1966-05-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii 2 Torstaina, toukok 19 p. —. Thursday, May 19,1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) EstabllBhed Nov. 6, 1917 EDiTOR:W. E K L U N D MANAOER; E. S U K S I T E L E P H O N E ; O F F I C E A N D E D I T Ö R I A L 674..-»2«4 Published thrloe weekl;: TuefidsiyS) Tl^ursdtiys ajod Saturdäyk 1^ l^ajMiUS Publishing Co. Limited, 100-102 £lm St. >We8t, Sudbury. Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 Advertlslng rates upon appUcatlon, trahsl&tlon, fr0D of dur^. Authorized as seoond class :jnaU by the Post Otfi&e Oejjartment. Ottawa, and Cor payment of postage in oash; ;Mfmb«?r of rhc CANADIAN LANGUÄGEPRESS Canadassa: 1 vk. W.0O. 6 kk. $4.75 ' U^^ 1 vk. $10.00. 6 kk. $».26 - 3 kk. 2.75 Sublnessa: 1 vk. lOJb. 6 kk. 8.75 USA KÄYTTÄÄ SODASSA 13 UJIA MYRKKYÄ Canadan lOO-vuotispäivästä Viikon vaihteessa Sudburyssa pidetty CSJ:n laajennettu. -tpfcn kokous — ja samassa yhteydessä pidetty Vapaus kus^ tannusyhtiön vuosikokous — teki mielestäiiime oikein hyvän aloitteen esittäessään; että täkäläisten kansalaistemme tulisi ryhtyä hetikbhtaisesti valmistelemaan osallistumista Ganadan satavuotisjuhlien viettoon ja antaa ensi vuonna mahdollisimman hyvän panoksen tämän maan suuren juhlavuoden onnistumisen hyväksi. Aikaa ei ole todellakaan yhtään hukattavissa jos mielimme parastamme antaa satavuotisjuhlinnan hyväksi Canadan satavuotisjuhlaa viötetään rnonella eri tavalla koko tulevan vuoden ajan, samoin kuin esimerkiksi Suomessa vietetään maan itsenäistymisen 50-vuotisjuhlaa tammikuusta alkaen joulukuun 31 päivään asti. Tältä pohjalta katsoen tä^ kalaisten kansalaistemme osallistuminen Canadan 100-vuo-tisjuhlien viettoon voi saada useita erilaisia muotoja, alkaen omassa keskuudessamme pidettävistä juhlista ja paättyeh aina Expo 67:n yhteydessä järjestettäviin juhlallisuuksiin osallistumiseen. Ensi vuonna vietettävä Liitto-, laulu-Ja soittojuhla järjestetään maamme satavuotisjuhlien merkeissä samoin kuin täkäläisten kansalaistemme vanhimman lehden, Vapauden 50-vuotisjuhlinta yhtyy saumattomasti Canadan 100-vuotisjuhlintaan. CSJ:n laajennetun toimeenpanevan komitean vetoomus laajan yhteistoiminnan hyväksi oli myös hyvin ajankohtainen teko. Kokouksessa todettiin, että ainoastaan kaikkikäsit-tävän yhteistoiminnan avulla voimme kulttuuritoiminnan alalla antaa parhaan mahdollisen panoksen Canadan 100- vuotisjuhlien hyväksi. "Meidän toivomuksemme on", sanotaan kokouksen julkaisemassa vetoomuksessa, "että voisimme suhteellisen pienenä kansallisuusryhmänä antaa niin eheän, arvokkaan ja innoittavan panoksen maamme satavuotisjuhlien vietossa, että kaikki täkäläiset kansalaisemme voisivat olla ylpeitä siitä, ja että ponnistelumme saisi tunnustusta muiltakin canadalaisilta." Tämä on epäilemättä ajankohtainen, rakentava ja ylevä tavoite. Sen saavuttamiseksi mainitussa vetoomuksessa ehdotetaan edelleen: "Onnistumisen avain löytyy yhteistoiminnasta ja määrätietoisesta toiminnasta siinä mielessä, että kysymys ei ole suppeista järjestö- tai ryhmäeduista, vaan kansalaistemme yhteisestä maineesta omana kansallisuusryhmänä, mikä muodostaa kuitenkin saumattoman osan Canadan kansasta." Kysymys onkin vain siitä, voimmeko me kaikissa piireissä nousta ajan ja tarpeitten vaatimalle tasolle, vaan jatkammeko me tämän suuren mahdollisuuden sabotoimiseksi edesvastuutonta ja nurkkakuntalaista sinuttelua ja purnausta?. ' Kaikkien väärinkäsitysten välttämiBeksi lienee paikallaan todeta sitä, että yllämainittuun ajankohtaiseen vetoo- Jnukseen ei sisälly lainkaan sellaista,ajatusta, että minkään järjestön tai ryhmän pitäisi jotenkin "muuttua" tai luopua joistakin omista ohjelmakohteistaan' tai jotakin muuta sellaista. Huolimatta siitä mitä mahdollisia yhteistoimintasopi-niuksia tehtäisiin, kaikilla järjestöillä ja kaikilla ryhmillä olisi sen lisäksi tilaisuus j ärjestää' omia erikoistil^isuuksia j a omia erikoistehtäviä joko oman järjestönsä tai ryhmänsä tai Canadan satavuotisjuhlan hyväksi. Tähän yhteistoimintaesi-tykseen sisältyy ennenkaikkea sellainöi ajatus, että .yhdistettäisiin erikoistapauksissa voimamme, jotta voisimme todella antaa parastamme sanokaamme esimerkin vuoksi jossakin suurjuhlassa joko Torontossa, Sudburyssa, Vancouverissa tai muualla; että emme kieltäisi itseltämme tilaisuutta tulla parhaalla tavalla edustetuksi sellaisissa yhteisissä kansalaistilai-suuksissa, vaan huolehtisimme puolueettomasti siitä että niihin tilaisuuksiin lähetetään yhteisiksi edustajiksemme parhaat musikaaliset voimatj parhaat voimisteluvoimat jne. Täten menetellen saataisiin taatuksi se, että "katkki täkäläiset kansalaisenune voisivat olla ylpeitä" ahtamastamme panokr sesta, ja että "ponnistelumme saisi itunnustusta muiltakin canadalaisilta". Erillisinä ryhminä toimien meidän kulttuuritoimintamme saralla on monenlaisia heikkouksia ja aukkopaikkoja. Mutta jos liitämme kaikki saatavissa olevat kyilt-tuurivoimamme yhteen, silloin meille tulee monessa tapauksessa melkoista valinnan varaa niin määrällisesti kuin laa-duUisestikin. Velkamme edeltäjillemme -r- Canadan esiraivaajille — ja koko Canadalle vaatii meiltä avaramielisyyttä ja päättäväisyyttä sen hyväksi, että voiijune antaa parhaan mahdol-jlisen panoksen Canadan 100-vuotisjuhlien' hjrväksi. Edellämainitussa vetoomuksessa esitetään tämä puoli asiasta seuraavasti: i "Vuosisadan Vaihteessa, sekä sitä ennenjä jälkeen Ca-uadaan tulleet suomalaiset ovat antaneet vaatimattoman, mutta silti arvokkaan panoksen Canadan rakentamiseksi. Maianmieshemme ovat,;iäeneet uranuurtajien eli pioneerien osaa monissa eri tehtävissä. He ovat työskennelleet kaivos-ja metsätyöläjsinä, tehdastyöläisinä, pferheapulaisinä ja toimistotyöläisinä, he ovat raivanneet korpia pelloiksi ja toimineet farmareina. He ovat rakentaneet lukemattomia asuntoja ja monenlaisia muita laitoksia. Täkälais^ kansalaisemme ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että maamme on • nyt kau- Amerikkalaiset uutistoimistot yäit-t& vBt aina siiloin tällöin amerikk»- Idläto äotUaid^ käyttävän Vietna- Missa vaaratonta kyynelkaasua, Joka aiheuttaa vain tilapäisen ja vaarattoman toimintakyvyn menetyk-s^. hiHideil' v&itteideii kanssa ovat ristiriidassa isekä Vietnamin demo- . kraattisen tasavallan tieteellisen tut-t^ iifikotnitean asiaa koskeva selvitys, että amerikkalaislehtien uut:set. Vietnamin itemokraatti%n tasavallan tieteellinen tutkimuskomitea on julkaissut yk^tityfskohtaisen «elvi-iyksea tähän mennessä todetuista myckl^icaasuista ja myrkyUssistä ke miallisista tuotteisto, joita Yhdysvaltain sotavoimat ovat käyttäneet Vietnamissa. Luettelo käsittää kym-ntenen myrkyllistä kemiaHjsta tuotetta sekä kohne myrkyllistä kaasu-lajia.. . • Edelleen on julkaistu.laaja ja yksi tyiskohtainen luettelo paikkakunnista joille näitä myrkkyjä on levitetty, sekä, niiden aiheuttamista tuhoista. Seuraavassa pari esimerkkiä: Joulukuun 7—31 päivänä 1965 levitettiin niitä Ben Tren maakunnassa 5C kylään, joissa myrkytys kohtasi 46,000 ihmistä ja 4,000 hehtaaria viljelyksiä tuhoutui. Joulukuun 20 pnä 1965 sai Can Tha-on maakunnassa myrkytyksen 4,000 henkilöä ja viljelyksiä tuhoutui yli 10,- 000 hehtaaria. Joulukuun 17—30 pnä 1965 saivat Long Tuyenin alueella myrkytyksen useat tuhannet ihmiset jne.' AMERIKKALAISLEHTIEN TDISTUKSIA Samanlaisia todistuksia Yhdysvaltain käyttämien kemikalioiden myr-kyJlisyydestfi ovat esittkneet amerik-kalaiseikhi lehdet. Joulukuun 22 pnä 1965 kirjoitti New York Times: "Vil- 'elysten tuhoaminen on oleellinen osa laajaa ohjehnaa, jonka tarkoituksella on katkaista Vietkongin elintarvikehuollon kaikki lähteet". Uutistoimisto Associated Press ilmoitti tammikuun 2 ja 4 päivinä 1966 mm.: ". . . Amerikkalaiset sotilaat ovat levittäneet voimakasta myrkky kaasua GN: ää laajalle alueelle Bau Train seuduilla . . ." ". . . kenraali William G. Westmoreland oli virallisesti määrännyt käytettäväksi myrkyllisiä kaasuja lokakuussa J965." •Reuterin uutisessa tammikuun 12 p. 1966 kerrottiin seuraava tapaus: ", . . Australialainen aliupseeri Robert Bcvvtell, 24-vuotias ja kotoisin Sydneystä, jnenetti hertkensä tk^ 11 pnä. Hänet surmasivat myrkkykaasut siitä huolimatta, että hänellä oli kaasunaa mari. Hän valmisteli silloin kaasun levittämistä eräällä paikkakunnalla Saigonista luotee-seen. Kaksi hänen avukseen rientänyttä sotilasta sai myös myrkytyksen Ja menetti henkensä ja kuusi sotilasta heidän lisäkseen sai myrkytyksen ja joutui sairaalahoitoon." "MYÖHÄSTYNYT" PUHEENVUORO YHTIÖKOKOUKSEN EDELTÄ Vapauden yhtiökokouksen kynnyksellä jluli mieleeni yhtä ja toista asiaa koskevaa, mutta se kai olisi jäänyt omiksi mietinnöiksi, ellei Vapauden 12 päivän numerossa olisi päivän pakinassa kosketeltu lehden kuvapalvelua ja vähän muutakin. (Tämä kirje saapui siksi myöhään ettei sitä saatu julkisuuteen yhtiökokouksen edellä — Toim.) On mielestäni hyvä, että lukijat kiinnittävät huomiota lehden sisäl' töön ja sanovat siitä sanottavansa, mutta toisinaan ovat muistutuksetkin sitä laatua, että niistäkin voidaan e.sittää muistutuksia. Ottaen huomioon 2—.3 vuotta vallinnut toi mittajaapula lehden toimituksessa, on monesti ihmeellistä, että he saavat lehden ollenkaan ulos. Mitä lehden sisältöön tulee niin allekirjoittaneen mielestä Vapaus-pienenä lehtenä käsittelee monipuolisesti asioita ja tuo lukijoille tietoja, joita -jokainen kehittynyt työläinen mielenkiinnolla lukee ja seuraa. Lehti on selvittänyt lukijollr leen ja kansalaisilleen vanhuuden-eläkeasioita,: samoin sairaalavakuutuksen tarpellisuuden, ja julkaissut viimeksi Ontarion .sairasvakuutuslain tärkeimmät kohdat. Lehti an taa kysyttäessä tietoja helpommista lainopillisista kysymyksLstä kuten perintö ym. seikoista maksutta. Etusivulla näemme kansainväliset ja kansalliset päivän tapahtumat aina Gerdan edesottamuksista suruUi-seen ja pahamaineiseen Vietnamin sotaan asti. Kuvapalvelu, josta oli kysymys yllämainitussa päivän pakinassa ei kai kaikkia tyydytä. Mutta mikä on asia, mistä me kaikin ajattelemme samalla tavalla? Mielestäni siinä on joitakin poliittisia piirroksia joissa taiteilija on muutamalla kynän vedolla ja sattuvalla selostuksella tuonut katseltavaksemme tapahtumia, joitä ei pitkillä selostuksilla olisi voinut sen paremmin ilmaista. Ainainen rahapula tietenkin vaikuttaa suurimmalta osalta lehtemme kuvapalvelunkin puutteellisuuteen, mutta olevia oloja ymmärtäen me voimme selvitä vaikeimmistakin tilanteista, vaikka ne eivät aina vastaa kaan meidän kaikkien mielipiteitä ja katsomuksia. Tekisi mieleni lopulta ojentaa kukkia Vapauden toimitukselle ja toimittajille, jotka kaikista vastuksista huolimatta (ja Hiin on ollut) saavat lehden ilmestymään määräaikana ja välittävät lukijoille uutiset päivän tapahtumista sekä meitä työläisiä koskevista tärkeistä. tapahtiK mistä. --Vapauden lukija, Sudbury. KRITIIKKIÄ AMERIKKA-LAISLEHDESSÄ New York. — New York Po-it-lehti on toimitusartikkelissaan tuominnut USAn sotavoimien harjoittaman myrkkykaasujen käytön Etelä-Vietnamissa. Vastatessaan eräälle puolustusvoimien viralliselle edustajalle, joka oli yrittänyt puolustella kaasujen käyttöä siilä.etfä Amerikan armeija muka käyttää vain "vanhanaikaista" kyy' nelkasua, toimitusartikkelin kirjoittaja toteaa: ''Emme tunne oloamme helpommaksi tämän selityksen johdosta. Pelkästään se seikka, että I:^asuja käytekään, tympäisee meitä." Kaasujen käyttö Vietnamissa aiheutti viime vuonna runsaayti vastalaiV seita kautta maailman. Todisteet siitä; i että Vietnamissa käytettäisiin "ei kuolettavaa" kaasua ja että sen käyttö eräissä sotatilanteissa oli muka ollut luonteeltaan "hu^ maar.ia", tulivat kumotuiksi, sillä minkä tahansa kaasun käyttö muodostaa varallisen ja kohtalokkaan ennnl: kotapauksen kuolettavien myrkkyK..a-; sujen käytölle, lehti kirjoittaa. ~ Se ?cikka, että kaasujen käyttö r.telä- Vietnamissa on jälleen annettu taisie-luyksikköiden komentajien harkinnan varaan, on kaksinkertaista mielttlö myyttä, toteaa New York Post. Pastori moitti Edmonton. — Nuori ja sievä per-heenemäntä aiheutti kiistelyä tiiSllä keski-Oklahoman yhdyskunnassa esiintyessään kaksiosaisessa uim£^puvus$a hiotiikkea leikatessaan kotinsa edus taita. Maria Hood, 21-vuotJas periieen-emäntä sai .sc^imattomasta esiintymisestään kirjallisen paheksumisen, Jonka oli allekirjoittanut hänen viisi naa-. puriaan. Jack L. Smith, 30 vuotias pastori mihinkään lahkoon kuulumattomasta kirkosta, ja joka oli yitsi noista paheksumisen allekirjoittajista, sanoi; "Jos hän haluaa pukeutua uimapukuun uidessaan, se on hyvä ja oikein. Se on oikea paikka sille. Se ol( vair. mcstani ja minusta inhoittavaa." Länsi-Saksan ''vapauslaki'' ^ provokaatio Viidakko elää Omistettu Etelä-Vietnamin sisseille Kas, viidakko elää yhä, vaik' veri tahraa lehvät, pensaat, maan—• ja lintuin laulun heUckäilyä tuhansia surma-asein raastetaan. Siel' elää kansa rauhaa rakastava, mi tahtois kotejansa kohentaa; on työtään, vapauttaan arvostava ja tahtois kansain rauhaa rakentaa. Vaan käsin verisin sen rannikolle ryömii nyt "sivistyksen takavartijat" . ja sunna-aseinensa mielii tuhota maan ja kansan uijahan. Kas,viidakko elää yhä, vaik veri tahraa lehvät, pensaat, maan — ja "sivistyksen pylväs pyhä" 'sier turhaan tuhlaa rafaamahtiaan. N . W . Berliini. — Erikoislaki, Jota Länsi Saksan liittopäivien puolueet parhaillaan laativat Länsi-Saksan - sosdem. puolueen ja Itä-Saksan sos. yhtenäi-syyspuolueen puhujanvaihtoa varten, näytiää itse asiassa muodostavan uuden esteen tilaisuuksien järjestämiselle; Laki nimittäin perustuu sille Länsi- Saksan hallituksen edustamalle teesille, että Länsi-Saksan lait pätevät Itä-Saksan kansalaisiin ja yleensä vuo den 1937 Saksan rajojen puitteissa. Kaavaillun erikoislain sisältönä olisi määräys, että yhtenäisyyspuolueen pu hujat "vapautettaisiin määrätyksi ajaksi Saksan oikeuslaitoksen tuomiovallan alaisuudesta". Itä-Saksan tahol ta on Jyrkästi torjuttu tälle käsitykselle perustuvat .suunnitelmat diskriminoivina ja törkeän loukkaavina sen kansalaisia kohtaan. Sosialistisen y h t e näisyy.spuolueen päälehti Neues Deutschland sanoo pääkirjoituksessaan, . että tällainen jLänsi-Saksan kristillisdemokraattien esittämä laki on kaikkia lähentymis-pyrkimyksiä vastaan suunnattu provo kaatio ja että sen hyväksyminen merkitsisi Länsi-Saksan aggressiivisten ja revanshia haluavien voimien pyrkimysten edistämistä. Niin kauan kuin Länsi-Saksan re-vanshistiset "oikeusperiaatteet" uh kaavat . DDRn yhtenäisyyspuolueen (SER) toimitsijoita Ja muita Itä-Saksan puolueita ja järjestöjä ei voi olla puhettakaan siitä, että edellytykset puhuja vaihdolle ovat olemassa. Tärkeintä Länsi-Saksan sosdem puolueelle tällä hetkellä, jatkaa Neues Deutsch-uand, on taistella demokraattisten oikeusperiaatteiden luomiseksi Länsi- Saksaan. Itä-Saksan hallitus osoitti Länsi- Saksan hallitukselle vastalauseen sen johdosta, että se suunnitellun puhuja-varhdon yhteydessä mielivaltaisesti ulottaa lainsäädäntönsä sovellutusalueen muiden valtioiden rajojen sisäpuolelle. Lausunnossa vaaditaan tämän kansainvälisen oikeuden Ja YKn peruskirjan vastaisen käytännön sekä kylmän sodan lietsomiseksi syntyneiden lakien ja määräysten kumoamista Länsi-Sak.san rikoslain lisäksi, jolla sos' yhtenäisyyspuolueen puhujia nyt on uhattu, on DDRn kansalaisia vainottu erityisesti "valtion vaarantamisesta" annetulla lailla. Josta DDRn hallituksen vastalauseessa on puhe.- Tämä laki säädettiin kiireisesti Korean sodan aikana kommunisteja ja yleensä vasemmistoa vastaan. Eräiden arvioiden mukaan ainakin 150,000 'hehkllöa~sekä"!itä- että länsisaksalaisia on joutunut' tämän lain perusteella mielivallan Ja vainojen kohteeksi. V. 1956 tapahtuneen kommunistisen puolueen kiellon Jälkeen Julistettiin myös DDRn yhtenäisyyspuolue Jä useimmat muut DDRn yhteiskunnalliset Järjestöt "perustuslain vastaisiksi yhdisLyk-stksi". Mitä muut sanovat ASS:n L A U S U N T O RUSKIN SU09II-VIE|IAILUSTA ., Akateemisen Sosialistiseuran Johtokunta käsitteli kokouksessaan toukokuun 10. päivänä Yhdysvaltain interventiota Vietnamissa ja siihen liittyen Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin suunniteltua Suomen vierailua ja totesi: •Suomen kaltaiselle-pienelle itsemääräysoikeuttaan kunnioittavalle maalle «i ole eduksi Yhdysvaltain nykyisen Vietnamin politiikan - vuokäl ottaa vastaan sellaisen valtion ulkoministeriä, jonka ulkopolitiikkaan kuuluu toisten pienten kansojen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen. Kansojen itsemääräämisoikeuteen keveästi suhtautuvat porvaril^s^t piirit; porvarillinen J9 ns', riippumaton lehdistö pyrkivät esittämSän Yhdysvaltain intervention Vietnamissa 'suurvaltojen välisenä ristiriitana', jossa Vietnamin kansan itsenäisyystahdolla ei olisi mitääar-tekemistä. Tällaista tekopyhyyttä ei voida ottaa todesta, sillä Vietnamin .kansa ei ole.niin altruistista, että se taistelisi jonkin muun valtion etujen puolesta. Puheet suurvaltojen välisistä ristiriidoista ovat tarkoitetut peittämään heidän ajattelunsa yksipuolisuutta sillä kuinka voi olla mahdollista, että Talvisota oli' Submen riippumattomuussota, mutta Vietnamin kansan riippumattomuustaisteUissa on kysymyksessä 'suurvaltcjen välinen ristiriita'. . . . Olemme valmiit toivottamaan ulkoministerj^ Ruskin leryetul-~ leeksi Suomeen heti kun Yhdysvallat on poistanut joukkonsa Vietnamista, Santo Domingosta ja kaikista maista, joissa ne ovat estämässä kansoja käyttämästä itsemääräämisoikeuttaan." — Akateeminen Sosialistisenra, johtokunta. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniininiiiiifniiniiiiiiHtfiiififtiiuiHiiiiiHiiiiiiHiiiiiH Itä-Saksan teollisuusihme enslantilaisin silmin Länsisaksalaisen Bad Godesber-gln sosiaalinen tutkimustoimisto on suori .tanut tutkimuksen, miten hyvin asukkaat tuntevat, missä Liittotasavalta oikein sijaitsee ja mitkä ovat sen rajat. Tutkimuksessa todettiin Mäh osalta, että 70% tiesi Länsi-Saksalia olevan yhteisen rar jan Saksan Demokraattisen tasaval: lan ja Tshekkoslovakian kanssa. Joka toinen tiesi, että myö3 Itävalta on maan välitön naapuri. 30'/r oli tietävinään, että yhteinen raja on välittömästi Puolan kanssa. 7% oli sitä mieltä, että Neuvostoliitto oli Länsi-Saksan välitön naapuri. Kovin hyvää maantiedon arvosanaa länsisaksalaisille maantiedostaan ei voida antaa. Tämä maantieteen tuntemjitto-muus ei nyt sinänsä ole yllättävä eikä vahingollinen eikä edes vaa^ rallinenkaan. Paljon pahempi on se, että länsisaksalaisilla ei ole käytettävissään Itä-Saksan taloudellisista ja sosiaalisista oloista muuta kuin Bonnin hallituksen johtama ja miltei koko lehdistön levittämä kauhukuva, jonka mukaan koko Itä-Saksa on vain jokin takapajuinen "Hinter-land '.Ja Bonnin propagandan mukaan Läiisi-Saksan olisi vapautettava tämä "miehitysalue" tarpeen vaatiessa vaikka väkivalloin. Tällaista käsitystä porvarillinen lehdistö on ntyös meillä kaikin tavoin pyrkinyt levittämään. Sen sijaan useissa länsimaissa on paljon selvempi käsitys Saksan demokraattisesta tasavallasta ja nimenomaan siellä tapahtuneesta valtavasta taloudellisesta noususta. Bonnin propagandistit ovat ehtimiseen korostaneet Itä-Saksan takapajuista tilaa nimenomaan taloudellisen kehityksen ja elintason kannalta katsottuna. Ehtimiseen levitetään juttuja, että itäsaksalaisilta puuttuu milloin mitäkin tavaroita nimenomaan jokapäiväisiä kulutustavaroita. Liittokansleri Er-hard on niin ikään ollut todistelemassa, miten merkityksetöntä ja pientä maksojen keskeinen kauppa on muka siitä syystä, että Itä-Saksalla ei ole mitä myydä. Poikkeuksen muodostavat länsisaksalaiset liike- ja teollisuusmiehet, jotka tuntevat tosiasiat ja jotka osin pelolla ja osin kateudella seuraavat, miten miiut läosivallat toisaalta valtaavat markkinoita ja miten toisaalta itäsaksalaiset saavuttavat menestystä länsimarkkinoilla. Tosiasiahan on, että DDR on kohonnut 16 vuodessa kahdeksannelle tilalle maailman teollisuustilastossa ja maailmankaupassa niin ikään 8. tilalle. DDR on luonut taloudellisen mahtiaseinan-sa miltei tyhjästä ja ilman Marshall-dollareita; Ja todellisuudessa DDR on Länsi-Saksan suurin ei-kapitalis-tinen kauppakumppani. Englantilaisen Financial Timesin kirjeenvaihtaja'on tehnyt tutustumiskäynnin DDR:6sä. Kirjeenvaihtaja ei suinkaan hyväksy Itä-Saksan yhteiskunnallista ja taloudellista järjestelmää mutta hän ei ' ole myöskään sulkenut silmiään tosiasioilta ,joista poimimme "seuraavassa muutamia. Itä-Saksa ei tee enää harmaata ja lamauttavaa vaikutusta, kuten muutama vuosi sitten. Lukuisat rakennukset ovat tyypillisesti saksalaisia, mutta hyvin suunniteltuja, .ia nykyaikaisia. Väestö on pukeutunut kohtuullisen: hyvin.' Elintarvikkeiden ja vaatteiden hinnat ovat samaa tasoa kuin LÄnsi- Euroopan maissa. Sellaiset ^otteet (mm. kahvi ja appelsiini), jotjca vaativat ulkomaan valuuttaa, ovat korkeahintaisempia. Autojen, hinnat ovat korkeat ja saanti pitkän odotusajan takana; Kotitalouskoneet sen sijaan ovat halpoja. Paikat ve-: .ävät vertoja länsimaiden- teolli-suustytöläisten palkoille ja naisilla on paljon helpompi saada itselleen sopivaa työtä kuin lännen kanssasisarten. Vuokrat ovat alhaiset (2 huoneen, ja . keittiön . huoneiston vuokra on 3 puntaa 10 shillingiä eli vähän yli 10 dollaria). Terveydeh-hoito ja opetus ovat ilmaiset. Työläisperheiden lasten osuus yliopistossa opiskelevista on suhteellisesti paljon suurempi kuin LSBsl'Stfc-sassa. — Libra. Hiihtosauva pojan päähän Port Arthur. — Hiihtosauva, Jonka-nähtävästi heitti joku pojistaj lensi lO-vuotiaan Jack Stewartin pääkalloon hänen leikkiessään toisten poikien kanssa kotinsa lähellä. Jack, mr. Ja mrs. Clifford Stewar-tin poika, vietiin Port Arthurin General sairaalaan hiihtosauvan edelleen-, kin ollessa hänen päänsä takaosassa. Leikkauksen Jälkeen hänen tilansa sanottiin olevan tyydyttävän. Tilatkaa Vapaus! PÄIVÄN PAKINA TEKOPYHYYDEN KUKKIA paremmiksi canadalaisilars^-^J^ kulttuuriperrnteideimme v a a 1 i misen vuoksi ovat tässä maassa syntyneet ja ^ kasvaneet sukupolvet tunteneet itsen-niimpi, rikkaampi ja viihtyifiättipi asumpaikka, mitä se cli sä muiden kansalaisten rinnalla tasa- • •• • arvoisiksi canadalaisiksi, joilla on kuöieniattomia kulttuuriaarteita Ja kunniakkaita kansallisperinteitä . . ." Tässä mielessä meidän kaiickien pi- . täisi osallistua Canadan 100-vuotisjuh-licn viettoon. Ja siinä ylevässä tavoitteessa Jää toisarvoiset kiistakysymyk esim. vuosisadan vaihteessa. "Ja rakentaessaan tätä maata, jota he oppiva-t rak^sta- ;inäan ja kunnioittamaan uutena kotimaana/kut^n sanonta kuuluu, täkäläiset kansalaisemme muodostivat keskuuteensa , luiat yhdyssiteet, jotka ovat vieläkin vailmttamassa, ; , "Kunnioittaen kansallisia kulttuiiripfiriftteitaäii, täkäläiset kajisalalsemme ovat saaneet tunnustusta .suoMÄemakah-' «e^.P'"»»" mitättömyyteensä, jos to- tr"^?"^^ Canadassa; ja nim'ri»«rat..«Ha tain ^ . t t i v ' : : ^ » " ^ ^ ! ^ ; ^ .ehka joistakin ttintuu, se on auttanut meidät k^ittymään iavuodcn aikana. ' ^ Tekopyhyys on, kuten tiedämme, vissinlaista farisealaista omahyväisyyttä. Yksilöstä puhuen tekopyhä on muka viaton kuin pulmunen, mutta asiallisesti vilpillinen ja teeskentelevä. Teko.nyhä on yksilönä huj;skas-telija ja llehakoitsija. Tällaisia tekohurskaita moraa-linvartifoita on Jegioittain ja monta eri sorttia meidän iuomakun-nan kruunujen keskuudessa" —- ja-mikäli he "uskollaan autuaaksi tulevat", niin lykkyä tykö vaan. Mutta kaikista tekopyhistä suurin hurskastelija on tällä kertaa kuitenkin Yhdysvaltain imperialismi. Kaikki sen rumimmatkin konnuudet suoritetaan muka ylevien ja korkeitten päämäärien saavut tamiseksi. Maan edustajat selitinvät ulkomailla, että heillä vallitsee malli-demokratia kotimaassa, vaikka 20,000,000 neekeriä — intiaaneista puhumattakaan — elää vieläkin miltei henklorjicn lailla alospai-netussa asemassa. Joka kerta I kun Yhdysvallat lähettää hyökkäys- tai rankalsu-joukkojaan ylläpitämään jotakin mätää dlktatuurikomentoa —- olkoon sitten kysymys Kongosta. Koreasta, Vietnamista. Guatemalasta, Dominikaanisesta tasavallasta tai mistä muusta maasta tahansa, tämä pikkukansojen sisäisiin asioihin sekaantuminen tapahtuu muka kokonaan epäitsekkäässä .ia läpeensä yleviä aatteita-"" edistävässä mielessä. Mutta mikä on todellisuus? Puhukaamme tässä suulla suuremmalla eli lainaamalla "Canadian Transportista" (tammik. 1 p. 1966) seuraavaa: Huomioiden Yhdysvaltain sotilaalliset seikkailut eri puolilla maailmaa, me emme voi olla aprikoimatta, missä määrässä niiden tarkoituksena on suojella Yhdysvaltain liikemiesten etuja? Käytetäänkö koko sitä sotilaallista mahtia demokratian edistämiseksi (Amerikan malliin), tai onko tarkoitus saada maailma tui*vallisek-si Yhdysvaltain erinäisille öljy-, hedelmä- ja sokeritehtaille? Jos otaksutaan, että moiset aatokset ova terneille sopimattomia, huomioikaamme seuraavat tosiasiat. — CIA (Yhdysvaltain keskus-vakoilujärjestö) järjesti v. 1953 Kermit Rooseveltin johdolla Iranissa kapinan, minkä perusteella pääministeri Mossadeghin tilalle tuli toisessa maailmansodassa natsien kollaboraattorina toiminut kenranli Zahedi, joka nopeasti allekirjoitti hyvin antor liaan sopimuksen Gulf Oil Corporationin kanssa. Kermit Roosevelt tuli myöhemmin Gulf Oilin varapresidentiksi. : — Vuonna 1954 CIA järjesU ' presidentti ^Arbenzin kukistamisen Guatemalassa pian sen jälkeen kun hän oli ilmoittanut aiko-muksestan kansallistaa osan United Frait Co. plantaasheista Guatemalassa. CIA:n tämän operation johtajana oli kenraali Walter Be-dell Smith. Vajaan vuoden kuluttua siitä S*mith liittyi United Fruit yhtiön johtokuntaan. — Viime vuonna Yhdysvallat-sekaantui Dominikaanisen tasavallan asioihin sen jälkeen kun Amerikan Valtojen järjestössä USAn lähettiläänä toimiva Ells-worth Bunker Jr., joka sivumennen sanoen on myös National Su-gar Refining yhtiön johtokunnan jäsenj oli antanut asianomaisia neuvoja presidentti. Johnsonille. Toiset, joiden neuvot vaikuttivat siinä asiassa presidentti Johnsoniin, olivat seuraavat: Abe For-tas. Dominikaanisesta tasavallasta melassia tuottavan Duerest yhtiön johtokimnan jäsen, ja saman johtokunnan . puheenjohtaja Adolf Berle. Luonnollisesti nämä kaikki tapaukset saattavat olla yhteensattumia. Mutt:i se vaikuttaa ratkaisevasti meidän herkkäuskoisuuteemme. USAn vetäessä nyt noin 50,000 miestä kuukausittain asevoimien-sa palvelukseen, tuleejpian se hetki, jolloin kaikki Yhdysvaltain so-taohjelmaa vastustaneet nuoret on lähetetty Vietnamiin. Näin "Canadian Transport". Kokemuksesta tiedämme, etta tekopyhät yksilöt, jotka liehitte-levät toisia uskomaan, että he ovat muka parempia kuin tavalliset syntiset, paljastavat itsensä joko enemmin tai myöhemmin. Meidän harkittu käsityksemme on myös se, että aika tulee, jolloin Yhdysvaltain imperialismin tekopyhyys tulee lopullisesti paljastetuksi. Yksilökansalaisten elämänmah-dollisuuksien ja koko maailmanrauhan kannalta on tietenkin sitä parempi mitä perusteellisemmin työskennellään moisen tekopyhyyden paljastamiseksi'ja hävittämiseksi, — Känsäkoura. v
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 19, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-05-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660519 |
Description
Title | 1966-05-19-02 |
OCR text | Sivii 2 Torstaina, toukok 19 p. —. Thursday, May 19,1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) EstabllBhed Nov. 6, 1917 EDiTOR:W. E K L U N D MANAOER; E. S U K S I T E L E P H O N E ; O F F I C E A N D E D I T Ö R I A L 674..-»2«4 Published thrloe weekl;: TuefidsiyS) Tl^ursdtiys ajod Saturdäyk 1^ l^ajMiUS Publishing Co. Limited, 100-102 £lm St. >We8t, Sudbury. Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 Advertlslng rates upon appUcatlon, trahsl&tlon, fr0D of dur^. Authorized as seoond class :jnaU by the Post Otfi&e Oejjartment. Ottawa, and Cor payment of postage in oash; ;Mfmb«?r of rhc CANADIAN LANGUÄGEPRESS Canadassa: 1 vk. W.0O. 6 kk. $4.75 ' U^^ 1 vk. $10.00. 6 kk. $».26 - 3 kk. 2.75 Sublnessa: 1 vk. lOJb. 6 kk. 8.75 USA KÄYTTÄÄ SODASSA 13 UJIA MYRKKYÄ Canadan lOO-vuotispäivästä Viikon vaihteessa Sudburyssa pidetty CSJ:n laajennettu. -tpfcn kokous — ja samassa yhteydessä pidetty Vapaus kus^ tannusyhtiön vuosikokous — teki mielestäiiime oikein hyvän aloitteen esittäessään; että täkäläisten kansalaistemme tulisi ryhtyä hetikbhtaisesti valmistelemaan osallistumista Ganadan satavuotisjuhlien viettoon ja antaa ensi vuonna mahdollisimman hyvän panoksen tämän maan suuren juhlavuoden onnistumisen hyväksi. Aikaa ei ole todellakaan yhtään hukattavissa jos mielimme parastamme antaa satavuotisjuhlinnan hyväksi Canadan satavuotisjuhlaa viötetään rnonella eri tavalla koko tulevan vuoden ajan, samoin kuin esimerkiksi Suomessa vietetään maan itsenäistymisen 50-vuotisjuhlaa tammikuusta alkaen joulukuun 31 päivään asti. Tältä pohjalta katsoen tä^ kalaisten kansalaistemme osallistuminen Canadan 100-vuo-tisjuhlien viettoon voi saada useita erilaisia muotoja, alkaen omassa keskuudessamme pidettävistä juhlista ja paättyeh aina Expo 67:n yhteydessä järjestettäviin juhlallisuuksiin osallistumiseen. Ensi vuonna vietettävä Liitto-, laulu-Ja soittojuhla järjestetään maamme satavuotisjuhlien merkeissä samoin kuin täkäläisten kansalaistemme vanhimman lehden, Vapauden 50-vuotisjuhlinta yhtyy saumattomasti Canadan 100-vuotisjuhlintaan. CSJ:n laajennetun toimeenpanevan komitean vetoomus laajan yhteistoiminnan hyväksi oli myös hyvin ajankohtainen teko. Kokouksessa todettiin, että ainoastaan kaikkikäsit-tävän yhteistoiminnan avulla voimme kulttuuritoiminnan alalla antaa parhaan mahdollisen panoksen Canadan 100- vuotisjuhlien hyväksi. "Meidän toivomuksemme on", sanotaan kokouksen julkaisemassa vetoomuksessa, "että voisimme suhteellisen pienenä kansallisuusryhmänä antaa niin eheän, arvokkaan ja innoittavan panoksen maamme satavuotisjuhlien vietossa, että kaikki täkäläiset kansalaisemme voisivat olla ylpeitä siitä, ja että ponnistelumme saisi tunnustusta muiltakin canadalaisilta." Tämä on epäilemättä ajankohtainen, rakentava ja ylevä tavoite. Sen saavuttamiseksi mainitussa vetoomuksessa ehdotetaan edelleen: "Onnistumisen avain löytyy yhteistoiminnasta ja määrätietoisesta toiminnasta siinä mielessä, että kysymys ei ole suppeista järjestö- tai ryhmäeduista, vaan kansalaistemme yhteisestä maineesta omana kansallisuusryhmänä, mikä muodostaa kuitenkin saumattoman osan Canadan kansasta." Kysymys onkin vain siitä, voimmeko me kaikissa piireissä nousta ajan ja tarpeitten vaatimalle tasolle, vaan jatkammeko me tämän suuren mahdollisuuden sabotoimiseksi edesvastuutonta ja nurkkakuntalaista sinuttelua ja purnausta?. ' Kaikkien väärinkäsitysten välttämiBeksi lienee paikallaan todeta sitä, että yllämainittuun ajankohtaiseen vetoo- Jnukseen ei sisälly lainkaan sellaista,ajatusta, että minkään järjestön tai ryhmän pitäisi jotenkin "muuttua" tai luopua joistakin omista ohjelmakohteistaan' tai jotakin muuta sellaista. Huolimatta siitä mitä mahdollisia yhteistoimintasopi-niuksia tehtäisiin, kaikilla järjestöillä ja kaikilla ryhmillä olisi sen lisäksi tilaisuus j ärjestää' omia erikoistil^isuuksia j a omia erikoistehtäviä joko oman järjestönsä tai ryhmänsä tai Canadan satavuotisjuhlan hyväksi. Tähän yhteistoimintaesi-tykseen sisältyy ennenkaikkea sellainöi ajatus, että .yhdistettäisiin erikoistapauksissa voimamme, jotta voisimme todella antaa parastamme sanokaamme esimerkin vuoksi jossakin suurjuhlassa joko Torontossa, Sudburyssa, Vancouverissa tai muualla; että emme kieltäisi itseltämme tilaisuutta tulla parhaalla tavalla edustetuksi sellaisissa yhteisissä kansalaistilai-suuksissa, vaan huolehtisimme puolueettomasti siitä että niihin tilaisuuksiin lähetetään yhteisiksi edustajiksemme parhaat musikaaliset voimatj parhaat voimisteluvoimat jne. Täten menetellen saataisiin taatuksi se, että "katkki täkäläiset kansalaisenune voisivat olla ylpeitä" ahtamastamme panokr sesta, ja että "ponnistelumme saisi itunnustusta muiltakin canadalaisilta". Erillisinä ryhminä toimien meidän kulttuuritoimintamme saralla on monenlaisia heikkouksia ja aukkopaikkoja. Mutta jos liitämme kaikki saatavissa olevat kyilt-tuurivoimamme yhteen, silloin meille tulee monessa tapauksessa melkoista valinnan varaa niin määrällisesti kuin laa-duUisestikin. Velkamme edeltäjillemme -r- Canadan esiraivaajille — ja koko Canadalle vaatii meiltä avaramielisyyttä ja päättäväisyyttä sen hyväksi, että voiijune antaa parhaan mahdol-jlisen panoksen Canadan 100-vuotisjuhlien' hjrväksi. Edellämainitussa vetoomuksessa esitetään tämä puoli asiasta seuraavasti: i "Vuosisadan Vaihteessa, sekä sitä ennenjä jälkeen Ca-uadaan tulleet suomalaiset ovat antaneet vaatimattoman, mutta silti arvokkaan panoksen Canadan rakentamiseksi. Maianmieshemme ovat,;iäeneet uranuurtajien eli pioneerien osaa monissa eri tehtävissä. He ovat työskennelleet kaivos-ja metsätyöläjsinä, tehdastyöläisinä, pferheapulaisinä ja toimistotyöläisinä, he ovat raivanneet korpia pelloiksi ja toimineet farmareina. He ovat rakentaneet lukemattomia asuntoja ja monenlaisia muita laitoksia. Täkälais^ kansalaisemme ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että maamme on • nyt kau- Amerikkalaiset uutistoimistot yäit-t& vBt aina siiloin tällöin amerikk»- Idläto äotUaid^ käyttävän Vietna- Missa vaaratonta kyynelkaasua, Joka aiheuttaa vain tilapäisen ja vaarattoman toimintakyvyn menetyk-s^. hiHideil' v&itteideii kanssa ovat ristiriidassa isekä Vietnamin demo- . kraattisen tasavallan tieteellisen tut-t^ iifikotnitean asiaa koskeva selvitys, että amerikkalaislehtien uut:set. Vietnamin itemokraatti%n tasavallan tieteellinen tutkimuskomitea on julkaissut yk^tityfskohtaisen «elvi-iyksea tähän mennessä todetuista myckl^icaasuista ja myrkyUssistä ke miallisista tuotteisto, joita Yhdysvaltain sotavoimat ovat käyttäneet Vietnamissa. Luettelo käsittää kym-ntenen myrkyllistä kemiaHjsta tuotetta sekä kohne myrkyllistä kaasu-lajia.. . • Edelleen on julkaistu.laaja ja yksi tyiskohtainen luettelo paikkakunnista joille näitä myrkkyjä on levitetty, sekä, niiden aiheuttamista tuhoista. Seuraavassa pari esimerkkiä: Joulukuun 7—31 päivänä 1965 levitettiin niitä Ben Tren maakunnassa 5C kylään, joissa myrkytys kohtasi 46,000 ihmistä ja 4,000 hehtaaria viljelyksiä tuhoutui. Joulukuun 20 pnä 1965 sai Can Tha-on maakunnassa myrkytyksen 4,000 henkilöä ja viljelyksiä tuhoutui yli 10,- 000 hehtaaria. Joulukuun 17—30 pnä 1965 saivat Long Tuyenin alueella myrkytyksen useat tuhannet ihmiset jne.' AMERIKKALAISLEHTIEN TDISTUKSIA Samanlaisia todistuksia Yhdysvaltain käyttämien kemikalioiden myr-kyJlisyydestfi ovat esittkneet amerik-kalaiseikhi lehdet. Joulukuun 22 pnä 1965 kirjoitti New York Times: "Vil- 'elysten tuhoaminen on oleellinen osa laajaa ohjehnaa, jonka tarkoituksella on katkaista Vietkongin elintarvikehuollon kaikki lähteet". Uutistoimisto Associated Press ilmoitti tammikuun 2 ja 4 päivinä 1966 mm.: ". . . Amerikkalaiset sotilaat ovat levittäneet voimakasta myrkky kaasua GN: ää laajalle alueelle Bau Train seuduilla . . ." ". . . kenraali William G. Westmoreland oli virallisesti määrännyt käytettäväksi myrkyllisiä kaasuja lokakuussa J965." •Reuterin uutisessa tammikuun 12 p. 1966 kerrottiin seuraava tapaus: ", . . Australialainen aliupseeri Robert Bcvvtell, 24-vuotias ja kotoisin Sydneystä, jnenetti hertkensä tk^ 11 pnä. Hänet surmasivat myrkkykaasut siitä huolimatta, että hänellä oli kaasunaa mari. Hän valmisteli silloin kaasun levittämistä eräällä paikkakunnalla Saigonista luotee-seen. Kaksi hänen avukseen rientänyttä sotilasta sai myös myrkytyksen Ja menetti henkensä ja kuusi sotilasta heidän lisäkseen sai myrkytyksen ja joutui sairaalahoitoon." "MYÖHÄSTYNYT" PUHEENVUORO YHTIÖKOKOUKSEN EDELTÄ Vapauden yhtiökokouksen kynnyksellä jluli mieleeni yhtä ja toista asiaa koskevaa, mutta se kai olisi jäänyt omiksi mietinnöiksi, ellei Vapauden 12 päivän numerossa olisi päivän pakinassa kosketeltu lehden kuvapalvelua ja vähän muutakin. (Tämä kirje saapui siksi myöhään ettei sitä saatu julkisuuteen yhtiökokouksen edellä — Toim.) On mielestäni hyvä, että lukijat kiinnittävät huomiota lehden sisäl' töön ja sanovat siitä sanottavansa, mutta toisinaan ovat muistutuksetkin sitä laatua, että niistäkin voidaan e.sittää muistutuksia. Ottaen huomioon 2—.3 vuotta vallinnut toi mittajaapula lehden toimituksessa, on monesti ihmeellistä, että he saavat lehden ollenkaan ulos. Mitä lehden sisältöön tulee niin allekirjoittaneen mielestä Vapaus-pienenä lehtenä käsittelee monipuolisesti asioita ja tuo lukijoille tietoja, joita -jokainen kehittynyt työläinen mielenkiinnolla lukee ja seuraa. Lehti on selvittänyt lukijollr leen ja kansalaisilleen vanhuuden-eläkeasioita,: samoin sairaalavakuutuksen tarpellisuuden, ja julkaissut viimeksi Ontarion .sairasvakuutuslain tärkeimmät kohdat. Lehti an taa kysyttäessä tietoja helpommista lainopillisista kysymyksLstä kuten perintö ym. seikoista maksutta. Etusivulla näemme kansainväliset ja kansalliset päivän tapahtumat aina Gerdan edesottamuksista suruUi-seen ja pahamaineiseen Vietnamin sotaan asti. Kuvapalvelu, josta oli kysymys yllämainitussa päivän pakinassa ei kai kaikkia tyydytä. Mutta mikä on asia, mistä me kaikin ajattelemme samalla tavalla? Mielestäni siinä on joitakin poliittisia piirroksia joissa taiteilija on muutamalla kynän vedolla ja sattuvalla selostuksella tuonut katseltavaksemme tapahtumia, joitä ei pitkillä selostuksilla olisi voinut sen paremmin ilmaista. Ainainen rahapula tietenkin vaikuttaa suurimmalta osalta lehtemme kuvapalvelunkin puutteellisuuteen, mutta olevia oloja ymmärtäen me voimme selvitä vaikeimmistakin tilanteista, vaikka ne eivät aina vastaa kaan meidän kaikkien mielipiteitä ja katsomuksia. Tekisi mieleni lopulta ojentaa kukkia Vapauden toimitukselle ja toimittajille, jotka kaikista vastuksista huolimatta (ja Hiin on ollut) saavat lehden ilmestymään määräaikana ja välittävät lukijoille uutiset päivän tapahtumista sekä meitä työläisiä koskevista tärkeistä. tapahtiK mistä. --Vapauden lukija, Sudbury. KRITIIKKIÄ AMERIKKA-LAISLEHDESSÄ New York. — New York Po-it-lehti on toimitusartikkelissaan tuominnut USAn sotavoimien harjoittaman myrkkykaasujen käytön Etelä-Vietnamissa. Vastatessaan eräälle puolustusvoimien viralliselle edustajalle, joka oli yrittänyt puolustella kaasujen käyttöä siilä.etfä Amerikan armeija muka käyttää vain "vanhanaikaista" kyy' nelkasua, toimitusartikkelin kirjoittaja toteaa: ''Emme tunne oloamme helpommaksi tämän selityksen johdosta. Pelkästään se seikka, että I:^asuja käytekään, tympäisee meitä." Kaasujen käyttö Vietnamissa aiheutti viime vuonna runsaayti vastalaiV seita kautta maailman. Todisteet siitä; i että Vietnamissa käytettäisiin "ei kuolettavaa" kaasua ja että sen käyttö eräissä sotatilanteissa oli muka ollut luonteeltaan "hu^ maar.ia", tulivat kumotuiksi, sillä minkä tahansa kaasun käyttö muodostaa varallisen ja kohtalokkaan ennnl: kotapauksen kuolettavien myrkkyK..a-; sujen käytölle, lehti kirjoittaa. ~ Se ?cikka, että kaasujen käyttö r.telä- Vietnamissa on jälleen annettu taisie-luyksikköiden komentajien harkinnan varaan, on kaksinkertaista mielttlö myyttä, toteaa New York Post. Pastori moitti Edmonton. — Nuori ja sievä per-heenemäntä aiheutti kiistelyä tiiSllä keski-Oklahoman yhdyskunnassa esiintyessään kaksiosaisessa uim£^puvus$a hiotiikkea leikatessaan kotinsa edus taita. Maria Hood, 21-vuotJas periieen-emäntä sai .sc^imattomasta esiintymisestään kirjallisen paheksumisen, Jonka oli allekirjoittanut hänen viisi naa-. puriaan. Jack L. Smith, 30 vuotias pastori mihinkään lahkoon kuulumattomasta kirkosta, ja joka oli yitsi noista paheksumisen allekirjoittajista, sanoi; "Jos hän haluaa pukeutua uimapukuun uidessaan, se on hyvä ja oikein. Se on oikea paikka sille. Se ol( vair. mcstani ja minusta inhoittavaa." Länsi-Saksan ''vapauslaki'' ^ provokaatio Viidakko elää Omistettu Etelä-Vietnamin sisseille Kas, viidakko elää yhä, vaik' veri tahraa lehvät, pensaat, maan—• ja lintuin laulun heUckäilyä tuhansia surma-asein raastetaan. Siel' elää kansa rauhaa rakastava, mi tahtois kotejansa kohentaa; on työtään, vapauttaan arvostava ja tahtois kansain rauhaa rakentaa. Vaan käsin verisin sen rannikolle ryömii nyt "sivistyksen takavartijat" . ja sunna-aseinensa mielii tuhota maan ja kansan uijahan. Kas,viidakko elää yhä, vaik veri tahraa lehvät, pensaat, maan — ja "sivistyksen pylväs pyhä" 'sier turhaan tuhlaa rafaamahtiaan. N . W . Berliini. — Erikoislaki, Jota Länsi Saksan liittopäivien puolueet parhaillaan laativat Länsi-Saksan - sosdem. puolueen ja Itä-Saksan sos. yhtenäi-syyspuolueen puhujanvaihtoa varten, näytiää itse asiassa muodostavan uuden esteen tilaisuuksien järjestämiselle; Laki nimittäin perustuu sille Länsi- Saksan hallituksen edustamalle teesille, että Länsi-Saksan lait pätevät Itä-Saksan kansalaisiin ja yleensä vuo den 1937 Saksan rajojen puitteissa. Kaavaillun erikoislain sisältönä olisi määräys, että yhtenäisyyspuolueen pu hujat "vapautettaisiin määrätyksi ajaksi Saksan oikeuslaitoksen tuomiovallan alaisuudesta". Itä-Saksan tahol ta on Jyrkästi torjuttu tälle käsitykselle perustuvat .suunnitelmat diskriminoivina ja törkeän loukkaavina sen kansalaisia kohtaan. Sosialistisen y h t e näisyy.spuolueen päälehti Neues Deutschland sanoo pääkirjoituksessaan, . että tällainen jLänsi-Saksan kristillisdemokraattien esittämä laki on kaikkia lähentymis-pyrkimyksiä vastaan suunnattu provo kaatio ja että sen hyväksyminen merkitsisi Länsi-Saksan aggressiivisten ja revanshia haluavien voimien pyrkimysten edistämistä. Niin kauan kuin Länsi-Saksan re-vanshistiset "oikeusperiaatteet" uh kaavat . DDRn yhtenäisyyspuolueen (SER) toimitsijoita Ja muita Itä-Saksan puolueita ja järjestöjä ei voi olla puhettakaan siitä, että edellytykset puhuja vaihdolle ovat olemassa. Tärkeintä Länsi-Saksan sosdem puolueelle tällä hetkellä, jatkaa Neues Deutsch-uand, on taistella demokraattisten oikeusperiaatteiden luomiseksi Länsi- Saksaan. Itä-Saksan hallitus osoitti Länsi- Saksan hallitukselle vastalauseen sen johdosta, että se suunnitellun puhuja-varhdon yhteydessä mielivaltaisesti ulottaa lainsäädäntönsä sovellutusalueen muiden valtioiden rajojen sisäpuolelle. Lausunnossa vaaditaan tämän kansainvälisen oikeuden Ja YKn peruskirjan vastaisen käytännön sekä kylmän sodan lietsomiseksi syntyneiden lakien ja määräysten kumoamista Länsi-Sak.san rikoslain lisäksi, jolla sos' yhtenäisyyspuolueen puhujia nyt on uhattu, on DDRn kansalaisia vainottu erityisesti "valtion vaarantamisesta" annetulla lailla. Josta DDRn hallituksen vastalauseessa on puhe.- Tämä laki säädettiin kiireisesti Korean sodan aikana kommunisteja ja yleensä vasemmistoa vastaan. Eräiden arvioiden mukaan ainakin 150,000 'hehkllöa~sekä"!itä- että länsisaksalaisia on joutunut' tämän lain perusteella mielivallan Ja vainojen kohteeksi. V. 1956 tapahtuneen kommunistisen puolueen kiellon Jälkeen Julistettiin myös DDRn yhtenäisyyspuolue Jä useimmat muut DDRn yhteiskunnalliset Järjestöt "perustuslain vastaisiksi yhdisLyk-stksi". Mitä muut sanovat ASS:n L A U S U N T O RUSKIN SU09II-VIE|IAILUSTA ., Akateemisen Sosialistiseuran Johtokunta käsitteli kokouksessaan toukokuun 10. päivänä Yhdysvaltain interventiota Vietnamissa ja siihen liittyen Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin suunniteltua Suomen vierailua ja totesi: •Suomen kaltaiselle-pienelle itsemääräysoikeuttaan kunnioittavalle maalle «i ole eduksi Yhdysvaltain nykyisen Vietnamin politiikan - vuokäl ottaa vastaan sellaisen valtion ulkoministeriä, jonka ulkopolitiikkaan kuuluu toisten pienten kansojen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen. Kansojen itsemääräämisoikeuteen keveästi suhtautuvat porvaril^s^t piirit; porvarillinen J9 ns', riippumaton lehdistö pyrkivät esittämSän Yhdysvaltain intervention Vietnamissa 'suurvaltojen välisenä ristiriitana', jossa Vietnamin kansan itsenäisyystahdolla ei olisi mitääar-tekemistä. Tällaista tekopyhyyttä ei voida ottaa todesta, sillä Vietnamin .kansa ei ole.niin altruistista, että se taistelisi jonkin muun valtion etujen puolesta. Puheet suurvaltojen välisistä ristiriidoista ovat tarkoitetut peittämään heidän ajattelunsa yksipuolisuutta sillä kuinka voi olla mahdollista, että Talvisota oli' Submen riippumattomuussota, mutta Vietnamin kansan riippumattomuustaisteUissa on kysymyksessä 'suurvaltcjen välinen ristiriita'. . . . Olemme valmiit toivottamaan ulkoministerj^ Ruskin leryetul-~ leeksi Suomeen heti kun Yhdysvallat on poistanut joukkonsa Vietnamista, Santo Domingosta ja kaikista maista, joissa ne ovat estämässä kansoja käyttämästä itsemääräämisoikeuttaan." — Akateeminen Sosialistisenra, johtokunta. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniininiiiiifniiniiiiiiHtfiiififtiiuiHiiiiiHiiiiiiHiiiiiH Itä-Saksan teollisuusihme enslantilaisin silmin Länsisaksalaisen Bad Godesber-gln sosiaalinen tutkimustoimisto on suori .tanut tutkimuksen, miten hyvin asukkaat tuntevat, missä Liittotasavalta oikein sijaitsee ja mitkä ovat sen rajat. Tutkimuksessa todettiin Mäh osalta, että 70% tiesi Länsi-Saksalia olevan yhteisen rar jan Saksan Demokraattisen tasaval: lan ja Tshekkoslovakian kanssa. Joka toinen tiesi, että myö3 Itävalta on maan välitön naapuri. 30'/r oli tietävinään, että yhteinen raja on välittömästi Puolan kanssa. 7% oli sitä mieltä, että Neuvostoliitto oli Länsi-Saksan välitön naapuri. Kovin hyvää maantiedon arvosanaa länsisaksalaisille maantiedostaan ei voida antaa. Tämä maantieteen tuntemjitto-muus ei nyt sinänsä ole yllättävä eikä vahingollinen eikä edes vaa^ rallinenkaan. Paljon pahempi on se, että länsisaksalaisilla ei ole käytettävissään Itä-Saksan taloudellisista ja sosiaalisista oloista muuta kuin Bonnin hallituksen johtama ja miltei koko lehdistön levittämä kauhukuva, jonka mukaan koko Itä-Saksa on vain jokin takapajuinen "Hinter-land '.Ja Bonnin propagandan mukaan Läiisi-Saksan olisi vapautettava tämä "miehitysalue" tarpeen vaatiessa vaikka väkivalloin. Tällaista käsitystä porvarillinen lehdistö on ntyös meillä kaikin tavoin pyrkinyt levittämään. Sen sijaan useissa länsimaissa on paljon selvempi käsitys Saksan demokraattisesta tasavallasta ja nimenomaan siellä tapahtuneesta valtavasta taloudellisesta noususta. Bonnin propagandistit ovat ehtimiseen korostaneet Itä-Saksan takapajuista tilaa nimenomaan taloudellisen kehityksen ja elintason kannalta katsottuna. Ehtimiseen levitetään juttuja, että itäsaksalaisilta puuttuu milloin mitäkin tavaroita nimenomaan jokapäiväisiä kulutustavaroita. Liittokansleri Er-hard on niin ikään ollut todistelemassa, miten merkityksetöntä ja pientä maksojen keskeinen kauppa on muka siitä syystä, että Itä-Saksalla ei ole mitä myydä. Poikkeuksen muodostavat länsisaksalaiset liike- ja teollisuusmiehet, jotka tuntevat tosiasiat ja jotka osin pelolla ja osin kateudella seuraavat, miten miiut läosivallat toisaalta valtaavat markkinoita ja miten toisaalta itäsaksalaiset saavuttavat menestystä länsimarkkinoilla. Tosiasiahan on, että DDR on kohonnut 16 vuodessa kahdeksannelle tilalle maailman teollisuustilastossa ja maailmankaupassa niin ikään 8. tilalle. DDR on luonut taloudellisen mahtiaseinan-sa miltei tyhjästä ja ilman Marshall-dollareita; Ja todellisuudessa DDR on Länsi-Saksan suurin ei-kapitalis-tinen kauppakumppani. Englantilaisen Financial Timesin kirjeenvaihtaja'on tehnyt tutustumiskäynnin DDR:6sä. Kirjeenvaihtaja ei suinkaan hyväksy Itä-Saksan yhteiskunnallista ja taloudellista järjestelmää mutta hän ei ' ole myöskään sulkenut silmiään tosiasioilta ,joista poimimme "seuraavassa muutamia. Itä-Saksa ei tee enää harmaata ja lamauttavaa vaikutusta, kuten muutama vuosi sitten. Lukuisat rakennukset ovat tyypillisesti saksalaisia, mutta hyvin suunniteltuja, .ia nykyaikaisia. Väestö on pukeutunut kohtuullisen: hyvin.' Elintarvikkeiden ja vaatteiden hinnat ovat samaa tasoa kuin LÄnsi- Euroopan maissa. Sellaiset ^otteet (mm. kahvi ja appelsiini), jotjca vaativat ulkomaan valuuttaa, ovat korkeahintaisempia. Autojen, hinnat ovat korkeat ja saanti pitkän odotusajan takana; Kotitalouskoneet sen sijaan ovat halpoja. Paikat ve-: .ävät vertoja länsimaiden- teolli-suustytöläisten palkoille ja naisilla on paljon helpompi saada itselleen sopivaa työtä kuin lännen kanssasisarten. Vuokrat ovat alhaiset (2 huoneen, ja . keittiön . huoneiston vuokra on 3 puntaa 10 shillingiä eli vähän yli 10 dollaria). Terveydeh-hoito ja opetus ovat ilmaiset. Työläisperheiden lasten osuus yliopistossa opiskelevista on suhteellisesti paljon suurempi kuin LSBsl'Stfc-sassa. — Libra. Hiihtosauva pojan päähän Port Arthur. — Hiihtosauva, Jonka-nähtävästi heitti joku pojistaj lensi lO-vuotiaan Jack Stewartin pääkalloon hänen leikkiessään toisten poikien kanssa kotinsa lähellä. Jack, mr. Ja mrs. Clifford Stewar-tin poika, vietiin Port Arthurin General sairaalaan hiihtosauvan edelleen-, kin ollessa hänen päänsä takaosassa. Leikkauksen Jälkeen hänen tilansa sanottiin olevan tyydyttävän. Tilatkaa Vapaus! PÄIVÄN PAKINA TEKOPYHYYDEN KUKKIA paremmiksi canadalaisilars^-^J^ kulttuuriperrnteideimme v a a 1 i misen vuoksi ovat tässä maassa syntyneet ja ^ kasvaneet sukupolvet tunteneet itsen-niimpi, rikkaampi ja viihtyifiättipi asumpaikka, mitä se cli sä muiden kansalaisten rinnalla tasa- • •• • arvoisiksi canadalaisiksi, joilla on kuöieniattomia kulttuuriaarteita Ja kunniakkaita kansallisperinteitä . . ." Tässä mielessä meidän kaiickien pi- . täisi osallistua Canadan 100-vuotisjuh-licn viettoon. Ja siinä ylevässä tavoitteessa Jää toisarvoiset kiistakysymyk esim. vuosisadan vaihteessa. "Ja rakentaessaan tätä maata, jota he oppiva-t rak^sta- ;inäan ja kunnioittamaan uutena kotimaana/kut^n sanonta kuuluu, täkäläiset kansalaisemme muodostivat keskuuteensa , luiat yhdyssiteet, jotka ovat vieläkin vailmttamassa, ; , "Kunnioittaen kansallisia kulttuiiripfiriftteitaäii, täkäläiset kajisalalsemme ovat saaneet tunnustusta .suoMÄemakah-' «e^.P'"»»" mitättömyyteensä, jos to- tr"^?"^^ Canadassa; ja nim'ri»«rat..«Ha tain ^ . t t i v ' : : ^ » " ^ ^ ! ^ ; ^ .ehka joistakin ttintuu, se on auttanut meidät k^ittymään iavuodcn aikana. ' ^ Tekopyhyys on, kuten tiedämme, vissinlaista farisealaista omahyväisyyttä. Yksilöstä puhuen tekopyhä on muka viaton kuin pulmunen, mutta asiallisesti vilpillinen ja teeskentelevä. Teko.nyhä on yksilönä huj;skas-telija ja llehakoitsija. Tällaisia tekohurskaita moraa-linvartifoita on Jegioittain ja monta eri sorttia meidän iuomakun-nan kruunujen keskuudessa" —- ja-mikäli he "uskollaan autuaaksi tulevat", niin lykkyä tykö vaan. Mutta kaikista tekopyhistä suurin hurskastelija on tällä kertaa kuitenkin Yhdysvaltain imperialismi. Kaikki sen rumimmatkin konnuudet suoritetaan muka ylevien ja korkeitten päämäärien saavut tamiseksi. Maan edustajat selitinvät ulkomailla, että heillä vallitsee malli-demokratia kotimaassa, vaikka 20,000,000 neekeriä — intiaaneista puhumattakaan — elää vieläkin miltei henklorjicn lailla alospai-netussa asemassa. Joka kerta I kun Yhdysvallat lähettää hyökkäys- tai rankalsu-joukkojaan ylläpitämään jotakin mätää dlktatuurikomentoa —- olkoon sitten kysymys Kongosta. Koreasta, Vietnamista. Guatemalasta, Dominikaanisesta tasavallasta tai mistä muusta maasta tahansa, tämä pikkukansojen sisäisiin asioihin sekaantuminen tapahtuu muka kokonaan epäitsekkäässä .ia läpeensä yleviä aatteita-"" edistävässä mielessä. Mutta mikä on todellisuus? Puhukaamme tässä suulla suuremmalla eli lainaamalla "Canadian Transportista" (tammik. 1 p. 1966) seuraavaa: Huomioiden Yhdysvaltain sotilaalliset seikkailut eri puolilla maailmaa, me emme voi olla aprikoimatta, missä määrässä niiden tarkoituksena on suojella Yhdysvaltain liikemiesten etuja? Käytetäänkö koko sitä sotilaallista mahtia demokratian edistämiseksi (Amerikan malliin), tai onko tarkoitus saada maailma tui*vallisek-si Yhdysvaltain erinäisille öljy-, hedelmä- ja sokeritehtaille? Jos otaksutaan, että moiset aatokset ova terneille sopimattomia, huomioikaamme seuraavat tosiasiat. — CIA (Yhdysvaltain keskus-vakoilujärjestö) järjesti v. 1953 Kermit Rooseveltin johdolla Iranissa kapinan, minkä perusteella pääministeri Mossadeghin tilalle tuli toisessa maailmansodassa natsien kollaboraattorina toiminut kenranli Zahedi, joka nopeasti allekirjoitti hyvin antor liaan sopimuksen Gulf Oil Corporationin kanssa. Kermit Roosevelt tuli myöhemmin Gulf Oilin varapresidentiksi. : — Vuonna 1954 CIA järjesU ' presidentti ^Arbenzin kukistamisen Guatemalassa pian sen jälkeen kun hän oli ilmoittanut aiko-muksestan kansallistaa osan United Frait Co. plantaasheista Guatemalassa. CIA:n tämän operation johtajana oli kenraali Walter Be-dell Smith. Vajaan vuoden kuluttua siitä S*mith liittyi United Fruit yhtiön johtokuntaan. — Viime vuonna Yhdysvallat-sekaantui Dominikaanisen tasavallan asioihin sen jälkeen kun Amerikan Valtojen järjestössä USAn lähettiläänä toimiva Ells-worth Bunker Jr., joka sivumennen sanoen on myös National Su-gar Refining yhtiön johtokunnan jäsenj oli antanut asianomaisia neuvoja presidentti. Johnsonille. Toiset, joiden neuvot vaikuttivat siinä asiassa presidentti Johnsoniin, olivat seuraavat: Abe For-tas. Dominikaanisesta tasavallasta melassia tuottavan Duerest yhtiön johtokimnan jäsen, ja saman johtokunnan . puheenjohtaja Adolf Berle. Luonnollisesti nämä kaikki tapaukset saattavat olla yhteensattumia. Mutt:i se vaikuttaa ratkaisevasti meidän herkkäuskoisuuteemme. USAn vetäessä nyt noin 50,000 miestä kuukausittain asevoimien-sa palvelukseen, tuleejpian se hetki, jolloin kaikki Yhdysvaltain so-taohjelmaa vastustaneet nuoret on lähetetty Vietnamiin. Näin "Canadian Transport". Kokemuksesta tiedämme, etta tekopyhät yksilöt, jotka liehitte-levät toisia uskomaan, että he ovat muka parempia kuin tavalliset syntiset, paljastavat itsensä joko enemmin tai myöhemmin. Meidän harkittu käsityksemme on myös se, että aika tulee, jolloin Yhdysvaltain imperialismin tekopyhyys tulee lopullisesti paljastetuksi. Yksilökansalaisten elämänmah-dollisuuksien ja koko maailmanrauhan kannalta on tietenkin sitä parempi mitä perusteellisemmin työskennellään moisen tekopyhyyden paljastamiseksi'ja hävittämiseksi, — Känsäkoura. v |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-05-19-02