Vapaus, January 7, 1964

              Tiistaina, tammik. 7 p. — Tuesday, Jan. 7, 1964
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
- iditorlal 674-4265
( L I B E R T Y )
Editor: w; Eklund ,
Telephone: Office 674-4264
•^Mftlished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PufeUshlng Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario, Canada.
/ - ' Mailing address: Box 69
Advertislng rate^ upon application, translations; free of charge.
Authorized as secohd class mall by th<> Post Office Department, Ottawa,
ane} for payment öf postage in cash.
M f m h f r o* th. CANADIAN LANGUÄGErPRESS
Canadassa: 1 vk.
TILAUSHINNAT
}.C0, 6 kk. $4;75 USA:ssa Ivk. $10.00 6 kk. $5.26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 v t 10.50 6 kk. 6.75
1L_ Lupaava alku uudelle vuodelle
Vuodenvaihteen poliittiluontoiset uutiset, johtavien valtiomies-
' teri lämminhenkiset tervehdykseT'ja onnentoivotukset, sekä eri' puo­lilta
maailmaa saadut muut rauhanpuolustajia lämmittäneet viestit
'soivat, ihanana musiikkina niiden korvissa, jotka käsittävät, että '
Jotakin on tehtävä nopeasti, jos mielitään ihmiskunta pelastaa ydin-asekuolemasta.
Tosiasia nimittäin on, että niin Neuvostoliitolla kuia
• Yhdysvalloillakin on jo varastoissaan riittävä määrä ydinaseita tu­hotakseen
ihmiskunnan kokonaan. Tästä seuraa, että sota voi joten­kin
syttyä, joko vahingossa tai tarkoituksellisesti, ja silloin olisi asial­lisesti
puhuen kaikki hukassa.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (perjantaina) ei ole Vielä käytettä­vissämme
NL:n viimeisintä ehdotusta alueellisten kiistojen rauhan­omaista
"ratkaisua varten,: mikä sai alusta pitäen tavattoman suuren"
huomion osakseen.
V Mutta ilmeistä on kuitenkin, että ydinasekokeiden osittaista kiel­topäätöstä
seurannut "Moskovan henki" on luonut sellaisen rauhan-
;- tahtoisen ilmapiirin, että nyt voidaan todella tehdä eräitä" uusia so­pimuksia
rauhan vakiinnuttamiseksi ja kansainvälisen jännityksen
. edelleen lieventämiseksi.
" -Tässä mielessä oli erittäin mieluisaa lukea AVashingtonista, Lon-
.• teosta ja Moskovasta vuoden vaihteessa tulleita uutistietoja. missä
-vastuunalaiset valtiomiehet korostivat miltei kuin yhteisen sopimuk-
- sen mukaisesti, että tänä vuonna on, oteltava uusia askeleita rauhan-
; asian hyväksi. r?;'.i}^< •
Yhdysvaltain presidentti LyndonBiviphnsonille lähettämässään
• uudenvuoden tervehdyksessä Neuvostoliiton pääministeri Nikita
i Hrushtshev ja presidentti Leonid Brezhnev sanoivat:
• '"Me haluamme toivoa, että ensi (tänä) vuonna saavutetaan en-
• tistä suurempaa menestystä maailman avainongelmien ratkaisussa ja
•• meidän maittemme välisten: suhteiden parantamisessa Yhdysvaltain
k ja Neuvostoliiton kansan omaksi eduksi ja maailmanrauhan vakiin-
.; nuttamiseksi."
^- Yhdysvaltain presidentti Johnson sanoi puolestaan oivaltavansa,
- että min länsi kuin, itäkin on atomipommituhon pjutaalla, ja että
^ sillä perusteella hän on päättänyt, että jotakin on tehtävä rauhan- .
l asian lujittamisen hyväksi nyt heti, sillä se asia ei voi jäädä' odot-
[ tamaan marraskuussa suoritettavia USA:n presidentinvaaleja.
Samassa äänenlajissa vastasi pääministeri Hrushtshevin sähkee-
: seen myös Britannian pääministeri Douglas-Home vihjaten vöimak-l
kaasti, että Britannia: pyrkii idän ja lännen välisten suhteiden paran-
; tamiseen.
I . Kaikki tämä oli kuten sanottu.j erittäin rohkaisevaa ja lupaav??,
• uudelle vuodelle lähdettäessä.
••e.
SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ
Oska Hilma, Sylvan Lake, Alta.,
täytti perjantaina, tammikuun 3
päivänä 91 vuotta.
Tyyne Järvi, R.R.4 Port Arthur.
Ont., täyttää tänään, tammikuun 7
pnä 80 vuottaj •
Aatu Koivula, Long LaTfe, Ont.,
täyttää keskiviikkona, tammikuxin 8
pnä, 72 vuotta. ' "
Kalle Kauppinen, Nairn Centre
täyttää torstaina, tammikuun 9 pnä
70 vuotta. : ' :
Jalniar Nykänen, Garson Mine.
Ont, täyttää lauantaina, tammik.
11 pnä 74 vuotia.
Yhdymme sukulaistan ja tutta
vain onnentoivotuksiin. . .
Skorzenyn
Toplitz-järven pohjassa
5 ?
t .—"• .} rt
Teidän ja meidän!
koiiverä jäitä
Timmins. — Paikkakunnan pitkä­aikaiset
asukkaat Aino ja Otto Kor-kolat
ovat päässeet kunnialistalle;
Heistä on tulkit iso vanhemmat cli
mummo ja vaari. Heidän miniänsä
sai uuden vuoden lahjana terveen
Lytön Marathonissil. Ont: Kuuleman
mukaan tyttö oli myöskin sille kau­pungille
uudea vuoden lahja.
O.L.—
Toplitz-Järvi kätkee syvyyksiin-!
sä. Granieburgin keskitysleirissä
tehtyjä vääriä puhanseteleitä, yh­tä
vääriä dollarinseteleitä ja SS-miies
Otto Skorzenyn Kielin lai-vaistoaseinalia
kebittämiin veden­alaisen
"ihmeraketteihin" liitty-
: viä "aarteita", kertoo entinen nat­si,
Qbersturmbannfiihrer Wilhelm
Hoetti äskettäin ilmestyneessä
länsisaksalaisessa SpiegfiMehdes-sä.
SS-mies Hoetti tuU kuuluisak­si
Niirnbergin sotasyyllisoikeu-denkäyhnissä
antamastaan lau-sunnosta,
jossa hän kertoi Adolf
Eichmanih kerskunnasta juuta-laismurliiUa.
Itävallan viranomaiset ovat kulu­neen
syksyn aikana suorittaneet tut-kirauksia
Topiitz-järven "aarteiden"
löytämiseksi; foistaiseksi on näi­den
tutkimusten aikana löydetty
vain vääriä punansetieleitä sisältävä
pakkaus. Monet yksityiset etsijät
ovat ennen viranomaisia sukellelleet
tähän alppijäryeen samoin •'aartei­den"
etsinnässä, pari ön: saanut sur-mansakin
tällaisessa yrityksessä. It-sejfiintaisten
huhujen mukaan jär­veen
olisi natsi-Saksan vVomahtami-sen
aikoihin kätketty mm. juutaiais-lakavarikoinneista
koostunut kuUa-aarre:.
••,;•/•',/
"AlPPILiNNÖITUS"
i SS-mies Wilhelm Hoetti kertoo
: Spiegel-haastattelussa Johtavien nat-
; sien ' alpptlinnoitus '-suunn^telmas
la. idean isä, Hoet 11 sanoo, oli Ti-
; rolih SS-johtaja Hofer. joka oli esit-i
tänyt aatteen edelleen Martin Bör-j
manille ja Heinrich Himmlerllle.
i Ajatus oli luoda valloittamaton ialp-:
i pilihnake keskelle Eui'Ooppaa muun
Icjaksari jo sorruttua, kerätä~sinner
I koko natsieliitti ja sieltä käsin neu-
1 votella valloittajien, kan.ssa. Hoferin
„ , . .,, ,. i ajatuksena oli tnyydä alppilinnoitus
Saavutammeko jatki.v.lla palkan-; uinoutuneille niahdollisimman kal-
.corou.ks.ll:. yleisen hyvmM),n,nn. ^.^^^^^^^ ^^..^^^
,ota nulla tarko.leta.n.' ^.^.^ ajatuk.sen
l.etysu no ovat h>odyks. m.llc- GoobDclsille. Tämän ansiota
joilla on jatkuvasti täys. tyoll...yys. | ,ä„siiehdistö - saksa-
.vhitta lyolioinien. vaiiluiksien ja
;yökyvyttöniien lukumäärä on jo
melkein yhtä suuri kuin niidenkin,
joiiia on jatkuva, työllisyys. Kaikes-i
a luialim.ula ulinkustannukset ovat
TAPASI A L L E N DULLESIN
Omista tekemisistään Hoetti ker­too,
että hän jo vuodesta 1941 olt
kosketuksissa Vatikaaniin/ Hän an­taa
ymmärtää, että kosketuksen
tarkoituksena oli rakentaa raiiha
länsivaltojen kanssa. Hoetti väittää
joutuneensa pian tämän jälkeen
epäsuosioon ja päässeensä entisiin
asemiinsa vasta Heydrichin kuole­man
jälkeen Kaltenbruhnerin lähei­senä
tuttavana. Tällöin hän oli uu­delleen
pyrkinyt yhteyksiin lännen
kanssa ja tavannut mm. USArn sa­laisen
palvelun-päällikön Allen Dul-lesin
Genevessä. —
Tätä tapaamista varten oli Hoetti
järjestänyt tunnetun itävaltalaisen
sosialidemokraattisen poliitikon
Karl Seitzin tilapäisen vapauttami­sen
keskitysleiristä. Seitz toimi yh­teydessä
välittäjänä. Dullesin kans
sa käymiensä keskustelujen aikana
Hoetti huomasi lännen yliarvioivan
••alppilinnQitusta" ja sai ajatuksen
:en myymisestä mahdollisimman
.iuurisla myönnytyksistä.
AMERIKKALAISET PELKÄSIVÄT
Amerikkalaiset olivat kuitenkin
Hoetti kertoo, tehneet selväksi, et­tei
mitään ollut enää pelastettavis­sa.
Ainoa tehtävä oli tukea englan-tilais-
amerikkalaisia pyrkimyksiä ja
estää kommunistien pääseminen
valtaan. .:
Amerikkalaiset elivät kuitenkin
alppilinnoituspelon vallassa siinä
määrin, että se vaikutti heidän ete­nemissuuntaansa.
Panssarikenraali
Patton osallistui Sveitsissä alppilin-noitusta
koskeviin salaisiin neuvot­teluihin,
joissa oli mukana mm.
mikrolilmiipn olevan yhä tallella.
Ne ovat Hoettiin tietämän mukaan
haudattuina jonnekin Berliinin lä­heisyyteen,
alueelle joka on nyt
Saksan Demokraattisen tasavallan
hallussa. Hoetti sanoo tietävänsä
niiden sijaintipaikan suunnilleen
(• den ungefähren Ort") ja pyytä­neensä
kätkijää ilmaisemaan sen
hänelle. Schellenberg meni kuiten­kin
hautaan ilmaisematta salaisuut­taan,
väittää Hoetti. >;
Hoetti kertoo myös eurooppalais­ten
taideaarteiden kerääntyneen
Bad Ausseehen. Niiden myöhem­mästä
kohtalosta hän ei puhu. Adolf
Eichmannin ilmestymisen Bad Aus­seehen
Hoetti vahvistaa, mutta ei
ole varma, oliko Eichmannilla täl­löin
mukanaan "autoja täynnä am-muksia".~^
uutalaisilta takavarikoi­tujen
arvoesineiden mahdollisesta
sijainnista Topiitz-järven syvyyksis­sä
hän ei myöskään sano tietävänsä
mitään.
Topiitz-järven moninaisia aar­teita
ovat. Hoettiin mukaan, etsi­neet
välittömästi sodan jälkeen
eri suurvallat. Yksityisiä etsijöitä,
entisiä natseja, jotka ovat itse ol­leet
kätkennässä mukana, lienee
myös vuosien varrella pistäytynyt
järvellä tutkimuksissaan. Mahdol-vlisesti
on "aarteita" jo ennättänyt
muille markkinoilla, yhtä mah­dollista
on, että itävaltalaisen alp­pi
järven syvannoissa on edelleen­kin
monella tavalla arvokasta ma^^
teriaalia.
TOPLITZ JÄRVEN LÖYDÖT
Itävallan sisäministeriön joulu­kuun
puolivälissä antaman ilmoituk-
Hln KEMIAN
JOMUUAlJ^KIN • MV-WF
«orr
, 'Maailman auurln kemiallineh
yhtymä, englantilainen ICI on il­moittanut
olevansa valmis pyy-mään
^ieuvostoIiittoon kemian
teollisuuden tehtaita teknlUisine
tietoineen "paketissa". Kauppa­neuvottelut
ovat jo käynnissä Ar-ivovaltainen
neuvostoliittolainen
valtuuskunta on ollut jo useita
päivää Englannissa tutustuen mm.
ICI:n tuotantolaitoksiin. ICI on
toimittanut ennenkin kemiallisia
tehtaita Neuvostoliittoon, mutta
se on itse harjoittanut pääasiassa
vain patenttien ja lisenssien ym.
teknillisen tietouden myyntiä ja
valvontaa antaen englantilaisille
alaurakoitsijayhtiöille varsinais­ten
tehdaskoneistojen sopimuk-*
sen teon ja valmistamisen. IGI
muuttaa uudessa tilanteessa
myyntipolitiikkaansa ja ottaa itse
vastatakseen myös''konetoimituki
sista.Vafsinaisinalrakentajina toi­mii
^elleenkin huomattava mää-
' rä alaurakoitsijayhtiöitä. Tehdas­kauppojen,
ohella neuvotellaan
myös pitkäaikaisista luotoista:
Ilmoituksen lCl:n suurista kaup
paneuvotteluista ja uudesta myynti-politiikasta
esitti yhtymän presi­dentti
N. S.-Cambers. lCI:n johta­jat
ja vanhemmat teknilliset asian­tuntijat
ovat jo tavanneet Englan­nissa
olevan . neuvostovaltuuskun-nan.
Tätä valtuuskuntaa johtaa Neu­vostoliiton
ulkomaankauppaminis­teriön
valuuttaosaston päällikkö V.
S. Alkhimov ja mukana ovat mm.
Neuvostoliiton konetuontijärjestön
Teshmachimportin johtaja V.' A.
m
Klentzov s^kä ulkomaankauppapan­kin
johtaja'^. N. Sveshnikov. Val-luuskiyita
jo tutustunut ICI:ii
tuot^ntolaitokuin Biliinghamissa »
Wiltonissa. Neuvostoliittolainen val­tuuskunta
oli läsnä neuvostoliittö-lais
englantilaisen kauppakamarin
järjestämässä- lounastilaisuudet,
mihin osallistui myös parisataa
suurten englantilaisten koneteolli-suusyhtiöiden
edustajaa.. . ! »
ICI-yhtymä perustaa ilmoituksen­sa
mukaan erikoisen-elimen hoite­lemaan
uus(ä suurkauppoja Neuvos­toliiton
< kanssa. Englantilaiset ali-hankki
jayhtföf "ovat ilmoittaneet
tyytyväisyytensä sen johdosta, että
iGl: asettuu' neuvottelujen ja Käiip-
=patöTmien johtoon. Lukuisieri 'Vh-tiöiden
erihistoimitukset saä'daan
täten nivellettyä yhteen. Techmäiih-importin
' johtaja Klentzov on' i l -
inoittanut olevansa tyytyvaiHeri
englantilaisten järjestelyyn ja" uu­teen
rnyyntipblltiikkaan, mikä sopii
entistä paremmin Neuvostoljfltbn
suunnitelmiin ja on omiaan joudut­tamaan
ja" lisäämään kauppaa 'Eng-
.iannin kanssa. y '•—
Ne kemialliset tuotantolaitokset,
joita Neuvostoliitto ostaa Erfglän-nista,
käsittävät lannoite-, luonnpn-ja
tekokumi-, polyteni-, teryleni- ym.
tekokuitutehtaita. ,
Neuvostoliittolaisen valtuuskun­nan
odotetaan jäävän Englantiih Vie^
lä muutamaksi päiväksi neuvottele­maan
erikoisesti pitkäaikaisista" liiOr
toista. Millaisiin summiin kaupat
nousevat; ei vielä tiedetä, niutfa
yleisesti arvellaan, että ne ova(t
'sangen suuria".
Vastustaa
palkaniiorotuksia
Sveitsin armeijan ylipäällikkö ken- mukaan on Toplitz-järvestä vii
ienee, että länsilehdistö
laisen propajjandan vaikutuksesta
— yliarvioi linnoituksen inerkityk-
) sen. Joka tapauksessa. Hoetti sa-i
noo, olimme me Saksan' salaisen
kaikille yhtä' suuret, niin joutuu J
iässä toinen työläinen kaiken kui-palvelun
virkamiehet hämmästynei-'
lä huomatessamme, että lännessä i
i tifdetliin alppilinnoituksesta paljon
i enemmän kuin me tiesimme.
BAD AUSSEE KESKUKSENA
raali Guisan: Hoetti arvelee liittou­tuneiden^
suunnitelleen sodan lo­pettamista
liittotutuneiden yhteis­päätöksellä
sen jälkeen, kun muu
osa Saksaa olisi miehitetty. Alppi-linnoituksessa
olijat olisi julistet
tu sisseiksi, joita vastaan käydään
poliiiitoiniiin, joihin myös naapuri-vallat,
mm. Sveitsi, o.sallistuisivat.
Amerikkalaisten pelkoa selittää .se
ettei heillä ollut alppi.sotaan kou­littuja
joukkoja.
IHMERAKEITEJA
NEW YORKIIN
me syksynä toimeenpantujen ope­raatioiden
aikana nosteltu 12 vää­rennettyjä
puntia sisältävää kirs­tua,
2 kirstullista> painolaattoja, nu-merointilaitteita
ym. painatukseen
liittyvää.sekä Kielin laivastoaseman
tutkimuslaboratoriolaitteita: raket­tien
polttoainesäiliöitä' laukaisu-
»aiiteita. räjähdyskapseleita, anten-ninosia
ja ammusten kärkiä. Jär­veen
upotetuiksi epäillyistä asiakir­joista
ei sen sijaan ole saatu mi­tään
selville.
Länsisaksalaisen. aikakauslehti
Ste.nin joku vuosi sitten toimeen-
El MUSTA VAAN
HURMAAVA MERI
juuden lisäksi kärsimään siitä niis­iä
toinen hyötyy. Sillä ne korkeat
palkat vaikuttavat kaikkien tavaroi­denkin
hintoihin. , ... .. .,. , .,.
Vaikka tvöväen lehdissäkin kir- • Todellisuudessa oi. alpp.hnnoitus
'että tavaroiden hinnat ' l''-''kkää mielikuvitusta. Hoetti jat-kaa.
Idean ympärillä ei ollut-mm-
Hämärähenkiä
liikkeellä
CANADA MUKAAN
Totta on, että maailmanlaajuisen atomisodan palon voi viedä
kohtalokkaaseen loppuunsa vain kaksi suurvaltaa. Yhdysvallat ja
Neuvostoliitto. Siitä myös johtuu, että juuri näiden maiden välisistä
suhteista ja niiden hallitusten kannamäärittelyistä riippuu ratkaise-w-
vasti rauhanasian, edistys.
, Mutta se ei tarkoita missään tapauksessa sitä, että toisilla mailla
ja kansakunnilla ei olisi muka osaa eikä arpaa näissä asioissa.
V Päinvastoin on asia! Kaikki muut, niin keskisuuret kuin pikku-
•^ttiäätkin, voivat-joedä myönteistä osaa aseistariisunnan saavuttami­seksi
ja kansainvälisten kiistakysymysten sopimiseksi rauhallisin kei­noin.
Palauttakaamme vain mieleemme se tosiasia, että pienen Suo­men
vaikutusvalta ja merkitys kansainvälisessä politiikanteossa on
nyt korkeampi kuin milloinkaan; ennen nimenomaan Suomen linjoit-tumattomuuteen
perustuvan aktiivisen rauhanöhjelman perusteella.
Meidän maallamme, Canadalla olisi vieläkin suurempia mahdol­lisuuksia
vaikuttaa kansainvälisen rauhanasian hyväksi, jos Canada
omaisi Yhdysvaltain naapurina, kuten Suomi on omannut Neuvosto­liiton
naapurina. Tmjoittumattomuusohjelman, joka pyrkisi määrä­tietoisesti
kansainvälisen jännityksen lieventämiseen ja hyvien naa­purisuhteiden
kehittämiseen kaikkien naapurimaiden kesken, mihin
tähtää ja pyrkii Suomen nykyinen ulkopoliittinen ohjelma.
Valitettavasti näin ei ole kuitenkaan asia Canadan kohdalta. Vuo^
den vaihteessa kerrottiin, että Canadan kansan selvästi ilmaisemasta
kielteisestä kannasta huolimatta, North Bayn lähettvville oli tuotu
bomarc-ohjuksiin 28 kappaletta ydinkärkiä. Liittohallituksen ohjel­maan
kuuluu Honest John ohjusten ja eräitten lentovoimayksikköjen
varustaminen ydinkärjillä. Mutta sitä tietä kulkien ei rauhanasiaa
auteta, eikä se asia.muuksi muutu, huolimatta lainkaan siitä minkä­laisia
meriselityksiä annetaan. / 3 '
Ainoa keino kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi on se,
että pysäytetään ensin varustelukilpailun kiihtyminen ja sitten, teh­dään
sopimuksia, joiden pohjalla varustelua vähennetään, kunnes
päästään yleiseen ja täydelliseen aseistarlTsunta.sopimukseen, mitä-
"ihmiskunnan enemmistö haluaa ja toivoo.« , -
Ydinaseid^ raahaaminen canadalaisten' asevoimien käden ulottu­mille—
olkoonkin, että niitä otetaan Washingtoniin painostuksesta ja
vaatimuksesta, tähtää varustelukilpailun tehostamiseen ja laajentami­seen
ja edustaa siis Canadan ja koko ihmiskunnan etujen kannalta
tuomittavaa ohjelmaa. '.
Tältä pohjalta, katsoen on siis toivottava, että liittohallitus sa­nasi
mahdollisimman nopeassa tempossa että ydinaseita ei kerta
kaikkiaan haluta Canadan maan kamaralla eikä canadalaisille asevoi­mille.
Vain siten menetellen .kuultaisiin Canadan edustajain rauhan­tahtoisia
puheita kansainvälisissä konferensseissa missä keskustellaan
aseistariisunnasta ja rauhanasioista yleensä. '
Canadan, kuten kaikkien muidenkin maiden tulisi osallistua vi­rallisesti
yleismaailmalliseen suurponnisteluiin rauhanasian edistämi­seksi
kansainvälisen ilmapiirin edelleen parantamiseksi ja uusien so­pimusten
tekemiseksi yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa kohti. Sen
vähempi ei riitä ja siksi sitä vaativat tiukasti kaikki hyväntahtoiset
Ja vastuuntui^toisct canadalaisct, meidän lehtemme mukaanlukien.
I Joitetaan.
, nousevat l.vöpalkkojen edellä, niin
: ei sitä ^'kuilenkaiin VOKUI todistaa.
Esimerkiksi-.jos otamme valokeilaan
i viimeisen 2;j vuoden ajan-, niin työ-
I iäisten palkai ov;it nousseet. 4—.5
'kertaisesti. Samalla- ajalla ruoka
tarpeet ovat nousseet puolella, vaat-
•teet samoin ja rakennustarpeet ovat
'kolminkertaistuneet. Siis palkat
i ovat pystyneet nousemaan enemj)!
1 kuin käytlölavarain hinnat.
Mvöskin osaltaan ovat korkeat
MUSTA MERI on nimensä vuoksi
aina vaikuttanut jollain tavoin syn­kältä
muunlaisesta maineestaan
huolimatta. Olen usein ihmetellyt,
miksi sitä sanotaan mustaksi vaik­kei
se siltä vaikuta.
Viettäessäni menneenä kesänä
vaimoni kanssa kaksikymmentä lo­mapäivää
Mustan meren rannalla
Varnan ja Kultarannikon välimailla,
sain kuulla nimen synnystä. Bulga-lialainen
tutkija .Vladimir Topents-liarov
selittää teoksessaan '-'Ei mus­ia
van hurmaava meri", että kau-
'.taisessa muinaisuudessa kaikkea
tuntematonta sanottiin synkäksi ja
mustaksi. Vanhoissa käsikirjoituk
sissa puhutaan Aksinos-nierestä, ty­lystä
ja epävieraanvaraisesta. Tällä
käänlaista .sotilaallista .suunnitcl-
! maa: fiad Aus.seen valitserninen alp-pilinnoituk.
scn keskukseksi oli liiy-
, sinsattumanvarai.stä. Paikkakunnal­la
oli tosin useiden SS-johtajien yk-sityishuviloita,
mutta Ilimmlerin si­jainen
Kaltenbrunner valitsi pai­kan
omien " sydänsuhteidensa" la-
- kia. On täysin perusteettomasti väi-
; (etty, että Kaltenbrunerilla olisi ol-i
lut komentopaikkansa Bad .Aussees:
palkat antaneet sv.sävksen koneclli.s. sa. Molemmat upseerit, diplomaatit, G E J S T A P O N PAPERIT'J A'
.uiniselie. Maalaisväestö pyrkii leol SS-virkailijat ja muut vaelsivat juu- JlJfTALAISAARTEET
Toplitz-järvestä tiesi silloin tus- ; panemien etsintöjen yhteydessä saa
kin ainoakaan ihminen. Hoetti jat- liin pinnalle niin ikään väärennet-kaa.
Kieliin .sijoitettu laivastoase- lyjä punnanseteleitä.
maa lukuunottamatta, 'ihmeraket-ticn"
.. kokeilua suoritettiin nimit­täin
juuri Toplitz-järvellä. Laivasto­aseman
päätehtävänä oli erilaisten
! vedenalaisten rakettien kehittämi- i Moskova. — Ghanalaisen opiskeli
nen. Näihin suunnitelmiin suhtau-' J"" Edmund Asare Addon ruumiin-1 sanonnalla määriteltiin kuvannolh-duttiilv
hyvin vakavasti. Muistan; -ivauksesta laaditussa oikeuslääke-!>=!esti tuntematonta merta, jonka yh
että SS ÖbersturmbannfUhrer Otto ' ieteellisessä lausunnossa: todetaan i ei kukaan ollut vielä koskaan pur-i
Skoizenv- ölL vuorenvarmasti va- Addon kuoleman syyksi "kylmän | jehtinut. Sana "aksinos" on persia-
' kuuttuiiut siitä, että näillä raketeil- ^vaikutus alköholihumalan tilassa ^.| iäisen - akshaena sanan 'tumman",
la voitaisiin anipua .N'ew Yorkia su-^ I-"i'SiinnOn on allekirjoittanut neljä ! muunnos. Persialaisille karavaaneilr
kellusvehei.stä käsin Hoetti sanoo 'oikeuslääketieteen erikoistuntijaa, [le tämä meri oli aikoinaan ylitse-'doUisimman, paljon hiekkarannalla,
väittäen että ne olivat osa vakavasti ' Addo tavattiin kuolleena asumat:! pääsemätön, tyly ja töykeä. .Vanha varsinkin kun lämpötila on 36—40
otettavaa sotilaallista suunnittelua, 'ojalla seudulta Moskovan lähistöl^jja väärä mini 'Musta" on säilynyt astetta varjossa ja .vesi 26..asteen
' paikkeilla, mutta vaikka jokaisen
lomailijan toive oh saada viettää lö-auringoh-timiesliitot
toimittivat lepokotiin
erilaisia tarvikkeita kuten valaisi­mia,
huonekaluja, keittiökalustoa j .
n e. Kansainvälinen lehtimiestalo—
Mezdunaroden ^ Dom na Zuranlist-je
— on nykyaikainen, tyylikäs, käy­tännöllinen
ja kaunis rakennus ai­van
Mustan meren rannalla; noin
14 kmn päässä Varnan kaupungista
ja kolmisen kilometrin etäisyydellä
suomalaisillekin turisteille jo hyvin
tunnetusta Kultahiekka — Slatnite
Pjassazi-^ kylpylästä.
Lehtimieskodista on Mustan me­resi
rantaan noin 50 metriä, vierai­den
käytettävissä on ihana kVartsi-hiekkaranta
ja lämmin,, vaalean si­nivihreä,"
kristallinkirkas ja terveel­lisen
jodipitoinen Musta meri. Alu­etta
ympäröivät kauniit värikkäät '
kukkaistutukset ja viinirypäletaif-hat,
joista suurin osa on yksityisiä
sunnuntaipalstaviljelyksiä. •
Onhan selvää, että kesälomaansa
viettävät rentoutuvat ja ovat mah-niin
fjrolcskiltä kuin se nykyään 'ä- K""ni'ssa ei havaittu väkivallan todisteena muinaiskansojen suhtau-saattaa
tuntuakin.
lisuiileen. Ulkomaan kauppamme l i Bad .Au.sseehen Kaltenbrunneria Hoetti kieltää, että Toplitz-järves-kärsii
huomattavasti kun ulkomailta ' tapaamaan — koska tiedettiin, että ^-^ ^y^^- upotettuna tärkeitä natsi
merkkejä. tumisesta tähän mereen, joka todel-
Terveydenhoitoministeriön ilmoi-' lisuudes.sa on mitä: viehättävin, au- mansa yhtämittaisessa
uksen mukaan ruumiinavaukseen Jiinkoisin ja kirkasvetisin,
osallistui kaksi ghanalaista lääke-1 Lomamme vietimme Kansainväli-tieteen
ylioppilasta. Tapausta on sen Lehtimiesliiton (OlJ.)lehtimies-
_ _ . kä.y te-t ty. hy. väksi vihan lietsomiseksi kodissa. Vuonna 1956 kansainväli-luodut
tavarat ovat halvempfa.! hänet sjellä paraiten tapasi. Kaikki Kjiikki tui-vallisuuspal- -ghanalaisten ylioppilaiden keskuu- sessä lehtimieskonferenssissa Hel-
(U;SSAA::s sa on koikeampi palkka- i ' ?P" h ' " ' itävaltalaisen kotoisesti. Kaiten-[dessa ja tuntemattomat henkilöt singissä
tak.sa, mutta mc olemme silti luik-kua
yhdysvaltalaiseen . tavaraan. —
!T). Emme myöskään pysty myy-
' mään teollisuustuotteitamme ulko­maille.
Sillä meii.än omat teollisuur
I den omistajat rakentavat lehdaslai-
I toksiaan ulkomaille.
I iVIinun käsilykseni perusteella oli-
I si järjestyneen työväen pitänyt pyr­kiä
lyhempään työpäivään ja kai­kille
työkykyisille täydelliseen työl-j
ii.syyteen. Sodan jälkivuosina. kun
i meillä, oli palkkasopimukset ja hin-.
ilojen säännöstely olimme paljon
[paremmassa asemassa, iNyt on ole.:
! ma.ssa korkeapalkailiset, jotka jat-j
kuvasti pyrkivät ylempiin palkkoi­hin,
joten he jatkuvasti huononta
vat meidän vähä o.saisten asemaa.
Maalaisväestö pyrkii toollisuu-,
i teen, tarpeideij .hinnat nousevat,
j työttömyys .lisääntyy ja verot ko-j
hoavat. Kuitenkaan kukaan oi näytä
I tietävän mitä pitäisi tehdä, ei enem­pi
työläiset kuin omistava luokka-xaan.
Kaikki pyrkii huolehtimaan
ainoastaan yksilöcduistaan. Kukaan
ei huolelfdi koko kansan edusta
kuten tchLään .sosialistisessa mai.ssa,
I Jaoissa hinnat ja työpalkat tasoite­taan.
— I.S.
Kirjeitten läheltitjiit voivat käyt-
(äit rminicrkkiä. Heidän tulee
kuitenkin antaa tnimilukselle oi­kean
nimersä ja"»sc)lttcensa. Toi­saalta
toimitus pilää ne ehdotto­masti
omana tietonaan. Kirjeitä
ci pai lulcta ilman, ellei kirjeen
mukana «le tullut , postimerkkiä.
Nimettömiä kir.ieitä ei julkaista
missään tapauksessa. Hajoitetun
tiian vuoksi tähän oHnstoon aiotut
kirjeet eivät sai:ii olla 250 sanaa
pidempiä.
Tiiaikaa Vapaus!
Hoetti kertoo.
VIIMEINEN KOMENTO­P
A I K K A— VUODE
Kolmannen valtakunnan viimei­nen
komentopaikka oli vuode tai
tarkemmin sanottuna vuoteen puoli-kas:
Kaltcnbrunnerin olin-sijat ra­joittuivat
yhteen makuuhuoneeseen,
jolla oli primitiivinen etuhuone.
Kokonaisuudessaan sitä sanottiin
"navetaksi", se oli nimittäin aikai­semmin
ollut prin.ssi Hohenlohen
navettana. Siellä tapahtuivat kaik­ki
valtioteot. Oli kenttäpuhelin
mutta ei edes, kirjoituspöytää tai
arkistokaappia;
Vierailijat jakautuivat kahteen
ryhmään, Hoetti kertoo. Ensimmäi­nen
ryhmä sa.apui jo varhaisessa
vaiheessa paikalle, koska Aussee
vuorikattilassa sijaiten tarjosi suo­jan
pommeja vastaan. Toinen ryh­mä
.jäi "linnoitukseen" saavuttuaan
Kaltenbrunenria tapaamaan ja jou
duttuaan siellä tilanteen yllättä­mäksi.
ITÄ EUROOPAN QUISLINGIT
Mainila^kannaltaa m.v.ös kolmas
ryhmä: Kaakkois-Euroopan emi-granttihallitusten
edustajat. Näitä
olivat Unkarin, Romanian, Bulfja-riani
Kroatian ja Slovakian "halli-tuk.
set", maidon, jotka liittoutuneet
olivat jo vallanneet. Nämä henki­löt
saapuivat Bad Aus.seehen sen ta­kia,
että Saksan ulkoministeriö oli
nimittänyt tri (J''nther Altcnbu.gin
näiden hallilii.slen uskotuksi mie­heksi'.
Hoetti kertoo, että viimeksi
mainitut olivat 'varustautuneet pa­koa
varten ja että heillä oli m.YÖs
kultaa ' mukanaan. Lähes kaikki
heisiä pelastuivat muualle. Esi­merkkinä
Hoetti mainitsee kroatia­laisen
Usta.scha johtajan Ante Pa-velicin,'
joka ensin siirtyi Kärn-teniin
Itävalla.ssa ja eli siellä koko­naisen
vuoden eräässä linnassa.
Myöhemmin Pavelic siirtyi Etelä-
Amcrikkaan.
brunnerin käskystä helmikuun lo-i ovat kutsuneet ghanalaisia ylioppi-pulla
1945, hän väittää. Ulkomaihin Maita Moskovaan muistakin kaupun-suunnatun
vakoilutoiminnan pääl- geista väittäen, että Ghanan suur-likkö
Schellenberg on eräiden itse- lähetystö jakaisi joululahjoja. Lähe-^
pintaisteh huhujen mukaan valmis- jtystö enempää kuin o.sakuntakaan
tanut mikrofilmit,; tärkeimmistä eivät ole kutsua lähettäneet eikä lä-.
asiakirjoista; Hoetti arvelee näiden ! hetystö jakanut mitään joululahjoja. [Varsinkin sosialististen maiden leh-paisteessr.:
niin kun se toive muut­tuu
tosiasiaksi, leikittelee paahta-vimmassa
helteessä helposti ajatiik-sella,
että sadekin voisi olla aika
mukava asia. Ja meidän kohdal­lamme
tuokin toive tbteutiii mitä
sopivimmin ja upeimmin. Saimme
nähdä todellisen luönnonvoin^eh
näytelmän, Mutta kuten ainakin
haltijattaren lahjana rajuilma alkoi
IV kongressissa Bukarestissa v. vasta illalla, h i l l o i n oli litieri todel-
1958 ja talo valmistui vuonna 1959. • la musta, vesi kiisi pyörteinä valta-hyväksyttiin
päätös raken­taa
Mustalle merelle yhteisvoi­min
liittoon kuuluvien kanssa kan­sainvälinen
sanomalehtimiesten le­pokoti.
Asia sai vahvistuksen OlJn
Jatk. 4. siv.
PÄIVÄN PAKINA
Laatii(on polijaita esiinlulieita
Vuoden vaihteen aikana tuli teh­dyksi
jonkinlainen suursiivous työ­pöydällä
ja .sen laatikoissa. Siinä
yhteydessä tuli selailluksi myös
eräitä yksityiskirjeitä, jotka ovat
vanhan pahan tavan mukaan saa­neet
odottaa vastausta siksi kun on
muka niin kiirettä, että yksityis­luontoiset
kirjeet .saavat jäädä odot­tamaan
aikaa otollisempaa.
Niitä kirjeitä lukiessa tuli mie­leen,
että mitähän olisi, jos annet*
täisiin niiden yk.sityisluontoisuff
desta huolimatta tietää muillekin,
minkälaisista asioista lukijat lehti-eiiime
toimittajille kirjoittavat.
Kaikkien väärinkäsitysten välttä­miseksi
lienee syytä alleviivata se,
että näitä edessäolevia kirjeitä ei
ole tarkiotus käsitellä siinä mieles­sä,
että ne muka heijastaisivat luki­jakunnan
käsityksiä yleensä. Mitään
yleisö kansanäänestystä .eli, gallup­tutkimusta
kun ei ole tehty^ niin ne
on esitettävä vain yksilöiden kirjei­nä
joilla ei tarvitse olla sen pitem­pää
kantavuutta.
Toiseksi on syytä sanoa, että
vaikka näitä kirjeitä oli kuukausien
kuluessa kertynyt melko useita, niin
ainoastaan yhdessä nii.ssä moitittiin
Vapauden kantaa. Sen kirjeen lä­hettäjä
on farmari eräästä aavikko-maakunnastamme
ja hän esittää
mielipiteen, että so-iJisfllstinen maa­talous
ei voi edistyä.eikä menestyä
— sillä "farmarit ovat yksilöllisiä
ihmisiä" la "vain yksityisomistuk­seen
perustuva maanviljely voi tuot­taa
tuloksia. .Tältä pohjalta hän i l ­maisee
käsityskannan, että Vapau­dessa
on tnnettu harhauttava kuva
Neuvostoliiton maataloudesta.
Kiitos kirjeen lähettäjä! Pahoitte­lemme
erikoisesti ettei siihen ole
tullut aikaisemmin vastatuksi.
Omasta puolestamme uskomme
ktiTtenkin vakaasti että sosialisti-
,si maksulliset kesälomat, vapaa sai:
raala- ja lääkehoito, vapaat koulut
nuorien kasvattamiseksi,: eläkkeet
ja monet muut etuisuudet, joista
kapitalistimaiden farmareilla ei ole
harmaata käsitystäkään; ,
Ja jos osoittautuu, kuten uskom.
me, että maatalouden tuotantoongel-mat
ratkaistaan .siellä muutaman
seuraavan vuoden aikana, niin kel­paa
• sitä sitten katsella —
—^ kelpaa katsella niiden tuhansien
canadalaisten pikkufarmarienkin
jotka ajetaan ajamalla mailtaan ja
ja mannuiltaan joka vuosi joko vä­littömästi
suurpääoman painostuk­sesta
tai siksi kun heidän farme-jaan
pidetään hallitusviranomaisten
toimesta niin heikosti tuottavina,
ettei niitä kannata ylläpitää. .
' E r ä s hyväsanainen naisluKija an­nen
tuotanto maaseudullakin on ka toi toimitukselle hieman mitä kuu-pitalistista
tuotantomuotoa parem- luu ja kuka käskee siitä, että nais-pi.
Se, että Neuvostoliiton maata­loudessa
on nykyään tiettyjä vai­keuksia,
johtuu ennenkaikkea sii­tä,
että siellä ei ole vielä ehditty
kiinnittää riittävästi huomiota maa­talouden
kehitykseen, väkilannok-keiden
tuottamiseen jne. Tilannetta
on vaikeuttanut vielä kolmen peräk­käisen
vuoden huonot sääsuhteet.
Mutta miksi väitellä? Jos "Vapaus
on muuten hyvä lehti", kuten kir­joittaja
sanoo, niin annetaan tältä
kohdalta ajan näyttää kuka on oi­keassa
ja- kuka harhassa. Uskomme
omasta puolestamme, että seuraa­van
viiden tai kuuden vuoden ai­kana
näemme mihin sosialistinen
maatalous pystyy. Nyt jo tiedämme,
että NL:n farmareilla on kaikista
puutteistakin huolimalta esimcrkik-ten
erikoisasioista ei kirjoiteta
hänen mielestään riittävästi. Mutta
siitä huolimatta hän sanoi tykkää/
vänsä kovin Vapaudesta.
: Eräs poi'tai'thurilainen lukija kiit­teli
Vapautta yleensä ja erikoisesti
siitä kun lehtemme on puolustanut
metsämiesten oikeuksia ja elämää
silloinkin kun toiset lehdet ovat ol­leet
vaiti.
Torontolainen lukija kiitteli eri
kioisesti Vapauden joulunumeroa.
Hän sanoo erikoisemmin tykänneen­sä
eräistä ajankohtaisista artikke­leista,
mitä JQulunumeros.sa jul­kaistiin.
;
Muutamissa kirjeissä lausuttiin
lämpimiä kiitossanoja siitä tavasta,
miten Vapaus käsitteli presidentti'
Kennecjlyn kutulan murhatapauksen,
'•Vapaus on aina hyvä lehti, sanoo
eräs heistä, mutta minusta näyttää,:
että se on parhaimmillaan silloin
kun jotakin suurta on menossa". |
Rajoitetun tilan vuoksi on lope­tettava
tSjhän.- V ;
Voisimme vain sanoa "kiitos kiit­tämästä"
ja jättää asian siihen, i
Tosiasia kuitenkin on, että Va­paus
on sanan varsinaisessa mie­lessä
kansan lehti; Suurin kiit<j>s
Vapaudesta lankeaa Vapauden luki­joille,
jotka pienistä varoistaan ti­laavat
ja kannattavat sitä, sekä lah­joittavat
vielä joka vuosi lehden;
haasterahastoon. Ilman tätä itseuh-rautuvaisuntta
meillä ei olisi min­käänlaista
työväenlehteä. '
Ilman asiamiesten ja naisten sekä
kirjeenvaihtajain jatkuvaa työsken­telyä,
meillä''ei voisi olla. sellaista
lehteä kuin on Vapaus. 1
Kun asiaa katsotaan tältä laajetn-malta
pohjalila, niin silloin näh^
dään,ett.ä.' toimituksella on suhteel­lisen
pieni ja vaatimaton osuus sii­hen,
mitä Vapaus on. '
Vaikka emme sitä aikoineetkaan
tehdä, niin lainattakoon vielä erääs­tä
ikämiehen värisevällä kääella
kirjoitetusta kirjeestä: Hän sanoo,
että "joukkomme harvenevat joka
«päivä. Aina muuttaa miehiä ja nai­sia
sinne suureen tuntemattomuu­teen:
Tämnrfviemme harveneminen
vaikuttaa myös siihen, että meidän
täytyy itse-- kunkin lisätä ponniste­lujamme,
silljj Vapaus ei saa kuolla,
eikä se kuole . . ."
— Känsäkoura.