Vapaus, September 17, 1966

              ^mmiYT iIlBtalna« i o n t a l ^ lauaaftalna
Peruatottu 1917
Caaadin silitSrttälälsieii ItmtttiimB
tyovfienlolifl
No. 108 — Voi. L vuosikerta Sudbury, Ont. Lauantaina, feyysk. 17 p , - ^ Saturday, Sept. 17,1966
Vaatijat parlamentin liberaalijäsenten ryhmäkokouksen
pitSiliistä sairashuoltopdvelim l y l ^
pälbfidbnisteri valmiina neuvonpitoon heidän kanssaan
Lontdo. -^Pääministeri Lester Pearson sanoi torstaina, että hän
Icohtaa i!öitai«lin ne liberaalipuolueen parlamenttijäsenet, jotlca ovat
pahoillaan sUtä kun hallitus on päättänyt siirtää kansallisen sairaus-huoltopalvelun
voimaanastumista vuodella eteenpäin.
Pääministeri antoi tämän lausunnon keskustellessaan sanomaleh­tien
kirjeenvaihtajien kanssa Britannian Kansojenyhteisön pääminis-terikonlffrenssin
päättymisen jälkeen.
Kaksitoista alahuoneen huomat­tua
jäsentä esitti viime lauantaina
Peterborbugbessa pidetyssä libe­raalien
kokouksessa protestinsa
sairashuoltopalvelun voimaanastu-mispäiväri
siiilämisestä heinäkuun
1 päivään 1968.
' TäSmfi)isteri Pearsonin pitäisi
palata t ^ ^ n viikon lopulla takaisin
Canadaan.
'Finanssiministeri Mitchell Sharp
sanoi alahuoneen istunnossa viime
viikolla, että kansallisen sairas-huoltopalvelun
täytäntöönpanoa on
lykätty vuodella eteenpäin. Liberaa­lipuolue
hupasi marraskuun vaali­kampanjassa
ja sen jälkeen, että
mainittu ieM, mitä liberaalipuolue
on luvannut vuodesta 1919 alkaen,
astuu voimaan Canadan satavuotis­päivänä,
e l i heinäkuun 1 pnä. 1967.
Mr. Sharp sanoi nyt tämän usein
luvatun ja yhtä usein toteuttamatta
jätetyn i^irashuoltopalvelulain laa-
Kasvava fasismin
i^iika USÄssa
- Ködiin
1 Moskova — Juuri äskettäin asyy-lioikeuden
Neuvostoliitossa saanut
entinen katolilkkipappi, amerikka­lainen
<»e^taja, Harold M . Koch, sa-noi
tääää, r^!että kasvava^iäsismin
uhka' sekä Yhdysvaltain hallituksen
suorittama Vietnamin sodanvastus­tajien
vainoaminen, pakoittivat hä­net
lähtemään sieltä, ja anomaan
asyylioikeutta Neuvostoliittoon.
Eräs Yhdysvaltain kansalainen
nen, entinen roomalaiskatolinen
pappi on anonut täällä polittista
asyylioikeutta, joka hänelle myös
myönnettiin. Anoja on 34-vuotras
Harold Mitchell Koch.
f "Otin osaa joihinkin mielenosoi­tuksiin
ja protesteihin, mutta tulin
huomaamaan, etten voi kyllin te­hokkaasti
protestoida sotaa vastaan
j a samalla säilyttää asemani opetta­jana,
enkä myöskään jatkaa opinto­jani
tohtorinarvoon".
Koch vakuutti, että sotavastais-ten
mielenosoittajien peloittelu, to­distaa
että nykypäivien Amerikassa
yällitseie jatkuvasti kasvava fasismin
uhka. Hän jatkoi, "turisin ettei mi^
nuUa ole muuta vaihtoehtoa kuin
tulla tänne Neuyostpliittoon jossa
voin puhua vapaasti ja ilman pelkoa
jälkiseurauksilta."
Hän sahöi olevansa hyvin katke­roitunut
Äitienkässa vallitsevasta
työttömj/jrdie^tä,' köyhyydestä, puutr
teeillsesla säirausfiuollosta, ja kur-jalistohökkeleistä
mitä hän kutsui
"Amerikan piilotetuiksi kasvoiksi.'
Köyhdytetyt ihmiset alkavat l i i ^
kehtiä, ja taistella oikeuksiensa pup-lesta.
Kaksikymmentä miljoonaa
neekeriä, tuhansia maataloustyöläi-siä
ja köyhtyneitä vaikoihoisia, on
marssimassa. Kirjaimellisesti pu­huen
Amerikan proletaarit ovat
nousemassa.
timisen uuden lykkäyksen johtuvan
"inflaatio vaarasta."
Peterboroughssa pidetyssä libe­raalien
kokouksessa alahuoneen jä­senet
ja Ontarion liberaalit arvos­telivat
erittäin terävästi tätä lykkä-yspäätöstä
j a myös sitä, kun halli­tus
teki näin tärkeän päätöksen
kutsumatta ensin alahuoneen libe­raali
jäsenten puolueryhmän koko­usta
asiaa käsittelemään.
Useat niistä alahuoneen jäsenistä,
jotka allekirjoittivat puolueryhmän
puheenjohtajalle Russell Honeylle
lähetetyn sähkeen, missä vaaditaan
puolueryhmän kokousta, ovat sit­temmin
selittäneet, että heidän tar­koituksenaan
on mieluimmin tieto­jen
saanti kuin kapinointi puolue­johtoa
vastaan.
Mainitun sähkeen allekirjoittaji­en
joukossa on John Munro, siir-tolaisministerin
parlamentinsihtee-r
i ; Pierre-EUiot Trudeau, pääm.
Pearsonin' parlamenttisihteeri; Do­nald
S. Macdonald, ulkoministerin
parlamenttisihteeri; Herb Gray,
alahuoneen finanssi, kauppa ja ta-lousasiain
valiokunnan puheenjohta­ja.
Liberaalipuolueen Ontarion jaos­ton
johtaja Andrew Thompson sa­noi,
että Ontarion liberaalit tulevat
ensi kuussa Ottavassa pidettävässä
liberaalipuolueen kansallisessa oh-jelmakokouksessa
vaatimaan tämän
päätöksen muuttamista, että kansal­linen
sairashuoltopalvelu saadaan
heinäkuun 1 pstä lukien 1967 ku­ten
puolue ja pääministeri Pearso^
nin hallitus ovat aikaisemmin l u ­vanneet.
VIIME TIEDOT
Haag.— Länsi-Saksan sukellusveneen Hain 21-henki­sestä
miehistöstä uskotaan hukkuneen 20. mainitun aluksen
upotessa Pohjanmeren kovassa myrskyssä keskiviikkoiltana.
Länsi-Saksan suurlähetystön \ eräs puhemies sanoi, että joi­takin
miehiä voi vielä olla elossa laivan ilmastoidiuissa osis­sa,
jos pääsemme heidän avukseen riittävän nopeastL Laivan
miehistöön kuulunut 23-vuotias merimies, Pieter Silberena-gel
saaliin pelastetuksi keskiviikkona miehen oltua meressä
13 tuntia.
Oxford, Miss. — Eräs todistaja kertoi torstaisessa kuu­lustelussa
täällä, että poliisi ei yrittänytkään estää väkijouk­koa
pieksemästä neekerilaprfa ja sanomajehtimlehla, Gre-nadassa
viime lAstisn piekseminen
ja potkiminen valkoihoisten toimesta tapahtui sen vuoksi kun
neekerilapsia lähetettiin endmmälnen kerta Grenadan "val­koihoisille
varattuun" kansakouluun. Liittovaltion virkailijat
ja kansalaisvapauksia puolustavat ryhmät ovat nostaneet
sytteen paikallisia poliisia ja kaupungin hallintoa vastaan, että
ne ovat kieltäytyneet suojelemasta neekerilapsia ja heidän
vanhempiaan.
Lontoo, -— Pääministeri Pearson sanoi torstai-iltana
Rhodesian kysymyksestä, että Kansojenyhteisön pääministeri
konferenssin päätös "on varmaan kokeilun arvoinen suun­nitelma,
enkä minä tiedä mitään muutakaan mahdollisuut­ta".
Ottawa. — Quebecin pääministeri Daniel Johnson sanoo
uskovansa, että 80 prosenttia maakunnan valitsijoista an­taisi
kannatuksensa Union Nationalen hallituksen verotus-muutosvaaiimukselle.
Quebec vaatii maakunnan valtuukden
tuntuvaa lisäänii8täniin> että se v^^^ itse kontrolloida talous-bliieJmansa,
kansainväliset suhteensa ja finanssikysymyk^
•sensä.'
X
SuMmien kimma-varaikonsuli
Reginaan, Sask.
OTTAWA — Suomen Suur­lähetystö
tiedoitti viime maa­nantaina;
etta lakimies Richard
Paul Rendek on nittaitetty Suo­men
komiiavarakoittulilui Regi­naan,
Saskatchewanlssa.
Lasku suoritettiin täysin automaattisesti;
astronaittit näkivät N-liitbn yhden satcdliitin
Cape Kennedy. — Elektrooiiiseh
ajurin ohjaten heitä kotiin, Gemi-n
i ^ l astronautit laskivat perjan­taina
pienine:' avahiusaluksineen
SEINILLÄ ÖN NYT
ii
WasMfti[iöft - — Am puhelin­yhtiön
— American Telephone &
Telegraph Coin — varapresidentti
Hubert Körtz myönsi senaatin a l i -
yaliokiinniah istunnossa keskiviikko­na,
että yhtiön työläiset salakuun­telivat
yiiffie vuonna 36,000,000 pit-"
jcän matkan puhelua.
Mr. kertz, jonka valvonnan alai­suudessa
ovat yhtiön kansalliset,
pitkän inatkahpuhelupalvelu, sanoi
kuuntelua iiapahtuncen palvelun pa­rantamistarkoituksessa,
mutta se
.lopetettiin teknologisen kehityksen
vuoksi Viimte heinäkuun 1 pnä;
Senaattori Edward V. Long (D.
Mo.) sänöi puolestaan, että tämä
Icuuntehi lopetettiin siksi kun se-iiaatin
hallinnollisia menettelytapo­j
a käsittelevä alivaliokunta rupesi
tutkimaan puhelinta käjf^ttävän väes-
Jtön yksityiselämään sekaantumis-hiahdollisuuksia.
' Puhelinkeskustelun kuuntelu ai­heutti
vuoderi alussa myrskyn New
Englannissa kun Boston Herald-leh-t
r paljasti, että New England Tele­phone
and telegraph yhtiö ylläpi­tää
erikoishuoneita; mistä suorite­taan
puhelinsoittojen salakuuntelua.
Senaattori Long, joka suorittaa
kuulusteluja salakuunteluista ja pu­helinlankojen
yhdistämisestä, sanoi
alavaliqkunnan saaneen tietoja, et­tä
liittovaltion asiamiehiä laskettiin
näihin kuulusteluhuoneisiin, ja että
'jotakin hyviii vakavaa tapahtui
hiissä huoneissa."
Bell Telephorie Co. of Canadan
eräs puhemies sanoi keskiviikkona
Torontossa, eitä Bell-yhtiö kuunte­lee
toisinaan puhelinkeskusteluja,
mutta vain "tarkistaakseen anne­tun
palvelun laatua''.
Meillä ei ole mitään sellaisia kuu­lusteluhuoneita.
Jumala varjel­koon
ettei niitä koskaan olisi, hän
sanoi. ;
Atlantiin suoritettuaan kolme päi­vää
kestäneen avaruuslennon.
Laivaston Cmdr. Charles Conrad
ja laivaston Lt-Cihdr. Richard Gor­don
suorittivat alastulonsa lasku
varjon avulla Atlantiin kello 10 ap.
Tämän laskun yhteydessä käytet­tiin
amerikkalaisten toimesta en'
simmäinen kerta automaattisJjL las-kuohjausnienetelmää
ja sen avulla
Gemihi X I kei'rDtäan laskeneen tar
Rasti etukäteen määrätylle paikalle
725 mailia Cape Kennedystä kaak­koon,
vain kahden mailin päähän
lentokoneiden tukilalva Guamista.
Annettujsn tietojen mukaan tä­mä
avaruusalus laski hiljaa Atlan-tiin
läpimitaltaan ÖS-jalkaisen las­kuvarjon
turvassa. Sen lähettyvillä
kellui: Gemini X l r n kärkiosa, mikä
oli heitetty koneellisesti pois pai­kaltaan
niin, että siitä voitiin pääs­tää
laskuvarjo pois.
Avaruusaluksen kanssa radioyh­teydessä
ollut lentokoneiden emä-laiva
tiedoitti astronauttien olevan
hyvässä voinnissa. .
Tämä avaruusalus laski lähem­mäksi
tärkeimpää pelastuslaivaa
kuin mikään edeltäjänsä. Gemini
9 laski 3.5 mailin etäisyyteen
"maalista".
Lentokoneiden tukilaivasta lähe-
(Jatkuu siviiliä 3)
Martin arv^Iiee
YKh pakofteiden
ioikistavan i^mithin
Ottawa. — Yhdistyneiden Kansa­kuntien
velvoittavat jpakotteet Rho­desiaa
vastaan kukistaisi melko var-niasti
lan \Smithin li^llituksen, sa­noi
ulkoministeri PaUl Martiii tors­taina.
'
Lontoossa juuri pidetty Britan­nian
Kansojenyhteisön pääministeri
konferenssi päätti ^iyytää vuoden
loppuptiolella YKta'i järjestämään
valinnalliset talouspakotteet Rhode­siaa
vastaan, ellei Smithin kapina-hallitusta
saada sitä < ennen muilla
keinoin nurin.
Etelä-Afrikka ja Portugali ovat
tähän mennessä puhkoneet "vapaa-^
ehtoisuuteen" perustuviin talouspa­kotteisiin
niin suuria reikiä että
Rhodesian hallitus on voinut jatkaa
toimintaansa.
Mr. Martin sanoin että Rtiodesian
ja Etelä-Afrikan ky^mysten käsit­tely
riippuu paljon siitä, minkälai­sessa
ilmapiirissä Y K : n yleiskokouk­sen
istunto alkaa ensi viikolla.
TUNNETUT JULKISUUS HENKILÖT
VETOAVAT PRES. JOHNSONIIN
Huomatussa asemassa olevat amerikkalaiset esiittävät
että US An tulisi suostua y-aseiden <levityskidM)Oon
Yhdysvaltalaisten
miesmenetysmäärä
on nyt yli 5,000
Saigon. — Yhdysvaltain sotilasvir-kailijain
virallisten i t i e t o j e n mu
käan Vietnamin hyökkäyssodassa on
jo kaatunut y l i 5,000 amerikkalais­ta.
Syyskuun 10 pnä päättyneen vii­kon
aikana kaatui taistelussa 71
amerikkalaista ja kahdeksan joutui
kadoksiin. Sen lisäksi haavoittui
451 amerikkalaissotilasta. Kaikki­aan
on Vietnamin taisteluissa kaatu­nut
virallisten tietojen mukaan
5064 amerikkalaista.
Saigonin asevoimien miesmene-tykset
saman viikon aikana oli 68
kaatunutta. Saigonin juntta ei tie­dolta
lainkaan haavoittuneiden
määrää.
NEW YORK — Kakslsataayh-sänkymmentä
hyvin tunnettua
amerikkalaista, mukaanlukien 12
Nobelin palkinnon saanutta hen>
kilöä esitti keskiviikkona pre
sidentti Johnsonille varoituksen,
että ei-ydinasemaita lähellä oleva
ydinaseiden teko- tai saantimah­dollisuus
aiheuttaa Yhdysvalloil*
le suuremman kansallisen vaaran
kuin Vietnamin sota.
Presidentti Johnsonille lähettä­mässään
lausunnossa \ ja sitä seu­ranneessa
kirjeessä he pitävät erit­täin
tärkeänä sitä, että poistetaan
viimeiset esteet Neuvostoliiton
kanssa tehtäväksi suunnitellun
ydinaseiden levittämiskieltosopi-muksen
tieltä.
Duke yliopiston lakikoulun laki-tutkimuskeskuksen
johtajan, tri
Arthur Larsonin allekirjoittamassa
kirjeessä sanotaan:
" M e rohkenemme esittää käsitys­kannan,
että Yhdysvaltain pitäisi
n^t omaksua luja ohjelma, tehden
ehdottoman selväksi sen, että U SA
ei anna yksinoikeutettua veto-oi­keutta
ydinaseiden kontrolliin ja
omistukseen nähden NATOn eikä
minkään muunkaan tien kautta ja
että kansleri (Ludwig) Erhardilie
täten ilmoitettaisiin hänen saavut­tuaan
Yhdysvaltoihin, ja niin, ettS'
voidaan aloittaa uudelleen neuvot­telut
Neuvostoliiton kanflita tällai­sesta
sopimuksesta."
Näiden tunnettujen amerikka­laisten
lausunnossa sanotaan, että
"viidellä maalla on jo kfisi-ydinase-liipasimessa."
Ja edellisen: "Kuusi­toista
muuta on harkitsemassa, p i '
tääkö niiden tuottaa omat atomi­pomminsa
pelastuakseen ydinase­valtojen
-panttivankiroolista. , _^
Kahdellatoista niistä maista on
tieteellinen ja teollinen kapasiteet­ti
ydinaseiden tuottamiseksi seuraa­van
kolmen vuoden kuluessa. Usko­taan,
että kolme näistä maista voisi
valmistaa ydinaseita muutaman
kuukauden kuluessa. Viisitoista
niistä maista on joko Unjoittumat-tomia
tai lännen liittolaisia; y k s i
kuuluu Neuvostoliiton blokkiin."
Tässä lausunnossa varoitetaan
presidentti Johnsonia, että tuleva
viikko voi olla ratkaisevan tärkeä.
Ydinasemaat ovat: Yhdysvallat,
Neuvostoliitto, Britannia, Ranska
ja Kiinan kansantasavalta.
T r i Larsonin selitysen mukaan
Intia, Israel, Rubtsi ja Länsi-Saksa
ovat teknologisesti kykeneviä ydin­aseiden
tuottamiseen muutaman
kuukauden kuluessa; jos niiden
Kirkolliskokous päätti avustaa sodan uhreja
Vietnamissa; vaatii pommituksen lopettamista
ja neuvottelujen alkamista
Canadalainen lehtimies
joutui pois 'Kuubasta
Mexico City — Canadalainen Paul
Kidd, Southam News Service nimi­sen
uutistoimiston Latinalaisen
Amerikan, kirjeenvaihtaja, on kar-koitettu
Kuubasta.
Sotilasviranomaiset nappasivat
hänet kiinni Havanan satamassa,
missä hän oli valokuvaamassa ilma­torjunta-
aseita. Kuuban hallitus
syyttää hänen valheellisesti esiinty­neen
Canadalaisena diplomaattina.
K i d d on 34-vuotias, pitää toimi­paikkanaan
Buenos Airesin kaupun­kia.
Hän on vieraillut Castron ai­kaisessa
Kuubassa sanomalehtimic-henä
kuusi kertaa. Hän sanoi syy­tösten,
että hän on esiintynyt Cana­dalaisena
diplomaattina, olevan ''ko­konaan
valheellisia."
Vuosi 5727
Toronto. — Juutalaissyntyiset
canadalaiset viettävät nyt Rosh
Hashanah, eli uudenvuoden juhlaan­sa,
mikä on järjestyksessä 5727.
Juhlinta alkoi keskiviikkoiltana
Rosh Hashanahin eli uudenvuoden
aattona.
Waterloo — Canadan Yhdisty­neen
Kirkon 22. vuotuinen kirkol­liskokous
hyväksyi keskiviikkona
päätöksen, jonka mukaan lähete­tään
ruoka- ja lääkeaineita Pohjois-j
a Etelävietnamiin — mutta kirkko
pidättyi kuitenkin tuomitsemasta
Yhdysvaltain sotaa Vietnamin kan­saa
vastaan.
' .Japanissa lähetystyötä takevS"Yh­distyneen
kirkon eräs pappi varoit­ti
puheenvuorossaan kirkolliskoko­usta
ryhtymästä Yhdysvaltain hyök­käyssodan
moraaliseksi tuomariksi.
Rcv. lan MacLeod, joka on toimi­nut
lähetyspappina Japanissa 10
vuotta, sanoi puheenvuoronsa yhte­ydessä,
että Yhdysvallat " o n teh­nyt
maailman hyväksi enemmän
kuin mikään muu maa." Hänkään
ei katsonut soveliaaksi avoimesti
puolustaa Yhdysvaltain hyökkäysso­taa.
Puhuessaan Yhdysvaltain se­kaantumisesta
Vietnamin tapahtu­miin
Rev. MacLeod väitti, että U SA
"yrittää rehellisesti päästä sieltä
pois."
Rev. MacLoed puhui päätöslausel­ma-
ehdotusta "vastaan, minkä perus­teella
Yhdistynyt kirkko olisi "tuo­minnut
sekä Vietkongin julmuus-työt
että Yhdysvaltain peloittelun
siviilikeskuksien pommituksen
muodossa".
Rev. MacLeod väitti Yhdysvaltain
kohdistavan ilmapommituksensa so­tilaskohteita
eikä siviilikeskuksia
vastaan.
Kokoukselle esitetty päätöslausel­maehdotus
muutettiin siten, että
Canadan Yhdistynyt kirkko ilmaisee
oppositionsa "sodan uudelle eskala-tiolle
ja Vietkongin julmuuden jat­kumiselle
sekä Yhdysvaltain asevoi­mien
jatkamalle PohjoisVietnamin
kohteiden pommittamiselle."
Yhdistyneen kirkon yleiskokous
päätti riivcta lähettämään ruoka- ja
lääkeavustusta Pohjois- ja Etelä-
Vietnamiin Maailman kirkkoneuvos­ton.
Kansainvälisen Punaisen Ristin
ja Canadian Friends Service-komi-tean
välityksellä. Yleiskokouksen
pääsihteeri, Rev. E . E. Long sanoi,
että Yhdistyneen kirkon avustusta
on jo lähetetty kansainvälisten eli­mien
välityksellä Pohjois- ja Etelä-
Vietnamiin.
Rev. Ben Smillie, Saskatöonista,
ehdotti, että tämän avustustoimin­nan
yhteydessä käytettäisiin " C a ­nadian
A i d for Vietnam Civilian
Committeen" apua. Hän on yhteyk^
sissä mainitun järjestön kanssa Sas-katoonissa.
Rev. S. A . Walmsley, Virdenista,
Man., kysyi, että onko edellämainit­tu
komitea köroinohistisea puörueen
aloitteesta muodostettu vasemmis-tosuuntainen
elin, ja julkaistaanko
sen rahatilitykset. Rev. Smillie sa­noi
komitean muodostuvan Canadan
kansalaisista, lukeutuen heihin lää­käreitä,
lakimiehiä, pappeja j a par­lamentin
jäseniä.
Kirkon yleiskokous päätti liittää
päätöslauselmaan Quekers-järjes-tön,
mutta ei "Civilians* Commit­teen"
nimeä.
Päätöslauselmassa pyydetään pää­ministeri
Lester Pearsonia kieltäy­tymään
edelleen sotilashenkilöidbn
lähettämisestä Vietnamiin. Siinä
kehoitetaan Canadaa käyttämään
asemaansa kansainvälisen valvonta-komissionin
jäsenmaana Geneven
konferenssin uudelleen koolle kut­sumiseksi;
pommituksen lopettami­seksi,
vihollisuuksien vähentämi­seksi
ja neuvottelujen aloittamisek­si.
•
hallitukset tekevät asiasta vastaa­vanlaisen
poliittisen päätöksen. J a ­panilla
on, hän selitti, teollisuuslai­tokset
j a riittävästi teknologista tai­toa,
mutta se ei^ ole tähän mennes­sä
näyttänyt suurtakaan mielen­kiintoa
ydinaseiden tuottamiseen
öähden.
-^Neuvosto • blokkiin kuuluvalla
maalla, mihin lausunnossa viita­taan,
- tarkoitetaan luultavasti
Tshekkoslovakiaa tai Itä^ksaa.
Lausunnossa sanotaan Genovan
aseistariisuntakonferenssin epäon-:
nistuneen ydinaseiden leviämiskiel-tosopimuksen
laatimisessa niiden
esteiden vuoksi mitä sisältyy siihen
kun Yhdysvaltain arvellaan pyrki­vän
"ydinaseiden omistuksen ja
kontrollin jakamiseen LSnsl-Sak-s^
n kanssa ^ A T O l i i t o n kautta."
Länsi-Saksa on kielletty valmista­masta
omia ydinaseita, mutta sitä
ei ole kielletty niitä hankkimasta
NATO-liiton kautta. "NeuvöstöUit-to
tulkitsee Yhdysvaltain esittää
män ydinaseiden jakamiskieltosO'
pimuksen luonnoksen ensimmäisen
artiklan takaportiksi, minkä kautta
Länsi-Saksa saisi NATO-liiton puit
teissä ydinaseita kontrolliinsa," sa­notaan
lausunnossa.
Lausunnossa allekirjoittajat esit­tävät
toivomuksen että presidentti
Johnson antaisi suuremman arvon
ydinaseiden jakamiskielto-sopimuk-selle,
kuin siihen, että ydinaseiden
kontrollia jaettaisiin: Länsi-Saksan
tai jonkun muun ei-ydinasemaan
kanssa.
Kaksi sotarikollista
tuomittu
kuolemaan
Moskova. — Entinen armeijan
majuri sotaa edeltäneessä Eestin ar­meijassa,
ja eräs eestiläinen kan­salliskiihkoilija
on tuomittu kuole­maan
Tallinnassa. He olivat osal­listuneet
Neu\(0stoliiton kansalais­ten
teloituksiin sodan aikana sak­salaisten
miehittämässä Eestissä,
tiedoitti Pravda torstaina.
Pravda sanoi, että entinen ma­j
u r i , AlKtahder^Zeieman'toimi so­dan
aikana Valgan kauppalan pääl­likkönä,
missä tapettiin 600 paikal­lista
henkilöä, ja myöskin ammut­t
i i n j a kidutettiin 29,000 sotavankia.
Vietnamia verrattu
Espanjaan'
Moskova — Puolustusministeri,
Marsalkka Rodion Malinovsky sanoi
tällää, puhuessaan armeijaan kut-suntapalvelustaan
suorittamaan me­neville
alokkaille, että Neuvostolii­ton
nuoriso on halukas auttamaan
Vietnamin kansaa taistelussaan maa­han
tungettelijoita vastaan. Hän
sanoi, "Joo, sota ei ole jossain liian
kaukana, etteikö se kiinnostaisi
meitä."
Hän vertasi Vietnamia Espanjan
sisällissotaan johon osallistui tank-
.•njoukkueita ja lentäjiä Neuvostolii­tosta.
United NaUons. — Y K : n Yleis­kokouksen
apartheidia (rotuerot­telua)
tutkivan erikoiskomitean pu
heenjohtaja ennustaa rotuväkival-taisuuden
kärjistyvän edelleenkin
Etelä-Af rikassa, johtuen se B. J .
Vorsterin nimittämisestä pääminis­teriksi.
Guinealainen Achkar Marof sa­noi
keskiviikkona, että hänen ko­miteansa
raportin Yleiskokouksen
istunnolle, mikä alkaa ensi viikolla,
täytyy heijastaa Etelä-Afrikasta to­dellista
tilannetta. Rauhanomaiset
ratkaisut eivät ole siellä mälidolli-sia.
Maa on jo astunut väkivaltai­suuksien
olotilaan, ja rodullinen
yhteenottojen tilanne on olöVnassa.
On vain kysymys ajasta, "ehkä
lyhyemmäsiä ajasta kuin ajattelem-mekaan"
kun tämä taistelu räjäh­tää
Y K : n mitään aikaansaamatto-i
mUuden j a Länsivaltojen kanssaiy
köUisuuden kasvoille. "Me tiedäm­me
nyt, etfä Etelä-Afrikka jatkaa
kulkuaan samaa tietä", mr. Marof
jatkoi. "Se tosiasia, että mr. Vors-ter
on enemmän natsimielinen kuin
mr. Verwoer, ei paljon muuta
asiaa.
"Ehkä edesvastuuttomien henki­löitten
valtaanastuminen tulee ke­hittämään
parhaan mahdollisen t i ­lanteen
vapaustaistelun aloitta­miseksi
mahdollisimman pian."
'XVÄRDENIÄ'' SYYtET^N PAPIR^^^^M^^^
Toronto — "Minusta tuntuu siltä,
että joka kerta kun henkilö menet­telee
väärin, hän juoksee junkun
psykiatrin luo", sanoi tuomari kes­kiviikkona
Scarboroii poliisioikcu-dessa
eräälle kirkon Johtohenkilöl­le
(v/ardcn), jota syytetään seura­kuntansa
papin pahoinpitelystä.
Tuomion langettaminen syytökses­tä
lykättiin tunnemmaksi.
Bell Telephonen palveluksessa
oleva työnjohtaja, 42-vuotias John
James Gooding tunnusti syyllisty­neensä
32-vuotiaan Rev. Hope Sur-divallin
pieksemiseen mikrofonilla
St. Lukas Anglican kirkossa viime
heinäkuun 6 pnä. Syytös haavoit­tamisesta
peruutettiin.
"Se ei ollut äkkiplkaisuudesSiEr
suoritettu teko," sanoi poliisituoma-ri
James Butler. "Oli etukäteen
tehty järjestely tarkoituksella väki­valtaisuuden
suorittamiseksi, ja
puolustusasianajajan tehtävänä on
esittää hyvin päteviä puolustusar-gunienttcja.
Minulla ei ole mitään
aikomusta suostua ehdonalaisen tuo­mion
langettamiseen."
Viiden jalan ja neljän tuuman
mittainen pappismies sai silloin pää­vammoja
ja luunmurtuman rantee­seensa.
Hänet jätettiin tiedotto­maan
tilaan kirkon parkkeerauston-tille.
.Kruunun syyttäjä, Jerry Woron
sanoi, että 6-jalkainen Gooding
meni St. Luke's kirkkoon heinäkuun
6 pnä, soitti puhelimella viereises­sä
rakennuksessa asuvalle Mr. Sur-divalille
ja keholtti häntä tulemaan
kirkkoon.
"Hän (pahoinpitelijä) otti saar­nastuolilta
mikrofonin, meni kirkon
sivuovelle ja kuii uhri astui sisään,
hän iski mikrofonilla: Hän pieksi
uhriaan oven ulkopuolella kirkon
rappusilla, missä pastori menetti ta­juntansa.
Sitten hän pakeni, otti
pois päältään veren tahraaman pai­tansa,
ja juoksi," sanoi Mr. Woron.
Puolustusasianajaja Roy Brig-ham,
joka tavoittelee ehdonalaista
tuomiota asiakkaalleen, sanoi oi-keuskuulustelussa,
että Gooding ei
muista mitään koko tapahtumasta.
"Tapahtuman yksityiskohdat ovat
kokonaan tuntemattomia hänelle
hän sai täydellisen henkisen pimen-nyskohtauksen.
Monenlaiset T)ai-nostukset
aiheuttivat hänelle hetkel­lisen
mielentilahäiriön," sanoi puo­lustusasianajaja.
•>
Gooding: on avioliitossa oleva
mies ja 3 lapsen isä. Hän on ollut
jatkuvasti 25 vuotta Bell Telepho­nen
palveluksessa ja 12 vuotta
Luke's kirkon yhteydessä. Hänellä
ei ole aikaisempaa rikosluetteloa ja
hän on hyvissä kirjoissa työmaal­laan.
Poliisituomari James Butler
langetti torstaina huomionsa, jon­ka
mukaan Gooding sai 30 päi­vän
vankeusrangaistuksen oman
seurakuntansa papin tainnoksiin
pieksemisestä.