Rhodesiaa uhkaa kommunis
I tien ja juutalaisten .salaliitto, H;i-i
lold \Vil-ion on eräs tämän liittou-
! tuman uhri. ainoa jonkinlaiseksi ili-i
miseksi katsottava neekeri on sen
i mielestä Moi^e Tshombe. muut ovat
p.-iviaaneja ja apinoita ja YK:kin
I on kommunistinen välikappale, jon
t ka peiu.skirjan ovat laatineet Moio-i
tov ja Giomyko.
; Yksipuolinen itsenäi.syysjulistus
i on siten kaivanut Rhodesian val-
; koiston ja neekerien välille ylit:se
: pääsemättömän kuilun. Kun järkevä
! sovinto nyt on mahdoton, niin knik
i ki valkoiset— mikäli he eivät pois
jtu maasta — on pakoitettu kamppai­lemaan
vääryydellä saatujen etuoi-i
keuksien puolesta. Istumall;. alku
! asiikasväestön niskan päällä valkoir
i set ovat hankkineet itselleen Rho-idesiassa
todellisen dolce vitan".
'ihanan elämän. . jo.«sa heillä on
I yleensä korkeat tulot. jokai.seiia
; oma auto, joka neljännellä oma m
ma-allas ja lähes jokaisella oma
neekerip;iive!ija tai useampia, joille
ei tarvit-^^e m;iks:i.a kuin m i t ä t ö n tä
; palkkaa. Neekenkokki ansaitsee
'24 dollari;; kuussa, eikä hän siihen
hintaan saa mitään "talon piiole.^ta'
-— ei edes ruokaa.
Valkoisten valittavana on nyt siis
joko kaiken tämän säilyttäminen tai
kaiken menettäminen. Ristiriita on
katkeia ja ylitsepääsemätön. .Ja
kun ei voida luottaa taloudellisten
sanktioiden tehoon ja kun Lontoo
on kieltäytynyt lähettämästä sotn-voimaa
Smithin pakoittamiseksi
päiväjärjestykseen, niin: katset-t
kääntyvät lopuksi neekeriväestön
puoleen. Jos se nostaa kapinalipun
— josta merkkejä on näkynyt — ja
edes osa A f r i km valtioista Jiseltuu
Proton-avaruus-raketti
vuoden
suurin saavutus
Moskova. — Tämän vuoden suu­rimpana
saavutuksena avaruustutki­muksen
alalla pidetään Neuvostolii­ton
tiedemiespiireissä Proton-ava-luusraketin
valmistamista ja sen
avulla avaruuteen lähetettyjä ava-
I ruustutkimu.sasemia. Proton-raketti
j moottorien sanotaan ylittävän kaik-.
i k i muissa avaruusraketeissa käyte-
! tyt rakennelmat,
I ProtonrliP ja Proton-2:n avaruu-i
teen lähettäminen on tapahtunut ai-
' van kuin varkain suurelta yleisöltä.
I Tiedemiespiirien ulkopuolella nii­hin
ei ole kiinnitetty tarvittavaa
; huomiota.; Nyt kuitenkin osoittau-
! tuu, että tänä vuonna luodun uuden
raketin merkitys on e r i t t ä in kauas-i
kahtoinen. milteipä käänteentekevä-
' kin avarusutietee.s.sä. Se avaa mah-
I dollisuudet satelliittijättiläisten ava-
| i uuteen lähettämiselle.
• Profe.s.sori G. Petrovitsh esim. sa-i
noo laiisunnos.saan. että Protonin
i moottorit ovat kaikkia muita tähän
• saakka tunnettuja paremmat. Kanto­raketin
teho ylittää 60 miljoonaa
i hevosvoimaa ja on siten kolme ker-i
taa suurempi kuin Voshod-avaruus-alusten
moottorien teho. Kuten tun-
'•• nettua; Voshod-l-avruusaluksessa oli
samanaikaisesti kolme matkustajaa,
: joten Proton ainakin moottorien te­hon
perusteella voisi ottaa mukaan­sa
vielä moninkertaisen miehistön, j
Äskettäin avaruuteen lähetetyn
Proton-2-tutkimusa.seman paino oli
: 12;2 tonnia.
Prof. Petrovitsh esittää avaruus-
' lieteen lähitulevaisuuden näkymät |
. valtaviksi: hän p i t ä ä 400—500 ton- i
n i n a v a r u . s a l u s t e n . l ä h e t t ä m i s t ä täy-'
sin mahdollisena 1970-luvun loppu-
. vuosina. ' •
KAUPfML RAI¥AA
Entäpä jos kaikki 650
miljoonaa loikkaavat!
Taipeh. — Kolme kiinalaista lentä­jää,
jotka viikko sitten torstaina pa
' kenivat Formosaan lljushin-2!t-tyyppi-i_
sil!ä ppmmikoneella, saavat palkkiok­si
447,000markan edestä kultaa, sa­noivat
viranomai.set Taipehi.s.sa lauan-
; laina. . .
I aktiivisesti kapinan taakse, niin sil­koin
syttyy koko .'\frikan mante
: reen. eteläosa. Rhodesian kautta
myös Etelä-Afrikan ja Portugalin
i siirtomaiden kohtalo on silloin vaa-i
kalaudalla..— O.L.
Neuvostoliiton kaupalliset siihteei
övai siirtyneet myös "äärimmäises­sä
J d ä s s ä l ! l u u t e e n vaiheeseen. K o i
mdn neljän viimeksi kuluneen vuo­den
aikana Neuvostoliiton ja Japa­nin
välinen kauppa on osoittanut
vuodesta toiseen tuntuvaa.kasvua.
Japani on ollut Neuvostoliiton ulko­maankauppatilastossa
ei sosialistis­ten
maiden joukossa 3—4 tilalla.
Edellä on ollut mm; Suomi jonkin
verran suuremmille kaupan arvolu-vuilla.
Kuluvan vuoden ensimmäi­sellä
puoliskolla Suomen ja Neu­vostoliiton
koko tavaranvaihdon
arvo oli 236 miljoonaa dollaria sekä
Japanin j a Neuvostoliiton 218 mii
Joonaa doIlari_a_._ „ _
Neuvostoliiton kaupan laajenemi­nen
sai erikoispiirteensä, kun Neu­vostoliitto
perusti tätä varten oman
kaupallisen elimen ja Japanin .me­ren
rannalla sijaitseva Nahodka tuli
kaupan keskukseksi. Tämä kaupi)a
rakentuu ensiksi puhtaasti paikalli
sille tarpeille, toiseksi srperi£rn alu­eiden
kehittämiselle ja kolmanneksi
Neuvostoliiton ja Japanin yleisen
kaupan -kehittämiselle. Täällä ää­rimmäisen
idän laidalla Neuvosto­liitto
pystyy tarjoamaan Japanille
edullisesti ja runsaasti raaka ainei­ta
ja vastavuoroisesti Japani toi­mittamaan
koneita; Jo pitkähkön ai­kaa
on ollut neuvottelun alaisena
neuvostoliittolaisen öljyjohdon ra­kentaminen
Nahodkaan asti, mistä
Japani saisi nopeasti kasvavan tar
peensa tyydyttämiseksi edullisesti ja
nopeasti öljyä. Tämän öljyjohdon
rakentaminen edellyttää, että Japa­nin
terästeollisuus toimittaa Neuvos­toliittoon
teräsputkia tähänastista
paljon suuremmassa määrin.
Merkille pantavaa ön ao. maiden
vastavuoroisesti järjestämät suuret
teollisuusmessut, joita jatketaan.
Japanista on kehittymässä myös
neuvostoliittolaisten lisenssien suu­rin
ostaja. Vastavuoroisesti Neuvos
toliitto on ostanut j a ostaa jatku­vasti
Japanilta lisenssejä.. Tässä
kuussa odotetaan mm. sangen suu­resta
lisenssikaupasta sopimusta;
Neuvotteluista uudesta 5-vuotiskaup
pasopimuksesta. jotka alkavat niin
ikään maraskuussa. odotetaan tulok­sia
suurella mielenkiinnolla. Alus-lavien
tietojen mukaan kysymyk
sessä ovat jopa miljardien .dolla­rien
arvoiset kaupat. .
Neuvostoliiton ja Japanin kesken
on käynnissä myös muita sopimus­neuvotteluja,
joilla on huomattavaa
taloudellista merkitystä. Neuvottelu­j
a lentolinjan Tokio-—Moskova
käyttöön ottamisesta op käyty jo
parisen vuotta ja nämäkin ovat ke­hittyneet
suotui-sasli. Mainittakoon,
että tähänastinen suurin linja Tokio
—Pariisi pohjoisnavan kautla kes­tää
19 tuntia. Lentolinja Tokio—
Moskova-^Pariisi kestäisi .vain 12
tuntia ja lentolippujen hintaa voi­taisiin
alentaa 30 prosentilla; Aluk­si
Japanin lentoyhtiö " J A L " vuok
raisi -Aeroflotin" koneita ja lento-konei-
ssa olisi sekamiehistö. Parin
vuoden siirtymäajan jälkeen saisi
• J A L " lento-oikeuden omilla koneil­laan.
Nimenomaan kiireisten liike
miesten matkustajamäärä on nous­sut
viime vuoiina voimakkaasti ja
yksin tämä seikka puoltaa linjan
avaamista.
Neuvostoliiton ja Japanin kesken
diplomaattiset suhteet perustuvat
viionna 1956 tapahtuneelle sotatilan
päättymisen julistami-selle. Niinpä
kaupallisten suhteiden voimakas
kasvu on nostanut: päiväjärjestyk­seen
rauhanospimuksen solmiami-sen.
Neuvostoliiton pääministeri
Kosygin on esittänyt Japanin pää­ministerille
Salolle virallisen ,kut--
sun saapua Neuvostoliittoon. Tämä
valtiovierailu tapahtuu todennäköi­sesti
ensi vuoden touko- tai kesä­kuussa.
Japani on omaksunut Neu­vostoliiton
suhteittensa kehittämisel
lej rauhanomaisen neuvottelutien,
mille laajeneva kauppa raivaa suo­tuisaa
l i e t ä . — K r a s.
Suomalaiset
tuotteet Itysyttyjä
Neuvostoliitossa
Helsinki.— Ostajan markkinat
ovat Neuvostoliiton kaupan tämän
hetken päätavoite. Mitä tuotteita
kuluttajat haluavat, niitä pyritään
enenevässä määrin ostamaan maa^
han, sanoi Promimporttogio apu-laispresidentti
L. Shapalov vast­ikään
Leningradissa päättyneen
Suomen Tekstiilinäyttelyn yhtey­dessä.
Suomalaisella tekstiiliteol­lisuudella
on hyvät asemat maas^
sa ja su uret mahdollisuudet' tuot-teittensa
myynnin lisäämiseen,
hän jatkoi.
— Neuvostoliittolaiset ovat hyvin
Kiinnostuneita täslä alasta ja kävi­sivät
vaikka joka viikko näyttelyis­sä.
Jopa yksityiset tehtaatkin voisi­vat
järjestää tänne tuotteittensa
esittelyjä.
Promimportlorgin budjetti on n.
150 mrd. ruplaa vuodessa ja apu-laispresidentti
huolehtii kaikista os­toista
tällä alueella. Leningradin
alue ei sitä paitsi osta vain omaa
aluettaan varten, vaan sieltä hank­kivat
tarvitsemiaan tuotteita mm.
Moskovan, Kiovan ja Minskin alu-
•cet., .•,
Päättyneessä näyttelyssä kävi ylei
.s:öä noin 15.000 henkeä. Joka päivä
oli kaksi rnuotinäytöstä ja niihin
mahtui kerrallaan 1,000 henkeä
Lippujen kysyntä oli niin vilkasta,
että ne loppuivat heli myynnin
alettua. Näyttelyä kohtaan osoitet­tua
kiinnostuspa todistaa sekin, että
samaa esittelyä pyydettiin heti Mos­kovaan.
Näyttelyssä oli m u k a n a l l
suomalaista tehdasta, mm. Turo, Lit-toisten
Verka. Helsingin Kutomo ja
Kravatti sekä telttoja esitellyt Tena
Oy.
— Että voisimme ostaa maahan
mitä kuluttajat haluavat,, täytyy hei­dän
ensin 'saada nähdä eri tava­roita.
Suomalaisten valmiiden tuot­teiden
laatu on hyvä, mutta niitä
ei tun:ieta täällä vielä tarpeeksi, sa­noi
herra Shaplovalov.
— Me haluamme saada kuluttajan
ja tarjcnnan lain voimaan täällä.
Me haluaisimme lisätä teksiilikaup-paa
siksi niyos Suomen kanssa.
Sitä jätätä
RIIPPUU . .
Professori. — Kuinka vanha on
nyt henkilö, joka on syntynyt 1894?
Oppilas: — Mieskö. tai nainen?
TIETOINEN MIES
Hyvin informoil.u mies on hän,
jonka vaimo on juuri selittänyt,
mitä hän miehestään ajattelee.
PÄIVÄN PAKINA
JOULU 7965 TULLA JOLLOTTAÄ
man. "Meany, Lovestone ja. heidän
kumppaninsa", sanoo Lens, "uskovat
myös, että dollarien "avulla — joita
he nyt saavat avoimesti Yhdysvaltain
rahaministeriöstä —• voidaan ulkomai
set unionistit saada .myös tottelevik­si."
Canadan unionistien, vieläpä niiden­kin,
joiden uniot ovat haaraosastoina
amerikkalais-kansainvälisissä vUniois-sa,
tulisi vastustaa tällaista suuren
kalikan "dollaridiplomatiaa", . mikä
perustuu kaikkein tuhoisimpään kyl­män
sodan filosofiaan.
Pitkien vuoden vaihteen pyhien
ratoksi ja täydennykseksi juuri
ilmestynyt Joulu 1965 on kuten
edeltäjänsäkin Yhdysvaltain ja
Canadan suomalaisten yhteistyön
tulos.
Tosiasiassa voidaan sanoa, että
sisältönsä puolesta tämä julkaisu
on melko "laajapohjainen", jo.^ on
lupa käyttää tällaista yhteiskirs.
nallista termiä julkaisusta, inikj
toimitetaan ja kustanneta;in työtä­tekevien
toimesta työläisiä varten
kaunokirjanisek.^i joulu julkaisuk
si. ..' •
Yksistään avustajain nimiluette­lo
osoittaa, että julkai su on. saa-.
niTF kirjoituksia kolmesta maan-osiista
— valtaosan täältä Pohjois-
Anioiikan. manleiet?ll;i, niin Caiia-dasta
kuin YlKiysvalloislakin,"'sL'kä
lisäksi Kuroop;ista ja Australias­ta.
Niin. mitään outoa ei ole luon­nollisestikaan
siinä, ettii suomalai­nen
.saunakuittuuii on jo le.vinnyt
Australiaankin, niissä ei juuri vi­lusta
väijölellä. Multa ihiiieollinen
kapistus on se : niiikanakuljetetta-va"
sauna, josla eräs austiaiialai-nen
ystiivämme s;inoin ja kuvin
kertoo tä.ssä julkaisussa.
Mainittakoon vaikka tilaslotiedol
eivät annakiian erittäin mielenkiin-'
toista luettavaa, että Joulu julkni-su.
s.sa on nyt 31 kirjoitu-sta: kerto­muksia,
novelltija, muislelinia. ru­noja
ja artikkeleita, joista lähe.s
kaksi kolmannesta, cU 18 omien
avustajien tuotteista, joita ilman
Joulu olisi vain joku tavallinen,
eli jokapäiväinen painotuote.
Avustajien kirjoituksista, runois­ta,
muistelmista ja muista tuotteis­ta
puhuttaessa voidaan ilomielin
t o d e t a . - e t t ä Joulu 1965 on saaniit
numerollisesti tasapuolisesti kir­joituksia
rajan kummaltakin puo­len
ja kirjoitusten yhteydessä
myös entistä enemmän niitä "omia
kuvia". Sivumennen .sanoen voi­daan
mainita, että Jouluun on val^
inistettii tavallista runsaammin
"omi;i kuvia", mikä sellaisenaan
lisää son arvoa ja merkity.stä, vaik­ka
ei aulakaan painokustannusten
alhaalla pitämistä.
Omien avustajien tuotteiden l i ­säksi
on Joulujulkaisussa laaja
valikoima muita mielenkiintoisia
kirj;illisia tuotteita. Siitä löytyy
mm. ratki hauska naurupilleri
eräästä 'rakkiuuion kiihottimises
ta"; kuv;ius eräiistä meitä kaikkia
lavallaan lähellä olevasta elokuva-tähdo.^
tä, mielenkiintoisia novelle­ja,
ajankohtainen vanha kaunis
kuvaus neekerien oikeudettomasta
asemasta rajan eteliipuolella, ar­tikkeli
auto ajokkiemme luoteita-vaisiuulesla
tai oikeammin luotet-tavaisuuden
puiilleesta. canadalai-nen
:!äkyniä Amerikan Valtojen
.lärjeslöstä. pakinake eräästä tä­män
hetken suurimmasta ongelma-k.
vsymykse.stä ja lyhyt toimitus-kirjoitus
elämän ja kuoleman po-riisk.
v.symyksestä, sodan ja rau­han
asioista.
Joulu 1965 tarjoaa lukijakunnal­leen
kummallakin puolen rajaa
tervetullutta luettavaa joulun- ja
uudenvuoden pyhiksi.
Kuten on ilmoituksissa sanottu,
julkaisu on painettu hyvälle pa­perille,
ja siinä on kaunis kaksi­värinen
kansi. Kun mitään ilmoi­tuksia
ei ole, niin sekin varaa
mahdollisimman paljon tilaa kir­joituksille
ja kuville. Ja yhä nou­sevista
kustannuksista huolimatta
on hinta pidetty ennallaan, siis
dollarin kappaleetta.
Yhtenä vaikeutena tällaisen
"koko mantereen" käyttöön val­mistelun
julkaisun tiimoilta on
se, että sitä on vaikea saada riit­tävän
hyvissä ajoi.ssa, sanokaam­me
3.000 mailin päässä ja sitäkin
kauempana julkaisun ilmestymis-paikasta
asuville asiainiehille ja
•naisille.
Nyt on luultavasti tämäkin pul­ma
saatu ratkaistuksi, sillä "pit­kämatkalaiset'
saavat tänäkin
vuonna Joulun ensin, ja me "lä-hiseululaiset"
vasta viimeksi. Toi­sin
sanoen Joulu 1965 lähetetään
ensin Yhdysvaltain puolelle, loi­seksi
British Columbiaan ja vasta
sitten Port Arthuriin, Torontoon,
kulta-alueelle jne, sekä vasta sit­ten
tänne Sudburyyn. Kun monen
tuhannen Joulun poslittaminen
vaatii oman aikansa missä tahansa
pikkuliikkeessä, niin yllämainittu
järjestely takaa sen, että Joulu
saadaan niin paljon kun inhimilli­sesti
mahdollista "samanaikaises­t
i " kaikille lukijoilleen. Postitus
aloitettiin -eilen, marrask. 17 pnä.
Sisältöluettelo antanee parhaan
ennakkotiedon siitä, mitä Joulu
1965 nyt meille tarjoaa:
"Rauha maassa . . .'' W.E., Jou­lukellot,;
Ester Kaustinen; Säkeitä
kesäjuhlaan, Wm. Lahtinen; Ra-huskan
rakkauden kiihotin, Joo­sua:
Kaksi miestä. L.F.: Saunavil-litys
Australiassa. L; Fabritus;
Ei ollut rauhallinen:: Tämä ihana
. maailma. S.: Jumalainen Greta
Garbo: Kuolevat kukat. Perän
Vertti: Juhani isännän testamentti,
Alina Sikola; Syksyn synkkyys,
Helmi Mattson; Jouluna. Pohjolan
tyttö; Suomalaiset Floridaa raken­tamassa,
Asarias; Muistoja joulu­lomasta,
Hämeen tyttö: Joulu Mai­nen
metsäkämpällä, E. S. Waahto;
Joulun tarina, T.R.:nen; Ohuthuu-lisetirRos
Phillips; Eräs joulu-muistelma.
Pohjolan tyttö; Toivio-retki.
Sohvi; Kuinka turvallinen
on auto; Mäkituvan Aapon joulu­ostokset,
Tyyne Alina;. Miksi ei
OAS:aan,B.S.: Viattomat syylliset;
Keittiön porras; Ho i r t i sodas­takin.
Känsäkoura; Laillistetun ro­tusorron
maa (E Australiasta)
APN; Italialainen villapaita. Jonne
Piippo; Kovia sanoja seksistä;
"Iisisti" vain ja Kairanlaulu. Kal­le
Heikkinen.
Joulu on saatavana asiamiehiltä
ja -naisilta niin Yhdysvalloista
kuin Canadastakin, sekä Vapauden
liikkeistä Sudburysta j a Port Ar­thurista
sekä Työmies Eteenpäin
liikkeestä Superioiista, Wis.
Kaikessa- vaatimattomuudessaan
"Joulu 196.5' on julkaisu, jonka
kannattaa ostaa ja lukea sekä lä-heltiiä
hyvälle ystävälle .JQftlulah-j
ä k s i k i n . — K ä n s ä k o u r a .