Vapaus, April 11, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 11 p. — Saturday, April 11,1953
(UBESnri Independent Lsbgr
Qrsas of FUurfab Caoadlana. £ 5 «
tsbJiabed 0, 1917. Autborlzed
M Mcond d8«» mai} t>7 tS» Post
Office Departmeot, Ottava, Pub-
Usbed tJirice ireeUy: Tuesdaya
'Zbunday» and Saturdays b? Vapaus
PoliUsblog Compaay Ltd.. at lOO^lOS
SSis 6t W., 6udtnu7, Ont., Canada.
Telephoaes: Susinces Office 4*426*
E6iU3rial Office 4-<2S5. Manager
E.SUJU1. Editor W. EUuxuL Maillhff
sddress; Box €9. Sudtnny, Ontaxlo.
Aävetiiiing rates upon «ppli(atton.
Translation free of dianse.
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 2 vk. 7JOD 6 kk. 3.75
a kk. 225
YbdysvaUoifi»: 1 vk. 8J)0 0 kk. 4.30
Sufsnessa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.7S
Kolmannestaldii valhelajista kimiii
Joku älyniekka on sanonut,'että valheita on kolmea lajia: tavaK
lisiä valheita, kirottuja valheita ja tilastoja.
. ; Toronton Vapaa Sana onyrittänyt viljellä sekä tavallisia val­heita
että kirottuja valheita lukijainsa jymäyttämiseksi, mutta ilmei­sesti
kovm huonolla tuloksilla, sillä nyt sen täytyi turvautua jd tilas-tovalheisiinkin
— ja joutui niistäkin heti tuoreeltaan kiinni, kuten
tästä kirjoituksesta ilmenee.
Vapaa Sana lainaa "Hei gangsterini" sotahuudosta tunnetun ja
humalapäissään Euran tiellä lapsen surmanneen sosialidemokraatti­sen
oikeistopomon Väinö Leskisen tilastovalheita seuraavaan tapaan:
-Samalla kun myymme tuotteitamme osittain maailmanmarkkinoita
korkeammilla hinnoilla, joudumme maksamaan Neuvostoliitosta tuot­tamistamme
tavaroista ehkä n. 10 pros. korkeampia hintoja kuin
maailmanmarkklnain hintataso tällä hetkellä edellyttäisi. *Xiinpä
sokerin tuontihinta on 112,5 dollaria tonnilta maailmanmarkklnain
^ ollessa 95 dollaria. Vehnän hinta on 110 dollaria tonnilta ja maail­manmarkkinahinta
n. 90 dollaria jne."
V ' Näistä tilastovalheista hurmaantuneena Toronton Vapaa Sana si-
,vuuttaa kokonaan Leskisen lausunnon, että Suomi saa Neuvostolii­tolle
myymistään tavaroista "osittain maailmanmarkkinoita" kor-
-keammal hinnat, mutta takertuu kuin synti kerjäläiseen siihen val­heelliseen
väitökseen, että. Neuvostoliitto "kiskoo" Suomelta. Niinpä
Vapaa Sana parantelee Leskisen valheita seuraavasti: "Suomen on
'käytävä ulkomaankauppaa idän kanssa varsin huomattavilla tappioil­l
a S u o m i maksaa tonnista sokeria $17.50 enemmän kuin niitä
V sokeri maksaa maailmanmarkkinoilla ja tonnista vehnää $20 enem-tnän
joita käytetään paljon
. . . Mutta Leskinen ei maininnut mitään laadusta . . . Venäjältä
^tullut vilja on ollut likaista ja roskaista, niin että . ; .on kärsitty
mittatappioita..
Lujasti vetäviä nauloja Vapaa Sanalle, mutta niissä on vain- se
-«vika, etteivät ne ole tositietoja!
i/.V ensiksi mieleemme, että N:liiton ja Suomen
ystävyys, yhteistyö- ja avunantosopimuksen viidennen vuosipäivän
johdosta antaniassaanlausunnossai Suomen pääministeri Urho Kek­konen
viittaa Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kaupankäyntiin ja
.saiiöo siltä:' "Minulle tuottaa suurta iloa Suomen hallituksen puo­lesta
todeta ne suuret tulokset,, joita tämä tasa-arvoisuuden pohjalle
. laadittu sopimus on maittemme välisen ystävyyden lujittamiseksi saa­dut
aikaan..."
. f-N tutustua todellisiin tilastotietoihin. Me kut-tsiimme
"todistajaksi" erään suomalaisen kansanedustajan, joka on
iypväcn edustajana eduskunnassa ja Suomen erään johtavan porvari-lehden,
että meitä ei voida syyttää''Puolueellisuudesta".
•'•Torjuessaan eräiden "'suuntana länsi" porvarien ja oikeistososia-lidemokraattisten
johtajain valheita, kansanedustaja Ville Pessi to-iesi
Suomen eduskunnassa aivan äskettäin, että kaupankäynti Neu­vostoliiton
ja kansandemokraattisten maiden kanssa on Suomelle
erittäin eduUist^. Esimerkiksi' Neuvostoliiton viljan "laadusta" ja
halusta, kansanedustaja Pessi sanoi: ,
Neuvostoliitto ci ole mitenkään painostanut tai tyrkyttänyt vii­vaan
Suomen hallitus on katsonut tarpeelliseksi tuottaa vil­jaa
mahdollisimman paljon . . .Suomen taholta (dlisi) otettu viljaa
: enemmän kuin tehty sopimus edellyttää tarkoituksella viedä sitä
länteen, mutta Neuvostoliiton taholta on ilmoitettu, että se myy vain
Suomen omiksi tarpeiksi; Siksi tämän vuotinen viljantubnti Neuvos­toliitosta
ei nouse niin suureksi kuin oli suunniteltu."
"Neuvostoliitosta tuotu vilja on ollut Suomelle erittäin edullis­ta
siksi, että se on ollut laadultaan ensiluokkaista ja hinnaltaan
halvempaa kuin monista länsimaista tuotettu vilja. Niinpä viime
vuoden aikana Neuvostoliitosta tuodun vehnän kilphinta on ollut
28:72 kun Yhdysvalloista tuotu vehnä on maksanut 33:13, siis 4:41
halvempaa."
Edelleen kaiisanedustaja Pessi esitti seuraavia hintavertailuja
•viime vuodelta: Neuvostoliiton ruis 25:77 kg ja Argentinan 33:38;
Neuvostoliiton ohra 20:39 kg, Alankomaiden ohra jopa 44:71; Neu­vostoliiton
kaura 21:03 ja .\ustralian 24 mk; .Neuvostoliiton antra-siitti
5,742 mk tonni, Belgian Ja Luxemburgin 8,014 mk tonni; J^eu-vostoliiton
bensimi 13 mk kilo ja Yhdysvalloista tuotettu bensiini 15
mk kilo. . • •.,•„'.
Kansanedustaja Pessi esiUi myös tilastoja, jotka todistavat, ku­ten
Leskisenkin oli pakko myöntää — vaiklca Vapaa Sana ei sitä "huo­mannut",
että Neuvostoliitto maksaa Suomelle ns. maailmanmarkki­noita
korkeampia hintoja esim. voilta, voimapaperista jne.
Todettakoon lopdksi, että närtä tilastotieioja ei Suomen edus­kunnassa
ole voitu muuksi muuttaa. (Mutta, sanoo ehkä Vapaa Sana,
"työväenmiesten tilastot eivät tyydytä" heitä.
No, mitäs siinä, otetaan sitten toiseksi todistajaksi Suomen ehkä
eniten Ieyinnyt4)orvarllehti, Helsingin Sanomat, joka viime syys­kuun
27 pnä totesi, että "Neuvostoliiton kanssa solmittu lisäkauppa-
. sopimus . . . kannattaakin ottaa vastaan erityisellä mielihyvällä."
Selosttettuaan tämän sopimuksen eri puolia tHelslngIn Sanomat silr-tyijiintakysymykseen
ja totesi mm. seuraavaa:
Neuvostoliiton hinnat muodostuvat meille tälläkin kertaa
jotakuinkin suotuisiksi. Tammi-kesäkuun aikana (puolenvuodenai-ijkana
— Vapaus!) on esim. Neuvostoliitosta tiiotu vchnäkilo mak­sanut
keskimäärin 29:40, USAtsta tuotu 33:60 ja Canadasta 35
«arkkaa. Myös -venäläinen ruis ja maissi on yleensä ollut multa hai-ivBmpaa.
Neuvostoliittolaisesta kidesokerista on samana aikana mak-eettu
keskimäärin 4—6 markkaa kilolta vähemmän kuin eism. Tans­sia
tuodusta..."
Ja Suomen saamista vientihinnoista sanoo Helsingin Sanoma^:
WHöyläämättömien.raäntysoirojemme keskihinta standartilta oli Neu­vostoliitossa
50.9 tuhatta markkaa ja Englannissa noin 50.8 tuhatta
mkJ. . . ' Puutaloista on «Neuvostoliitossa yleensä saatu neliömetriä
£piiden parempi hinta kuin muualla . . ."
Nämä tosiasiat riittänevät kumoamaan sekä Leskisen että To-
Sonton Vapaa Sanan emävalheet.
^ Vastaamatta on vain yksi kysymys. Miksi Leskinen tyrkyttää
§ansalle näitä valheitaan? Vastaus siihen on yksinkertainen ja sel-
]^: Ei ainakaan Suomen valtion ja kansan etujen vuoksi! Hänen
^^alheensa osoittavat, että Väinö Leskinen, Suomen Sosialidemokraat­tisen
puolueen nykyien "voimamies", ei ole ainoastaan fasistisena
Järjestönä nyt lakkautetun "Aseveliliiton" entinen johtava sielu, joka
j^Kian aikana tunnettiin "hei gänsgterini" upseerina ja innokkaana
Ktleriläisten aseveljenä, vaan myös paatunut Amerikan kävijä, joka
^uomen kansan ja valtion eduista välittämättä haluaisi sitoa Suomen
kansan kohtalot diplomaattisesti ja kaupallisesti AVall Streej^n pank­k
i e n seikkailupolitiikkaan. Kalkki tunnetut taloudelliset seikat ja
Osakdcunsslt laativat fiuJmasti
lyall S t r e e t i n p g r e s l s s ä ~ uuUsot-elädto
a & u v l i k o l l a.
TVPEBAA PABJAVSTA
£ e n JondDsta. e t t ä I j i s t o r i a n opet­tajat
cvat Buot5in cK>!laitok0i£sa
"oj>ettaneet", ett^ S t a l i n ojiisi ollut
" J i i n ä r o s v ö " Ja - ' ' p a a i & i r o a v o ' ' , vas­t
a s i tuiciiolmalainen N y D a g n a i t i in
väSt^öalln seuraavalla t a v a l l a:
' T . v ä l - i ö asianOTiaiset k ä s i t ä , e t tä
t ä m ä va31ie o n y h t ä t y p e r ä k u i n b a l -
patnalnenkin? T s a a r i v a l t i g vangitsi
S t a l i n i n kuusi k e r t a a h ä n e n poUS^
tlsen >^ t o i m i n t a n s a takia. Uekooko
Jofku, e t t ä se olisi u n ö i i t a n u t 4 i s ä tä
syytteen Jostakin muusta rikoksesta.
Jos sellainen o l i s i o l l u t ?"
Ska ndinäyian mäiat sota
en pyörteissä
Uusi öljyalue
Perfism L.ahden
länsirannalla
P e r s i a n l a h d e n l ä n s i r a n n a l l a o n o l ^
l u t e r ä ä n l a i n e n k e n e l l e k ä ä n kuulu­m
a t o n " p u o l u e e t o n " alue. Joka on s i ­j
a i n n u t Kuvtreitin r u h t i n a s k u n n a n Ja
Saudi-'Arab!an kuningaskunnan v ä ­l
i l l ä . M u u t a m i a vuosia t a k a p e r i n os­t
i v a t e r ä ä t yhdiysvaltalaiset kapita­l
i s t i t t ä m ä n alueen ö l J y o : k e u d e t , Jois­t
a i K u w e i t i n sbeiUci s a i 7.2 miljoonaa
Ja Saudi-^Arflbian kuningas 10 5 m i l ­joonaa
d o l l a r i a . - N ä i d e n oikeuicsien
perusteella muodostettiin sitten eri­k
o i n e n y h t i ö . A m e r i c a n 'lndependen,t
O i l Oo., Joka o n s i j o i t t a n u t k a i k k i a an
n o i n 30 m i l j o o n a a d o l l a r i a ö l j y n etsi­miseen
t ä l t ä alueelta. Sen J ä l k e en
k u n öU p o r a t t u v i i s i " k u i v a a r e i k ä ä"
s a a t i i n ä s k e t t ä i n kuudennesta r e i ä s tä
runsaasti öljyä n o i n 3 ^ Jalan sy­v
y y d e s t ä , sjotlfut a s i a n t u n t i j a t arve­levat,
e t t ä läordöstä saattaa kehdttyä
e r ä s m a a i l m a n r i k k a i m m i s t a öljyalu-eista.
iPersianlahden pohjoisrannalla
Ja l ä n s i r a n n i k o n e t e l ä i s i s s ä osissa on
entuudestaan l u k u i s i a Ja r i k k a i t a ö l -
J y l ä i h t e i t ä . '
II
K u t e n tunnettua, Ruotsi e l k u u lu
A t l a n t i n - l U t t o o n . vaan sanoo nou­dattavansa
'liittoutumista vapaata"
p o l i t i i k k a a . T ä m ä vapaus l i i t t o u t u ­m
i s t a al^caa k u i t e n l d n y h ä enem­m
ä n n ä y t t ä ä p e l k ä l t ä k y l t i l t ä . Ja
v o i m a k k a i t a ä ä n i ä kohotetaan sen
puolesta e t t ä R u o t s i n p i t ä i s i myös
Jull':sesti Uittyä A t l a n t i n - l i i t t o o n.
vcstcGIe yksityissäbkeeo Suomen
cdusiainna» nimissä.
i r b t ä ^ ^ i a s t u n u t k u i n F a g e r h o lm ei
oHut tunnetta r u o t s a ^ exisim-m
ä i s e n k a m a r i a s o s i a i i s t i j ä s e n Georg
B r a n t i n g , iim R u o t s i n v a l t l o i ^ i v i l lä
k ä s i t e l t i i n l i i t t y m i s t ä neuvostoon Ja
neuvoston s ä ä n t ö j ä . B r a n t i n g puhui
n i i s t ä v a a r o i s t a . J o i t a aiheutuu Ruot-r
s i n y e t ä m i s e s t ä m t & a a n s o t i l a a l l i s i in
Maassa l i ä i u u e r i l a i s i a A t l a n t i n - l i i - | - n e u v o t t e l u i h i n A t l a n t i n - l i i t o n s i s | lr
^lykyaijk^sen
kotitalouden
mukavuudet
0 ( t a w a .— Canadalaistfen 3.409.295
asunnossa o l i vuonna 1951 s u h t e e l l i ­sesti
e n t i s t ä e n e m m ä n s e l l a i s i a nyky­a
i k a i s i a mukavuuksia k u i n ovat p u ­helimet;,
radiot Ja s ä h k ö l l ä toimivat
p ö l y n i m u r i t , k u i n n i i t ä oli kymme­n
e n vuotta aikaisemmin, todetaan
Canadan t i l a s t o l l i s e n toimiston Jul­kaisemassa
Putsauksessa.
iVuoteen 1951 p ä ä t t y n e i d e n kym­menen
vuoden a i k a n a l i s ä ä n t y i asun­tojen
l u k u m ä ä r ä 32 p r o s e n t i l l a m u t ta
k ä y t ä n n ^ s ä olleiden p ö l y n i m u r i en
l u k u m ä ä r ä l i s ä ä n t y i samana aikana
126 prosentilla, p u h e l i m i e n l u k u m ä ä ­r
ä l i s ä ä n t y i 95.5 p r o s e n t i l l a J a r a d i o i ­den
luku 57 prosentilla. Henkilör
autojen l u k i u n ä ä r ä l i s ä ä n t y i samana
a i k a n a 53 p r o s e n t i l l a.
V u o n n a 1951 ö l l 92.8 pros, kodeista
radio; 59.5 pros. p u h e l i n J a 41.5 pros.
p ö l y n i m u r i . 'Auto p i i 42.3 pros. k o -
delsta;;'-;'
Canadassa o l i 1951 k u i t e n k i n 148,-
670 sellaista liiatia Joissa e i o l l u t m i ­t
ä ä n edell|toiainttxUsta mukavuuk­s
i s t a . - •.
Hallhan puolustaja
^afii^ s^i^iv^^
s0h Jcaniiatulci^n
Toronto. — Bathurst k a d u n yhdis­tyneen
ikirtion pastori G o r d o n Domm
Joka on ollut TeJegram-lehden n o i -
tavalnohyö';flkäykseh Johteena, koska
h ä n ori s a l l i n u t f r a u l i a n l i i k k e e n ja
Canadan naisten J ä r j e s t ö n p i t ä ä k o ­kouksia
kirkossaan, sai ylivoimaisen
kannatuksen h ä n e n m e n e t t e l y n sä
Johdosta toimitetussa äänestylcsessä
maaliskuun 29 p n ä .
A ä n h n ä ä r ä l l ä 197 n e l j ä ä vastaan
v a a d i t t i i n h ä n e n p i t ä n e i s t ä ä n t e h t ä ­v
ä s s ä ä n edelleen. Äänestykse;n tulos
saattaa erottain^ista vaatiWen n i m i ­k
i r j o i t u s t a k ^ y k s e n omituiseen
valoon. ••
P a s t o r i Domm k i i t t i järjestöjä.
joUta nyt o n k i e l l e t t y k i r k o n k ä y t t ö,
sanoen niiden esiintyneen "suuren-moisesti"'
k l i k i k o a kohtaan.
Suomessa pii 101,252
autoa V. 1952 IpmiUa
H e l s i n k i . — TääUä ä s k e t t ä i n i l ­m
e s t y n e e s s ä K a n s a l i l s - O s a k e - P a n k ln
taloudellisessa katsauksessa todetaan,
e t t ä Suomessa o l i v i i m e vuoden l o ­p
u l l a k a i k k i a a n 101,252 autoa, Joista
52,619 o l i h e n k i l ö a u t o j a , 3,933 l i n j a -
autoja ja 44,700 kuonna-autoja.
N ä i d e n mottorlajoneuvojen lisäksi o l i
maassa 28353 m o o t t o r i p y ö r ä ä.
Suuri^ silliparvia
Tnktaplma. — Voimakkaiden l ä n s i ­t
u u l i e n Jolidosta o n s u u r i a s i l l i p a r v ia
l i i k k u n u t Ruotsin raimlkon lähellä
P o h j a r u n e r e l l ä . Itfyöskin I t ä m e r e l lä
on saatu tavallista suurempia s i l l i -
s a a l i i t a .
<S>-
ton a s i a m i e h i ä . Ja h e ulottavat v a i ­kutustaan
a i n a kuningashuoneeseen
;aakka Ruotsin kuninkaan pojan
Amerikassa asuvan liikemiehen Carl
Johan Bemadotten kautta.
O n tehty y r i t y k s i ä v a i k u t t a a p r o -
vokatoorisesti Ja karkeasti Ruotsin
yleiseen mielipiteeseen. Joka kailsrasta
huolimatta ei ode k o v i n taipuvainen
A t l ^ t i n - U i t ^ n . Tässä yhteydessä
p i t ä ä myös tarkastella C a t a l i n a - t a -
pausta. Jolloin ruotsalainen lenU&o-ne
lensi Neuvostoliiton alueelle . Ja
avasi t u l e n neuvostoliittolaisia lento­koneita
vastaan. N ä i t t e n tapausten
y h t e y d e s s ä k e h i t t i v ä t R u o t s i n suur­p
ä ä o m a n lehdet Neuvostoliiton vas­taisen
kiihoituskampan Jan, Joka
j ä t t ä ä varjoon monet aikaisemmat
saman l a j i n huipputapauksel.
' H e r ä t t ä ä huomiota, että monet
R u o t s i n Johtavat p o l i t i i k o t j a sotilas­h
e n k i l ö t ovat v i i m e a i k o i n a vierailleet
Amerikassa, mutta ei niinkniin e s i -
I s ä n s ä , r y ö s t ä ä k s e e n , v a a n tullakseen
itse r y ö s t e t y i k s i.
R u o t s i n ilmavoimien e s i k u n t a p ä ä l ­l
i k k ö keiu-aali Westing, on j o k i n aika
s i t t en Icäynyt neuvotteluja Amerikan
sotavoimien p ä ä m a j a n Pentagonin
kanssa. Suurta huomiota h e r ä t ti
p ä ä m i n i s t e r i n E r l a n d i n m a t k a J a h ä ­nen
kohtaamfssnsa T n u n a n m , Ache-s
o n l n j a m u i t t e n johtavien amerik-
I.^jilalsten hallituksen j a kongressin
j ä s e n t e n kanssa XJlSAissa. . T ä m ä n
matkan aikana Ja muissa yhteyksis­sä,
myöskin Tukholmassa käydyissä
keskusteluissa on tiUtu y k s i m i e l i l ­leen
' l ä h e i s e m m ä s t ä sotilaspoliitti­sesta
y h t e i s t y ö s t ä . Jota on j o alettu
toteuttaa k ä y t ä n n ö s s ä . Yleisen mie­l
i p i t e e n pelosta ei ole u s k a l l e t t u p i ­t
e m m ä l l e k u i n salaiseen sopiinuk-seen,
^joka s i t ä p a i t s i julkisuudessa
; . ' . e l l e t ä ä n , m u t t a monet viime aiko­j
e n tapahtumat osoittivat, e t t ä so­pimus
o n olemassa. Nflnpä kävi mo-lemminpuoHisen
t u r v a l l i s u u s j ä r j e s t ön
erikoisedustajan asiamies Anderson
ä e k e t t ä i n TtikhcOmassa Ja h ä n e l lä
lienee ollut neuvotteluja maksueh­d
o i s t a Ja m u i s t a sopimukseen l i i t t y ­v
i s t ä ' k y s y m y k s i s t ä .
U l k c p o l i i t t l s e s s a keskustelussa s^-
noi ensimmäisen kamarin jäsen
G u n n a r Ö h m a n : A t l a n t i n - l i i t o n kor­k
e i t t e n a r v o h e n k i l ö i t t e n y h ä useam­m
i n e s i i n t y v ä t vierailut, sotalaivojen
k ä y n n i t r a n n i l Ä c k a u p u n g e l s s a m me
j a aseittemme jatilcuva standardisoi­m
i n e n A t l a n t i n - l i i t o n l^anssa eivät
a n n a uskoa virallisesti jidistettuuh
vapauteen l i i t t o u t m n i s t a . M e saam­me
ameilfclsaitoisia rad^
l i a , m u t t a emmei v i ä r m ä a n k a a n sinis­t
e n silmiemme t ä h d e n , v a a n muista
s y i s t ä . P u d u s t u s i n ^ ostaa
E n g l a n n i s t a samahferyppisiä talsteiu-
Vaunnuja k u i n m i l l ä A t l a n t i n - l i i t to
varustaa Tanskaa j a Norjaa. Leh­d
i s t ö s s ä ilmoitetaan, e t t ä Ruotsi ssia
t e h d ä n ä m ä ostokset Washingtohin
suostumuksella, joka "muutoin kat­soo,
e t t ä A t l a n t i n - i i l t o n m a i l l a tulee
o i l a etuoikeus". On selvää, että
R u o t s i n katsotaan olevan läheisesti
Sidotun A t l a n t i n - l i i t t o o n.
y l l ä o l e v a vahvistaa myös amerik-isulaisen
sanomalehtimiehen W i l l i am
H e s s l e r i n ä s k e t t ä i s e n Euroopan mat­kansa
j ä l k e e n New Y o i k i s s a pidetys­s
ä l e h t i k ö n f e r e n s s i s s a antsima l a u -
s i i n t p : "Ruotsin sotilasjohdolla on
m i t ä lähej^in kosketus amerikkalai­seen
sotilaJsjohtooT), j a se a n t a a yksjl-tylskohtalsla
tietoja R u o t s i n sotavoi­mista
j a mahdollisuuksista k ä y t t ää
R u o t s i n teollisuutta sotataxkoituk-s
i i n . •
" V i r a l l i s e n A t l a n t i n - l i i t t o o n liitty­misen
S;iihteen sanoo Hessler, e t tä
moiiet politiikot" p e l k ä ä v ä t kansan
y l e i s t ä m i e l i p i d e t t ä , jos Ruotsi vii-al-
,lis'esti i i i t t y i s i A t l a n t i n - l i i t t o p n . He
vakuuttavat edelleen, e t t ä Ruotsin
nykyinen asennoituminen o n edulli­nen
myös A t l a n t i n - l i i t o l l e , koska se
avaa malidcllisuulcsia "liittoutumista
yapaian" R u o t s i n k a u t t a y h ä enem­m
ä n vetää myös Suomi'sotilaspoOiit-tlseen
yiiteistyöhön A t l a n t i n - l i i t on
kanssa.
E r ä s tapa v e t ä ä Ruotsi mukaan
A t l a n t i n - l i i t o n s a l ^ a n b k e i s l n on ns.
Pohjoismainen neuvosto, jossa A t ;
l a h t l n - i i i t o n maat N o r j a j a Tanska;
miehitetty i s l a n t i j a "liittoutumista
vapaa" Ruotsi ovat mukana. '
Öh kuvaavaa, e t t ä neuvoston k o ­kouksen
y h t e y d e s s ä e r ä ä t p i i r i t Suo­messa
ä s k e t t ä i n k o v a ä ä n i s e s t i valit­tivat
s i t ä , e t t ä S u o m i on asettunut
neuvoston ulkopuolelle. Erikoisesti
toi ' i t s e n s ä esille eduskunnan puhe­mies
Fagerholm l ä h e t t ä m ä l l ä neii-l
ä J a h u o m a u t t i ettei ole s e l v ä s t i s a ­nottu,
ettei R u o t s i l l a ole aikomusta
o s a l l i s t u a sotilaallisten kysymysten
k ä s i t t e l y y n . Samassa k ä s i t t e l y s s ä kb-,
r o s t i v a l l o p ä i v ä m i e s G u n n a r Ö h m an
u l k o a s i a i n v a l i o k u n n a n kaiken lisäksi
olevan s i t ä m i e l t ä , e t t ä olisi "sopi­matonta"
e t u k ä t e e n p ä ä t t ä ä neuvos­t
o n t e h t ä v i s t ä.
E i ole i n a h d i d l i s t a Icäydä sotaa i l ­man
ihmisiä, ja sodanvalmistelut I v a k o i l u -
onnistuvat v a h i m i k ä l i ihmiset pysy­v
ä t passiivisina tai tukevat n j U t ä .
T ä m ä n vuotöi on sotapropaganda
erikoisen t ä r k e ä ase sodanvalmiste-l
i j o i l l e . J a viime aikoina ovat he
k ä y t t ä n e e t s i t ä y h ä vastuuttontimmin
Ja kariceaaiunln S k a n d i n a v i a n .mais­sa.
Enboanin y m p ä r i l l e lavastettu
valtava yakoiluhysteria o n e r ä s suu­r
i m m i s t a provokatioista t ä l l ä alalla.
O n m y ö s muodissa e s i t e l l ä neuvos­t
o l i i t t o l a i s i a diplomaatteja ihmis-r
y ö s t ä j i n ä , t a i k o e t t a a l ö y t ä ä seuraa­j
i a Enbom-hysterialle. Amerikka­l
a i s i l l a varoilla pametaan kirjoja,
j o t k a s i s ä l t ä v ä t mielikuvitustarinoita
" N e u v o s t o l i i t o i i o r j a l e i r e i s t ä " . ,
( M i e l i i n palaavat tapahtumat 30-
l u v u l l a ellei suorastaan H i t l e r - a i k a -
na, k u n kuulee, e t t ä Tanskassa muo­dostetaan
valtava n o i n 500,000 n i m eä
k ä s i t t ä v ä k o r t i s t o n i i s t ä , joUca t a v a l -
l a t a i toisella ovat riickoneet oikeata
A t l a n t i n - h p n k e ä vastaan. V a l t i o p ä i ­v
i l l ä t ä m ä n kortiston Johdosta esi­t
e t y n kyselyn y h t e y d e s s ä o l i oikeus­m
i n i s t e r i Helga Pedersen pakoitettu
tunnustamaan, e t t ä se o n olemassa.
v a i k k a K n h ä n y r i t t i rajoittaa sen
m e r k i t y s t ä .
Suorastaan naurettavia, m u t t a s a ­m
a l l a t r a a g i l l i s l a oireita ovat e r ä ät
tapaukset vastaavasta norjalaisesta
" e p ä i l y t t ä v i e n " kortistosta. Dagbla­d
e t i n mi2lcaan o t e t t i i n eräs h e n k i lö
l i s t a ä e sen Johdosta, e t t ä h ä n e n s i ­sarensa
Joskus o l i t i l a n n u t F r l h e t e -
n i n , (Norjan kommunistisen puo­lueen
ä ä n e n k a n n a t t a j a n ) toinen s i k ­s
i , e t t ä h ä n o l i os^llistimut lakkoi­h
i n 30-luvulla.
Ruotsissa rakennetaan nykyisin
J a i l m i a n t o j ä r j e s t e l m ää
\
l.«iyttäen suomalaista satlaismene-t
e l m ä ä ruotsalaisen " L a n d och P ö r s -
v a r " (Maa J a p u o l u s t u s ) - j ä r j e s t ön
puitteissa. Jonka johtajana on Iniu-l
u i s a sosiailidemdkraattmen t o i m i t t a ­j
a Herming K a r l s s o n tai M a c K a j l s -
son, kuten työläiset kutsuvat t ä tä
"psykologisen s o d a n k ä y n n i n " tuntl-iaa..
• •• •••••
ENTÄ SUOMI?
K a i k k i n ä m ä avoimet J a salaiset
sodanvalmistelut n ä i n l ä h e l l ä Suo­men
rajoja ovat tietysti "omiaan h e ­r
ä t t ä m ä ä n levottsmuutta Suomessa­k
i n . Tarvitsee v a i n m u i s t u t t a a p ä ä ­m
i n i s t e r i : K e k k o s e n ns. " p i t ä m ä t t ö ­m
ä s t ä puheesta" missä h ä n sanoi,
e t t ä s e l l a i n e n h y ö k k ä y s , jota edellyt­t
ä ä Suomen y s t ä v y y s - j a avunanto­sopimus
N e u v o s t o l i i t o n kanssa maan-tietefOllsistä
oQosuhteista johtuen "ei
k ä y t ä n n ö l l i s e s t i totsoen voi t a p a b»
t u a muualta, k u n J o n k i n Suomeen
r a j o i t t u v a n skandinaavian maan
alueen k a u t t a , ^ o m e n etujen m u ­k
a i s t a s e n vuoksi o l i s i Slcandin^vian
m a i t t e n toteutettu Ja t u r v a t t u puo­lueettomuus
. . . S u o m e n p o l i t i i k an
p ä ä m ä ä r ä n ä o n t u r v a t a r a u h a m a a l ­l
e " k a i k i s s a olosuhteissa. Ja rauha
pchjoismaissa o n t ä m ä n tarkoituksen
saavuttamiseksi v ä l t t ä m ä t ö n edelly­tys".
S k a n d i n a v i a n maissa h e r ä ä vasta­r
i n t a A t l ^ t l n p o U t m s k a a vastaan,
a l e t a a n n ä h d ä s e l v ä s t i s e n seurauk­set.
Parlamenteissa kohoaa y hä
useampia arvostelevia ä ä n i ä . Nor­jassa
J ä r j e s t ä y t y y t y ö v ä e n p u o l u e en
s i s ä l l ä v a l t i o p ä i v ä m i e s J a k o b F r i i s in
oppositio. Jdka vastustaa Atl^ntjn
p o l i t i i k k a a . Tanskassa esiintyvät
asevelvolliset itse asevelyoUIfUu^a^n
p i d e n t ä m i s t ä vastaan, j a A t l a n t in
l i i t o n puolesta ä ä n e s t ä n e e t valtio-p
ä i v ä m i e h e t sanovat avoimesti; e t tä
n i i l l ä tiedoilla. Joita h e i l l ä nyt on,,
he eivät olisi s i t ä tehneet.
Ne p i i r i t . Jotka tahtovat hyötyä
pohjoismaisesta y h t e i s t y ö s t ä e p ä i s ä n ­maallisissa
ja sotaisissa tarkoituk­sissa,
y r i t t ä v ä t k e k s i ä e r i l a i s i a p o h -
SITÄ
K a k s ^ l a s t a keskusteU
k o i s t a .
M i n u s t a tuntuu lapselijjdt,.
s ä ä s t ö ö n r a h a a tuolla tavalh--
l U e e r l .
" M i n u s t a ^myöskin", vastaa
- s i l l ä . s e opettaa lapset saitn«w
• S e ei o l e k a l k k e i n palUrSr
M e e r i . "Pahtota on. k u n ee o-vanhukset
p a n k i n ryöstäjiksL-^
, Vl^raBEIXINEN uaioiji^^
M e r i m i e s : "Mies putosi maea»'
K a p t e e n i : " l ä y d e l l ä vanhjjau,
k a p p r i n ."
M e r i m i e s : "Olen pahoillani. &^
v i r h e e l l l n e p ilmoitus."
K a p t e e n i : "Jumalan kutosi
d e l l a v o i m a l l a e t e e n p ä i n . " ' ' ' '
M e r i m i e s : " H ä n o l i nainen. '
kapteenL"
B I I F P U U A S I A N H A A S Q I S^
Popca;.' " I s ä miksi te kutsutte
l a i s t a m i e s t ä joka ^ajaa autoHar-
I s ä : '.'Se r i i p p u u siitä, kuinka'
h ä n s a t t u u ajamaan minua." •
j o i s m a i s i a kokouksia. Mutta i
a i k a i s e s ti rauhaa raL'.^5tavät
l a n k a n s a t itse alkavat järjestää'^
kouksia, jotka ovat sodanvalmia^
Joiden suxmnUeknien ulkapuoleijj^i
vastustavat n i i t ä.
Loppu ' i
"Rauha on käsiemme
ulottuvilla..,"
New Y o r k . — Canadan hallituksen
yksi Johtava Jäsen, kaupaministeri
Hovve s y y t t i t ä ä l l ä t i l s t a i - i l t a n a pitä­m
ä n s ä puheen y h t e y d e s s ä , e t t ä Y h ­d
y s v a l t a i n kongressi on jarruttanut
j a j a r r u t t a a edelelen Ganadalle t ä r ­k
e ä n t r a n s p o r t t i v ä y l ä n . St. Iiawrei>-
cen vesitien b s h i t t ä m i s t ä.
Puhuessaan T o w n H a l l i n kokouk­sessa
C a n a d a n k y s y m y k s i s t ä kauppa­m
i n i s t e r i Howe esitti p ä ä t t ä v ä s t i ja
kaimistelematta canadalaisten ylei­sen
k ^ n a n k.o. vesitlesuuimitelman
jarruttamisesta.
K a u p p a m i n i s t e r i Howe sanoi, e t tä
Canada on valmis r y h t y m ä ä n 27-
j a l k ä i s e n kanavan r a k e n n u s t ö i h in
k a n s a i n v ä l i s t e n koskien C a n a d a^
puoleisella/ osalla heti ikun Y h d y s v a l ­t
a i n kunsaHinen s ä h k ö v o i m a k o m i s -
s l o n l limittää yastaelime^^
v a l t a l n puolelta k e h i t t ä m ä ä n t ä l i än
vesitieisuunnitelmaan liittyvää v o i -
rnakehityssuuniUtetaaa . . . *
Häol sanoi, e t t ä Canadan pitäisi
itse rakentaa St. Lawrencen vesitie
saaiaHa k u n Y h d y s v a l l a t syventäisi
E r i e - j ä r v e n ja Y l ä j ä r v i e n välisen
vesitien 27 j a l a n syvyiseksi.
SelostetuaaiJ yksityiskohtaisemmin
y l l ä m a i n i t t u a kantaansa kauppami­n
i s t e r i Howe sanoi: " K o ä t a j o n k i n ­l
a i n e n yhteistoiminta kahden maam­me
välillä on t a r p e e l l l ^ a j o t t a voi­t
a i s i i n taloudellisesti k e h i t t ä ä t ä m än
j o e n v e s i t i e t ä 47 m a i l i n pituudelta,
C a n a d a n toivomusta v e s i t i e n s ä pa­rantamiseksi
o n J a r r u t e t t u j a j a r r u ­t
e t a a n y h ä s i l l ä k u n Y h d y s v a l t a in
kongressi ei a n n a t a r v i t t a v a a yhteis­toimintaa.
> ,
P u h u j a iL'orosti tämän vesitien
t ä r k e y t t ä sUlä, e t t ä s i t ä - m y ö t e n v o i ­daan
kuljettaa l ä r m e n v e h n ä ä v a l t a ­merelle
j a teollisuustuotteita keski-j
a l ä n s i - C a n a d a a n.
" C a n a d a h a l u a a m a k s a a itse itsen­s
ä maksavalla perustalla K a n s a i n ­v
ä l i s t e n koskien osan kunnostami­sen.
Miksi sitten t e i d ä n maanne
k i e l t ä ä yhteistoiminnan j a s i t e n v i i ­v
y t t ä ä t ä m ä n C a n a d a n t ä r k e ä n vesi­t
i en r a i k e n t a m i s t ä ? M i n u n täytyy
m y ö n t ä ä , e t t ä m i n ä en t i e d ä vastaus­t
a t ä h ä n " , sanoi ministeri Howe.
" M i n u s t a tuntuu", sänpl puhuja
edelleen, " e t t ä koko vesitien omista­m
i n e n yhden maan toimesta antaa
tehokljainiman palvelun . . . M i n un
m i e l e s t ä n i S t . Lawrence vesitiesuun-n
i t e l m a n toteuttaminen on v ä l t t ä ­m
ä t ö n t e h ä v ä C a n a d a n tulevalle t a ­louskehitykselle
. . ." ,
T o r o n t o . — C a n a d a n R a u h a n k o n - «>
gressin k a n s a l l i n e n Johtoknmta l ä ­h
e t t i a l k u v i i k o l l a Y K : n Yleisneu­voston
presidentille seuraavan s ä h ­keen:
"Me olemme t ä y s i n y h t ä m i e l tä
Y K : n Yleisneuvoston ^ presidentin,
Hon. Lester Pearsomn kanssa siitä,
e t t ä K o r e a n uutta k e h i t y s t ä o n j a t ­kettava".
T ä m ä n lausurmon allekir­j
o i t t a j i n a on C a n a d a n R a u h a i & o n -
gressln varapresidentit mrs. E va
Sanderson j a M . J e a n P a r e s e k ä s i h ­teeri
l ^ a r y Jeruiison j a mainostus-t
y ö n johtaja Bruce Miokleburgh.
"Nyt o n k u l t a i n e n tilaisuus kam­motun
sodan lopettamiseksi neuvot­telujen
avulla. Se avaisi samalla
t i e n V i i d e n S u u r v a l l a n sopimiikselle
m a a i l m an kiistakysymysten r a t k a i ­semiseksi,
sopimukselle m i h i n kaikici
muut vauiat voisivat l i i t t y ä ."
Taas kreikkalainen
union johtaja
pistetty vankilaaA
Ateena. Maaliskuun 17 pälrätj
s u l k i i ^ r e i k a n turvalllsuspoUisi n-v
i n t o l a t y ö l ä i s t e n union johtajani
P a p a n i k o l a c u n vankilaan. Hänet oS
juiuri v ä h ä n aikaisemmm valittu Sjn
j ä s e n t ä k ä s l t ä v ä n union johtajaa
Vangitsemisen j a keskitysleirille )B&
jettamisen s y y k s i ilmoitetaan se» etii
P a p a n i k o l a c u n johtama unio ests
lausurmon Kreikan merimiestä
umon sihteerin vapauttamisen pv»
lesta.
C a n a d a n Rauhankongressin edus­tajat
tiedoittavat myös. e t t ä mr.
Pearsonille " l ä h e t e t y s s ä , sähkeessä
suositellaan h e t i k o h t a i s t a ampumisen
lopettamista Koreassa; s i l l ä se aut­t
a i s i suhteiden p a r a n t a m i s t a j a n o -
peistuttaisi lopullisia neuvotteluja.
' " I h m i s h e n k i e n etiempi menetys
t u n t u u aiheettomalta.
" M e k o l o l t a m m e k a i k k i a Julkisuus-h
e n k i l ö l t ä ' J a j ä r j e s t ö j ä , sek'ä C a n a -
d a i i k a l k k i a kansalaisia tukemaan
t ä t ä vaatimusta. •
" R a i i h a on k ä s i e m m e ulottuvilla.
Aieidän asiamme on t a r t t u a siiheii
k i i n n i . " -
70 laivaa lastaamassa
Port Arthurissa ja
Fort IVilliamissa
Port A r t h u r . — V i i m e 'maanantaina
oU P o r t Arthurissa ja P o r t ^ i U i a -
missa 70 laivaa ottamassa v i l j a l a s t i a.
N ä i s t ä o l i 25 l a i v a a lafstaamassa ele­vaattoreilla
Ja loput odottivat vuo­r
o a a n . ' :
Canadan suurimman
kultakaivoksen voitto
lähes 4 miljoonaa
ToTOitto. — C a n a d a n suurin kulia-kaivanto,
m i k ä l ^ tuotetun kuSm
x n ä ä r ä on kysymyksessä, on Ken
A d d i s o n G d d M i n e s Limited Laids
Lak.en a l u e e i i ä . T ä ä l l ä julkaista bli^:
kertomus osoittaa t ä m ä n kUltahl-v
a n t < ^ t i ö n puhtaaksi voitoksi Tiine
vuodelta $3,892,738 eli noin satatu­h
a t t a d o l l a r i a v ä h e m m ä n ton edd-
Useltä vuodelta.
T ä m ä n toivantoyhtlön kontrollis­s
a on . N o r a n d a IMines-yhtiö, joi»
k o n t r o l l o i l i o i n 40 prosenttia sen osa­k
e p ä ä o m a s t a .
AtomUo|l#i tuoma
uusi viisaus
Useissa Pohjois-Amerikan läns-r
a n n i k o n kaupungeissa on viime ai-,
k o i n a h a v a i t t u L'3ltaista pölyä, jonSa,
a s i a n t u n t i j a t ovat todenneet olera
l ä h t ö i s i n Nevadan e r ä m a a n atomi-r
ä j ä h d y k s i s t ä . Aineen säteUyVotoi
ei e n ä ä ole terveydelle v a a r a»
m u t t a m u u t t a a se valkoiseksi maa­l
a t u t p i n n a t s a v u n v ä r i s i k s i.
Suomen kaikkien arvovaltaisten asiaintuntijain lausunnot puhuvat
kumoamatonta kieltä siitä, että Suomella on kaikkein edullisemmat
kauppasuhteet Neuvostoliiton ja kansandemokraattisten maiden kans­sa.
Mutta Leskinen viittaa kintaall^ Suomen kansan etuihin ja vaa­tii
poliittisista syistä, yltsinomaan poliittisista syistä Suomen kaupan
suuntaamista lännen kriisimarkkinoille — ja Vapaa Sana määkii
perässä "me myös" ulinaansa!
B r i t a n n i a n parlameptin j ä s e n , c a -
n a d ^ i s s y n t y i n e n Bevertey Baxter
k i r j o i t t i ä5^e;ttäin torontolaisessa
Macleäh' s M^agazinessa Britannian
k e i s a r i k u n n a n hajoamisprosessin
johdosta. H ä n p a l a u t t i m i e l i i n t ä tä
a s i a a koskevan p ä ä m i n i s t e r i Winston
C h u r c h i l l i n lausunnon:
"Muinosta ei ole tiUlat kunin­k
a a n ensinunäinien ministeri sitä-varten,
iettä tQimisui e s i m i e h e nä
B r i t a n n i a n fceisariktmnan likvi­doinnissa."
;
M r . Baxter toteaa t ä m ä n lausun­n
o n johdosta, e t t ä k a i k e s t a h u o l i m a t ­t
a t ä m | iJkyidoiE^ti jajj^uu j a e t tä
e l l e i sen vauhti ole l i s ä ä n t y m ä s sä
n i i n ei se a i n a k a a n Ole v ä h e n t y r i y t^
H ä n e l l ä ei t u n n u olevan kerrassaan
m i t ä ä n s i t ä vastaan, e t t ä k a n s a t j a e ­t
a a n k a h t e e n r y h m ä ä n , y h t ä ä l l ä n i i ­h
i n , jotka ovat satuloituna j a - t o i ­s
a a l l a n i i h i n . - j o t k a ratsastavat satu­lassa.
M u t t a h ä n v a l i t t a a sen j o h ­dosta,
e t t ä b r i t t i l ä i s e t imperialistit
menettävät ratsastusmahdollisuuten­sa
maailman asioissa yhdysyaltalai-
SiUe imperialii^iu^^^ Y h d y ^ a l l o i s ta
o n tullut ''maaUman suuri poliisi,
s u u r i sijoittaja, suuri tuottaja —
m u t t a e l s u u r i ostaja", v a l i t t a a B a x ­ter.
H ä n sanoo B r i t a n n i a n rakenta­neen
suuren valtaljuntansa p i t ä m ä l lä
kothnaiset m a i k k i n a n s a avoinna k p -
ko maailmalle. Mutta fYhdysvallat
h a l u a a vain m y y d ä , eikä ostaa, v ä l t ­t
ä m ä t ö m i ä raaka-aineita lukuunot­tamatta!
M r . Baxter on kirjoituksessaan
asettanut asian suunnilleen oikealle
tavalla m i k ä j i Y h d y s v a l t a i n imperia­l
i s m i n tavoitteet ovat kysymyksessä.
E n s i n n ä k i n ! j ä n k ' k l - i m p 6 r i a l i ^ I t h a ­luavat
p ä ä s t ä , maailman herroilcsi
f p o l i l s i k s i ) , voida&seen m ä ä r ä t ä k a i ­k
i s t a asioista omien etujensa (voit­tojen)
mukaisesti. S i t ä varten oh
tarpeellista saada k u i i k i n maan asi­o
i h i n n ä h d e n n i i n t ä y d e l l i n e n m ä ä ­r
ä ä m i s v a l t a k u i n s u i n k i n mahdollis­ta,
s i t ä varten o n p i d e t t ä v ä siirto-maakansat
orjuuden tilassa j ä m i k ä li
m i t ä ä n myönnytyiksiä t e h d ä ä n p i t ää
n^den ta'pahtua siliä tavalla, e t tä
ne lujittavat U S A : n imperialismin
otetta j a a s ö n a a esimerkitiji^ b r i t t i ­l
ä i s e n hnperiaiismin e n t i s i l l ä j a n y ­k
y i s i l l ä saalistusalueilla. Sitä var­t
en on tarpeellista sekaantua itse­n
ä i s t e n valtioiden s i s ä i s i i n a s i o i h i n Ja
vaatia sellaisia lalnsäädänriöllislä
"uudistuksia" k u i n ovat esimerkiksi
R a n s k a h j a ' I t a h an v a a l i l a k i e n muu­tokset,
j o i d e n tarkoituksena on taan-tumukseUisten
voimien p ö i i k i t t ä m i -
aen kansan k u p l i i a B i s u u t t ä vastaan.
S i t ä v a i t e n ' o n ollut esimerkiksi
tarpeeUista e s i t t ä ä Canadan h a l l i ­tukselle
vaatimus isiitä, e t t ä r i k a j l a -
k i a p i t ä ä "uudistaa" s i l l ä t a v a l l a , et-
.tä lakkolaiset voidaan t u o m i t a van­keuteen
aina ksmuneneen vuoteen
saa:^ka. e t t ä puhevapautta Ja muita
demokraattisia oikeuksia olisi rajoi­tettava.
K a i l i s s a kapitalistisissa maissa on
nyt lokulsiä" Y h d y s v a l t a i n imperia­l
i s m i n j u l k i s i a Ja salaisia asiamie­h
i ä . Jotka l i a r j o i t t a v a t maanpetosta
oman maansa j a k a r a a n s a v a h i i i -
gdk^i j a Y h d y s v a l t a i n dollaridemo-k
r a t i a n l ^ . ö d y k s i . T ä s s ä tilanteessa
on kysymys C a n a d a n i t s e n ä i s y y d en
puclustustamisesta muodostunut e n ­t
i s t ä enepamän p ä l y ä n ]^
M r . Baxter m y ö n t ä ä k i n seii sanoes-.
saan: ,.' . ; ^ •
"Jos,brittiläisen vaikutuksen vä-lientjinlnen
j ä t k ä n edelleenkin
C a n a d a s ^ s a a t t a a C a n a d a n edes­sä
tulevien Vnoslen afbaioa l i y y i n -
kin oUa pitkä ja U a k k a l n e n tais­telu
pysyäksMn itsenäisellä P o h -
j ö i ^ -Amerikan mantemll^^
N i i n , s i i n ä s e n nyt k u u l i t t e oikean
a i t o l m p e r i a l l s t i n suusta. H ä n v a l i t ­t
a a tosiasioiden Jojhdosta, b r i t t U ä l s e ij
Impsriaiifflnin etujen^ k a n n a l t a kat­sottuna
eSkä C a n a d a n Icansan etujen
VUCC'JI. Tosiasia k u i t e n k i n On, e t tä
C a n a d a n 'katlsa ei h a l u a , e t t ä sillä
ra^tsastetaaii — o l i p a satulassa s i t t en
b r i t t i l ä i n e n t a i y i ^ y s v a i t a l a l i i e n i m ­p
e r i a l i s m i . Canadan k a h j ^ haluaa
säUyä itsenäisenä kaiisakuntaiia
muiden vapaiden J a i t s e h ä i i s t e n k a n ­sojen
(joukossa, etkä Joutua Wall
S t r e e t i n r a h a r u h t i n a i d e n Orjaksi Ja
kääkyläisefksi v a a n e d i s t ä ä omaa ihy-v
i n v o i n t l a a u i
WaU S t r e e t i l l ä o h Jouduttu p a n i i ­k
i n valtaan "rauhan v a a r a n " Joh­dosta.
I ^ m ä p a n i i k k i o n l l m a a n t u -
i i u t osaiL'keiden Ja t a v a r a i n h i n t a in
alentumisen muodossa. Sodasta r i ­kastuneet
J a s i l l ä kelnoteOeiet p e l k ä ä ­v
ä t , e t t ä K o r e a n neuvottelut s a a t t a ­vat
j o h t a a ampmnisen lopettamiseen
j a rauhaintekoon Koreassa. He p d -
k ä ä v ä t sen vuorostaan Johtavan so-t
a t l l a u s t en v ä h e n t y m i s e e n m i k ä Joh­t
a i s i tietenkin m y ö s k i n voittojen v ä ­hentymiseen.
. K e n e n k ä ä n ei pidä uskoa, etii
j ä n k k i - i m p e r i a l l s t i t olisivat ylitäk-k
i ä muuttuneet hyvibsi imperialis­t
e i k s i . Pjnsirmäkään sellaista elävä
k u i n ' ' h y v ä i m p e r i a l i s t i " ei ole de-massakaan.
Yhdysvalloissa tavat­t
i i n i n t i a a n i s o t i e n a i k a n a sanoa, että
h y v ä ' i n t i a a n i o n ainoastaan kuoHat
tatiaani Ja S i t ä puheenpartta vpidaaa
i ö i e l e s t ä m m e h y v i n suuressa määrin
sovittaa m y ö s k i n k a i k k i i n imperia-l
l g t e i h l n , n i i n j ä n k k e i h i n kuin nuii-hinlkln.
Sillä imperialistien tarlni-tuksena
o n a i n o a s t a a n riistovoittojsi
l i s ä ä m i n e n , ketooilla millä tabans-
I l m e i s e s t i k i n o h suurten kansanjoiii-;
kojen rauhanvaatimus kasvanut nii?:
voimakJkaaksl Yhdysvalloissa J«
muissa maissa, e t t ä imperialisteilla.!
ei ole t ä l l ä e r ä ä m i t ä ä n muuta niah-doHIsuutta
k u i n p e r ä ä n t y ä Koreassa
— a i r i a k i n 'Jossakin m ä ä r i n . Se ^
t i e t e r t k ä ä n meitoitse (kansainvälisessä
mittakaavassa m u u t a k u i n ösittaist»
p e r ä ä n t y m l ^ ä . ' S i l l ä ;' imperiallsties
vehkeilyt Jatkuyat yiiä edelleerSö.
t o i s a a l l a .
Esimerkiki^t PdhJOiSiAtlantin p i ­to
(NATO) Jatikaa y h ä edelleen so­t
a a n varustautumista ihan Neuvos­t
o l i i t o n j a (kanisandemokratian mal-deh
e t e i s i s s ä , i ä l t ä muuta '
see e s i m e r i k s i se, e t t ä canadalaisa
s o t a v o i m i a o n oMut j a tulee yi»
edelleenibin olemaan Itämei*en ra»^
n t k ö l l a Ja Yhdysvaltata imperialis­m
i n s o t i l a a l l i s i a t u k i k o h t i a on ka*'
k l a l l a kansandemokratian maiden
l ä h e i s 3 ^ d e s s ä Ja l i s ä ä xäkennelaao-
N ä m ä seikat todistavat, e t t ä jM_s>-
t a a n valmistuminen n ä y t t ä ä J*^^^-
l ä k a n s a n painostuksen Johdosta vä­h
e n t y v ä n n i i n tolsaidla se jatkun ^
s a a t t a a vOimistuakin. S i i t ä syysÖP*
t ä ä taistelun r a u h a n puolesta jatko»
y h ä edeUeenkto — ja e n t i s t ä ehom­pana.
— K a l l e T e r ä .