Vapaus, May 4, 1922

              Torstaina, toiikok. 4 p. - Thursday, May> Ith.
w lamalla kun siinä siirtyy
rv''toii^n yhteiskuntaluokan kä-p
{oicelle.' samalla muuttuvat
"jiioudellisen järjestelmän
f V e t Ja juuri tämän talod-r^
Jj^"" jariestelmän perusteiden
Einm€n"se on vielä pitkän ai-r^
inä kcnipastukivenä, johon
T <]no'i^atai5teluarenallaj> olevat
r jelijat tuon tuostakin kompas-
'ymmärtämättä tai tahtomat-r
«;märtää Venäjän tovereita- -
ri^n 'iitä yksinkertaisesta syys-
1 tan heidän tekemänsä vallan-fesODS
on porvarillisella vSllan- vailtana asetetaan taistelemaan ve-tai
vallankaappeuksel- näläisiä tovereita itseään vastaan,
sillätavoin tehden kiitollista rengin-palvelusta
työväenluokan yhteisille
vihollisille. Kun kerran Industria-listi
näki hyväksi lähteä «tulkitse-maan>
Venäjän tdverien «uutta ta­louspolitiikkaa
» ja tuota äalkitsemis-taan
«täydentääkseens lainaili eräi­tä
kohtia tov. Kamenewin pitämäs­tä
puheesta Kolmannen Kansainvä­lisen
kongressissa, saadakseen mu­ka
sitä «raskaammin Iyödä^, niin
olisi myöskin sopinut julaista tun­netun
venäläisen vallankumoustove-rin
Karl Radekin samaa asiaa kos­kevan
kirjoituksen: «Neuvosto-Ve­näjän
ttiisi politiikka ja Kominter­nin
vanha politiikka» klan ei kerran
sopinut laskea sitä Kamenewi'n pu­hetta
kokonaisuudessaan lukijakun­nan
tietoon.
Lainaan tähän osan Radekin kir­joituksesta,
vaikka se kokonaisuu­dessaankin
ansaitsisi tulla lainatuk­si,
mutta pitulutensa vuoksi saa se
jäädä. Seuraavakin riittää asetta­maan
pärjääjät oikeaan valoon.
Näin Radek:
- ei olekaan sattunut mene-
I - aivan prikulleen niiden pii-
^ r f e n mukaisesti, mitä noiden
Csajain päänupissa on kummitel-t
Että vanlian, satoja vuosia
oittya kestäneen yksityisomistuk-
?7e perustuvan yhteiskuntajärjes-
L , monimutkaiset jularet ja ta-
^{ eivät ole lyhyessä kädenkään-
E s ä hävitetty tai perinpohjin uu-työväenluokan
herrastusten
L i s i k s i , ei, vaan kaiken vanhan
ottaminen ja uuden luominen ot- C Tissin aikansa, aina sitä. sula-
Qnan, mitä vaikeammissa oloissa
j, kriitillisemplnä aikana sellaisia
'Jltäviä joudutaan suorittamaan —
g gi näy mahtuvan heidän pää-lljsä.
Mehän tiedämme vanhan
Urinaikuisen hallitusjärjestelmän,
L,n ei suinkaan kuulunut maan
L talouden edistäminen, kulkluneu-
Tjjen ja tuotantolaitosten kehittä-
Un, vaan tyhmän raaka'.'ryöstö
f--, rosvopolitiikka, mikä kaikessa
iidessa, entisistä. elämäntavoista
fhjpumisessa näki «suuren isän
Lan> vaaran ja viheliäisen, «isän-
Ln>, jonka ainoana tehtävänä tuli
lila, pitää miljoonaista sotilasar-
Ljjjaa imemässä ytimen kansakun-elämästä
j a laajentamassa val-
Jtakunnan rajoja ryöstösotien ja
ijloekaappausten kalutta. , . ^
Kun tuollainen maa, oltuaan
iiujjta vuosia monimiljoonaisen ar-lEeijan
kanssa osallisena sodassa ja
cjittaisena hävitysalueenakin, lopul­ta
joutuu ankarain sisäisten taiste-kautta
työläisten valtaan', jot-h
jaavat taas viuorostaan ryhtyä
laiken hävityksen keskellä . taistele­man,
sekä maansa entisiä liittolai-
Ea, että muita lukuisia vihollisiaan
Ta-taan, niin luulisi sen jo saatta-lan
jokaisen ajattelevan ihmisen,
työläisen varsinkin, ihmetellen ky­symään:
voiko olla mitään mahdol-fcnutta
enää ajatellakaan työläis­ten
ruveta siellä uudestirakentamis-ön?
Vaan ei ryhtyä silmittö­mään
vallankumouksen tehneiden
luettaman hallituksen parjaamiseen,
Jdlvassa kansainvälisten työväenluo­kan
ja kaiken vapaluden verivihol­listen
kanssa! Suomen historia sa­noo,
että Käkisalmen linna on ra­kennettu
muurilasta toisessa ja
taistelutappara toisessa kädessä, s.
o, sitä rakennettaessa on samalla
joDduttu torjumaan päällehyökkää-tää
vihollista. Samaa ja vielä enem­män
täytyy sanoa Venäjän työläis-ioverien
ponnistuksista uutta kän-iäkourien
Venäjää rakennettaessa.
Sillä heillä ei ole ollut jatkiavana
Tastuksena ainoastaan monelta ta­lolta
ulkoapäin hyökkäävät vihollis­ien
laumat, vaan lisäksi kotoiset
M5Tojoukot ja salaliittolaiset juonit-jteluineen.
Joten Venäjän työläiset
jovat saaneet ryhtyä, suoraansanoen,
(tyhjästä luomaan uutta Venäjää,
leäkellä itsepintaista kiusaa tekevää
ja teknillisesti korkealle kehittynyt­tä
Europaa, j o l l a olisi rajaton mää-fä
oppinutta voimaa ja luudestira-lentamiseen
tarvittavia välineitä,
joita venäläiset juuri kipeästi tar-
^tseisivat saada.
, ^'ämä Venäjän vallankumouksen
vallankumouksellisten työläisten
asettaman hallituksen silmittömät
Pärjääjät, niin «luokkataistelun kan-
Mlla> olevia työläisiä kun he sa­lavatkin
olevansa, ovat kaikessa ta­pauksessa
vetämässä narua koko
mailman järjestyneen työväestön
«ulaan. He eivät jkksa käsittää,
Jitä merkitsee nykyisen työläisten
»«najän säilyminen tai kiukistumi-
J«a koko mailman työväenluokalle?..
'"^ se hallitus j a sitä tukeva mahti
nyt teollisijutta niin tuntiJvasti, et­tä
voidaan traktorien, sähköaurojen
ja keinotekoisen lannoituksen ajal­la
osoittaa talonpoikaisväestölle
kollektiivisen talouden hyödyn uu-destikasvattamaap
talonpoikaisväes-töä.
Tämänluontoinen kehityskulku
tulee olemaan kaikissa maissa pit­käaikainen,
ei vain yksin Venäjäl­lä.
Maissa joissa on hyvin kehit­tynyt
teollisuus, tulee se olemaan
lyhempiaikainen kuin Venäjällä,
jossa se tulee olemaan eritttäin pit­käaikainen.
Muissa maanNiljelys-maissa,
kuten Unkarissa, Serbiassa
ja Bulgariasas se tulee pitkäaikai-ja
meidän vihollisillemme, on vain! jotuskoneet ovat siellä palvelemas-välttämätöin
siksi, että te ette ole sa toisia asioita. Meillä on täällä
vielä täyttäneet kommunismin van-ikoneita ja kirjotuskykyisiä henki-hoja
ohjeita, että te ette vielä olejlöitä, jotka voisivat muutamassa
ottaneet kurkusta omaa porvaristo-; tunnissa tehdä paljon virnistä. Ta­anne.
Teidän porvaristonne ei tee män takia olisi suotavaa, että läh­teille*
mitään myönnytyksiä. Se jat olisivat roolien y.m. puolesta
pakoittaa teitä menemään taisteluun
elämästä ja kuolemasta.
Jos kojco maailman työläiset nou­sevat,
ei lieidän tule tehdä mitään
myönnytyksiä pääomalle. He «mu­sertavat
porvariston. Neuvostohal­lituksen
uusi politiikka tulee ole­maan
ylimenokauden perääntymise­nä,
johtuneena ks^nsainvälisen pro-seksi,
jos niissä puhkeaa vallanku- letariaatin painostuksen väliaikaises-
[Jälisaa seistä, on se siinä jatkuva­na
Airmuna», joka tuntuvalla ta-
Talia.pitää kansainvälisiä pyövelei-
^_ aisoissa. Mutta jo« työläi.ten Ve-
2> joutuu kukijtumaan, «euraa
'^'*en maitten luok!katai$telijoita
^ » kohtalo, mistä ovat «aaneet
™"^» Suomen, Unkrin, ^ Rumani-
^ •'«olan, Espanjan, Säk»an y. m.
'««n vallankumouttaiitelijat vii-
J.^^, roosien kuluessa. Täriiän
j, olla päivääkin selvemmän asi-jokaiselie
avosilmin asioita seu-
2f "e t_vgi„Joelle ja sentähden
•j' suhtaiatua Venäjän työläisiin f2^'^n hallitukseensa toisella ta-jT^^^
in mitä Industrialistin ope-
S I^-i^strialisti, sen
tea IS <vaIlankuraouksellifl-
^J!'^^^' «loi^n oi-
.^^^Aartamiselle penisöuvia kjr-
^ » Jfhdet sisältävät palstakan-
«n kin L f ? ' ^ venäläisten toveri-mT^""
ia lausunnoista.
«Kommunismin haaksirikko Vana­jalla
», «Kapitalismin voittokulku
Venäjällä!» Tällaisia otsikoita ta­paa,
• ei ainoastaan koko mailman
porvarilehdissä, vaan /"myöskin so­sialidemokraattisissa.
Koko kansain­välinen
kapitalistinen veljeskunta
apureineen toitottavat torvilla sekä
lyövät rumpua. Mutta he ennenai-kaansa
juhlivat kommunismin haalc-sirikosta
Venäjällä. Järjestelmän
laaksirikosta voi olla plahetta vas­ta
sitten, kun järjestelmä on jo
vakiintunut voittanut. Järjestelmä,
joka ei vielä ole voittanut ja jonka
toteuttamisesta" vasta on alkanut
taistelu, ei voi tuhouttaa siitä yk­sinkertaisesta
syystä, että se ei ole
vielä toteutunut. Mehän vasta olem­me
lopettaneet taistelun elämäs­tämme
ja riippumattomuudestamme.
Mutta siitä huolimatta, että kaikki
puheet kommianismin haaksirokosta
Venäj,ällä ovat pelkkää lorua, ei ole
epäilemistäkään, .että Neuvostohal­litus
käyttäisi tarkoituksiensa to­teuttamiseksi
uutta politiikkaa, joka
politiikka tuntuvasti eroaa vuosien
1919 ja 1920 politiikasta. Tämä uusi
politiikka, joka tunnetaan vapaasta
sisämaaStaupasta sekä pikku- ja^ kes
kiteollisuuden elvyttämitestä, Neu­vostohallituksen
suostumuksesta luo­vuttamaan
osan suurteoUisluudesta
ulkolaisten kapitalistien konsessio-neerien
käsiin, tämä uusi politiikka
merkitsee suuria muutoksia kom­munismin
toteuttamis-menetelmissä
Venäjällä. Kolmannen Kansainvä­lisen
edustajakokous' hyväksyi tä­män
uuden politiikan. Kuitenkaan
sen olemassaoloa eivät vielä ole
omaksuneet koko mailman työläis­ten
laajat joukot, ja se herättää
suuttumusta heidän keskuudessaan.
Kannattaa siis kysyä: Millainen on
tämän uuden politiikan suhtautumi­nen
kommunismin periaatteisiin?
Tulevatko • muuttumaan proletariaa­tin
politiikan yleiset säännökset
yleismail mallisessa mittakaavassa Ve­näjän
vallankumouksen uuden ko­kemuksen
pohjalla?
Venäjän vallankumous on prole­taarista
vallankjamousta pikkuporva­rillisessa
maassa. Senvuoksi Venä­jän
vallankumouksen kokemusten
tulee sisältää ne piirteet, jotka ovat
sitovia kaikille proletaarisille val­lankumouksille
ja myös samalla ne
piirteet, joita on käytettävä prole­taarisissa
/vallankumouksissa pikku-porvarilli/
issa maissa. Mitä Venä­jän
vallankumolaksen kokemuksista
voidaan sovelluttaa koko mailman
proletaariseen vallankumoukseen ja
mitä yksistään sellaisten maitten
kuin Balkanin maitten, Etelä-Ame­rikan
valtioitten, UnTcarrin ja Es­panjan.
Neljä vuotta kestäneitten ennen­kuulumattomien
kärsimysten jälkeen
tulee Venäjän työväenluolcan teh­dä
vissejä , myönnytyksiä sille luo­kalle,
jonka käsistä se anasti val­lan.
-Tästä kaikkien maitten hfrrat
sosialidemokraatit tekevät sellaisen
johtopäätöksen, ettei olisi pitpnyt
ottaa valtaa käsiinsä. Venäjän Jfro-leriaatin
oli pakko tehdä näitä
mous aikaisemmin kuin teollisuus­maissa.
Mutta jos vallanklamous en­sin
voittaa Saksassa ja Englannis­sa,
niin tulee se noissa maissa ly-hempiaikaiseksi
kuin meillä. Jos
Neuvosto-Venäjä saisi riittävästi ko­neita
ulkomailta, niin olisi mahdol­lisuutta
pysyttää proletaarisen val­tion
käsissit Ikaikki teollisuusalat,
eikä olisi palcko antaa ulkolaisille
kapitalisteille vuokraoikeuksia teli-täisiin,
sillä me itse Voisimme pan­na
nämä tehtaamme käyntiin. Mut­ta
mailnjan vallankumolaksen pitkis­tyminen,
joka ei anna meille tuo-tannonvalineitä
ilman ulkolaisten Ica-pitalistien
apua, ilman että me sal­lisimme
heidän hyötyä meidän kus­tannuksellamme,
se juuri pakottaa
meidän tekemään myönnytyksiä. U l ­kolainen
pääoma voi vielä siirtyä
diplomaatisesta painostuksesta sota-painostuksekiii,
ja siksi suurin osa
meidän teollisuudestamme op pakoi-tettu
vielä koko ajan työskentele­mään
sodan tarpeiksi. Sen vuoksi se
ei voi tyydyttää väestön jokapäiväi­siä
tarpeita. Tämä juuri pakottaa
meidät myönt'imään yksityisille ka­pitalisteille
oikeud'en panna liikkeel­le
pikkutehtaat vuokrasopimluksilla,
jotta väestön välttämättömimmät
tarpeet tulisivat tyydytetyksi. Tu­leeko
nämä myönnytykset pysyväi­siksi?
Ön itsestään selvää, että jos
maailman vallankumous poistaa
meiltä vaaran joutua uuden ulkoa-tulevan
sodan painostuksen alai­seksi,
niin tulemme Venäjän ja kan­sainvälisen
vallankumouksen edun
kannalta kykeneviksi tässä kysymyk­sessä;
kun emme enää tarvitse pik­ku-
ja keskiteollisuutta, me lakkau­tamme
sen, likvidoimme ja jätäm­me
valtion käsiin. Olkoonpa niiten
tahansa, uusi talouspolitiikkamme,
Jättämällä valtion käsiin maan luon­nonrikkaudet,
valuuttavarat, liiken­teen
ja perustana olevan suurteolli­suuden,
antaa meille tilaisuluden
valvoa yksityistä teollisuutta, johon
myöntymään olosuhteet ovat meidät
pakottaneet.
ta pysähtymisestä. Mutta jos edel­leen
taistelussanne tulee pysälidyk-siä-
ja seisahduksia, jotka pakoitta-vat
teitä tekemään myönnytyksiä,
niin voiteltuanne porvariston te tu­lette
näitä myönnytyksiä tekemään
isäntinä. Nyt sen sijaan teidän re­formistiset
johtajanne rukoilevat
porvaristoa tekemään heille myön­nytyksiä-
ja saavat vain osakseen
potkut.
Neuvostohallitus on pakoitettu te­kemään
myönnytyksiä. Mutta Ko­minternin
tulee nämä myönnytykset
tehdä tarpeettomiksi, hyökkäämällä
porvaristoa vastaan ja suorittamalla
kapitalistisen • järjestelmän voitok­kaan
kukistamisen!» — Näin sanoo
asioita ja sikäläisiä tilanteita tunte­va
venäläinen talonpoika ja tunnet­tu
vallankumousmies, jonka, sanoi­hin
voi liuottaa väWntään yhtä var­masti
kuin Duluthissa ilmestyvään
Industrialistiin, jopa varmemmin­kin.
Hoopo.
^ —
Naytelmäseurojen, soit­tokuntien
y.m. asian­omaisten
huomioon
Meidän vallankumouksellisen po­litiikkamme
tulosten vertailu esim.
Olemme monasti lukeneet lehdis-tämme,
kuinka suuren arvon aset­taa
Venäjän suluri vallankumous
taiteeseen. Sen avulla- vedetään
laajat talonpoikien ja työläisten
joukot vallankumouksellisten har­rastuksien
tai ainakin niille myö­tämieliseen
piiriin.
Tässä tarkotuksessa on Karjalas­sakin
syntynyt sellaisia elimiä, jot­ka
käytännössä ovat jo toiminnas­sa.
Siellä on -m.m, ripeä suomen­kielinen
teatteri, joka toisinaan toi­mii
kiertueena, .toisinaan Petros­koissa
paikallisena teatterina. Luu­lemme
olevamme kaikkien ymmär­täväisten
työläisten kanssa ylftä-mieltä
siinä, että tällä teatterilla
nykyään ovat parhaat mahdollisuu­det
tarketuksensa totelattamisessa
kuin millään muulla^ suomenkielisel­lä
työväen teatterilla.
Mutta tämä tärkeä laitos on toi-mahdoUisimman
täydelliset
«Taidetta taiteen itsensä vuok­si
» ei ole olemassa. Taide palve­lee
tarkotuksia. Karjalassa se pal­velee
välittömästi vallankumoustar-kotusta.
Koska niin paljon voim­me
tätä työskentelyä avustaa, i l ­man
että itse emme siitä sanotta-vastikaan
joudu menettämään, niin
miksi emme sitä tekisi? Rohkeasti
kierteli suomalainen teatteri Kar-jalas-
sa sodankin aikana, ripeästi on
se koko ajan toiminlat Lisätkääm­me
sen toimintamahdollisulaksia vel-jeslahjallamme,
jonka arvo on siel-(
lä sanoin kuvaamaton.
Lahjat ja kirjeenvaihto sen joh­dosta
on osotettava: Soviet Karelian
Relief Comitea, 110 W. — 40 St,
New York, N. Y.
Jäämme veljesseurojenne puoles­ta
tervehtien toverillisesti lahjojan­ne
odottamaan, välittääksemme ne
heille osotuksena, että käsitämme
heidän työnsä arvon ja haluamme
helpottaa heidän työskentt;lynsä vai­keutta.
Soviet Karelian Relief Comitee
Yrjö Halonen
Puolesta A. J. Hayes
(Sihteeri.)
S. S. J. Toimeenpaneva komitea
anVaa luvan tämänlaisen keräyksen
toteuttamiseksi ja kehottaa Järjes­töömme
kuuluvia asianomaisia toi­mimaan
ripeästi asian onnisöumi-seksi.
SSJ:ri Toimeenpaneva komitea.
Fahle Burman, sihteeri.
o
Soo, Ont,, Ilmoituksia
SUOMALAINEN
SUUTARI SVEN NURMI
Hyvä työ ja hinnat kohtuulliset.
286 Catbcart S t ,
Soo, Ont,
SVEN NURMI.
iniiiiininiiiiinnininniiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiniiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiimm
i SAULT STE MARIEN .SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE 5
1 A. ANGIUN LEIPURILIIKKEESTA 1
= 27 ALBERT ST. EAST, — PHONE 1230-J. 5
5 Tilaukset toimitetaan nopeaan, — Kirjeosote (FINNISH BAKERY) =
?itiHiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiniiiiininiiiinniiiiiiiimimiiiiimiiiiMHiiiiiiiiiiiiiiimii^^^^
OLEN MUUTTANUT RUOKALANI
Park Hotellista uuteen talooni joka sijaitsee seuraavalla plokilla
113 Hudson St. Ruokaa saa edelleenkin viikottain, päivittäin ja
aterioittain. Kaljustettuja huoneita myös vuokrattavana.
K. AARNIO.
Soo, Ont.
JAMES ST. RAUTAKAUPPA
191—193 James St — Phone 1833 — Sault St. Marie, Ont.
Myymme hylly ja rskasta rautatavaraa, rakentajain tarpeita,
maalia, öljyä kasoliinia, posliinia ja lasiastioita. Välitämme myös
C. €. Masey polkupyöriä, kaikkine tarpeineen ja korjausvälinei-neen.
Meidän tavarat ovat parhaita, meidän hinnat alhaisimmat
S. S. JÄRJESTÖN ORGANISEE-RAAJAN
A. HAUTAMÄEN
MATKAOHJELMA
miyden maiden sosialidemokraattien mimassa niin suurien vaikeuksien
ia muiden reformistien politiikkaan,
ei suinkaan plahu meidän vararikos­tamme
ja kommunismin haaksirikos­ta,
vaan reformismin romahtamises­ta.
feänsi-Europan reformistit ovat
saavuttaneet sen, että kaikkialla
porvarillinen valta on vahvistunut,
että se- kieltäytyy antamasta työ­läisille
mitään myönnytyksiä. Mut­ta,
monista epäonnistumisestamme
huolimatta taloudellisella rintamal­la,
olemme saaneet aikaan sen, että
me pidämme valtaa käsissämme ja
säilytämme käsissämme suurteölli
myönnytyksiä siksi, että ^85 pro­senttia
väestöstä oh pienisäntiä, ta­lonpoikia,
ja että mailman köyhä­listö
ei vielä ole ottanut valtaa kä­siinsä
niin että, se voisi antaa meil­le
koneita ja auttaa teknillisillä
suutta. Mutta porvaristoa, joll
me hätätilassa olemme olleet pakoi
tettuja tekemään vissejä rajoitettu
ja myönnytyksiä, pidämme me vai
vontamme alaisina. Heidän tulee
suorittaa meille veroa. Me- salHm
me kapitalistisen tuotannon synnyt
tää Venäjän taloudelle välttämättä
män sosialistisen selkärangan luomi
sen tarvittavat voimistuttamisen tar­peet.
Länsi-Europan työväenluokka
on täysin kapitalistiensa vanki. Nel
iä vuotta kestäneen taistelun ja kär­simysten
jälkeen me vielä silloinkin
kun olemme pakoitettuja tekemään
myönnytyksiä pääomalle, teemme
niitä myönnytyksiä voimana, joka
pakoittaa kapitalisteja pitämään mei­tä
laskljissaan. Mutta herroille
Scheidemanneille, Lonquetille, Hen­dersonille
ja muille antavat kapita­listiset
hallitukset määräyksiä, hal­veksuen
heitä kuten konsaan lakei­joitaan;
Vaan meidän kanssamme,
niin paljon kun he meitä vihaavat­kaan,
on heidän puliuttava kuten
voiman kanssa, joka pakoittaa hei­dät
värisemään ja joka edelleenkin
aviailla tässä ennenkuulumattomas- jää uhkaavaksi vallankumoukselli-sa
kamppailussamme. Mutta tässä
raskaassa tilanteessa proletariaatti
säilyttää teollisuuden erittäin huo­mattua
perusosaa, . ulkomaankaupan
yksinoikeuden, valtiopankin ja rau-utiet.
Me vielä tarkastamme näit­ten
myönnytysten oleellisuutta ja
niitten tnäariä, mutta paatuen me
kaikin voimin säilytämme, ja kaik­ki
myönnyytykset ovat tehdyt sii­nä
mielessä, että pääasia, perusta
jSa työläisten kasiin.
Pääasiallisemmat myönnytykset
ovat väliaikaisia, ylimenokauden
olosuhteitten työläisille sanelemia.
Jatkuviinmat myönnytykset ovat
sellaisia, Joita tehdään talonpojille.
15 miljoonaa hajaanustilassa olevaa
talonpoikaistalou^ta voidaan siirtää
kommunistiselle pemstalle vasta sit­ten,
kan proletariaatti on kehittä-seksi
tekijäksi. *
Myönnytykset, joita me teemme
ulkolaiselle pääomalle, ovat vain
johtuneet kansainvälisen vallanHa-mouksen
viipymisestä, ja näitten
myönnytysten antama opetus on
seuraava: Muitten maitten prole­taarit,
te ette ole vielä kyenneet
heittämään porvaristoa niskoiltanne;
te ette ole vielä tulleet tuotantoväli-neitten
isänniksi. Senvuoksi mei­dän,
säilyttääksemme itsellemme ja
teille Neuvostovallan, tulee' tehdä
myönnytyksiä teidän kapitalisteillen­ne.
Sentähden kiirehtikää taistelus­sanne.
Älkää käykö taistelua Neu­vostohallituksen
lauden politiikan
perusteella, vaan vanhan kommunis­tisen
taktiikan perusteella. Uusi
taloudellinen politiikka, mikäli ky­symyksessä
on myönnytykset teidän
alaisena, että täällä on vaikea edes
käsittää sitä. Eräs suurin vaikeus
ilmenee välineiden ja esitettävien
näytelmien, puutteessa.
Slaomalaiset työväen näyttämöt
tässä maassa ovat koonneet suu­ret
näytelmäkirjastot, tarkotuksella
parina ne palvelemaan työväen suur­ta
asiaa, mutta nämä suuret kir­jastot
ovat, suurelta osaltaan ho­mehtumassa
kirjakaapeissa. Kuin­ka
suuren ilon, taidenalutintotyydy-tyksen
ja vällankumousasian eteen­päin
viemisen saisivatkaan aikaan
nämä näytelmät, kun ne joutuisi­vat
Karjalassa toimivan teatterin
ripeästi käytettäväksi.
Me tiedämme edelleen, että täs­sä
maassa on suomalaisia yksityi­siä
jotka kustantavat näytelmiä.
Heille avautuisi tilaisuus osottaa
avustlasharrastustaan työväen teat­teria
kohtaan, joka on sellaisessa
asemassa, ettei voi ostaa nykyisin
näytelmiä, mutta ilolla niitä esit­täisi.
Samoin kuin näytelmäseuroil-la,
on soittokunnillakin paljon sel­laisia
nuotteja, vieläpä torvia ja
muita soittovälineitäkin, joita ne
syystä tai toisesta eivät itse- voi
käyttää. Ne tulisivat Karjalassa
käytetyiksi siihen tarkotukseen, jo­hon
ne ovat aijottukin.
Koska Karjalasta asianomaiset
ovat lausuneet töivomuk.sensa, että
täältäpäin avustaisimme heitä har-rastiaksissaan,
alistamme asianomais­ten
toteutettavaksi toimien seuraa­van
pyynnön toteuttamiseksi:
1) Että näytelmäseurat, osastot
tai työväenyhdistykset ja yksityiset
.oilla on näytelmiä ja m\iM näyt-tämötarpeita
ja välineitä, lahjoittai­sivat
veljeslahjana Karjulassa toi­mivalle
suomenkieliselle teatterille
näytelmiä joko rooleineen ja nuot­teineen,
tai ilman niitä, sekä mui­ta
näyttelemisessä tarpeellisia vä-ineitä
ja aineita, joiden kuljetus
ei ole kovin vaikeata. Siinäkin ta­pauksessa,
että joku haluaisi antaa
vain kopioitavaksi jonkinn hyvän
näytelmän, olisi allekirjoittanut ko­mitea
halukas ottamaan tarjouksen
vastaan,
2) Että soittokunnat, tai muut
agianomaiset, joilla on soittoväli­neitä,
joita ei ole erittäin vaikea
uljettaa ja nuotteja käyttämättä,
ahjottaisivat veljeslahjana Karja­an
Työkansan Kommunille niitä.
•Karjalassa on vaikeuksia, Jopa
musteen, kynän Ja paperin hank-
Toukokuulla:
Elma 5 ja 6 p,
Quibell 7 ja 8 p.
Sioux Lookout 9 ja 10 p.
Mokoman 12 p.
Kamiinistiqwia 13 ja 14 p.
• Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin ja
paikkakunnilla mis.sä ei ole osastoa
tai on toiminta lamaannuk.sis.oa,
pyydämme tovereita ottamaan yllä-asetetut
päivät huomioon, järjestä­en
ja ilmoittaen tilaisuudet, siten
autaen matkan onnistumista.
Puhetilaisuuksien yhteydcissä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun .pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseeraajan on neuvoteltava
_osa8tojen agitatsionikomiteain' ja
johtokuntien karissa toiminnan jär­jestämiseen
nähden yleensä. Siellä
missä ei ole osasoja tulee neuvo­tella
paikkakunnan tietoisempien ja
toimintakykyisempien toverien kans­sa
koettaen .saada osaston p.vstyyni
tai ainakin saada agitatsionikomi-tea,
joka alkaa yhteistoimintaan
keskusviraston kans.sa ja työskente­lee
toiminnan laajentamiseksi.
Organiseeraajalla on myöskin ny­kyaikaista
työväenkirjallisuutta myy­tävänä,
ja välittää hän lehtien ti­lauksia,
joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillise.sti,
S. S. Järj. t.p. komitea,
. K:tta A. T. Hill, sihteeri.
Ensiluokan Parturi
jossa parrat ajetaan ja tukat
leikataan koreaksi sanon minä.
R. A. Lake
113 Core St Soo, Ont
J. A, Maclnnes, B.A. W.H.C. Brier,
MaclNNES & ERIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Queen Str.,
Sault Ste. Marie, Ontario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
Erikoinen huomio annetaan Suoma*
laistllo.
DR, A. B. WEST
SELKÄRANKATOHTORI
Tarkastetaan X-sähkösäde koneella.
217 Gloucester St, Soo, Ont.
Phone 1306
Kymmenen vuoden kokemus suoma-,
laisten keskuudessa.
Finnish Bottling Work3
333 Albert St, W., Soo, Ont. j
Telefooni 1347 W. '
OMISTAJA V. LAMPINEN.
)
A. FOURNIER,
LIMITED
HENKI, PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
VAKUUTUKSIA
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai­naisilla
hinnoilla.
BALKIE-GILL BLOCK, SUDBURY,
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita,
BÄEISDRUGCQ.
Suomalainen Ulkolahetys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sootsa oleva apteekki, jo­ka
ilmottaa Vapaudessa.
F. A. RICARD
Tukku- ja Vähittäiskauppa.
RAUTATAVARAKAUPPA
Elm St„ Sudbury, Ont,
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA!
PMAS PAIKKA
tilata vaatetuksenne on
O.B.U.Räätäl
281 Bay St. Port Arthur, Ont.
Vanhat vaatteenne myös korja­taan
Ja puhdistetaan huolellisesti.
VÄINÖ SAHL.
avoinna joka arkipäivä.
218 Secord St.. Port Arthur. Ont.
^tiiiiiiitiiiiimiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiig
Kaleva Suomalainen Apteeki f
Kaikki meidän Suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettuja Suomen yliopistossa käytän- S
nössä olevain oppikirjain mukaan, sekä K, G, K, Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käy. 5
tämme ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. s
KUMMI TAVAROITA
Kuumavesi pussia, hinta $1,-
25, ?2.00, ?3.00, $4.00,
$5.00.
Kuumavesipussin letkuja, hin­ta
UM
Ruiskuja naisille, hinta ?3.50
Ruiskuja miehille, hinta ?1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta 35
Nenäruiskuja, hinta 35
Varmuu.sesineitä naisille,
hinta $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
Kääreitä, Plaastaria y, m.
Haavapumpulia 25c, 40c, 75,
$1.50.
Haavakääreitä 1" 20c, 2" 25c
Munuaisplaastaria ,.....„. .50
Selkäplaastaria '. 35
Rintaplaastaria M
Kummiplaastaria .—• .25
Anistippoja, yskään, hin-tel
#«,...**..••».*.*.••»••»**••»#»• »50
Emätippoja, kolikiin ja ay-däna
u.skipuun, hinta.. .50
Eetteritärpättiä, yskään
ja hengenahdistukseen,
hinta „., 50
Exzemasalvaa, hinta 75
Hof f männin tippoja, sy-dänalustalcipuun,
hin­ta
50c ja $1.00
Halvausvettä, hinta .50
Hiusöljyä, hinta 50
. Hammastippoja, hinta 25
Hammaskittiä, hinta 10
Hammaspulveria, hin-
• ta 25c ja 60
Hama.sharjoja, hinta 25c, 40c,
50c ja 75c,
Hemoroidetsalvaa, hinta .75
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttia, hinta ,50
Ihosalvaa, hinta 35
Kamferttia, kuivaa, hin­ta
25c unssi
Kamferttiviinaa, hinta 50
Kamferttilinjamenttia, hin.
ta , 50
Kamferttiöljyä, hinta .„. .50
Kolmenlaista tippoja, hinta .50
Luulinjamenttia, hinta,.,. ,50
Mikstura Simpleks, hinta .50
Nervin tippoja, hinta ,50
Parranajosaippuoita, hin-
50
Paankivistyspulveria, hin-
...i . .50
Pikidljyä, hinta 50
Puunöljyä, hinta .50
Puhdasta Norjan kalamak-sanöljyä,
hinta 50c ja $1,00
Prin.ijsintipoja, hinta 50
Preserveeravia tipoja, hin-ta
, ,50
Riigabalsamia, hinta .... .50
Silmävettä, hinta .60
Silmäsalvaa, hinta 50
Suu- ja hammasvettä 50
Snellmannin koliikki tip­poja,
hinta 50
S
3
S
Tilatkaa meiltä Jäälkelbefctelo. Meiltä on saatavana kakrkia Suomen, Canadan ja Ameriikan 5
lääkkeitä. Kummi tavaroita, maskeeraus maaleja y. m. Me maksanmie pöstirahan kaikista $6,00 tai 2
sitä isonmista tilauksista. — Erikois lääkeluettelot asiamiehille. s
W. T. McEACHERN & m , LIMITED f
W. A. CORLEY, K. G. K . NYMAN, 1
Apteekkarit / g
168 Alffoma S t , - PORT ARTHUR, ONT. S
kimisessa roolienkirjottamiseen. Kir-'^,,|,,||||||||||||||)|||||||||||H||||||||||||||||Himil||||ilinillMiniin