Vapaus, December 31, 1959

              m
I
m.
Hmm
pubUshing Ckunjpany Ltd^ at 100-102
Bm.St. W^ Sudbury. Ont;. Camda:
E(UU>rial?OfIice|08:^426S^M»iia^
E. Suksi. EdlU)rW.,Eklund: Mailing;
address;; Box 69,' Sudburyt.^ Ontario.
Siratea:
^<ly»valldl8sa:;aivk^9.00)6?k^^^
Suomessa: . .1 Vk. 9.50 O.kk^ 5.26;
MK
{, •
•IE - ••
S l i ! .•
mi;-'--:
» •
liv
#•5...
Öni luonnollisesti^^ yksi hume-m'
ro jaa juMapäivän^takia taasdlmestyr^
uslromme^kuitenkin lehden lukijkk^man4sU^ mielihyyat
lä^epo-ija juhlapäivän myös Vap?tud6n'henkilöi^
sivumennen sanoen on ollut melko liijilla koko s y l ^ ^ Toi­saalta,
kuten lehtemme yläreunasta näk3^;täniäron
den 152:n numero tänä vuonna. Se tarkoittaay etta^
on ölliit ilmestymättä vain kolmena-juhlapäivänä koko vuo­den
aikana — mikä sellaisenaan on.käsittääksienime hyvän­lainen
saavutus tilanteessa, missä virallisia juhlapäiviä on
paljon enemmän.
• « * *
. Toivottaessamme toinen toisillemme onnellista ja raii-hfmomäista
uutta vuotta me luonnollisesti käsitärtiirne; että
kaikki se on iiihimillisen työn jä toiminnan panttina. Kaikki
rikkaudet ja'kaikki niukäviiudet, mitä maailmassa nyt on,
ovat ihrtiiskäsieh työn tuloksia. Ilman inhimillistä työtä jä
toimintaa; ei siis voisi olla puhettakaan, onnellisemmasta
huomisesta^ '
Toteäältaqn syytä korostaa, että vaikka työttömyys jä
huoli huomisesta elämästä on sekä työläisten että farmarien
kannettavana, niin elämä näyttää nyt paljon toivorikkaam­malta
kuin vuosi sitten uutta vuotta odoteltaessa.
Ihmiskunnan yleinen mielipide on noussut niin voimak­kaasti
sotavalmisteluja ja sotaa vastaan, sekä rauhanomaisen
rinnakkaiselon ja yleisen aseistriisumisen puolesta, että mei­dän
edessämme'^ on mahdollisuus sotien poistamiseksi pois
päiväjärjestyksestä. Tällaista mahdollisuutta ei ole koskaan
ennen ihmiskunnalla ollut. Sodanvastustajat ovat aina löy­tyneet
pääasiassa pikkuihmisten, työläistjBn, farmarien ja
m^deiii vähäV;arMst^^ •Heidäri| mielipiteitään
ei.^e kuitenka^ kuultu siiloii^.l^un ,on, rat-,
kaistu sodan ja rauhan kohtaloita.; Nyt .sensijaan iihmiskun-i
nan'lttstoria!ori saavuttanut siksi"korkean*tason, että rauhan-pucilustajilla'on
i^ätfeaisbvä'san^"nvält^, jos ei-peräännytä eikä' '
jääda^ tbini6t'fomilcsi: llihiiskur^äli,J^l6iserf'Wi^lii)it^en 'i?äi-''
nostuksep.,avulla;vo|idaaji,,nyt, mitjaloid?, pfihipma,tkiix ^otf^-;.
suumutelmiLt - i ^ pain(>staa vastuunalaisia valtionueh|äjiain£^i
sunä määrin, että -he joutuvat allekirjoittama^^, ^pimuksen
täydeKisestätja-yleiaestä-aseistariisumisesta niin, että kuole­maa
ja hävitystä aiheuttavat sotavälineet voidaan' takoa äu^
ram teriksii jkiiteh sänotaan,> " ' - ' .,:.>,.
-] Ja jos taHän*örmelliseen päämäärään päästään; niin se
tadrkoittaa,--,että- voidaan^ rakente enemmän kbteja,
kcrtiluja ja muita hyödyllisiä laitoksia sekä avustaa'^jäTelle-jääneiden,
maiden kansoja saamaan paremman, elämän, milcä
puolestaan lisää edelleen meillekin työ- ja kauppamahdolli-suuksia.
-Kysymys, aseistariisumisesta ja rauhanomaisesta rinnak­kaiselosta
liittyy siis välittömästi omaan elämäämme myös
taloudellisesti ja sosiaalisesti.
"Niinpä siis meillä onkin tänä uudenvuoden aattona syytä
toivorikkauteen. Mutta kun tätä näköpiirissä jo olevaa py­syvän^
rauhan olotilaa ei'ole vielä saavutettu, meillä on myös
syytä päättää' että uutena vuonna tulemme toimimaan en­tistä,
päättävämmin rauhan ja siis onnellisemman 'htioniisen
puolesta-sekä itsellemme että kaikille kanssaihmisiiremme.
• Onnellista uutta vuotta kansalaisemme!
& Helsinki; - - ( K U ) — Kun suo-kallistuvan
.vuo^Ieii ItaiisainvSlis-i^
liltöslsta: tapabt
ensimm&ineiuhuomio koskee kan­sainvälisen
.jännityksen sehää
^ iaukemista.. Siilien ovat vaikut-
|(weetpEseaildn^
uliselle tällöin esittämänsä kon
rkreetitinen aseistariisuntaolijelma'
ja Cämp Davidissa Eisenhowerin
<|än^|kii^^ ?
#JM|pie(K^^
; > taan. käsitteenä' "Camp Davidin
loisti^' jvpsL suoranaisesta'jamif'
»tiUcsesta ja a vihanliet&onnastakin-j
huoUiiiatta : Uruslitslievin matklr
osoittautui stturelcsi mene8tyfcsek-'%
' Useatkin tekijät' vaikuttivat en-naklioonsiihen
että vierailu :suori-
PÄIVIÄ
Suomen Jiallituskysymys
Suomen^ hallituskysymys antaa näköään entistä enem-
;';män^päänvaivaa eräille englannin jotka
o v ^ näkevinään jotakin äärettömän pahaa, vallan toisten
maiden sekaantumista asiaan, kun Suomen äärioikeisto on
niinaateköyhä ettei sillä ole mitään vastaan pantavaa siinä
' tapauksessa jos hallitus kaadettaisiin. Kovista nuhdesaar­noista
huolimatta laitaoikeisto-ei ole uskaltanut hallitukselle
antaa epäluottamuslausetta, mutta sittenkin lähetetään Suo­mesta
ulkomaille kaikenlaisia kummitusjuttuja hallituksen
kohdalta.
^ 'Hallituksen äänenkannattaja, Maakansa (ml) esitti jou­lunpyhien
tienoissa mielipiteen, että hallituskysymys tulee
myös ensi vuonna olemaan-harrastetuimpia puheenaiheita.
Lehti kirjoittaa:
. • > "Muuan-kysymys joka on, antanut väriä edusuknnansyys-is^
ntokaudelle on maamme_asennoituminen^ns.-.vapaakaup­pa-
alueeseen.' _, ' . ' ^ ' —
p. i"'-'^-iiMissään "muussa yhteydessä ei hallituksen asema' ole
jputundtneduskunnassa vaakalaudalle. Vaikka opposijtioryh-^
mien taholta on "purettu tyytymättömyyttä hallitusta vas­taan;
ei yrityksiä hallituksen kaatamiseksi ole tapalitunut.
Tämä,on tietenkin johtunut siitä, ettei uudesta hallituksesta
die.ollut mitään tietoa. Hallituskysynlyksestä on syksyn,
' ^ Riitaan: käyty neuvotteluja, mutta ne ovat jääneet lähinnä
eräänlaisen tunnustelun asteelle. Ei ole vaikeata arvata että
myös. ensi vuoden puolella on hallituskysymys oleva muuan
harrastetuimpia puheenaiheita." -
Mainittakoon vielä se, tosiasia, että presidentti kekkonen
sanoi eduskunnan päättäjäisistunnossa, jotta mitään '.^yytä
^ eir ole nyt eduskunnan hajoittamiseen, eikä uusien väfilien
järjestämiseen. ' ' ' '
, - Mutta kaikesta,huolimatta Suomen hallituskysymys an­taa
täällä'päänvaivaa joillekin^ suurlehdille,^ joiden Stiomi-"
ra|dcaus''oh* aina ollu.t" kyseenalaista laatua.. "
Vilho Katainen, Web8tersC^^
B. e., täytti joulukuun -12 pnä 73
vuotta. • • • /•
EiDoilla Saimit,. Websters Ck)mers,
B.: C.. täyttää perjantaina, tammi-iuun
1 pnä 80 vuotta.
Carl Hutko, Sprucedale, Ont., täyt>
tää sunnuntaina, tammikuun 3 pnä
70 vuotta.
Otto Heino, Port Artliur, Ont.,
täyttää, tiistaina, tammikuun 5 päi­vänä
83 vuotta.
Emmi Airola, Port Arthur, Ont.,
täyttää tammikuun 5 pnä 75 vuotta.
Loviisa Anderssf,on, Fort William,
Ont., täyttää keskiviikkona, tammi-kunu
6 pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
maaliskuun vaihteessa vieraili ^Ison-
Britannian ipääniinisteri^Maem
Moskovassa, ja tällöin;hän. ilmQitt|
suhtautuvansa myönteisestiir^ihiiip-pukokoukseen:-
jarvierailuihin. Tou­kokuusta
;elokuun:allcuun; istui Gc^;
:;ney «fssa /jiMkom j oka
tosin;; ei j,pä^ss^
kteettisiin t i iM
taisrt isfuhtorisä^^: m , so­vittavaan
S^ankohitaän, mutta kö-
^köus selvitti silti ilmapiiriä. Kesän
kuluessa aiottiin. New YörkisM
Nliiii ja MoskoyaM^ USA:ii liäytr
tely ja viime mäinituh avajaisiin
siaai)unUt USA:n, varapresidenU^
Nixon sopi Ibpullisesti vierailusta.
Muista tärkeimmistä tapahtumis­ta
NL:n osalta mainittakoon tammi
r-helmikuun vaihteessa luxilla ol­lut
NKP:n 21. edustajakokous, jo­ka
hyväksyi tärkeän ja kauaskantoi­sen
7'Vuotissuunnitelman, edelleen
13. 9. lähetetty raketti, joka osui
kuuhun sekä 4, 10. lähetetty ra­ketti,
joka kiersi kuun ja valoku­vasi
sen "selkäpuolen".
USA:n kohdalta on syytä huo­mioida
ulkoministerin vaihtuminen
John Foster DuIIesin kuoltua sy-pään
toukokuussa, Eisenhowerin
laaja vierailumatka 11 maahan, jo­ka
tehtiin aivan vuoden lopulla se­kä
heinäkuussa alkanut ja Taft-
Hartley-läin ^nojalla keskieytetty
'terftltalkioilfj
ISO^BRITANNIA. Tärkein tapah-tuma^
Jo:^äkuu8sa pidetyt ;pa^^^
tivaaUtjr joissa vtyöväenpuoluer kärsi
yllättäväni ja raskaan j^appipn. Tap-
'pi6^|Ä^iiä||pui
Eaton murelitiill^
kantaa aseistariisuBtaan
Lac Beauport, Que, — Clevelan-dilainen
teräsmagnaatti Cyrus Ea­ton
sanoi täällä viime sunnuntai­na,^
että hän on syvästi murheis­saan
sen epäpopuläärisyyden joh­dosta
mikä toisissa niaissa vallitsee
Yhdysvaltoihin nähden. .
Tämä Canädbs^li ^yntynyt i jteoUi-suusmies
sahöi,' että Yhdysvaltain
kansa tarvitsee. !'syv,ää nöyrtymis­tä".
Ameritealkdn! jAtiäipi'^käsit-tää
^vattoraaa suuret .heikkouten­sa-
* I l
Yhdysvaltani .hallituksen, sanoi
,bän, ei saisi enempää .sanoa kuinka
,^ois^n "{>?i(^^ kansojen pitäisi hoi­taa
asiansa. Sen pitäisi kuunnella
mitä toisten maiden kansat, kuten
canadalaise^ sanovat ulkoasioista.
Mr. Eaton, joka on järjestänyt
Pug\yasliiin, N.S., idän ja lännen
tiedemiesten konferensseja, sanoi,
että Yhdysvaltain pitäisi tehdä jo­takin
aseistariisumisen hyväksi ei­kä
vain puhua siitä.
Hän antoi tämän lausuntonsa
syntymäpäivänään täyttäessään
sunnuntaina 76 vuotta.
Hän julkaisi Neuvostoliiton pää­ministeri
Hrushtshevilta saamansa
kirjeen ja lähettämänsä vastauksen
sisällön.
Kirjeessään Neuvostoliiton pää­ministeri
kiittää mr. Eatonia siitä
kun hän lähetti Pugwashin konfe­renssin
pöytäkii-jah tekstin. Hni-shtshev
sanoi olevansa samiJa miel­tä
Eatonin kanssa siitä, että eii
maiden tiedemiesten konferenssit
lisäävät kansainvälistä yhteisym­märrystä.
, . ' ,
^ r . Eaton sai syntymäpäivänäkh
tiedon Neuvostoliiton maatalous­ministeri
V. Matskevichilta. ehä
neuvostohallitus on lahjoittanut hä'
nelle syntymäpäivälahjaksi hevo­sen.
Viime vuonna syntymäpäivä­nään
Eaton sai syntymäpäivälah-jakseen
mr. Hrushtshevilta troikan
ja venäläisen reen.
Varastettu sensaatiojuttu
Ihmisten, jotka asuvat lasitalossa,
ei saisi heitellä kiviä. Äskettäin me­rentakainen
herjaaja heitti kiven —
vieläpä Ison — joka sattui hänen
omaan lasitaloon.
Kaikki alkoi kun New York Jour­nal-
Americaiun kirjeenvaihtaja Da­vid
Centner kirjoitti . . . mutta mi­nusta
tuntuu el ole mitaan syytä
toistaa hänen valhettaan. Kaikki
mitä hän kirjoitti voi lukea, britti­läisen
kirjailijan Graham Greenen
kirjoittamasta "Meidän miehemme
Kuuba5sa"-nimisestä kirjasta. Tassa
kirjassa keskeisin henkilOi sankari ja
herjaaja, kertoo salaperäisestä Yh^
dysraltoja vastaan muka rakennet-tavasta
sotilastukikohdasta.
NytSittujia Hearstln mies yksinker-toisesti:
varasti .laman kertomuksen;
Greenen novellin < kertomus kelpasi.
•New York Journal Americanln pals­talle
varustettuna. Gentnerin nimi­kirjoituksella.
Kirjailijoiden / keskuudessa tällais­ta
sanotaan kirjalliseksi varkaudek­si.
Peläten paljastamistaan kirjalli­set
varkaat: varustavat tekstiin, vähän
enemmän pilkkuja :ja lyhentävät
tekstiä; Gentner meni vieläkin pi­demmalle.
Hän .sisällytti kirjoituk­seensa
kaksi sanaa Venäjän; ra-,
kettiasema".
Tama, pieni kirjallinen varkaus
saatiin kiinni sanoistaan.
Kuubassa ilinestyvä lehtl"~Reyolu-clon
sanoi 'tätä: kertomusta Veimjän
rakettlajsemasta - •'.'palaseksi. Graham
Gr^nen-icertomuksesta". Lehti teki
seuraavan kiperän kysymyksen:
''Miksi New Journal American joh-tajahi
täytyi jäljentää brittiläisen
icirjailljan kertomusta?" Kirjoituk->
sen varkc^t:(eivät>vastanneetv tähän
kysymykseen.! '
Kuubalaiset nykkivät New Yorkin
kirjallisuusvaiikaat perinpohjin. Kui­tenkin
hän pääsi lopuksi Jaloilleen
rapisteli varjosllplään Ja lähti eri
valtioihin .matkalle,; v-UPImiClovesta
lähetetyn tiedon mukaan hänen. kaa-katustaan-
on; kuultu-:New. Mexicosta.
Täst^ uutlstledosta tuli selville, että
senaattori Clinton Anderson, kon­gressin
atomlenerglakomltean pu­heenjohtaja,
käytti tätä kirjoitusta
kotivaltiossaan. ' Puhuessaan New
Mexlcon;?tv I karjankasvattajayhdlstyk-sen
Jäsenille oIl,hän maininnut tästä.
.«'Anderson sanoi lehmien .p
Jille, että "Venäjä Ilmeisestikin yrit­tää
rakentaa atomilatauksilla varus­tettujen
ohjusten tukikohtia Kuu­baan".
Jälleen kirjallista varkautta
vain silla erolla,, etta han käyttää
monikkoa yksikön sijasta. Arvaten­kin
senaattori arvelee, etta ei vain
''Meidän miehemme Kuubassa" vaan
vieläpä paroonl Mynchhaussenln
kertomukset menevät täydestä totuu­desta
karjanpaimenille. Varmaankin
han ajattelee etteivät nämä karjan­paimenet
kuitenkaan paljoa lue.
On olemassa sellainen mahdolli­suus,
että karjanpaimenet eivat lue
paljoa.. 'Ein. kuitenkaan pidä heitä
hain yksinkertaisina., Myöhemmin
he ovat samoinkuin muissakin Yh­dysvaltain
valtioissa Ihmiset ruven-:
neet seuraamaan : politiikkaa selvem­mältä
; näkökulmalta. He ovat hyviä
metsästäjiä. HeMiakevät mitä An­derson:
yrittää .heille osoittaa: Se-naattorlila
on kaksi päämäärää. En­siksikin
: puhumalla^ olemattomista
''Venäjän rakettltuklkohdlsta .Kuu­bassa"
.hän usikol voivansa salata
Yhdysvaltain rakettltuklkohtlen ra­kentamiset
merentakana.:! Toiseksi
senaattori jrrlttää käydä parjauspro-pagandaa
Itsenäistä Kuuban valtiota
vastaan. '
Yhdysvaltain metaästäjäsenaattorl
yrittää tappaa .kaksi: lintua yhdellä
kivellä. Mitä—hän on saanut? Se­naattorin
metsästyslaukku on tyhjä.-
SUnä on vain kh-jallisuusvarkautta.'
vieläpä toiseen kertaan varastettua.
puolueen, piirissä < vedetfiän: Mac-näiianinSyiCT^
nittiin., . '
RANS^
0iU«3eiieen/jatKeU
(äi^lbjä^':rahskalaist(»^
desta> ori-puKunirtj^esiiti^^
sa V de Xiaulie; esitti: "raiihan
mjmsa'', jonka F L N toäiii hylkäsi;
mutta ilmoitti olevansa valni käy­mään
neuvotteluja; Asia yhä avoin;
Tammikuussa Michel pebrÄihuo-i-:
dosti oikeistpon nojautuvan halli-tuHsensar
Vuoden lopiilla hallitus-blokki
alkoi osoittaa rakoilemisen
merkkejä.
LÄNSI-SAKSA. Vuoden alkupuo­lella
Adenauer esitti omalaatuisen
kamarinäytelmänsä kanslerin- ja
presidentinpaikan välillä ja jäi lo­pulta
kansleriksi. Toimenpiteitä
kaikkia Adenauerin politiikkaa vas­tustavia
henkilöitä vastaan on jat­kuvasti
kiristetty ja selvät "noita-oikeudenkäynnit"
tulleet yhä taval­lisemmiksi.
Marraskuussa sosdem-puolueella
edustajakokous, jossa
juovuttiin marxismista ja sosiali­soinnista
ja asekttiin tavoitteeksi
"laajapohjainen kansanpuolue".
HOLLANTI. 5 kuukautta kestä­nyt
hallituspula työnsi sösdemit en­si
kertaa sodan jälkeen syrjään
maan hallituksesta.
KYPROS. 19. 2. allekirjoitettiin
Lontopissa sopimus, jonk^ mukaan
saaresta tulee itsenäinen tasavalta
ja uusi valtiosääntö astuu voimaan
19. 2. 1960. Briteille jää saarella
kaksi tukikohtaa. 4. 12. kumottiin
poikkeustila, jonka aikana 625 ih-rhistä
sai väkivaltaisen kuoleman.
Joulukuussa valittiin Makiarios saa­ren
ensimmäiseksi presidentiksi.
f!?EiÖkujiMä(aikoi5m
väliUä > esiintyä^, rajavälMtaul^ia^^
joidCTV lähtökoiitanax bljvati; eplselj
vät rajalinjat, jotka ovat alheutta-vneet;
Spriolempiettss maiden'rf<gyali^
nootUen vaihtoa. 9. 11. 'ehdotti pää-min.
Tshou En-lai kirjeessään, että
kummatkin maat vetSisiv^t ,'jpuk-suuksista
pidäiyttäisiin ja neuvptte-lutyalpitiettäisiin.
Päämiri. N^
puolestaan. esittäByt, että Intia ye-rajojen
taakse, partiotoiminta lope-tetäan
ja: neuvötteliit
Äsiäs-Öh'vielä- Mfel;, f
aloitetaan.
AASIA
; CEYLON. Syyskuussa murhattiin
pääministeri Bandaranaike ^ hä­nen
seufaajakseen tuli VVijayanan-da
Dahayanake,
INDQNESIA. Heinäkuussa astui
vpimaap yuoden 1945 perustuslaki
joka- l ^ s i presidentii\ valtaa ja te­ki
.Sukarno^ta myös pääpiinisterin
ja armeijan ylipäällikön.
IRAK^ Maaliskuussa kukistettiin
-YAT.n inspiroima kapinayritys. 16.
i3. '^rak alIekirjeittiMNL:n kanssa
sopimuksen taloudellisesta ja tek­nillisestä
yhteistyöstä ja 24. 3. maa
erosi virallisesti Bagdadin liitosta.
Syksyllä ' telitiin päämin! Karim
Kassemia^^staan epäonnistunut
murhayritys.
JAfPANl. Oikeistosuuntaus halli-
'tuspolitiikassa on jatkunut. Loppu­vuodesta
jättimäisiä mielenosoituk­sia
ja lakkolnkkeitä hallituksen
pyrkimyksiä vastaan uudistaa
USA:n kanssa ns. turvallisuussopi­mus.
18. 10. jakaantui Japanin sos-dempuolue.
LAOS. Elokuun alussa maan hal­litus
väitti, että maan pohjoisosia
hallitseva Pathet Lao-liike oli aloit-tanut"
kapinan". Asiaa käsiteltiin
myös. YK:ssa, joka päätti lähettää
paikalle alikomission. Sen työ muo­dostui
kuitenkin tuloksettomaksi,:
sillä mitään todisteita "kapinasta"
ei saatu. Sosialistiset maat vaativat
pitäytymistä Geneven sopimuksen
määräyksiin. USA lähetti Laosiin
aseita..
SINGAPORE kävi kesäkuussa en­si
kerran vaaliuurnilla. Tällöin voit­ti
ylivoimaisesti kansan toiminta­puolue;
joka' mm. vaatii brittien
tukikohtien poistamista: '
Taas 15 Orlov kauno­tarta
tullut ^Suomeen
Helsinld. — Joulun aatonaattona
oli jälleen Pasilan asemalla ja Rus­keasuon
talleilla kaunista katseita-^
vaa kaikille: hevpsmiehille ja/ muiir'
lekin. NeuvpstoliitPsta nimittäin
saapui viimeinen 15 Orlov-tamma-varsan
erä sen vaihtokaupan mu­kaisesti,
jpka spvittlin Suomen^ ja
Neuvpstpliitpnl viranpinaisten kes­ken
viime syyskuussa. , ^
Samaan aikaan, kun nyt saapu­neet
varsat ylittivät Suomen J a
Neuvostoliiton rajan tiistaina, vas­takkaiseen
suuntaan .matkasivat
suomalaiset viiihtoeläimet, 15 kan-tavaaVay-
hiehoa;
Afri^niierääihiheri; Pn jatkunut:
ja ensi yiiöäieri; alussa ön taas; uiiV
deii valtiPn, Nigerian^ määrä itse­näistyä.
• Kiihkeitä ja p^ittain veri-:
jsiäkih imielen^pUuksia^ Pn^^
nyt kautta laajan maänpsan. Hel­mikuussa
kuoiiui Njassämäas
Etelä-Rhodesiassa, jä mielenospU
tukset saivat^ tyypillisen jälkinäy­töksen,
kiin ylrallinen bnttiiäinen
tutkimuskomissio osoitti vpriksi
hallitiiksen yäitteet, että afrilcka-laisten
kansallinen liike piisi har­joittanut
"terroria". Sekä vuoden
alussa että uudelleen Ipka—marras­kuussa,
esiintyi Belgian Kongossa
voimakkaita mielenosoituksia siir-tomaakomentoia
vastaan. Tällöin
useat afrikkalaiset saivat surman­sa,
kansallinen ABAKO-liike lak­kautettiin
ja sen johtomies Patrice
Lumuniba pidätettiin.
ALGERIA. Kansallisen PLN-liik-keen
vapaussota on jatkunut hei-kentymättömähä
— jo kuudetta
vuotta. FLN hylkäsi de Gaullen
"rauhanohjelman", mutta ilmoitti
olevansa valmis neuvottelemaan j<
asetti virallisiksi neuvottelijoiksee
Ranskan yankeina olevat kansail
set johtomiehet. Kysymys on j : i -
kuvasti avoin.
ETELÄ-AFRIKAN rotuhelvc is-sä
kuivui tammikuussa kokoon pi-keusjuttu
91 ihmistä vastaan, aita
syytettiin rotulakien rikkoniis* ,ta.
MAROKKO. Kommunistinen puo-lu&
kiellettiin 15. 9. ja oikf isjut-tu
sitä vastaan pn vireillä Hup-mioida
kannattaa, että sam: <>a yh­teydessä
Marokon frangi ( ivalvoi-tiin
dollariin nähden 2Q.4f %.
ETELA-AMERIKKA
KUUBA. Tammikuun .päivänä
diktaattori Fugencio fea' >ta pakeni
maasta ja Fidel<qastrO' ipUkot,pt-,
tivat saaren hallintaan' .17:.5: hy­väksyttiin
uusi laki n anuudistuk-sesta.
Vuoden aikana i^uuban suh­teet
USA.han ovat » istyneetj sil-r
lä USA:n alueelta or mm. toiminut
lentokoneita Castroi nykyistä hal­litusta
vastaan.
ARGENTINA. 1. 1. peso deval­voitiin
kokoniasta 400 % ja samalla
hinnat kohosivat jyrkästi. Pres.
Frondizi on vaatinut "kaksi vuotta
työtä ja uhrauksia", mutta sen si­jaan
toinen toistaan suuremmat
lakkoliikkeet ovat vavisuttaneet
maata. Huhtikuussa maan kommu­nistinen
puolue tosiasiallisesti kiel­lettiin.
MUUTA
Lokakuussa kuoli Bagdadin liitto
virallisesti ja Washingotnissa pe­rustettiin
'sen haudalle CENTO
(Central Treaty Organisation).
20. 11. allekirjoitettiin Tukhol­massa
sopimus /Euroopan vapaa­kauppa-
alueesta,/ns. ulkoseitskosta,
joka on aiheuttanut paljon keskus­telua
Suomessakin.
Joulukuussa Pariisissa pidetty
lännen huippukokous esitti Hru-shtsheville
kutsun saapua suurval­tojen
huippukokoukseen 27. 4.1960.
Samaan aikaan pidettyä NATOn
ministerineuvoston kokous ospitti
ristiriitojen länsimaiden kesken sy­ventyneen.
levä on moskovalainen m
Nikolai Tlchonovitsh Kozlrew.' joka
hääräsi Suomessa: Messuhallin n
: trtyraviiÄn^ I^tttÖssä^^JHfinear' tlu^
;kan 'komentoimjjokaista.kä^^
teil kuuliaisesti. kutisi alempiarvoista^
kokkia nlinH kanojen kynimlseen eri-kotetuhiii^^
uär^
lantiilstä "^ia: p i i i i^
ta kukkia leikkaava "Ivan". Jos
Kozirew sanoo.vettö^ to^^
on lUänvÖiän .pippuria, sy^^
tlössä kova pulliiä'. joka el läkkiäÄ^eh-:
nenkuln tämä ukrainalaiseen tapaan
valmistettu keitto on taatusti oikein
maustettu. '
Közlrewh virallhien titteli on kelt-ilöpäälllkkö,
Hänen alaisenaian on
Moskovassa kaikkiaan 44 kokkia. Ve­näläinen
keittiö on mestari Kozirewn
mielestä paras. maailmassa. "Meillä
on erinomaisia raaka-alhielta. Emme
kiinnitä kovinkaan suurta huomiota
koristeluun" hän' sanoo. "Ruokaa
tarjoamme aina runsaasti, mutta
enune tuhlaa ahielta, vaan käytäm­me
kaiken niin tyystin kuhi mah­dollista".
Venäläisen keittiön salai­si..
tkslstaKbzirew on käynyt kerto-n.
assa mm. Belgiaissa ja Italiassa
>: laallmannäyttelyn aikana?
Tuoretta, prSssättyä tai vaaleaa
.<avlraarla tarjosi Kozlrew helsinki­läisille
Neuvostoliiton teoHlsuusnäyt-telyn
aikana. Ensiiunainlttu kaviaa-rilaatu
on nuoren sammen mätiä, jö-ti
suomalaiset ovat tottuneet pitä­mään
aitona venäläisenä kaviaarina.
Venäläiset syövät kuitenkin melkein
yksinomaan prässättyä kaviaaria, jo­ka
on vanhan sammen mätiä. Mäti
on litistämällä muutettu tahmeaksi,
mustaksi massaksi. Vaalea kaviaari
on taas lohikalojen mätiä.
Neuvostoliitosta oli messuja varten
tuotettu Suomeen mm. sammen sel­kää,
silliä, ihakkaraa, suolattua loh­ta
sekä erilaisia 'alkphoUJUomia ku­ten
vodkaa Ja olutta. Koska isuoma-laiset
ravintolat eivät saa myydä
Suomess^ anunuttiyai dnet^lintuj^,
bn im>j»s i>yytj/j(f^K4i KJozjt^if (ttf ^
il a p,a.n kernmka^t^l ke^ssfi,,, i-, nl t u
>kallstalta^;;POhnl|nme-äyedeUeensnimia^
•eeuraaviaj/armofala^^
;lalsmi.:itk^i::ye^
itettu.filee Vniaalaiis
sokeria, manteliai sukaattiä, slirappiäf«*'iSf
tai jotain ^eroitua; mehjia sekä kp-,v|5^i|ij
risteeksi: lie~delmiä J a ikeitetyn mai-4>.-i->'%l
johon lisätään .:riirisaästl' voita?Vi^^i§f|pi
tut munat vatkataan joukkoon J a •j};^^
puuro pannaan hetkeksi uuniin ;rus-:^:i^-i^|^j
kistuinaan. Sen jälkeen puiuro ko-ristetään
hpdelmilU». Siirappi tai.\','^y|J
mehu kaadetaan koko koreuden.
päälle. Keitetyn maidon tkuori antaa'" '^'^^'
Gurjevin ' puurolle.. viimeisen sUatflt-sen.
• •, .•' "T .
Mestarikokki Kozlrewh lempiruoka >! „
on ns. kokin salaatti.. Siihen tarvir ::;',:Mfi
taan kalaa, tomaattia, kurkkua, |ie^*
runolta, sipulia, tiUiä ja selleriä. Kas- '.
tike tehdään sinapista, viinietikat^;
sokerista, pippurista ja suolasta. •^^'-fj
•Messuhallin suojissa hääräävifiä^^^
kokeilla oli: kullakin oma erikoisalan- ',^..^^1
sa. Jokainen tiesi tarkasti mikä o U - v l ^
hänen tehtävänsä. , Nuorin heistä;''.'.^i?!!
joka oli 22-vuotias oli.schaslik-mes-*.
tari. joku- oli erikoistunut keittoihin,-;
Joku taas lihan valmistukseen tai te- • \
keinään koristekukkia vihanneksista::" ^'
Lantusta, porkkanasta tai punäjuui?;--^IS:
resta teki eräs heistä mitä ihastuttä?^--:?!^
vlmpia ruusuja ja georgiineja. "Tal-''>'^«pl'
vella, jolloin kukat ovat kalliita, saa*
tetaan Neuvostoliitossa koristaa suu-'
rienkin, pitojen ju;hlapöydät :-vihan-;ui
neskukfcakimplilla".,; sanoi; Kozirely;
(Monii;ulkomaalainen ion • e]fehtyny.t:.tv5)^5|
luulemaan ;nättä! "valekuikiar oikelk-g^;^'ii^
Ei ja(hä?nm!ästypyt:SUuresti,^kiW"fcfr--S * H
ija; keltai;uusi£i jpnlfin^tuoiksuiiuti -ealniii i j
lantultp,-: H; Vr; -. I ^ ^ Ä
Pian valimstuvia pil^eipiä
isakeää fliiti-^n-\iBiiii'nostHIai siforaai'"'»'
«pellille pieirtiksl' kokkarelk^. jä-pälsi'''',''''^
Nyt teemme «ellalsiä-' pikkuleipiä
jotka valmistuvat nopeasti, ne ovat
maukkaita, eikä ' niiden valmistami­nen
verolta? liiaksi talOustUiä. • :>
.'/S kkp.m^arif. tai;voita, J6 kkp.jso-kerlä,
2 rkl. siirappia. 1 imuna. Iti.
leivlnj.. 1% kkp. vehnäj. .,
Margariini, tai voi ja sokeri vatka­taan
kuohkeaksi, siirappi jä muna
lisätään hyvin sekoittaen, jauhot ja
niihin hyvin sekoitettu leivinjauhe
lisätään ja seosta vaivataan hyvin
puukaxihalla. Kun se on pehmeää ja
\MAKSAN KEITTÄMINEN
: •' Maksa on halpaa ja ravitsevaa
ruolcaa. Sitä voi valmistaa syötä­väksi
monella eri tavalla, mutta
usein unohdetaan nopein ja helpoin
tapa, nim. keittäminen. Suolalla,
pippurilla, sipulilla ja tpmaattisp-seella
maustetussa vedessä keite­tään
maksa kypsäksi ja niin sepn
valmista syötäväksi ja sppivaä
vaikka eväslaukkiiun pantavaksi
Kosteilla ilmoilla suola nienee
kllmppeUun, mutta jos panee pöydäl­lä,
pidettävään siiola-astiaan muuta­mia
rllslfyynejä niin
käyttökelpoisena. ~.
'taa kuumassa uunissa? kauniin!?ils---nVij
Jteaksi. V ••/' I il;
; ( Mutta, johjettav' VOI - tnuutella omliii
inakunsa riiukaan.! EsiniJ siihen :v*ii.^f;#
lisätä!• puhtaaksi:-.^pestyjä rusinoita; '.cf/S
pienekä silputtiij hillottuja' 'appelÄii-VJ'';,^
niri kuoria;!-tai "hienoksi rbiihittiija^iä?i^
pähkinöitä.
Hunaja-kaurakakuissa korvataan.. -^.Hl
toinen rkl. siirappia hunajalla ja'
jauhoja käytetään vehnäj. ja % ' *
kauraj. ja mausteeksi kanelia. r':päm
Suklaaleipiin lisätään ikaakao I
tai sulatetaan suklaalevy vesipä ah- ' 1
teessä ja lisätään se taikinaan siira-pin
Jälkeen,' mausteeksi vähän 'va-'_ "
niljaa.
-v.v...',
\
"m
Kun tapoihin kuuluu: näin ..yuoden
vaihteessa tehdä tiliä: itsensä kanssa
ja luoda katseensa menneeseen, vuo­teen,
hiin . haluaisin tässä lyhyesti.^
kiittää kaikkia tämän palstan luki-
PÄIVÄN PAKINA
joita mieienkiinhösta ja . toivottäiai.''
TeUle kaikille- . Onnellis^;-;Xrutta
Vuotta. Alkakaamme ' tuleva'' vtiipsi''
suola pysyy reippaalla toiminnalla kukin yomäUa»^^
sarallamme — Eeva.
Uudelle vuodelle siirryttäessä
Uudelle vuodelle siirryttäessä me
kaikin toivomme vähän parempaa
mitä on vanhana vuonna osaksem­me
tullut. ,
t Luonnollisestikaan . emme qdpta
enää liikaa, kuten uneksuvat-^lapset
ja keskenkasvuiset yleensä. Mutta
kuitenkin odotamme parempaa.
Toisaalta on yhä lisääntyvä mää-rä-
ihmisiär jotka ^cäsittävät, että ih­miselämä
ei tule paremmaksi, vaan
huonommaksi, ellei päästä kan­sainväliseen
sopimukseen aseistarii­sumisesta
ja rauhallisesta rinnak­kaiselosta
yleensä. ;
Ja tässäkin vilautellaan meille
paholaisen kuvia siitä, että jos
aseistariisumissopimus ; allekrjoite-taan,
niin silloin tulee psaksemme
jpukkomittainen työttömyys ja kur­juus.
Nain ei kuitenkaan tarvitse vält:
tämättä olla. Tosiasia :nimittäin:pni
että :^ kuumeisesta f.<varustelukilpai-;
lusta huplimaUa me olemme kpke-neet
. jpukkpmittäista 'työttömyyttä
niin Canadassa. kuin monessa muus­sakin
kapitalistimaassa.' Sotavarus
telu e i : sii^ole mikään: tae työttö­myyttä
vastaan.
Toisaalta — jos on hyvää tahtoa
-^maailmassa pn vielä äärettömän
paljon keskeneräistä ja puplivjd-mista,
jps mielitään' ppistaa köy­hyys
ja kurjuus, ihmisten' keskuur
desta. ~~ /
Ajatella nyt, että rae kamppai­lemme
täällä Canadassa; ja Yhdyst
vallpissa ns. ylituptannon kanssa
silloin kun sanomalehtikirjeen-vaihtaja
Paul Grimmies lähettää
Kalkuttasta, Intiasta seuraavanlais­ta
tekstiä:
"Kalkutta ei ole kaupunki ~ hento­mielisiä
varten:: Jotkutrsanpvat, et­tä
elämä pn täällä halpaa, mutta
toiset pvat eri mieltä.
"Kalkutta sykkii yötä ja päivää
ylitsevuptavasta ihmistoiminnasta.
Rikkaat ja kurjistuneet, iloitsevat
ja surevat, tpivpttomat ja tpivprik-kaat
— kaikki he kulkevat Chprin:
ghee tien ihmismeressä . . .
"Kadut pvat täynnä puUeavatsäi-sia
kauppiaita ja:ppiskelijpita,/jpt-ka
saavat pian päästötpdistuksensa,
multa el ole mitään tietoa toimes-tä:
i Nuoret pojat .ovat katii^^
halukkaina kiilloittahiaan kenkiä
parin .:^sehtillä. Teini-ikäiset kaii-pustelevat
halppja kyniä, sukkia
alusvaatteita ja leluja.
"Yhdysvaltalaisia.turisteja vaiva-tan
naisten toiniesta joilla ori alas-,
ton sylivauva yhdellä käsivarrella,
toisen käden ojentuessa almuja
anomaan . . .
"Kalkuttan väkiluku on noin 7,-
000,000 — ja siellä tuntuu olevan
miltei yhtä - monta pngelmaä.
'-PääpngelmMa^^
dupaKplaistajPtlialpyat tulleet Itä-
Pakistaiiistai: i l ^
delleen asutettu heitä varten ra-'
kennettuihin.;kauppalpihin: Mutta'
sUuria läumpja heitä"^pn vieläkin
erikpiskämpälä kaupustellen sa-yukkeitä
V
rattaita... ." - ^.
, NSitS köyhiä ja kurjia pn mil-jppnittaiii
muissakin Aasian ja Af­rikan
' kaupungeissa ja kylissä.
Ennen kuin heillä kaikilla pn
edes yksi, täysi ateria jpka päivä
'yyöi^l/ällatll^
pään päällä ja hieman vaatteita —
puhumattakaan nyt; mistään/^ylellir
^syj^yfflTOJ^^^
•enemmän, kuin riittämiin. Niin
katian kuin nämä miljppnat pvat
nälissään J9 kurjuudessa, ei kenel­läkään
meillä öleplkeutta puhua
••ylituptahnösta": y ^ \
! • Miitta' tosiasia on kuitenkin? että
^riäitä JälPllejään^
:jpoiiia;?ei|i\^^
tettaa ennen kuin luovutaan nylqri- '-»J
sestä . lyaru^teluyi^
myrkyttää kan
r i h j a i tekee: kerrassaan n^fcidpttiä^
maksi inhimillisten tarpeiden tyy- ^fd
dyttämisen. Tosiasia nimittäin 'pn^ri|."l
että tiykkejä: tuotettaessa^
tuottaa sen paremmin leipää kuin ^«
voitakaan. , . . . ^-^ -pA
-'Turhaa on, siis, kenekäan pelätS "
hin suuhtaari he haluavat k e i i i t i ^ ; !^
täJPh^lättMMj
;Jmaailmassa;;^^
jon köyhyyttä, kurjuutta ja takapa-:V;!; 1 ^Äiptiiiiiigii^
fÄJi^pisäaltäililimisk^
kaan . i henkisestieikä'fyysiliWi|j^^a
terve*'jes yKdessäJosassa'maapaii&a/
•'alitiiiaMsa^
Pjiyiäiäkin:-tavaii
talomme yhtyy näihin jälellejäfinei-
^deiii|maiäeh
maan paremnian elämän — ineldSitri^