1951-05-08-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'coäiaiittaja . joutui tääDä , te^
, santamyrskyssä hätälaskun
a roieäta £ai sumansa. AincH
an k2'isi maiiustajaa pelastui.
Krttomuus tapahtui kun lento-
Tl3£fc Kirtlatidin lentokentäUe.
"l^jitoäone kosketti maata, min se
E. KOLARI
KELLOSEPPÄ
I lorne St S. Sudbury, Ontw
PulicUn 3-3974
Vasupäätä HUI-Clark-Francis
lautakomppamaa.
KING EDWARD
! Xounattitaitoista parturlntyotä
^öliVhoitoa hiuksille
«O SSUTH. JACK NICHOLSON
Sama sisäänkäytävä kuin ,
naisten oluttupaan : :;
.NIEMI
VALOKUVAAMO
i Elm St E., Puh, 8-8824 Sadbnry
fatokuviustyotä kaikesta lajista
Lisättävä kuivike k ^ i i f än
lattialla auttaa terV^^ytti vah, etl&^.belllion jelmalä, 3oltä el
^lda^B8ia4l^>htyittaän.-ToUa'On. ettö
löytyy aehinia. jolSa lypsävät-poöd?
thiseäosa saaUCa/ eUel .karikoista lutfK
miota kiinnitetä nUhhi. mutta epäU-tävää
on. onko olemassa ainoatakaan
seDalsta lehmää, jota ei saisi ehty-atään
oikeilla toimenpiteillä., ; :
(Ensiksi lehmälle lakataan antamasta
väkirehua ja sille syötetään vain
kuivaa iheinää. Se lypsetään vahi silloin
kun se on välttämätöntä utareiden
puristuksen lieventämiseksi. Lehmän
utareet voivat pitää huomattavan
määrän maitoa ilman että ne
ffiitfenkSäh • Vahhigoittuisivat. Silloin
kun lypsetään, suoritetaan se perusteellisesti.
Lacourciere &
Lacourciere
LAKIMIEHET JA NOTAKIOT
Elm St. E .
8-8221
Silvermanin vier.^
Sndbniyi
P I A N O J A
I UUSI.* JA KUNNOSTETTUJA
kaiken merkkisiä kokoisia ja
hintaisia
• TAATTU PALVELUS
» HELPOT MAKSUEHDOT
"Parempi piano alhaisemmalla,
hinnalla"
MUSIC-ALL
\tö Elein St. S. Sndbury
Viritystä ja korjausta
soittakaa puh. 3-2697
TILATKAA
MASSEY HARRIS
TRAKTORINNE
NYT!
Isillä tilanne keväällä voi olla sel-llaincn
ctta ei tilauksia oteta vas-
Itaan rajoituksien tähden.
STANDARD
HARDWARE
LAURI HILL, omistaja
\m Ilazel St.. Pub. 7-7056 Sudbury
Puuttuuko
ITefltä Peppi?
jos, niin . . .
PANTAVENE
auttaa teitä saamaan takaisin
«nkkaatemie. Erikoisen h j Tä
apu vanhoille miehille.
P A N T X V E N E on vahnistetta
kaaroista ja sen vaiknluskyvyn
alhenttaa Upido-prntdn aine.
UnsI hinta $2.50 — Postitus 10c
KARI PHARMAGY
PUHELIN 6-657Z
1187 Kathleen St. W. Sadbnry
Lansdowne kadun kulmassa
Tänä aikana;< jolloin .korostetaan;
niin •^paljon terveysoplHisten välhieir!
den ja:- puhtauden tarpeellisuutta,
saattaa tuntua viahan hävyttömältä
jos kuka tahansa esittää, että huomattavia
tuloksia saadaan siitä jos
pidetään lattialla. nohi jalan vahvuudelta
kuivikkeita — vaikka tämä esitys
kohdistuisi siipikarjaan. ''Mutta
Nappanissa, N, S. sijaitsevan koefar-mhi
edustaja T. M. Mclntyre, jota
pidetään taman asian erikoistuntijana,
on neuvonut siipikarjan kasvat*
tajia ja sanonut, että jos kanahuo-neen
lattialla on noin jalan vahvuu-,
delta kuivikkeita, nim'se ei ole hyvä
ainoastaan puhtauden kannalta katsoen,
vaan myös kanojen ruokinnan
suhte'en. Mr. Mclntvrelle on siihen
myös todistuksia.
H3'vän kanatalouden perustana on
kauan aikaa pidetty puhtautta. Tämä
edellytti usein, toistuvaa kanalain
puhdistamista ja kaiken lattiakui-vikkeen
poistamista jokaisen puhdistamisen
yhteydessä. Tästä johtunut:
kustannusten lisääntyminen sekä työvoiman
puute, erikoisesti sodan aikana,
johti siihen, etta lattiakuivikkeita
pidettiin paljon kauemmin vaihtamatta
ja tama puolestaan johti siihen,
etta vanhoilla kuivikkeilla pidetyt
kanat eivät näyttäneet silta kärsivän
— mika oli aikaisempia opetuksia
uhmannut huomiointi. Mutta
sen jälkeen suoritetut kokeet lisättyjen
kuivikkeiden suhteen osoittivat,
etta sellainen menetteljtapa täyttää
puhtausvaatimukset ja sen lisäksi
auttaa huomattavasti ruokinnassa.
Minkälaista kuiviketta käytetään,
sillä ei ole suurtakaan merkitystä,
mutta sita on heti alussa pantava 4
tai 6 tuuman vahvuudelta. Tämän
jälkeen lisätään aika-ajottain kuiviketta
aina silloin kuin vanhat kuivikkeet
kostuvat tai tulevat kokkarcl-seksi.
Naitä kuivkkeita: ei pitäisi
poistaa ennenkuin sitä kertyy kahdeksasta
kahdentoista tuuman vahvuudelta
— ja aina olisi pidettävä sita
kuudesta kahdeksaan tuumaan. -
" a^isääniyvän ktuviif^ii^MO^ el:
ole :k}-£ymys valu:;sii|p^^K^]annetaan'
se lisääntyä. Se.on |Som|lava oikein
ja myös kontrolloitava^^Kuivikkeis-'
sa olevat mlkro.orgaa^t ovat tärkeitä
ja: mille on annettava oikeat kehittymismahdollisuudet:
Kokkaroitumi-nen
on vältettävä ja" siksi' on pidettävä
kuiviketta riittävän vahvaiti —
kuudesta kahteentoista tuumaan, ja
näitä kuivikkeita ort jatkuvasti pöyhittävä,
etta, tuore kananlanta sekaantuu
pohjalle missä tapahtuu ke-miallmen
ja biologinen toiminta mikä
kehittää edullisen olosuhteen. L i sätyissä
lattiakuivlkkeissa tapahtuva
kemikaallnen ja' biologhien toimhita
on -verrattavissa samanlaiseen "toi-:
multaan •.' lantatunklossav Kosteus
ja lampb ovat molenunat tarpeellisia,
mutta kananlannasta: tulee tavallisesti
rhttavästi kosteutta. Lisaksi kanan
juoma-astioista loiskuu vähän
vettä. Ja Jätteiden biolokinen toiminta
kehittää riittävästi lämpöä, kuten
tunkiossakin kehittyy, että orga-nismi
pysyy siinä; Canadan kylmimmillä'
alueilla 'biologinen - toiminta voi
hidastua tai tykkänään pysähtyä ko«
van kyimyj-den ja kosteuden vuoksi.
Tämä pitää erikoisesti paikkansa siellä
missä kuivikkeet jäätyvät. . Tällaisissa
olosuhteissa on hyvin valkeata
pitää hyvää lisääntyvää kuivi-kepeitettä
lattialla.
Hyvään alkuun päästyä, selittää
mr, Mclntyre, - lisääntyvää' lattiakul-vlketta
voidaan pitää loppumattoman
kauan. Kosteus imeytyy siihen ja
mikro-orgaanien kehittämä: lämpö
pitää lattian lämpimänä ja kuivana;
Tällaisen kuivikejärjestelmän suosimat
mikro-orgaanit tuottavat kuivikkeisiin
Joitakhi hyvin tärkeitä ravintoaineita
kuten esim. vitamiini
B12 — ja sen lisäksi niillä on jonkinlainen
vaikutus kuivil&eissa oleviin
vahingollisiin orgaaneihln.'
lij^-hyesti sanoen,.: tämä lisättävä
"kuivike el suinkaan ole epäterveellistä,
ja jos sitä oikein käsitellään, niin
se vaikuttaa edullisesti kasvaviin poikasiin
ja :-muniviin kanoihin.
inin
inannifötaruuskll-lailut
HeMhgissä
^ BdstnUL (S-J3) — Ruhtik. 29 pAä
Ifi&ttyivat Selslxlshi ' Messuhallissa
tteljä päivää kestäfieet^v^
jbhsiminäiset mfti^Mttiftnnn»»tr*rttu^kir-
Lehmä itse korjaa
suurimman sadon
Rehun kerääjät- ovat viime aikoir
ria kiinnittäneet entistä enemmän
huomiota ruohoon. Siinä varmastikin
on hyvät puolensa, mutta sen yhteydessä
ei tulisi unhoittaa, erästä tärkeätä
seikkaa — kaikista tehokkainta
sadonkorjaajaa, itse l^maä.
Jokainen lehmä voi korjata ibo
aina 150 paunaan ruohoa päivässä^
Se tekee noin 12 tonnia laldimkau-dessa.
Mutta lehmä voi korjata suuremman
kuin ' 100 paunan ruohosadon
vain sellaisella laitumella. Jossa ruohoa
on 'runsaasti. Jokaisen hyvän
maitofarmarln ensimmäinen tehtävä
on varata lehmllleen - hyvä laidun.
Lehmien keinosiiteksesta
Karjan kcinosiitos Canadassa sai
käytännöllisen alun Manitobassa v.
1932. Tästä vaatimattomasta alusta
tämä käytäntö levisi, kunnes v. 1938
perustettiin ensimmäinen keinosiitos-yksikko,
ja sen jälkeen perustettiin
toisia V, 1940 ja 1941, : Vilmeksiku-luneitten
vuosien aikana tämä menettelymuoto
on todella levinnyt.
Farmarit Ja karjankasvattajat ovat
vakuuttuneita siita, etta tama on
käytännöllinen menettelymuoto ja nyt
tällaisia karjan keinoslitosykslkkojä
toimii jo kaikissa maakunnissa.
Kelnosiitoksen toteuttaminen ei rajoitu
Canadan rajojen sisäpuolelle.
Suurta menestystä on tassa suhteessa
Työmiehen vakuutusmles
W. "BILL" CLER
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA — AUTOLAINOJA
"0*273 Puhelin 3-1200 Sndbnry
Farmareille
Heinän siemeniä
kohtuullisilla hinnoilla
NYT ON OTOLLINEN AIKA
OSTAA SIEMENENNE
100 p. 50 p. pauna
Timotei — 120 p. $19.50 16.00 9.00 21c
rimotei & 15% alsike 1. „: .....23.50 12.50 28c
Puna-apila "Mammöth" 45.00 24.00 50c
Puna-apilaa "Double Cut" 50.25 27.50 57c
Jlsike-apUaa 55.00 29.00 60c
75.00 39.00 81c
Va kokukka makea apila 22.50 12.50 28c
^Itakukka makea apUa . . . . . . . . 2 12.50 28c
..S®^ Top" 67.00 37.50 77c
Brown Top" 125.00 67.50 1.45
"Op. ERISSÄ PERITÄÄN 7Sc LI^AAIAKSU PUMFULISXKEISTX
__$UOMALAINEN PALVELUS
EDWARD GRAIN CO.
68 ELM ST. W. PUH. 6.6421 SDDBUBY
saatu Euroopan maiö^sa. Britanniassa
Ja Yhdysvalloissa. Kahta tai kolmea
maata lukuunottamatta Euroopassa,
viimeksikuluneen kahdeksan vuoden
aikana on tapahtunut suurta edistystä.
• • V • : • ' - . ' • : • • ••
Tiedemiehet ovat kuluttaneet paljon
rahaa J^ alkaa tarpeellisessa laboratoriotyössä.
Näille tutkimustöiden
suorittajille kuuluu suuri kiitos.
Mutta vielä on paljon probleemeja sanoo
liittohallituksen maatalousdepart-mentin
edustaja W.p. Davies, joka on
lälieisissä yhtejkslsaä tähän tyohon.
Keinosiitosykslkon toiminta on
suhteellisen yksinkertaista. Ensin
hankitaan käsitys palveltavan alueen
lehmien laadusta; toiseksi, kaikkien
palveltavien karjojen suhteen käytetään
niitä hyviä slltosmenetelmiä,
mitä käytetään omankin karjan suhteen.
Tämä tarkoittaa, että saavutetaan
Ja ylläpidetään alueen karjoissa
h>-vä keskinkertainen tuotantotaso.
Ensimmäisen seikan suhteen tiedemiehet
ovat tcfhneet melko hyvän
työn, mutta toisen seikan suhteen on
vielä paljon työtä vainiolla.
Hyvä maltofarmari tietää lehmiensä
tuotantoksrvyt. Hän voi seurata melko
tarkasti lehmiensä tuotantoa ilman
numeroita Ja tilastotietoja. Ne ovat
luonnollisesti. tarpeellisia; ..todlstusai-nehlstona
toisille, mutta-eivät välttämättömiä
iselleen, siU&bän on jatkuvasti
tietoinen karjansa'tuotannosta.
Tolsin sanoen, hyvä karjafannari voi
vähän aikaa odottaa virallisia tilastoja
iilimaamatta kasvattamlssinuml-telmiaan.
(Mutta' kun karjaa kasvatetaan
kelnosiitoksen avulla, missä satoja
lehmiä slltetäSäi samasta alkulähteestä,
niin tässä ei tällainen menettely
sovL On välttämätöntä saada
vlivjtelemättä tuotantotilastot, jos
yksikön hoitaja mielii toimia «lenes-tyksellisesti.
Toinen kehitystä odottava seikka on
se, miten voidaan Tfispsummin valita.
määrätty- yksilö-sonnf;'..panemalla sii-tossoimlen
siemen yksilc^uUoihin.
Vissi prosenttimäärä «'n.S; kommer-siaalisten
farmien lehmistä. Joita kei-nosiltosyksikkö
palvelee, olisi pidettävä
tarkkailukarjana sikäli, että voidaan
nähdä, miten vtuottavat nuorien
isiitossonnien jälkeläiset. Täten tulisi
automaattisesti kokeiltavaksi nuorien
sonnien tehokkuus ja tuotantokyky
näissä yksiköissä. Jotta ne tyydyttäisivät
Urpeet, tällaisten tilastotietojen
tulee olla tarkkoja, taloudellisia
ja nopeita, että omistajat voivat toi.
mla nopeasti käytt^ä^en Usäänty-
«vässä määrässä hyviä soimeja tal«Io-pettaalcseen
huonojen sonnien : käytön.
- Olettaen, että -Johdettu, iiaiutun son-
Ladattu hevonen
.Ontariossa asuvan farmari William
Kellyn ihevonen on ladattu. ; Kelly
toi kaupasta laatikollisen 22 kallberln
klväarinkuulia Ja asetti laatikon her
vostallin iicktmalle. Hevonen ryhtyi
jyrsimään laatikkoa Ja ehti syödä tusinan
verran . kuulia ennenkuin sen
hommat huomattiin. Vielä tähän
mennessä ei ole tiedotettu rajahdykr.
sestä.
nin siemenen käyttö voidaan lopulta
saada; toinen'auttava seikka olisi se.
että Järjestettäisiin palkallisia näyt-
. telyita eri sonnien tuotantorekordeis-ta.
; siten karjanomistajat, jotka
käyttävät iccinosiitosyksikön palvelusta,-
saisivat täydellisemmän ' ohjeen
tuotantomahdollisuuksista eri sonnien
73uhtcen Ja täten omistajat voisivat
tehokkaammin laatia oman karjansa
slltossuunhltelman.
Viimeltsi on otettava huomioon plt-iälkälsyys.
Pitkäikäisyyden tarkkailu
on mitä tärkeintä, selittää mr. Davies,
ja samalla seikka mikä kaikkein
-jselmmin Jätetään huomioonottamatpa
maitotalouksissa. Jos tavoitteena
Dn hyvätuottolsat Ja pitkäikäiset leh-fnät,
niin se tarkoittaa, että tarvitaan
pienempi maarä toisten tilalle kasvatettavia
lehmiä. Mutta tässäkin
on suuri valinnan mahdollisuus ja
tuotannon lopputulos riippuu sitäkin,
' National' Dairy Cattle Commlttee
on laatinut suunnitelman miten automaattisesti
tarkistetaan sonnit. Maa-talousdepartmenttl
tutkii edelleen tätä
asiaa Ja yleisesti. odotetaan, että
tämän suunnitelman yksityiskohdista
saadaan pian tietoja.
Lontoo. — Neuvostovenalälset tiedemiehet
ovat Moskovan radion kertoman
mukaan keksineet uuden lääkeaineen.
Jota pidetään penisilliniä tehokkaampana.
Sen vaikutusaika on
pltempL Sitä on käytetty erlnomaL
sln tuloksin etenkin keuhkokuumee-
^ n , punatautiin Ja lasten korvatu-tehduitauteihin.
I^ut. J^paiiut«>l^
'^^niin Järjeste)^lt6|n>kulh urhellui:
^Ksestlkin anrtföt^tittta: OsalUstuilian
Idlpailufiifn 56 laiiäjiia kahdestatoista
Äi, maasta. ilHi^^yUvöima tässä
pa&iUajl^sa 6ä0yii>%ty&sfti. sUl& puoU-
9qjun thaan Ja teknilliset
läMniJat'.tvely&tCv^^tk^
lelstä. (Kahdek^ta'kilvoittelevana
9|}eesta mitalista 'be,'veivät peräti
Jkiiipi ja saavuttivat'-*tää yhden kol-
;inlinnekin tllän. - (kuotsi veV varman
-^isen sijan Icaksine'maailmanmesta-tuukstneen.
Suomi selviytyi yllättäen
kolmanneksi saaden neljä miestään
hopeamitalitlloUle. mikä on ecittäin
kaunis saavutus* kun ottaa huomioon,
että kaksi vuotta sitten: Istanbulissa
suomitetuissa viimeisissä vapaapainin
euroopanmasetaruuskilpailuissa . suomalaisten
saalis supistui vain yhteen
kolmanteen sijaan: - Lisäiksi vielä kaksi
poikaamme Turkklla Ja Keisala
kamppailivat rajusti kultamitalistakin,
vaikkakin tällä kertaa salvat tunnustaa
turkkilaiset paremmlkseen. Jo.
ka tapauksessa nähtiih näissä kilpailuissa,
että Suomen leijona iskee vielä
Ja samalla saatiin -uutta uskoa olympialaisiamme
silmälläpitäen.
iMM-painlen loppufiijoitukset olivat
seuraavat: 52 kg: 1) Ali Yucel, Turkki,
2) Maiimoud Mollahhassemi, Iran,. 3)
Bengt Johansson, Ruotsi, 4) Hain-rich
Weber, Saksa, & (Mairlce Newis,
Bölgla, 6) licnhi Viitala. Suomi.
57 kg: Nasur Akar, Turkki, 2) Niilo
Turkklla, suomi. 3) Mehdi Yaghoubl,
Iran, 4) Edvin Westeiby Ruotsi, 5) Jo.
seph Tlmpont, Belgia & Ferdinando
Maxrano, Italia.
N YRuot-Turkki, etaohi etaoln ETA
62 kg: 1) Nureddin Zafar, Turkki, 2)
Ilmari Rulkka, Suomi. 3) Henry
Holmbergi Ruotsi, 4) Roger Bielle.
Ranska, 5) Ferdinand Schmitz, Saksa,
6) Mehdln Mo^rabl, Iran.
67 kg: 1) Olle Andersberg, ftuotsi,
3) : Garibaldo Nlzzoia, Italia.S) -Ibra-
,a>j|m-Zeng(n,: Turkki, 4) Sulo JL^ä-nen,
Suomi, 5) Wolfgang Erhl, Öalj-sa,
6) Ali Ohaffari, Iran, • ;
73 kg: 1) Celal Atik.TurIcki,.2) Sat)-
tfuri Keisala, Suomi, 3> AbdiiUah 1kIo<}-
Jtabavi, Iran, 4) iPer Berlin, • Ruotsi,
5:^j Cliairle.s Schaad, Sveitsi, 6) Jean
Lcclec, Ranska & Jllbino Vldali,lta-
Heini :44etteshelm, Saksa; ,
\ TSkg: 1> Hayar Zafar. Turkki, 2)
GoUam-Rcza.Takhtl, Iranjri) Göte
Ekström. Ruotsi, 4)' Aarno .Seppälä,
suomi, 5).Prebcn Rasmussen, Tanska.
87 kg: 1): Yasar iJogu, Turkki,^ 2)
Viking Palm, Ruotsi, 3) Max Lclchr
ter. Saksa, 4) Abas Zabdli Iran, 5)-Os-car
Verona, Italia & Paavo Sepponen
Suomi. t
iyiiv87 kg: 1). Bertil Antonsson,
Ruotsi, 2) Pauli Riihimäki, Suomi; 3)
IJatale Vecchl. Italia, 4) Willy Lardon,
Sveitsi. 5) Armed Vafadar. Iran, 6)
Candemir, Adll, Turkki.
iMalden väliset pisteet: 1) Turkki 41
plst„ 2) Ruotsi 35 plst., 3) Suomi 28
pist.v 4) Iran 25 plst.. 6) Italia 11,5
plst., 6) Saksa 10 plst,, 7) Sveitsi ja
Belgia 6 pist?, S) Ranska 3 plst., 10)
Tanska 2 plst.
Blairmoren valtuusto
julistanut toukok. 1 p.
viralliseksi juhlaksi
Blairmore. — Kaupungin valtuusto
hyväkgyi viimeisessä lukemisessa si-vulain.
Jossa toukokuun 1 päivä määrätään
viralliseksi kunnalliseksi Juhlapäiväksi,
Valtuusto on valittu suu.
relta enemmistöltään kaivostyöläisten
äänUlä Ja muodostuu kaivos- y.m, työläisistä.
Valtuustossa keskusteltiin myöskin
kaupungin veden puhtauskysymykscs-tä.
Sen Johdosta päätettiin kutsua
kaivosten omistajain edustajat keskustelemaan
siltä, että vettä on pilattu
kaatamaUa kIvihlUestä eroltettua
kuolaa jokeen.
Shofitilias niaaifmdii
paras nyrkkeilijä
Kun- .Yhdysvalloissa .suoritetuissa
Burooppa.^merikka nyrkkeilyottelussa
ruotsalainen raskaansarjan mies
Ingemar Johansson voitu amerikkalaisen
TaxadA. alettiin Buotslssa' )a
muuallakin tiohtia kuka.todella on
maailman paira samatÖörinyrkkeUiJä.
Johanssonin loistoa kuitenkin hkfaritsi
pahasti 'Se; kun hän vitien kieltäytyi
ottelemä'statl7S:n NotVal Leen kanssa,
selittäen kätensä löukkaantuneetij [
Pohtiessaan asiaa/ Suomen
Idhdessä tulee nyrkkeilyn tarkka|illja
Suora siihen (tulokseen, 'että vtdkka
Johansson olisi voittanut Leenkin.,nlln
sittenkään hän el olisi oUUt oikeiit«t-tu
maaliman amatööirinyrkkeilyn voi-makkalmmah
Ja parhaimman miehen
titteliä kantamaan. Rfinen laskujensa
mukaan. Jotka myöskin tuntuvat
olevan hyvin perusteltuja, on maailman
amatöörinyrkkeilyn kaikkien
mestarien mestari neuvostoliittolainen
Aldekiras :Shotsikas, Joka .keväällä
suoritetuissa' Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa
voltti entisen Neuvostoliiton
mestarin kuuluisan Korolcvin:
Suora sanoo, että silloin kim neu-voston}
lrkkeiliJät vierailivat Si^omessa,
el Shotsikasin kyvyistä voitu «aada
kilnnoii'; kuvaa, koska häntä vastaan
uskaltautuneet suomalaiset Kylmöpe-rä
Ja Heikkinen kestivät vain pienen
ajan, enshnmäinen ci täytti erää ja
töineh vajaat kaksi erää. Ruotsissa
Vieraillessaan voitti Shotsikas v Jo-hanssonln
ja selvästi, vaikka ruotsalaiset
pyrkivätkin selittämään ettei
voitto ollut muka aivan selvä. -
Näin ollen siis, tosiasiat Ja -seikat
huomioonottaen näyttää Shotsikas
olevan maailman maatöörlnyrkkelli-jäin
tämän hetken ykkönen,: eivätkä
ne ammattilaisetkaan mitään ylUuon.
nolllsiä ole.
Farmarien Yiidistys
kansainvälisessä
suunnittelussa
i
Toronto. — Canadan csityksc^ Ja
ehdotukset vievät jälleen hyvin lUo-mättävää}
osuötta' Maataloustu »tta-
Jaln «Kahsainvällsen Yhdistyksen kokouksessa,
mikä alkaa (Mexico Cityssä
toukokuu»! 29 pnä. .
Mainittuun yhdistykseen kuuluku 28
maata: el N-liltto eikä iCli^a Ja; sen
peiTtetettlin töntdoss^, teri^annlBsa v.
1046; Se tblrilirYltjn maatalousjärjestön
.'neuvonantajana. '1
Nyt kokoontuvassa Koxouksessa {keskustellaan
niäätaloustuotteiden kansainvälisestä
jaosta., i Myös kc^us-telläan
maataloustuotteiden hln^Jen
kansainvälisestä Ja kansallisesta jcon-troUelsta.
Canadalaisen edustajiston taholta
herätettäneen kysymys maataloustyö-
Iäisten kansainvälisestä siirto-probleemista.
Tämä edustajisto on yrittänyt
löytää keinoja, miten voitaisiin
kuljettaa maataloustyövoimaa kan-:
sainvällsten rajojen yli sesonkitoiclcn
Ja .pysyväisten töiden tectt/äml«tä silmälläpitäen.
Tällainen Järjcstclm»,
£elittä>vat he, auttaisi tuotannon lf.säd-mlstä
Ja antaa työvoimaa alueilla,
missä ja milloin sitä tarvitar.n.
SIlrtolaLsuus Ja sIIrtc'.7l!ruu.s-«L'unl-tclmat
tulevat myti.s- kc.kustclun a-lalseksl.
Yhdistyksen kryko'j'<C£cll;» esitetään
YK:n raportti .suunnltflml-Jta miten
voidaan auttaa Ja huojentua ptiutct-ta
kärsivien alueiden olo:juhtelta.
Saarcnmoinen /an/u- /a masifMie/oftfii;a
RUUSU JA KULKURI
Suomalaiset lehdet kirjoittavat: ". . . kunniaksi kotimaiselle
elokuvatuotannolle sanan parhaassa merkityksessä
. . ." — Aamulehti, Tampere.
"Suomi-Filmi on muutamassa viikossa suuresti kohottanut
kotimaisen elokuvan-arvoa katsojien silmissä , .
— Iltasanomat,
ESITYKSEr POHJOIS-ONTARIOSSA:
PORT ARTHUR, lÄglon Hau. maanantaina, toukokuun 14 p,
kello 1 Ja 8 lp.
MOKOMON, Union HaU, tiistaina, toukokuun 15 p, klo 3 lp.
NOLALU, suomalainen HaaU, keskiviikkona, toukokuun 16 p,
klo 8 lp.
SOUTH GILLIES. Community Hall, torstaina, toukok. 17 p.
klO'8-ip. ;
KAMINISTZQUIA. Suomalainen haali, lauantaina, toukok, 19 p.
klo 8 ip.
NIPIOON. koululla, maanantaina, toukokuun 21 p. klo 8 ip.
GERALOTON. Ukrainian Hall, tiistaina, toukok. 22 p. klo 8 ip.
HEARffr.koulunsali.keskiviikkona, toukokuun 23 p. klo 8 ip.
SOUTH PORCUIVNE. Suomalainen baaU. lauantolna, toukok. 26
p. klo 8 Ip.
TIMMIN8. Harmony Hall, maanantaina, toukokuun 28 p.
klo 11 ap. Ja 8 lp.
KIRKLAND LAKE, Puolalainen haali, tiistaina, toukokuun 29 p.
klo ^ ip.
RQUYN, QUB. Anglican Urkolla. keskiviikkona toukok. 30 p.
klo 7 ip.
Lukekaa filmin loistavia arvosteluja Canadan suomalaisista
sanomalehdistä.
. LEIKATKAA XLMöITUS TAMBEN
Veteraanit
ovat rotusortoa
vastaan
Johannesburg, Etelä-Af rikka. — Tuhansia
sotaveteraaneja kokoontui Etelä-
Afrikan -^kahdessa suurimmassa
kaupungissa Vrotestikokouksiin hallituksen
rota9ääddksien perusteella toimitettavaa
vaalitapaa .vastaan.
Hallituksen tarkoituksena on panna
-väriliset ihmiset eri äänestyslistoihin
Cape maakunnassa.
Täällä pidetyssä : kokouksessa hyväksyttiin
päätöslausc. Jossa "protestoidaan
hallituksen toimenpiteitä; vastaan
koska sen päätös loukkaa perustuslakia".
I
Port £llsabeit.hlssa hyväksyttiin
päätöslause, Jossa ttiomitaan' ijalll-tuksen
toimenpiteet, Jotka loukk4avat
niitä aatteita.'jokien puolesta taisteltiin
1914—18 Ja 1930-45. />
Kaivostyöläiseltä !
varastettiin $1.400
teepannusta
Timmlns.—. Kaivostyöläinen Bill
Williams Ilmoitti lauantaina poliiseille,
että hänen kotoaan teepannusta on
varastettu $1<400 rahaa.
(Molemmat vanhemmat olivat pois
kotoaan kun vaikaus tapahtui. Heidän
lapsensa oli hoitajan kanssa kotona.
• • ,.
Varaa oli tullut takaovesta sisään.
Vuonna 1793 huhtikutm 18 pnä
Alexander (Mackenzie ylitti Xallio-
Vttoriston (Rocky Mountahis) Ja p3A^
Bll>7nclle Valtamerelle, , r _ •
rApAuai^
TUi:n imihijöita
ft^shekkosiovakiaan
^iipuhut Umbitus. dttä slelU ÖUain
:8:iS'i^#aij^^
• -' VMtli^oMu.iwdiä^itäUmM tjAkiHUAiptiiii^ii^liäLji, iktäk,UAäi>Li^^^^t^^ ^* '
odottiM tiiUbhiiiite
Sf
Ma
• CASnLLO BBANCUI
SINISILLÄ SAARILTA ATOLLIEN AURINKOOiT
311 sivu» — Hinta nld. $2J»
Verrattoman hauska rengasretkl Tyynen valtameren romanttiseen
eksoottiseen saarimaallmäan.
-'ifa,;-,;, ••••••• ''.•^^•:^;;i•:••;t,^v';•|5i^:Nt);;j:^..,^;•^^e
• OSAT JOBNSOI^ ^ ^ >
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU
360 sivua — Hinta lUd. $2.25 ,
Tämä on parhaita matkakirjdja, mitä. suoiheksi yleensä on i l mestynyt
— säkenöivän hauska, väiihdlkas J a täynnä raikasta
huumoria.
• RICHARD HALLIBURtOM
RUHTINAALLINEN RETKI RÖJlONTIIltAN "
MAILLE . \ , \ /.
315 sivua — Hinta tAt 12.76
Halllburtonln kerronta on IkituorettavHänkcrtoohuImanhaus-kasta
kulkurielämästä, aäteaevistä selkkiiUtllstai hänenrfttken-
6ä puitteisiin mahtuu niin loputtoman pAlJon .vflrikkyytttt ia
riemukasta ctsljämieltä Ja oikeata seikkailuhenkeä; ettei koko
kirjasta löydä kuollutta kohtaa. ,,
• ERLING TAMBS V • ,
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN
248 sivua -> Hintit sid.'«2,50 [
Huoleton norjalainen nuotiparlputjehtiivlrkalieitollaluotai-kutteriUa
Norjasta Uuteen Seelantiin Ja,,kokee fiUilren Mlk-kallun
riemut Ja kauhut. " .
• H A K A N M U R N E ; .
KULLATTU KURJUtS /
384 iiviia — mota nld.:i».BO ..,
"TienvUttana sattuma, pätUnöäranä,«elkkäI)u" suomenruotsalainen
maaibnanmatkailijalälitee tutustumaan^: Keski-Ameri-:
kan oikukkaisiin ku|täma^ln^ HHn'|öm'vlhiheeUi8ten vastakohtaisuuksien
maan; pUvid hlpoiia tuliviiorla^ reheviä aarniometsiä,
orkideain loistoa Ja k&iavT»i7IIlxtÖ%)i'I«lSKm. MerkllU-slä,
usein vaarallisiakin. Ihmisiä aau8t^vtäB8|l kabvpensalden
Ja banaanien paratiisissa.' ^
• S A G A R O O S « ' , '
SADUN JA SEIKKAILUN' ICÖNOÖ
217 sivua — HlnU nld. $2.25 / \^
Nuori suomalainen mcltonfenBasa:|UK»:fdu|uI'ka^ >•
deksi Afrikan si8äoRiin,Kongo6n;> mentyään:'naimbtinJ^igi m'
hallituksen palveluksessa :,olCrvän.'SuoinaMlBeh:kobentdJaka^
teenin kanssa. ''Sadun Jä.seikkaililnKonko'': kuvalle* vB»
käästi hänen elämykslään vaikiakUIkuIsina^y^tUa, salaperai-sen
viidakon älkuajiäkaskyllss^ *^ jä'"imWi( %o-uudenaIkaisläa
kaupungeissa. Kuutamoinen vinahevon^nietls^tys-Jännittää fe-kijää
ja lukijaa, tam-tam-nmuhut Ja .:hui'JtUsU tanssivat alkuasukkaat
Viehättävät Ja k«minottaV«t;Vltböbil|iset:tan^ väk-ralliset
liyöntclset Ja myrkylliset'kasyltpeloittavat. : ^
••i
TEKNIIKAN PERUSKIRJA .
£47 sivua — Hinta stä. «6JiO . ^ |
Todellinen tekniikan PUpCU MTnLXlMEN, alan perustiedot
yksissä kansissa. Jokaisen eteenpäin pyrklvftnjQ itsekseen Opiskelevan
työmkhen, opiskelijan ja teknilkkaaJiärrastavan pojan
ainoalaatuinen tiedonlähde! Yli 1000 valaisevaa kuvaa,'
TEKNIIKAN PERUSKIRJA Opastaa.selkeästi Ja havainnoin-scstl
teknilliseen matematiikkaan Ja tekniUisoen pliioistukseen,
teollisuuden tärkeimpien raakä-aineideh ja tuotteiden tuntui*
secn, koneiden rakenteeseen Ja toimintaan, konepajatölhto, metallitöihin,
sähkötekniikkaan ym. ' , •
RAJOITETTU MXÄRÄ KIRJAA/VAltASTOSSA
• HELMI KOSKIMIEHEN ia EVA 60MEB8ALON
KEITTOTAITO ' . - '
KOTEJA JA KOULUJA VARTEN
670 sivua — Hlnto std. «2.60
1670 RESEPTIÄ, 266 KUVAA,' VÄRILLINEN BIENIKARTTA
"Keittotaito" on uudenaikaisin ja laajin suomalainen keittokirja,
mitä nykyisin on eaatavissai Sen reseptit ovat kokooniza-noitaan
tarkoin harkitut Ja. käytännössä koetellut. Kussakin te-septlssä
on mainittu ruokalajin .tieteellisesti laskettu ravihtoar^o.
Ruokaohjeiden lisäksi Urja slsältSä t pörtlsteelllset säilömls-,
tähteidenkäyttö- Ja ruokallstaohjeet.ltunsas ja ensiluokkainen
kuvitus esittää ruokien valmistusta,^ tarjoilua, työvälineitft Ja
ruoka-aineita. "Keittotaito" on todella voittanut perheenemän-tien
luottamuksen.
• PEARL BUCK ' ' - O
LOHIKÄÄRMEEN SUKU, - . . '
486 sivua — Uinu nld. «L75 Ja sl<r. «2.00
Suurenmoinen romaani Kiinasta.'lohikäärmeen sukti'' kuvaa
Japanin-Kiinan sodan sitä ajankohtaa;» Jollpio japanilaiset tunkeutuivat
Nanklngiln. Liikuttava ja Järkyttävä romaani kiina-laleen
talonpoikaiskylän uljaabta taistelustaArlliollisen väkivaltaa
vastaan. '*,
TILAl^CAA OSOXm^ELLA:
VAPAUS PUBLiSHiNG GO.
Box 69 ^ Hudbunr* OntMfio
Suomalaisen kirjallisuuden liarfästajilla oh n^t ti^isutil
saada harvinaitien kirjauutuus ICAA^RO JÄÄSKELAll
SEN, eli A. B. MÄKELÄN hum<^ristka juttuja käsittavk
kirja ' -
oisia
176 sivua - ' Hinta nld. %kiQ6
Tämä kirja käsittää parhaimman dsan.A^ B. Mäkelän mehtivästi
huumorista, Joten kirja tarjoaa mielenkiintoisen tattftvuudcn lukisi
Jalle. . f
Valinnan on suorittanut Kalle 8al«. Kirjan kansikuvan on piiri
tänyt Jack Hymander. 1
Kirjaa on saatavana paikkakuntanne asiamieheltä tai subraai
Vapauden kirjakaupasta osoitteella:'
VAPAUS PUBLISHING
lmm
•M
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 8, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-05-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510508 |
Description
| Title | 1951-05-08-05 |
| OCR text |
'coäiaiittaja . joutui tääDä , te^
, santamyrskyssä hätälaskun
a roieäta £ai sumansa. AincH
an k2'isi maiiustajaa pelastui.
Krttomuus tapahtui kun lento-
Tl3£fc Kirtlatidin lentokentäUe.
"l^jitoäone kosketti maata, min se
E. KOLARI
KELLOSEPPÄ
I lorne St S. Sudbury, Ontw
PulicUn 3-3974
Vasupäätä HUI-Clark-Francis
lautakomppamaa.
KING EDWARD
! Xounattitaitoista parturlntyotä
^öliVhoitoa hiuksille
«O SSUTH. JACK NICHOLSON
Sama sisäänkäytävä kuin ,
naisten oluttupaan : :;
.NIEMI
VALOKUVAAMO
i Elm St E., Puh, 8-8824 Sadbnry
fatokuviustyotä kaikesta lajista
Lisättävä kuivike k ^ i i f än
lattialla auttaa terV^^ytti vah, etl&^.belllion jelmalä, 3oltä el
^lda^B8ia4l^>htyittaän.-ToUa'On. ettö
löytyy aehinia. jolSa lypsävät-poöd?
thiseäosa saaUCa/ eUel .karikoista lutfK
miota kiinnitetä nUhhi. mutta epäU-tävää
on. onko olemassa ainoatakaan
seDalsta lehmää, jota ei saisi ehty-atään
oikeilla toimenpiteillä., ; :
(Ensiksi lehmälle lakataan antamasta
väkirehua ja sille syötetään vain
kuivaa iheinää. Se lypsetään vahi silloin
kun se on välttämätöntä utareiden
puristuksen lieventämiseksi. Lehmän
utareet voivat pitää huomattavan
määrän maitoa ilman että ne
ffiitfenkSäh • Vahhigoittuisivat. Silloin
kun lypsetään, suoritetaan se perusteellisesti.
Lacourciere &
Lacourciere
LAKIMIEHET JA NOTAKIOT
Elm St. E .
8-8221
Silvermanin vier.^
Sndbniyi
P I A N O J A
I UUSI.* JA KUNNOSTETTUJA
kaiken merkkisiä kokoisia ja
hintaisia
• TAATTU PALVELUS
» HELPOT MAKSUEHDOT
"Parempi piano alhaisemmalla,
hinnalla"
MUSIC-ALL
\tö Elein St. S. Sndbury
Viritystä ja korjausta
soittakaa puh. 3-2697
TILATKAA
MASSEY HARRIS
TRAKTORINNE
NYT!
Isillä tilanne keväällä voi olla sel-llaincn
ctta ei tilauksia oteta vas-
Itaan rajoituksien tähden.
STANDARD
HARDWARE
LAURI HILL, omistaja
\m Ilazel St.. Pub. 7-7056 Sudbury
Puuttuuko
ITefltä Peppi?
jos, niin . . .
PANTAVENE
auttaa teitä saamaan takaisin
«nkkaatemie. Erikoisen h j Tä
apu vanhoille miehille.
P A N T X V E N E on vahnistetta
kaaroista ja sen vaiknluskyvyn
alhenttaa Upido-prntdn aine.
UnsI hinta $2.50 — Postitus 10c
KARI PHARMAGY
PUHELIN 6-657Z
1187 Kathleen St. W. Sadbnry
Lansdowne kadun kulmassa
Tänä aikana;< jolloin .korostetaan;
niin •^paljon terveysoplHisten välhieir!
den ja:- puhtauden tarpeellisuutta,
saattaa tuntua viahan hävyttömältä
jos kuka tahansa esittää, että huomattavia
tuloksia saadaan siitä jos
pidetään lattialla. nohi jalan vahvuudelta
kuivikkeita — vaikka tämä esitys
kohdistuisi siipikarjaan. ''Mutta
Nappanissa, N, S. sijaitsevan koefar-mhi
edustaja T. M. Mclntyre, jota
pidetään taman asian erikoistuntijana,
on neuvonut siipikarjan kasvat*
tajia ja sanonut, että jos kanahuo-neen
lattialla on noin jalan vahvuu-,
delta kuivikkeita, nim'se ei ole hyvä
ainoastaan puhtauden kannalta katsoen,
vaan myös kanojen ruokinnan
suhte'en. Mr. Mclntvrelle on siihen
myös todistuksia.
H3'vän kanatalouden perustana on
kauan aikaa pidetty puhtautta. Tämä
edellytti usein, toistuvaa kanalain
puhdistamista ja kaiken lattiakui-vikkeen
poistamista jokaisen puhdistamisen
yhteydessä. Tästä johtunut:
kustannusten lisääntyminen sekä työvoiman
puute, erikoisesti sodan aikana,
johti siihen, etta lattiakuivikkeita
pidettiin paljon kauemmin vaihtamatta
ja tama puolestaan johti siihen,
etta vanhoilla kuivikkeilla pidetyt
kanat eivät näyttäneet silta kärsivän
— mika oli aikaisempia opetuksia
uhmannut huomiointi. Mutta
sen jälkeen suoritetut kokeet lisättyjen
kuivikkeiden suhteen osoittivat,
etta sellainen menetteljtapa täyttää
puhtausvaatimukset ja sen lisäksi
auttaa huomattavasti ruokinnassa.
Minkälaista kuiviketta käytetään,
sillä ei ole suurtakaan merkitystä,
mutta sita on heti alussa pantava 4
tai 6 tuuman vahvuudelta. Tämän
jälkeen lisätään aika-ajottain kuiviketta
aina silloin kuin vanhat kuivikkeet
kostuvat tai tulevat kokkarcl-seksi.
Naitä kuivkkeita: ei pitäisi
poistaa ennenkuin sitä kertyy kahdeksasta
kahdentoista tuuman vahvuudelta
— ja aina olisi pidettävä sita
kuudesta kahdeksaan tuumaan. -
" a^isääniyvän ktuviif^ii^MO^ el:
ole :k}-£ymys valu:;sii|p^^K^]annetaan'
se lisääntyä. Se.on |Som|lava oikein
ja myös kontrolloitava^^Kuivikkeis-'
sa olevat mlkro.orgaa^t ovat tärkeitä
ja: mille on annettava oikeat kehittymismahdollisuudet:
Kokkaroitumi-nen
on vältettävä ja" siksi' on pidettävä
kuiviketta riittävän vahvaiti —
kuudesta kahteentoista tuumaan, ja
näitä kuivikkeita ort jatkuvasti pöyhittävä,
etta, tuore kananlanta sekaantuu
pohjalle missä tapahtuu ke-miallmen
ja biologinen toiminta mikä
kehittää edullisen olosuhteen. L i sätyissä
lattiakuivlkkeissa tapahtuva
kemikaallnen ja' biologhien toimhita
on -verrattavissa samanlaiseen "toi-:
multaan •.' lantatunklossav Kosteus
ja lampb ovat molenunat tarpeellisia,
mutta kananlannasta: tulee tavallisesti
rhttavästi kosteutta. Lisaksi kanan
juoma-astioista loiskuu vähän
vettä. Ja Jätteiden biolokinen toiminta
kehittää riittävästi lämpöä, kuten
tunkiossakin kehittyy, että orga-nismi
pysyy siinä; Canadan kylmimmillä'
alueilla 'biologinen - toiminta voi
hidastua tai tykkänään pysähtyä ko«
van kyimyj-den ja kosteuden vuoksi.
Tämä pitää erikoisesti paikkansa siellä
missä kuivikkeet jäätyvät. . Tällaisissa
olosuhteissa on hyvin valkeata
pitää hyvää lisääntyvää kuivi-kepeitettä
lattialla.
Hyvään alkuun päästyä, selittää
mr, Mclntyre, - lisääntyvää' lattiakul-vlketta
voidaan pitää loppumattoman
kauan. Kosteus imeytyy siihen ja
mikro-orgaanien kehittämä: lämpö
pitää lattian lämpimänä ja kuivana;
Tällaisen kuivikejärjestelmän suosimat
mikro-orgaanit tuottavat kuivikkeisiin
Joitakhi hyvin tärkeitä ravintoaineita
kuten esim. vitamiini
B12 — ja sen lisäksi niillä on jonkinlainen
vaikutus kuivil&eissa oleviin
vahingollisiin orgaaneihln.'
lij^-hyesti sanoen,.: tämä lisättävä
"kuivike el suinkaan ole epäterveellistä,
ja jos sitä oikein käsitellään, niin
se vaikuttaa edullisesti kasvaviin poikasiin
ja :-muniviin kanoihin.
inin
inannifötaruuskll-lailut
HeMhgissä
^ BdstnUL (S-J3) — Ruhtik. 29 pAä
Ifi&ttyivat Selslxlshi ' Messuhallissa
tteljä päivää kestäfieet^v^
jbhsiminäiset mfti^Mttiftnnn»»tr*rttu^kir-
Lehmä itse korjaa
suurimman sadon
Rehun kerääjät- ovat viime aikoir
ria kiinnittäneet entistä enemmän
huomiota ruohoon. Siinä varmastikin
on hyvät puolensa, mutta sen yhteydessä
ei tulisi unhoittaa, erästä tärkeätä
seikkaa — kaikista tehokkainta
sadonkorjaajaa, itse l^maä.
Jokainen lehmä voi korjata ibo
aina 150 paunaan ruohoa päivässä^
Se tekee noin 12 tonnia laldimkau-dessa.
Mutta lehmä voi korjata suuremman
kuin ' 100 paunan ruohosadon
vain sellaisella laitumella. Jossa ruohoa
on 'runsaasti. Jokaisen hyvän
maitofarmarln ensimmäinen tehtävä
on varata lehmllleen - hyvä laidun.
Lehmien keinosiiteksesta
Karjan kcinosiitos Canadassa sai
käytännöllisen alun Manitobassa v.
1932. Tästä vaatimattomasta alusta
tämä käytäntö levisi, kunnes v. 1938
perustettiin ensimmäinen keinosiitos-yksikko,
ja sen jälkeen perustettiin
toisia V, 1940 ja 1941, : Vilmeksiku-luneitten
vuosien aikana tämä menettelymuoto
on todella levinnyt.
Farmarit Ja karjankasvattajat ovat
vakuuttuneita siita, etta tama on
käytännöllinen menettelymuoto ja nyt
tällaisia karjan keinoslitosykslkkojä
toimii jo kaikissa maakunnissa.
Kelnosiitoksen toteuttaminen ei rajoitu
Canadan rajojen sisäpuolelle.
Suurta menestystä on tassa suhteessa
Työmiehen vakuutusmles
W. "BILL" CLER
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA — AUTOLAINOJA
"0*273 Puhelin 3-1200 Sndbnry
Farmareille
Heinän siemeniä
kohtuullisilla hinnoilla
NYT ON OTOLLINEN AIKA
OSTAA SIEMENENNE
100 p. 50 p. pauna
Timotei — 120 p. $19.50 16.00 9.00 21c
rimotei & 15% alsike 1. „: .....23.50 12.50 28c
Puna-apila "Mammöth" 45.00 24.00 50c
Puna-apilaa "Double Cut" 50.25 27.50 57c
Jlsike-apUaa 55.00 29.00 60c
75.00 39.00 81c
Va kokukka makea apila 22.50 12.50 28c
^Itakukka makea apUa . . . . . . . . 2 12.50 28c
..S®^ Top" 67.00 37.50 77c
Brown Top" 125.00 67.50 1.45
"Op. ERISSÄ PERITÄÄN 7Sc LI^AAIAKSU PUMFULISXKEISTX
__$UOMALAINEN PALVELUS
EDWARD GRAIN CO.
68 ELM ST. W. PUH. 6.6421 SDDBUBY
saatu Euroopan maiö^sa. Britanniassa
Ja Yhdysvalloissa. Kahta tai kolmea
maata lukuunottamatta Euroopassa,
viimeksikuluneen kahdeksan vuoden
aikana on tapahtunut suurta edistystä.
• • V • : • ' - . ' • : • • ••
Tiedemiehet ovat kuluttaneet paljon
rahaa J^ alkaa tarpeellisessa laboratoriotyössä.
Näille tutkimustöiden
suorittajille kuuluu suuri kiitos.
Mutta vielä on paljon probleemeja sanoo
liittohallituksen maatalousdepart-mentin
edustaja W.p. Davies, joka on
lälieisissä yhtejkslsaä tähän tyohon.
Keinosiitosykslkon toiminta on
suhteellisen yksinkertaista. Ensin
hankitaan käsitys palveltavan alueen
lehmien laadusta; toiseksi, kaikkien
palveltavien karjojen suhteen käytetään
niitä hyviä slltosmenetelmiä,
mitä käytetään omankin karjan suhteen.
Tämä tarkoittaa, että saavutetaan
Ja ylläpidetään alueen karjoissa
h>-vä keskinkertainen tuotantotaso.
Ensimmäisen seikan suhteen tiedemiehet
ovat tcfhneet melko hyvän
työn, mutta toisen seikan suhteen on
vielä paljon työtä vainiolla.
Hyvä maltofarmari tietää lehmiensä
tuotantoksrvyt. Hän voi seurata melko
tarkasti lehmiensä tuotantoa ilman
numeroita Ja tilastotietoja. Ne ovat
luonnollisesti. tarpeellisia; ..todlstusai-nehlstona
toisille, mutta-eivät välttämättömiä
iselleen, siU&bän on jatkuvasti
tietoinen karjansa'tuotannosta.
Tolsin sanoen, hyvä karjafannari voi
vähän aikaa odottaa virallisia tilastoja
iilimaamatta kasvattamlssinuml-telmiaan.
(Mutta' kun karjaa kasvatetaan
kelnosiitoksen avulla, missä satoja
lehmiä slltetäSäi samasta alkulähteestä,
niin tässä ei tällainen menettely
sovL On välttämätöntä saada
vlivjtelemättä tuotantotilastot, jos
yksikön hoitaja mielii toimia «lenes-tyksellisesti.
Toinen kehitystä odottava seikka on
se, miten voidaan Tfispsummin valita.
määrätty- yksilö-sonnf;'..panemalla sii-tossoimlen
siemen yksilc^uUoihin.
Vissi prosenttimäärä «'n.S; kommer-siaalisten
farmien lehmistä. Joita kei-nosiltosyksikkö
palvelee, olisi pidettävä
tarkkailukarjana sikäli, että voidaan
nähdä, miten vtuottavat nuorien
isiitossonnien jälkeläiset. Täten tulisi
automaattisesti kokeiltavaksi nuorien
sonnien tehokkuus ja tuotantokyky
näissä yksiköissä. Jotta ne tyydyttäisivät
Urpeet, tällaisten tilastotietojen
tulee olla tarkkoja, taloudellisia
ja nopeita, että omistajat voivat toi.
mla nopeasti käytt^ä^en Usäänty-
«vässä määrässä hyviä soimeja tal«Io-pettaalcseen
huonojen sonnien : käytön.
- Olettaen, että -Johdettu, iiaiutun son-
Ladattu hevonen
.Ontariossa asuvan farmari William
Kellyn ihevonen on ladattu. ; Kelly
toi kaupasta laatikollisen 22 kallberln
klväarinkuulia Ja asetti laatikon her
vostallin iicktmalle. Hevonen ryhtyi
jyrsimään laatikkoa Ja ehti syödä tusinan
verran . kuulia ennenkuin sen
hommat huomattiin. Vielä tähän
mennessä ei ole tiedotettu rajahdykr.
sestä.
nin siemenen käyttö voidaan lopulta
saada; toinen'auttava seikka olisi se.
että Järjestettäisiin palkallisia näyt-
. telyita eri sonnien tuotantorekordeis-ta.
; siten karjanomistajat, jotka
käyttävät iccinosiitosyksikön palvelusta,-
saisivat täydellisemmän ' ohjeen
tuotantomahdollisuuksista eri sonnien
73uhtcen Ja täten omistajat voisivat
tehokkaammin laatia oman karjansa
slltossuunhltelman.
Viimeltsi on otettava huomioon plt-iälkälsyys.
Pitkäikäisyyden tarkkailu
on mitä tärkeintä, selittää mr. Davies,
ja samalla seikka mikä kaikkein
-jselmmin Jätetään huomioonottamatpa
maitotalouksissa. Jos tavoitteena
Dn hyvätuottolsat Ja pitkäikäiset leh-fnät,
niin se tarkoittaa, että tarvitaan
pienempi maarä toisten tilalle kasvatettavia
lehmiä. Mutta tässäkin
on suuri valinnan mahdollisuus ja
tuotannon lopputulos riippuu sitäkin,
' National' Dairy Cattle Commlttee
on laatinut suunnitelman miten automaattisesti
tarkistetaan sonnit. Maa-talousdepartmenttl
tutkii edelleen tätä
asiaa Ja yleisesti. odotetaan, että
tämän suunnitelman yksityiskohdista
saadaan pian tietoja.
Lontoo. — Neuvostovenalälset tiedemiehet
ovat Moskovan radion kertoman
mukaan keksineet uuden lääkeaineen.
Jota pidetään penisilliniä tehokkaampana.
Sen vaikutusaika on
pltempL Sitä on käytetty erlnomaL
sln tuloksin etenkin keuhkokuumee-
^ n , punatautiin Ja lasten korvatu-tehduitauteihin.
I^ut. J^paiiut«>l^
'^^niin Järjeste)^lt6|n>kulh urhellui:
^Ksestlkin anrtföt^tittta: OsalUstuilian
Idlpailufiifn 56 laiiäjiia kahdestatoista
Äi, maasta. ilHi^^yUvöima tässä
pa&iUajl^sa 6ä0yii>%ty&sfti. sUl& puoU-
9qjun thaan Ja teknilliset
läMniJat'.tvely&tCv^^tk^
lelstä. (Kahdek^ta'kilvoittelevana
9|}eesta mitalista 'be,'veivät peräti
Jkiiipi ja saavuttivat'-*tää yhden kol-
;inlinnekin tllän. - (kuotsi veV varman
-^isen sijan Icaksine'maailmanmesta-tuukstneen.
Suomi selviytyi yllättäen
kolmanneksi saaden neljä miestään
hopeamitalitlloUle. mikä on ecittäin
kaunis saavutus* kun ottaa huomioon,
että kaksi vuotta sitten: Istanbulissa
suomitetuissa viimeisissä vapaapainin
euroopanmasetaruuskilpailuissa . suomalaisten
saalis supistui vain yhteen
kolmanteen sijaan: - Lisäiksi vielä kaksi
poikaamme Turkklla Ja Keisala
kamppailivat rajusti kultamitalistakin,
vaikkakin tällä kertaa salvat tunnustaa
turkkilaiset paremmlkseen. Jo.
ka tapauksessa nähtiih näissä kilpailuissa,
että Suomen leijona iskee vielä
Ja samalla saatiin -uutta uskoa olympialaisiamme
silmälläpitäen.
iMM-painlen loppufiijoitukset olivat
seuraavat: 52 kg: 1) Ali Yucel, Turkki,
2) Maiimoud Mollahhassemi, Iran,. 3)
Bengt Johansson, Ruotsi, 4) Hain-rich
Weber, Saksa, & (Mairlce Newis,
Bölgla, 6) licnhi Viitala. Suomi.
57 kg: Nasur Akar, Turkki, 2) Niilo
Turkklla, suomi. 3) Mehdi Yaghoubl,
Iran, 4) Edvin Westeiby Ruotsi, 5) Jo.
seph Tlmpont, Belgia & Ferdinando
Maxrano, Italia.
N YRuot-Turkki, etaohi etaoln ETA
62 kg: 1) Nureddin Zafar, Turkki, 2)
Ilmari Rulkka, Suomi. 3) Henry
Holmbergi Ruotsi, 4) Roger Bielle.
Ranska, 5) Ferdinand Schmitz, Saksa,
6) Mehdln Mo^rabl, Iran.
67 kg: 1) Olle Andersberg, ftuotsi,
3) : Garibaldo Nlzzoia, Italia.S) -Ibra-
,a>j|m-Zeng(n,: Turkki, 4) Sulo JL^ä-nen,
Suomi, 5) Wolfgang Erhl, Öalj-sa,
6) Ali Ohaffari, Iran, • ;
73 kg: 1) Celal Atik.TurIcki,.2) Sat)-
tfuri Keisala, Suomi, 3> AbdiiUah 1kIo<}-
Jtabavi, Iran, 4) iPer Berlin, • Ruotsi,
5:^j Cliairle.s Schaad, Sveitsi, 6) Jean
Lcclec, Ranska & Jllbino Vldali,lta-
Heini :44etteshelm, Saksa; ,
\ TSkg: 1> Hayar Zafar. Turkki, 2)
GoUam-Rcza.Takhtl, Iranjri) Göte
Ekström. Ruotsi, 4)' Aarno .Seppälä,
suomi, 5).Prebcn Rasmussen, Tanska.
87 kg: 1): Yasar iJogu, Turkki,^ 2)
Viking Palm, Ruotsi, 3) Max Lclchr
ter. Saksa, 4) Abas Zabdli Iran, 5)-Os-car
Verona, Italia & Paavo Sepponen
Suomi. t
iyiiv87 kg: 1). Bertil Antonsson,
Ruotsi, 2) Pauli Riihimäki, Suomi; 3)
IJatale Vecchl. Italia, 4) Willy Lardon,
Sveitsi. 5) Armed Vafadar. Iran, 6)
Candemir, Adll, Turkki.
iMalden väliset pisteet: 1) Turkki 41
plst„ 2) Ruotsi 35 plst., 3) Suomi 28
pist.v 4) Iran 25 plst.. 6) Italia 11,5
plst., 6) Saksa 10 plst,, 7) Sveitsi ja
Belgia 6 pist?, S) Ranska 3 plst., 10)
Tanska 2 plst.
Blairmoren valtuusto
julistanut toukok. 1 p.
viralliseksi juhlaksi
Blairmore. — Kaupungin valtuusto
hyväkgyi viimeisessä lukemisessa si-vulain.
Jossa toukokuun 1 päivä määrätään
viralliseksi kunnalliseksi Juhlapäiväksi,
Valtuusto on valittu suu.
relta enemmistöltään kaivostyöläisten
äänUlä Ja muodostuu kaivos- y.m, työläisistä.
Valtuustossa keskusteltiin myöskin
kaupungin veden puhtauskysymykscs-tä.
Sen Johdosta päätettiin kutsua
kaivosten omistajain edustajat keskustelemaan
siltä, että vettä on pilattu
kaatamaUa kIvihlUestä eroltettua
kuolaa jokeen.
Shofitilias niaaifmdii
paras nyrkkeilijä
Kun- .Yhdysvalloissa .suoritetuissa
Burooppa.^merikka nyrkkeilyottelussa
ruotsalainen raskaansarjan mies
Ingemar Johansson voitu amerikkalaisen
TaxadA. alettiin Buotslssa' )a
muuallakin tiohtia kuka.todella on
maailman paira samatÖörinyrkkeUiJä.
Johanssonin loistoa kuitenkin hkfaritsi
pahasti 'Se; kun hän vitien kieltäytyi
ottelemä'statl7S:n NotVal Leen kanssa,
selittäen kätensä löukkaantuneetij [
Pohtiessaan asiaa/ Suomen
Idhdessä tulee nyrkkeilyn tarkka|illja
Suora siihen (tulokseen, 'että vtdkka
Johansson olisi voittanut Leenkin.,nlln
sittenkään hän el olisi oUUt oikeiit«t-tu
maaliman amatööirinyrkkeilyn voi-makkalmmah
Ja parhaimman miehen
titteliä kantamaan. Rfinen laskujensa
mukaan. Jotka myöskin tuntuvat
olevan hyvin perusteltuja, on maailman
amatöörinyrkkeilyn kaikkien
mestarien mestari neuvostoliittolainen
Aldekiras :Shotsikas, Joka .keväällä
suoritetuissa' Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa
voltti entisen Neuvostoliiton
mestarin kuuluisan Korolcvin:
Suora sanoo, että silloin kim neu-voston}
lrkkeiliJät vierailivat Si^omessa,
el Shotsikasin kyvyistä voitu «aada
kilnnoii'; kuvaa, koska häntä vastaan
uskaltautuneet suomalaiset Kylmöpe-rä
Ja Heikkinen kestivät vain pienen
ajan, enshnmäinen ci täytti erää ja
töineh vajaat kaksi erää. Ruotsissa
Vieraillessaan voitti Shotsikas v Jo-hanssonln
ja selvästi, vaikka ruotsalaiset
pyrkivätkin selittämään ettei
voitto ollut muka aivan selvä. -
Näin ollen siis, tosiasiat Ja -seikat
huomioonottaen näyttää Shotsikas
olevan maailman maatöörlnyrkkelli-jäin
tämän hetken ykkönen,: eivätkä
ne ammattilaisetkaan mitään ylUuon.
nolllsiä ole.
Farmarien Yiidistys
kansainvälisessä
suunnittelussa
i
Toronto. — Canadan csityksc^ Ja
ehdotukset vievät jälleen hyvin lUo-mättävää}
osuötta' Maataloustu »tta-
Jaln «Kahsainvällsen Yhdistyksen kokouksessa,
mikä alkaa (Mexico Cityssä
toukokuu»! 29 pnä. .
Mainittuun yhdistykseen kuuluku 28
maata: el N-liltto eikä iCli^a Ja; sen
peiTtetettlin töntdoss^, teri^annlBsa v.
1046; Se tblrilirYltjn maatalousjärjestön
.'neuvonantajana. '1
Nyt kokoontuvassa Koxouksessa {keskustellaan
niäätaloustuotteiden kansainvälisestä
jaosta., i Myös kc^us-telläan
maataloustuotteiden hln^Jen
kansainvälisestä Ja kansallisesta jcon-troUelsta.
Canadalaisen edustajiston taholta
herätettäneen kysymys maataloustyö-
Iäisten kansainvälisestä siirto-probleemista.
Tämä edustajisto on yrittänyt
löytää keinoja, miten voitaisiin
kuljettaa maataloustyövoimaa kan-:
sainvällsten rajojen yli sesonkitoiclcn
Ja .pysyväisten töiden tectt/äml«tä silmälläpitäen.
Tällainen Järjcstclm»,
£elittä>vat he, auttaisi tuotannon lf.säd-mlstä
Ja antaa työvoimaa alueilla,
missä ja milloin sitä tarvitar.n.
SIlrtolaLsuus Ja sIIrtc'.7l!ruu.s-«L'unl-tclmat
tulevat myti.s- kc.kustclun a-lalseksl.
Yhdistyksen kryko'j' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-05-08-05
