Vapaus, April 2, 1957

              » « i i Tiistaina, huhlik, 2 p. — Tuesday, April 2, 1957,
lm
mm V^APAUS
<Oif«n of Ftoniah <äiii»djain. 1^
lUamud »ov. 6. Atifhorized
'aa-Moooa jiiUm mafl bjr the Post
OIB(C«-.Oepa(taie&t. Ottawa. Pub-
IMudf^tlttfee. iredcljr:, Tuesdays.
1lutfltfi|».iiiid aalnndasv for Vanaqs
PiAIIdiinff ComjMmy Ua.; at 100-102
Xb^ S t W:.; Sudtrafy/Oot^ Canada.
Telepbones: Bus. Office OS. 4<4264:
Editorial Office 08.4-4295. BXanager
E. SuksL Editor W. Eklund. Mailing
addrees: Box 09, Sudlmty. Ontario,
Advertlsing rates vpoa applieatlon.
Translation frec of eharge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vlc 7J00 6 kk, 3,75
^ 3 kk. 2 ^
ThdysvaOoissa: 1 vk, iJOQ kk, 4J30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk, 4.75
S V N T Y A A Ä -
P Ä I V I Ä Tyimaiila ^lieiiimäii tapiatttrmi? kuin
tapahtuu Canailaflmiaiiteilli
IQli. jllark F r a i ^ - kuolettavaa työmaatapatunnaaCa-; 'Tyovgenliikkeen jatkuvan taiste-
'Jokainen* tunti 60 canadalaista • nadassa.. Tämän tilaston mukaan lun-ansiosta on: saatu huomattavia
1917—Juhlavuosi — 40. vuosikerta^-r-i957
PblSsiurkinta vie perikatoon
Harold W m p h ( C G F V East) teki mielestämme
C^adan kans^ hyvän palveluksen 'ki^innif^
" äliÄucroeeff istii Iiiromiota siihen pöIiiUisltioht^^^^^
RCMP.n toimesta ylläpidetään ja il-laajennet^
n, pfpiliiiiir"' ' " • •'""' •
' -1 ' ' On suorastaan hälyyttävää — mutta samalla
" ' opettavaa Icuulla/kuten ilmeni valtiovarain käyttöä
•tutkivan al^uoneen valiokunnan istunnossa viime
tiistaini;vettä valtiollinen poliisi --r^^^i^
:^5anan varsinaisessa merkityksessä uhkaavan nopeasti
pitää kortistoa al^uoneen
_
Emma, AbvM, Sudbury.' 43ytti!
maanantaina, huhtikuun 1 päivänä!
. 8 0 vuotta,* I
^aSfS^fa&^h';?^}^!!^?**'^^! loukkaantuu t a i kuolee työ kuolemantapausten inäärä- on n,
' ^ tunhien johdosta j a sen lisäksi l u i 1,400 vuodessa, . '
T»u V U O T * * . (kuisat työläiset menettävät työky- Industrial 'Accident- Prevention
* A k u Pilvidr T i l t on township, täyt-iicyjjsg teollisuuden aiheuttamien! Associationin johtaja Ontariossa
I tää tänään, huhtikuun 2 pnä 781 tautien johdosta. ^ • s R. G. IX Anderson on arvioinut, että
I vuotta. y^^^. Työmaatapaturmien prosentti-''yömaatapaturmien; määrä nousi
j Yhdymme sukulaisten ja tutta-i
vien onnentoivotuksiin; \ •
Mitä muut sanovat
'tuoreessa puussa'*^ iiiih mitä';:
r^siti^ii tapahtuukaan kuivissa puissa? Jbs^RG
arkistoonsa parlamentin jäsenistä, jotka eir-
'kaikissa kysymyksissä ole aivan samaa mieltä
juolueen hallituksen kanssa, niin kitinka pal«
TjönKCMPm toimea urkintaa yksityis-
.Jcansalaisista, jotka ovat jossakin tilanteessa joutu-f;>
n^6t': arvostelemaan hallitusta esimerksksi, siitä; että
^nykyinen vanhtmdeneläke on liian pieni tai että ny-fkyiÄftn
isotavarustd
'lifänsainvälisiinsopimiiksiin niin, että valtiovallan
-jrarat syötäisiin käyttää hyö^^ tärkoituk-
-seen,
^ICtikaöÄ el tiedä vastausta tähän, mutta me saamme olla
; Vakiiuttimeita siitä;^
.poUisitietojay jotka eivät kestä päivänvaloa; m silloin on
, legioona tavallisten kadunmiesten syntejä "vääristä ajatuk­sista'*
merkittynä RCJffPrn kortistoon. Jos RCMP "valvoo"
uiJskijainsaeHilmlatttajainsa kautta sellaisia henkilöitä kuin
alahuoneen jäsenjo^dessä olevia oppositiomiehiä^
, on laiketi, uskottava niihin valituksiin, joita ikuullaan siitä,
,i;§1ff^v ettäiJlCMPm edustajina esiintyvät miehet vierailevat yksi-kuten
konsanaan poliisival-
• ^
yakiavampi kiin oikeusminijit^ri'
Garson ei voinut''yllämainitiissa tilaisuudessa» sanoa iTnr;ii
nhAilVJEN PELOSSA
WasUDgtoo.- Yhdysvallat on
tiedoittanut Britannialle 'fharkitse-vansa
aktiivisesti" sitä, että olisiko
vapaalle maailmalle hyödyksi tai
vahingoksi, jos liittolaiset lisäävät
kaupankäyntiä Punaisen «Kiinan
kanssa.
Vakuutuksen siitä, että Yhdysval­lat
tutkii uudelleen asiaa, antoi
John Foster Dulles . . . Bermudas­sa.
Yhdysvallat ei halua : muuttaa
omaa k a t i p p a kieItoH>h jelmaansa
kommunistista Kiinaa kohtaan. Ky­symys
on siitä, j o t ta suostuuko Y h ­dysvallat
siihen, että Britannia, Ja­pani
Ja muut llittblaiset lisäävät
kaupankäyntiään (Kiinan kanssa)
^ Dulles sanoi» että Yhdysvallat
el. halua fyhtyä mUhinlcäan. toi-
^enplteeseen, mitä: Yhdysyaltaln
ICaukoldän liittolaiset » Korea,
Formosa, Viet Nam Ja muut
yoisivat pitää heikkonden merk-kiaä.
t;P:n untistieto
maallsk. 28 pnä.
määrä jatkuvasti nousee, vaikka fiii-' vuonna 1 9 5 6 1 5 prosentilla edelli-tä
on vaikea saada tarkempia nu-! seen vuoteen verrattuna. Toisaalta
merotietoja. Kolme vuotta sitten! hän on kuitenkin sitä mieltä, että
Workmöhs Ck»mpensatio -Board j kuolemantapausten määrä on laskcr
y r i t t i saada selville työmaatapatiif-} " u ^ Ontariossa, ; ' '
mien todelUsen määrän,, mu^ta "niot ovat syyttäneet, eUä vilkas
työnantajat, päästäkseen ' halvöm-1 teollisuus, työvauhdinjdristäminen
millä vakuutusmaksuilla, ovat k a i - i J a suurien, voittojen tavoittelu
k in keinoin välttäneet selvien tilas-1 ovat päätekijöinä työmaatapaturmi-tm
K U R J A A H U U S H O L L IA
Raamattu kieltää sitomasta
riihtä puivan härän suuta^ Se tar­koittaa
sitä. ettei pidä kieltäytyä an­tamasta'työmiehelle
palkankorotus­ta,
jos elinkusbnnukset nousevat.
Mutta meillä kieltäydytään. Se on
kurjaa huushollia, se. On järjetöntä
soivactelua ja-; nuukailua sellainen,
ettei, työmiieh^U^ (isiis iplus pienvilr
jelijälle} a>)n?ta hänelle kuulevaa
odka .elämässä., .Kyllä; {liit^Jcöyhyys
.ja kurjuti^.pian .tulee koko taloon
Jussi: Li^äjuuri, Satakunnan
m
mm
mmm
nu4hfehä*;RCMPin'kortistossa^ • ,= . ,
Huonoa^aSiaa: joudutaan'tavalli^^tlpuolust^^
«Oilia aseilla. Niinpä esimerkiksi Walter Tucker .(L." Ros- .
thelfn>.>piuoliisteli ^yksityiskansalaistto^
m^llä, että joku alahuoneen jäsen oU toisen maailmanso^
aikana ante(ttit'^t?t<:llei.tietpä- alahuoneenUuljetuni^ujnnon ,
menosta, "Se oli häpeällinen tilanne kun Stalin tiesi eneni-man
Canadan parlamentin suljetusta istunnosta kui^canäda-laiSet
tiesivät.. . sanoi imr. Tucker ilmeisesti viitaten Fred
Rcfeen tapaukseen.
; Me olemme aikaisemmin sanoneet ja sanomme nytkin, et­tä
Vapaus tuomitsee canadalalset puolueyhteyksiin katsomat­ta
jos he' alistuvat minkä tahansa toisen valtion turkkijaksi.-^
Muita mr; Tucker unhoittaa tässä kuitenkin erään hyvin tär-
- keän seikan: Canadassa oli epäilemättä Hitlerin Saksaa autta­neita
"vuotoja" toiseA maailmansodan aikana. Täällä oli
epmlemättä Hitlerin/ Sakfeanvagenttejakin. Mutta RCMPin
tbimesta ei; heitä erikoisemmin saatu käpälälautaan. Tämä
sftlbhkin; vaikka Hitlerin Saksa oli päävihoUinen! Mikäli mr.
T^udker puhuu "häpeällisestä niin meidän tulee
m^taa,.että N L oli silloin; meidän maamme liittolaisemme —
jote tihrasi iniljoonittain rniehiään oman vapautensa^,mutta
samalla myös meidän vapautemme puolesta.
I Meidän tarkoituksemme ei ole suinkaan puolustaa vakoi­lua
K L : n sen parenrunin kuin muidenkaan maiden puolesta.
Mutta totuuden niniessä on sanottava, että mr. Tuckerin "pe­rusetu"
ei oikeuta ,RCMP;n salaisen kortiston ylläpitoa yk-sil$
kansalaisista, vaan paremminkin todistaa, että RCMP ei
o l ^ ^puitakaan sen kummempi kuin poliisilaitos. Jospolii-annetaan
valtuudet päättää, mitä ihmiset saavat poliitti-^
«feStiajatelia, niin siHoinolla*an pahasti "hak^
teri kbntrolli"-muka vakoilun estämiseksi on jo uloskuhinut
fraasi.
•^^ Niin oikeassa kuin mr. Winch olikin, hän pilasi mieles-tänune
öiiiaa asiaansa-— Canadan kansan ja valtion asiaa
m^ötäilemällä icomissioneri Nicholsonin painostuksen johdos-taj^
että-"ajatusten kontrolli" siihen lukeutuvine poliisikorti»-
toteen on suvaittava jonkinlaisena "välttämättömänä paha-na|?
niin kauan kiun kortistoon hankitaan urkkijatietoja "vain"
koj^omunisteista. ja kommunistien kannattajista.
I Kun-^omissioneri Nicholson sanoi, että he (RCMP) pitä-vaikortiÄtoa
Canadan "konimunisteista", niin mr.Winch jätti
vastaamatta tähän perustavaa laatua olevaan argumenttiin
ja^ientiii 'korostamaan omaa "kommunistivastaisuuttaan".
. • I l ' ,
,Loiix ^ Beaob,, iCalU. >r-.. Rayinpnd ^ J .:
Sh(?eler,^e'täÄ-nytt«W tuompii ranob'
aiijW;yiime^en;, sanan,..kuten" s
v a ^ o taitonji,_;; ; . [\ , ;
K u n häneltä^.lfysxttiln. maaliskuun
20' pn ptkeu^uulustelussa, ett& miksi
hftnoU ajanut^ä'ut(Ä-UiAanlupaklfi''
Jaa, Sheeler.sanoi:/'Miksi en?" SU,-
loin löi .tuomari Keimeth Sutherland
nuijalla piftrtään Jb j u l i s t i : ,
"411& sakkoa tai 12.päiväksi vanki­laan
.-. . seuraava."
tä harhaluuloa siitä, että "po­liisivalvonta"
voidaan rajoittaa
ja kohdistaa yksinomaan kom­munisteja
vastaan, hän syyllis­tyy
samaan "pienemmän pa-harT/
toiveajatteluun mikä joh­datti
esim. Saksan sosialidemo­kraatit
Hitlerin keskitysleirille.
Mikäli xnriWinch - on yielä
epätietoinen tästä — ja me us­komme
että hänellä ei ole mi­tään
harhakäsitteitä siitä me
puolestamme suo s i t telemme
hänen tutkittavakseen niitä
hyökkäyksiä mitä viimeviikolla
tehtiin Ontarion lainlaatijakun-nan
ist^mnossa hänen oman
puolueensa jäsentä, tri Eugene
Forsey'ta vastan. Kuten tiede­tään,-
- tri • Forsey tunnetaan
"kommunismin vastusta-mutta
siitä huolimatta
leimattiin nyt ainakin
"entiseksi konununistiksi".
tojen «sittämistä.
Ontarion yhdistyneen amiAatti:
yhdistysliikkeen toimesta on nyt
viimeksi tehty esitys, että työmaa-tapaturmien
estämistoiminta olisi-siirrettävä
Compensation Boardiii
alaiseksi. Työnantajat valvovat sitä
tällä kertaa.,
Hallitusherrat ovat kuitenkin :hir
taita kun o l i s i astuttava yhtiöiden
varpaille. ' F r o s t i n hallitus epäröi
ennenlniin se tekee jotakin, j o k a on
esim. General? Motors-ybtiölle vas­tenmielistä.
Ontario Federation oi[
Labour on syyttänyt, että Generai
Motors-yhtiö on salanut työmaatapa-turmia
> päästäkseen pienemmillä
vakuultusmalcsuilla.
Tällä kertaa .ei ole vielä tiedpssa
lopullisia numerotietoja' työmaata-paturmien
määräsiä {Canadassa viir
me vuonna, mutta ' loukkaantunei­den
j a kuolleiden määrän odotetaan
olevan n. 500.000.
: O F L : n huoltotyön johtaja Max
Dodds sanoi äskettäin: "Pääminis­teri
Frost j ä hänen kaverinsa puhu­vat
paljon maantiekuolemien ja
loukkaantumisten nousevasta mää­ränä,
mutta kuolleiden määrä työ-maatapaturmissa
on huomattavasti
suurempi. Teollisuus on nykypäi­vän
suurin tappaja." ^
Hän osoitti,. että maantieliiken­teessä
tapahtuu Uv 21 kuolemaa ku^
t^kin 100,000 asukasta kohti, mutta
teollisuudessa tapahtuu 29 kuole­maa
jokaisia 100,000 teollisuustyö-
Iäistä kohti.' ' ' ,' ' " '
Liittovaltion tyÖdepartmentixL t i -,
laätojen mukaan vijme vuodan köl-
'niannella; neljäksellä tapahtui ;348'
en lisääntymiseen.' .Sellaiset;työn­antajain
edustajat: k u i n Anderson,
vaikka he painavat viilasellä voitto­j
en tavoittelun, ovat myöntäneet et­tä
teollisuuden laajentuminen ja
suuremman tuotapnon tavoittelu
ovat olleet tekijöinä työmaatapa-turmien
lisääntymiseen. :
Anderson on itse sanonut: " L a a -
parannuksia aikaan. On saatu pa-1
rannjuksia lääkintähuoltoon j a suu­rempia'
huoltomaksuja, Ontariossa
esim. kauppa-apulaiset ovat Com-pensation-
Iain alaisia j a Maltonin
toipilaskeskuksessa on tehty paljon j
hyvää työtä loukkaantuneiden pa­rantamiseksi,
Quebecissa j a Alber- j
tassa oD myös samanlaisia laitoksia,
mutta niiden .taso ei ole yhtä kor­kea
kuin Ontariossa.^ ;
^ Newfoundlandissa korotettiin les­kien
eläke 50 > dollarista 60 dolla-:
r i i n j a BC:ssa suunnitellaan laajen­taa^
vakuutusturvaa • silicosis- ja
muiden irammattitautlen tapauksis­sa:
Mutta näistä j a muista paran­nuksista^^
huolimatta,, paljon paran­nuksia
olisi vielä tehtävä.
Vielä olisi rahallisia avustusta j a
lääkintähuoltoa lisättävä j a olisi
saatava kaikki työläiset tapaturma­vakuutuksen
alaisiksi. Sellaisten
tautien kuin tuberkelin, radioaktii-
Suomesfa kyi^ytääii - !
^ Suomen Ottawassa oleva- lähetj-scö
i haluaisi' saada yhteyden allamainit-
Ituihin henkilöihin tai heistä jotakin'
I tietoja: -•
I Karppinen, Juho Juhanpoika -
Mäfcftyn, Else Siviä
Niilo Vihtori
Fetnla,J Veijo Olavi ' •
Bantancn, • H i l k k a Xoviisa
BoW> I ^ i i r i Aimas Alarik
ittomn, Leila Orvokki T - L
Salin,.£ino Olavi
Salin,. Aster Marianne
Hendrickson, William S.
<kuoU 1956)
Jentaessaan kiireellisesti tuolaiitoa yjgyy^g^ vaikutukset ja silicosis
monet yhtiöt eivät ole voineet täyt­tää
turvallisuusvaatimuksia. Teh­taissa
on ahtaat tilat j a se muodos­taa
vaaran." " "
O n t a r i on>ytyömäatapaturmien
olisi saatava täydellisesti vakuutuk­sen
alaisiksi. - E r i maakuntien ta-
PGturmavakuutuslautakuntien tulisi
olla läheis^mniässä yhteistoiminnas­sa.
Ja tun^allisuustoiimintaa. o l i s i
määrän aryellaan.plevan n. 237.000 j^„Q^3tt3ya^^^ parannettava.
vume vuoden ajalta. /Tama on la-1 „ .. .. j-i^.-.- ^..ä
hes puolet kaikista työmaatapatur-mista
:Canadassa.'
Vuonna 1955 Ontariosisa makset­tiin
34 miljoonaa^dolläjria työmaa-tapaturmien
johdosta*^ j a ' yiinie
vuonna .maksettiin y l i 39" miljoonaa:
Compensation Boardin puheenjoh­taja
E. E : Sparrow on ennustanut,
että - se tulee nousemaan 50 miljoo­naan
dollariin kuluvan vuoden ai­kana.
Työväen taholta on vaadittu työv
maa tapaturmakorvaviismaksujen^i
kohottamista täyteen palkkaan. Ny­kyisin
maksetaan enintään 7 5 pros.
$4,000 vuosiansion Jiohdalta.
Uniot pitävät kaikkeih pahimpa^
na kun Accident Prevention Asso­ciationille
annetaan yli miljoona
dollaria \ruodessa, mutta sen johto­portaissa
ei öle ainoatakaan työväen
miestä.
kantokoski. Matti (kuoli 1956)
Kekäiäinen, Einar (kuoli 1936)
- Kuuselji, Anni (kuoli 1956) :
Lehto, .iJalmar.-^kuOll 1956)
Peländä-vfKarl Gnstav. (kuoli 1956)
Pehkonen, jötiannes (kuoli 1956>
Rantanen, Jofaän Kustaa
(IcuoU 1953)
TiÄot tahdottaiieeii lähettää osoit­teella:
, ...
L £ G . 4 L T I O N O F F I N L A N D
140 I V c I U n ^ n Street
'Otta^ra. Ontario
SiTÄIIHIilllllLiliillll
J A lllliillillM
Joka Icexrän ktfn pappi aaaratäs.
saan mainitsi 1[>iräa nimeltä, fauonii^
s i hän, että muuan} vanha mununb,
k i r k o n penkissä aina jiy^yttinö;..^
j ^ s t i päätään:,^ ' Siaaman jälkeeo •
pappi tiedustelijaaa-"
— Voi, vofe^saaoi mummo, nöy-.
ryyshSa maksaa n i i n vähän, eikä-hän
sitä koskaan .tiedä,minne säät
taa joutua . . '.
•4
H U L t U J A A K K O O L I K I N .
3 L Y K X S
Eräs mylläriThalusi vähän leikkiä "j
H u l l u Jaakon kustannuksella ja i
niinpä hän Ikysyi. Jaakolta: . T^;"
— Mitäs Jaakko nyt tietää?
, — Toisia minä tiedän, toisia miiiä ~ll
en tiedä.
— No, mitä, sinä tiedät?
— Tiedän, että ms;lläriUä on Ifc
havia sikoja.' ' ' .
~ Mitä sinä sitten et tiedä?'
— En tiedä kenen r u k i i l l a ne oii
lihotettu. -
6UL0ANIN ARVOSTELI IMRE NAGYA
EDESOHAMISISTAAN UNKARISSA
25 VUOTTA
LÄPUALAISKAPINASTA
myös
jana",
hänet
S iKoko poliittisesti valveutunut Canada tietää sa-irrkj;
uomattakin, että rnr. Winch on poliittisesti kömmtir^
nistivastainen politiikko.
{ ; ,,' . Sen tietää myös RCMP. Mutta siitä huolirtiätta
' * RCiMPm toimesta on kerätty hänestä "salaisia" hen^
f T ^kilotietoja kortistoon!
sanoen, kaikesta "kommunistivastaisuudestaan'
WA"i'«i.!;'i.v:>i;^^-T^-...'..'ir "O:^.'''/;'''^^^^ -,. . . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . , .
i.
^ hUjpliniätta mr. Winch on RCMP:n kirjoissa sellainen työväen-
:miif|eessi;vYeettttää ;h^äänneenn poliittista toimintaansa on valvottava "kai -
m-ken
varalta"!
^ * Tä^ia sellaisenaan korostaa uudelleen sitä tosiasiaa, että
jds^yteil ilunisryhmfä, joku .järjestö, puolue tai ryhmä tehdään
*4^^^Pjatt0n%aksi";^
i^kaSdäen asukkaiden kansalaisvapaudet. Mr. Winch on luon-aö^
feesti^tifetoinen tästä. Mutta pitäen ilmeisesti sinisilmäis-
Eikä tässä kaikki. Lain-laalijakunnan
jäsen Robert :• }^
Mac^ulay (PC. Riverdale)^
leimasi ilman muuta koko
CCF:n "KommunistipuoliiT
een oikeistosiiveksi" (Star-
. in uutistieto maaliskuun 26
pnä).
^yötäillessään ^ nyt'kömrhu-nismivastaisen
hysterian lietso-
S A N A V A P A U D E N , ' i
K I R J O I T T A J I S T A : •
•, Suomalainen kirjailija Johannes
»Eihnankoski (Vihtori Peltonen );
kirjoitti kerran, että kauneudesta
ei voi kinastella eikä makiiasioistä
väitellä. Sith'^f6i^'sovelluttaa möt;
neulaiseen asiaan —- se oh maku­asia.
Vapauden toimitus on kirjoitta­nut,
että lukijain pitäisi arvostella;;
tai ilmaista ajatuksensa haluamis^;
taan kirjoituksista. Se on vaikea
tehtävä, koska siitä voi j o ku närkäs­tyä.
Esim. J im Testerin kirjoituk­set
ovat hyvin mielenkiintoisia.
Mutta tykkäävätkö niistä ne, joita'
kirjoitukset lähentelee — paljas­taen
heidän menneisyyttään? Hä­nen
kirjoitustapansa eroaa suoma­laisesta
työläistavasta, koska hän
on "vanhanmaan englantilaista"
kirjoitustapaa^'käyttävä. Ehkä suo­menkielelle
kääntäjä on niitä muo­kannut
suomalaiseen asuun? Mistä
hän kirjoittaa työläisille, se on kaik­ki
elävää totuutta..
Toinen samanlainen Vapauden
kirjeenvaihtaja oli "Kauhavan poi­ka".
Mutta hänen. kirjoituksensa
ovat hai-ventuneet, ehkä loppuneet.:
Minulta on kysynyt joku hiljan
Suomesta tullut poika silloin täl­löin:
"Onko Vapaudessa ollut 'Kau­havan
pojan' kirjoituksia?" KeiTan
tein puolestani "kysymyksen" esit­täjälle
kysymyksen ja sain tietää,
että hän kirjoittaa elämän opetus­ten
mukaan. Hän on nähnyt ihmi­siä
j a elämää. Täällä Canadassa ol­lessaan
hän oli ensin Torontossa.
Nyt hän on ehkä "häipynyt" jonne­k
in länteen, koska ei ole enää kir­joituksia
näkynyt, selitti "kysyjä"
minulle.- Onko syy sairaudessa^
vai jossakin muussa? '
— - H o l l o l a n poika.
Maaliskuun. alkupuolella tuli - ku
luneeksi 2 5 vuotta Suomen eräästä
mm'heellisesta ajankohd03ta, ns.
Mäntsälän kapinasta. *•
Mäntsälän kapina oli "Lapuan
miesten^' häikäilööiätön vaJlankaap-pausyr.
tysi Se toli tulos valtioval­lan
'Suopeasta;suhtautumisesta ää­rimmäiseen
oikeistoliikkeeseen. Jol­la
oli täysin fasistikumouksel|l,nen
iluonne. Jo fiit ff^v ai^ai£f^i|AR4na<
vuonna. o l i kännyt ?täyjfin ikVäsi:!'
esiin, että eräitä Hulkpm?i.sia;linjoja^
•noudattaen fasistiset'ai^^eki^t inWy-läkin
pyi'kivät konämurifsmin I vasr
tustamisen ryarjolla kaappaamaan,
fkäsiin£ä;valtiQlIisen vallan j ^ ,tyhoa-(
maan ;sen muodollinenkin ;'kansap
vallan.,, j p k a oli 'olemassa. • Pyrki­myksissä
,ei i ollut onnistutte, mutta
niitä jatkettiin.':. Mäntsälän-Ohko­lassa
maaliskuun alkupäivinä pan­t
i in yritys käyntiin;; .Aseistetut? suo­jeluskuntalaiset
j a / muut' fasistit
ryhtyivät omavaltaisesti "sanoista
tekoihin". Enslmmäindn hyökkäys
teht i n ' Ohkolan, vtyöväehtalossa p i ­dättävää
puhetilaisuutta vastaaJi;.
Puhujana siellä esiintyi tohtcJri
Mikko Erich, j o t a ainakaan - k om
munistiksi ei koskaan voitu syyttää,
mutta mtäpä kommunismia faslst t
tai-vitsivät jOmaan päämääräänsä
pyrkiessään! " - •
Kansa ei ollut l i i k k e e n takana:
Siitä tietoisina fasisteja suosivat pii­r
i t valtakunnari johtopaikoilla hie-t
i eli y l i "kuumiraman" hetkensii,
se alkoi lahota. - Väestö kaikkialla
mnassa osoitti s.tä kohtaan inhonsa:
j a h a l l i t u k s e n k in o l i vähitellen pak-
.kp>ottaa siihen jonkihlairitnvastU^;^
ta,va asenne. 'Miitta'kapinakehraä;
le.lle jä a?köuhpahijoille e i ahrietti'
heiile-kuuluvia o keudellisia tuomi­oita
jä' niistäkin 'melko: vähäisistl'
rapsuista, j o i t a ' h e saivat',' heiäat' eh
ji^tppitliaa vapautettiin.; ] "
f * Työväenliike bli:höin'a'^'ubsi
halvautettu,' se oli voäalcsi • tuliottu;
: b s ^ k s i ' painettu "maan O a l l e , m u t t a
kuiteiilcih'' työväestö mOniii:' ett;'td-.
v o in ilmaisi mielipiteensä^ lapUalai-suutta'jä
heidän kapinoiritläan'vas­taan.'
Jfajcua kenraali Wallehiuk^^^
j a • muut'pääkapinoitsijat -armähdet
tiin,- e i sitä känsän keskuudessa hy
väksylty. • ' " ' .j^
Lapuaniiike ja yleensä' fasismi
Suomessa ^löysi ''kohtalonsa"' itse
valmistelemissaan sodissa. Tietysti
tänä päivänäkin. Suomessa on fasis-teja^
v mutta järjestettynä . liikkeenä
ei fasismia ole. MikäU sita "maah;
a l l a " on, on se vain jonkinlaista
kerhoilua. Tosin kyllä kokoomus­puolue
tekee kaikkensa kommunis­min
vastustamisen nimellä kansan­vallan
tuhoamiseksi, j a sitä kannat
tavat siinä''määrätyt muut piirit.'
Mutta fasismista ei sentään lähi­mainkaan
samassa mielessä' voida
man arkailivat, j a kun l i i k e nopeas- puhua kuin voitiin 25 vuotta sitten.
Moskova. — K U - L K ) — Kremlin
<'suuressa palatsissa • järjestettiin
maaliskuun 2 7 pnä kaiisalaiskoköuis
Neuvostoliiton J a Unkarin Kansan,
tasavallan'.;' kansojen : 'ystävyyden
merke:ssä.,|Corkeimman\ Neuvoston
istuntosaliin-Voli kojcoontunut Mos/
kovan tuotantolaitosten jä virasto­jen
typntekijöitä, työmiehiä j a ; tai­te
l i j o ta selcä eri kansalaisjärjestö­j
e n edustajia. : Tilaisuudessa esitt.-
vät,pääministeri Janos Kadar ja N i -
;ka!ai. Bulganin laajat: Ipuheet, E n
simmäisenä puhui -frääministeri Ka­dar
käsitellen puheessaan Unkarin
viime sj^syn tapahtumien syitä.
: Pääministeri Bulganin totesi pu­heensa
aluksi, että Unkar.n sosär
listisentyöv-äenpuolueen johtamina
: J n k a r i n työtätekevät Neuvostolii­ton
a'/ulla löivät kansainvälisen ja
öisäisen taantumuksen voimat, suo­jasivat
kansandemokraattisen jär
jestelmän saavutukset ja jalkavat
nyt kulkuaan sosi.alistista tietä. K u ­vaillessaan
seikkaperäisesti Unka­rin
kansan.. vhme. vuosikymmenen
taistelua; Biilganfn lausui, että Uri
:Aärln elämän:: uudistaminen tapaii-:
tui sodan-' aiheuttamien i^askaideh
'ieurausteifiolosuhteissä.: Siitä joh>
tuen syntyi monia vaikeuksia, joi|ta
' pahensivat 'maan? entisepi johdon te-
'k^mät;suuretivirheet. i " ' , )
' Bulganhi.-ikfoskettelt erikoisesti si
tä'^osutitta;-'jota'Imre Nagyn j a L os
"zoncytt.'ryhmä gsitti U n k a r i n ;yasta-
V a 1 1 a n-kumouksen sytyttämisessä^'
Bulganin; sanoi,''että t verhoutuneena,
tkoinmunistiksi Imre Nagy.- palveli
Uttkarin kan.san. v i h o l l i s ia jo; kauan
enhen lokakuun tapahtumia. Pääsr
tyään'.valtaan Jmre* Nagyn ryhmä
antoi- hörthylaisiile ja .muille sen­tapaisille
aineksille: täydellisen toi--,
raintavapauden ja nämä aloittiväf
verisen terrorin Unkarin työväen­luokkaa;
^ vallankumouksellisia voi
mia vastaan.; Vuoden 1919- vasta­vallankumouksen
päämiesten ta-;
paan • Nagy j a Loszoncy vetosivat
imperialisteihiji kehoittaen näitä
pääilekarkaukseen.
E i ole sattuma, että imperialistit
. - nimittivät -tuota vastavallankumouk-
. i sellistä kapinaa "vallankumouksek­s
i " sanoi Bulganin.
Mutta mitä pitäisi sanoa niistä
kommunisteista, jotka eivät Unka­r
i n tapahtumien arvioinnissa- eroa
j u u r i : lainkaan imperialisteista. On-^ '^^
Han 1 tosiasia, että jugoslavialaiset
johtomiehet pitivät mahdollisena
olla väl ttämättä fasistisen terrori^
riehunnasta Unkarissa j a tuk^a Na-
'gya. Bulganin totesi, että Imre;
Nagy ja hänen ryhmänsä saivat ju-:
goslavialaisilta johtomiehiltä myös
käytännöllistä tukea.. ,. '.;
Nämä^ tosiasiat eivät voi o l la joli-;
tamatta niiden aatteellisten erimie^
lisyyksien kärjistymiseen, joita on
.ollut Jugoslavian j a muiden sosia>i|
listiseen: l e i r i i n kuuluvien maiden?;
välillä. Bulganin toi J u l k i ralitte-lunsa
tämän johdosta j a lausui, eltäl|,
Neuvostoliitto tulee tekemään kaik-^
kensa näiden erimielisyyksien häl­ventämiseksi..
Hän sanoi toivovan- ^
sa, että jugoslavialaiselta taholta il-^
maistaisiin samanlaista halua.;'
Edelleen Bulganin: korosti, että:
lokakuun • tapahtumien aikana Un-;
karin työkansan valta ja sen sosia­listiset
saavutukset olivat kuole­manvaarassa.
Samalla - muodostui
vakava 'vaara Euroopan rauhaa j a .:
turvall.suutta/vastaan. Näissä vai-^:
keissa oloissa -Unkarin työväenluo-.,'-
kan puolue kokosi ympählleea;
maan terveet vo'mat.: Bulganin to­tesi,
että', imperialistien toiveet rau- )y
han ja' sosiälis.tisten vöiiriien: ha^ '-'r
Jaannukseztal'-'ajautuivat :karille;^
Hän^kbrosti erikoisesti,"että' sotei^- ''
listseen; l e i r i i n kuuluvien naiden
väliset' suhteet»' jotka "perustuvat'
veljelliseen ystäyvyteen,- kiinteään! ' '
yhteistyöhön j a keskinäiseen avun­antoon,
lujittuvat herkeämättä. ; , .
Lopuksi pääminlstieri' Bulganip ' ,'
totesi, eitä kansan tukeman Uhka-'^-f
r in sosialistisen ? työväenpuolueen-^ .'j
toiminnan ,ansiosta Unkari? on JO' '
voittanut kriisfnsä, mikä parhaiten
todistaa,' että Kadarin hallitus ja
vain-se ilmentää Unkarin kansan
tahtoa.
YhteismaTlddhat
alleldrjoitettu ,
Rooma. ^- Yhteismarkkinoita ja
atomiyhteisöä Euratomia koskevat
sopimukset a l l e k i r j o i t e t t i in maalisk.
2 5 pnä Roomassa^. Allekirjoittami­sen
suorittivat kuusi h i i l i - j a teräSr
unionin maata Ranska, Länsi-Saksa,.
Italia j a Benelux-yaltiot. ,.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"KannaNaako" asua omassa kodissa?
Vaimon voi ottaa
ottotyttäreksi
Frankfort, Kentucky. — Kentuc-mistä
mr. Winch kaivoi asialli- , ^ ' ' S t / S ä r ^ L n \°'?r
.. • . , , . . . . I tain, etta miehellä on lailhnen oi-sesti
maata p o i s kansalaisoike-1 keus adoptoida oma vaimonsa ja än-uksien
alta. * i taa tämän periä lapsen ominaisuu-
'Tuomitessaan poliisikortiston j
pitämisen h a l l i t u k s e n p o l i i t t i - , - ^ ^ ^ ^ f «Jjnkohtaisek-
. . . .. ^ , SI Robert Gaybillin tapauksessa,
sista v a s t u s t a j i s t a mr. Wmch,Tämä oli elihaikanaan perinyt
teki p a l v e l u n Canadan k a n s a l l e j 64,000 dollaria äidiltään, mutta tä^
ja v a l t i o l l e . Mutta hänen pai-) mä tapahtui sillä ehdolla, eUei häh
v e l u n s a o l i s i o l l u t p a l j o n tehok- ' antaisi rahoja muille kuin omille,
kaampi, jos hän o l i s i s a m a l l a i periHisiUeen" '
, . • • ,v . ,1 Gr&ybiUdlaerollut lapsia ja sen
kertaa s e i s o n u t h o r j u m a t t o m a l - , vuoksi hän Qtti vaimonsa ottolap-l
a mmaaaappeerräällllää nniiiinn., ee tt tteeii hhäänneenn !! «sPekk^sPePenn . Hänen 'kuoltuaan serkut
omaa puoluettaan voitaisi mus- i esittivät vaatimuksiaan jäämistööni enää nykyoloissa omakodin' rakenta-tamaalata
ja painostaa seilaisi!- i "ähden, mutta tuomioistuin katsoi 'maan. (Me einme: tietysti puhu
la. väitöksiUä, että C C F on lop- j Graybillin toimineen oikein ja rou- ^
, ^ . 1 - 1 t * • .u - ^va GraybiUiä voidaan tämän vuokSi
pujen lopuksi.vam "kommums-) pjtää „,iehensä "laillisena perillisfe*
tipuolueen oikeistosiipi". | nä".
Kokeita j a yhä kohoavia vuokria
kiroavat ihmiset; jä ,samalla myös
oman kotinsa omistajat sanovat var-maah,
että otsikossa on asetettu ky­symys
päälaelleen — tai että alle­kirjoittanut
on menettänyt lopun­kin
järkipahastaan. -
Tosiasiassa - tämän kysymyksen
käsittely tuntuu allekirjoittaneesta­k
i n eräänlaiselta' "synniltä", siDä
olemmehan me tässä maassa oppi­neet
ylpeilemään siitä, että Canada
on ;kotien j a autojen maa, mitä i l ­man
ei voida tulla toimeen, eikä
l i i o in voida puhua '-'meidän elämän-.,
tavastamme". "
Mutta tosiasiat ovat äärettömän
itsepintaisia ja tosiasia • on, että;
omakotien ylläpito on tulossa no?r
peassa ;tempossa s e l l a i s e k s i " y l e l l i -:
syydeks.'^y t t t e i siihen kohta työtä­tekevien
varat riitä.
Todistuksiako?
.. Katsokaa ympäristössänne . n i i - :
tä kymmeniä j a satoja naapurei­ta,
j o i l l a ef ole omaa kotia. E i - ,
vät he ole pimuksissaan asuntoa
ostamatta.
Ja vaikka asuntojen ' puute on
kaikkein pahin : vähävaraisen väes­töä
keskuudessa;:niin tilastotiedot
viittaavat siihen,, että ainoastaan
paremmin palkatut ammattityöläi-set
ja keskiluokkalaiset pystyvät
mitään upporikkaista;)
' ' : Sanotaan, s^ttäkyUähän ^velkara­h
o i l l a voidaan-<rakentaa,'joka vaan
"uskaltaa velkaa tehdä". Se on toV
t a vissiin rajaan asti. . ,
Mutta Canadassa on yleisenä kä­sityksen^
— ku'joittamattomana la­kina,
jos sallitaan sanoa — Vttä
asuntomenoihin ei voida käyttää
neljännestä enempää tuloista. Muun
ohella tämä tarkoittaa,: että henki-,
lö, jolla! on sanokaamme $200 kuu­kausitulot,
ei saa mistään sellaista
kiinnityslainaa, mistä koituu $80rr-
S 9 0 kuukausiraenot. Hän voisi saa­da
sellaisen Idinnityksen, minkä
kuukausimenot nousevat noin: Vii­teenkymmeneen
dollariin mutta
sillä: ei nykyaikana mitään omako­tia
rakenneta. /
Vaikka tilastot eivät, annakaan
mitään ^ ajan vieteluetta vaa, n i i n - me
suomehnamme kuitenkm. erään lu-,
k i j a n hy\'äntahtoisesti antaman
C P : n uutisen,; missä selostettiin et^
tä . "keskinkertainen canadalainen;
omakodin omistaja": on. 34-vuotias;
hän ansaitsee $5,312 vuodessa ja
maksaa asunnostaan. $ 1 4 4 6 5 (ynnä
kiinnityslainan - koron: mikä;: on 2 5
vuoden ajalta vähintäin $7.500 ja
nostaa asunnon "keskinkertaiseksi"
hinnaksi 2 1 , 6 0 0 ) .'
V i r a l l i s i i n tilastotietoihin perus­tuvassa
C P : n uutistiedossa kuvat­t
i i n edelleen tätä "keskinkertaista"
asunnon: onustajaa -seuraavasti:
. . Hänen tulonsa ovat $ 5 . 3 12
vuodessa'. . ;. Hänen kotinsa ko­konaishinta
on' $14;'163. lukeutuen
siihen $11.667 rakendusmenoja,
$ 2 ; 6 4 1 tontista j a $ 4 5 5 muita' meno-.
j a . f ;< Hän antaa ^: "käteismaksuk-si
$ 3 . 8 1 1 ' e l l e i hän saa hankituksi josr
taldn toista Idlnnityslainaa^^-H
kannettavanaan oh $ 1 0 , 3 5 2 N H A :h
alainen kiinnityslaina, josta hän
maksaa joka kuukausi SSl pääoman
kuolettamiseksi, korkoja ja veroja
2 5 vuoden ajan."
Sen pituinen se. Tavalliselle
kansan kielelle käännettynä luo
uutispätkä tarkoittaa, että nykyis­ten
hintojen vallitessa täytyy oman-kodin
'dstaj alfa-olla käteismaksuksi
noin $ 4 , 0 0 0 j a s i l l i jää kiinnitysvel-ka,
mistä on menoja. $ 8 1 kuukau­dessa!
•
Oman kodin kynnyksen y l i ei siis
astuta lUappipelissä. Siitä johtuu^;
ättä vähävaraiset ihmiset, joiden
hyväksi on: alunperin , N H Am kiin­nityslainoja
annettu, ovat saaneet
jäädä oksalle istumaan j a katsele­maan,^
. m i t en vähän paremmassa
asemassa olevat ihmiset f taistelevat
kiinnityslainojensa . kanssa.
t *
Mutta tehkäämme vähän laskel­mia,
j a jos ette "usko silmiänne",
n i i n ottakaa . kynä käteenne ja"
: tehkää. otna laskelmanne. Jos
lienkilö ' maksaa kiinnityslainaifr.'
taan $81 kuukaudessa, n i i n siitä
koituti: veroineen $972 menot vuo­dessa,
j a k u n kiinnityslaina mak-'
setaan'25 vuoden aikana, i ^ n sii­tä
kertyy: menoja kalkUaan $24,-^
3 0 0 . .tähän kun lisätään.alkupe-rainen
käteismaksu, n i i n omako- -
' d i n - hinnaksi tulee kaiUdaan
$28,111 (vero mukaahlnkien) ••—k
vaikka sen alkuperäinen hinta on
" v a i n " $14^63.
Jo ori pojat j a tytöt hintaa omalla
kodilla: - J a 25 vuoden kuluttua;
j o l l o in se: tulee maksetuksi, tämä
omakoti on vanha talorähjä!
Mutta mitä maksaa tällaisessa
omassa kodissa asuminen?
Olettakaamme, että ylläolevassa
uutisessaf mainitta ''keskinkertai­nen"
eanadälainen o l i s i s a a n U f h a l - '
l i t u k s e n " kiinnityslainan. Hän mak­saa
siitä . 6 % koron. .Kohtuuden :
mukaan voidaan laskea, että hänen
omalle käteismaksulleen lasketaan
myös 6 % korko. -
Tämän perusteella tällä •'keskinv.^;
kertaisena" omakodin . omistajalla
on yksinomaan korkomenoja "kes­kimäärin"
$433 vuodessa eli $36
kuukaudessa — ja tätä' kestää 25
vuotta!
' Utftistiedossamme sanotttin,' että
"keskinkertainen" omakodin hank­kijamme
maksaa kiinnitysvelkansa
kiinnitystä," korkoa • j a • veroa $81
kuukaudessa. Mutta ; sen lisäksi
hän maksaa lämmityksestä ainakin
$ 1 2 - kuukaudessa; sähköstä $ 6 kuu­kaudessa,
vakuutuksista $ 3 kuukau-,
dessa, korjauksista (maalauksesta
jne) ainakin $ 4 kuukaudessa. Täs-r
sä e i ole vielä huo;mioitu palovakiiu- ;
tuksia ja muita sellaisia menoja,
mutta näidenkin menojen perus­teella
nousee omakodin omistajan /
kuukausimenot toiselle sadalle dol­larille,
eli tarkemmin sanoen $106
kuukaudessa.
Totta on, että kun on uskollisesti -
maksanut' 2 5 pitkää vuotta toista- "
sataa dollaria kuukaudella asunnos­ta
ja lämmöstä, jälelle eU "pub-,
taaksi omaisuudeksi" jää 2 5 vuotta
vanha talorähjä.
Mutta sittenkin, on mielestämme
aiheellista kysyä, että ''kannattaako
työtätekevän enää asua omassa ko­dissaan?"
Toisinaan tuntuu, että "omako­d
i n " omistaja on nykyoloissa m i ^
luiimninldn "palkattomastityösken- 1-^^
televä talonmies" . -^ k u i n mikään
"omistaja".
Selvästikin tässä on kysynJys, jo- •
hon pitäisi valtiovallan toimesta
tarttua l u j i n ottein,' jos e i mielitä
häätää omakotien asöklöita-talois-i
taan kuten nyt haädetaänjo farmi- ;j
väestöä maaseudulta IcaupunkeihinT - ^
Känsäkomrib:^
t
t
r;
V
ti
' s
]
T
T.
mj
Dix
ryi
195
Sm
Asi
i
tär
fen
[vei
tän