Vapaus, December 5, 1957

              v§
Sivu 2 Torstaina, jouluk 5 p; — Thursday, Dee. 5, 1957
i
V A P A U S (f.HWB1'K) — Independent Labor
QtSPBXl of Fbinlsb Cwiadian5. Es-tÄUa^
ed No7. 6, 1017. Attthorized
«8vsecond d a » ' maQ Iqr the' Post
Office Vejnatment, Ottawa. PUb'
Uabed .V tiiiice wee]^ Tuesdays,
IborijdajrB and Baturdays bjr Vapaus
Ptibllihlog Company Ltd^ at lWf-m
JBIm St. W./ Sudbury» Ont., Canaäti.
Telephones: Bus. Office OS.
Editoxial Office OB. 4-4265. M^nager
E.Sttk8L EditorW.EUmuL Mailing
address: Box 69, Sodbory, Ontario.
Advertislng rates ixfion appUcatloa
Trtfnslatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaua: 1 vk. Ti» 6 kk. S.76
3 kk. 2^
Yhdysvallolasa: 1 vk. S M 6 täc 4M
Suomessa: 1 vk. &M 6 k k 4.75
2927 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
- • • *
Suomen itsenäisyyspäivän mietteifä
i^Tuomenna, joulukuun kuudentena päivänä, vietetään Suomen
valti(älisen itsenäisyyden 4ö-vuotispäivää, Ja vaikka vissit edesvas­tuuttomat
piirit ycittävät vieläkin politikoida omaan pussunsa histo-nalli^
a'tosiasioita väärentäenj niin ilahduttavana seikkana ja edistys-askelgena
voidaan tervehtiä sitä, että Suomen valtiollisen itsenäisyy­den
40-vuotisjuhlia on nyt valmisteltu myönteisessä ja siis vleensa
Suomen .kansaa yhdistävässä hengessä. Melkoisella varmuudella
voidaan näiden ennakkotietojen perusteella sanoa, että Suomen kan­san
laajat kerrokset tulevat juuri tämän vuoksi osallistumaan aktii-viseniffiin
ja suuremmin joukoin kuin koskaan aikaisemmin itsenäi-syyspjiivän
juhliin.
^^^^^^^^^^^: J ^ ^
lien valmistelun yhteydessä kiintyy valtiovallan omaksumaan kan-taan,^_
että tästä itsenäisyysjuhlasta — ja toivottavasti ;sitä seuraa­vista
Itsenäisyysjuhlista r— .pitäisi- tulla Suomen kansaa yhdistävä t i ­laisuus.
' . ' ' \" '
^JJyydytj/ksen tuntein pantiin työväenjärjestöi&sä merkille se,
että \giltiöneuvoston itsenäisyysjuhlia valmistelemaan asettama toimi-kunt^
yksimielisesti jätti näiden valmistelujen ulkopuolelle sellaiset
erimielisyyttä aiheuttavat tekijät kuin esimerkiksi armeijan 10-vuo-tisjuhlan
valmistelun ja sotamitalien jaon," kirjoitti pari viikkoa sitten
Helsingissä ilmestyvä työväen suurlehti Kansan Uutiset ja jatkoi:;
"Näiajon päästy kcskittyipään nimenomaan itsenäisyytemme suuren
juhlapäivän valmisteluun ja tasoitettu tietä kaikille kansalaispiireille
tulla mukaan täydestä sydämestä. Ja eri puolilta maata onkin saatu
kuull§7 että esimerkiksi kuntien puitteissa pn päästy saumattomassa
yhteistyössä valmistelemaan juhlia, joista olisi poissa kiihkokansalli­nen,
ulkopoliittisesti vahingollinen sapelinkalistelun henki, joka aikai­semmin
on munta kertaa tehtiO't nämä tilaisuudet vastenmielisiksi
suurefle osalle tavallista kansaa ja pitänyt sitä etäällä koko juhlas­t
a . ,
Tämä myönteinen ja lämpimästi tervehdittävä kehityssuunta ei
ole valitettavasti vielä saanut' kaikkien suomalaisten varauksetonta
hyväksymistä. Vielä nn Suomessakin —täkäläisten rnuutamien ju-
IkuripMitten lisäksi —^sellaisia pimeitä aineksia, joidcjyi sydämenasiana
on politikoida itsenäisyysjuhlat mustan taantumuksen Jiyväk^iJ Mutj-ta
melkoisella varmuudella'voidaan s^anoa,- ^että misää tahai^a^-itse'
näisyysjulilia yritetään,-viettää{vanhassa ''saiielinkalistelun'' jj^^gesr
säj siellä tulee'lavallinen kansa suhtautiiniaan'kylmästi ja "äytilÄl^jt)^
1 J i 4 1 > t I I I I ( I M ( 11 11 11 I > i I • I.» < t
Mitä muut sanovat
HYVIN SANOTTU!
Voinmie kilpailla sputnikkien
valmistamisessa Ja mahdollisesti
luoda suurempia ja parempia sput­nikkeja,
mutta mitä teemme estääk
semme sputnikin kehittymästä jäi
leen yhdeksi asesysteemiksi? Jos
olen Joskus masentunut, niin ei sik
si, että ongelmamme on niin; vai
kea, vaan siksi, että me suhtaudum
me siihen niin valtavan välinpitä­mättömästi.
Olen kykenemätön käsittämään
miksi — jos olemme valmiita luot­tamaan
järjellisyyteen valmiiksi ra
kennetun, valmiiksi ladatun pom
min käytöstä pidättymiseksi—- em­me
käytä suuremmassa määrässä,
tarmokkaammin Ja mielikuvituksel
lisemmin järjellisyyttä ja tietoisuut­ta
etsiessämme sopusointua ja sopi
musta, joka tekisi ihmiskunnalle
mahdolliseksi kontrolloida atomia
ja hävittää se sota-aseena. Ken­raali
Omar N. Bradley puhuessaan
Minnesotan yliopistolla.
Y L E I S ÖN
K I R J E
i ^ a* t f t 1 » f * n •
moittivasti' koko> 'hommaan^ > • > «>
40 viiöjftk sitt€h olj]^uhteifisa,jMlssa.te^^ ja n
pientMonpdjä^t; veWät katkaisevaa' * cKsaa ^ itsenliisyys^istelllssail^iksi^i-,
on keijta^^^kaikkiaan tuomittavaa se jos itsenäisj^ysjuhlissa yritetään
vatkaa vanhaa valhetta "vapaussodasta", niikä tarkoittaa sitä,
että pqtvktit ja heidäksuojeIudciihtahfea'nÄi'olt^at 'lits^hälsj^t^iä-"
teli jolta" Ja työtätekevät ja heidän punakaartinsa muka ^'isänmaan
pettun^lta''. Kiertämätön tosiasia nimittäin on;;ettenjSt^omessa''Öle
mitään muuta "vapaussotaa"' käyty, kuin se kansalaissota, minkä
porvaosto aloitti oman ^ luokka*aseraansa ^säilyttämisen !vja ^vakiin­nuttamisen
hyväksi vasta itsenäistyneessä maassa. Vapaussotahum-puuktb
sisältyy myös sen tosiasian kieltäminen, että Venäjän työväen­liike
suhtautui alusta loppuun asti myönteisesti ja auttavasti Suomen
itsenäisyysvaatimukseen, ja että juuri Venäjän nuori työväenvalta
teki sen, mitä tsaari ja Kerenski eivät olisi koskaan tehneet — tun-nustirensimmäiseksi
Suomen itsenäisyyden.
Onneksi Suomen kansalle ja valtiolle, ne, jotka ovat vapaussota-humpuukin
varjossa kalistelleet itsenäisyysjuhlissa sapelia sekä Suo-^
men .'työtätekeville, että suurelle sosialistiselle naapurimaalle, ovat
histonälHsten tosiasiain vuoksi jäämässä yhä pienemmäksi vähem-"^
mistöksi. Totuus murtautuu vastustamattomasti esiin ja niin on
myösriSuomen itsenäisyysjuhlista tänä vuonna muodostumassa viral­lisestikin
sellainen tilaisuus, että Suomen syvät kansankerrokset tun­tevat
?ne omakseen — todellisiksi itsenäisyystaistelijäin työn, uhraus­ten
ja saavutusten Jkurinioittamistilaisuuksiksi,
JÄLKIMIEtTEITX
Vapauden. yksi kirjeenvaihtaja,
joka kirjoittaa katsomuksia men­neiltä
ajoilta, selitti kerran, että
tätä paikallista työväen osuusleipo-moa
vastaan on tehty sabotaasia.
Sen myönnän ja lisäisin vielä, ettei
se ollut laadultaan ^aivan yksilöllis­tä.
Oliko se oikein tai väärin, se
jääköön lukijan päätettäväksi. Mitä
minä haluaisin sanoa, on se. että
nyt kun tämä leipomo lopetti tuo­tantonsa
ja kun myös toinenkin
paikkakunnan leipomo teki varari
kon, kuullaan valitettavan leipomo­tuotteiden
laatua — ja valittamassa
ovat nekin jotka toivoivat näin käy­vän.
— Mainari.,,.
MYÖS OPIKSI
Olen seurannut näytelmien arvos­telua
. ^teidän seuranäKtääiölIämme
Ja voinen I^y^äi että; rmtä;hypl(yä|
niistä meille on'Kun'ländetään nen-kilökobtaiseen
arvdstfeiuun-jä jokai­sen
(jsaji esi ttä^jä,on,"h:^yä''.'::
sopisiyij^ijönj parernrpin JOS',
siin, että henkilöosat esitet-in,>
!vai< tpitääkö (kehua tkaik.->
kia erikseen. Olen kerta kaikkiaan
Suomen itsenäisyyden yhteis-
Kunnallisesta taustasta
John 3odMn Adams pois
lääMiin virasta
Lontoo. Tr i John Bodkin
'si^iiVMi4U^'e^i|l^äU4iibl^|a'rv«^tö-
M»
Virkamieshallitus Suomessa
laista, että kaikki osat esitetään hy-,
vin ja silloin kun lähdetään henki-?
:|öJrqh^isejB>:t'95YQst^\i«l^ pitäisi'
huomioida myös' puutteellisuudet.
SJa .myöskääjQ uskoisi, etteivät mei­dän
' näyttelijämme 'ifaluaisi tietää
missä kohdassa olisi korjaamisen va­raa:
En ole imikääii ei^ikoinen nero
näyttelijöiden arvostelussa mutta
joka kerta kun olen seuraamassa
näytelmää, saan huoijiata. että toi­set
näyttelijät onnistuvat paremmin
osissaan kuin toiset. .
Ensimmäiselle tilalle asettaisin
näyttelijän tyypin, vapaan esiinty­misen
ja liikunnan, sekä äänen kuu-luvaisuuden
ja roolien muistamisen.
Tiedän hyvin ettei fiäitä kaikkia
saavuteta meidän amatöörinäyttä-möillämme,
mutta kun lähdetään
henkilökohtaiseen arvosteluun, niin
siinä tulisi myös huomioida heik­koudet,
luonnollisesti opettavassa
mielessä. "Oppia koko ihmisen ikä"
niin näyttämöllä kuin muuallakin.
—-I. S. Port Arthur, Ont.
H e l s i i i k i . - ^ Vahankaan objek­tiivinen
bistoxiantutkimos osoit­taa
40 vaotta sitten.saavntelltui
valtiollisen itsenäisyytemme Lo-kakaun
suuren sosialistisen val-i^
lankumouksett--suoranaisckst-inf^
lokseltsL Tasavaltamme edesmen-.
nyt presidenUi l. K. Paasikivi
muistutti Suomen itsenäisyyden
30-vuotisjuhIiea yhteydessä mie­liin,
että Venäjän vallankumoos-hallitas
"noudattaen kansojen it­semääräämisoikeuden
periaatetta
tunnusti maamme itsenäisyyden,
ja eron Venäjän' valtakunnasta.'?
Historialliset tosiasiat osoittavat
myös sen, että Suomessa valtiol*
lisen riippumattomuuden ajatos
nousi työväenluokan eikä porva­riston
keskuudesta ja että sitä
ajoi maamme luokkatietoinen työ^
väenliike.
Tästä huolimatta porvarillises­sa
historiankirjoituksessa — ja
mikä vielä pahempi —opelustoi-nunnassa
sekä päivänpropagan-.
dassakin nämä tosiasiat sivuute­taan
tyystin. Historian väärennys
"vapaussodan" myytteineen jat­kuu
entiseen tapaan, siliä histo^
riantutklmus ja -opetus on yli--,
opistossamme . kaikkein oikeistoa
laisimpiin lukeutuvien henkilöi- .
den hallassa, niiden tehtävänä,
joilla on vähiten osuutta itsenäi­syytemme
saavuttamiseen ja sai-
Isrttämiseen. ^
Tämä asiaintila on kansfynme
kannalta erittäin vahingollinen.
Kansalliskiihkon ja aiheettoman
epäluulon elättelemlnen sosialis­tista
naapurimaatamme kohtaan
on esteenä kansamme edistyksel­listen
rkerrosten yhteisymmärryk­selle
maamme riippumattoman ja
rauhanomaisen tulevaisuuden tur­vaamisessa.
Sitä tärkeämpää mei­dän
on tarkastella ja selvittää
Suomen itsenäisyyden historiaa
sen yhteiskunnallista taustaa vas­ten.
Seuraavassa on tarkoitus esit­tää
vain eräitä näkökohtia tästä
laajpsta aiheesta eli siitä, että val­tiollinen
itsenäisyytemme .pn ,^7n',
tynjit luokkien iväCse^täi italstelus- j
ta ja että sen suojeleminen on.
työv^etiluokänf i a muideW kansai^- j
valtiisbAvriimien'tehbvä.< >
ly^pJTALISTILUOKKA EI
LUOTTANUT OMIIN ' < < < .
VOIMIINSA
' Valtiollinen riippumattomuus fei
oli^+koskaan ollut Suomen valtapor-
KANSANEDUSTAJA
HERTTA KUUfilllNEN
•sadalla meidänkin maassamme no
peaan kehitysvaiheeseen ehtinyt
kapitalismi alkoi^ tarvita alueelli­sesti
ja lUelellisesti yhtenäisiä sir
säisiä markkinj>ttä>mutta itsenäi­syyttä
se e i kaivannut Tuohon vai
heeseen liittyvä kielitaistelu koh­distui
ensi sijassa ruotsinkielistä ja
"ruotsinmieIista'\ •. toisin sanoen
Ruotsin vaikutusvallan' alaista vir­kavaltaa
vastaan.'-Taina edistyksel-
JLInen pyrkimys sai vastakaikua kan­samme
s y v i ^ rivien joukosta. Mut ^
ta "suomenmielinen" porvaristo ei
suurestikaan Juottanut kansamme
omaan - kykyyn ja voimaan, vaan
pyrki päämääräänsä lähinnä Venä­jän
keisarivallan valtionelinten
avulla.
Porvariston keskuudessa oli kyl­läkin
olemassa jakaantumista suh­teessa
tsaarinvaltaan ja tuo jakaan­tuminen
vahvistui siinä vaiheessa,
jolloin Venäjän kapitalismin laajen-tumispyyteet
kuvastuivat yhä sel-
. vempinä sorto--ja venäläistämistoi-menpiteinä
kansaamme kohtaan.
Mutta valtiollisen itsenäisyyden
ajatus ei vielä silloinkaan eikä
yleensä koko Venäjän vallan aikana
saanut sijaa varsinaisen porvaris­ton
keskuudessa. Maamme kapita-listiluokka
ei tuntenut itseään kyis
Ijn vahvaksi omin voimin selviyty­mään
työläistensä ja laajan torppa­ri
väestön kasvavan: tyytymättömyy­den
aiheuttamista vaatimuksista.
SUOMEN ITSENÄISYYDEN
PERUSTEKIJÄT
Työväestön aluksi pelkästään ta­loudellisiin
olosuhteisiin kohdistu­va
vastarinta alkoi nopeasti kehit­tyä
luonteeltaan |ioliUtiseksi. Tie­teellisen
sosiallsmm vaikutus, mut­ta
erityisesti Venäjän v. 1905 val­lankumousliike
antoi sille selvän
suunnan. Aänioikeustaisteluun yh­distyi
jo silloin vaatimus < kansalli­sesta
riippumattomuudesta, ^ mikä
vastasi työväenluokan pyrkimystä
r|»ää^t^ välittömästi ratkomaan suh-
' teilaan oman maansa kapitalistiluo-
Jsan .kanssa.
li} iV^i^äJäii vailankiimöusliikkeen Ja
varsiAkin • ben' i johtavan; imarxilais-!
leniniläisen puoliieen ;kgnta> Sjuo,-;
men : kuten muidenkin, aliste^ujs^a,
asemassa; oip^vien kansojen vapaus­liikkeeseen'
'oli ehdoitoman' iny^n-teineni
Toisaalta Saljni^nluökkatle^
myötätuntonsa Venäjän !vallanku-moualiikettä
kohtaan. Täten jäistä
kahdesta voimasta muodostuivatkin
Suomen itsenäisyyden perustekijät
•—ei pelkkien tunneseikkojen, vaan
niiden luokkaluonteen, niiden yh
teiskunnallisten pyrkimyksien pe­rusteella.
PORVARISTON -
"ITSENAISYYSHANKKEET"
Luokkataistelun kiristyminen joh­t
i vuoteen 1917 mennessä siihen^ et­tä
porvaristo turvautui yhä avoi
memmin tsaarinvaltaan, sitten- Ve­näjän
kapitalistien etuja edusta­vaan
väliaikaiseen hallitukseen. Osa
porvarillisia piirejä havaitsi tämän
selkänojan heikoksi ja ryhtyi etsi­mään
uutta Saksan keisarivallasta.
Tällä toiselläkm yrityksellä oli varr
sin vähän yhteistä todellisen kan^
sallisen riippumattömuustaistelun
kanssa. Ellei myös Saksan keisari­kunta
olisi hajonnut. Suomi olisi
joutunut tämänkaltaisten "itsenäi-syysmiesten"
toimesta tuon keisari­kunnan
vasalliksi, jopa suorastaan
sen jonkinlaiseksi "ruhtinaskun
naksi".
Näin suoraviivaisia teitä kaikkien
johtavassa asemassakaan olevien
ihmisten ajatuksenjuoksu ei tieten­kään
kulkenut. Tässä onkm yritetty
ainoastaan valaista niitä yhteiskun­nallisia
syitä, joiden vuoksi meillä
Suomessa porvaristo ei pystynyt
olemaan maamme itsenäisyyden to­teuttaja,
vaan tulos saavutettiin
työväenluokan taistelun ja sen Ve­näjällä
saavuttaman voiton tulok­sena.
Mitä Suomen myöhempiin vaihei­siin
tulee, niin porvarillisen
Adams; Joka viime huhtikuina j u­listetuin
syyttömäksi erään van-heinman
asiakkaansa murhaan tar­koituksena
päästä käsiksi tämän
naisen i>erintöön. Joutui pois pyy­hittäväksi
Britannian lääkärien re­kisteristä.
" T
SltÄBIII
<4'.O i mikä
Lääkärien neuvosto päätti ryhtyä
tähän toimenpiteeseen. Jolla este:
tään hänet harjoittamasta lääkärin
ammattia. Syyksi - toimenpiteeseen
sanottiin se, että Adams oli syyl
hstynyt'' nimikirjoituksien väären­nyksiä,
varkautta, ruumiinpolttoja
ja vaarallisia lääkkeitä koskevien
lakisäädösten^rikkoumuksiin.' ^
Adamsillacon 28 päiyää aikaa ve­dota
asiasta Britannian salaneuvos-ton
juriidiselle komitealle.
Englantilain
palvelukseeQS£
— Haluan 1
_ I r i n ; selitti lorc
KonsMiivien
lupaukset onttoja
sanovat liberaalit
Varlstoire elirftärkeä:' Viime' vuosi- toinen työväenliike tilmaisi selyästi;
f
> 'Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, noin kuutisen viikr
koa teKstänyt Suomen hallituspuhla ratkaistiin siten, että muodostet­tiin
pankinjohtaja Rainer von Fieandtin johdolla virkamieshallitus.
Itikka virkamieshallitusta sanotaan ''puolueettomaksi" tai puo^
lueiden ulkopuolella olevaksi laitokseksi, niin tosiasia kuitenkin on,
että nyt muodostetulla Fienandtin hallituksella on melko voimakas
Ja sefoj^ oikeistohahmo. Meidän tiedossamme ei ole minkälaisen oh­jelmaa*
perusteella tämä virkamieshallitus tulee toimimaan eikä edes
s i t ä k ^ , tuleeko se mitään ohjelmaa esiltämään.Mutta tutustumi­nen
Reandtin hallituksen jäsenten nimiin antaa melko selvän kuvan
; siitä,i€ttä edustettuna on kaikki porvaripuolueet ja myös sosialidemok-raattisen
puolueen oikeistojohto.;;
Helsingistä tulleissa uutistiedoissa kerrottiin viime viikolla, että
FieatlSftin virkamieshallitus tulee olemaan kuskin pukilla ensi kesänä
' vpide^viin eduskuntavaaleihin saakka. Tätä ei ole kuitenkaan vielä
kirkossa kuulutettu. Jos tarkoitus on jatkaa tähänastista hallitus-
-"ohjelrfeia----- ja kaikki merkit viittaavat siihen — niin ristiriiti halli-i
tuksen^ja kansan sekä hallituksen ja eduskunnankin välillä tulee kasva-i
• roaaiv&ja se saattaa hyvinkin johtaa virkamieshallituksen kaatumi-
, seen...
; - 3 ^ miten kauan nyt perustettu virkamies-
^halUtfus tulee 'kestämät on kuitenkin erään-
^^^^^^^^ > b Suomen oikeistopuolueiden kohdalta. Vir-
• muodostamisen ''perusteluksi" on esifetty selit;ys,
. e t t ä !Sun •'kaikki muut" mahdollisuudet johtivat epäonnistumiseen,
niin Suuta keinoa ei ollut.
' ^ i a s i a tietenkin on, että hallituskriisiä >Titettiin ratkaista " k a i -
i j ^ muttei parlamenttaarisella perustalla, nimen-
^^^^^^.Ä^ päätöksen viitoittamalla - tavalla. Antaessaan
i ^ : edelliselle: hallitukselle hyvin ansaitun epäluottamuslausunnon Suo-
Hi?iinen;»eduskunta hyväksyi päätöslauselman, jonka perusteella olisi p i -
ettei oikeiston miehiä päästetä hallituk-seebun
pahemmin taka- kuin etuovenkaan kautta. liäUaista hallitus-l
\ratfe^a, missä olisi käytetty myös S K D L : D apua, ei Suomessa yritet-S
i " ^ k ä ^ .yakavassa mielessä. Ja, klm hallituksen tekijät viittasivat kin-, j
vfi/jtäaM^Musklihnan päätöin niin tulokseksi ei voitu saada muuta '
Yritti myydä toisille
"t eollisuiissalaisuuksia"
ja joutui vankeuteen
Eschwege, Länsi-Saksa. — Eräs
saksalainen joutui maksamaan sa
kon ja lisäksi vielä yhdeksäksi kuu-^
-kaudeksi vankilaan kun häntä syy­tettiin
"teollisuussalaisuuksien" va-rastamisyrityksestä.
*
Oikeudelle kerrottiin, että38-vuo-tias
Paul Matzek oli yrittänyt ostaa
Massey-Marris-Fergusonin viimeistä
huutoa olevan leikkuupuimurin
mallia ja myydä sitä eräälle nimeä­mättömälle
ranskalaiselle maata-
^louskoneiden tuottaj^le.
SJHdmen uudelle hallitakselle
n«yös edeltäjänsä kohtale ?
• f r - T . .-.w^v.., »«..v,<wv<u> o<uu» l u u u i A selostettu mista te
f{M^|k^;^Jt?ybyydent»distus — virkamieshallituksett muodostaminen." vaikeuksista oU kysymä'
Kokeilu jälleen
epäonnistui USÄssa
Cape Canaveral^ H a . Yhdysval­tain
armeijan toimesta ammuttiin
täällä ilmaan suuri Jupiter-kauko-ohjus
tiistaina, mutta: kokeilu jäl­leen
epäonnistuL Tällaisen kauko-ohjuksen
kantomatkaksi on suunni­teltu
1,500 mailia.
Pian senjälkeen kun tämä 70 jal­kaa
pitkä kauko-ohjus ammuttiin i l ­maan
kello 9.10 illalla, armeijan ta­holta
. tiedoitettiin, että se epäon­nistui
Joittenkin teknillisten vai­keuksien
takia^ Kuusi kongressin
jäsentä seurasi kokeiluja,
i KaukoK>hjus, nousi ilmaan jäles-sään
keltainen liftkki. Sitten kun se
nousi korkeammalle niin liekki
muuttui kirkkaan: .purppuran vari-seksL
Se o l i noin neljän - minuutin
ajan näkyvissä ja näyttr kirkkaamr
malta kuin i ^ ä ä n tähti.
^i^iolustusniiiiistärin' jälkeenpäin
antamassa' lausunnossa >«i' tarkem-
-.Helsinkl. — Jos uusi hallitus yrit­tää
kulkea samoja latuja kuin edel­linen
ja käy käsiksi lasten leipään
ja kiristää vähävaraisten elinetuja,
tekevät kansandemokraatit kaikken­sa,
jotta se saa edeltäjänsä kohta­lon,
lausui kansanedustaja Hertta
Kuusinen eilen Espoon Matinkylän
Pirtin avajaisjuhlassa. Kansande­mokraatit
eivät ole vähäinen tekijä
eduskunnassa ja eduskunnan ulko­puolella;
on paljon muitakin kuin
kansandemokraatteja, jotka halua­vat
muutosta hallituspolitiikkaan.
Ja muutos on tuleva.
Uusi hallitus, jolla meitä nyt vih­doin
on siunattu muistuttaa lähinnä
jotakin' valtion komiteaa, lausui pu­huja.
Näiden komiteain peruspiirre
on se, että niissä on kaikenkarvai­sia
"asiantuntijoita", mutta 'ei mis­sään
tapauksessa yhtään kansan­demokraattia.
Kansandemokraattien
asiantuntemus kansan oloista ja
eduista saattaisi pahasti häiritä vir-kamieskaapuun
pukeutimeiden po­liitikkojen
yhteisymmärrystä siinä,
mitä he pitävät tärkeimpänä, n i ­mittäin
suurkapitalistien puolen pi­tämistä
kansaa vastaan. Jotta ei
tässä tarkoituksessa olisi epäilystä;
isännäksi on nyt ryhtynyt mies,
jonka nimissä ovat eräät maamme
puunjalostusfIrmojen omistajille
viime aikoina suoritetut suuret paK
velukset devalvaatio Ja ns. k i ­reän
rahan politiikka.
Taantumus ei päässyt suoraa tietä
,'päämääräänsä,' mutta Uusi Suomi
ja sen takana olevat kapitalistipii-rit-
tuntuvat vaf^in tyytyväisiltä saa-
' vuttamaansa kompromissiin. Porva­rillisten
virkamiesten ominaisuuk-'
siin kuuluu, etteivät he. avoimesti
tunnusta väriä. Mutta kokoomus^
laiset eduskunnan kajoavilla myön­tävät
ainakin kolme ministeriä
omiksi miehikseen. Neljä ilmoittaa
olevansa; maalaisIiitColaisia* ja neljä
sosialidemokraatteja.
Mitä tältä hallitukselta voidaan
odottaa? Pääomapiirit odottavat lur
j i a otteita Jääkansalle tulppaa suu­hun..
Mutta älkööt olko liian varmo­ja
onnistumisestaan. Kansalaisilla:
on vielä sanansa sanottavana. Työ-'
väen yhtenäisyyden edellytykset
kasvavat päivä ^päivältä siitä hajoi-j
tuksesta huolimatta, ^jota sos.dem!
Äskeiset hallituksen muodostajat
kiersivät eduskunnan päätöstä kuin
kissa kuumaa puuroa. Jotkut väit­tivät.
- että • kansandemokraattien
esittämä 'epäluottamuslause tuli hy­väksytyksi—-
erehdyksessä. Jos
tämä hallitus /yrittää kulkea samo­ja
latuja' käyden käsiksi lasten lei­pään
ja kiristäen vähävaraisten
elinetuja me kansandemokraatit
teemme. kaikkemme, jotta se saa
edeltäjänsä kohtalon; Kansalaiset
voivat itse vaikuttaa siihen, että
eduskunnan enemmistö tietoisesti
uudistaa hallituspolitiikkaa, koske­van
päätöksen. Me kansandemo­kraatit
pidämme siitä kiinni. Emme
ole vähäinen tekijä eduskunnassa.
Eduskunnan ulkopuolella on paljon
mititakin kuin kansandemokraatte­ja,
jotka haluavat muutosta halli­tuspolitiikkaan
ja muutos on tuleva,
kansamme etujen mukainen muutos
kansanvaltaiseen suuntaan.
sallisuusaatteen" muuttuminen kan?
saUisuuskiihkoksi johtui ratkaiset
valta osaltaan pelosta, että oman
maamme työväenluokka osakseen
saamansa luokkakoston katkeroitta-mana
ja naapurimaan työtätekevien
vapautumisen innoittamana saattai­si
koota voimansa uuteen ja voi­tokkaaseen
kamppailuun. Toisaalta
se ilmentää kapitalismille ominais^
ta laajentumis-Ja .valloituspyrkimys-tä.^
Siitä ovat todistuksena niinsano-tut
heimosodat, Neuvostoliitolle vi-hämielirilen
- värustelupolitiikka • jä
yritys -siirtää sodan avulla raja ellei \
aina Uralille niin ainakin Syvärill?.,
Tällöinkin , kelpasi kumppaniksi
Toronto. — Viikon alussa sanoi
libera^ien;johtaja Farquhar Oliver
täällä, että viime viikkoinen liitto^
ja maakimtahallituksien välisen
konferenssin V eräskin tulos osoitti,
jotta konservatiivien lupaukset oli­vat
vailla olemusta mikäli Ontario
on kysymyksessä.
"Läheisempi tutkiminen", sanoi
mr. Oliver radiolaajalluksessa,
"osoittaa, että Diefenbakerin Joulu­pukilla
ei tule olemaan minkään­laisia
lahjoja maakunnille tänä jou­luna.
Ne tulevat saamaan kirkkaasr
ti koristettuja paketteja värikkäi-nekääreineen,
mutta niiden sisällä
ei mitään."
Yksi 'kummallisimmista konfe-kan-
renssin tuloksista, jatkoi Oliver on
non 'takkT tu
nulle -myös.h£
pin — tai sat
Jos sanon "ky
ammetta lämp
asetatte paikoL
kylpylakanan.
Ymmärrättekö^
— KyUä.sir,
Muutaman p
lordi sai|'aaksl
tarin tilaamaai
Jonkin ajan ku
tarl ilmoittama:
sesta ja lisäsi:
•— Toiset odo
— Toiset —
— Pappi Ja 11
OLI Pl
Juuri ensimm
iussa pUcelta Ju
mitä hän ajattel
koulunkäynnistä
—: Kotilunkäy
kaa, mutta opet
vähän pettynyt,
—^ Miten -niin'
— Kun opettaj
minulta, että mit
yhteen laskettuni
militaristinen, suorastaan fasistinen
Saksa, jonka valloituspyyteet tähtär
sivät' koko : maailman herruuteen.
Toisten kansojen riippumattomuus
Ja itsenäisyys olivat sellaiselle «val­tiolle
tarpeettomia käsitteitä.
PERUSTEKIJÄT VAIKUTTAVAT
EDELLEENKIN > /
V /Suomen itsenäisyys on siten toii'
sen kerran tullut tunnustetuksi ja
turvatuksi sen kautta, että sosialis­tinen
naapurimaamme on osoittau­tunut
hyökkäyshaluisi. vihollisiaan
vahvemmaksi.
Tänä päivänä hyvät suhteet Neu­vostoliiton
kanssa sekä niiden sine­tiksi
solmittu ystävyyden,, yhteis­työn
ja keskinäisen avunannon so­pimus
on eräänä vahvimmista itse-näisyjOemme
takeista. Mutta vähin­tään
yhtä suuri merkitys on sillä,
että kansamme itse tajuaa tämän
tosiasian merkityksen. Kokemus on
osoittanut,^ ettei Neuvostoliitto ha­lua
valloittaa maatamme. Sosialismi
voi jopa tukeakin sellaisia maita,
joilla on toisenlainen yhteiskunnal­linen
järjestelmä, jos ne vain ha­luavat
rauhan säilymisen ja mui--
denkin yhteisf&n etujen vuoksi elää
sovinnossa senkanssa. Suomen
edistyksellisillä voimilla on tämän
vuoksi mahdollisuus tämän tosiasian
nojassa varmistaa maamme riippu­mattomuutta-
ja itsenäisyyttä. Mitä
ollut pääministeri Frostin vaikene
minen.
"Vupsi sitten, Jolloin liberaalinen
hallitus teki^miiutoksia vero-osinkoi­hin
nähden... mr. Forst tuomitsi
suunnitelman ja poliittiset vastusta­jansa
saiturimaisina, epäoikeuden­mukaisina
ja täydellisesti epäreaä-lisjoa."
Länsimaalais
tutustuivat I
atomitutkimi
Lontoo. — Y l i ;
dasta, YhSysvalh
ja toisista, länsin
me perjantaina I»
rimmassa atomit
Dubnassa, joka
hellä.
Tassin tiedonan
laiset fyysikot tut
laboratorioihin, ot
saivat vastaukset
laitoksen Johtavilf
:N ARMEIJAN UlJ
f J .
'''Moskova.—• Neuvostoliiton puör
lustusministeri i. luralinqvskii sanoi
y^va^ pedaAtaina^. että NenyostorA
liiton Ja Itä-Saksao joukkojen-en-r
tinen ^^Iip^jllil^9^;mai^^^^
Gretshko on mnutetty Neuvosto-
. • • 1%. • • . • • • •
työväehluokkaan tulee, sen etujen;
mukaista on edelleenkin pyrkiä i i i -
hen, että sisäiset luokkataistelun
kysymykset ja koko yhteiskunnalli­nen
kehitys tapahtuu kansallisten
ristiriitojen ja kansallisen sortopoli­tiikan
niitä hämäämättä. Jo yksis­tään
tämän vuoksi luokkatietoinen
työväenliike on kansamme itsenäi­syyden
turvaamisen kannalla. Kan­samme
riippumattomuutta uhkaavat
yksinomaan ne imperialistiset piirit,
jotka haluaisivat jälleen alistaa
maamme sosialismin maailmaa vas­taan
tähdättyjen sotaisten tarkoi.
tustensa välikappaleeksi. Mutta sel­laisen
tilanteen uudistuminen mer­kitsisi
raskainta iskua juuri työ­väenluokkaa
jä työväenliikettä sekä
kaikkea kansanvaltaista toimintaa
kohtaan samalla kuin se olisi mitä
suurin onnettomuus koko kansal­lemme;
Työväenluokan tehtävä on
niinollen edelleen toimia kaikkien
kansanvaltaisten kerrosten kärki­joukkona
myös kansamme rauhan
ja riippumattomuuden puolustuk­sessa.
•iliStoni armei^njko
illnovski oli .Itse U
nen kuin. häiiJkull
kovia '^tilalle p
riksi.
i, goslavian siuii:]a|i
\kansaUisp^vaa' jo
' 'iyll^^mQanotolU
vin ollessa puheen
saanut kolmen kui
"Mitä hän^sen jäi
/ asia, josta päättä!
minä".
Lehtimiehet kys:
nuuisienitä vielä,
liitto on varustanut
ko-ohjuksin. Tähän
tenkin vastasi vältt
"totuuden kiertäv
mukana".
Malinovski jatkoi
rallisena sitä, että
rakentavat länsimai
Jotka varustetaan pi
ammuksin. Hän jhu
uhkaavan juuri niitj
alueille tällaisia tuki
— Meillä on kä
kaikki tarvittavat kei
näitten tukikohtiei
mutta toimenpiteis i
voisi tietä*ä myös- vi
dessa tapahtuvaa hä\
PÄIVÄN PAKINA
Kerenski ja Tokoi
puoluein j6htö/;har^
se uhkaa miyoä ämiäiättiyhd^
keiltä. M ^ Jia vkaiipu^d^
työtäieke^vätj^^^
mi&sistaah' pitämään i yhtä.; v Väalit
ovat edessU eika kukaan^ voi; ennusr
min selostettu mIstS' teknillisistä j taa, miten pitkä nykyisen hallituk-i
sen elinikä on oleva.
Kerenski se leipoi
suuren taikinan.
Snolakid hän aikoL^
pienen euömennuiatf.'
AI ai ai Id Kerenski;
. Turiia on sun toivosi
— änöml on jo vapaand
fyssan vallasta!
1, .Näin'laulettiin isieinme tuhatj|rK
vien maassa 40 vuotlta sitten^ena^!
jän vallankumouksen;-:! innostamuiau
Ja se Kerenskin taikina oli todella
suurL. Siihen, olisi varmastrvcipon-neet
Suomen Itsenaisyystoiveet^v-r-elleivät
venäläiset työläiset Ja ta­lonpojat
olisi tehneet loppua"Ke-rensl^
sta j a hänen hallituskoihen-nostaan.
Ja kun "ympäri käydään, niin
yhteen i tullaan" tavataan sanoa.^
Ife nimittäin huomasimme, 'etta
Toronton Vapaa Sana on kMkista
aaiikkaaiisseemi mista väitöksistään j a seU
tyksistain .huolimatta tuUut.lopul­ta
samaan tulokseen kuin Vapaus*
lön — e l t l se p ^ o n yl&tetty Ke­renski'-
idildn Suomea JsenSlsyy-den
jrau>tustnja ja Tenl^tfisen hec-rainvaUan,
noifrS palvelija;, j a ettU
Oska^ Tokoi oU tiukan tuUen ty5-
vaenliftkeen "yUIoikkari% joka.en
valmis-^rOckomaatt suhteensa tvovi-keen,
jotta voisi olla sulassa sovus­sa
ja rakkaudessa niiden porvarien
kanssa. Jotka ravasivat Helsinginpa
Pietarin väliä Koreuskin apua pyy­tämässä
Sttomen: kansaa vastaan.
vVsukka suomalaiset eivät yleensä
palvele kuvia, niin Toronton Vapaa
Sanalla täytyy kuitenkin olla aina
joku "Marski" tahi "Oskari", Jolle
yritetään . t ^ k y t t^'W^kunnia, < mi­kä
todellisund^savköulau^^uomen
kansaUe,%öIäiaUe,. talönpojiUe jä
Iceskiluokan parhaimmistolle.' Suo^
men itsenäisyydeni; Saavuttamisesta^
Tässä ,^vien' ' palvelumielessä
mainittu lehti julkaisi viime lauan­taina
oikem toimituskirjoituksen
otsikolla "Oskari Tökoi/ja itsenäi­syys?'.
Siinä yritetään tehdä Oska­rista
se suursankari, jota ei "mars-kiista''
ole saatii eika voidakaan sää­dät.
Mutta kun ^Oskarikin pn Jotakin
inuuiar mitä hänen sanotaan ole­van,
niin itsestään,seuraa,.että ha-nen'
ylistysyirrestaän-^tulee ^pannu-kakloiV
"Suuresta työväenmiehesta"
tulee Oskarin :^ohdalta yliloikkaSi,
kttten -.suuresta' "demokraattisesta
vaHankiimonsmiehesta.^ Kerenskis-t
l tulee $uomen,kansan Jansen vtBl:
tiollisen itsenäisyyden vihollinen! .
^ Lyöden i t s ^ a n molemmille kor^,
Villeen> "IVirontnn: - V ! m a * ^ j \ i J V S » .
joitti lauantaina: .
,"... lienee paikallaan palauttaa
mieleen eräs varsin huomattavalla
tavalla Suomen itsenäistymiseen
vaikuttanut henkilö — Oskari To­k
o i . . .
"Tokoita sanotaan Suomen ensim­mäiseksi
pääministeriksi... Hän
nautti luottamusta yli puoluerajo­jen.
. . Mutta Tokoin asema ei suin­kaan
ollut helppo_senaatin puheen-^
johtajana ollessa, silla sosialide­mokraattisen
puolueen vasemmisto-siipi
asettui häntä ja hänen senäat-tiaan
vastaan oppositioon.
Tokoi nautti siis "luottamusta y li
puoluerajojen" muttei vomassa puö-luee^
an eli Suomen vanhassa ja
kunniakkaassa sosialidemokraatti­sessa
puolueessa! Tämä on kaikki
totta.
. . Vuoden 1917 keväällä ja ke­sällä,
jolloin elettun Suomen itse­näisyyden
aattopäivää, tilanne s i ­säisesti
maassa oli äärimmäisen se­kava
. . . Venäjän hallitus (Kerens-kin
hallitus, olkaa hyvä —K.) %uuf-tui
tästä rohkeasta Suomen edus­kunnan
itsenäisyyspyrkimyksestä
(valtalaista —K.) niin että se julis-ti
eduskunnan hajoitetuksi..."
Totta on, että Kerenskin hallitus
suuttui" ja hajoitti silloin korkean
omavaltaisesti Suomen eduskunnan.
Totta myös on, että "valtalaki"
peläs^rtti; silloin .Suomen porvarit
siinä määrin, että ne juoksivat suin
päin^iJKetäriin j a pyysiyät Kerens-
.Ja Vapaa Sana toteaa nyt, että
teet" porvareihin —
tinut Suomen itsen
selkärangan, työväeni
musta! , -
* Kelpaa tällainen "(
malan kuvaksi!
Lopuksii Vapaa Si
että Tokoi olisi uusie
keen ryhtynyt Alkion
din kanssa V yhdeksi
mistöisen. .eduskunnar
yaltionhoitajakuim
mutta Suomen maine
demokraattinen puolu
nyt: sitäkään .vouhoti
Sana tuqtuu nyt pii
sitäiiettet Suomett Sosi
tineh puolue' mustann
meään Ja lähtenyt' To
Mutta näin tehdessä,
lehti Joutuu vastoin t
nustamaan minkälainei
ja.porvarien kanssa ve:
oli silloin, ja on ollut s
Kaiken tämän jälkeei
tenkin ihmetellä^ mitei
messä on. selitettävissä
Utus. ja,hammasten ki
Vapaa Sana harjoittaa '
väenluokan suorittamaa
vallankumousta kohtaai
Kerenskin ;^'sosiaaliva
sellinen",. hallituskömei
vähääkään tsaarien h i n
rempi: inikali on puhe £
,näisyydesta ^ kuten
nyt myöntää historia!
asiain mukaisesti? ,