Vapaus, August 21, 1923

              OltUs
rahaa.
ilmillä, 4 j ,,
<iö
Millä, 4
JlS
""^^ «ioo
Ollia, 4 j ,
^^"^.... «48
ästaan ij^j
'Ȋ, 4 j . eyv
f a«n.... laoo
»lo^Ua ainoaj.
J6.2S
4 j. syva,
toso
'"a, 4-j. syvä,
io'Ha» ainoa^
J5.1J
noilla, ainoaj.
'"ä, 7 j . syra,
• $18.00
.... «1.25 keri
«1.10 pami
talloja
a. , .
las eli Raler-palti.
sahoille ^.fio
uokkia
(2.00 kappali
snnus hinndisi
hintoja ?fr
rpeista.
«ette rant((Ji-atte'
parhaan
Tiisteina, ddkim 21 j. 4 Tue. August 21 VI! Vnioslkerla - Völ VI
Berlin. — ' E r i osista'Saksaa'saa­puu
^edelleiBn uutisia työläisten l i i -
"kehtimirfstä. • • Levottoinuuksilla ori
Iniitenkia vielä • paikallinen leima.
Zeitsissä hyökkäsi väkijoukko van-
ON 8m&
UPPA
ONTARIO.
ja vahviiUrt
stettu kaiöda
ättiksen-bäin-fohtuvat
liiks'
ttomuudes^
1,' Tuokahalii
[eillä on'ny
(ne suomala-i
mielihyväl»
ff"?
« " S S
sio CO.
St. SnJbaiy.
Helsinki, —.^Amerikan •Yhdys-
Hojen postihallinnolta saapui
lomen postihallitukselle viime
löden syyspuolella . useita tiedus-
Injp Amerikasta Suomen, osoitet-jen
kirjoihin merkittyjen kirjejr
n katoamisena.,Tiedustelujen jon­ota
toimitettiin tutkimus ja saa­li
selville,:;että'aina'kin'kaksi,; kir­itä,
oli Seinäjoen ja - Kristiinaii
iillä kulkevasta posti vaunusta kar,
nnut. Tästä huolimatta jatkui tie-steluja
Amerikasta, jonka vuok-postihallitus
mäSräsi toimitetta-bi
tutkimuksen asiassa. Tutkimus
nyttemmin loppuunsuoritettu jä
nglttiin sen Johdosta äsl^ettäih
[jjäjoella v.t. postivaunupiirin kir-i
' Beino Walter Uotila, joka on
mbstanut tehneensä ainakin pari-nmentä
varkautta postivaqnusta.
rastamistäan "kirjeistä oli hän;
lartanut useita - satoja dollareita
ikä shkkejä, joista yksi oli asetetr
4ip00 markallev ^'onka summan
f; OH'pankista nostanut. Uotila ön
ynlynyt Virroilla 1899, käynyt
iisi luokkaa yhteiskoulua, jonka
aikeen antautui postilaitoksen pai
elukseen. Tutkimuksia jatketaaft.
Ideh "vangit vapaaltsi. Toimenpide
Icoski ennen kaikkea valtiollisten
vankien vapauttamista, joita'kuiten­kin
'lienee vanltilassa ollut sangen
vähän tai ei laisinkaan. Kaikki
vangit laskettiin kuitenkin vapaal­le
jalaller \
SaisiÄ": feoUisUuskeskuksissa'^' ta^
pahtuu edelleen vakavia levotto­muuksia.
Hiilenkaivajat vaativat 60
kultapenningin palkkaa tunnilta:
Hamburgissa lakossa- olevat satama-
^;yöläiset vaativat palkankorotusta.
LaivÄliikenne on täydellisesti sei­sauksissa.
'Leipzigissä ilmotetaan työläisten
äänestMieetf lakon lopettamisesta.
Työväestö liikkfella BerliiniiM.
Itse Berliinissä ovat viiijie päi­vät
olleet myrskyistä aikaa. Työ­läiset
ovat panneet toimeen jätti­läismäisiä
mielenosotu^ulkueita ja
kokouksissa, ^joissa on lausuttu uh­kauksia,
että ellei hallitus ryhdy
toteuttamaan työläisten vaatimuk­sia,
niin siinä tapauksessa astuyat
vallankumoukselliset työläiset itse
ohjaksiin. Mielenosotusten yhtey-
:des3ä'on toimitettu satoja vangit­semisia,
I
: gjjga. Bulgarian hallitus vori
aanot jvrkkäsanaisen tjootin: V e -
s-än neuvostohallituksen ••'ulkoasi- Idlaan,; murtaen ovet auki ja lasv
Inflhteeriltä Tchitcheriniltä. Nöo-"
tsa syj-tetään hallitustaa ven&l&i-lä
kohtaan harjotetun vainon,
sarhaaraisien ja karkottamisien
ohdoJta sen syytöksen ptrusteeUa
m venäläiset olisivat'^suunnitel-kt
neuvostohallituksen perustamis-
I Bulgariassa. ; - v
Näiden väkivaltaisuukgien joh-äosta
Tchitcherin nootissaan vaa-
I, 'että Bulgarian hallituksen on
1'ydettävä ehdotjä^masti ; anteeksi
Lnettelyään -ja saatettava rangais-pkseen
ne siviili- ja sotilasviran-
Laiset, jotka ovat työläistenjrääfc
iaämisiin ja vainoamisiin tehnee*
Isensä vikapäiksi. Siinä tapauks^
I jos työläisiä kohtaan harjoitet-
Mi väkivaltaisuuksia ei pyydetä
inteeksi, lupaa neuvostohallitus
Ihtyä jyrkkiin -toimenpiteisiin, m.
l. kohtelemalla yhtä suurella an-
(aruudella niitä tuhansia bulgariar
paia, jotka nykyään oleskelevat
['«najalla.
Vielä tähän mennessä ei Bulga­rian
hallitus ole lähettänyt vasta-ita
Venäjän noottiin.,
luomessa kähvelletään
amerikalaista postia
Turkisfyölälset lakko-taistelussa
Toronto, r-^ Neljän sadan turkis-työläisen
lakko, joka alkoi muuta­ma
V päivä sitten, koskee kaikkiaa'n
neljääkymmentä turkisliikettä täs­sä
kaupungissa. Turkistyöläiset lat-koutuivat
työnantajaijj kieltäydyt^
tyä tekemästä työläistensä kanssa
sopinfusta -työnjohtajan nimittämi­sestä:
jolcaiBeen työpajaan. Riitaa, on
mypskin leikkaajain j a valmistajain
minimipalkasta.' Työläiset vaativat,
että työläistä joka on työskennel­lyt
• kaksi viikkoa, ei voida pottaa
työstä ilma;) edellämainitun paja-työnjoHtajaii
tuostumiista ja 40 dol­laria
alinta viikkopalkkaa niiesi!)uo-lisille
leikkaajille, 30 dollarin alin­ta
viikkopalkkaa naisille, jotka
työskentelevät valmistajina ja 36
dollarin alinta- viiklcopalkkaa mies­puolisille
malmista jill6/
Lahkolaiset kuuluvat turkistyö-
Iäisten unioon ja 'odotetaan lisää
Toronton turl{ist:^öläisiä yhtyvän
lakkoon muutaman päivän sisällä.
• Liraerick. — Irlannih itsenäisyys-liikkeen
tunnetta-jolitomies de Va-lera
on tuotu tänne.'sen jälkeen
kun hänet vani^ltiin ja h^ntä säi­lytetään
täkäläisessä vankilassa
vahvan^ vartijaston alaisena. Soti­lasviranomaiset
eivät ole vielä sa­noneet,
mihinkä Valera tullaan lo­pullisesti
vieitJäälf."-^ Heidän toimen­piteensä
ori tällä kertaa keskitetty
^vaYokeihoihini niin etteivät Valeran
kannattajat olisi tilaisuudessa va­pauttamaan
häntä, .viranomaisten
kynsistä. l
iEamon de- Valera vangittiin va­paavaltion
sotilaiden toimesta, kun
hän olirpuhumassa eräässä tasaval­talaisten
pitämässä ulkoilmakokou3c-sessa
Ennisissä Clare ' kauntissa.
Nälkälakkolaista ruo­kitaan
väkisin
\
Montreal. — Isadore >Lamontng-ne
nimistä vankia, joka on pidä­tettynä
syytettynä siskonsa mur^
basta, on alettu syöttäU väkisellä
sen johdosta kun hän on ollut näl­kälakossa
siitä saakka kun hänet
tuotiin vankilaan muutamia viikko­ja
sitten. Nälkälakkolaiselle anne­taan
munia ja maitoa putken kaut­ta.
Vaikka vanki onkin perin hei­kossa
tilassa, voillaan hänet pa-,
kollisen ruokkimisen kautta ainakin
pitää hengissä.^
12 kommunistijohtajaa
vangittu Warso-vassa
Mainarien uoion virkailijoita vas-la*
Bn' nostettu juttt» tulee varii-näitefa
käsittelyu alai«ekti- naina
päjvioa.
Kuolevaisuus Onta­riossa
»Toronto. — Maakunnan tilastp-
|imiston antamien tietojen inur
an oli syntyneiden luku^ Ontari-
1 viime vuonna 86,3^8;v Vuöri-
1921. nousi- syntyneideni lu^r
maakunnassa 38,749. Avioliitto-solmittiin
viime vuonnavkq\kki-
15,li2o' ii V. "1921 nousi nii.
en Ttrku ö,539. Avioliittojen soi
pnjiasl^ «n' maakunnan väestö ol-
P hyvin'hidas, sälä avioliittojen
|kumäärä on laskenut niuutaman
Ijimeis^n vuödeän ajalla sliuresti,
|lä VDonna 1919 solmittiin 2i;'590
poliittoa ja v, 1920 21,587. Kuol-liden,
luku nousi 'maakunnassa vil­le
vuonna 37,566 verrattuna vuo-.
1921, jolloin: kuolleiden luku
»usi 33,433.
Halifax; •; — /.Äsken Nova,' Scoti-
^n lakkoj^istelun -yhieydessä van-gtti^
än-'V3"V8eprtii03ten 'Pan Lir
yi^^pneft ^••'ja Jaiiies 'McLachlaniri
4utt^'.^^()lT'^aiifetä|iii ;k'i^uluätelun a-iaisenä'
täkäläiJfeM^SJilfeiiäessa. Hei^
tä syytetään tv.käpin^UisiiudeSta ja:
väärien. tj^doHahiföjfeh levittämises­tä.
Tämän syytölfS^pv-iti.vat'^ nämä
miehet saaneet ^flsltä^i^f^^ kun he
hiilenliaivajain• ^Vfjitp^bn virkai-'
iijoina'julkdis|fa|if)^tdlehtisen, jos-aa
Selitettiin niiir.raakamaisuuksiä,
mitä lakltöÄluecUe' tuodut' pyssyhur-tat
j a ' poliisit olivat harjottaneet
läkKolaisia .kohtaani Kuulustehsga
hallituksen 'viranomaiset kielsivät,'
että työläisiä ; - | l ^ " pidelty ^ varsin
niin pahö{#jb^''iriJtä, kyseessä ole­vassa
,1ie|l)^^^^^ oli sanottu, JQ.^
ten 'siis*'''^i^laiftftuitä ' työväenmiehiä
pitäisi siitä rhngaista., Paällekarir
tajat eivät kuitenkaan ole Voineet
kieltää, ettfeikö mielivaltaisuuksia
työläidä kohtaa,n lakoii "aikana 'ta­pahtunut
:
Jfuttfn on määrä tiliä varsinaisen
käsittelyn alaiseksi' iiäini päivinä.
1 — ' ^ n ' • 'j-' : '
Ranika pelk^ ^inin-maan
eroamista
. Berliini. — Warsovan poliittinen
poliisi on saanut ilmi erään : kom-munistikeskuksen
ja vanginnut 12
johtomiestä.
iDe Valera ajoi kokouspaikalle
eräässä avonaisessa autossa aivan
julkisesti. Paikalla olljit 1,500 hen­kilöä
käsittävä väkijoukko tervehti
Valeraa voimakkaillaf hyvähuudoil-la.
Vangitseminen 'toifnitettiin juuri
kun Valera oli puhunnassa Market
Squaressa; pidetyssä 'Valitsijain ko­kouksessa.
Paikalle ffaapui puheen
alkaessa joukko vap^aValtion soti­laita,'
jotka ensin ammuttuaan muu-
^man yhtelslauTtaulräen väkijuokon
päiden yli, aiheuttaet^.'siten ankaran
paniikin, toimittivat^^ Vangitsemisen.
Paniikissa, mikä seurasi sotilaiden
ampumia' yhteislaukauksia, sano­taan
useiden henkilöiden vaikeasti
haavottuneen.
Canadan porvarit ka­lastusmatkoilla
Ranskassa .<
Pariisi. — Canadalainen näytte-lyjuna,
joka- kiertää ympäri Rans­kaa
näyttelemässä ycanadalaisla
maanviljelys- ja teollisuustuotteita,
on tänne tulleiden tietojen mukaan
saapunut nyt Dijoniin. Kaupungin
liikemiesten ilmotetaan kiinnittävän
erikoista huomiota canadalaisiin
tuotteisiin, mutta Ranskan porva­rit
ovat kuitenltin .samäHla anta­neet
ymmärtää, että nykyinen ra
hankurssi tekee heille mahdotto­maksi
ryhtyä laajempiin keinottelu-suhteisiin
Canadan kapitalistien
kanssa. ^ ' • ,
Lontoo. >— Englannin hallitus on
sitä mieltä, että Ruhrin miehitys on
laitonta, fiilll Saksan sotilaallista
valtaustakoskevat Versaillesin rau­hansopimuksen
pykälät eivät anna
sellaiseen minkäänlaista oikeutusta.
Rauhansopimuksessa vaan sanotaan,
et|tä siinä tapauksessa -jos Saksa- c i
noudata sopimusta» on liittolaisilla
oikeus ottaa uudelleen haltuunsa
ne alueet, mitä oli heidän hallus-.
saan vuonna 1918, jotka 6itton
rauhansopimuksen jälkeen luovutet­tiin
takaisin SaksoUe.
Koska näinollen rauhansopimuk­sessa
ei puhuta mitään uusien alu­eiden
ivaltaamisesta, niin selittävät
Englannin httllitukson edustajat, et­tä
rauhansopimuksessa ei missään
tapauksessa annettu' oikeutusta sel­laiselle
toimenpiteelle kuin Ruh­rin
valtaus.
Mitä sitten siihen tulee, että
Ranska on ryhtynyt Ruhrin valta
ukseen sen pykälän nojalla, jossa
sanotaan, että on oikeus ryhty
muihin , selloisiin toimenpiteisiin
'^jotka asianomaiset hallitukset kat
sovut tarpoelliBoksi», niin nsiano
maiset Englannin hallituavirkailija
selittävät, että tässä'pykälässä tar
kotetaän ka|kkia liittovnltoja yh­dessä,,
ja liittovallat eivät suinkaan
olo t voineet antaa suostumustaan
'-'Me elämme ' ajankohdassa, • joka
tulee olemaan ikäänkuin rajppyl^
väänä' historiallis-taloudellisen kehir
tystaipäleen tiellä. .Tämän, taipa­leen
takana "on' pitkä' taivallettu ke­hitysjakso''
ihmiskunnan historia^ se­kä-
samalla nfihtävävitisä' myös ne
saavutukset, ^ ajoita ihmiskunta on
onnistunut-luomaan; -
Ja mitä me; näemmekään?' Me!
näemme' ihniistyön saavutuksia niin
joka pyrkii paljastamaan kaikki' sa­latut
luonnonvoimat ?,ja asettamaan
ne palvelemaan ihniiskuntaa. En­täs-
sitten kirjdlisuus > taide, musiik-si
V.m.. henkiset arvot. Miten mo-ni^
ölisempla, lie ovatkaan ..meidiin
aikamme .kuin noina ihmiskunnan
lapsuusaikoina, t a i k k a vanhalla
ajalla ja keskiajalla. r
mmmhim hailiiais
komento ei kannata
iJeruMlem. -^Englantilainen hal-pskomenfo
Jerusalemissa - o n - v i i -
|e filikaudella tuottanut tappiota
iaikkiäan noin stfOjOOÖ*-dollaria,
p i t l f e e n tulot ovat olleet 2^7,-
"0 dollaria-pienemmät knin.mitä
e ^ e huhtikhUs^' päättyneelle
pTnodelle arvioitiin.' '
BeririnL - Heliöikiiugta^ 1922
^ n h u n im ovÄt täVaiäin Vm-t
Ranskassa- kohöntte^54 pros.
vsluuttakurssit 41*proa.
Pariisi. — ' Ranskan hallitttspii-reissä
aletaan' kiinnittää'^akavai
huomiota" siihen * Rehiinmäalla
jonkun aikaa 'mielenkiintoa Kerätä
tätteeseen" liikkeeseen,^ joftka tiarko-toksena;
- Ori'' Reiniöfflaah r julistanu-nen
• - itsenäiseksi • tasavallaksi; Rans­kalaiset
feivät ole varmoja vmissa
määriri Reinin «ottamfellikeellä on
kannatusta - löknsanjoukkojen kes^
kuudfessa. Eräät seikat vuttaavat
kuitenkin siiheni että^^iällä pyrki­myksellä-
voi^ olla jo mellcomeiJ maa*'
perä. Niinpä näinä päivinä 'on .saa­punut
reininmaalaifiilta anomus saa-
& ruveta panemaan liikkeelle eri­koi^-
Belninniaan^ ra"haa.' Ranskan
halHtu^ ei kiÄfenkaän ole nnäftkah^
asiak&eeb lähettää •' min&aänlaläÖ
vabfäusta »ehdotatecen välttyäkseeA
sillä tavoin |outamiista' mlnkäänlak
s i i n ' kompromiseeKiakäiftrAaksalais-ten
i&äiissa. Banakaläiset pitävät
tä-rali^kysyiäystä yhtenä merlöänä
itsehäisieän Reinin • tasavaltaan pyr­kimisestä.'
^
suuremmoisia, ettei meidän' rajoi;^
tettu havainto- " j a ' käsityskykymme
pysty niitä lähimainkaan arvioi»
maani • •„'• .
' Palatkaamme ajatuksissamme ai­na
esihisbörialliäiin päiviin, aina
ajan aamun koittoon saakka, jolloin
karvaiset * esivanhempamme kii^eili-;.
vät puissa ja,elivät niiden hedeli
<nlstä • ja jolloin he luola • ihmisinä
asuivat nraänkoioissa, elivät juuris­ta
j a kaikenlaisista maan antimista;
Ja vertailkaamme sitten näiden yh­teiskuntaelämää,
aikamme höyryn,'
sähkön, ilmaliikenteen y. ra. karis­i
a , -niin täytyypä '^meidänsiUÖIn
myöntää, että yhteiskunta on kehit­tynyt
ja ihmiset myöskin sen mu­kana.
Täytyypä' meidän 'Tnyöntää,
että ' ihmiskunta oh' myöskin' rikas-tliriut,
sillä nykyinen- monimiljo­näärin
palatsi edustaa tuhansia ker­toja
suurempaa' arvomäärää kuin
karvaisten esi-isäimme puissa oleva
pesä tai luola-fhmiseh - kuoppa.' Ny­kyinen''
höyrylaiva • edustaa pajon
siiurempaa arvomäärää kuin villin
metsäläisen puunrunkoon 'kov^rtä-'
ma ;vene eli" ruuhL Entäs sitten
meidän aikamme': tehdasteollisuu»
mekaänisinc koneineen J Kuinka
paljon suurempaa rikkatttta se' e-diistaäkäan
kuin kivikauden aikui­set
saavutukset" tai vanhan
'atyöhort perustuva rooma­lainen
teollisutis.
'Mutta '<neidän_^ aikamme ihmiset
ovat myÖsMii henkisessä "suHteefea
paljon rikkaampia kuin oKvat 'puis­sa
ja'luolissa a8U8ta)at''e8i-iigämfne.
Ajatelkaammie V«n niitä , rtiaMot-tomiä
kärkkuääniä, joita esi-issioBie
päästelivät ilmaistakseen' ajatöksk
nan,' tnlkitakseen' ^uron- /a floA-
^nteitaan. Ja vertaflkaamnfe sit­ten
n i i ^ ' omitfnsiä ääntelyttä' i e - '
liitkyneisin' faeKimme,' -(öiden 'avulla
voidaan' tulkita^riiin moniftäsia'' asi-ojtä!^
Ajateltakoon vl6lä' b e l d ä n i^
häistä, latiifnpään ympärifltSihr nlot-
VtifoA tieiblsuutt^n j a ' lieidän tie-tämättömyydestS^
jolttnvaa'- loräi-flonvoimieä!
pelltoi^' ja*' Verfailta-kbon
^sittett-kaikkö^ -tätä meidän
korkealle kehittyvään tieteeseemme;
set teoU
ajan'or.
Mistä tämä johtuu? Se johtuu
siitä, että meidän aikamme ihmi­sillä
ovat ^paljon suuremmat j a hie-norakentepsemmat
aivot 'kuin . .mui­naisajan
ihmisillä. .Aivojen kehitys
johtuu taas siitä kehitysprosessista,
joka ""ilmeisesti \ on 'käynnissä niin
luonnossa- kuin Ihmiskunnassakin
ja aivojen on käytetty paljon sen
ajan jälkeeii kun ihmiBkunta otti
vaivaisia lapsenaskeleilaan. ..Paljos­ta
'käyttämisestä aivoissa toimivat
hermosolmusolut ovat moninaistu­neet,
kasvaneet ja 'hienostuneet,
tullen,:näin ollen tarkemmiksi otta­maan
vastaan vaikutelmia ja /te­kemään
joMopäätöksiä.' Täiän
käyttämiseen on taas .^määräyksen
antanut elämisen pelko, tarve kek­siä
yhä uusia' lähteitä ja menettely­tapoja
elämistarpeitten hankkimi­seksi.
. Siis' taloudellinen 'kehitys,
joka taas on vuorostaan saanut sy­säyksen
ihmisen tekemistä keksin-aöi{
itä, }ä on harpannut yhä nope­ampi
vauhtia eteenpäin, pakoitta-en
ihmisen jälleen keksimään uusia
väjinfeitä/ uusia «ipettelytapoja
elämän monistamiseksi, kunnes ny­kyisin
on tultu siihen, ettei ihmi
sen , keksimiskyvyllä ole kohta ra­jojakaan.
•< Tämän ihmiskunnan historiassa
pitkän - - r x ; mi|tta maailman - histori­assa
lyhyen — kehityskauden aika­na
on .gaurestt vaihdellut ne yh
teisojärjestelmäf, joita ihmiset ovat
olleet paköittti^fa' tlzlrvakseen jär-jeätämäb
dfemaäsaolon': taisteluBsa,
NÖ-'ov8t' Vaihdelleet ^en mukaanj
ihiltä 'asteella iälöudelli^en" kdbitys
miiröiftkht' on ollutJ ^ Tämä taasca
viibtdstaa» on saanut sjfäyksiä ih-misteri^
älyn kehityksen vaikutukses­ta'
tapahtU^ta ketfiinndistä. Puis­sa'"
ja Tuplissa elävien ^si-isiemme
jrhteisluhtajärjestelmä oli^ aivan
toUteMairiirt kuin v a n h a n ajan
kreikkalaisten ' tai rd^ö m^^laisteK
•Näitten taasen tojäfenlainen^kuhf
keskiaikainen, Meidän aikattme
porvarillihcn' jäijestehnä ori'taasen
aivan toisenlainen^ koin keskiajan,
feodaalinen. Tässä c i ' ole" tilaisuut­ta
perinpohjaisesti läirdä' «elosta-maan
taloudellisen kehityk|ien syitä
ja vaikuttimia. 'Sanottakoon Vairi;
että järjestelmän muutokset ovat
aina johtuneet siitä, että tuotanto^
voimat joissakin yhteiskunnissa
ovat kehittyneet sille iasteelle; että
ne eivät ale soveltuneet vallitsevan
järjestelmän puitteisiin, ja että
tuotantovoimat ja yhteiskunnassa
vallitsevat omistuämuodot ovat jou­tuneet
'sovittamattomaan " r i s t i r i i ­taan.
Elinehdot ovat tämän muu­toksen
ka.utta, käyneet ihmiskunnan
enemmistölle sietämättömiksi; Sen
vuoksi niitten, jopca järjestelmästä
ovat kärsineet, on oUat pakko ku­kistaa
vanha' j a luoda uusi, joka
paremmin on -soveltunut silloiseen
taloudelliseen tilanteeseen ja on i ol­lut
edullisempi ihmiskunnan suuren
enemmistön tarpeelle, kunnes , tä­mäkin
on vuorestaan kehityksen
ikuisen. lain vaikutuksesta vanhcn^
tunut, ja sen on ollut pakko väis­tyä
uuden tieltä. Nämä järjestelr
män vaihdokset ovat niisanottuja
rajapaaluja kuljetulla tavalliseh ke­hityksen
taipaleella. Meidän tu-^
lee vertailla j a punnita niitä tietoi­sina
siitä, että meidän on luovutta­va
vanhasta ja astuttava uuteen,
koska ikuinen kehityksen laki niin
piäärää; Niinpä siis seisomme por­varillisen
järjestelmän korkeimmal­la
huipulla, nähdessämme ne suu-remmoiset
saavutukset, joita tämän
järjestelmän vallitessa on ihmis­työn
avulla luotu; nähdessämme
näitä suuremmoisia ihmisneron kek­simiä
laitteita ''käytettävän vahin­gollisiin
ja hyödyttömiin ^'tarkoituk­siin;
nähdessämme yksilöitten omis­tavan
nämä valtavat työnsaaVutuk
set ja käyttävän niitä omaksi hyö­dykseen;
nähdessämme suurten työn
tekijäjoukkojen yhteistyön avulla
näillä valtavilla työvälineillä luovan
elämän aivoja, mutta samalla kär­sivän
c J ä mä n välttämättömienkin
tarvikkeitten puutetta, emme Voi
•tulla mutta' kuin siihen johtopää­tökseen,
= että kapitalistinen järjes-telmä
on saavuttanut kukistuksensa
huipun ja että se on joutunut las­kukauteen;
- Kapitalistien on^ kei­notekoisesti
koetettava pitää pys­tyssä
sitä, ja tämä''keinotekoinen
järjestelmän säilyttäminen tuottaa
entistäkin suurempi», kärsimyksiä
työväelle. Sen vuoksi on niitten
jotka ^iitä kärsfVät, kukistettavd se
vallankumouksen ,käntta j a koeteta
tava luodb nusi, joka paremmin eo-veltutt
kehityksen puitteisin ja ta­kaa
työntekijöille paremmat elämän
mahdollisuudet.
Ruhrin valtaukselle
Englannin hallitys edelleen sei!
tää, että 80 ci halua . koskaan sa­lata,
sitä mielipidettään, että IRuh
rin 'valtaus on kokonaan laitonta
Tähän mennessä Englanti ei vaan
ole halunnut tästä laittomuudesta
äänekkäämmin puhua.
Lontoo. — Lontoo?'satamatyö
läistetf. lakko on tehnyt ja tekee e
dellee^kin sui^rta haittaa • Canadan
kapitalisteille j a . tavaran välittäjil­le.
Tähän mennessä lasketaan la
kon aiheuttaneen yksistään canada
laisille »ok kahden miljoonan dol
larln - vahingon.
Lakko on edelleen niip tiivis, et­tä
Canadasta tulleiden laivojen ios-saamisesta
ei voi olla puhettakaan
Minkätähd^ii ;Berliinin
metallityöläisten
lakka päät-
Saadakseen ^Berliinin metallityö
läjpten lakon päättymään ja saa^
dakseen esitetyn:ehdotuksen hyväk­syttyä
käytti •' ammattiyhdistysliik­keen
johto hyväkseen metallityöläis^
ten keskuudessa toimitettua äänes­tystapaa.
Työläisten' yUvotmaineti
enemmistö oli lakon jatkamisen
kannalla; Niissä 103 liikkeessä, jois->
sa ensiksi toimitettiin äänestys, ää­nesti
87,000 työläisestä 70,000 la
kon jatkamisen puolesta, Ai'nmatti-liikkeen
johto vaati kuitenkin; että
W4 äänistä, tarvitaan,. jotta lakkoa
voitaisiin jatkaa. Ja kun tätä el
saavutettu, niin julistettiin lakko
päättyneeksi.
Toista miljoonaa^ orjaa
Abesiniassa
Vntoo. - i - KansairtVäliben örjuufii'
vastaisen liiton momerandumissa
selitetään» että Abeäsiinissn ''<m ny­kyään
kaikkiaan toista miljoona»
orjaa. Liitto tulee alistamaan tä­män
tilanteen johdosta, perinpohjai­sen
selostuksen ensi^kuiissa tieno­vessa
kokoontumalle kansojen lii­ton
konferenssille toimenpiteitä
varten-
Memorandumissa myöskin viiUir
taan siihen, että" Ei^jlannin ulko-maavfr&
sion raporttien mukaani
yudniia'49i6 oli Tan^anlkössa nöiii
1^0,000 orjaa. l i i t i o arvelee; että
orjuus olisi poistettava ottamalla
Ahessiioia jäseneksi kattsdjen liit­toon.
. Sydney, N. S. — Viimeise Cape
Bretonin lakkoalueella olleista so­tilaista
kuljetettiin pois täältä^ v i i - :
me keskiviikkona Canödiän Natio­nal
rautatietä kahdella ylimäär^el»
lä junalla, jotka oli varattu 'yk­sinomaan
heitä varten.'"ni kansi
viikkoa ovat nämä «lain ja • jär-_'
jcstykson» ylläpitäjät olleet lakko-'
alueella, jotka Nova Scotlpn maa­kuntahallituksen
jn Canadan lifto-hallituksen
toimesta kuljetettiin'
lakkoalucelic suojelemaan British
Empire Steel Corporationin j a muj-.
den yksityisten -kapitalistien , omai-.
suutun heti lakop alussa, vaikka t i ­lanne
lokkoakeellaoir hyvin rau­hallinen
eikä sotilaitten lakkoalu-etillo
tuomiseen annettu työläisten
taholta minkäänlaista aihetta.
r M '
Ulkomaiden ammatilli­nen
liike
Äskettäin pidettiin Pariisissa vai-lankdmouksellisten
metallityöläisten,
toinen kongressi., Liitto on liittynyt
vallankumoukselliseen i ammattijär-;
jestöön. Kokouksessa pn sata edus- :
tajaa edustaan 46,000 /työläistä.
Punaisen Ammatillisen tnternatio-naleh
konnattojat ovat enemmis*
tönä. Syridikalistia lienee 35i Seu­raavana
päivänä käsitellään liitty-'
misestä Punaiseen Ammotilllseen
Internationalcen ja odotetaan sil-.
loin tapahtuvan suuria yhteenot­toja.
Belgian Ammatti järjeitö ammatilll*
•en .yhteiirJntaman lunnalla.
r, Kristianlan «Arbeiderbladet» ker-}
too, että Bälglan Ammattijärjestön :
'kongressi' ön, yain vlit^.,ääntä_ vas;
toan päättänyt antao sihteeristön'
tehtäväksi tukea ;kaikkia pyrkimyk­siä
-kansainvälisen ammatilliseityh-teisi-
intaman toteuttamiseksi;
Saban roelalUtyöläiBten odufttaja-tcoq{
Mwn, vaaJit; ,
fiaksdn ' metallityöläisten' edusta­jakokousta
varten suoritetuissa vaa*-
Icissa ovat reformistit tähän men-;
ncssä saaneet ^Oi edustajaa ja val­lankumoukselliset
il2' edustajaa,
mutta tämä tulos ei ole yjelä lo­pullinen,
sillä siihen ei sisälly Bai­jerissa
' toimitetun vaalin ^tuloksia.
Odotetaan lopullisen tuloksen ole­van
vailankumouksellisille edulli­sempi.
-o
Venäläisten pakolais­ten
tulva Kiinaan
Shanghai. - - Venäläisten pako-aisten,
tulviminen tänne ,on alka­nut,
aiheutt&f>n »monia vaikeuksia.
Shanghaissa työskentelee nykyään
5,500 sellaista pakolaista, joista
useimmat ovat varoja Vailla. Noin
,500 nouseva ulkomaalainen vä-;
estö ei pidemmälti voi heitäi avus­taa.;
Aii^oana toiveepa pidetään toi­menpiteitä
, Kansainliiton taholta.
Hööyryl. Eldoradolla on tällfi het-keUä
722 nälkiintynyttä pakolais­ta.
Laiva on Tsbkinjeiigin luona
a on pakolaisilta < kielletty/mailiin-pääsy.
Takaisiakaan ei laiva voi
ähteä hiilten puutteen vuoksi
Kreikka suorittaa ^kor-kojaan
CanadaHle
Lontoo. —-; Kreikan^ hAllitus' on
uuri suorit^nut.Canadalle, devan
vi^kanäa korkoa '225,000 dollaria,
i^eikan ' v e l k a ' Canadalle on hoin
kahdeksah faiQjoonaa döltaria. Mai-nittiTIkojrkiötimma
'llankeaa tämän
vuoden ensimäisen kuuden kuukau­den
osalta. \
*rO-Revolverdla
Mytetfy
Dublin. —r' JKinvarrassa, (Mara-
Galw^yn r^allä liidetyssä' 'Vapaa­valtion
vaalifcokoidcsessa ilmotetaan
tapahtuneen ilmitappelun jossa käy- , /
«ttiitt" revolvereita ja k^deksaa
henkilöä haavotettiin niin vaikea?-' .
«ttä heidät täytyi vjedä sai-raalaan.
' - ^.x •.
IISSÄ
" -' V
.'•'''Ji.'if
I t
iii ',;X«r.;ffif
i i i
im