Vapaus, June 3, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 3 p. — Saturday, June 3, 1961
^ V A P A U S
(UBEHTD — Independent' Tdibor
Orgftn of Finnish Canadlans. E s -
tabUSbed No7. 6. 1917. Authorized
«fflieoood dass inail by the Post
OtOf Department. Ottawa. Pub-
I l d iM thrice vweeUy: Tuesdays,
Thuisdays and Saturdaysby Vapaus
t>nMtehinK Company Ltd., at 100-102
lOm S t Sudbury. Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. SfalliDg
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcatteo.
Translation free txf charge. '
TILAUSHINNAT:
^ kk. 2Ä)
yhdysvallolssar 1 vk. 9.0Ö;«.)±. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9io 6 kk. 6.25
: „ IKahleilla "kihlattu" morsian
"'v' OltÄäan 155 vuotta Britannian kruunun alaisuudessapa
< ;feritanriian,, maailmanyhteisön jäsenmaana Etelä-Afrikasta
V 'J^uii virs^ "itsenäinen tasavalta".
' '^Vay^_maan, itsenäistyminen: aiheuttaa tayallisesti ja
^eänsä normaalioloissa suurta innostusta l£^ajojen kansan-
Joukkojen -keskuudessa, niin Etelä-Afrikassa tätä "itsenäi­syyspäivää"
tervehdittiin kuitenkin maanlaajuisella vasta-rilitalirkkeellä
hoUantilais- ja brittiläisperuista hallitsevaa
luokkaa vastaan. Tosiasiassa tämän rikkaan, maan "itsenäi­syysjuhlaa"
voidaan verrata häihin, mihin on morsian pakoi-tettu
esim. vanhempiensa toimesta vastoin omaa tahtoaan.
Sellaisella morsiamella ei ole mitään häitä vastaan yleensä
mutta hän haluaisi saada järjestetyksi häänsä oman "ma-
'kunsa" ja tahtonsa mukaisessa järjestyksesä. Sama pätee
Etelä-Afrikan kansanjoukkoihin nähden: Etelä-Afrikan laa­jat
kansanjoukot ovat aina halunneet itsemääräämisoikeutta
< Iqonnonresursseista rikkaassa maassaan, mutta ne eivät ha-
' liiasulhaspojan paikalle hallituspukille valkoihoisten pienen
'. 'vähemmistön muodostamaa diktaattoriryhmää. Tästä johtuu
; että Etelä^Afrikan tavallisen kansan "kihloina" on nyt maan-
; sa ensimmäisissä, itsenäisyysjuhlissa vangin kahleet — sa­malla
kun Vtahtia" lyödään poliisipatukalla,
' ' » * •
•Syynä tähän on Etelä-Afrikan paheellinen apartheid-qdij^
ma, jonka niukaan pienilukuinen valkoihoisten muodos­tama
hallitseva luokka on riistänyt kaikki oikeudet ja va­paudet
maan varsinaisilta asukkailta, neekereiltä ja muilta
nst värillisiltä roduilta. Vaikka tilastotiedot eivät olekaan
iarikkein miellyttävintä luettavaa, niin muutamat numero­tiedot
selvittävät kuitenkin tilannetta paljon lielpommin kuin
piieinmätkään puheet. Etelä-Afrikassa on kaiken kaikkiaan
lV)in, 3 miljoonaa valkoihoista, joilla on kaikki taloudelliset
jaj poliittiset valta-asemat. Suurin ryhmä näistä valkoihoisis­ta
on rotusyrjinnästään surullisen kuuluisaksi tulleen pää-^
ministeri Verwoerdin jaf hänen johtamansa Kansallisen puo­lueen
takana^ joka edustaa ensi kädessä 1.7-miljoonaista hol-lantilaisperuista
väestönosaa. Brittiläistä alkuperää olevat
valkoihoiset, joita on noin 1.3 miljoonaa, tukevat valtaosalta
Venvoerdin ^, rotusyrjintäohjelmaa. Tämän valkoisen valta-komennon
pyramiidin huipun alla on noin 500,000 värillistä :
(rf^jrttjäj^i aia^alH^i^^ 10,000^000 mustaihoista! ialku-asukasfaj
jotka ori erisietty täydellisesti valkoihoisten äsuma-tiloiitä.
;suÖö^ Ganadan intiaänieri, reservialueita muistut-
! taville;, k^^^^ estetty osallistumasta miltei
' "iiäik^iii'am^ koulunkäyn-
^Äijt^Jj^ vttkaj)aiköista
l' Venvoerdin rotusyrjinnän eli apartheidin perustarkoi-,
\ tuksefiä on^^ pitää "värilliset" ja mustaihoiset sorretussa j
jä riistetyssä "äiserhassa niin, että valkoihoisten hallitsijain
^käytettävisaäuolisi aina yltäkyllin halpaa työvoimaa. Valko-ijhoisista!
muodostunut ^^^p^^ hallitseva luokka saa siis elää
"ylälisyydessä" nimenomaan neekeriväestön köyhyyden ja
kurjimden kustannuksella.
* * *
: 'ilTätaä-selittää sen,.miksi Etelä-Airikan miljoonaiset kan­sanjoukot
kieltäytyivät osallistumasta nyt pidettyihin tasa­valtalaisen
hallitusmuodon ensimmäisiin "itsenäisyysjuhliin".
Totta tietenkin on, kuten on uutistiedoissa kerrottu, että hal­lituksen
ja valkoihoisten hallitsevien piirien toimesta juhlit-tiili-
Etelä-Afrikassa tätä itsenäisyyspäivää. Päivän kunniaksi
. .järjestettiin kokouksia, juhlia ja tykistön kunnialaukauksia­kin.
Mutta varsinainen kansa, neekeriväestö, "tervehti" tätä
päivää kolmipäiväisellä "kotonapysymislakoUa". Kaikki mer-
' k i t viittaavat myös siiheii, että valkoihoisten hallitseva luok­ka,
jolla on.ilmeisesti huono omatunta^apartheid-ohjelmas-taan,
oli suuresti peloissaan tästä neekeriväestön rauhalli­sesta
esiintymisestä apartheid-sortoa vastaan, Uutistiedoissa
kerrottiin, että tuhansia neekereitä vangittiin summanmu-tikaissa
"itsenäisyyspäivän" juhlaa valmisteltaessa. Aseiste­tut
poliisit suorittivat neekerien kylissä ratsioitaan aamu-yöUä
kello 4—6 välillä, kuten Hitlerin natsit menettelivät
aikanaan Saksassa. Neekereitä pidätettiin sadoittain ja tu-
' hansittain, ei sen vuoksi, että he olisivat tehneet joitakin rik­komuksia,
vaan siksi, että voitaisiin peloittelun avUlla estää
heidän rauhallinen kotonapysyrnislakkonsa.
: Meille kerrotaan nyt Etelä-Afrikan hallituspiirien toi­mesta—
ja he puhuvat tietenkin omaan pussiinsa — että
kotonapysymislakko saatiin poliisiterrorin avulla murhatuk­si.
Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Johannesburgissa,
Etelä-Afrikan pääkaupungissa, missä hallitusvallan käytet­tävissä
on kaikkein suurimmat sota- ja poliisivoimat väestön
terrorisointia varten, pysyi hallitusvallankin tietojen mukaan
toinen puoli neekerityöläisistä — siis noin 125,000 henkeä -—
pois työstä. Koko valtiovallan avulla saatiin siis pääkaupun­gissa
terrorin avulla ajetuksi työmaille vain noin 125,000
mustaihoista työläistä.
• . , • * * *
^ ' ' • M a r j f selitti aikanaan, että mikään kansakunta tai sen
osa; joka' sortaa toista kansaa tai kansakunnan osaa, ei ole
todellisuudessa itsekään vapaa.
; Tämä pätee myös Etelä-Afrikan valkoihoisiin hallitsijoi-
-hini-He-fstuvat nyt pistinten varassa ja ylläpitävät rotuval-taahsa
voiman ja pakkokeinojen avulla. Mutta he tietävät
.myös, etlä tällainen tilanne ei voi pitkää aikaa jatkua.
i He muistavat, että YK:n yleiskokouksessa tuomittiin mil-teijyksimielisesti
apartheid-ohjelma, että Britannian kanso-jenyhteisökin
tuli heille "liian ahtaaksi" nimenomaan tämän
paheellisen apartheidk)hjelman takia ja että koko ihmiskun­ta
suhtautuu tuomitsevasti heidän rotusyrjintäänsä. Jos min­kään
maan hallitsijat, niin Etelä-Afrikan valkoiset hallitsija)t
.saivat nyt viettää "voittoaan" ylhäisessä yksinäisyydessään
mutta heidän poliittinen valta-asemansa on ilmeisesti paljon
• sitäkin heikompi, mitä monet heistä osaavat ajatellakaan.
; Kahleilla kihlatusta* morsiamesta ei ainakaan nykyolois­sa
tule'onnellista aviovaimoa— eikä liioin voida odottaa,
että valkoihoisten pieni vähemmistö voisi pitkää aikaa "on-ndlistuttaa"
Etelä-Afrikan suuria kansanjoukkoja vankiloil­la
ja poliisipatukoilla sekä säälimättömällä riistolla ja ryös-
' töllä.
(Torontossa ilmestyvän työväen-lehden
The Canadian Tribunen va
|cituinen avustaja Leslie Morris on
parhaillaan Kuubassa. - Lehden tou­kokuun
29 päivän numerossa j u l ­kaistiin
hänen Kuubaa koskeva ar­tikkeli,
jonka julkaisemme oheelli-sena
suomennettuna. )>
Kuukausi sitten tänään — ma.a-hantunkeiitujat
hyölckäsivät. Nyt
tilanne Kuubassa on palautumassa
normaaliksi, mutta kaikkialla^^ m i h i -
sit ja^armeijan miehet.ovat vartio­paikoillaan.
Kuuba ei ;anna'yllät­tää.
Kansanmiliiäin nuoret miehet
ja naiset ovat yleisten rakennusten
ia hotellien — jotka ovat nykyääh
kansallisomaisuutta — ovilla varti­ossa;
Poikien tyttöystävät (ja tyt­töjen)
ovat heidän kanssaan kes­kustellen
iloisesti. Mutta hiekkasä­kit
on pantu päälletysten j a kivää­rit,
konekiväärit ja konepistoolit
ovat ladattuja — valmiina hyökkää­jän
varalta.
Nyt alkaa Kuuban kesä. Aurinko
on kuuma, mutta illat ovat viileitä
Havannan lahdella. Yhdeksänkym
mentä mailia luoteeseen on Yhdys
vallat. •• V.
Kuubalaisten tunnuslauseet ovat
mainioita j a ne ovat muuttuneet s i i ­tä
kun vierailin täällä viime syksy­nä.
"Venceremos"-tunnuslause
(Me tulemme voittamaan) näkyi
silloin kaikkialla sekä " P a t r i a o
Muerte" (Isänmaa.tai kuolema) o l i
yleinen.
' Vencimos" (Olemme voittamassa)
tunnuslausetta näkyy nyt entistä
enemmän. Tämä on "Valistuksen
vuosi" sillä 100,000 nuorta Opettaa
lukutaidottomat lukemaan. 1961 l u ­kutaito
tulee olemaan yleinen Kuu­bassa
— ensimmäisen kerran his­toriansa
aikana. "Työskennelkää,
järjestykää, tuottakaa"; "Opiskel­kaa,
ahertakaa j a olkaa valveilla";
'Meidän sosialistinen Kuuba — en­simmäinen
Amerikassa" — on
kaikkein uusin, joka osoittaa Kuu­ban
vallankumouksen uutta kehi­tysastetta.
"
Mainioita kuubalaisia tunnuslau­seita
kaikkialla. Heidänmainostai-teilijansa
on nerokkaita. Maahap-tunkeutumisen
aikaiset j a vappu-tunnuslauseet
ovat vielä paikoil­laan.
"Kuolema maahantunkeutujil­l
e ! " 'Kennedy on raivohullu;"
"Murskatkaa Gusanot!" (cusano
tarkoittaa karvamatoa). Jcmkun pi­täisi
kirjoittaa oikein kirjan näisiä
tunnuslauseista ja plakaateista.
"Hoy" (Tänään) on kommunii^
tien lehti ^ Populaarisen Sosialis-tipuolueen^
> Hoy ylpeänä' mainos
taa, että sen päivittäinen lävlkki on
200^000. Kuubassa on -kuusimiljoo
aaa, asukasta j a Hoyta luetaan yh­dessä
jokaisesta kolmesta perhees­tä.
Se .'-perustettuiin toukokuussa
1938, josta lähtien se on jatkuvast
ilmestynyt, vieläpä Batistan terro­rin
julmimmin riehuessa. Lehdes
sä kerrotaan miten se perustettiin
$5,000 pääomalla; kuinka työläiset
ja maattomat talonpojat lupasivat
antaa vaikka paitansa ainoat napit
pitääkseen Hoyn elossa. Tiaantu-mukselliset
pilkkasivat Hoyta. Eräs
näistä surullisen kuuluisista kiv
joitti: "Se pysyy pystyssä korkein­taan
kaksi viikkoa." Hoy on Kuuban
suurin lehti nyt. Nykyään tämä
taantumuKsellinen on maanpaossa.
Sallikaa minun selittää mitä leh­den
vuosinumerossa o l i tänään. S i i
nä tiedoitettiin, että viime sunnun­taina;
äitienpäivänä, Fidel Castro
piti kaksi puhetta — yhden Varade-
1'ossa, Kuuban kuuluisassa kylpy­paikassa
tuhansille nuorille opetus-prikaatin
jäsenille j a ylevähenkises-sä
puheessaan hän yhdisti opetuk­sen
naisen kunnioittamiseen, rau­haan
ja kulttuuriin. Samana ilta­na
hän puhui Kuuban marttyyrien
äideille ja m y ö s k i n niiden äitien
nimissä, jotka murhattiin lento-hyökkäyksissä
j a maahantunkeutu­jien
käsien kaiitta.
Ilta eri erittäin sopiva tähän ai­heeseen
sillä hänen kuulijakunta­naan
oli ne nuoret maalaisäidit,
jotka ovat Havannassa opiskelemas­sa.
. (40,000 oppilasta — työläisten
j a talonpoikien poikaa j a tyttöä —
saa hallituksen avustiista.)' "Kunni­oittakaa:,
m a r t s ^ e n l m e äitejä!" sa­notaan
joka puolella olevissa tun­nuslauseissa.
F i d e i : sanoi heille:
"Teidän poikanne j a te taistelitte
u l j i a s t i Vapaan Kuuban, rauhan ja
äitien puolesta "
Hänen kahdesta puheestaan^ sa­mana
päivänä, heijastui kuubalais-ton
syvin sisäinen toive. Kuten ih
mokraatti hän sanoi äideille,^'Val­lankumous
j a hallitus ovat saaneet
aikaan . ainoastaan > sen minkä mää­rän
työtä me k a i k k i olemme tehneet
- . i t a l o n p o i k a pellollaan ja työläi­nen
tehtaassaan." — .
Hoyssa tiedoitettiin, että työmi­nisteriö,
on sopmut työläisten ko­mitean,
joka edustaa kaikkialla pe­rustettuja
terveys- j a ajanvieteyh-distyksiä,
kanssa antaa entiset lois­tavat
jahtiklubien laitokset (kuten
Havannan Jahtiklubin j a Mirmär
Klubin) työläisten ajanviete järjes­töjen
käytettäväksi. Ne tulevat p i ­tämään
näistä huolen. Ministerin
päätös No. 2465 tekee sen laillisek­si
joulukuussa 1960 hyväksytyn l a ­kipykälän
No.'907 perusteella. Tä­mä
on sitä mikä merkitsee yhteis­kunnallista
vallankumousta. Ne
jotka tarvitsevat saavat. i
"Nacionalidada" on kiinnitetty
General Mdtorsin, Kodakin, Wool-worthyn
(jossa pitkä baäripöytä,
omenapiirakka j a k a i k k i muutkin
on kudn Gänadassa) mainostettai­siin
sekä toisten U S A : n aikaisem­min
omistamiin sekä Kuuban suu­rilta
kapitalisteilta otettujen omai­suuksista
mainosteisiin, joidep lai­tosten
pakkoluovutus toi yhteiskun­nallisen
vallankumouksen käytän­nössä.
Näitä tiedoituksia näkyy
kaikkialla. Tulee mieleen. milloin­han
saa kävellä Toronton kadudlla
j a nähdä plakaatteja, joissa' tiedoi-ttetaan
suurten monopolien omai­suuden
julistamista yleiseksi kan­san
omaisuudeksi. Kuubalaiset,
kuten canadalaisetkin , vuorostaan,
Ijpitavat niitä tehokkaasti.
« « a
Presidentti Kennedy ja John
Diefenbaker huomatkaa:
Juuri nyt istun kähvibaarissa juo­massa
kahvia. Nuori tyttö tuli s i ­sään
istuutui ja asetti kiväärinsä
varovasti polvilleen j a tilasi virvo-tusjuomaa
j a nautti sen iloiten
kuin kaikki nuoret muuallakin teke­vät.
Hän oli miliisityttö joka meni 30-
kerroksiseen Hiltonin hotelliin, jo­ta
nyt sanotaan Havana-libre (Ha-van^.
vapaa) hotelliksi, vartioon.
o
o
KOOIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Unissakävelemisestä
PERUSONGELMIIN El
OLE V I E U PÄÄSTY
Unissakäveleminen, jota tieteelli­sellä
nimellä kutsutaan somnambu-lismiksi,
ei ole lainkaan n i i n harvi­naista
kuin yleensä'luullaan. Noin
10—15 % : l l a ihmisistä on taipu-muk^
a unissakävelyyn, joka saat­taa
vaihdella pienestä vaarattomas­ta
'lenkkeilystä" huo-jiin öisiin ta-sapainotemppuiluihin
• katonharjal­l
a . Yleinen uskomus o l i aikaisem­min
että kuulla on näihin henkilöi­h
i n erityinen salaperäinen vaiku­tus.
Perusteellisista tutkimuksista
huolimatta-ei kuitenkaan ole voitu
havaita mitään välitöntä yhteenkuu­luvaisuutta
kuun j a näiden " k u l k i ­joiden"
kesken, sillä nämä tekevät
yöllisiä retkiään silloinkin, kun u l ­kona
e i ole kuutamoa.
Tavallisin unissakävelyn muoto
on, että nukkuja, jonka uni on levo­tonta,
nousee vuoteeltaan, vaeltelee
päämäärättä huoneessa, seisoo jon­k
i n minuutin avoimen ikkunan ää­ressä,
käy ehkä jossain toisessa
huoneessa avaten j a sulkien ovet
kulkiessaan j a palaa lopulta vuo­teeseensa;.
Mfoskqva. —;•: Neuvostoliiton "en-sinunäinen
nainen", kulttuurimi
nisteri Jekaterina Furtseva piti
perjantaina ensimmäisen lehdistö­konferenssinpa;
-Moskovassa, Jieinä-kuun
9. p^vKiiä'! alkavjan | l f 0^
sainvälisen elokuvafestivaalin joh­dosta.
Parisatapäiiiep ^; lehdistön
edustajajoukko todisti lukumääräl­lään
kiinnostusta, jota tuttavuuden
tekeminen hänen kanssaan piti y l ­lä.
Furtsevan tehtävien vuoksi voi­tiin
tilaisuus alkaa hieman y l i kak­si
tuntia ilmoitettua myöhemmin,
mutta yksikään ulkolaisista e i pois­tunut,
vaan katseli odotusajan
kulttuuriministeriön konferenssi-salissa
uusia Neuvostoliiton eloku­via,
joukossa uutta komediatyyliä
edustava lyhytkuva , " R a k k i , Bar-bos"
j a nuorten elokuva "Purppu-rapurje",
molemmat n i i n uusia, et­tei
kulttuuriministeriö ollut niitä
nähnyt.
Moskovan festivaalit vietetään
nyt toisen kerran, mutta ne ovat
siitä huolimatta j o maailman suu
rimmat osanottajamäärältään. Tä­hän
mennessä on ilmoittautunut 47
maata, mutta luku nousee y l i 50,
mainitsi kulttuuriministeri, joka
osoittautui erinomaisen nokkela-älyiseksi
j a suorastaan pursui huu­moria.
Hän ei halunnut mainita,
millä elokuvilla Neuvostoliitto tu­lee
mukaan. " O d o t e t a a n , kunnes
muut ilmoittavat omansa", hän sa
noi, mutta lupasi, että joka tapauk-'
sessa lähimmän viikonaikana Neu­vostoliitto
paljastaa korttinsa.
Tshuhrain kiistelty "Kirkas tai­vas",
jota Furtseva piti hyvänä, on
ehdokkaiden joukossa, samoin " E v -
dokija", "Ystäväni Kolka", jota
Furtseva sivumennen kiitteli, ja
muita.
TAPASI SOPHIA LORENIN
Furtseva sanoi tavanenensa Can­nesin
f i l m i j u h l i l l a Sophia Loreptn
ja ylisti tätä ei vain' kauniina' nai­sena,
vaan suurena näyttelijänä.
Furtseva oli kutsunut Sophian Mos­kovan
festivaaleihin j a viimemai­nittu
oli luvannut tulla. Sophian
Cannesin kuvaa "Ciociara" Furtse;
va^ p i t i hyvänä, vain jotkut kohta-
•uluet eivät häntä nimenomaan nai­sena
miellyttäneet. Loren olikin
maininnut, kun o l i Furtsevan kans­sa
näistä kohtauksista tullut kes­kustelua,
että häntä oli itseäänkin
iljettänyt näytellä niitä, Niinikään
F e l l i n i on kutsuttu ja Furtseva toi­voi
Iiänen tulevan; samoin aviopa­ri
Yves Mohtand j a Simone Signo-ret.
Kun Furtseva pyysi kirj een-vaihtajia
nimeämään vielä henki­löitä,
jotka olisi aiheellista kutsua,
mainitsi ranskalaisen A F P n edus­taja
Maurice Chevalierin j a Fer-nandelin.
Kurf Furtseva tiedusteli
syytä, selitti kirjeenvaihtaja heidän
olevan Ranskan suosituimmat. Län-
; , . .. j . , , , I
sisaksal^inen taas suositteli Fiscli-
.erjiä j a Kurt Griigeria. Furtseva
sanoi; yhtyvänsä ilomielin. Fischjer
iin, jota hän. y l i s t i . muutamin . sa
noin. N i i ^ ikään hän sanoi pitä­neensä
j puolalaisesta "Aiti Joaiä-nasta',',
joka oli Cannesissa muka­na.
, ,
" S K A N D A A L I TYTTÖ­KOULUSSA"
Neuvostoliitto on ostanut viime
aikoina enemmän kuin koskaan en­nen
ulkomaisia filmejä j a vastaa­vasti
Neuvostoliiton filmejä' on
myyty . ulkomaille enemmän kuin
koskaan, mainitsi Furtseva. Kun
eräs elokuvafestivaalin toimihen­kilöistä
luetteli tähän mennessä
Moskovaan . ilmoitettuja filmejä ja
pääsi Suomea edustavaan "Skan­daali
tyttökoulussa"-filmiin, puhke­si
salissa nauru. Se e i kuitenkaan
ollut etukäteisarvio suomalaisfil­mistä,
vaan oli seuraus siitä, että
edellä oli j u u r i mainittu,, että fes-tivaalifilmeistä
monet ovat yleen­sä
liikkuneet skandaalien ympä­rillä.
Len-Filmi Leningradissa valmis­telee
Furtsevan ilmoituksen mu­kaan
parhaillaan taidefilmiä Gaga-r
i n i n avaruuslennosta, mutta "Ga­garin
ei siinä itse näyttele, vaikka
hän voisi tehdä senkin. Onhan hän
miellyttävä nuorimies ja varmasti
näytteleekin hyvin". Sen sijaan on
valmistunut kokoillan värillinen
dokumenttifilmi Gagarinin lennos­ta
j a Furtseva sanoi sen olevan hy­v
i n mielenkiintoisen. "Se on aivan
valmid, vain nimi on vielä keksi­mättä",
hän mainitsi.
V I L K A S KYSYNTÄ
" K I R K K A A S T A T A I V A A S T A"
Furtseva sanoi edelleenr-että
"Kirkkaasta taivaasta" on tullut
ulkomailta ennätysmäärä ostopyyn-töjä,
mutta kun Neuvostoliitto ei
ole vielä ratkaissut, tuleeko se f es-festivaaleille,
ei yhtään kopiota ole
vielä myyty. " S e n jälkeen niitä sit­ten
saa rajattomasti". —" j
Mitä tulee ulkomailla julkaistui­hin
kirjoituksiin, ettei Chaplin ha­lunnut
lähteä Neuvostoliittoon, sa­noi
Furtseva Chaplinin halunneen
tulla, mutta sitten " a s i a a n olivat
sekaantuneet jotkut voimat" ja
se peruuntui. " M u t t a ennemmin tai
myöhemmin Chaplin tulee, Neuvos­toliittoon
vierailulle", lausui Fur­tseva
varmana.
Lopuksi hän linjoitti, että kaikki
Moskovan ulköirtaiset kirjeenvaih­tajat
tullaan kiitsumaah westimm
tajat kutsutaan festivaaleille.
Lisäksi jätetään ulkomaille sata
kutsua niiden sanomalehtien edus­tajille
jotka ovat lähettäneet kir­jeitse
pyynnön osallistua festivaa­leille.
Muut lehtimiehet ovat va­paita
tulemaan turistien tavoin,
koska/ "kaikkiahan emme kuiten­kaan
voi kutsua".
Geneve. — Algerian tasavallan
väliaikaisen hallituksen valtuus
kunta otti toukok. 27 pnä vastaan
sosialististen maiden sanomalehdet!
Sanomalehtimiesten kanssa keskus­telivat
valtuuskunnan johtaja K r im
Belkacem j a finanssiministeri Ah­med
Francis ym. valtuuskunnan jä­senet
^
— Valtuuskuntamme on saapu­nut
Evianiin löytääkseen ratkaisun
Algerian ongelmalle, sanoi valtuus­kunnan
lohtaja. — Meidät on val­tuuttanut
Algerian kansa, joka jo
seitsemättä vuotta taistelee itsenäi­syytensä
puplesta. Algerian val-tuus^
ciinn.ari on päästävä sopimuk­seen
itsemääjräämisoikeudesta, jon­ka
pitää .koskea koko Algerian alu­etta
ja' koko f A l g e r i an kansaa. Py­rimme
Algerian täydelliseen itse­näisyyteen
sekä kolonialismin täy­delliseen
poistamiseen. Tässä vai­heessa
on vielä aikaista puhua siitä,
niitä tapahtuu neuvottelupöydän
ääressä. Olemme vasta aloittaneet
neuvöttfelut ja vaihtaneet mielipitei­tä
vain eräistä kysymyksistä. Kes­kustelu
perusongelmista e i ole vie­lä
alkanut.
— Algerian valtuuskunta on ryh­tynyt
neuvottelemaan päättäväises­ti
j a toiveikkaana. Olemme puoles­tamme
valmiit tekemään kaiken,
joita neuvottelut johtaisivat suotui­siin
tuloksiin.- tämä- on tärkeää jo
siinäkin mielessä että me pyrimme
neuvottelujen kautta lopettamaan
sodan Algeriassa, mikä vastaa niin
Algerian kuin Ranskankin kansan
etuja. ^ ^ i
— Ranskan hallituksen ensim­mäiset
toimenpiteet, joita me p i ­dämme
vain monöövereinä^ eivät
voi edistää neuvottelujen tulok­sellista
päättymistä. Käydessään
neuvotteluja Evianissa Ranskan
hallitus ön antanut omakohtaises­ti
käskyn lopettaa "hyökkäystoi-met"
Algeriassa. Ohittaen meidät
se on vedonnut kansallisen va-pausrintaman.
sotilaisiin.
Noista manöövereistä huolimatta
me tulemme sittenkin jatkamaan
työtä ja yritämme kaikkemme pääs­täksemme
suotuisiin tuloksiin.
— Algerian valtuuskunta nauttii
Ranskan kansap moraalista kanpa^
tusta, korosti Belkacem. Neuvotte­lujen
alettua Evianissa, on Alge­rian
tasavallan väliaikaisen halli­tuksen
puheilla käynyt lukuisten
ranskalaisten yhteiskuinnallisten
järjestojen valtuuskuntia. Algerian
valtuuskunnan jäsenillä' on ollut t i ­laisuus
keskustella Ranskan kansan
edustajien kanssa. Rauhan palaut­taminen
Algeriaan kiinnostaa Rans­kan
kansaa yhtä suuressa määrin
kuin Algeriankin kansaa.
Eichmann pieksi
pojan kuoliaaksi
Jerusalem. — Eichmannin tuo­marit
saivat perjantaina' kuulla to­distajan
lausu<nnon, jossa kerrottiin,
miten Eichmann innokkaiden apu-laistensa
' kanssa pahoinpiteli kuo­liaaksi
erään ' juutalaispojan^ joka
o l i varastanut muutamia kirsikoita
SS-upseerin .puutarhasta.
Abraham Gordon kertoi olleensa
yksi niistä 15 juutalaispojasta, jot­ka
1944 naivat määräyksen työs­kennellä
Eichmannin huvilalla To-
'navan rannalla Budapestissä. Eräs
Eichmannin apulainen syytti yhtä
poikaa kirsikoiden varastamisesta.
Vaikka poika kielsi syyllisyytensä,
laahasi Eichmann pojan apulaisen­sa
Slawikin kanssa työkaluvajaan,
jonka oven he sulkivat k i i n n i.
Sen jälkeen kuulimme sieltä kau­heaa
huutoa ja kuulimme kuinka
poikaa piestiin. Poika itki j a par­kui
pyytäen armoa. Koko toimitus
kesti 10^15 minuuttia.
Eichmannin paita o l i kauttaal­taan
veressä kun hän astui ulos
vajasta j a hengitti raskaasti. Gor­don-
kertoi edelleen, että pian tuli
myös Slawik vajasta huutaen Eich­mannin
autbnkuljettajaa. He kan­toivat
pojan yhdessä pois. Poika
ei osoittanut vähäisintäkään elon­merkkiä.
Hän ei ollut enää ihminen
vaan verinen kasa, jota o l i Vaikea
uskoa ihmisen jäännökseksi. Pian
sen jälkeen hyrähti auton moottori
känytiin j a se ajoi pois. Kuljettaja
sanoi tultuaan takaisin: " H e i t i n hä­net
Tonavaan ja sinne joudutte
vielä tekin."
Tavallisesti apaattisen tuntuinen
Eichmann osoitti tänään mielen­kiintoa
todistajan lausuntoa koh­taan.
SAHKÖPANNUSSA
Ehkä joulupukki on tuonut j o i l ­lekin
onnellisille sähköpaistinpan-nun
ja kenellä se pannu on huo­maa
piankin omistavansa käytän­nön
isen talousesineen. Seuraavasi
sa annamme ohjeen sähköpannussa
valmistetulle maukkaalle jälkiruo-alle,
jonka nimi on juustokakku:
20 graham keksiä. Vi pauna voita
tai margarinia, kkp. sokeria ja
^/z t i kanelia. Keksit hienonnetaan
astiaan^ voi sulatetaan pannussa ja
kaadetaan keksijauhojen päälle.
Sokeri j a kaneli lisätään-ja sekoi­tetaan
hyvin. Seos kaadetaan kyl­mään
sähköpannuun ja painellaan
se t i i v i i k s i kuoreksi, pannun reu­noille
j a pohjaan:
Täyte: 2 munaa, 1 t l . vaniljaa,
'74 kkp sokeria, 1 t l . raastettua
sitruunan kuorta, tai tl. sitr.
mehua jä 1 paketti (8 unssia) ker­majuustoa.
•• Munat, vanilja, sokeri
j ä sitruuna vatkataan kovasti. L i ­sätään
vähitellen huoneen lämmös­sä
pehmennyt juusto ja seos kaa­detaan
pannuun tehdyn kuoren
päälle. Kansi suljetaan j a kakku
paistetaan 300—F noin 20 minuut­tia.
Pinnalle 2 kkp. kaupasta saata­vaa
hat)anta kermaa (sour cream)
2 t l . sokeria j a 1 t l . vaniljaa sekoi­tetaan
haarukalla ja kaadetaan ka­kun
päälle ja paistetaan vielä 5
minuuttia. Kansi poistetaan ja an­netaan
jäähtyä. Noin Vi kkp. kek-sinmuruja-
voidaan siroittaa vielä
kakun pinnalle. Jos halutaan niin
voidaan tarjotessa laittaa kunkin
kakunpalan päälle mansikkasosetta.
rämä juustokakku on ravitsevaa ja
riittoisaa ja sen seurana maistuu
kahvi hyvältä.
TANSSISTA
Tieteellisissä-tutkimuksissa on to­dettu
että tanssiminen on.huomatta­vasti
suurempi fyysillinen rasitus
kuin tavallinen raskas ruumiillinen
\yö: Tämä pitää paikkansa siinäkin
tapauksessa^ että suloinen tanssito-veri
on höyhenenkevyt.
Useiden ulkolaisten parantoloi­den
lääkärit ovatkin jo kauan sit­ten
liittäneet laihdutuskuuriensa
ohjelmaan säännöllisen tanssin.
Ja he ovat tällä toimenpiteellään
saaneet erittäin hyviä tuloksia.
Unissakävijä suorittaa kaikki' Hik'-
keensä ihmeteltävällä varmuudella;
E e l l e i hän havahdu kylmän llhläVlr»
ran tai j o n k in huonekalun äkiltiseii
kosketuksen vaikutuksesta, e i ' häA
seuraavana aamuna ole' lainkaan
tietoinen tapahtuneesta. Värditt-kaan
nuorilla, viidestä kymmeneett
vuotiailla j a puberteetti-ikäsillä e i
tällainen unissa kävely ole lainkaan
harvinaista.
Siihen, että sonmambulismiä
esiintyy erityisesti kasvuiässä on se­lityksenä
tällöin ilmenevä sekä f yy­sillinen
että henkinen rauhattOr
muus. Itsestään selvää on, että u l l
konaiset kiihokkeet, koetut eläffti^k-|
set j a kenties vaatimuksetkin vai-*
kutiavat etenkin herkemmän raken^
teen omaavaan. Myöskään taipu-"
niuksellisiä tekijöitä ei voida jät-i
tää huomioimatta. Vielä monet pe^
rusteelliset j a tarkat tutkimukset ja
kokeilut tulevat olemaan tarpeelli-j/
sia, ennenkuin tämän "alitajunnan
arvoituksen", kuten somnambulis- ,
mia voidaan nimittää, jäljille pääs-|
tään. ••• i •
• * •
T U R V A L L I S U U T T A V
Turvallisuusvyöt asetetaan Jcaik:
k i i n uusiin henkilöautoihin alkaen,
vuoden 1962 merkkisistä lisätäk-!
seen etuistuimilla ajavien turvalli­suutta,
ilmoittavat suurinunat au-,
totehtaat. He ovat myöskin luvan­neet
valmistaa vyöt helpoimmin ^
kiinnitettäviksi j a avattaviksL Täi-;
laiset vyöt ovat maksaneet a i n a - k i ^ j
^teenkymmeneen dollariin asti, po-i
raamisesta j a muuta työstä jol^^
tuen; Nyt ostaja maksaa hiukan 11',
sää uutta auitoa ostaessaan j a : saa*
vyön samalla. Hinta ankkurista on
luultavasti vähäinen : j a =vyö itsesj
tään maksaa $3.50. ; ; l
New Yorkin senaattori Edward
Speno moottoriajoneuvojen turvalli*
suutta lakiasäätävästä: valiokunnas­ta
oli tutustumiskäynnillä autoteh­taissa
j a antoi lausunnon että kuo'!
lemantuottamuikset vähenevät öOj
prosenttia j a loukkaantumiset 60
prosenttia tällaisen vyön ansiosta. ;
Ford on tarjonnut näitä vöitä va-»
paaehtoisesti ^ käytettäväksi ainal
vuodesta 1955 asti.
* * < * - \ '
Seitsemäntenä perättäisenä vuoj
tena canadalaisilla on. ennätys >-put
helimessa puhumiseen, noin suun^
nilleen 511 puhelua henkeä kohti. !
SITÄ
J A
TÄTÄ
A A M U L U E N N O I L L A
Poliisit pidättivät pelokkaannä-köisen
:miehen kadulla.
"Mitä te teette kadulla kello 4
ap?"
" M e n e n luennoille", vastasi mies:
' K e l l o 4 aamulla? Luuletteko
meidän uskovan puhettanne?"
. 'Varmaankin uskoisitte jos tunti­sitte
Vaimoni."
NUMEROA SUUREMPI ; ;
— Ostin eilen Ludvig Viidennen­toista
tyylisen sängyn, mutta -har­miksemme
on minulle aivan l i i an
lyhyt, valitteli eräs vanhojen tavar
roiden keräilijä. '
— No eihän se mitään, vaihtakaa
se huomenna numeroa suurempaan^
Ludvig Kuudennentoista sänkyy.i»
huomautti ystävällinen naapuri
PÄIVÄN PAKINA
llifian julilapukua ja naamiota
. Montgomerysta, Alabamasta, mis­sä
Yalkolseki roskajoukot pieksivät
äskettäin ' m o r i a "vapausmatkusta-j
i a " henkihievoriin vain sen vuok
;;i, että he olivat maan lakien'kirjai­men
j a hengen mukaisesti sovelta
neet käytännössä musta- ja valKo
ihoisten integraatiöa linja-autoissa,
siekä niiden odotushuoneissa j a ra
Vintoloissa,' on liittovaltion virano
maisten toimesta nostettu oikeus'
juttu, minkä perusteella on kuule­ma
tarkoitus pakottaa ko. osavaltion
poliisit suojaamaan bussimatkusta-jia.
Samalla liittovaltion viranomaiset
vaativat Alabaman osavaltiossa pc-räti
sellaistakin kieltoarettä K a
Klux Klan-nimisen salaseuran vai
koiseen vaippaan ja huntuun pU'
iceutuvat jäsenet eivät saa enää es
teettömästi järjestää mustaihoisten
amerikkalaisten pieksijäisiä.
Samassa uutistiedossa mainitaan
sivumennen sanoen, että k u n " v a'
pausmatkustajat" saapuivat muuta­ma
päivä sitten Montgomeryn bus­siasemalle
missä heitä"lyötiin kuin
vierasta sikaa", n i i n paikalla olleet
poliisit kävelivät pois pahoinpitely-paikalta,
ettei valkoihoisia roska^
joukkoja olisi mikään "kainous"
vaivannut ilkityössään. Tällaisen to
distuks^n antoi oikcuskuulustelussa
liittovaltion eräs virkamies.
Toiset sanoivat osavaltion polii­sien
lähteneen pois matkan pääte-
1)aikalta jo silloin kun "vapausmat-kustajia"
kuljettanut bussi saapui
Montgomeryyn. ,
Pääasia on kuitenkin siinä,, että
roskajoukot saivat täydessä rauhas­sa
hakata, kuristaa j a potkia näitä
nuoria "väpausmatkustajia" ikään
kuin todistukseksi siitä, että oike­assa
ovat ne ihmiset, jotka selittä-'
vät, jotta Yhdysvaltain imperialis­mi
vie niih kotimaassa kuin ulko­maillakin
taantuniuksellisen santar­min
osaa.
Ja ettei mitään jäisi, epäselväksi,
Yhdysvaltain etelävaltioissa on
pantu vireille muitakin oikeusjut­tuja..
•• ••
Totta on, että Montgomeryssa ei
ole pidätetty 'vapausmatkustajain"
pahoinpitelystä yhtään ainoata hu:
linoitsijaa. Eihän toki!
Mutta naapurivaltiossa, Mississip-pissa
(Jacksonissa) on pidätetty
kymmeniä henkilöitä ^ ei tosin la
kia rikkovia hulinoitsijoita, vaan
rauhallisia ja lainkuuliaita "vapaus-matkustajia",
joille on mätkitty se­kä
sakko- että vankilatuomioita.
" L a k i on kuten sitä luetaan"
kuullaan joskus sanottavan, ja se
pätee täydellisesti Mississipin
osavaltion kohdalta. "Vapausmat-kustajat"
eivät ole millään tavalla
rikkoneet lakeja. He eivät ole ke­tään
-häirinneet, eivätkä uhanneet.
He menivät bussiaseman odotushuo­neisiin
j a ravintoloihin odottamaan
seuraavaa bussia tai juomaan kupin
kahvia. Mutta Mississippin osaval­tion
poliisiviranomaiset viittasivat
kintaalla lakikirjoihin ja käskivät
"vapausmatkustajat" lähteä pois k;
o. huoneista palvelusta saamatta.
Tietäen olevansa lain oikealla puo­lella
"vapausmatkustajat" istuivat
kuitenkin liikahtamattomihä pai­koillaan
j a niin nostivat rotusyrjin
tää ylläpitävät poliisiviranomaiset
syytöksiä ' poliisien vastustamises­ta'.'
j a muista tekaistuista jutuista
näitä "väpausmatkustajia" vastaan?
' J a uutistiedot kertovat, että Mis­sissippin
korkea oikeus - on tällais­ten
syytösten j a tapausten: perus'
teellä langettanut
tuomioitakin näille nuorille: "va?
pausmatkustajiUe".
Siltä varalta, jos j o k u sattuu olet­tamaan,
että nämä "vapausmatkus­tajat"
ovat ehkä sittenkin rikkoneet
Yhdysvaltain lakeja j a asetuksia,
meidän sallittanee lainata eteläise>i
naapurimaan presidentiDi veljen
yliprokutraattori Robert F . Kenne­dyn
lausuntoa toukokuun 29 päiväb
tä: ' :
, " K a i k i l l a ihmisillä on ehdoton oif
keus matkustaa eri osavaltioiden iä
pi niin, etteivät he joudu diskrimi­noinnin
kohteeksi . . . "
M u t t a '— j a tässä se ','mutta" oa|
kin - T - 'vapaan maailman" johtama
maa. Yhdysvallat .esiintyy äärettö- '
män kovana poikana "dembkraattisi
ten" oikeuksien j a vapauksien puo^
lesta siellä, minne Yhdysvaltain im­perialismi
haluaa saada työnnetyksi
saappaansa kansallisen oven rakoon
j a siitä sisään -— miitta kotonai Yh'-
dysyallöissa. e i saada millään turva- '
tuksi nuljooiaien neekerien kansa­laisoikeuksia
K u K l u x Klan röskar
joukkoja ja heidän pilUnsäniulokian: k':•^f:
tanssivia osävaltojen; kuverhöoreji/
j a poliiseja vastaan? . iv'O^si
Tosiasia onkin, ettS Vhdyst^alliia
impeHälismiB^ töidj^liis^tt^^
vöt:i^jn^8ticlii^iÄ^'^*^»^'^^^^^'
'<• ;v!,;
Bt:nikYyip«i^ja!^^
tisässiM^iifJiiiJ»^
rialismi esiintyy^ilniiiltHjMNnut