Vapaus, March 25, 1969

              Sifvu 2 Tiiätai, m a a l i a 25 p. — Tulesday, Marv-25,-1969
r
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O A N
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
C D I T O R I W . EicLUND - - i J l A N A a E H i ^Kfll
TstBPHÖNEt O P T I C B A N O EDITOf^lAL. 6 ' 7 ^ 4 - 4 ^ 6 ^ ,
PubUshed thrice weekly: Tuesdays, Thuredays and SatiirdayÄvby Vapaua
Publlshii^i^Co. I4mited. 100-102. £!liai St. Wee^ Sudbury.-^ Ontario. Canada.
Mailing address: Boat 6A
/Adi«ä^äiii]«^'ra^^up<^ ap^^ o&irge.v
Anthorlzed as second class mall b:^ the Post Office Department, Ottew^
"land for ptiyment of,postage 4n, cash, . . ftjv . .
-ICANÄDIÄNlLÄNdUAGEIPl^föS i i " L u B .
TILAUSBkNNAT:
Otonadam: l Tk: »IOJOO, 6 kk^$5^» usArn:
3 kk. 3.00 Suomeeh:
1.7k:911.00,Skk.9^75'
1 Tk. 11.60, e kk.
Vapauden yhtiölkokousasioisja
ViiMto on nyt vieräihtäaiyt' Vapauden yMiökokoulksesta'
nöM' pidettiin viikko sitten
tarftoitycseUa pidättjme«t asian^^^^ asti siinä
rtielös^ että luMjbille ja kainnatitajille jäisi riittävästi aikaa
kokouksessa tehtyjen päätösten tutlkirtiiseen.
Luikijakunnan kannalta yhtiökokouksen tärkein päätös oli
luoamollisesti se ifeun Vapaus päätettiin muuttaa 2. kertaa vii-fc
«ssä illneslyväksr^l^ astuu voimaan huhr
tifcuun' 1 päivänä;- Päätökseen vaikutti ratkaisevasti postimak-siijen
suuri nousu ja-muiden menojen — tarviiMceiden, kuten
paperin ja mustefen ynnä palkkojen — jaJtkuva kohoaiminen
sekä suurempien paikkakuntien lauantaipostin jakelun lopet- :
taminen. Yhtiöikokiouksen edessä oli todellisuudessa vain kaksi
nftiaihdöllisuutta: joiko korottaai ituntuvasti Vapauden tilaus- .
hintoja^ ja jatkaa siitä huolimatta vakituisten raihoituskam-paaijöidfen
j äirjestämisitä, tai siirtyä kaksi kertaa viikossa il­mestyvään
. lehteen, min!k(ä toivotaan vaikulttavan niin, ettei­vät
raihoitusikampanjat tule ylifVoimaisen suuriksi.
Kuinka tarpeellinen toimenpide tämä 2^päiväisyyteen siir­tyminen
oli, se nä%y pairilaiiteri ehkä siitä; että suhteellisen
elinvoimainen NDP joutui 'kuucri vaiihteessa. lopettamaan pos-timaiksujm
kohoamisen ja muiden talousvaikeuksien vuoksi
ainoan kansallisen lehtensä kustantamisen! Toinen kansalai-siUemme
tunnettu lehti, Vancouverissa ilmestyvä The Fish-elhnai
», jonka takana on hyvin ripeästi toimiva ja valkavarai-rien
kalästajain imioni, ilmoiirtaa postimaksurjen suuren koro­tuksen
vai'kutttaneen niin, että dehti joutuu harventamaan il­mestymistään.
Yllaolevait ovat vain kaksi esiraeiflckiä siitä kuinka vai-kteassä"
täl^ckisplcrisituksessa Canadan työväenlehdet nyt ovat.:
Emrfie'^^ liioittele jos sanomme, että Vapauden yhtiökokous teki
parhaan mahdollisen ratkaisun pättäessään siirtyä 2- päiväi­seen
VapalUdön julkaisemiseen. Ilsman tätä päätöstä olisi yh­teinen
taloustaafkkamme tullut ylipääsemälttömäksi ja siten
olisi vaarannettu koko Vapauden toimintamaihdollisuudet.
E Ä i d l ^ t l ^ ^ viikiny^ siitin niää-naA^
aina pidetyn Varsovan so{ifanus-mai<
fön neuvottelukokouksessa h]^
vkltisytH» kaikflfe E u ^ ^ i i niaUIev
vetöohtttä. JiUkafeftiittne vetootniil^
sen uutistoimisto TASSin toimitta-niah'ä-
kiiBä&ilflbsen& k6k&nd!9iiä<&s-r
säM Sisgäirvedot' ja* pitoHUhaVöfnti
K y : n .
.Varsovan: sc^ihuksen • jäsenmaat
Biilgarian' kansantasavaltav Unkairin
kaiöantasavaltä, PioCaii kansantasa­valta,
Saksan Demokraattinen kan-saiitasäVaUa,-
RoÄianiah sosiaiistiJien
tasavalfäi- Sosialististett nettvosfot»*
sayaltojen liitto ja Tshekokslova-krän
sd.^ialistineri' tasavalta,^ jotka
ottivat osaa' pöliittls«ri' neuvoaranfa- ••
v m k o m i i c ^ rieuvottelukokonks^
ilmaijiteh kaniöjensav toiveet elää'
rauhan ja^ hyvän' naapUmudfiff tilas­sa'
niuideir Euroopan'kansojeiikan&l
sa sekä lujan' päättäväisyytensä
eäesauitaa torvailisunden ja yhtfeis-työir
nmäpJiriä rnfantereellanäne,
esittävät kaikille' EunMitfatf valtioil­le
seuraavan vetoomuksen Euroopan
rauhan ja turvallisuuden lujittami­sen
hyväksi tähtäävien ponnistusten
lisäämistä;
Kaksipäiväiseen Vapautefen siirtyminen on tietenkin pe-räiantymisaskel.
Asiasta käytiin etukäteen useiden viikkojen
afjan sydänjuuriin asti ulottunut keskustelu CSJrn osastoissa,
uriheilulilton eräissä seuroissa ja ylksityislukijain keskuudessa.
Siitä huolimatta käytettiin yli 60 prosenttia koko yhtiökokouk­sen
.ajasta keskusteluun tästä kysymyksestä. Mutta vaikka
asiaa käsifteltiin" monelta ta^holta ja erinäisiä mahdollisuuksia,
huoanioonottaen, niin päätös kaksipäiväiseen siirtymiseksi
tehtiin lopuksi miltei yksimielisesti.
Vaikka kaiksipäiväiseen siirtyminen onkin taka-askel^ niin
siitä huolimatta se voi olla, jos ilräytämtme tämän toimenpiteen
suomia etuja kaikella; teholla hyväksemme, eräässä mielessä
myÖB tärkeä edistysaskel. Tunnettu tosiasia on, että jos on
pakko ottaa yksrtaka-askel, Miten,', oli meidän tehtävä posti­maksujen
ja muiden kulujen kdhoamisen sekä suurempien
paikkaifcuntien lauantaipostin jakamisen lopettamisen vuoksi,
niin se saattaa muodostaa tilanteen missä voidaan lähitulevai­suudessa
ottaa kaksikin eteenpäin.
Ei ole kixkossa päätetty sekään, etteikö jonakm kauniina
päivänä {äätettäisi siirtyä uudelleen 3-päiväisen lehden
jijlkaiisemiBeen. Vaillitse^vat olosuhteet ja mahdollisuudet voi­vat
muuttua. Mutta tällainen mahdollisuus voidaan-hyväksi­käyttää
vain silloin jos vaikeuksien aikana osataan oikealla
tÄvaiOai ottaia taka-askel, kuten nyt meneteltiin. '
. Toisaalta 2-kertaa viikossa ilmegtyvän Vaipauden julkaise­miseen
siirtyminen voi merkitä, jos yhteisuumin asiaan tartu­taan^
lehden laadullista paranemista. Tämä on seikka, josta
puhumme hyvin vastenmielisesti, mutta tunnettu tosiasia on,
että Vapaudessa on pitkän aikaa ollut suuri pula toimitusvoi-mislta.
Tilanne on^ viimekuukausren aikana jossafcin määrin pa^
rantumit ja kaksipäiväiseen lehteen siirtyminen pairantaa
edelleen asemaa antaen toimitukselle suurempia mahdolli­suuksia
ja myös velvoituksia.
Selvää on, että lehden teknillinen asu tulee jossakin) mää­rin^
nmtuittumaan. Tarkoitus on, että Vapaiuis tulee edelleenkin
oiem'aan työväen itsenäinen uutislehti. Mxitta harvemmin il­mestyessään
se joutuu teknillisessä mielessä käsittelemään
hieman toisella ^tavalla niin kotimaisia ikuin' ulkomaisiakin asir
oi ta, niin urheilu- kuin muitakin kulittuurikysymyksiä, uutis-tieitotja,
paäikjkakunftauutisiav antikkeleiita jne. Tässä mjeillä kai-
IdUa on opittavaa^ mutta kösiltyksemme on, että vaikka vir­heitä
on yritettävä välttää, niin "virheitten pelko" ei saa estää
meiltä' koikeilemasta paa:1iaita,„m'alhdolIdsia mene«Jtelymuotoja.
ITskodnme myös että kirjeenvaihtajat jia_ltäcijat ituievat anta-maafn
:kaikkea mahdollista apua tässä siirtymiskaudessa.
Euroopan kansojen nykyhetki ja tu­levaisuus
ovat sidotut erott"amattp-masti
rauhan .säilyttämiseen ja lujitta­miseen
meidän mantereellamme. To­dellinen
turvallisuus ja luotettava
rauha voidaan turvata siinä tapauk­sessa
että Euroopan valtioiden aja­tukset,
teot, ja tarmo suunnataan JSti-nityksen-
lieventämiseen, realfteetit
huomioon ottaen tapahtuvan ajankoh'
täisten kansainvälisten ongelmien rat­kaisemiseen
jä kaikinpuolisen' yhteis­työn
kehittäimiseen yjei^eurooppalaisel
\S pohralla tähtääviin tavoitteisiin.
Hyvään naapuruuteen, luottamuk­seen
ja keskinäiseen ymmärrykseen
johtava tie riippuu kaildcisn Euroopan
maiden kansojen ja hallitusten tah­dosta
ja ponnistuksista. Nykyinen toi­sen-
maailmansodan jälkeinen Euroop­pa
muodo-stuu yli 30 suuresta ja pic-:
nestä, järjestelmiltään, ma-antietcelli-selrä'sijainniltaan
ja eduillaan erilai­sesta
valtiosta. Historian tahdosta näi-.
den valtioiden kohtalona on kuitenkin
Ciää rinta rinnan, eikä tgtä seikkaa
pysty kukaan muuttamaan.
Yhä Useammat hallitukset, parla-irCntit.
puolueet, poliitikot'ja muut
julkisuuden henkilöt tajuavat vastuun­sa
nykyisen ja tulevien sukupolvien
edessä estää uusi sotilaallinen selk­kaus
Euroopassa. Euroopassa toimii
kuitenkin yhä voimia, jotka eivät mer­kitse
Euroopan kehityksen tulopuolelle
kiistojen sopimista ja rauhansopimuk
sia, vaan lisäävät divisioonia ja oh­juksia
sekä uusia, kymmcmiin vuosiin
eteenpäin tähtääviä sotilaallisia suun
nitelmia; Yhdessä heidän kans.saan
toimivat nekin, jotka eivät ole otta­neet
asianmukai.sta ojjpia toisen maa­ilmansodan
opetuksista, sodan, jonka
seurauksena Saksan militarisani ja
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Sofia Siren. Port Arthur, Ont.
täyttää keskiviikkona, maaliskuun
26 päivänä 78-vuotta.
Jarl Lind, Sudbury, Ont., täyttää
torstaina, maaliskuun 27 päivänä
78-vuotta.
K a r l Lehto, Toronto, Ont, täyt­tää
perjantaifna, maaliskuun 28.päi­vänä
91-vuotta.
Aarne Ylitalo, VVahnapitae, Or.t.,
täyttää lauamtatna, maaliskuun 29
päiväsiä 7.5^vuoitta.
Antti Ranta, Vancouver, B.C.
täyttää lauantaina, maialiäkuun 29
päivänä 79-vuotla.
Hulda Gröhn, Vancouver, B.G.
täyttää sunnuntaina, maaliskuun 30
päivää 77-vuotta,
Venla Luakko, Garson Mine,| Ont.
täyttää; tiistaina, hu(htikun» 1 päivä­nä
75-vuottar.
Yhdj^mme su/kulaiisten j u tulta­vien
onnentoivotuksiin.
natsismi murskattiin; Heidän juonit­telunsa-
ovat jSitnitykseii lähteenä ja
tuovat vaikeuksia kansainvälisiin suh­teisiin'.
Neuvottelukokouksen osanottaja­maat
pitävät vastedeskin velvolUr
suutenaan tehdä kaiken voitavansa
Euroopan suojelemiselcsl uusien so-taselkkausten
vaaroilta j a laajojen-mahdollisuuksien
avaamiseksi yh­teistyön
kehittämiseJle kaikkien E u ­roopan
maiden välHlä niiden yhteis-
IrunnaUisiinTlärjestelmiln katsontat-th
ja rauhanomaisen rinnakkaiselon:
pohjalla.
Olivatpa täJiSif mentofessä ratkaise^
liiattomat ongelmat miten vaikeita_
hyvänsä, on niiden ratkaisuun pääs­tävä
rauhanomaisin keinoin, neuvot­telujen
kautta eikä voimaa käyttä-niäliä
tai sen käytöllä uhkaamalla.
Aanalysoidesäaan Euroopan tilannet­ta
Varsovan sopimuksen jäsenmaat
katsovat, että on olelmassa reaalinen
mahdollisuus yhteisten ponnistusten
aVuHa varmistaa Euroopairt turvalli-siius
kaikkien Euroopan valtioiden ja
kansa;en edut huomioon ottaen.
Melkein kolme vuotta sitten Var^
sovan sopimuksen jäsenmaat esittivät
Bukarestissa ehdotuksen 'Euroopan tur
vallisuutta ja rauhanomaista yhtfeis-työfä
käsittelevän yleiseurooppalaisen
neuvottelukokouksen koollekutsumises­ta.
Sen jälkeiset kosketukset ovat
o§oi*tane«t, ettei yhdenkään Euroo­pan
maan. hallitus ole vastustanut
yleiseurooppalaisen neuvotteluk(rfcouk
sen kfeolfekulsumista ja- että reaaliset
mahdoHisuude* sen pitämiseen ovat
olemassa .-
Toisen maailmansodan jälkeen Eu­roopan
valtiot eivät ole vielä ker­taakaan
kokoontuneet kaikki yhdes­sä,
vaikka on olemassa suuri määrä
kysymyksiä, jotka odottavat käsitte­lyä
neuvottelupöydän ääressä. Mikä­li
lähtökohtana pidetään rauhan lu­jittamisen
etuja, ei ole olemassa
mitään painaviasyitäyieBseurooppa-laisen
kokouksen koÖReftutsuttiisen
lykkäämiseen.
Tällainen neuvott^kokotos vastai­si
kaikkien Euroopan'valtioiden^^-
ja. Se tekisi mahdolliseksi löytää
yhteisesti ne tiet j a keinot, jotka
johtaisivat Euroopan soMlasryhmitty-miin
jakautumisen poistamiseen sekä
Euroopan valtioiden ja kansojen
välisen' rauhanomaisen yhteistyön
toteuttamiseen.
Maailmassa on kuitenkin voimia-jotka
pyrkivät säilyttämään mante­reemme
jakautumisen, harjoittavat
jännitystä lietsovaa politiikkaa .sekä
luopuvat rauhanomaisen yhteistyön
kehittämisestä kan.sojen ja valtioiden
välillä ja vastustavat siten tällaisen
neuvottelukokouksen järjestämistä ja
muita Euroopan turvallisuuden lujitta­miseen
tähtääviä toimenpiteitä.
Tämänkertaisen kokouksen osanot­tajat
ovat vakuuttuneet siitä, että
yleiseurooppalaisen yhteistyön kehittä"
minen on ja tulee olemaan' ainoa rc-
«lalinen vaihtoehto sotilaalliselle vas-?
takkain olemiselle, kilpavarusceiulle
ja kii-stoille, joita hyökkäyshalui.set
voimat yrittävät jatkuvasti tyrkyttää
Euroopalle. Näiden voimien pyrkimyk­senä
on toisen maailmansodan. tulok­sien
tyhjäk-si tekeminen ja Euroopan
kartan muuttaminen.
Varsovan sopimuksen jäsCnmaa*^
vahvistavat ehdotuksensa jotka on
suunnattu maailman sotilasliittoutu­miin
jakautumista, kilpavarustelua
ja siitä kansojen rauhaRe ja tnrvalU-
.suodelle koituvia vaaroja vastaan,
s^ä muut toimenpiteet Ja kannan­otot,
jotka sisältyvät Bäkorestisstt
vuoima 1M6 V hyväksyttyyn E u r o ir
pan raahjui j a tunr;Mti^<len lajiT-tamlstrf
l ^ k e W a i j julistukseen.
Euroopan kansoille on elintärkeää
uusien sotaselkkauksien ehkäiseminen
ja'poliittist)en, taloudellisten sekä kultJ-'
tuurisu'hteid<5n lujittaminen' kaadcieri"
valtioiden välillä tasa^rvöisuud^
sdcfi valtioiden riippumattomuuden' j a
itsemääräämisoikeuden kunnioittami­sen
pcAjellal Pysyvä Eurooifan Tur-vallisuusjärjesfelniä
luo objefctiiviijet
mahdollisuudet ja- tarpeen taltiottaan
yhteisvoimin suuria, suunnitelmia voi­matalouden,
liikenteen, ilmatilan ve­sistöjen
Jä~ terveydenhoidon aloiUa;
jotka' koskevat väHtt<5mästi koko man
tereen' väestön hyvinvointia. Juuri "tär
mä yhteinen voi j a ser» tulee nmodös-tua
eurooppalaisen yhteistyön pohjak­si.
; Euroopan- turvallisuuden perusedel­lytyksiä
ovat Euroopan, rajojen, myös
Oderin-Neisserv linjan ja DDR: n" sekä
Saksan liiftotasavallart välisen
rajan koskemattomuus,- .DDR:n jä
Saksan liittotasavallan olemassaolon
tosiseikan tunnustaminen, Länsi-Sak-
.san luopuminen vaatimuksistaan edus^
taa yksin koko Saksan kansaa sekä
luopuminen ydinaseiden omistamises­t
a kaikissa muodoissa; Länsi-Berlii­nillä
on erityinen asema eikä se kuulu
Länsi Saksaan.
Eurdopan' turvallfsuuden lujitta
miseta: tähtäävänä käytännön aske^
l ^ a olisi kaikkien asianomaisten
Euroopan valtiiHcten edustajain pi^
kaineo tapaaminen, jossa sovittai­siin
yhteisesti neovo^eiuIcokoiiUsen*
koollekutsumisjärjestyksestä ' sekä
määriteltäisiin sen päiväjärjestyk­seen'
tulevat kysymykset. Otemmö
valmiita- käkitteiemään samalla
myös kaikkia- muita ehdotuksia tä-jnärt
neuvottclukbkoaksen valmiste­lu-
ja kokoonkiitsumistavasta.
Poliittisen neuvoa-antavan komitean
kokoukseen osallistuneet maat esittä­vät
Icaikille EurAöpan maille vetoo^
muksen kehottaen ni itä yhteistyöhön
yleiseurooppalaisen neuvottelukokouk­sen
kooHek^utsurttiseksi sekä tarpeellis­ten
edellytysten luomiseksi, jotta täs­tä
neuvottelukokouksesta tulisi onnis
tunut ja se va-staisi kansojen siihen
asettamia toiveita.
Jotta tämä tärkeä toimenpide, joka
muodostuisi historialliseksi tapahtua
maksi Euroopan mantereen elämässä,
voitaisiin toteuttaa, neuvottelukokouki
sen osanottajat vetoavat kaikkiin Eu­roopan
maihin kehottaen niitä lujitta­maan
luottamuksen ilmapiiriä ja tässä
tarkoituksessa pidättäytymään kaikis­ta
teoista, jotka saattaisivat myrkyt­tää
valtioiden välisten suhteiden ilma­piiriä.
Ne kehottavat siirtym-än yleis­luontoisista
rauhaa koskevista lausun­noista
konkreettisiin tekoihin ja toi­miin
jännityksen lieventämiseksi ja
a.seidenriisuntaa varten sekä yhteis­työn
ja rauhan kehittämiseksi kanso­jen
välillä. Ne kehottavat kaikkia Eu-roc^
an hallituksia yhdistämään pon-.
nistufcsensa, jotta Euroopasta tulisi
tasa-arvoisten kan.sakuTrtien välisen
hedelmällisen yhteistyön manner se­kä
koko maailman vakiintuneisuutta,
rauhaa ja yhteisymmärrystä edistävä
tekijä
Vetoomuksen ova* allekirjoittaneet:
Todor Zhivkov, Janos Kadar, Jenö
Fock, Walter Ulbricht. WilH Stoph,
Wladyslaw Gomulka, Josef Cyrankie-wicz,
Nicolae Ceausescu, lon Gheorghe
Maurer, Leonid Brezhnev, Aleksei Ko-sygin,
Ludvik Svoboda, Alexander
Dubcek. Oldrich Cernik.
- T l
K a i k k i e i i ' huonojen uUtiBten'
lisäksi, j o t k a koskevat nykypäi­vinä
E n g l a n n i n kauppa- ja mak­sutaseita
sekä punnan horjuvaa
asehiaa,- tilanne ty5- j a palkkar
r i n t a m a l l a on- kehittynyt räjäh-dyspiBteeseen.
Joutuu ilmetellen-kysymään,
miten Wilsonin halli­tus
voi tästä kaikesta selviytyä,
kun vastuötiajina ovat omat kan­nattajat.
Jo pitenimän aikaa Wilsonin
hallitus tai oikeammin sanoen
sen työministeri, B a r b a r a Castle
•on valniiateiltit laMflääteistä esi»-
tystä E n g l a n n i n työ- j a palkka-t^
ihtamatt k v r i s s a pitäittiiselttiiv
Olellisinta-näissä esityksissä on
se, että ammatillisesti järjestäy-iiyneelle
työväelle p a n t a i s i in kuo-laimet
suuhun. Tähän kuuluu m
m. pakollinen jäähdytys e l i lakon
keskeyttäminen työriitäisuuksien
sattuessa sakkorangaistusten ja
linnatuomioiden uhalla.
Englantilaiset ovat ensiksi eng­l
a n t i l a i s i a - j a . toiseksi työväestö
on ainakin ammattiyhdistysvä-keä-,
sanotaan. J a tämän jälkeen
tulee k a i k k i muu. Ammattiyhdis-tysväen
perinteellisiin oikeuksiin
puuttuminen on Englannissa jo
sinänsä vaarallinen j u t t u . K un
tämä tapahtuu lisäksi -.vielä työn­antajien
pussiin, n i i n s i l l o in työ­väenpuolueeseenkin
nojautuva
hallitus on, kuten nyt, helisemäs­sä;
Työminislieri Castle esitti muu
tama päivä sitten, että Englan­nin
lukuisista lakoista on 95%
"epävirallisia", ts. laittomia.
J u u r i tästä on saatava uuden
lainsäädännön avulla loppu, Cas­tle
sanoo.
Sanalalakaan hän ei ole puut­tunut
niihin todellisiin syihin,
että Wil8onin hallituksen aikana
95% lakoista on todellakin "epä­v
i r a l l i s i a " eli s i i s laittomia. Luku
vaikuttaa asioita tuntemattomal­le
epäilyttävän suurelta. Todelli­suudessa
ei o l i s i ollenkaan ihme­teltävää,
jos lakot leimattaisiin
nyky-Englannissa 100-prosentt.i-sesti
laittomiksi. Englannin ta­lous
j a myös sen palkkarintama
NL ja USÄ pohtivat
lähi-idän ratkaisua
YK-Iähteiden mukaan ovat Neu­vostoliitto
ja U S A käyneet jo jon­kin
aikaa keskustelujar lähi-dästä
sekä Moskovassa että Wa8hingto-nissa.
Keskusteluja pidetään nel­jän
suurvallan lähi-itä-neuvottelu-jen
pohjustuksena. Aloitteen neu­votteluista
on tehnyt Neuvostoliit­to,
jokai viime vuoden loppupäi­vinä
esitti toistaiseksi julkaise­mattoman
ratkaisuehdotuksensa.
USA pyysi- tammiikuun 1.5 pnä
Neuvostoliitolta lisäselvityksiä joi^
hinkin eftdotuacsen k<^tiin. NL:<n eh­dotus
perustui • turvallisuusneuvos­ton,
yksimieliseen lähi-itä-päätök-sefen
marraskuussa 1967. Viiineksi
mainittu edellyttää, että Israel luo-,
puu kesäkuussa 1967 valloittamis^
tan arabialueista,
U Thantin nimeäfmä lähi-idän
neuvottelija suurlähettiläs Gunnar
Jarring on saapuinut Kairoon, josta
hän matlkustaa edeUeen Israeliiir.
Jarringin odotetaan saapuvan eväi-neen
Washingtoniin maalisk. puolivä
Iissä, joUolT» kahden suua-vallan kes­kustelut
lähi-idästä saataneen pää­tökseen.
Asiantuntijat uskovat, et­tä
suui"valtatasolIa. saavutetaan yk­simielisyys
lähi-idän tilanteen lau-kaisukeinoista.
on ollut jovvuosia' sellaisessa pak­kopaidassa,
ettei esimerkiksi v i ­r
a l l i s i a lakkoja pitäisi o l l a Ollena
kaan. ,• •
T i l a n n e t t a kärjistää nämä-i)S>
vinä erityisesti Fordin*' engianW,
laisissa tehtaissa., noin- kolmisetf-v
i i k k o a kestänyt lakko, j o k a kä­sittää
noin 40,000 työntekijää.
Tuotannon kokonaismenetylftfet'
ovat tähän'mennessä lähes 28'mtt»
joohaa puntaa, mistä pUoletful^fe
viennin osalle. A m m a t t i l i i t o t pää­sivät
ensin työnantajien kanssa
sopimukseen i palÄiankorotiiksestflt
Sen sijaan ne ei-vät hjrväksyneei
työnantajien' vaatirtiaa' "rängaiat^
tuspykälää", jonka mukaan pal­kallisen
työselkkauksen sattuessa
työntekijät menettävät ilman
muuta noin 20 punnan suuruisen
lomarahan. Ford piti taas tätä'
periaatekysymyksenä j a n i i n oli
lakko valmis:
L a k k o a johtavat nyt k a k s i E n g ­lannin
suurinta- amYnattiliittoa
nimittäin kuljetustyöläisten jat
metallityöläisten liitot. V i i k k o s it
ten pääministeri Wilson ilmoHti;
että^ hallitus puuttuu lakkoon
päättävin- j a a n k a r i n otteinv Mi­ten
ja m i l l a i s i l l a seurauksilla^
sen hän jätti toistaiseksi sano-^
matta. Ford-yhtiö" on pitänyt ti­lannetta
niin toivottomana, että- :
se on antanut lopputilin lakotf-rikkureillekin.
. F o r d i n , l a k on ta^-
pauksessa Wilsonin h a l l i t u s voi
saada tuskin pahempaa epäluot­tamuslausetta
ammattiyhdistys
väeltä; j o k a • on rahoittanut W i l -
sonin hallituksen vaalitaistelussa
valtaan.
Samaan aikaan satamista; ni-^
menomaan Lontoossa, saapuu
myös uhkaavia uutisia. Työn rä»
tionalisoimisen johdosta satama- ;
työntekijät vaativat seka palkäii'-
korotusta että työajan lyhentä­mistä.
Tehty työmäärä työnteki­jää
kohti on noussut n i i n paljon,
että vaatimukset ovat sekä-oikeu­tettuja
että kohtuullisia. Elngkin-nin
satamissa tilanne työntekijöi­den
kesken on kehittynyt sellai­seksi,
että ylhäältä päin annettu­j
en ohjeiden mukaan satamatyö­läisiä
ei voida enää erotella " k om
m u n i s t e i k s i " j a "kunnoUsiksi työ­läisiksi".
Jo edellisen suuren sa­tamalakon
aikana kumottiin oi-keistopiirien
"kommunistipykälä"
ammattiliittojen säännöistä.
Tällaisen tulivuoren partaalla
Wilson aikoo rakentaa sitten
E n g l a n n i n talouden vakäuttemis-suunnitelmia!
Eihän siitä mitään '
tule. — L i b r a.
Alumiinisulattimo
suUaitilassa
Baie Comeau, Quebec — Canadian
British Aluminium-yhtiö tiedoitti lau­antaina,
että se sulkee St. Lawrencen
lahden rannalla sijaitsevan $IOO,ObO,-
000 arvoisen alumiinisulatjtimonsa " t u r
vallisuustoimfinpiteenä" mahdollisesti
äkkiä tulevan työseisauksen vuoksi.
Yhtiö sanoi antamassaan lausuniioä-sa,
että sulattimon sulkeminen astui
voimaan perjantaina puolen: yön a i ­kaan,
samanaikaisesti kun palkka- ja
työehtosopimukseiTTieuvottelujen so-vitteluaika
päättyi yhtiön j a union vä­lillä;
joka edustaa 750 sul^Atomotj^
Iäistä; -
Yhtiön ja union(CNTU) väliset neu­vottelut
ovat olleet käynnissä-, vihne
lokakuusta lähtien maakunnan nim'i%tä'
män sovittelijavirkailijan läsnäbH«sa.
Neuvottelujen sanotaan jaticuvari työ­läisten
ulos lukitsemisesta htiolimaUa.
PÄIVÄN PAKINA
N I X O N I N RATKAISUSTA
leen palvella lukij oitaain j a j ä-^
seniääri siamalla. kun po«tit<m^
misto saisi Itar^
Joja jouliflkolevikiln örnäavilifa
julkaisuilta ja luhdilta niiden
maksu!fcyvyn perusteella.
Yhtiökolkoulksessa .'kiinnitelfctiin; aiheellisesti thuomiota .sii- Me toivomme,: että leihtien
heni, että nyt voimaan tulevat postianaksujen korotukset an- postimaksujen ikorotusta vas­tana*
kovan isflcun kaikille pilkkulehdille ja erikoisesti Canadan taan lähetettäisiin OfDtawaan
e r i k&tisäilism^ lehdille. mähdollisinriiman pMjon protes-
Asian jdhdosta läheteitftiin pioätiasiain ministeri Eric Kie- tikirjelmiä, oilikolbin niiden sisäl-rainsille
prcxtestikirjelTnä, missä esitetään 'hänen harkittavak- tö sitten yhtäpitävä Vapauden
seen, että: yhtiökokouksen kirjelmän kans
1) Kaikki canadalaisetjulkiaisut, joilla on toisen ludkan sa tai siitä poikkeava. Ohialla
postioikieiudert, sawalt ensimmäisen 10,000 kappaletta kohdaltaimme ., olemmie sittä
vapaiksi'tulossaolevistaptostimaksukorotuJksisita, ja että mieltä, että me pifklkulchtien
2) Kmkfcien' ei-voittoa tavoit-televien järjestöjen, kuten kansa yhteyksissä olevat cantt-iinioideri,
osuusliikkeiden, luottoyhdistysten, kiriklkojen
jne;, Italklki julkaisut saisivat 'toisen loildkan posltioilkeu-detWin,
että ensimmäiset 10,000 kappaletta-olisi va-paiainia
Mossaolevista postimalksulkoffotuklsista. :
Meistä tunltuu, sanotaan nxainitussa kirjelmässä, että näi-deni
yk»i)ndcertaiÄten korjausten perusteella te voisitte auttaa kir*klkojon tai joidetikin muiden
öitä, eWä kaikki ylläluokitellut. jiilkaisut ja lehdet soisivat edel- ryhmien lehftiin.
dalaiset olemme tässä alsiasöa
"saniassa_veneessä" huolimatta
siitä olemniöko ensisijaisesti
kiintyneitä eri kanBallisJuussryh-mien,
unioiden, osuiusllikMeiden
Huomioiden, että Nixon on
nyt hoitanut kaksi kuukautta
U S A : n presidentin virkaa, K a n ­san
Uutiset-lchden pakinoitsija
" P i l k k i " kirjoitti viikko sitten,,
että' merkkipäivänsä aattona
( v i i k k o sitten perjantaina) pre­sidentti
Nixon joutui ottamaan
kantaa en.siinmiiisen kerran to­della
suuressa kysymyksessä,
nimittäin torjuntaohjusjär jes-telmän
rakentamisessa.
E n t i n e n presidentti Johnson
oli laatinut vuonna 1967 tdrjun-taohjussuunnitelman,
j o k a ame-r
i k a n kielellä sai nimen A B M -
tai Sentinel-suunnitelma, kertoo
nimimerkki " P i l k k i " j a j a t k a a:
Sen mukaan torjuntaohjusase-mia
olisi rakennettu siliurtert
asutuskeskusten takapihoille —
noin 30 suurkaupungin ympäril­le.
Kustannusarvio nousi 5 mil­j
a r d i i n dollariin. Johnson s ai
kongfessiltrt alkurahat j a töihiii
e h d i t t i i n jo ryhtyä. N i x o n i n as­tuttua
virknan.sa U S A : n yleises­sä
mlelipltoesflä tapahtui kuiten­k
i n jyrkkä muutos koko torjun­taoh
jussuunnitclmaa . vastaan
Tämä miuUos ilmeni myös kon­gressissa.
Torjuntaohjus järjestelmän
vastaista kampanjaa; ovat joh-tan(
jet sellaiset tunnetut ame-rikkalaiaet
politiikot kuin. F u l - ;
bright, Mansfield ja Edward
~ Kennedy. Johnsonin suunnitel­ma
on sekoittanut kuluvan vuo­den
puolalla myös pahasti enti­siä
rivejä. Niinpä demokraattien
presidenttiehdokas Humphrey,
j o k a varapresidenttinä o l i l a a t i ­massa
j a nimenomaan propagoi­maasi
A^BM-suUnnitelmaa, lau­sui
jokin a i k a sitten, että hän
a l o i t t a a koko U S A ;n kansakun­nan
käsittävän kampanjan suun
nitelmaa vastaan. Suunnitelman
toteuttaminen merkitsisi vain
uuden varustelukilapiluaallon
aloittamista j a myrkyttäisi suh­t
e i t a Neuvostoliittoon. Niinpä
ainoana vaihtoehtona on neuvot-
: t e l u t ydinasekilpailun lopettami­sesta-.
Muutoin palataan 1950-
l u v u n pelon ja epävarmuuden
t i l a a n , Humphrey julistaa.
Johnsonin vastaehdokkaana
voionna 19Ö4 esiintyneen Bari'y
Göldvvaterin kanta on' myös hor­juva.
Hänhä'n j u l i s t i vaallpropa-gandassaaYi'
tekevänsä nopeasti
selväin Vietnamin sodasta ato-rtipommin"
avulla. A B M - s u u n n i -
telmasta hän on lausunut seu­raavaa':
Kuulijä^ii ehkä yllätty­vät,
kun sanon, että en ole vielä
ratkaissut kantaani^ H a l u a n en­sin-
kuunnella molempia osapuo­l
i a . Joka tapauksessa «uunnitel-ma
on p i r u l l i s en kallis j u t t u.
Epävarmaksi on käynyt s i i s en­tinen
pommi-Barry.
N i x o n teki suunnitelmasta,
j o n k a työt oli väliaikaisesti eh­d
i t t y jo keskeyttää, perin nixon-maisen
r a t k a i s u n — a i n a k i n tois
täiseksi. Torjuntaohjuksia ei
pystytetäkään asutuskeskusten
ympärille, vaan asumattomille
maaseutualueille j a paljon har­vempaan
varsinaisten ohjustuki
kohtien ympärille. E n s i vaihees­sa
sellaisia rakennettaisiin vain
Montanan ja Etelä-Dakotan
osavaltioihin. Tätä ei voisi tul­k
i t a provokaatioksi kilpavarus­teluun
ydinasealalla. N i x o n se­l
i t t i , mutta lisäsi kuitenkin, että
järjestelmää voitaisiin tarpeen
mukaan j a r r u t t a a , pitää paikal­laan
tai lisätä. Hän pyysi tarkoi­tukseen
rahoja ensi budjettivuo­deksi
" v a i n " 1 m i l j a r d i a dolla­r
i a , kun Johnsonin suunnitelma
olisi edellyttänyt 2 miljardia
dollaria.
Kokonaisuudessa Johnsonin
suimnitelma olisi edellyttänyt 5
m i l j a r d i n dollarin menoja, kun
sen" sijiöan Nixortin suunnitelma
vaatisi 6-7 m i l j a r d i a dollaria.
Kukaan' ei ota näitä l u k u j a k u i ­tenkaan
vakavalta kannalta'.
Vastustajat turvautuvat ennen
efottatnistaan-kyyhkyseksi muut
tuneen ent. s o t a i i i i n i s t e r in Mc-
Namaran ennen' joulua julkaise­maan:
kirjaan, jossa sanottiin
suoraan, että torjuntaöhjusjär-jestelmän
kustanHliksllle ei' löy­detä
tualcin mitään rajoja, joa
s i l l e tielle lähdetään. 4 m i l j a r d in
d o l l a r in menot muuttuvat pian
40 m i l j a r d i k s i d o l l a r i k s i . J a j os
• j a k u n s i i h en on u h r a t t u varoja
400 miljardia dollariav mikä' on
suurempi summa kuin USA :n
koko nykyinen valtiovelka,, n i in
ollaan samassa turvattomuuden
tai turvallisuuden tilassa kuin
nytkin, mutta rahat ovat men-
•neet. • •
N i x o n v a l i t t i i n presidentiksi
mm. voimakkaiden varustelunio-nopollen
tukemana. Hänen h a l l i ­tuksensa
apulaissotaministeripä
on eräs varusteollisuuden suu­r
i m p i a osakkaita. Yhdessä; Pen­tagonin:
kanssa nämä p i i r i t pai­nostavat
Nixonia rlunasta"mlaa:rf
vekselinsä. A m e r i k a k l a i s t en
enemmistö pelkää kuitenkin
t a r t t u a kilpavarustelun t i i k e r in
häntään, kuten eräs piirtäjä on
sattuvasti tätä uhkapeliä kuvan­nut.
Nähtäväksi kuitenkin;- jää,
osaavatko Canadan l i i t t o h a l l i ­tuksen
eduötajat, pääJttihistört
P i e r r e Trödeau etunenässä ve^
tää asianm"ukaista j o h t o p ^ t p a -
ta esim. siitä, miköi yhdysvaltÄ--
laiset aikovat siirtää tämän torw
juntaohjusjärjestebnän omieni
kaupunkiensa takapihoista; Ca*-
nadan rajalle j a aivan; cöaadia-laiskaUpunkien
etupIhoHlÄ,?iHv ,
V a i onko kysymys siitä, ettet
halutakaan nähdä eikä' yihmälr-tää
mistä on kysymys?"
— KänöftKoura.