Vapaus, September 13, 1952

              i
' fiunnuntaätiä
sv«t Ck)IoniaI itusti
räjäyttäen teräkses.
1 rakennetun kasa;
j a vieden saalUnaiiiil
"*» JoJ» edustaa
yppäsi Lohjan Loa..|
pituutta 754. A.
Ii toiseksi tuloksella
' goooiessa (nezauii;!;!* kiinalaiset
l^cBantalteilijat ovat tehneet lähes
- kiertomatiua.
allismtia
las:
skettisotiiria*
painos»
- Sid. $2^0
»mielikuvituksen
aaanin kultakau^
I S " , joksi klfjälHi
kuvaa '^Kolmesa^
•an" vallatonta'
kapinaUista ai-'
Richelieun Rans*>
. sukupolvet ovat
ä, ihastua ja hal-hulmia
seikkailu-
(, Porthos-jättUäi-
•non Aramlksen ja
Jlaisen D'Artaga-unas
loihtii väke-irkipaivaisyydestä
atehipaavan tun-iln
tuoreutta el
inyt, siinä on säi.
i kuohuvan elä-
•sen:
i T IE
Intanid. 51.00 .
Metsien humina'
ulee" ilmestyivät
sm sarjassa. 'Ai-aman
inahtavan
ota lienee maail-myyty
yhteensä
kappaletta,
essakinontässä-voimaa,
vauhtia,
nnan viehätystä;
)YDÄLLÄ
atanid. 51.00
ainen lontoolal-a,
järjestää kuti
lenkilölle; -joit^
in ns. 'vainukoi»-
likana, kesken
1 Shaitana . el
i etta hänet oa
)istoIla. Mutta
a visainen pul^
laisia todistus--
massa.
itteella:
5USIIING
DIMITED ;
yi Ontario ;
on ulottunut kautta kaupun-ÖB
» Ja suurempien maascdtupattka-
Lanöen etelästä aina Kemijärvelle.
»oaussalmeUe ja Kuusamoon astL
K«a8n vierailivat kiinalaiset t a i -
l^tet 22 palkkskaHinalla.
I^iscudulla olivat «rierallljat aaa-
Ltancet yhtämittaista, suurcninols-
L menestj^tä. jollainen vain har-liffin
tulee Suomessa taiteilijain psak-
L BoomussabneUa j a Kyusamoss».
nyt ensimmäisen kerran: v i e -
1^ ulkomainen taiteilijaryhmä,
\amA ihmisiä esitystä vkatsoinaan
La 300 km. päästä, jotacut käveUen
ihntlset. olivat nU&bmostunetta kU*
nalaisiien ikiiraitfMan fc^
seea^pofhJäutuTiin esitsrksUn^ etteivät
tahtoneet lalnkBan /lahteä aalistt^ ja
sttosionQsoittfksista~*«i^tahtonut tulla
Icqipua; Kaikkialla. 3deis9 totesi nSb-
TOensä aimrtlflatulstaj te
ta. jonsräi taitorilliBiarSUQVititiESift seu^
rattiin henkeä pidätellen.
Esiin^inistea 73rtate(yterä^^^^o^
tetty .^ikm» :i (Pi»ikk^innlH9 myOs
K i i n a n kansantasavallan: r a u h a n i ^
tä selostava iv^okovanSarttdy.
. XiDpuksl kiipalaisei t a i t ^ a t esiin­tyivät
Helsingiäsä ensbi suuressa
lke5si]ha]lissaiiä:sil7ten viimeisen kerv
rah saaden
suuren tunnuätiäsen o s a k i n.
msi julkaisu on
mltava *
IsdOTuan Kiinasta
-Toronto. — Canadian BoOk Service
50 ilmoittanut .täällä, että Shang-iulssa
on lyhdytty K i i n a n huolto^
ijirtituutln toimesta jidkalsemaan
englanniiddelistä julkaisua,
nimi on "Ohina;Reconstructs",
joka ilmesl^-y kuusi kertaa vuodessa^
julkaisun tarkoituksena on kertoa
ffljlanninkiellselle maailmalle »ai-fflh
taloudellisesta'kebll5*sestä,yli-tii^
itmallisesta keM^ksestä -ija
tahsanhuoUosta kiinnostavien k i r j o i -
ttstfin ja kuvien avulla. 6e julkaisee
o y ö ^ edistystä taiteiden j a kirja!--
lisBuden alalla. Julkaisu esitiifö
maulle maailmalle mySskin ne miehet
ji naiset, jotka ovat jdhtavana vol-aanä
siinä (valtavassa .uudeUeenirar
Itonnsfyössä. mikä tapahtuu Klinas-a
elämän kaikilla aloilla.
Tätä uutta Julkaisua kustantavan
Cbina Welfare Instituten ptdieenjoh-
I tajami toimii 6oon Chiog !Ung (ma^
damö^SunJatsen), Joka on tunnettu
pitkäaikaisesta :Ja laajasta toimin-'
nastaan Kiinan kansan hyväkst
KklUmmppmtä
on ilmestpiyi
vierastarpeiksi
Olympiavielralta silmälläpitäen l i e ­nevät
syn^ncjeet ne pienikokoiset jaf
haoska-asuiset kirjaset. Jotka kulu^
vana kesänä ovät Suomessa tulleet
markkinoille esittelemään suomalais­t
a kulttuuria. - ;V«tmasti niillä on
kuitenkin' käyttöarvoa : jatkuvasti,
varsinkin vieraita sUmäUäpitäen.
Varsin päteväi kirjanen on; tAleksis
Kiven seuran ja Bäsingitt Yliopis­ton
julkaisema kirjanien .''Aleksis K i ­ven
mailla^'. Liyhyt m u t t a asianmu­kainen
selosius. K i v e n elämänvai­heista.
Kirjasen teksti on j a n o Kauppisen
pätevää käsialaa. Oppaaseen liitisry
kuvitus Ja k a r t t a ^runoilijan tiestä".
Lopussa o n lyhyitä otteita j a repliik­kejä
Kiven teoksista kolmella kie«
leilä.
Julkaisun tUadshlztta on $130 vuo­dessa
täi ^.75.':!;kahdesia vuodesta,
tilaukset on lähtitettävä osoitteella:
Canadian Sook. Service; 68 N a im
Avenue. Toronto, Ont.
1917
DRESSING
KA^fPAAMO
i.omist.
9. Iokak.8p.
EM. 6-4311
5728
ronto, Ontario
M BATHS
r Street
itario
r:
ätalna 3-U Ip.
i.p.
1 ip.
italna 3-12 lp.
taina l-12tp.
1 2571
1952
BS-viiotiaalle
VAPAUS-LEHDELLEMME
Tervehdimme ja omilttelcmme VAPAUT­TA
35-vu6tisen merkkipäivän johdoäta ja
toivotamme sille menestystä taiotetussa rau-^
han puolesta.
Lehtemme Vapaus ilmestyy erikoisena SSryuotjs-
' juhlanumerona Idkalcuun 30 pnä 1952. -Tässä juhla­numerossa
julkaistaan ;^ksityisten, järjestöjen j a
liikelaitosten tervehdyksiä.. Yksityisen tervehdyk­sen
alhaisin hinta on 25c. / ^
Tervehdyksehhe voi olla myös^ sämftlla i^htymä-päivälahja
oman lehtenne taloudellisen asemto'
tukemiseksi! ' ' \ '
XERAkjANNIMI
laeednkL — Plenl joukko teatteri-j
a eldkuvaväkeä piiritti syyskuun 3
pnä kiijaiUja :^eUa -«Vuolijoen K a n -
santeatten--^ayöväenteatterin järjes-'
tOmfissä inUmlssä' fcahvKUalsuudessa
ennen i^r^lskavuoren JBetaa" esitystä^
HeUa WU(dt]tikl. joka ivalkeista sulis­t
a tejdbrssä hatussaan j a vaaleassa
pavussaan oU tyylikkäämpi k u i n k o n ­saan
j a -Itsädn välittömästi ilolnej^ ja
hämmästynyt palautuneesta te^vey-^
d«st9äa,reU'jo tuisien, kJb:^ ja
f animäten suunnitelmien keskälä.
FalkaUa ott paitsi teatterin pääjoh-t
i ^ a ' Veistäjää «ja J o b t ^ Gloty
I«ppästä myiBs S P : n toimitusjohtaja
SSOäsäk, Joka neuvotteli joistakin
^metan"^ fUnuuiksen
•^:elakttvairNiäEavuaeren;Heta'^ saa­nee
exvsl-lltansa Jouhipäfvänä — ja
ap:n n^mri ohjaaja Matti Kassila
pohtL "Kuunsillan"; f Ilmauksen ulko-kuvauspvtlmift;'
.TOmäkin - WUoUjokl-fi&
ni valmistuu syyskanaien kuluessa.
K i r j a i l i j a •WuoUit>ki kertoi uusista
suurista näytelmistään, jotka ovat
juieci ; valmistumaisillaan, vieläpä
kaksi'kdkoiUEOt näytelmää samanai-kals6^
tt Toinen^
-jair >aopullise3tl ^vHmeinen" näytelmiä
"Mitä nyt. iNlsUsavuori?- Malvlinan
pojan tarina nykyajpui ongelmia
pohtivana näytelmänä. Toinen on
näytehnä-J: V . Snellmanista, j a sen
^iitJalllJa' - kertoi aloittaneensa jo
a030-Iuvidla. '
Unkarin kansa on varmmu&kmUstm
ia rakastaa luonnollisesti oopperaansa
Ronhan, uuden
ihmseny paremman
ismisk. puolesta"
Karlovy Varyssä pidetty 7. elokuva­festivaali'
päättyi elokuun 3 pnä.
Festivaalissa oli eri maiden edustus
erittäin vahva, sillä kaikkiaan 26
maata oli edustettuna. Idjyftskin K i i ­nan
Kansantasavalta j a Pohjois-Ko-rea
olivat edustettuina.
' Tämän ka'nsainvä3isen festivaalin
tunnidc^ena' oli tänä vuonna "Rau­han,
uuden ihmisen, paremman Ih­miskunnan
puolesta". Palklntotuo-marikunnan
puheenjohtajana toimi
Prahan musiikkiakatemian rehtori
Brousil.
: iN.s.: "suuren palkinnon" sai neu­vostoliittolainen
elokuva "Unohtu-'
maton vuosi I91d". Myöa palkittiin
Itä-Saksan elokuva "Me ; olemme
rauhan puolesta", italialainen " H u o ­mio,
rosvoja" ym. '
; 'Suomen ensimntäfnen sanoma-^
lehti 'Suomenkfellsfit Oletosanomat"
alkoi Ilmestymään Turussa 1776 —
kaksi kertaa kuukaudessa. :
HeldttU. — A i n a siUoin tällöin sat^
tuu lahjakkaalle suomalaisnAtöselle
tai ^uondiaiseUe avautumaan kain
^94us^ jLle " s y u r ^ K n a a l h n ^ " .;
harvinaiseen mahdollisuuteen kehit­tää
luontaisia lahjojaan j ä tuUä e h ­käpä
kuuluisaksi. K u n : reportteri
istuu vast^«)S&tä kultakutrista Anneli
A a r i k a n Budapestiin valtionoopperan
laulajatarta^ joka kertoilee konsert­tinsa
kyxmy^Uä vtdcforin^Uanyksi-
Sän j a lauUcjattaren tarinaansa.v ei
voi välttyä adatukselta.- että onni on
tässä tapaiäcsessa. potkaissut aivan
oikeata henkilöä, lahjakasta j a tar­mokasta
t a i t e i U j a a , ' j c ^ pääsee u r a l -:
laan pitkäUe. _
Budapestin oopperalaulajattaren
koulutus, joka ani haipvoln avautuu
suomalaiselle Artolle, e l . suinkaan
meikttse «Ruusuilla tanssimista, vaan
lujaa j a määrätietoista opiskelua ja
työtä. Annelille se alkoi oikeastaan
ylläittäen. K u n hän «lokuussaf WS
päätettään Sibelius-Akatemiassa ne­livuotisen
oppikurssin j a annettuaan
menestyksellisen ensikonserttinsa,
lähti iDnkarttai nuorisofestivaaliin,
hän aikoi vain osallistua yksinlaulu­kilpailuun,
niinkuin .tekiidn; Hän sai
3. palkinnon, mutta hänen kykynsä
tuli myös huomatuksi j a ; Unkarin
valtio, ^oka: huolehtii valppaasti
nuorten kykyjen -opidielumahdolll-;
suuksista; taitJosi häneHe vuoden va^
paan opiäcelun Budapestissa.
Tästä alkoi Ahnelhi opiskeliJbika
Budapestin: musiikkikorkeakoulussa,
oopperaluokilla. . Ilyöteliästä, muita
myös menestyksellistä'alkaa,'-fcuten
viestit Jo aikaisemmin täällä ovat
kertoneet. K u n opinnot menestgrl-vät,
jatkui myös oleskelu Vnkarissa.
Kahden opiskeluvuoden perästä hä­net
jo kiinnitettiin stipendiaattina
Budapestin valtionoopperaan, ja" kun
hän viime keväänä suoritti musiikki­korkeakoulussa
diploomitutkinnon,
hänet kiinnitettiin oopperan vakinai­seen
^henkilökuntaan.
Tätä voi nimittää nopeaksi Ja i l a h ­duttavaksi
menestykseksi xmorella
laulajattarentatpaleella. J a lomamat­kallaan
kotimaassaan hän-muistaa
konsertillaan myös suomalaista ylei­söä.
^ "
^Kaiidlla musUkklkoikeakoulun qp*
.pllaiUä on Arapaa opiskelu j a tiseim-tpat
saavat v i ^ < vsOtion Istipendln.
iBnsjjromälqinä opiskeluvuosina; työoh­jelma
on hyvbi.tlukka ja laaja, siinä
pn paitsi omaa,'alta pianonsoiton
harjoitusta; plastibtkaa, teoriaa ja
tletenkib \i]k(»a3uaalai6eUa kieliopinto­ja,
sillä, aivan ummikkona on mahdo­tonta
onnlstda.^
- Aimell Aarlka kertoo, ettei hän
mennessään '-osannut -^sanaakaan
maan kieltä. mutta> nyt hän laulaa
o s a n ^ unkarinklfeleUä. EnsMnmftlAes-
8ä oogpperaosas^ KadilKSka iPäUn fcoo-inilUsessa
oopperassa unkarilaisena
tqlonpoikfllsnaisetia taisi väi^äxi ijä-xiistää.
mutta. l u i S u ^ siltä vatn
mi
> Stipendiaattina voUejSsaan Anneli
Aarika • la\ilol mn^ ' T^ltikan osan
'iNaamtohuveissa* Ja. Bothan "Se­villan
j parturissa" sticä, pl
t^täviä ''Travlatassa'^ j a '"Lakmes-sä".
Alkavana työkautena hän saa
laulaa rrnihadmuin"Azuzenan, jon­ka
hän ---toisen näytöksen osiäta;>-*
esitti dlploomitutkinnossaafi hyiväUä
menestyksellä. ' \ , , '
OUpNPKPABRBINA A KA. N. SA< ,R AKASTAA
TJnkarln valtionooppera, maan a i ­noa.^
on' tävättonfan suosittu, kertoo
laulajatar. Se esiintyy päivittäin
kahdessa eri, paikassa; paitsi ooppera­talossa,
myiä« kaupunginteatterissa,
idiääa yhteensä* on m. S,000 katsoja-palkkaa.
Pääsyliput on aina myyt^
loppuun; senkin • vuoksi, ^ kun autirl
yleisö voi äaada niitä -halpaan h i n ­taan.
On n.8. -«ärjallppuja Ja' suuril­l
a työpaikoUIa.mVytäm lippuja. Tun^^
tuu kuin koko kansa kuuluisf oog^
peraylelsöön, j a Unkarin kansan m u ­sikaalisuus
onkin erittäin kehittynyt­tä,
toteaa -haastateltava.
Oopperan henkllökiuitaan kuuluu
n. 1,200 henkeä Ja se on sittenkin
Iliän pienii Vsein oon?eran taiteili­j
a t kiertävät myös maas^tua, aina
saaden : suurenmoisen yleisömenes­tyksen.
oopperan ohjelmistossa o n ' koko
klassillinen repertoaari. Uusiakin n i ­miään,
kuten Kodaly j a Kadoska,
Ja baletti kuuluu oopperan yhteyteen.
PAIKKAKUNTA
KmJOITTAKAA NDttET HTVIN SELVX^TI
Nisn 9 0
sa,B.Ä.
or, Notary
[NEN
ES
2
e.. Toronlo
z J
LON
>ISSA
12, Ont.
yskä
ppalaisilla
n reseptin
i jokainen
tuntenut
t«ille pai-
;una joko
i4kert2l
Nf aiheut-Ä,
nenä-eääkurk-imassa
ja
•akivussa,
ä kurkun
lihin tar-
, ettäeu-löytäneet
'anadassa-
Ivella ja
imänkal-
SVEN- MÖLLER KRISTENSEN: .
Kuka on kehittymätön?
BeriilnL — Tämänvuotiset Uepzi-
^ messut avattiin tJc. 7 pnä vam-päämlnlsterl
HaUn toimesta.' ZiBsnä
Itä-Saksan presidentti Pieck. Neu­vostoliiton
lähettiläs Semjönov sekä
Neuvostoliiton, ^ o l a n . Romanian ja
Bulgarian -valtuuskuniien edustajia
ynnä 19S lehtimlestä eri puolilta E u -
ro<n)paa.
UDessullle on 6.000. toiminimeä aset­tanut
tuotteitaan näytteiUe sekä'Xtl^-
Euroopasta että myös englannista,
ftanskasta. Italiasta. Bägiasta.~^<^
vallasta, Hollannista ^ j a Pohjois­maista.
sila;'. Jonka ohella ^liin paUon luon­nollista
maallisuutta on t e b ^ «la-arvoiseksi
jAsyntlselisi: j a {kapitalis­tisen:
yhteiskuntajärjestelmän^ viioksl
Tällä vuosisadalla me näemme
maapallon hIstorlMi snnren
edistysaskeleen: KUnanvsllankQ-
'. moubken Ja monien Aasian -ja A f ­rikan
maiden vapaostalst^t ja
- kapinaliikkeet. Euroopan herruns
on ' sortamassa.- Samalla knn
: maaliman ilma'puhdistan poliitti­sesti
Ja taloadelllsestf, on taleva
aika,- Jollotn- vanhat, vuMlsatoJa
•l qnjässä Ja valli» ynuaärtämystä
eläneet kotttoorit kohtaavat t o l -
' ' senas Ihmeellisen monivivahteisesi
; B a ' j a hedelmällisessä yhteistyössä,
Vapantoneet kansat talevat omak-:
samaan. paUon/Enreopan k<Ae-
' mubslsta. Ja enrooppaUdset tule­vat
haomaamaan, että heillä on
/paljon, opittavaa, maitta. >
Euroc>ppalaiset ovat aina koristel­leet
vaUoitus- j a n'östäretkiääti ja^
kaupp^sopimiAsiaan kauniilla pu-^
heiUa sivistyksen, kulttuurin; Ja k r i s ­tinuskon
tuamlsesta värillisille Ican-soille.
Vain (Euroopan, kulttuuri oU
kulttuuria. Toiset olivat villejä, p r i -
mltUvislä. luonnoi^umsoja. verenhi­moisia
j a taUcauskoisia. Ihmissyöjiä
Ja orjienisäntiä.- taikka rappeutuneet
kulttuurinsa paheellisimteen j a mys-tikkaan.
^ JSuroopasta tuli todellinen
edistys—- raamattuineen, ruokkineen
j a tykkeinran. ^ A j a n o l o o n euroop­palaiset
ovat'.tulIeet. varovammiksi ja
vä^hoitmnhiksi.'heidän ilmeensä isäl­lisen
siioJelevaksC j a heidäOrUusin' Ja
kohteliain nknitykseösa-dn" "kehitty-mättömät^
määt"., Monissa yhteyk­sissä
tämä nimitys ' on paikallaan,
mutta ilmaisee vain osan totuudesta.
SUhen sisälQry yhä 'Vantiaa ylimieli­syyttä
j a piintynyttä sokeutta.
Ulkona maailmassa Jondomme
pakostakin korjaamaan konlBkäsi-tybsiärame
"prfanlUlvisistä Ja py-aähtynelstä*
koltteoreisfa; Voden-aikalnen
taide sekä tiede Joka on
tntklnat entistä tapoja, ovat J«
- : aikoja antaneet tästä vamltaksen.;
Taiteen jouduttua meClä Icrilsiin
ovat monet t^T^rmättdmät sielut löy­täneet
lohdutuksen "primltUvisestä",
neekerien taiteesta j a luonnondcanso-'
Jen moraalista (voimme helposti to-*
deta tässä suuntauksessa piilevän ro-^
mamiacan. mutta se o n oire), j a v i i ­me
sukupolven aikana kansantieteel-linen
ja antropologinen tutkimus
ovat auttamattomasti paljastaneet
eurooppalaisen Itserakkauden. Olem­me.'
katselleet- muita;Jculttuureja o-mien
silmälasiemme läpi emmekä
kositaan-ymmärtäneet niitä nlidn»
omien edelly^fsten pohjalta.
Eiu-ooppalaisia silmälaseja värittää vinnyt 4caildkiaina eikä henkinen yhtä
käsitys, että me meidän 'maanosasi raaistunut. iEJurooppa on «yhnyttftnyt
samme olemme saavuttaneet kehi- loistavia: aatteita j a .persoohalUsUuk-l
o ^ e n huipun. Väärä darwinismi on sia. suuren humanlsnyn, joka kyllä
tukenut tätä. pönkittänyt meidän vaikuttaa maalhnan menoort. mutta
tärkeyttämme, j a antanut filosofisen
naamloltidcsen imperialismille ja
raa'alle siirtomaapolitiikalle. >
Kannattaa mainita, tieteen kan-nlaksl,
että bomanlstlnen tiede Jo
kanan sl^tea -on lakannot sovel­tamasta
kefaltyfloppla . fcalttnarin
Ja talteen maailmassa.
J a nyt kahden maaibnansodan jäl­keen,
lienee kaXklUe selvää, että ylis^
tettyä eurocQjpaJaista kulttuuria ovat
vaivanneet katastrofaaliset pecus'»
hiei>i^»det,: t k J ^ J ^ a ristiriita, joka
Johtuu siltä, että me toltoalta olem­me
kehittäneet ennennäkemättömiä
teknillisiä tietoja Ja taitoja, j a että
me toisaalta cderamefcehtttäneet sel­laisen
epäinhimillisyyden. mahdoSl-sesti
koko maailman.;väestöön. Voi­daanko
tätä sanoa kulttuuriksi? T o i ­senlaistakin
kulttuuria voi olla.
On ero olneelltoetl» (teknilUsel-lä)
kntttouHlla |a henkisellä (rao-taaibelte.
WhfanlllliiBllä> kalttaa-rina.
Ssmefn-kain on.er» älyllä
Ja sivistyksellä.
EUroQppahanon - lyönyt historian
ennätyksen aineellisessa -kulttuurissa
teknlllisine keksihtöineeh rtja ^ lääke-tleteellisine
saavutukslneen. j a tässä
yhteydessä olemme. tot^uieet pitä­mään
kulttuurin tätä ^puolta kaiken
kulttuurin mlttapmma.iilit&uln ame­rikkalainen
mainos esittää jääkaapin
j a näköradlokoneen täydellisen on­nen
;tunnuamerkkeinä. Sorretuille
kansoille Euroopan sUitomaavtdlat
saarnaavat t e k n l ^ n . autuuksista,
vilpittömästi -Ja vilpillisesti, houku­tellen
j a uhaiten, kuten eräässä äsken
näkemässäni ranekalaisessa doku-mentaarifilmlssä
Madagaskairilta, jos-jökä
;eT0ttaa IhnUsrt heW
tään..heidän työkaluistaan, 'hetd&n
tiyönsä tuloksista.'
: tapana on^syyttää^k^^
V « i m i l ^
fetvät iljbnäiMit:'o^^ ei
^:;vät':eiei VnUlOBnr^^
täytyy olla ^ n i i l i ^ ; t y ö^
nähden, Joit^käy^tään.. .
gESxv tanvit^^ :et«ä
useimpien Ail^ltun i ja^
alneällnen; feulttiiiäri ön alhainen ja
että niillä on pakottava tarvio jppplä
Iluroopälta tässä siihtees^ Niiden
ongeimiM; rav^
bj^toiian ; sdal^ Wai isiisi s ^ l äi
Mutta tosiasiaUinen "kchittymättö^
tmrys" älköön. saako möitä unohta­maan,
että edessämme ön möhlvl-vahteisia;^^!^
myös sellainen eiämäölfiheisyyis ja
moraalinen tajio.jtdca saattaa meMän
pöyhkeilymme häpeään. .Meidän ^rirr
hepftätelmistämitte^
merkiksi Ausixalian neekert^^^^ täinä
kansa, josta jb kaulcaisista »joista
lähtien on puhuttu iniiä halvekstyim-min,;
j a Jcä»'aineellisisötl on Arvo­asteikoissa
äliinpahä, mut^t^ joka W-hemmin
tutkittaessa on osotttänut
omaavatisa hyvin monisäik«|fito.: eri­laistuneen
j a varsin koikeäffe icäilt-tyneen
henlkisen kulttuurin. ; >
Meidän p l i n l y n e e t M i ^ ^
: . ^ b v a t ; , o M l ^ n t ' : . V i U ^^
.^^vkansb^
'i:'-'-:Ibsnsojb»'''Jc^k^ paS^iA^i^Mi^
sotaisia tdtoja,^^
tehiv
^jbn rainhialliti^
nlaUlsenmui^ fcäsUykset kansojen
. olkeakslsta: tiic^ .enrooppalabllle..
Amerikan hitiaanit eivät olleet sel­laisia
kavalla j a vereohimbisia puna-nahkoja,
kuin lukemattomat romaa­nit
ovat meille uskotelleet, vaan i h ­misiä.
Joiden ajatustapa oli paljon
hienostuneempi Ja arvokkaaoipi Iniih
valicolsten maahantunkeutujain: iiro-keesien
vlidenyallaftiilttb rauhan ja
turvallisuuden sädlyttiUniseksi alueel­laan
on kuuluisa, j a samanlaisia so­pimuksia
Ja ystäyysliittbjä tunnetaan
ei vain intiaaniheimojen kieskuudesr
sa, vaan myös Afrikassa j a Polyuee-siassa.
. Yksityisten helmojen Ja viUtiol-den
kesldnätnett yhtelMaiuie > -
harvoja p(M(kkeaksia Inktianotta-
^ matta — bn t i ^ e n katai;.meidUlo
tnntesiamme. . Q n Ja
köyhiä, J o s l n u l i y v b r i k k a H ^
hyvin kdyhlä, matta el ole sel­laista
yhtdflkoniulllsta Ja fcoH-
-;';tmvlBta:'Croa'knln/n^ '-.'{./k-'':
Julkinen elämä oh yhteistä. Juhlat
koko kansan juhlia. Eletään lähei­sessä
kosketuksessa toisiinsa, m a ^ n
j a luontbon. Olemassartössa bh r a u ­ha,
jolla on räikeänä vastak(ditan8
eurboppaJaisten sairaus, levottomuus,
rauhattomtms, tyytymättöhiyys- K u n ­nioitetaan
^eläm&ä, flcasvuUlBuutta,
elähniä, lapsia. Elämänmyönteisyys
näkyy etenkin taiteessa. Jossa' yleensä
oh sellainen Ibhaisun rikkaus, käsi­työn
korkea laatu Ja yhteiskunnalli­nen
sisältö, joka Euroopassa on kado­tettu.
'.JNe, jbtka ovat nähneet esi­merkiksi
suuren kiinalaisen elokuvan
"48 kansakuntaa", ovat saaneet unoh-
JoOola aunäknltenkfn nll» tärkeä J ^ ^ ^ JJS^^i^ltÄ itt«u »i ^ teisestä j a elävästä kansantaiteesta
Neuvosj^ltiton filmitaide on tuot-,
tami^tmaailmaUp monta l l l m i a , J o i -
laisia i^st3V vvabnistamäan vftln: so-slallsUsen
maan taiteilijat. oi?
Ihme. että kansainvälisissä fllmficll-!
pailulssa Neuvostoliiton filmit ovat
Voittaneet ensimmiUsiä eijojai '
' PathälUäan Nem> Yorkissa Stanley
eUkynrateatterl8sa< esitetään ensim­mäistä
^leitaa tällä «nancereellättuttft
Aeuvxtttbfiimiä ' 'Smrl kgnser^"
(Qreot Cdneert), josta Daily Wor-ktoin
tunnettu filmikritiikS^o David
Platt pn antanut seuraavan kuvauk­sen:'
iAlel^e.in kaksi tuntia neuvostoliitto­l
a i n e n ' ^ u u r l konsertti" hämmästytä
tää Ja' Ihastuttaa katsojia mainiolla
muälkaalliseUa ja näyttämöllisellä
taideluomuksella.
Amerikan muusikot, näorttellijät ja
tamBUat,oppiIaa/t j a teatterissa kävl-m.
teaAteri j a baletti. -Uytävät tästä
.^5a««wstia.*onse?tista" xUjkalta aihel-;
i», xajatoxttiai^nautihito^ Ja vertaansa
vailla olevaa iätdeita.
Me emme VQI muistaa mitään v i i ­meaikaista
Hollymroodin fUmift' mitä
voitaisiin verrata tähän vailcuttavaan
f ilihilh eri flctmsallisuuksien musilli&l-j
a teatterielämiä.
Filmissä esiintyy muutamia par-:
haimpia Neuvostoliiton laulajia «j»
tanssijoita: Beisen. Pirogov. Mlkhat<^
lov, Kozlovsky,. XTlänova. Lopedhins^i
kaya, Pilsetskaja.
Pirogorv ja Mikhailov esiintyvät
Borodinin Prinssi I ^ s s a , .voimak­kaassa
oopperassa, jossa kuvataan-
IQ. vuosisadan VteniKJä» taistelua P o -
lovtsinin paimentolaisten hyökkäyk­siä
vastaan, Kdhdkohtlna ovat k u u - ,
luisat polovtsUaiset tanssit ja mu*
siiklkl. Jotka ovat maassamme hyvin;
tunnettuja' Näitä ,.hurjia tansseja
eslttäväJt' mainiot tanssijat, joista
johtavin on kuuluisa ballerllna Le-;
peshittskaya, puettuina loistaviin k a n -
'salliapukulbln. NäyttämÖasetus on
mahtava j a filmaus erinomainen;
Matte Reisen, < jonka kuuluisuus^
NeunrostoUitossa jatkuvasti kastvaa,
kuullaan esittävän erittäin mestarll-tätä*
oopperaa- e l «k&npSA^v&y^^^,,^'
nautUmon. kun, hän laulaa L e n s ^ ^ ' U ' . , ;
aarian TldudkovskIn<>(^pp«^
gene Onestnlrtar.:VTb~ plsttfe"tm^'.\k'
mieltft *nMflfina<nwi^j^i^.»^ • - ' ^ ^
ääni on olkaktuitenmib
piaftä«#.'.. ;.ri: ;v
Nämä J a moniet txm^. « s t i g&seji^^^,•
mättävistä-kappaleista-^«umu^i^Af''''
talteilljoklen 'estttämfin&. .<m;'^^||«(^V^I' \
van koUeiktiiivltalonpoikteftHä -^i^ !
ahoin teattoih (hei^ökuhhim'ista>it
vyi^estä.'
faemnUn < kutsutääiMrvlemll^^ fcoM-^' i
tilvIUlalle'^ viettämään ao:'VubtfcJ«fii»' r / - ^ ' j -'
laa. (Laulajat sopivat yieiraUWl{^| .v ':
tä, tio^n oh jä¥j^tb^>ak#i»4i>i>/^
iiMa, joisa' lamaafit 'esit^Vät'-'is^<B«v-i f.:.::m^?^?m^^v ei­k
i n h>-vla lauluja tfa tansseja. Am*« > '*-^S
•mattitaiteiiijaillinaÄa^
.laulaja isbltilui^^M^Mllääb^
häntä? kiifb^tetclii^^ii^^
••*W8n; mjisliÄ
; tamaan: m p t l U n ^ ^ q ^^
ta kannalta. ' ' '•Vt l"^"^! l e l l ii
lMe:'baanane';m(»mä>tiröl43^
;muslikoh^t(attaM;iM^^
,btustUa:;NfeuvoBtpmtO|r;>tttte^
: run! J a u l i l i i n ^ ' i l ^ i § | ^^
;Wn:4a5hietd^(h^
Merrsaalnäu^
lammen" 'iia^dtiÄ
terissä ja^iiijel^':!^aii^^
r a t a . ' m a i h J Q i i l b | i ^^
kayaUe iii^Bmtfciäav^^
Veti eim^e$Mäi^^ |<V
•johtaja, ci:blb^vb!lÄ^^i»pÄ*^^
MiiffUltkflkon^^
tta3tttamöllä;,bän>o»^tu(kt^ka^«2t j
.ran m^hdbillsuu^la^jl^p^^fi^
:eräi8een ^§tf^^al^Ui^^
•mu?i*kkltaid*^a\!llÖi^|m^ ift i
Häseik ifomm' I(tl;(»t4^antaa mn- \ '
lisesti aarian "Sinä tulet päivänHsiiJ);UIeJati^nsmiild,q^VTjrttä^atittt^fv
i ^ n k e ä ^ metsäkuvBUksessa Olii^kanl llmsipiirt^. Ta|fai4'ci^\erlto imoti '
"Ivan Susanissa". Liian paha, k un
joka aikojen kuluessa on yhä enem­män
eristynort j a joutunut oppositioon
vallitsevaa, 'virallJsta kulttuuritasoa
Ja yldstä miellpidett& vastaan, jotka
ovat tulosta Sparin vuosisadan kapi­talismista
Jä häikäilemättömästä h i -
div^dualisnUstanUhm kuuluvine mp-raalisine^
tylsistymisineöi Ja elämäh-tyyteineen
periaatteiden "kaapata It­selleen^'
j a "oma suu lähinnä" mu­kaan.
-Eurooppalaisen kulttuu^n
pohjana pitäisi olla kristillisen mo­raalini;
jdka* korostaa puhtainta, ihan­teellisinta
lähimmäisemttkkautta,
mutta käytänoOssä dämme k a i katk-kien.
^)akristil^immässä maailman-koBcassa.
KrbAinasko on allstonot iaJkifl-nolbJn
JIa v«ort)tolln* sw w Jaet-ta
kakslnaismocaallln. Joista i p l -
n e n o n sannuntai- |a (<rfn^ aiicl-käyttöä
varten,; Ja koko sen iffuaam-t|
la^ keskmjT nhaP9«llmofwilll0*
sa selostaJa^yhtSmittaa huomautteli:
katsokaa^ mitä ranskalaiset ovat
tehneeti teitä, rautateitä, sairaäolta.
satamia! täanän kaiken kehittymättö­mille
alkuasukkaille f J a loppukuvana
mahtava tjidci, jonka putki tähtäsi
merelle. — el mitään erehtymisen va­raa.
Verisestä kapinasta (Madagaska­rilla
el sanaakaan.
Enroopassa on fcclittiynyttek-nlikiu^
nnstta motaaU J a i Q h l ^
Unen stflsiys J^Sjiy» JkeUttyndttä.
On tietenkin yleistämistä puhua
Euroos^sta j a eurooppalaisesta kult­tuurista,
sillä me oledoune jakautu­neet
maibhi j s luokkiin Ja pllrelhhi,
ahieelllnen kulttuuri e l ole yhtä le-iilSipyi
iaka-alalte.
NätTttää siltä kuin kapitalismi ja
feristtousko: olisivat llttoutuneetjät-tääläe^':
fcehUfämättä monia arvok­k
a i t a ^luonnönisia inhimillisiä omi­naisuuksia,
sellaisia. J o t k a edel^rttä-klrJalUJolsta
voi nähdä, cslmer-hiisi
ranskaa kirjoittavista nee^
kerelstä, että heillä on terävä Ja
armoton silmä viralllBten euroop­palaisten
;ilnilö|den Ja ajättehtifi^-
van inonnoltomhaksUle, kohtmt-tomaukslUe
Ja klnsaUlsttduUle., /
Be ovat oivhieet aurooppalaisesta
kulttuurista onvostelun ja jäikipe-rälsyyden,
kadottamatta, tai unohta­matta
omaa etevämmyyttään. j a he
osaavat Icäytt^ meiltä saamiaan
aseita < meitä itseämme vastaan. Näin
voidaan odottaa j a toivoa tapahtu­van
kaikkialla- maailmassa: että a r ­vot,
j^lta meillä on antaa, sulautuvat
niihlh arvoihin, joita toiset omista­vat.
Maailma on yksej^s — tämä el ole
mikään äskettäin Euroopassa keksit­ty
asla, vaan se voidan ltdcea mm.
tässä pienessä Ce|f(besin runossa:
"Granaattiomenassa on monta
sydäntä, matta ne ovat fcolkld po-'
naisia. Xukemattomat ovat Hunls-rodttt,
matta ponalsta nUden
kalkkien veri."
i i
mi
mattava S». •mjlBUufctitt'^ Itestt^ttts^:
Proköj^h^, opppei^an... liVtOBieasiijek
J u l i a ^ " , balettiesitysten; lilma«mliel>i
Esitys tapttibtuu^Bolqhoin''teatte-,
rissa --.tfimM^' teatterin n ä y t t ää
''mohdbjUs^tr 0i^iiiri^i^iihga»i t
j a kuii 8«b on filmatut'niiss Stro- ^
yeva, o n S ^ p f l e v i 9 *>«^tl nUn heh- »
keä salpaavan IhaiiaV pW& bn mah- j
dotontä sulftttoa «.^tä^ juurta bbfe- i
teosta yhdellä' näkebilsell^ Öi^ ^ r - *
peeuista o M t ' sm iuiJai] tar Kolme • , ^
kertaa. , ! ' ^ ' ^\ \ ^ ,
Tämä,baletti on, joutckpesttys, JössaE *
^slUityy ensiznmälae^'lljmjkm Pi|yt^ «
UJöM^ahaiettltonssijolt^soinee-"* ^
minen bn Ikäänkuin seturalsi"iBiseh-'ii . l-r-;
stehiinfili^'lltnm;my^£|lbda^J^^iI-[{; ^
man sanoja.-(^'^smne^^le looskaaii'» '
nähneet f i l m i t a i t e e ^ eätmekä näyt-^J
tämöllä.^ sellaista taossm ija täusilkinC» \
häTOonlM^^
Tdm^n rikkaan, i ^ U i k A m . j a UIa-j« ^
'Sm
M.
novan, ha^lerU^, Jonk^ kaunein Ja^i
kuuluisuus) ovat' tanm^qnUiset/ UnssljJ
antaa meidän teattdr^Qfemme,' oppl-^i
laillemme ,>ja'smiraajiUeimne pitkjia'*.
aikaa afjatt&slen ravintoa.
TYÖMIEHEN VAKUUTUSMIES <
W. " B I L L " ,q|,ER;.:
EBIKOISALAMME TALO- Ja HUOlNEK^UVAkuUTtSSET
AUTOVAKUUTUK8M
BABAA LAINATAAN antojen Ja iroklen ostooh «ekS mnlhfn
tarkoltakslln aototokaaksella
Box 273 PobeUn 8-1200
vättecvettä tunnetta j a tervettä kos-ketUala^
thmlsCaiVkciEkiuäisl^^ sekä
aunisten' Ja' luonnon välisissä suh­teissa.
(Lienee liikaa sanoa, että "eu­rooppalainen
kulttuuri" on elämänr
kielteistä (vaikkakin se nykyisessä
vaihe^isaan on. hyvää vauhtia me­nossa
siihen), mutta. elämän «nyön-teistä
se tustcin on. Ja t i e t ^ halvek­sunta
/«lämää kohtaan siinä tuntuu
k a u t t a a l t ^ : välinitämättömyys
maa&ista elämää' kohtaan kristiUi-seltä
näkökannalta j a väliivitämät-tömyys'toisten
elämää kohtaan ta­loudellisen
kilpaUun kaimalta. Eräs
Indilsi (ssr kysymjlEseen vaikuttava
tosiasia) onjse, että elämänpalvontaa
pidetään joirakm /pakanallisena", ja
että kulttuuridämässä puhutaan elä-mäj^
lvojlsta (esim. .Whltman) eri­koisella
eikä kovhi tavolteUuIla otsl-kolla.
/(BlämänpaJvonta on poikkeus,
erikoinen, ilmiö.
dhmlsteh koskettftsen toisUnsa ja
luontoon me: olemme menettäneet
monella . t a i a l l a : yh^Iskunnan oto-aUsokhUena,
kristiniukon Jyvkällä
jaoituksella l i s k o v a l s i h ^ J a flmaalU- i
"'
jättUäisvaltakunnah icalkilla kulmiin
la, sopUsointuisesti toisiinsa yhty­neistä
musiikista, runosta Ja tans­sista,
ja elämänilosta,' joka melUä
kuuluu historian Ja museoiden k a ­donneeseen
oikieuin..
Eurooppalaisilla, on-paljon opitta­vaa.
Ja vähitellen Bosiallsmtor,levi­tessä
maanosassamme tullaan myös
luomatm perusta sille, että me i n h i ­millisesti,
moraalisesti ja taiteellisesti
voimme Jälleen nousta nykyhetkellä
verraten kehittymättömästä tilas­tamme.
Emme voi Jäljitellä maailmaa
malta kansoja, matta dväfköldn
meitä tole rtti enemmän Innoit­tamaan
ne koUtanrlt, Jolta niin
kaoaa Ja niin väärfa otanme vä-heksyneeir
On liionnollista, että muut maan­osat
tulevat pitämään Eurooppaa
ajattelun, tieteen j a tekniikan opin­ahjona,
Ja että yliopistomme jatku­vasti
tulevat vetämään puoleensa
opiskelijoita; Mutta vSrilUnen maa­ilma
ttmtee katkerasta kokemukses­taan
herikisen imlttuurlmme helkr
koude> j a vääryydet, joten voimme
kai luottaa siihen, ettemme siinä
suhteessa tule Jättämään mitään
suurempaa huonoa «perintöä jä&d-maaibnalle,
•' •
Noorista värillisten ^ kansojen
7
JUURI SMPUNUr 1951 i M
7.5
hevosvoimaisi
vksityiskohtaisemmin jBtuisuudet
käydessänne kaupassamme.
Muita 1953 maDeja
LIGHTWIN 3 hv.
ainoastaan 29 p.
J^ASTVVlNMhv.
voimakkaampi moottori
SAATAVISSA VÄHnTÄISMAK&U:
23haxehSL
O Nämä FLEETWIN-moottprit ovat parhaitj^ l<io^5as-.i j.
saan . . . ihmeellinen voima ja kevyt painoi l^täitiiiol^.; 1'
kalastuksessa ja metsästylcsen aikana . . . Duorkytkin»* '
nappula-kontrolli ja Safti-Grip propellin veto, joka pääs­tää
propellin vapaani esteeseen .
lyötyään ja vetää hetimiten kun i
este on sivuutettu. Sirc>ja moot- ^
toreita suosittua EVINRUDE T E ­KOA.
MielihyväHä selvitämme