Vapaus, July 31, 1956

              Sivu 2 Tiistaina, beinak, 31 p. — Tuesday, July 3J, 1956
liiiÄiiii
ä v i » «f Finniili Cangdian». Bk
Itebed Jfor, JMborittä
«s «oond du» naii by tbe Foct
OfUee JDeiMftimst» Ottawa, POb-
Sabed tfarice weekly; To«<J»yjv
tbimdays and Satunlays by Vi^xat»
IfOlUIXhtnff CosnpaoF Ltd^ «t l00-}02
ttm W^ Sodtnnyy Oiitw, Canada,
rtkphoot»: Ba$, Office O0.4.4361;
EOttoxM OlSk* OB. 4'42», «asager
B.sacA mUfTW, Sdund' «aJIing
addfiHs; Sm m «idbsfy; Onta^to. Advmialiig ntca sqxm apgilcatk>n>
lyanxiatioo f rea of cbarge.
- TILAOSajNlfAT:
Sanadacsa; 1 vk. 740 0 tt. $.75
3 kk. ^-H»
mdyavallolMa: l vk. 0X» « kk. 4J80
Suomeau: lUc « kk. 4.7$
V * -«"^
\^ V ftilifeCv.
, r ^ p i ^M
Geneven sato
' Tehdessään lopun pitkästä ja kalliista kylmän .sodan val«
l i e ! ^ korkeimman portaan viime Vuonna Genevessä pitämä
konlärenssi muutti kansainvälisten s u h t^
josi maailman kansoille suuren tulevaisuuden'kiveen. |
' Tänään, vuotta myöhemmin me voimme arvioida Gene-v
«lkonferensBin tuloksia, MutU päästäksemme täydelliseen
selvyyteen sen merkityks^, meidän on palautettava mie­liimme
konferenssiin johtavat vaikuttimet. -. .
" ' Geneven konferenssi ei ollut spontaanisesti aikaan tullut.
En^oenkuin neljän suurvallan hallituksien johtajat kykenivät
päättämään, että heidän on yritettävä kokoontua ja "aviistet-t
a ^ kansainvälisen jännittyneisyyden helpottamista ja luot-'
tavaisuudieh luomista valtojen välillä" oli tarpeellista kehittää;^
maailman mielipidettä. Useiden vuosien aikana maailman
kaiidrien ihmisten oli etsittävä, löydettävä ja toimeenpantava?
^ilaisia toimenpiteitä, jotka ilmaisivat heidän hallituksiensa;
korkeimmille elimille heidän tahtonsa.
Jotta yleinen mielipide saisi ilmaisunsa, järjestyneiden rau­hanvoimien
oli toimeenpantava laajoja selostus- ja tiedonanto-kampanjoita.
Heidän oli voitettava mielipide-eroavaisuuten­sa
ifiuilla aloilla. Heidän oli lähennyttävä toisiaan niissä
i hmkkeissa^ jotka Wslvat satojen miljoonien ihmis-
Un innokkaan kannatuksen.
"Tässä yhteistoiminnassa, joka johti Geneven konferens­siin
Maailman Rauhanneuvosto kykeni i^unnitsemaan kylmän
^od^n aikana käymänsä vuosia kestäneiden kampanjoitensa '
p^inavuuttejatoteamaan maailman kansojen niille antaman
kannatuksen.' Ja ar.vostaen oikein rauhanvoimien yhtenäi­syyden
tarpeellisuuden, välttämättömyyden ja merkityksen
tiusien rauhan voittojen saavuttamiseksi, se totesi Tukholman
erncbisistunnossaan halunsa .yhteistoiminnan helpottamiseksi
, korjatessaan iyömenetelmiään niissä suhteissa missä ne vai­keuttivat
tai estivät yhteistoimintaa.
- Geneven konferenssi, ja erikoisestikin sen seuraukset,
ovat tuoneet päivänvaloon, yhden lyhyen vuoden kuluessa,
vissien perusteellisten inhimillisten vaatimusten laajuuden
ja syvyyden. , .
Kukaan ei ^päilekään sitä^ että ihmiset ovat kyllästyneet
kylmään sotaan; että heovat tietoisia voimapolitiikan vaa-
'roista ja hyödyttömyydestä; että he;eivät ole enää^^
suvaitsemaan 4iseistamiskilpailuna^
ulhrauksia ja että he vihamielisesti hylkäävät ydinasei
tnistamisen, kokeilun ja käytön.
Nyt ei enää epäillä neuvottelujen merkitystä kansainvä­listen
erimielisyyksien selvittämisessä. Nyt jo on todettu
käytännössä rauWlisenrinnakkaisolon ja kansainvälisen^^y^
teistoiminnan mahdollisuus. Ihmiset käsittävät, että rauhan
- |R yhteistoimijAnaji k,autta he voivat saavuttaa "joitakin vuosia
sitten kuvittelemattöman hyvinvoinnin :ja edistyksen aika­kauden,
i
' ^-'Kaikkien sellaisten kannanottojen yleinen tuomitsemi­nen,
jotka voisivat johtaa yhteenotoihin, ja' lisääntyvä kirk­kaiden
rauhantoiveiden huomioiminen ovat tehneet, mahdol-rliseksl.
ihmisille nähdä ensimmäisen kerran historiassa, että
'sodat voidaan lopettaa, että sodaton aikakausi on mahdollinen.
Nykyään on olemassa edellytykset sellaisen ihanteellisen
-tavoitteentoteuttamiseksi.' Mutta nämä edellytykset voisivat;
^rappeutua ja muuttua, jos hallituksien johtomiehiin vaikut-iva
yleinen mielipide hetkeksikään horjuu tai laimistuu.
. Aselevon vaarantaminen Koreassa, Viet Namia koskevien
invälisten sopimusten toimeenpanemisen puuttuminen,
:'desta neuvottelujen tielle asetetut esteet kaikki tekevät valp-;
Ipauden välttämättömäksi.
V " Kului vuosia aikaa ennenkuin saavutettiin Genevessä ym-tmätryksen
ja neuvottelujen hengen aamunkoitto. Tarvitaan
vielä edelleen päättäväistä'ja tarmokasta toimintaa, jos aio-
'^pli^uksinaV erikoisestikin aseistariisumisesta/^v^^
(.'sen päämäärän .päässä sijaitsee rauha; ja sen yhteydessä j
t.lonipi, vapaampi ja parempi elämä, johon ihmiskunta on
> oikeutettu silloin kun se sen saavuttaa.
Kannatetaan lämpimästi
pilasta pelastunutta erästä canadalaista kohtaan vaatii voima-lakasta
protestia meidän ulkoministeriöltämme.
'pidätettynä miltei vuorokauden sen jälkeen kun hänen pelas-
:ituslaivansa tuli New Yorkin satamaan. Hänen oman lausun-
';tonsa mukaan Babicia kohdeltiin kuin rikollista. Häntä epäil-
"^tiin ilmeisesti sen vuoksi kun hän on syntynyt Jugoslaviassa
^mikä on nyt kommunistimaa; Mutta hän poistui siitä maasta
Ivuonna 1936, siis kauan ennen kommunistien valtaantuloa:
Kaikkein huolestuttavin seikka tässä asiassa on se, että
* mr. Babic on kansalaistunut canadalainen, jolla oli Canadan
^ passi, ja joka voi todeta, että hän oli tulossa tähän maahan
t(Cähadaan). Eikö Canadan passilla ole mitään merkitystä
^Yhdysvalloissa? Luullaanko sielläi että meidän maamme on
'^^jonkinlainen banaani-tasavalta? Mr. Babicin loukkaavaa
^^kokemusta olisi perusteellisesti tutkittava ja selviteltävä.
— Globe and Mail, Toronto, Ont.
Ministeri Tiainen arvosteli liyvin
terävästi puoiuesiliteeri lesMä
SYNTYMÄN
PÄIVIÄ
UtUbaad. litlfi. •osdem-pao*-
IOMÖ pUrf^jestä& on täbin
1^ yltmiirfihrn
: yooliifk<Aonkiirn koollekiitani^ '
,t» pnolnecn .: sisäisten : erimlell-jtyykaiea
seMlUiaiseksL Ensliii-
^ qi&isen& esItU TaaUmnksen Hei- ,
^^nfin «ndem. pUrlfbrJestön yll-miirälnen
eda»taiakokons,i» sitä
'•'oTfl' Motanneet' Vaasan; K r ^
Ja ^atakuman pilrilu^
Ml<ahan mennessä: kärjekkäimmän
bySkk&yksen puoluesihteeri. Leskistä
m t a a n ^ ^ m i n i s t e r i Tiainen
puheessaan Orimattilassa,
noi mm.:
Hän sa-
-Puoloesibteeri ei halaa enäi
olla poolnesihteerL Hän: tahtoo,
oUa Johtaja. JoU totdlaan sekä
poolaeessa. SAKtBsa että.TULuea
Ja mnbsa tjröTäen^tojrstShsä.
Koska hänen el ole. onntetannt
saavuttaa tuota asemaa paoin»*
sihteerinä, cl mySdduui nlnlste-ifkantenaan
eikä TULui paheen-
Johtajana Jnen, hän on poobicn»
Jana Jnlfchettl astnnnt' madlelle
Kmll Mikelit VftuteTuh, OnU
täytä maanaafainat, beinäkuun 30
päivänä 80 vooita.'
Emil IVUea» Port KeUs, B.
iZyttäS torgtaia». elokuun 2 päivänä
70 vuotta.
Mn. E l l i Saari, Vancouver. B- C ,
täyttää maanantaina, elokuun 6 päi­vänä
70 vuotta,
Yiulymme^ sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman ensimmäisestä
kansantasavallasta
Äskettäin täytti Hongolian Kan-f nyt feodaalinen järjestelmä, joka oU
aantasavalta—- maailman ensinunäi-! muodostunut iuiJcen kebityksen jar
Mita muut sanovat
Vapaa Sana (Helsinki) kirjoittaa:
VUusi Suomi otsikoi eilen oikein
kahdella palstalla _ mielestään kai
— hämmästyttävän uutisen:,
"Bfkas saa arvostella Espanjan
halutusta mutta köyhältä se on kiel­letty^;
Tuota — enjme halua arvejla, et­tä
Uusi Stiömi näkisi tässä jonkin­laisen
ruusuisen tulevaisuuden ku­van.
Mutta olisimme, toden totta,
halunneet nälidä saman lehden ot­sakkeessa
edes kahdella: palstalla
1939-luvuIIa sanat: ^
! B i l u s saa arvostella Suomen hai-,
litusta .
Mutta köyhältä se. on kielletty.
Niin, todellakin! Erohan on sii­nä,
että kun suomalainen lehti pu­huu
tuolla tavoin Espanjan asioista^
on se demokratiaa. (?) • Mutta jos
suomalainen lehti rohkeni sanoa sa­moin
oman maansa asioista 1930^1u-vulla,
se olikin —< maanpetosta.
Niin Ja niin monta vuotta kuritus-huojietta!
Ihan niinkuin laki sa­noo
. . .
nen kansantasavalta — 35 vuott?.
Selostamme seuraavassa niitä saavu­tuksia,
joihin on päässyt maa. Jon­ka
kehitys on eräässä suhteessa ai­nutlaatuinen:
Mongolia on suoras­taan
kouluesimerkki, ja rvacrnnvar
hain esiintyvä, siitä, miten nyky
aikana kansa saattaa siirtyä koko
naisen bistoriallisen aikakauden^ ka
pitalismin y l i suoraan feodalisitiistg
sosialismiin. • edellyttä
.nyt toisaalta aivan erikoisia < ; ^ i
siä olosuhteita, jotka Mongoliass:
kytkeytyivät ulkomaisten suuromis
tajien, ennen kaikkea japanilaisten
solrron yhtymiseen vanhaan feodaa
liseen yhteiskuntajärjestelmään, se
kä toisaalte otollisia ulkoisia ehtoj:
—- tässä tapauksessa ensimmäisei
maailmansodan päättymisen ; vaihe
sekä ennen kaikkea Neuvostoliito!
kehitys ja sen Mongolialle antanu
apu, joka on ollut epäilemättä vieli
huomattavampaa kuih; muille, uusi^
Ie kansandemokratioille. Näissä ic
loissa ja ehdoissa on keliittyny
maa, joka epäilemättä meidän si!
min vieläkin on jälkeenjäänyt e&
merkiksi meikäläisistä oloiste, nmt
ta jonka saavutukset ovat valtevat
lähtökohte huomioonotteen ja en
nen kaikkea jolla on jatkpiva eteen
pMnmenon ja kehityksen näkoal:
edessään.
VAIKEA LÄHTÖKOHTA
itlongolian kansanvallankumou.-
tapahtui vuonna 1921 ja silloin fcar
koitettiin maasta ulkolaiset imperia
listit ja kukistettiin y l i aikansa els
Canjada voi sivuuttaa
U S A » SIjytuotannossa
Calgary, Aita.^ — (Työmies-Eteen-päin)
Canadalainen öljytuotanto
voi loppujen lopuksi sivuuttaa Yh­dysvaltain
tuotannon. Monet Cana-
. dan öljyporhot: ovat siitä vakuutet-
' tuja viimeaikaisten tärkeiden öljy­löytöjen^
perusteella Albertan ja
SaskatGhewanin maakunnissa. • ,
Kaikki; merkit viittaavat siihen,
että'Canadasta;Voi muodostua yksi
maailman johtaviste öljyntuottaja­maista.
Erikoisesti kolme aluetta näyttää
lupaavalta. Yksi niistä on Pembi-nan
alue 70 mailia lounaaseen Ed-mohtbrtlsta.
' ^' '
Toinen alue sijaitsee Saskatche-wanin
maakunnan kaäkfcoiskulnias-sa.:
Ja kolmas alue ylettyy Alber­tan
ja Saskatchexvanin maakuntien
pohjoisosien ylt.
Joidenkin seuraavien kuukausien
aikana tulee tapahtumaan huomat­tava
lisääntyminen Canadan öljy-tuotannossa.
Nykyisin taotetaan
hieman yli 450,000 tynnöriä '• raaka­öljyä
päivittäin, josta suurin osa tu­lee
Albertasta. '
Samalla kun Canadassa tenvehdi-tään
tärkeää lisää Canadan talou­teen,
monet canadalaiset ovat huo­lestuneita
siitä; että yhdysvaltalaij;
set hallitsevat Canadan öljyteolli­suuden.
Arvioiden mukaan yhdys­valtalainen
pääoma canadalaisessa
öljyteollisuudessa käsittää 60-^90
prosenttia.
Calgary; joka aikaisemmin on tun­nettu
suurena karjaränssienkes-'
kuksena, kantaa jo "Canadan pet-roleumipääkaupungin"
nimeä. Se
muodostaa päämajan ' Canadassa.
Kaupungin 170,000 asukkaasta on
noin 30.000 amerikkalaiste.
Pemhinan alueella, joka on vas­ta
kolmen vuoden ikäinen, nyt vas­ta
aletaan päästä käsiksi sen todel­lisiin
öljyrikkauksiin. Mutta nyt jo
se tuottaa neljäsosan koko' Cana­dan
öljytuotannosta. Kuitenkin tä­mä
on vasta alkua.
Se on laajin öljyalue koko Poh-jois-
Amerikassa, käsittäen lähimain
700 neliöraailia.
Viimeisin johtava öljylöytö on
Saskatchewanin maakunnan kaäk
koisosassa, joka on pääasiassa veh-näaluetta.
Kiireellinen poraus on
käynnissä tällä alueella noin 4-
mailia itään Estevaniste, joka sijait
see maakunnan äärimmäisessä kaak
koisnurkassa.
Anglo-American Exploration yh
tiön, jonka päämiehenä on Sam
Nickle, calgarylainen öljymagnaalti
ilmoitetaan onnistuneen tekemään
suuria löytöjä.
Havainnoitsijat sanovat, 6ttä en
si syksynä nähdään kilpaporaus ~
nykyisen "kultakuumeen" muoto:-^
saavan vauhtia Albertassa ja Sas
katchewanissa., Monin paikoinjpif^
raus : voidaan alkaa .täydellä
ryllä vaste kun suot, järvet ja joet
ovat jäätyneet.
«kapbioltsljan'' UeUe. SUlä taval­lahan
Johtajia on aikaisemminkin
syntynyt."
Ministeri Tiainen Jatkaa edelleen:
"Puoluesihteeri räjäyttää 'vain'
puolueen yrittäessään saavuttaa Joh­toaseman
Ja sen hän tekee sillä pal­kalla.
Jonka hän «aa puolueelta. Pää­tarkoituksena
lienee peittää se tosi­asia,
että osa tärkeistä sihteerin töis­tä
on Jäänyt tekemättä tai hoidettu
seUaisella tavalla, että Jäljet peloit-tavat."
Tiedetään eräiden oikeistopiirien
suuiinitelleen yleislakon aikana poik­keustilan
julistamista lopettaakseen
siten lakon pakkokeinoin. Orimatti­lan
puheessaan ministeri Tla^en otti
asian julkisuuteen seuraavasti:
"Jos entinen hallitus — herra Kal­liokosken
tynkähallitus — olisi saa­nut
jatkaa hallitsemistaan, olisi se
julistanut poikkeustilan maassa ja
kuinkahan siUoin olisi käynyt valtion
asioiden."
Edelleen Ttahien väitti puoluesih­teeri
Leskisen suositelleen myös uu­delle
hallitukselle polkkeustOan julis­tamista.
rHän kai laski siten saa­vansa
suuremmat mahdollisuudet" —
päätteli Tiainen puheessaan.
Ovat tyytyväisiä
matitansa tirlolaiini
Rooma.— Sen johdoste, että Ito-lian
Kommunistisen puolueen kes­kusjohdon
edustajat kävivät äsket­täin
Moskovassa keskusteluja Neu­vostoliiton
Kommunistisen' puolu­een
edustajien kanssa, on Italian
kom: puolueen lehdistöosasto anta­nut
tiedoituksen. jossa todetaan
puoluejohdon olevan tyytyväisen
matkan tuloksiin.
Tiedonannossa todetaan, että Ita^
lian kom. puolueen johto on keskus­tellut
edustajiensa matkasta Mos­kovaan
j a todennut, että siellä käy­dyissä
keskusteluissa vallitsi sydä­mellinen
ilmapiiri ja vilpittömättj
ystävyyden ja molemminpuolis^
luottamuksen tunne. Käydyt kes­kustelut
lujittivat molempien mair
den kom. puolueiden välisiä siteitä.
Kom. puolueen johto erikoisesti
mainitsee, että Italian kommunistit
täydellisesti hyväksyivät NKP:n j oh-tavien
henkilöiden toimenpiteet
Staliniin kohdistuneen yksilöpalvon-nan
seurausten poistamiseksi sekä
Neuvostoliitossa että kansainvälises­sä
työväenliikkeessä.
Tiedonannossa korostetaan NKP
:n keskuskomitean tässä asiassa anr:
taman päätöslauselman tärkeyttä,
koska se paljasti ne syyt, joiden
vallitessa pitkän aikaa vallinneet,
huomattavat lain j a demokratian
rikkomukset olivat mahdolliset
Kuitenkin tähdennetään neuvosto­valtion
aina säilyttäneen demokraat­tisen
ja sosialistisen perusluonteen-sa.
: Tiedonannossa tähdennetään
päätösiauseiman kansainvälistä n^er-kitystä
sekä kommunististen puolu­eiden
kansainvälisen solidaarisuu­den
tärkeyttä.
Eloikuvamiehiä NL:oon ' —
BerliinL — Neljä elokuvämlestä:
matkusU kesäk. 21 pnä Moskovaan
valmistelemaan. suuren Neuvostoliit-:
toa käsittelevän dokumentäarieloku-;
van kuvauksia. Saksalaiset viipyvät
kuukauden Neuvostoliitossa matkus­tellen
ympäriinsä. Leningradista MÖs-;
talle merelle sekä Ukrainasta Pohjrf--
selle Jäämerelle Ja Siperiaan. Kolme
kameraryhmää työskentelee ^ heinä-^
kuun alusta alkaen.
Tämä on ensimmäinen kerta. Jolloin
Neuvostoliiton kulttuuriministeriiS'
on antanut länsieurooppalaiselle do-kuvayhtiölle
luvan "aivan vapaastifja
sensuroimatta valmistaa suuren Neu-^
vostoliittoa käsittelevän värielotoi-t
van". (8TF-OPA).
ruksi. Tällöin perustettu uusi vai-tiotyyppi
sai nimekseen Mongolian
Kansantasavalta. Vallankumouksiin
aikana mongolialaiset olivat vielä
lähes kokonaan lukutaidoton pai-mentolaiskansa,
joka :oli vaikeiden
olojen vuoksi tuomittu melkein su­kupuuttoon
kuolemaan. 'Nämä en­nustelut
rovat kuitenkitr: joutuneet
läpeään^ Päinvastoin väestö on U-,
sääntynyt noin 6O0,(XfOO:sta ennen
vallankumousta- noin miljoonaan
tällä hetkellä. Samalla on väestön
slintaso kokonaan toinen kuin en­nen
vallankumousta.
Feodaalinen järjestelmä jätti
luorelle kansantasavaUalle kuiten-
<in kehnon ja vaikean perinnön;
Tärkein j a melkein ainoa elinkeino
}li kiertelevä paimentolaisuus. E i
jllut edes säännöllistä maanviljelys-^^
tä. teollisuudesta puhumattakaan.^
.Lukutaidottomuus oli jokseenkin yr
leinen, vvaikkakin^^^^^vm^
kirjaldeli oli jo luotu kiitos suotni-laisen'
tiedemiehen, Ramstedtin,
jonka nimen mongolialaiset hyvin
:untevat. ,
Kansaoli olojen^ mukainen: puut­teen
ja sairauksien runtelema. Kou^
.ujen, sairaaloiden, opettajien ja
'.ääkärien verkosto oli olematon.'
''Liikenneverkoston'^ muodostivat
ikivanhat karavaanitiet
Tasavallan ensimmäisiä tehtäviä
)likin kansan elinmahdollisuuksien
. oarantaminen, taistelu kulkutauteja
ia sairauksia vastaan, lukutaidon le-r
/ittäminen^lkulttuurin luominen. Ilr
man toisten kansojen apua näiden
tehtävien aluUepanemioen ja täyt­täminen
olisivat olleet malidotto-mia,
mutta syntymästään asti sai
nuori tasavalta lähimmältä naapuril­taan
Neuvostoliitolta kaikinpuolista
apua. Sieltä' tulivat ensimmäiset
lääkärit y:ro.' spesialistit Sinne 13-:
hetettiin kouluihin ne nuoret, jotka
palattuaan loivat rungon omalle si­vistyneistölle,
omille spesialisteille..
Heidän avullaan kansantasavalta
saattoi'perustaa kouluverkoston, o-pettajaopistoja.
sairaaloita, tuotan­tolaitoksia,
sanomalehdistön, kir­jallisuutta,
teattereita jne. ;
28 PAÄTA K A R J A A ASUKASTA
KOHTI
Mongolia, jonka pinta-ata on
1.525,000 neUökilometriä , eU 4—5
kertaa Suomen suuruinen alue, on
taajojen arojen maa. Kupn arot o-vat
taiduntamiselle sopivia, on karr
janhoito aina ollut kansan-tärkein
ja melkein yksinomainen elinkeino;
Ja vanhan järjestelmän aikana oli
karjan pääluku; usei
Sittemmin on karjakanta jatkuvasti
kohonnut Vuoteen 1957 niennesä>
jolloin päättyy töinen Srvuotissmm-nitelma
kohoaa karjan lukumäärä
27.5 miljoonaan,: mikä merkitsee iä-^
hes,28 päätä asukasta kohti. Vii­meksi
kuluneiden vuosien aikana vo-vat
karjankasvattajat liittyneet en­tistä
..lukuisenunin,:perustaniiinsa
yhteistalouksiin. V Valtio tukee kai­kin
tavoin karjataloutta." Se on pe­rustanut
nykyaikaisin konein varus­tettuja
heinäinkorjuuasemiai jotka
Itävallan pre&ämtU
saanut sydai&ohtauksen
WieBu " Itävallan C3-vuotias
presidentti Theodor Köroer sai sun­nuntaina
lievän Q^dänkobtauksen.
Virallisessa tiedonannossa «i mai­nita
)1(sityiskQhtaise^ sairautta,
mutta siinä ainoastaan tiedoitetaan,^
että presidentti on keskeyttänyt ke­sälomansa
ja matkustanut Muerte-gin
kylästä Wieniin saamaan lääkä­rinhoitoa.
kohtuullista hintaa vastaan huoleh-neet
tivat Itarjan talvirehun saannista. Sc
on perustanut yli maaniilottuvan
'eläinlääkintäasemien verkoston Ja
rakentaa karjansuojia lumimyrsky­jen
varalle. Ensi vuonna tulee täl­laisia'snojta;
olemaan j o 80,000 e l i 9
miljoonaa- päätä käsittävälle kar?
jalle. "
Lihakombinaattien, meijereiden
y.m. karjataloustuotantolaitosten
perustaminen on huomattavasti ko­hottanut
karjankasvattajien tuot­teistaan
^saamaa -hintaa-'ja paranta­nut
heidän toimeentuloaan.
HYPPATS PUUAUROJEN
JA RISVÄKEITTEN Y U
. Aikaisemmin ^ei';Mongoliassa har­joitettu
maanviljelystä juuri nimek­sikään;
Nykyisin valtion maatiloilla
on jo? huomattava kansataloudelli­nen
'merkitys ja: samalta ne toimi­vat
mallitiloina,, joista yhä yleisem­min
: paikoilleen asettuvat karjan­kasvattajat^
saavat' opastiista maan­viljelyksessä.
Toistaiseksi maanvil­jelys
on kuitenkin vielä- pääasiassa
valtion talouksien;varassa;N
taloudet.on varustettu täysin nyky­aikaisilta:
traktorei^ai^;'Ieildk
mureilta y.m. maatalouskoneilla. Ke­hitys
on ihypännytsuoraim nykyai­kaan
jättäen '"kokeilematta" puuau-rat,
T suäkeet yms. muinaiset 'väli-
SITA
TÄT
Otto Wille Kuusisen puhe .
Korkeimmassa Neuvostossa
E l L'SSOKt'T
Pastori oli saapunut vieraas
kylään saarnaamaan. Juuri ju
ta astuessa^in taan huomasikin,
tä hänen taskuunsa oli jäänyt i
tittamaton kirje. Niin hän k;
kin asemasillalla olevalta pjeni
pojalta:^.
— Voitteko sanoa missä on ix
konttori?
— Kyllä, tuolinhan se on suor
tuonne kahden katu neliön pää
— Kiitos; mutta muuten tie
tekö kuka minä'olen?
— En.
-
maan ja jos tulette tänä iltana
kolle minä näytän teille tie tai'
seen.
-r- Enkä usko. ettehän
edes postikonttooriini
osan
: Rooma.— Eräs italialainen tii
mies sanoi viimeviikon lopulla, <
hän on löytänyt rehellisiä ihmi
Tosiasrassa kokonaisen heimon
tä.
Kansantieteen tutkija prof. Ti
Tenori'sanoi löytäneensä reheL
ihmisiä kun hän matkusti Vene
lan erämaahan tutkiakseen Pij
intiaanien elämäntapoja.
Hän sanoiy että piarolaiset ku
vat alastomina, eivätkä ne tiedä
nologiasta'mitään: Mutta he \
viisaita ja henkeviä..
"He eiv^t kärsi ybteiskunnal]
epätasa-arvoisuutta", sanoi hän.
eivät tapa. He eivät j-yöstä. H(
vät käy sotaa; He eivät valeht
He eivät riitele. Ja he tunnon
kasti: maksavat velkansa."
Julkaisemme seuraavassa pää--
osan Neuvostoliiton Korkeimman
Neuvoston Jäsenen O. W. Kuusi­sen
puheesta, jossa hän Korkeim-:
man Neuvoston äskeisessä istun­nossa
perusteli Karjalals-Suoma- '
laisen Neuvostotasavallan esitystä
saada liittyä-autonoomisena tasa-;:
valtana Venäjän Federation yh­teyteen;
Puhe selvittää erittäin
mielenkiintoisella tavalla Neu-
' vosto^Karjalan kansallisuussuhtei­ta.
sekä> osoittaa sen taloudellisen
•f kehityksen/' ja'< sen f talouselämän'
lujat yhteydet Venäjän Federa-tioon.
. , ,
Mitkä olivat ne syjrt, joiden pe-'
rusteella Karjalais-Suomalaisen
Neuvostotasavallan Korkein Neu­vosto
teki' mainitun päätöksen Neu-rVORtotasavallan
lopettamisesta?
Tv. 24 pnä huhtikuuta ;hyvä;ksy-tyssä
laissa; mainitaan; että / liitto­tasavallan
Korkein Neuvosto on ot­tanut
huomioon seuraavat objektii­viset
tosiasiat:.
ensiksi se otti huomioon liittota­savallan
asukkaiden kansallisen ko­koonpanon;
' ^
' t o i s e k s i otti Korkein Neuvosto
huomioon kiinteän yhteistoiminnan
Venäjän Federation kanssa talou­dellisella
ja kulttuurin alalla;
KANSALLINEN KOKOONPANO
Kuluneiden kuudentoista vuoden
aikana on Karjalais-Suomalaisen
Neuvostotasavallan ' • asujamiston
kansallinen kokoomus muuttunut.
Koska liittotasavallan asukkaiden
luku on lisääntynyt venäläisten se­kä
eräiden muiden kansallisuuksien
siirryttyä Karjalais-Suomalaisen
Neuvostotasavallan työmaille, on
vuorostaan tasavallan kanta-asukkai­den
määrä suhteellisesti pienenty­nyt.
Käytettävissä olevien liUmää-räisten
tietojen perusteella liittota­savallan
karjalaiset suomalaiset:ja
vepsäläiset: muodostavat vain- nel­jännen
osan koko liittotasavallan a-sukasmäärästä,
kun taas muut kan­sallisuudet
pääasiassa venäläiset
muodostavat kolme neljäsosaa asuk­kaista.
'
Lisäksi on otettava huomioon, et­tä
myös tulevaisuudessa tulee: karjar
laisten j a suomalaisten määrä: l i ­sääntymään
hitaammin kuin koko
tasavallan asukasmäärä^ koska eri­koisesti,
metsä-, paperi- j a puunja­lostusteollisuuden
vjatkuv^v ;ilcasvu
tulee ;;yaaUmaan^::.r^
veljestasavalloista siirtyviä uusia a-sukkaita.
TALOUDELLINEN YHTEYS
VENÄJÄÄN - " -
KarjalaiSrSuomalaisen Liittotasa­vallan
muuttaminen autonoomisek*
si neuvostotasavallaksi ja sen liittä­minen
Venäjän Federatioon on tar-koituksen
mukaista myöskin histo­riallisesti
~ muodostuneen Karjalan
kansan jä suuren Venäjän kansan
taloudellisen yhteenkuuluvaisuuden
kannalta tarkasteltuna.
Kapitalismin olosuhteissa ei Kar­jalan
kansa voinut edes toivoa oman
valtiollisen hallinnon luomista; Neu­vostotasavallan
: aikana: Venäjän
kansan veljellisen: avun ansiosta sai
Karjalan kansa mahdollisuuden
muodostaa oman tasavaltansa. Sekä
kansalaissodan että suuren isän-mallisen
sodan aikana pelasti Ve­näjän
kansa usein uhanalaisena oi"
leen Karjalan kansan vierasmaalai­sesta
sorrosta.
Rauhanaikaisen rakennustyön ai­kana
on Venäjän Federatio antanut
ja antaa Karjalan kansalle monipuo­lista
taloudellista apua samoinkuin
Karjalan taloudellisen kehityksen
kannalta kataottuna välttämätöntä
ja arvokasta kaaderiapua.
Erikoisen merkittäväksi muodos­tui
Venäjän Federation sodanjälkei- :JBALLINNOLLISET
nen apu vihollisen tuhoaman talou­den
jälleenrakentamisessa, metsän
teollisuuden j a maatalouden koneel­listamisessa,
tasavallan: paperi- j a
puunjalostusteollisuuden kehittämi­sessä.'
<
^Mainitun avun turvin ja työtäte-r
kevien uhrautuvan työn ansiosta on
liittotasavallan talous jälleenraken-^
hettu suhfeellisenlybyessäajassa^ja
teollisuudc^n kokonaistuotanto ylit­tää
huomattavasti sodanedellisen ta­son
(v. 1955 kaksi ja puoli kertai;;
sesti Arerrattuna V.V1940)..: , ^. \ |
Liäio^avaltaän ?' oh;p'eiTistlfia
uusia, teollisuuden haaroja: paperi-massateollisuus,:
.talorakennusteolli-suusi
hydrolyyttinen teollisuus sekä
alumiinin tuotanto; parhaillaan on
syntymässä juontaustraktorituotan-to.
KULTTUURIYHTEYS
VENÄJÄÄN
Karjalan kansan sivistyksellinen
kehitys liittyy läheisesti venäjän
kulttuuriin;:; Karjalan tiedemiehet
kirjailijat taiteilijat ovat jatkuvan­sa
V kosketuksessa : venäläisten : t i ef
demiesten, kirjailijain j a taiteilijain
kans.':a ja ovat heille kiitollisia siitä
arvokkaasta avusta, jonka he saavat
luomistyössään. •
Liittotasavallassa toimii .suuri
tieteellinen keskus '-r-: Neuvostolii­ton
tiedeakademian osasto. On muor
dostettu- Jiokonainen erikoisopistor
jen 'Verkosto. Vuosittain valmista­vat
valtiollinen 'yliopisto sekä peda-:
goginen instituutti satoja korkeim-
, man koulutuksen saaneita •spesialisr
teja.
Voidaan yhteenvetona todeta, että
kaikld talous- ja kulttuurielämän a-lalla
saavutetut myönteiset tuloko
set ovat pidettä>ien läheisten talou­dellisten
ja kulttuurisuhteiden an^
siota. '•
Tasavaltamme
TEKIJÄT
muuttaminen au­tonomiseksi
yksinkertaistaa ha
nollisen koneiston ja tekee sen;
pidon halvemmaksi. Sen ansii
on mahdollista vähentää huomi
vasti :Jiittotasavallan hallinnoi]
koneistoa, yksinkertaistaa', sen.
kennetta, tehdä siitä joustavani^
työkykyisempi, mikä on XX puo
kokouksen päätösten mukaista.
Kuudennen viisivuotissuunn
man aikana tulee ta.savaltammej
ä tärkeät tavoitteet teoUisuui
maatalouden ja työtätekevien ta
dellisen ja sivistyksellisen tason
liottamisessa.
Viisivuotissuunnitelma eöelly
metsähakkuiden lisäämistä pi
toistakertaisesti, paperituotau
lisäämistä 1,8-kertaisesti, alumi
'l,6-kertaisesti sekä sähköenerj
lisäämistä.
: X X ^ puoluekokouksen päätö:
noudattaen tulee poistaa: vak
puutteellisuudet liittotasavallan
nisterineuvoston^ ministeriöiden
kä paikallisten neuvostojen toii
nassa. Useiden vuosien ajan ei
savallan teollisuus ole täyttänyt
tiollisia suunnitelmia, maatalou!
jätetty, oman onnensa nojaan; F
täväisten toimenpiteiden ansi
on' nyt näkyvissä merkkejä. asii
lan korjaantumisesta.
Esimerkiksi tasavallan teollis
on täjrttänyt kuluvan vuoden en
maisen puoli vuotistayoitteen;
prosenttisesti. Metsähakkuiden
vöite on täytetty 105 %, uitot s
vat huomattavasti .viimevuotista
remmin. Tasavallan kolhoosiei
sovhoosien : valtiolle luovuti
maidon ja lihan määrä on ylitt'
tavoitteet. Me toivomme, että
mä ilahduttava ^.kehitys tulee <
leenkin jatkumaan.
Tasavaltamme työtätekevät i
jnonivuotisen . kokemuksen . p«
teellä vakuuttuneet siitä, että j
jalan kansan tulevaisuus ja onn
kentuu kiinteälle i yhteistoimiu
muiden - Neuvostoliiton kans
kanssa, erikoisesti- Venäjän kai
kanssa.
Neuvosto-Karjala on ollut ja t
vastaisuudessakin olemaan kon
nistisen puolueen todella sosiaJ
sen leniniläisen' kansallisuuspp
kan eshnerkkinä, se on oleva cl
nä esimerkkinä sosialistisessa'
jestelmäsBä vallitaevasta suurte
pienten kansallisuuksien ybtei
minnastai.
PÄIVÄN PAKINA
Islannin ihme
Ylläolevalla otsikoUa kirjoittaa
Helsingin Vapaa Sanan pakinoitsija
Suti Islannista. Kirjoitus on mie­leltämme
mielenkiintoinen^ eritoten
nykyään^ kim äskettäin maassa muo­dostettiin
uusi hallitus, joka ei saa­miemme
tietojen mukaan ole miten­kään
suostuvainen siihen, että yh-
_dysvaltalaisilla asevoimilla olisi tu­kikohta
Islannin maan kamaralla. ^
V'Kaikkihan tuntevat maaUmankuu-lun
Nobel-palkinnolla:: palkitun is­lantilaisen
kirjailijan Haldor lÖIjan
Laxnessin teokset tai ainakin jonkin
niistä. - Näissä teoksissaan Laxnes a-vaa:
silmiemme eteen 'omalaatuisen
maailman, vuonojen ja tunturien,
jääaavikoitten ja kiehuvien lähteit­ten
\ maailman, jossa pieni kansa
sinnikkäästi piureutuu elämään, sy­västi
itsenäisen, :Menosti^:>l^^
senä, mutta nälkää nähden.
Tämä pieni maa ja sen sinnikäs
kansa on viime aikoina noussut maar
ilman valokeitaan muutenkin kuin
Laxnessin kuolemattomien teoksien
välityksellä, r Islannin pieni kansa
on näet tohtinut: uhmata suiurta
maailmanvaltaa, USA:ta. ja vaatia
sitä poistamaan miehityksensä ja tu­kikohtansa
Keflavikin alueelta. Tä­mä
liljas nousu, joka etsimättä tuo
mieleen paimenpoika Daavidin. l i n -
koineen -; ja ^: jättimäisen v Goljatin
panssaripaitoineen, : on ^kähdyttä-vä..
Se osoittaa, että I.slannin kan­san
itsenäisyystahto ja vapaudenha-lu
on sammumaton, v Se e i siedä vie­rasta
isäntää omalla kotoiselta maa­perällään.
Islantilaisten, suhdetta Amerik­kaan
kuvaamainiosti ^äskettäin Uu­dessa
: Suomessa julkaistu ^ artikkeli,
jonka on kirjoittanut: islantilainen
Bjami M. Gislason ja joka alkaa
näin:
"Näinä aikoina tapaa usein leh-distässä
maininnan, että Islanti on
vaiiTilranha;«a- Onko mahdollista
että kansa, joka on antanut omat
nimensä laaksoilleen ja kylilleen,
vasta nyt .muovautuu- riippumatto­maksi?
Vastaus on myöntävä, «mitä
teknilliseen. kehitykseen. tulee. Mut­ta
sivistysvaltiona Islanti on van­hempi
kuin Amerikka, josta se am-mentea
nykyisen teknillisen tietou­den."
Kuten; havaitaan;: islantilaiset oi­keistolaisetkaan
(olettaisimme näet
hira Gislasonin lukeutuvan oikeis­toon,
koska Uusi Suomi on hänen
artikkelinsa julkaissut), eivät hy­väksy
Amerikkaa sellaisena sivistys­valtion
malliesimerkkinä kuin esim.
meillä näkee sangen usein tehtävän,
vaan suhtautuvat siihen melko krii-tillisesti;
Ilmeisesti heillä on mie^
hitysvallasta myös lähempiä oma­kohtaisia
. kokemuksta kuin meidän
"sankarimatkailijoillamme", ; joita
rapakon takana kuljetetaan riemu­marssissa
r juhtapäivällisiltä juhla^
päivällisille j a jotka eivät jo ohran
jyvän takiakaan aina pysty katsele­maan
oloja ja ympäristöä tarpeeksi
selvin- silmin.
: Haldor KiljanLaxness kuvaa kah^
dessa V teoksessaan amerikkalaisen
elämäntavan tuhoisaa vaikutusta is­lantilaisiin.
Toinen on romaani
"Atomiasema", toinen Suomen Kan­sallisteatterissakin
esitetty näytel­mä
"Hopeakuu" Kummassakin te­oksessaan
Laxness purevalta satiiril­laan
ruoskii politiikkaan kytkeyty-
-v=a-n* kaupallisen kulttuurin ja sen
rappeutiimisil,miöiden : seurauksia:
"Atemiasemassa^ mennään suoraan
asiaan ja osoitetaan islantilaisten
isänmaan kauppiaitten kyynilli
heidän neuvotellessaan ameri
laisen miehitysvallan edusti
kanssa ja heidän piitteamattoT
tensa oman kansansa mielipit
ja yhteisestä hyvästä. Uskon
että nimenomaan "Atomiasem
on ollut melkoinen osuus Isla
äskeistenvparlamenttivaalien lo
tulokseen, jossa' oikeistolaiset
maankauppiaat kärsivät täydcl
tjrmäyshäviön.'
Kun veli Tutka eilen :
tehekkikirjaiUja Hasbekia ^'Kui
sotamies" tekijää ja hänen o!
taan yleisen mielipiteen raken
na, tuli etsimättä mieleemme,
ness, jonka merkitys tässä miel
on täUä hetkellä ja nimenomaa
massa niaassaan vieläkin suure
Hashek naUraa sotilasvalalle,
ness panee sen satiirillaan niat
sL Molemmat ovat juuri niitä
jaiUjoita. joiden teosten t u l i s i*
nimenomaan
työtätekevien kä
Kun'kesälomakin on parbai]
sangen mbneUa j a toisilta se on
lä edessäpäin, i rohkenemme s
telia matkaeväiksi molcmpia-
Etashefc antaa hyvän taulen,
ness ryydittää suolalta ja pipi
la. Ja samalta tiellä selviää n
mitä on senilnuön takana, jot;
kypäivänä nimetään "Islanni
meeksi".