Vapaus, November 11, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 11 p. — Tuesday, Nov. 11, 1958
VAPAUS
(UBEBTV) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
NOT. 6. 1917. Authorlzed
as ficcond dass mall by the Post
Otiice Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weekly: Tuesdajrs,
Thuisdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbuty, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Etdund. Mailing
address: Box 69. Sudbiu^, Ontario. Advertising rates upon appUcattim.
Trandatlon tree of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.76
3 kk. 2.25
YhdysraUolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 ^ 8.S0 6 kk. 4.75
Kaivosmiesten ihailtava asenne
Me työtätekevät saamme oikeutetusti olla ylpeitä suuren onnet­tomuuden
»kohteeksi joutuneen Springhillin asukkaiden, miesten, nais­ten
ja lasten rohkeudesta ja kestävyydestä. Koko maailma on ih­metellyt
ja ihaillut Springhillin kaivosmiesten fyysillistä ja henkistä
kestävyyttä. On pidetty miltei ihmeenä esim. sitä, että y l i kahdeksan
päivää pimeään kaivokseen salpaantuneet miehet ovat voineet elää
ilman vettä ja ruokaa, ja että he ylös tuotaessa olivat vielä niin hy­vässä
kimnossa, että voivat useissa tapauksissa itse kävellä huomat­tavia
matkoja. Vain voimakkaiden, terveitten ja kovaan fyysilliseen
työhön tottuneet miehet voivat tällaisen koettelemuksen kestää! Mut­ta
yhtään heitä heikompia eivät ole Springhillin naiset ja lapset, jotka
ovat saneet joukkomitassa tuntea inhimillisesti suurinta sydänsurua
— rakkaimpiensa, joko miehensä, sulhasensa tai poikansa tapatur­maisen
kuoleman johdosta.
•Mutta i^ringhillin kaivosmiesten esimerkillinen käyttäytyminen
ja esiintyminen menee vielä tätäkin pitemmälle.
(Palauttakaamme mieleenmme eräitä uutistietoja kuoleman kyn­sistä
viime hetkenä pelastuneiden kaivosmiesten kohdalta.
Georgian osavaltion kuvernööri Marvin Griff in lupasi 19 pelas-ttmeelle
kaivosmiehelle ilmaisen loman siellä. Tämä sellaisenaan
oli näille fyysillisesti suuresti heikentyneille kaiv(K;miehille äärettö­män
miellyttävä tarjous, sillä Georgia on ihanan luontonsa puolesta
tällaisessa tapauksessa yksi paras mahdollinen lomapaikka.
«Mutta Georgian osavaltio on poliittisesti musta paikka, missä
neekereitä pidetään vielä 1958 muita ihmisiä huonoimpina ja eriste­tään
sen vuoksi valkoihoisista. iNiin piintynyt on tämä vähempi­osaisten
ihmisten syrjintä heidän ihonvärinsä johdosta, että Georgian
kuvernööri jakoi Springhillin kaivoksestalkin pelastuneet miehet eri
karsinaan. Hänen lomakutsuumsa sisältyi nimittäin ehto, että jos pe­lastetut
miehet sen vastaanottavat, heidän joukossaan olevan neeke­rin,
Maurice iRuddickin täytyy alistua rotuerottelun alaiseksi ja viet­tää
lomansa eriDään toisista tovereistaan!
Tämä neekerikaivosmies on srvumennen sanoen 12 lapsen isä
— ja toiset pelastetut kaivosmiehet ovat seirttäneet, että juuri tämä
hyvätuulinen "laulava neekeri'' piti lauluillaan ja rohkaisevilla pu­heillaan
toisten toivoa yllä maan uumenissa. Osatoverinsa antoivat
täyden tunnustuksen pelastumisestaan juuri tälle 'laulavalle neeke­rille".
Mutta nyt pelastumisen jälkeen hänet leimatan kuitenkin yh­dysvaltalaisen
rotusyrjinnän perusteella toisia huonommaksi mie­heksi,
joka ei saa viettää lomaansa yhdessä valkoihoisten osatoverien-sa
kanssa
Mutta niin houkutteleva kuin tämä lomatarjous näille kaivos-miehille
onkin, valkoihoiset kaivosmiehet julistivat kuin yhdestä suus­ta,
että 'kiitos e i " — he viettävät luvatun lomansa yhdessä tai ei
lainkaan.
Se oli todella hieno solidaarisuuden osoitus canadalaisilta kaivos-miehiltä
osatoveriaan kohtaan ja samalla kertaa sattuva vastaus yh­dysvaltalaisille
rotusyrjinnän harjoittajille.
(Miutta tämä ei ollut vielä viimeinen sana asiasta.
Nyt oli "laulavan neekerin" puheenvuoro. Hän osoitti yhtä suur­ta
solidaarisuudentuntoa kuin v^alkoihoiset toverinsakin selittämällä,
että hän puolestaan suostuu rotusyrjinnän häväistyksen kohteeksi
setf vuoksi, että nämä valkoihoiset kaivosmiehet saisivat elämänsä
ainoan tilaisuuden viettää ilmaisen loman Georgiassa!
Yhdysvaltalaista rotusyrjintää puolustellaan tavallisesti sillä, et­tä
neekerit ovat valkoihoisia "huonompia" ihmisiä. Tässä tapauk­sessa
canadalainen neekeri on osoittanut monella tavalla, että hän on
kymmenen kertaa parempi mies kun rotusyrjintää harrastava Geor­gian
kuvernööri ja 'kaikki hänen hengenheimolaisensa.
Liberaalien huono puhemies
Liberaalipuolueella on nykyään niin huono kansallinen puhe­mies,
että hän kaivaa maata f)ois puolueensa muutenkin horjuvien jal­kojen
alta jokakerta kun hän avaa suunsa—vaikka hän on puhuvi­naan
hyvänkin asian puolesta.
Viimeksi, Edmontonissa viime viikolla pitämänsä puheen yhtey­dessä
liberaalipuolueen johtaja Lester B. Pearson esitti aivan oikein,
että länsivaltojen pitäisi tunnustaa 600-miljoonaisen Kiinan olemassa­olon
ja myöntää sille laillisesti kuuluva paikka YlKrssa.
Sanoen, että nyt on aika Canadan hallituksen tarkistaa Kiinan
tunnustamiskysymystä, mr. Pearson yritti kaunistella omaa osuuttaan
sanomalla: "Canadaäsa on nyt voimakkaampi mielipide Kiinan tun
nustamisen puolesta kuin kaksi vuotta sitten." Tällä kaiketi tarkoi­tetaan
sanoa, että kaksi vuotta sitten, jolloin mr. Pearson oli itse ulko­ministerinä,
canadalaiset muka "vastustix^at' Kiinan tunnustamista,
mikä on tietenkin hölynpölyä ja silkkaa valhetta. Canadalaiset eivät
ole koskaan vastustaneet Kiinan tunnustamista — eikä canadalaisilie
ole koskaan annettu tilaisuutta ilmaista mielipidettään asiasta. K y l -
hallituksen kerrassaan tuomittavan asenteen takia. Vaikea on sanoa,
ulkoministerinä mr. Pearson oli, on halunnut tunnustaa Kiinan kan­santasavallan
— mutta niin nykyisen torypuolueen kuin Pearsonin ai­kaisen
liberaalipuolueenkin hallitus on pidättynyt siitä \Tidysvaltain
haillttubsen kerrassaan tuomittvan asenteen takia. Vaikea on sanoa,
onko VVashingtpn sanonut Ottawalle, että Canada ei saa Kiinaa tun­nustaa
— mutta aivan kiistatonta on että liittohallitus on pidätty­nyt
Kiinan tunnustamisesta .«^n vuoksi kun Washington voisi siiti
närkästyä?
Tosiasiassa mr. Pearson sajioi vielä nyt Edmontonin puheessaan,
että Canadan hallituksen täytyy huomioida Yhdysvaltain hallituksen
asenteen sillä "liittolaisen" ei muka sovi tehdä mitään sellaista, mikä
loukkaa sodan partaalla'seikkailevan valtiosihteeri Dullesin tunteita!
tElikä t ä ^ kaikki, mr. Pearson suorittaa vieläkin kentällä kar-keistyötä
Yhdysvaltain hallituksen, nimenomaan Dullesin hyväksi.
Yleisesti tiedetään,, että Yhdysvaltain hallitus on kylmien tosiasiain
pakosta muuttanut hieman Kiinan politiikkaansa. Sen sijaan että pu­huttaisiin
siitä, että Chiang Kai-«hek "valloittaa"* Kiinan, valtiosih­teeri
DuIIes selittää nyt, että siitä ei taida tulla mitään. Ja kun
Kiinaa ei voidakaan valloittaa, nyt suunnitellaan "kahden Kiinan"
misodostamista niin, että Taivvanista eli Formasasta tehtäisiin itse-mäistymisen
nimissä toinen Kiina — joka olisi tietysti kuin liimattu
Yhdysvaltain hallituksen liivinta^uun.
Tämä 'IKahden Kiinan" ajatus ei tietenkään ole vähääkään po-piiläärinen
täällä Canadassa. Canadalaiset eivät voi kerta kaik­kiaan
käsittää, miten ikuisista ajoista Kiinaan kuulunut Taiwanin
saari pitäisi riistää väkevämmän voimalla pois Kiinalta. Canadalai­set
eivät haluakaan ymmärtää sitä, miksi liittolaismaiden altekirjoi-tuksella
vahvistettu asiakirja — että Japanin antauduttua Taiwanin
saari palautetaan takaisin Kiinalle — pitäisi nyt heittää paperikoriin
Mitä muut sanovat
USA: n S O T A P A P E I L LA
T A I T A A O L L A H Y V IN
"SYNTISIÄ L A M P A I T A"
Washington. — Eläkkeelle jäävä
armeijan pääpappi on valittanut
"pappien huutavaa vähyyttä" armei­jassa.
^
Pääpappi, kenraalimajuri Patrick
J . Ryan sanoi, että katoliset pa­pit
joutuvat tekemään " l i i a n pal­jon
työtä" j a että sen vuoksi kuole­vaisuus
on suuri pappien keskuu­dessa
armeijassa, j a että kymmeniä
heistä joutuu sairaalahoitoon . . .
— New Y o r k Times Servicen uutis-tieto.
TALOUSNÄKYMÄ
. . . Lännen ja idän taloudellinen
kehitys on samaten lännelle epä­edullinen.
Lännen taloudesta voi­daan
varmasti sanoa vain se, ettei
ole nähtävissä keinoja yhä kiristy­vän
laman pysähdyttämiseksi. Toi­saalta
on eittämättömän varmaa,
että Neuvostoliitto tapansa mukaan
saavuttaa asettamansa taloudelliset
tavoitteet. Arvailujen varassa on
vain, kuinka paljolla Neuvostoliitto
ylittää suunnitelmansa ja ohittaa
ko se laskettua nopeammin Yhdys­valtain
koko tuotantotason. Mitään
epäilystä ei myöskään ole, ettei de­mokraattinen
Saksa kolmen vuoden
sisällä saavuttaisi j a ylittäisi Länsi-
Saksan tuotantoa myös asukasta
kohti laskettuna tai ettei Kiina ot­taisi
kiinni Englannin teollisuutta
lupaustensa mukaisesti 12—15 vuo­den
sisällä. Tällaiset ovat näky­mät
johtavan sosialismin maan,
Neuvostoliiton vallankumouksen 41-
vuotispäiviänä . . . — Kansan Uuti­set
Helsinki.
Ranskalainen pappi
määrätty poistuman
Pohjois-Vietnamista
Hongkong. — Roomalaiskatolisen
kirkon ranskalainen lähetyspappi
pastori Jacques Andre Reginald,
on määrätty poistumaan Pohjois-
Vietnamista koska hän " on tasaval­lan
turvallisuudelle vaarallinen",
tiedoitti Vietnamin uutistoimisto
viime viikon lopu><la.
Kiima raikentaa nyt
valtamerilinjalaivan
Tokio. — Kiinan Kansantasaval­lan
radiotiedot kertovat, että Da-rien-
nimisellä laivatelakalla on ru­vettu
rakentamaan raltameriliiken-lfilace
nettä varten Kiinan ensimmäistä
suurta linjalaivaa. Pekingin radio­uutisen
mukaan tämän linjalaivan
kantavuus on 22,100 tonnia j a no­peus
18 meripeninkulmaa tunnissa.
Kuka syyllinen Springhillin
kaameaan onnettomuuteen?
Canada lahjoittaa
vehnää Pakistanille
Ottawa. —- Pakistan on ilmoitta­nut
Canadalle ottavansa vastaan
$2,000,000 arvosta vehnää Colombo-suunnitelman
puitteissa.
Vehnä, jota on kaikkiaan tätä
varten varattu 1,100,000 bushelia,
lähetetään ennenkuin St. Lawren-ce-
joki jäätyy.
Liittovaltion virkailijat uskovat,
että Pakistan suostuu ottamaan vas­taan
toisen $2,000,000 arvoisen veh-nälähetyksen
myöhemmin kuluvan
vuoden aikana. Colombo-suunnitel­man
mukaan Canada antaa Pakista­nille
tavaroita $12,000,000 arvosta
vuosittain.
Sydney, N. S. — Olisiko Spring-hillissa
lokakuun 23 pnä tapahtu­nut
kaivosonnettomuus voitu vält­tää?
Oliko olemassa ennakkova­roitus,
jonka mukaan olisi voitu
onnettomuus välttää?
Minkä luontoinen oli se mullis­tus,
jonka johdosta salpaantui 100
kaivosmiestä No. 2 kaivokseen?
Bayn kaivostyöläiset ovat
sitä mieltä, että vaarasta oli riittä­västi
ennakkovaroituksia ja onnet­tomuus
olisi voitu välttää.
Vajaa kaksi viikkoa ennen on­nettomuutta
oli tapahtunut mullis­tus,
jota sitten seurasi kaivoshisto-rian
pahin onnettomuus. Sitten
viime maaliskuun on todettu 7 mul­listusta
eli "bumpia", kuten kaivos­työläiset
niitä kutsuvat. Siellä ol­laan
sitä mieltä, että nämä jatku­vat
mullistukset olisi pitänyt riit­tää
varoitukseksi, että< kallioperus-ta
oli heikentymässä ja o l i olemas­sa
vakavamman mullistuksen vaara.
" B u m p i l l a " tarkoitetaan nimen­omaan
sitä kun kivihiilen poista­misen
johdosta peruskallion jännit­tyneisyys
muuttuu niin, niin joko
kaivostunnellien katto luhistuu tai
lattia nousee kattoa vastaan, mikä
niistä on heikoin.
Eräs kaivosmiehistä on sitä miel­tä,
että yhtiön insinöörit tiesivät
tarkalleen kalliomuodostuman" luon­teen
ja heidän velvollisuutensa oli­si
pitänyt olla huolehtia siitä, että
tunnelleissa oli riittävän tukevat
YLEISTEN KULUTUSTARVIKKEIDEN
TUOTANTO LISÄÄNTYY N-LIITOSSA
Neuvostoliiton kevyellä teollisuu­della
on ratkaistavanaan sangen tär­keä
tehtävä. Sen on lähimmän 5—6
vuoden aikana valmistettava väestöl­le
täysin riittävä määrä kankaita,
jalkineita, valmiita vaatteita ym. ta­varoita.
Miten tässä työssä on onnistuttu?
Mainittakoon, että vuoden 1958 en­simmäisen
kuuden kuukauden aika­na
tuli valmistettua 2,9 miljardia
metriä puuvillakankaita, 146 miljoo­naa
metriä villakankaita ja 239 mil­joonaa
metriä pellavakankaita sekä
175 miljoonaa jalkineparia ja paljon
muita tuotteita, mikä huomattavasti
ylittää edellisen vuoden saavutuksen
vastaavalta ajanjaksolta.
Nyttemmin maan kevyt teollisuus
on saavuttanut jo sellaisen kehitysta­son,
että se kykenee huomattavasti
nopeammin jouduttamaan yleisten
kulutustarvikkeiden tuotantoa ja
turvaamaan lähivuosien aikana väeis-tön
kangas-, vaate-, jalkine- ym. ta-varatarpeen.
Erittäin tärkeä merki­tys
tämän tehtävää täyttämisessä on*
kemiallisen teollisuuden kehittämi­sellä.
Neuvostoliitossa on olemassa erit­täin
suotuisat mahdollisuudet keino-kuituteollisuuden
kehittämiselle.
Maalla on runsaasti puutavaraa sel-luloosatuotantoa
varten. Puuvillavil-jelyn
muodostuttua hyvin laajaksi
saadaan runsaasti puuvillauntuvaa,
joTca on arvokasta raaka-ainetta sel-luloosatuotannossa.
Kaikki tarvitta­vat
edellytykset löytjn^ät myöis syn­teettisen
kuidun valmistukselle. Mai­nittakoon,
että keinokuidun valmis­tus
on vuosien 1940—1957 välisenä a i ­kana
lisääntynyt 11,100 tonnista 149,-
000 tonniin. Sen tuotanto on pelkäs­tään
1957 vuoden aikana lisääntynyt
15 %.
Neuvostoliiton kommunistisen puo­lueen
keskuskomitean täysistunnon
päätökset edellyttävä synteettisten
ja keinokuitujen tuotannon lisäämis­tä
vuoteen 1965 mennessä 4.6 kertai­sesti
entisestään.
Kansantalouden erääksi tärkeim­mäksi
tehtäväksi on otettu sellaisen
voimakkaan teollisuuden luominen,
joka alkaisi tuottaa runsaasti keino­kuitua,
hyvälaatuista keinonahkaa.
keinoturkiksia ja muita synteettisiä
tuotteita. Sen ansiosta saadaan uu­sia
raaka-aineita yleisten kulutustar­vikkeiden,
varsinkin kankaiden, val­miiden
vaatteiden ja jalkineiden tuo­tannon
kehittämiseksi.
Synteettisten jä keinoaineiden an­siosta
kansan kulutukseen saadaan
laadultaan hyviä ja asultaan kaunii­ta
tuotteita. Lisäksi sellaiset tuotteet
tulevat halvemmiksi kuin aidoista
raaka-aineista valmistetut. Niinpä
keinokuitukankaiden valmistus käy
moninverroin halvemmaksi kuin vil­lakankaiden
tuotanto ja keinosilkin
valmistaminen puolta halvemmaksi
kuin luonnonsilkin. Tämä on täysin
luonnollistakin, sillä keinokuidun
valmistus ei vaadi läheskään niin
suurta työtä kuin luonnollisten raa­ka-
aineiden hankinta. Ennakkolas­kelmien
mukaan Neuvostoliitossa
tullaan 1958 valmistamaan synteet­tistä
ja keinokuitua 15,000 tonnia
enemmän kuin 1957.
Synteettisiä ja keinokuituja tullaan
käyttämään sellaisinaan samoin kuin
Intia suuntaa kauppaansa
puiavapaisiin maihin
myös yhdessä luonnonkuidun — puu­villan,
villan, pellavan — kanssa, jo­ta
maasta löytyy täysin riittävästi.
Pellayanviljely ja lampaanhoito sa­moin
kuin myös silkinviljely lisään­tynyt
vuosi vuodelta. Näin ollen Neu­vostoliitolla
on realiset mahdollisuu­det
parhaiten kehittyneiden kapita­lististen
maiden saavuttamiseksi ja
sivuuttamiseksi maan yhtä asukas­ta
kohti lankeavassa tekstiilituotan-nossa.
Maan kutakin asukasta kohti lan­keava
kangastuot^nto — trikookan-kaat
mukaanlukien — tulee 1965
nousemaan 56 metriin. Vuoteen 1957
verrattuna tämä lisäys tekee kah­deksassa
vuodessa 17 metriä. Mainit­takoon,
että kaikkien kankaiden tuo­tanto
on 44 vuoden aikana — 1913—
1957 — lisääntynyt maan kutakin
kansalaista kohti laskettuna vain 20
metrillä.
Vuonna 1965 tullaan puuvilla- ja
keinokuitusekotteesta valmistamaan
480 miljoonaa metriä kangasta. Mai­nitunlaisten
kankaiden tuotanto tu­lee
jo 1958 olemaan suunnilleen 200
miljoonaa metriä oltuaan 1957 vasta
80 miljoonaa metriä.
Suunnitelma edellyttää lukuisten
uusien tehtaiden ja muiden tuotan­tolaitosten
rakentamista. Siihen s i ­sältyy
mm. 11 keinokuitukombinaat-tia,
20 keinosilkkikangaskombinaat-tia,
28 trikoo- ja sukkatehdasta sekä
monia tuotantolaitoksia, joissa ale­taan
valmistaa jalkineita, keinotur-kistft,
keinonahkaa ja -kumia.
Monia uusia tehtaita rakennetaan
Venäjän federation itäosiin ja Keski-
Aasian tasavaltoihin, jonne toistai­seksi
on jouduttu kuljettamaan kan­kaita,
trikoovalmisteita ja jalkineita
maan muista osista.
New Delhi. — Intia suunnittelee
lisätä kauppaansa sosialististen
maiden kanssa. Siksi Intian ulko-maakaupan
pääjohtaja K. B. L a l l in
johtama kauppavaltuuskunta mat­kustaa
kuluvan kuukauden aikana
Neuvostoliittoon ja kansandemo­kraattisiin
maihin neuvottelemaan
kauppasopimuksista. Se toivoo voi­vansa
kaksikertaistuttaa kauppaan­sa
näiden maiden kanssa.
Suunnitelmana on saada aikaan
tavaravaihdolle perustuvia kauppa­sopimuksia,
jonka mukaan Intia os­taa
teollisuudessa tarvittavia raaka-materiaaleja
käyttäen maksuväli­neenä
rupeja, joita voidaan käyttää
tavaroiden ostoon Intiasta.
Intia suunnittelee ryhtyä tuo­maan
sosialistisista maista terästä,
värillisiä metalleja, kemikaaleja ja
keinolannokkeita. Vastineeksi In-
"arvottomana paperipalana" —
miksi Hitler tapasi kansainvälisiä
sopimuksia sanoa.
'Mutta pitäen kiinni siitä, että
"liittolaista" ei saa loukata sitten­kään,
vaikka se olisi auttamatto­masti
väärässä, kuten on asia tässä
tapauksessa, Pearson saarnaa tääl­lä
valtiosihteeri Dullesin uutta
evankeliumia "kahdesta Kiinasta'".
Jos mr. I*earson pitää \Vashing-tonin
etuja kaiken muun yläpuolel­la,
kuten on tässä asiassa ilmeistä,
niin vähän on silloin liberaalipuo­lueella
voiton mahdollisuuksia hä­nen
aikanaan
tia toimittaa teetä, hamppua, pieniä
koneita kuten neulomakoneita, säh­kömoottoreita,
käsitöitä, käsin ku­dottuja
vaatetavaroita sekä kahvia.
Intian virkailijat ovat siinä us­kossa,
jotta kaupan laajentamiselle
sosialististen maiden kanssa on
mahdollista. Intian kauppa näiden
maiden kanssa oli ainoastaan 4
prosenttia koko sen ulkomaankau­pasta.
Sen ulkomaankauppa viime
vuonna nousi 16,000,000,000 rupiaan
($3,200,000,000). Tästä ainoastaan
620,000,000 rupia ($124,000,000)
lankesi sosialististen maiden osalle.
Täällä olevat hallituksen virkai­lijat
korostavat, että Intian tarkoi­tuksena
ei ole vähentää kauppaan­sa
entisten kauppatuttaviensa —
Britannian, Yhdysvaltain, Länsi-
Saksan, Japanin ja Afrikan ja Aa­sian
maiden — kanssa. —
Intian on pakko pyrkiä lisäämään
kauppaansa sosialististen maiden
kanssa, ei vain siksi, että siltä puut­tuu
ulkomaista valuuttaa maksuvä­lineeksi,
mutta myöskin koska sen
ulkomaakauppa on laskenut 20 pro­sentilla
kapitalistisissa maissa val­litsevan
talouspulan johdosta.
Kaiken tämän lisäksi Intia pyrkii
lisäämään vientiään kapitalistisiin
maihin, erikoisesti Länsi-Saksaan,
jonka kanssa se on kärsinyt suuria
kauppatappioita. Intialla on tar­koituksena
järjestää Länsi-Saksaan
erikoinen kauppajärjestö ja ke-hoittaa
lähettämään Länsi-Saksan
kauppa asioiden tuntijoita tänne an­tamaan
ohjeita miten voitaisiin näi­den
kahden maan välillä lisätä
kauppaa.
— Canossa, raunioitunut linna
Italiassa,. Emilian maakunnassa
Apenniinien pohjoisrinteellä, kuului­sa
Sak.san keisarin Henrik IV:n ka-tumuksenteossa
1077. Bismarckin sa­nat:
"Canossaan emme mene" (emme
kadu) on tullut puheenparreksi.
tukipylväät estääkseen tunnellien
luhistumisen.
Kaivostyöläiset kyllä käsittivät
vaaran ja toiset heistä ennustivat
pahempaa mullistusta. Mutta heil­lä
ei ollut juuri muuta vaihtoehtoa
kuin käydä tehtävissään, sillä mui­ta
ansiomahdollisuuksia ei ollut.
Heille osoitettu sympaatia kaksi
vuotta sitten tapahtuneen räjähdyk­sen
johdosta oli unohdettu j a hei­dän
oli huolettava omaista kohtalos­taan.
Heille ei kaikille löytynyt
töitä yhdestä ainoasta auki olevasta
kaivoksesta ja ajan kuluessa heidän
työttömyysvakuutuksensa tuli lop­puun
kulutetuksi. Näin ollen mo­net
kärsivät nälästä j a puutteelli­suuksista.
Eräitä siirtyi Cape Bretonin kai­voksiin,
toisia lähti paikkakunnalta
etsien töitä muualta ja niillä, jotka
jäivät, ei ollut muuta vaihtoehtoa
kuin mennä takaisin kaivokseen
huolimatta luhistumisvaarasta.
Taas on alkanut kampanja näi­den
perheiden elämän turvaami­seksi
ja taas on paikallaan esiintyä
myötätuntoisesti Springhillin hätää
kärsiviä ihmisiä kohti. Mutta kyl­mä
tosiasia on, että onnettomuudes­sa
kuolleitten kaivostyöläisten l i ­säksi
tässä kaivoskylässä ei ole
minkäänlaisia muita työmahdolli­suuksia
kaivosperheiden elannon
turvaamiseksi.
Ja siihen saakka kunnes tapatur­man
johdosta suoritetaan perus­teellinen
tutkimus, kaivostyöläiset
kaikkialla maakunnassa jatkavat
muutenkin vaarallista tehtäväänsä
tietämättä sitä onko heidän työ­paikkansa
tehty mahdollisimman
turvalliseksi.
T A R P E E K S I VAROITUKSIA
Jos DOSCO-yhtiön johtajat olisi­vat
toimineet Springhillin pormes­tarin
esityksen mukaisesti, mahdol­lisesti
onnettomuudessa kuolleet
74 kaivostyöläistä olisi vieläkin
hengissä . . .
Pormestari Ralph Gilroy selosti,
että mitä syvempään mentiin sitä
enemmän "bumpia" todettiin. Hän
oli pyytänyt yhtiötä avaamaan No.
3 ja 4 saftit, mutta DOSCO:n toi­mesta
oli osoitettu, että suljetun
No 4 saftin avaaminen tulisi mak­samaan
$400,000 ja No 3 saftin
kunnostaminen ottaisi viisi vuotta.
Yhtiön ja hallituksen edustajat
ovat pahasti kompastuneet yrittäes­sään
selostaa niitä syitä, jotka joh­tivat
ja aiheuttivat Springhillin
onnettomuuden.
Eräs kaivoksen insinööreistä o l i
selostanut lehtimiehelle, ettei mul­listuksista
ole mitään ennakkotieto­ja.
Sama mies kuitenkin totesi,
että joku tunti ennen onnettomuut­ta
oli todettu lievä mullistus, mutta
sen johdosta ei ryhdytty minkään­laisiin
toimenpiteisiin.
Kaivoksen johtaja Harold Gor­don
on vahvistanut, että maanalai­nen
mullistus todettiin No 2 saf-tissa
no 45 minuuttia ennen sitä
mullistusta, jonka johdosta lähes
100 miestä salpaantui kaivoksen
alaosiin.
Kaivostyöläiset olivat kuluvan
vuoden alussa tunteneet useimpia
pienempiä mullistuksia ja olivat
hyvin huolissaan niiden johdosta.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
kaivoksen pääinsinööri Louis Frost,
on lausunut, ettei ollut minkään­laista
varoitusta vakavasta mullis­tuksesta.
Maakunnan kaivostarkastajat kak­si
päivää ikaisemmin olivat suorit­taneet
tutkimuksia, mutta he väit­tävät,
etteivät he olleet tietoisia
siitä, että työt olivat käynnissä vaa­rallisessa
hiekkakivessä. Ilmeisesti
heidän porauksensa olivat kulke­neet
hiekkakiven vierestä. Toisaal­ta
monta vuotta on tunnettu tämän
kaivoksen peruskallion geologiset
Qpiinaisuudet. Jo vuonna 1939
Carrol Cpal Commission selosti No
2 saftin geologisia ominaisuuksia
seuraavaan tapaan:
"Peruskallio muodostuu liuskaki­vestä
ja hiekkakivestä . . . K i v i h i i ­len
poistamisen aiheuttama jänni­tyksen
muuttuminen tapahtuu h i ­taasti,
kunnes se kehittyy siihen
vaiheeseen, että aukko ja p i l a r i me­netelmässä
pilarit murtuvat yhtäk­kiä
ja n i in kutsuttu 'bumppi' ta­pahtuu."
" K U O L E M A N K AIVOKSI A^'
Eräs Springhillin vanha kaivos­työläinen
on selostanut, että alueen
kaivokset ovat "kuoleman kaivok­sia".
Hän vieläkin muistaa sur­kean
onnettomuuden vuonna lödl,
jolloin 12t) kaivosmiestä kuoli. Sa­malla
hän muistutti 2 vuotta sit­ten
tapahtuneesta onnettomuudes­ta,
jolloin 39 kuoli. Taas onnet­tomuus
oli vaikuttanut melkein jo­kaiseen
kotiin Springhillissa, billä
tällä kertaa 74 kaivosmiestä kuoli.
Hän osoitti, että kaivoksien sulke­minen
merkitsisi koko kylän kuo­lemista.
Hän on sitä mieltä, että
kaivokset jpudutaan sulkemaan.
Cumberländ-kaivokset Springhil­lissa
ovat toimineet lähes 80 vuotta.
Ne ovat tämän mantereen syvempiä
ja vaarallisimpia kaivoksia,. Vuo­sien
kuluessa yli 1,000 kaivostyö­läistä
on kuollut tapaturmaisesti
näissä kaivoksissa.
Vuonna 1946 kuninkaallinen ko­missio
julisti ne vaarallisiksi. Mut­ta
vuonna 1956 Springhillin kaivos
työläinen Sam Whitehead selosti,
sen sijaan että kaivoksia olisi pa­rannettu,
niitä on huononnettu.
Hän osoitti, että ennen pääsi vau­nujen
ohi kulkemaan ilman vaivaa,
mutta sen jälkeen on kerääntynyt
vanhoja tukipylväitä ja muita par­ruja
siinä määrin, että on vaikea
kulkea ja toisinaan ei pääse vaunun
ohi.
Vuonna 1956 tapahtuneen räjäh­dyksen
johdosta monelta taholta
vaadittiin asian perusteellista tut­kimista,
mutta mikä tapahtui. Tut­kimuskomissiolta
kului 13 kuukaut­ta
ennenkuin se sai raporttinsa val­miiksi
ja siinä vain todettiin, että
räjähdyksen oli oiheuttanut vaaral­linen
sähköjohto. Raportissa osoi-;
lettiin, että sekä maakunnan kai­vostarkastajat
että yhtiö olivat tie­toisia
tästä vaarallisesta sähköjoh­dosta,
mutta raportissa katsottiin,
ettei ketään voitu pitää syyllisenä
onnettomuudesta.
Näin ollen yhtiötä ei syytetty on­nettomuuden
johdosta ja sen jäl­keen
sensijaan, että se olisi ollut
huolissaan kaivostyöläisten suojele­misesta
se on koettanut kiihdyttää
tuotantoa. Tilastot selvästi osoit­tavat,
että mieskohtaista tuotantoa
on kohotettu.
UNIOTOIMINTA
Springhill on saavuttanut kunnia­paikan
Canadan työväenliikkeen
historiassa. Seitsemänkymmentäyh-deksän
vuotta sitten Springhillin
kaivostyöläiset kokoontuivat met­sään
j a perustivat ensimmäisen
suurimman kivihiilikaivostyöläisten
union Canadassa. Sen nimenä o l i
Provincial Workmen's Association.
Monta vuotta se o l i Canadan suu­rin
unio ja pioneeri alallaan.
Springhillissa oli suuria lakkoja
vuosina 1912 ja 1952 ja molemmissa
tapauksissa lähetettiin sotilaita
paikan päälle.
Springhillin kaivostyöläiset tais­telivat
tunnetun kommunistin J . S.
McLachalanin rinnalla kaksi- ja kol­mekymmentäluvuilla
Canadan unio­nistisen
liikkeen edistämisen j a pa­rempien
palkkojen puolesta.
Mutta nyt Springhill on muodos-
TuTfkissa pantu kapula
lehden suuhun
Ankara. — Hallituspuoluetta vas­tustava
Ulvus-niminen sanomalehti
tuomittiin viime maanantaina oi­keudessa
kuukauden ajaksi lakkaii-tetuksi
loukkaavan artikkelin joh­dosta.
Lehden päätoimittaja Ulku
Arman tuomittiin tämän artikkelin
julkaisemisen johdosta vuodeksi
vankeuteen.
Artikkelissa arvosteltiin entistä
ministeriä j a sen o l i kirjoittar^^
parlamentin oppositiopuolueen jä­sen,
jota ei voida tuomita parla-menttaarisen
immuunioikeuden ta­kia.
Brysselin lento-iiaili
liekeissä
Bryssel. — Brysselin kansainväli­sen
lentokentän suuri, erittäin uu­denaikainen
matkustajahalli oli vii­me
keskiviikkoaamuna puoleksi pa­lanut
tiistai-iltana syttyneen katas­trofaalisen
tulipalon jäljiltä.
Lukuisat palokunnat taistelivat
liekkejä vastaan myöhään yöhön,
mutta niiden toimintaa vaikeutti
suuresti se, etteivät vesipostit toi­mineet
vielä keskeneräisellä lento­kentällä.
Tuli pääsi valloilleen heti klo 22
jälkeen, jolloin puhalluslamppu rä­jähti
kellarikerroksen huoneess-i,
jossa ohjaajat saavat tietoja sää­oloista.
Liekit levisivät nopeasti ja
pian oli kuusikerroksinen teräkses­tä,
betonista ja puusta rakennettu
halli tulessa.
Kaksi lennonohjaajaa pelastetMin
viime hetkessä palavan rakennuk­sen
katolta helikoptereilla. Kah­deksan
muuta pelastettiin sieltä p\-
lotikkaiden avulla. Muuan palo­mies
sai pahoja vammoja sammu­tustyön
aikana ja kymmenkunta
muula ihmistä sai palovammoja Ja
muita vammoja.
Rakennus on suunniteltu maail­mannäyttelyä
varten ja se on mak­sanut
n. 4,5 miljardia Suomen mk.
Päärakennuksen oikea puoli, mm.
lennonjohtotorni, ovat täysin tu­honneet.
Lentokoneet eivät kui­tenkaan
kärsineet vaurioita.
Lentokentällä vallitsi täydellinen
sekaannus palon riehuessa. Hätä-järjestelyihin
oli ryhdyttävä lento­liikenteen
käynnissä pitämiseksi.
Neljä Brysseliin matkalla ollutta
konetta saattoi kuitenkin laskeutua
tavanmukaisesta Matkustajat jou­tuivat
kuitenkin käyttämään vanhaa
lentopaviljonkia. Lähtevät koneet
myöhästyivät.
SITÄI
JA
TÄTÄ
P U U T A R H A VIISAUTTA
Kävelyllään ollessa pappi näki
puutarhurin muokkaavan huonoon
kuntoon jätettyä puutarhaa.
"On ihmeellistä mitä ihminen saa
aikaan kaikkivaltiaan avulla", sanoi
pappi.
Puutarhuri vastasi:
"Teidän olisi pitänyt nähdä kun
kaikkivaltias yksinään piti huolen
tästä."
GANGSTERILEMPEÄ
Gangsteri: — Rakastan sinua niin
paljon, että voisin tehdä murhan
vuoksesi.
Tyttö: — Sinä olet liian väkival­tainen,
Slim — kunnon pankkiryös­tö
riittää.
tumassa toisenlaiseksi esikuvaksi.
Esikuvaksi kansan taistelusta kapi­talistisen
järjestelmän järjettö­myyttä
vastaan. Kaivosmiehet kuo­livat
juuri voittoilun himon uhrei­na,
se o l i ainoa syy.
Näin ollen yhtiötä on pidettävä
täydellisesti vastuussa Springhillin
onnettomuudesta.
PÄIVÄN PÄKINÄ
rr Liikatuotanloa" vaiko ff »ff
Ensimmäisen sosialistisen maan,
Neuvostoliiton viime viikolla viet­täessä
41:stä vuosipäiväänsä mei­dän
huomiomme kiintyi torontolai-sen
Vapaa Sanan aikaisempaan toi-mituskirjoitukseen,
missä sanotaan
mm. seuraavaa:
. . Työttömyys ei ole vain Ca-nadaa
kiusaava ilmiö, mutta ilme­nee
sitä suuremmassa taikka vä­hemmässä
määrin ympäri maail­maa
. . . "
Tämä sellaisenaan, rakkaat nuri-sijakumppanit,
on osoitus siitä mis­tään
piittaamattomuudesta, minkä
Vapaa Sana on omaksunut totuu­den
ja tosiasiain kunnioittamisen
suhteen.
Tosiasia nimittäin on, kuten lap­setkin
jo tietävät, että työttömyys
on kapitalistisen maailmanosan k i ­rous,
joka seuraa sitä milloin pa­hempana,
milloin lievempänä, mut­ta
kuitenkin milloinkaan kokonaan
hellittämättä. "Ympäri maailmaa"
työttömyyttä ei kuitenkaan luojan
kiitos, enää ole, eikä yksikään vas­tuuntuntoinen
lehti ole enää vuosi­kausiin
sellaista väittänytkään. So­sialistisissa
maissa ei ole eikä voi­kaan
olla työttömyyttä. Mutta an­takaamme
lehden jatkaa:
" . . . Se (yleismaailmallinen
työttömyys — K ) johtuu yleisesti
maailmassa vallitsevasta lamakau
desta, joka puolestaan taas suurel­ta
osaltaan aiheutuu liikatuotan­nosta
eli siis tuotteiden kasaantu­misesta
varastoihin j a markkinoi­den
täyttymisestä. Maailmassa oli­si
kylläkin menekkimahdollisuudet
paljon suuremmalle määrälle kai­kenlaisia
tarvikkeita kuin mitä nyt
kyetään valmistamaan, mutta k i ­rous
on siinä, ettei tavaroita tarvit­sevilla
ole millä niistä maksaa. J a
siten joutuvat kärsimään ensimmäi­seksi
niiden maiden työntekijät,
joissa maissa teollisuus tuottaa
enemmän tavaraa kuin mitä koti­maiseen
kulutukseen mahtuu. (?)
Canadassa vallitseva työttömyys on
siis osa, sanoisimmeko maailman
talouselämästä . . ."
Tämän maan luonnonresursseja
— ja työtätekeviä — riistävillä ca­nadalaisilta
ja amerikkalaisilla
suurkapitalisteilla ei siis ole osaa
eikä arpaa työttömyystilanteessa,
sillä se johtuu jostakin "maailman
taloustilanteesta"!
Kuinka ristiriitainen tuo lainaus
itse asiassa Oli, se näkyy siitä jos
•pysähdymme ajattelemaan esim.
Vapaa Sanan sitä lausetta, jossa sa­notaan,
että työttömyydestä kärsi­mään
joutuvat "ensimmäiseksi n i i
den maiden työntekijät, joissa
maissa -teollisuus tuottaa enemmän
tavaraa kuin mitä kotimaiseen ku­lutuksen
mahtuu."
Onko siis täällä Canadassa tuo­tettu
niin paljon esim. asuintaloja,
ettei enää tarvitse asuntoja raken­taa?
Onko kaikilla catiadalaisilla y l -
l i n k y l l in vaatteita, huonekaluja ja
muita kotitalousvälineitä? Eikö nii­tä
osteta sen vuoksi, että "kotimai­seen
kulutukseen ei enää mahdu"?
Vai johtuisiko se siitä, että näitä
välttämättömiä tavaroita ei osteta
sen vuoksi kun alipalkatuilla työläi­sillä'
ei ole rahaa, millä voisivat
ostaa?
Onko canadalaisilla yltäkyllin
nykyaikaisia jääkaappeja ja polyn-imureita,
sekä autoja ja muita ajo­neuvoja
— vai joutuvatko he ole­maan
ilman niitä siksi, kun ei ole
rahaa millä ostaisivat?
Eikö kysymys sittenkin ole siitä,
että kapitalistisen maan tuotanto­ja
jakosysteemi ovat ristiriidassa?
Kun työtätekevien tulot eivät riitä
lähes tulkoonkaan niiden tavarain
ostamiseen, mitä he itse pystyvät
tekniikan kehityksen nykyvaihees­sa
valmistamaan, niin seurauksena
on se, että tavarat kasaantuvat va­rastohuoneisiin.
Näin tulee niin
sanottua "liikatuotantoa", mikä ei
todellisuudessa ole muuta kuin
pakollista "alikulutusta", jos saa
luvan sanoa.
Kapitalistisen järjestelmän todel­lisena
vitsauksena onkin sen jatku­vasti
toistuvat talouspulat ja -krii­sit,
mitkä tulevat sitä pahemmaksi,
mitä kauemmin kapitalismi elää
tätä myöhäiselämaänsä.
Tässä on nykyisen joukkotyöttö­myyden
perusta kapitalistisissa
maissa.
, Mutta se rajoittuu, luojan kiitos,
vain kapitalistisiin maihin. Kuten
sanottu, sosialistisen järjestelmän
suunnitelmatalouteen ei mahdu mi­tään
työttömyyttä. Tässä on syy
miksi esim. Neuvostoliitosta pois­tettiin
työttömyys yli 20 vuotta sit­ten
ikuiseksi ajaksi.
Ja tässä on syy, miksi kaikkien
maiden työtätekevät' tulevat omana
aikanaan, omien perinteidensä ja
tapojensa mukaisesti kääntymään
sosialismiin ja lopettamaan kerta
kaikkiaan kapitalistisen järjestel­män
vitsaukset aina joukl^otyöttö-myydestä
sotiin eli joukkoteuras­tuksiin
asti. — Känsäkoura.