Vapaus, May 19, 1966

              Sivii 2 Torstaina, toukok 19 p. —. Thursday, May 19,1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabllBhed Nov. 6, 1917
EDiTOR:W. E K L U N D MANAOER; E. S U K S I
T E L E P H O N E ; O F F I C E A N D E D I T Ö R I A L 674..-»2«4
Published thrloe weekl;: TuefidsiyS) Tl^ursdtiys ajod Saturdäyk 1^ l^ajMiUS
Publishing Co. Limited, 100-102 £lm St. >We8t, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlslng rates upon appUcatlon, trahsl&tlon, fr0D of dur^.
Authorized as seoond class :jnaU by the Post Otfi&e Oejjartment. Ottawa,
and Cor payment of postage in oash;
;Mfmb«?r of rhc CANADIAN LANGUÄGEPRESS
Canadassa: 1 vk. W.0O. 6 kk. $4.75 ' U^^ 1 vk. $10.00. 6 kk. $».26
- 3 kk. 2.75 Sublnessa: 1 vk. lOJb. 6 kk. 8.75
USA KÄYTTÄÄ SODASSA
13 UJIA MYRKKYÄ
Canadan lOO-vuotispäivästä
Viikon vaihteessa Sudburyssa pidetty CSJ:n laajennettu.
-tpfcn kokous — ja samassa yhteydessä pidetty Vapaus kus^
tannusyhtiön vuosikokous — teki mielestäiiime oikein hyvän
aloitteen esittäessään; että täkäläisten kansalaistemme tulisi
ryhtyä hetikbhtaisesti valmistelemaan osallistumista Ganadan
satavuotisjuhlien viettoon ja antaa ensi vuonna mahdollisim­man
hyvän panoksen tämän maan suuren juhlavuoden onnis­tumisen
hyväksi. Aikaa ei ole todellakaan yhtään hukattavissa
jos mielimme parastamme antaa satavuotisjuhlinnan hyväksi
Canadan satavuotisjuhlaa viötetään rnonella eri tavalla
koko tulevan vuoden ajan, samoin kuin esimerkiksi Suomessa
vietetään maan itsenäistymisen 50-vuotisjuhlaa tammikuusta
alkaen joulukuun 31 päivään asti. Tältä pohjalta katsoen tä^
kalaisten kansalaistemme osallistuminen Canadan 100-vuo-tisjuhlien
viettoon voi saada useita erilaisia muotoja, alkaen
omassa keskuudessamme pidettävistä juhlista ja paättyeh
aina Expo 67:n yhteydessä järjestettäviin juhlallisuuksiin
osallistumiseen. Ensi vuonna vietettävä Liitto-, laulu-Ja soit­tojuhla
järjestetään maamme satavuotisjuhlien merkeissä sa­moin
kuin täkäläisten kansalaistemme vanhimman lehden,
Vapauden 50-vuotisjuhlinta yhtyy saumattomasti Canadan
100-vuotisjuhlintaan.
CSJ:n laajennetun toimeenpanevan komitean vetoomus
laajan yhteistoiminnan hyväksi oli myös hyvin ajankohtai­nen
teko. Kokouksessa todettiin, että ainoastaan kaikkikäsit-tävän
yhteistoiminnan avulla voimme kulttuuritoiminnan
alalla antaa parhaan mahdollisen panoksen Canadan 100-
vuotisjuhlien hyväksi. "Meidän toivomuksemme on", sano­taan
kokouksen julkaisemassa vetoomuksessa, "että voisim­me
suhteellisen pienenä kansallisuusryhmänä antaa niin
eheän, arvokkaan ja innoittavan panoksen maamme satavuo­tisjuhlien
vietossa, että kaikki täkäläiset kansalaisemme voi­sivat
olla ylpeitä siitä, ja että ponnistelumme saisi tunnus­tusta
muiltakin canadalaisilta."
Tämä on epäilemättä ajankohtainen, rakentava ja ylevä
tavoite. Sen saavuttamiseksi mainitussa vetoomuksessa ehdo­tetaan
edelleen:
"Onnistumisen avain löytyy yhteistoiminnasta ja määrä­tietoisesta
toiminnasta siinä mielessä, että kysymys ei ole
suppeista järjestö- tai ryhmäeduista, vaan kansalaistemme
yhteisestä maineesta omana kansallisuusryhmänä, mikä muo­dostaa
kuitenkin saumattoman osan Canadan kansasta."
Kysymys onkin vain siitä, voimmeko me kaikissa pii­reissä
nousta ajan ja tarpeitten vaatimalle tasolle, vaan jat­kammeko
me tämän suuren mahdollisuuden sabotoimiseksi
edesvastuutonta ja nurkkakuntalaista sinuttelua ja purnausta?.
' Kaikkien väärinkäsitysten välttämiBeksi lienee paikal­laan
todeta sitä, että yllämainittuun ajankohtaiseen vetoo-
Jnukseen ei sisälly lainkaan sellaista,ajatusta, että minkään
järjestön tai ryhmän pitäisi jotenkin "muuttua" tai luopua
joistakin omista ohjelmakohteistaan' tai jotakin muuta sel­laista.
Huolimatta siitä mitä mahdollisia yhteistoimintasopi-niuksia
tehtäisiin, kaikilla järjestöillä ja kaikilla ryhmillä
olisi sen lisäksi tilaisuus j ärjestää' omia erikoistil^isuuksia j a
omia erikoistehtäviä joko oman järjestönsä tai ryhmänsä tai
Canadan satavuotisjuhlan hyväksi. Tähän yhteistoimintaesi-tykseen
sisältyy ennenkaikkea sellainöi ajatus, että .yhdistet­täisiin
erikoistapauksissa voimamme, jotta voisimme todella
antaa parastamme sanokaamme esimerkin vuoksi jossakin
suurjuhlassa joko Torontossa, Sudburyssa, Vancouverissa tai
muualla; että emme kieltäisi itseltämme tilaisuutta tulla par­haalla
tavalla edustetuksi sellaisissa yhteisissä kansalaistilai-suuksissa,
vaan huolehtisimme puolueettomasti siitä että nii­hin
tilaisuuksiin lähetetään yhteisiksi edustajiksemme par­haat
musikaaliset voimatj parhaat voimisteluvoimat jne. Tä­ten
menetellen saataisiin taatuksi se, että "katkki täkäläiset
kansalaisenune voisivat olla ylpeitä" ahtamastamme panokr
sesta, ja että "ponnistelumme saisi itunnustusta muiltakin
canadalaisilta". Erillisinä ryhminä toimien meidän kulttuuri­toimintamme
saralla on monenlaisia heikkouksia ja aukko­paikkoja.
Mutta jos liitämme kaikki saatavissa olevat kyilt-tuurivoimamme
yhteen, silloin meille tulee monessa tapauk­sessa
melkoista valinnan varaa niin määrällisesti kuin laa-duUisestikin.
Velkamme edeltäjillemme -r- Canadan esiraivaajille —
ja koko Canadalle vaatii meiltä avaramielisyyttä ja päättä­väisyyttä
sen hyväksi, että voiijune antaa parhaan mahdol-jlisen
panoksen Canadan 100-vuotisjuhlien' hjrväksi. Edellä­mainitussa
vetoomuksessa esitetään tämä puoli asiasta seu­raavasti:
i "Vuosisadan Vaihteessa, sekä sitä ennenjä jälkeen Ca-uadaan
tulleet suomalaiset ovat antaneet vaatimattoman,
mutta silti arvokkaan panoksen Canadan rakentamiseksi.
Maianmieshemme ovat,;iäeneet uranuurtajien eli pioneerien
osaa monissa eri tehtävissä. He ovat työskennelleet kaivos-ja
metsätyöläjsinä, tehdastyöläisinä, pferheapulaisinä ja toi­mistotyöläisinä,
he ovat raivanneet korpia pelloiksi ja toimi­neet
farmareina. He ovat rakentaneet lukemattomia asuntoja
ja monenlaisia muita laitoksia. Täkälais^ kansalaisemme
ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että maamme on • nyt kau-
Amerikkalaiset uutistoimistot yäit-t&
vBt aina siiloin tällöin amerikk»-
Idläto äotUaid^ käyttävän Vietna-
Missa vaaratonta kyynelkaasua, Jo­ka
aiheuttaa vain tilapäisen ja vaa­rattoman
toimintakyvyn menetyk-s^.
hiHideil' v&itteideii kanssa ovat
ristiriidassa isekä Vietnamin demo-
. kraattisen tasavallan tieteellisen tut-t^
iifikotnitean asiaa koskeva selvi­tys,
että amerikkalaislehtien uut:set.
Vietnamin itemokraatti%n tasa­vallan
tieteellinen tutkimuskomitea
on julkaissut yk^tityfskohtaisen «elvi-iyksea
tähän mennessä todetuista
myckl^icaasuista ja myrkyUssistä ke
miallisista tuotteisto, joita Yhdys­valtain
sotavoimat ovat käyttäneet
Vietnamissa. Luettelo käsittää kym-ntenen
myrkyllistä kemiaHjsta tuo­tetta
sekä kohne myrkyllistä kaasu-lajia..
. •
Edelleen on julkaistu.laaja ja yksi
tyiskohtainen luettelo paikkakunnista
joille näitä myrkkyjä on levitetty, se­kä,
niiden aiheuttamista tuhoista. Seu­raavassa
pari esimerkkiä:
Joulukuun 7—31 päivänä 1965 levi­tettiin
niitä Ben Tren maakunnassa 5C
kylään, joissa myrkytys kohtasi 46,000
ihmistä ja 4,000 hehtaaria viljelyksiä
tuhoutui.
Joulukuun 20 pnä 1965 sai Can Tha-on
maakunnassa myrkytyksen 4,000
henkilöä ja viljelyksiä tuhoutui yli 10,-
000 hehtaaria.
Joulukuun 17—30 pnä 1965 saivat
Long Tuyenin alueella myrkytyksen
useat tuhannet ihmiset jne.'
AMERIKKALAISLEHTIEN
TDISTUKSIA
Samanlaisia todistuksia Yhdysval­tain
käyttämien kemikalioiden myr-kyJlisyydestfi
ovat esittkneet amerik-kalaiseikhi
lehdet. Joulukuun 22 pnä
1965 kirjoitti New York Times: "Vil-
'elysten tuhoaminen on oleellinen osa
laajaa ohjehnaa, jonka tarkoituksella
on katkaista Vietkongin elintarvike­huollon
kaikki lähteet".
Uutistoimisto Associated Press il­moitti
tammikuun 2 ja 4 päivinä 1966
mm.: ". . . Amerikkalaiset sotilaat
ovat levittäneet voimakasta myrkky
kaasua GN: ää laajalle alueelle Bau
Train seuduilla . . ." ". . . kenraali
William G. Westmoreland oli viralli­sesti
määrännyt käytettäväksi myr­kyllisiä
kaasuja lokakuussa J965."
•Reuterin uutisessa tammikuun 12 p.
1966 kerrottiin seuraava tapaus: ", . .
Australialainen aliupseeri Robert
Bcvvtell, 24-vuotias ja kotoisin Syd­neystä,
jnenetti hertkensä tk^ 11 pnä.
Hänet surmasivat myrkkykaasut siitä
huolimatta, että hänellä oli kaasunaa
mari. Hän valmisteli silloin kaasun le­vittämistä
eräällä paikkakunnalla Sai­gonista
luotee-seen. Kaksi hänen avuk­seen
rientänyttä sotilasta sai myös
myrkytyksen Ja menetti henkensä ja
kuusi sotilasta heidän lisäkseen sai
myrkytyksen ja joutui sairaalahoi­toon."
"MYÖHÄSTYNYT" PUHEEN­VUORO
YHTIÖKOKOUKSEN
EDELTÄ
Vapauden yhtiökokouksen kyn­nyksellä
jluli mieleeni yhtä ja toista
asiaa koskevaa, mutta se kai olisi
jäänyt omiksi mietinnöiksi, ellei
Vapauden 12 päivän numerossa oli­si
päivän pakinassa kosketeltu leh­den
kuvapalvelua ja vähän muuta­kin.
(Tämä kirje saapui siksi myö­hään
ettei sitä saatu julkisuuteen
yhtiökokouksen edellä — Toim.)
On mielestäni hyvä, että lukijat
kiinnittävät huomiota lehden sisäl'
töön ja sanovat siitä sanottavansa,
mutta toisinaan ovat muistutukset­kin
sitä laatua, että niistäkin voi­daan
e.sittää muistutuksia. Ottaen
huomioon 2—.3 vuotta vallinnut toi
mittajaapula lehden toimituksessa,
on monesti ihmeellistä, että he saa­vat
lehden ollenkaan ulos.
Mitä lehden sisältöön tulee niin
allekirjoittaneen mielestä Vapaus-pienenä
lehtenä käsittelee monipuo­lisesti
asioita ja tuo lukijoille tie­toja,
joita -jokainen kehittynyt työ­läinen
mielenkiinnolla lukee ja seu­raa.
Lehti on selvittänyt lukijollr
leen ja kansalaisilleen vanhuuden-eläkeasioita,:
samoin sairaalavakuu­tuksen
tarpellisuuden, ja julkaissut
viimeksi Ontarion .sairasvakuutus­lain
tärkeimmät kohdat. Lehti an
taa kysyttäessä tietoja helpommista
lainopillisista kysymyksLstä kuten
perintö ym. seikoista maksutta. Etu­sivulla
näemme kansainväliset ja
kansalliset päivän tapahtumat aina
Gerdan edesottamuksista suruUi-seen
ja pahamaineiseen Vietnamin
sotaan asti.
Kuvapalvelu, josta oli kysymys
yllämainitussa päivän pakinassa ei
kai kaikkia tyydytä. Mutta mikä on
asia, mistä me kaikin ajattelemme
samalla tavalla? Mielestäni siinä on
joitakin poliittisia piirroksia joissa
taiteilija on muutamalla kynän ve­dolla
ja sattuvalla selostuksella tuo­nut
katseltavaksemme tapahtumia,
joitä ei pitkillä selostuksilla olisi
voinut sen paremmin ilmaista. Ai­nainen
rahapula tietenkin vaikuttaa
suurimmalta osalta lehtemme kuva­palvelunkin
puutteellisuuteen, mut­ta
olevia oloja ymmärtäen me voim­me
selvitä vaikeimmistakin tilan­teista,
vaikka ne eivät aina vastaa
kaan meidän kaikkien mielipiteitä
ja katsomuksia.
Tekisi mieleni lopulta ojentaa
kukkia Vapauden toimitukselle ja
toimittajille, jotka kaikista vastuk­sista
huolimatta (ja Hiin on ollut)
saavat lehden ilmestymään määräai­kana
ja välittävät lukijoille uutiset
päivän tapahtumista sekä meitä työ­läisiä
koskevista tärkeistä. tapahtiK
mistä. --Vapauden lukija, Sudbury.
KRITIIKKIÄ AMERIKKA-LAISLEHDESSÄ
New York. — New York Po-it-lehti
on toimitusartikkelissaan tuominnut
USAn sotavoimien harjoittaman myrk­kykaasujen
käytön Etelä-Vietnamissa.
Vastatessaan eräälle puolustusvoi­mien
viralliselle edustajalle, joka oli
yrittänyt puolustella kaasujen käyttöä
siilä.etfä Amerikan armeija muka
käyttää vain "vanhanaikaista" kyy'
nelkasua, toimitusartikkelin kirjoittaja
toteaa: ''Emme tunne oloamme hel­pommaksi
tämän selityksen johdosta.
Pelkästään se seikka, että I:^asuja
käytekään, tympäisee meitä."
Kaasujen käyttö Vietnamissa aiheut­ti
viime vuonna runsaayti vastalaiV
seita kautta maailman.
Todisteet siitä; i että Vietnamissa
käytettäisiin "ei kuolettavaa" kaasua
ja että sen käyttö eräissä sotatilan­teissa
oli muka ollut luonteeltaan "hu^
maar.ia", tulivat kumotuiksi, sillä
minkä tahansa kaasun käyttö muodos­taa
varallisen ja kohtalokkaan ennnl:
kotapauksen kuolettavien myrkkyK..a-;
sujen käytölle, lehti kirjoittaa. ~ Se
?cikka, että kaasujen käyttö r.telä-
Vietnamissa on jälleen annettu taisie-luyksikköiden
komentajien harkinnan
varaan, on kaksinkertaista mielttlö
myyttä, toteaa New York Post.
Pastori moitti
Edmonton. — Nuori ja sievä per-heenemäntä
aiheutti kiistelyä tiiSllä
keski-Oklahoman yhdyskunnassa esiin­tyessään
kaksiosaisessa uim£^puvus$a
hiotiikkea leikatessaan kotinsa edus
taita.
Maria Hood, 21-vuotJas periieen-emäntä
sai .sc^imattomasta esiintymi­sestään
kirjallisen paheksumisen, Jon­ka
oli allekirjoittanut hänen viisi naa-.
puriaan.
Jack L. Smith, 30 vuotias pastori
mihinkään lahkoon kuulumattomasta
kirkosta, ja joka oli yitsi noista pa­heksumisen
allekirjoittajista, sanoi;
"Jos hän haluaa pukeutua uimapu­kuun
uidessaan, se on hyvä ja oikein.
Se on oikea paikka sille. Se ol( vair.
mcstani ja minusta inhoittavaa."
Länsi-Saksan
''vapauslaki'' ^
provokaatio
Viidakko elää
Omistettu Etelä-Vietnamin
sisseille
Kas, viidakko elää yhä,
vaik' veri tahraa
lehvät, pensaat, maan—•
ja lintuin laulun heUckäilyä
tuhansia surma-asein
raastetaan.
Siel' elää kansa
rauhaa rakastava,
mi tahtois kotejansa kohentaa;
on työtään, vapauttaan arvostava
ja tahtois kansain
rauhaa rakentaa.
Vaan käsin verisin
sen rannikolle ryömii nyt
"sivistyksen takavartijat"
. ja sunna-aseinensa mielii
tuhota maan ja
kansan uijahan.
Kas,viidakko elää yhä,
vaik veri tahraa
lehvät, pensaat, maan —
ja "sivistyksen pylväs pyhä"
'sier turhaan tuhlaa
rafaamahtiaan.
N . W .
Berliini. — Erikoislaki, Jota Länsi
Saksan liittopäivien puolueet parhail­laan
laativat Länsi-Saksan - sosdem.
puolueen ja Itä-Saksan sos. yhtenäi-syyspuolueen
puhujanvaihtoa varten,
näytiää itse asiassa muodostavan uu­den
esteen tilaisuuksien järjestämisel­le;
Laki nimittäin perustuu sille Län­si-
Saksan hallituksen edustamalle tee­sille,
että Länsi-Saksan lait pätevät
Itä-Saksan kansalaisiin ja yleensä vuo
den 1937 Saksan rajojen puitteissa.
Kaavaillun erikoislain sisältönä olisi
määräys, että yhtenäisyyspuolueen pu
hujat "vapautettaisiin määrätyksi
ajaksi Saksan oikeuslaitoksen tuomio­vallan
alaisuudesta". Itä-Saksan tahol
ta on Jyrkästi torjuttu tälle käsityk­selle
perustuvat .suunnitelmat diskri­minoivina
ja törkeän loukkaavina sen
kansalaisia kohtaan.
Sosialistisen y h t e näisyy.spuolueen
päälehti Neues Deutschland sanoo
pääkirjoituksessaan, . että tällainen
jLänsi-Saksan kristillisdemokraattien
esittämä laki on kaikkia lähentymis-pyrkimyksiä
vastaan suunnattu provo
kaatio ja että sen hyväksyminen mer­kitsisi
Länsi-Saksan aggressiivisten ja
revanshia haluavien voimien pyrki­mysten
edistämistä.
Niin kauan kuin Länsi-Saksan re-vanshistiset
"oikeusperiaatteet" uh
kaavat . DDRn yhtenäisyyspuolueen
(SER) toimitsijoita Ja muita Itä-Sak­san
puolueita ja järjestöjä ei voi olla
puhettakaan siitä, että edellytykset pu­huja
vaihdolle ovat olemassa. Tärkein­tä
Länsi-Saksan sosdem puolueelle
tällä hetkellä, jatkaa Neues Deutsch-uand,
on taistella demokraattisten oi­keusperiaatteiden
luomiseksi Länsi-
Saksaan.
Itä-Saksan hallitus osoitti Länsi-
Saksan hallitukselle vastalauseen sen
johdosta, että se suunnitellun puhuja-varhdon
yhteydessä mielivaltaisesti
ulottaa lainsäädäntönsä sovellutusalu­een
muiden valtioiden rajojen sisä­puolelle.
Lausunnossa vaaditaan tä­män
kansainvälisen oikeuden Ja YKn
peruskirjan vastaisen käytännön sekä
kylmän sodan lietsomiseksi syntynei­den
lakien ja määräysten kumoamista
Länsi-Sak.san rikoslain lisäksi, jolla
sos' yhtenäisyyspuolueen puhujia nyt
on uhattu, on DDRn kansalaisia vai­nottu
erityisesti "valtion vaarantami­sesta"
annetulla lailla. Josta DDRn
hallituksen vastalauseessa on puhe.-
Tämä laki säädettiin kiireisesti Ko­rean
sodan aikana kommunisteja ja
yleensä vasemmistoa vastaan. Eräi­den
arvioiden mukaan ainakin 150,000
'hehkllöa~sekä"!itä- että länsisaksalaisia
on joutunut' tämän lain perusteella
mielivallan Ja vainojen kohteeksi. V.
1956 tapahtuneen kommunistisen puo­lueen
kiellon Jälkeen Julistettiin myös
DDRn yhtenäisyyspuolue Jä useimmat
muut DDRn yhteiskunnalliset Järjes­töt
"perustuslain vastaisiksi yhdisLyk-stksi".
Mitä muut sanovat
ASS:n L A U S U N T O RUSKIN SU09II-VIE|IAILUSTA
., Akateemisen Sosialistiseuran Johtokunta käsitteli kokouksessaan tou­kokuun
10. päivänä Yhdysvaltain interventiota Vietnamissa ja siihen
liittyen Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin suunniteltua Suomen
vierailua ja totesi:
•Suomen kaltaiselle-pienelle itsemääräysoikeuttaan kunnioittavalle
maalle «i ole eduksi Yhdysvaltain nykyisen Vietnamin politiikan - vuokäl
ottaa vastaan sellaisen valtion ulkoministeriä, jonka ulkopolitiikkaan
kuuluu toisten pienten kansojen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen.
Kansojen itsemääräämisoikeuteen keveästi suhtautuvat porvaril^s^t
piirit; porvarillinen J9 ns', riippumaton lehdistö pyrkivät esittämSän Yh­dysvaltain
intervention Vietnamissa 'suurvaltojen välisenä ristiriitana',
jossa Vietnamin kansan itsenäisyystahdolla ei olisi mitääar-tekemistä.
Tällaista tekopyhyyttä ei voida ottaa todesta, sillä Vietnamin .kansa ei
ole.niin altruistista, että se taistelisi jonkin muun valtion etujen puo­lesta.
Puheet suurvaltojen välisistä ristiriidoista ovat tarkoitetut peittä­mään
heidän ajattelunsa yksipuolisuutta sillä kuinka voi olla mahdol­lista,
että Talvisota oli' Submen riippumattomuussota, mutta Vietnamin
kansan riippumattomuustaisteUissa on kysymyksessä 'suurvaltcjen vä­linen
ristiriita'.
. . . Olemme valmiit toivottamaan ulkoministerj^ Ruskin leryetul-~
leeksi Suomeen heti kun Yhdysvallat on poistanut joukkonsa Vietnamis­ta,
Santo Domingosta ja kaikista maista, joissa ne ovat estämässä kan­soja
käyttämästä itsemääräämisoikeuttaan."
— Akateeminen Sosialistisenra, johtokunta.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniininiiiiifniiniiiiiiHtfiiififtiiuiHiiiiiHiiiiiiHiiiiiH
Itä-Saksan teollisuusihme
enslantilaisin silmin
Länsisaksalaisen Bad Godesber-gln
sosiaalinen tutkimustoimisto on
suori .tanut tutkimuksen, miten hy­vin
asukkaat tuntevat, missä Liitto­tasavalta
oikein sijaitsee ja mitkä
ovat sen rajat. Tutkimuksessa to­dettiin
Mäh osalta, että 70% tiesi
Länsi-Saksalia olevan yhteisen rar
jan Saksan Demokraattisen tasaval:
lan ja Tshekkoslovakian kanssa.
Joka toinen tiesi, että myö3 Itäval­ta
on maan välitön naapuri. 30'/r
oli tietävinään, että yhteinen raja
on välittömästi Puolan kanssa. 7%
oli sitä mieltä, että Neuvostoliitto
oli Länsi-Saksan välitön naapuri.
Kovin hyvää maantiedon arvosanaa
länsisaksalaisille maantiedostaan ei
voida antaa.
Tämä maantieteen tuntemjitto-muus
ei nyt sinänsä ole yllättävä
eikä vahingollinen eikä edes vaa^
rallinenkaan. Paljon pahempi on se,
että länsisaksalaisilla ei ole käytet­tävissään
Itä-Saksan taloudellisista
ja sosiaalisista oloista muuta kuin
Bonnin hallituksen johtama ja mil­tei
koko lehdistön levittämä kauhu­kuva,
jonka mukaan koko Itä-Saksa
on vain jokin takapajuinen "Hinter-land
'.Ja Bonnin propagandan mu­kaan
Läiisi-Saksan olisi vapautet­tava
tämä "miehitysalue" tarpeen
vaatiessa vaikka väkivalloin. Täl­laista
käsitystä porvarillinen lehdis­tö
on ntyös meillä kaikin tavoin
pyrkinyt levittämään. Sen sijaan
useissa länsimaissa on paljon sel­vempi
käsitys Saksan demokraatti­sesta
tasavallasta ja nimenomaan
siellä tapahtuneesta valtavasta ta­loudellisesta
noususta.
Bonnin propagandistit ovat ehti­miseen
korostaneet Itä-Saksan ta­kapajuista
tilaa nimenomaan talou­dellisen
kehityksen ja elintason
kannalta katsottuna. Ehtimiseen le­vitetään
juttuja, että itäsaksalaisil­ta
puuttuu milloin mitäkin tava­roita
nimenomaan jokapäiväisiä ku­lutustavaroita.
Liittokansleri Er-hard
on niin ikään ollut todistele­massa,
miten merkityksetöntä ja
pientä maksojen keskeinen kauppa
on muka siitä syystä, että Itä-Sak­salla
ei ole mitä myydä. Poikkeuk­sen
muodostavat länsisaksalaiset
liike- ja teollisuusmiehet, jotka tun­tevat
tosiasiat ja jotka osin pelolla
ja osin kateudella seuraavat, miten
miiut läosivallat toisaalta valtaavat
markkinoita ja miten toisaalta itä­saksalaiset
saavuttavat menestystä
länsimarkkinoilla. Tosiasiahan on,
että DDR on kohonnut 16 vuodessa
kahdeksannelle tilalle maailman
teollisuustilastossa ja maailmankau­passa
niin ikään 8. tilalle. DDR on
luonut taloudellisen mahtiaseinan-sa
miltei tyhjästä ja ilman Marshall-dollareita;
Ja todellisuudessa DDR
on Länsi-Saksan suurin ei-kapitalis-tinen
kauppakumppani.
Englantilaisen Financial Timesin
kirjeenvaihtaja'on tehnyt tutustu­miskäynnin
DDR:6sä. Kirjeenvaih­taja
ei suinkaan hyväksy Itä-Saksan
yhteiskunnallista ja taloudellista
järjestelmää mutta hän ei ' ole
myöskään sulkenut silmiään tosiasi­oilta
,joista poimimme "seuraavassa
muutamia. Itä-Saksa ei tee enää
harmaata ja lamauttavaa vaikutus­ta,
kuten muutama vuosi sitten. Lu­kuisat
rakennukset ovat tyypillises­ti
saksalaisia, mutta hyvin suunni­teltuja,
.ia nykyaikaisia. Väestö on
pukeutunut kohtuullisen: hyvin.'
Elintarvikkeiden ja vaatteiden hin­nat
ovat samaa tasoa kuin LÄnsi-
Euroopan maissa. Sellaiset ^otteet
(mm. kahvi ja appelsiini), jotjca
vaativat ulkomaan valuuttaa, ovat
korkeahintaisempia. Autojen, hin­nat
ovat korkeat ja saanti pitkän
odotusajan takana; Kotitalouskoneet
sen sijaan ovat halpoja. Paikat ve-:
.ävät vertoja länsimaiden- teolli-suustytöläisten
palkoille ja naisilla
on paljon helpompi saada itselleen
sopivaa työtä kuin lännen kanssa­sisarten.
Vuokrat ovat alhaiset (2
huoneen, ja . keittiön . huoneiston
vuokra on 3 puntaa 10 shillingiä eli
vähän yli 10 dollaria). Terveydeh-hoito
ja opetus ovat ilmaiset. Työ­läisperheiden
lasten osuus yliopis­tossa
opiskelevista on suhteellises­ti
paljon suurempi kuin LSBsl'Stfc-sassa.
— Libra.
Hiihtosauva
pojan päähän
Port Arthur. — Hiihtosauva, Jonka-nähtävästi
heitti joku pojistaj lensi
lO-vuotiaan Jack Stewartin pääkalloon
hänen leikkiessään toisten poikien
kanssa kotinsa lähellä.
Jack, mr. Ja mrs. Clifford Stewar-tin
poika, vietiin Port Arthurin Gene­ral
sairaalaan hiihtosauvan edelleen-,
kin ollessa hänen päänsä takaosassa.
Leikkauksen Jälkeen hänen tilansa sa­nottiin
olevan tyydyttävän.
Tilatkaa
Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
TEKOPYHYYDEN KUKKIA
paremmiksi canadalaisilars^-^J^
kulttuuriperrnteideimme v a a 1 i misen
vuoksi ovat tässä maassa syntyneet ja
^ kasvaneet sukupolvet tunteneet itsen-niimpi,
rikkaampi ja viihtyifiättipi asumpaikka, mitä se cli sä muiden kansalaisten rinnalla tasa-
• •• • arvoisiksi canadalaisiksi, joilla on
kuöieniattomia kulttuuriaarteita Ja
kunniakkaita kansallisperinteitä . . ."
Tässä mielessä meidän kaiickien pi-
. täisi osallistua Canadan 100-vuotisjuh-licn
viettoon. Ja siinä ylevässä tavoit­teessa
Jää toisarvoiset kiistakysymyk
esim. vuosisadan vaihteessa.
"Ja rakentaessaan tätä maata, jota he oppiva-t rak^sta-
;inäan ja kunnioittamaan uutena kotimaana/kut^n sanonta
kuuluu, täkäläiset kansalaisemme muodostivat keskuuteen­sa
, luiat yhdyssiteet, jotka ovat vieläkin vailmttamassa,
; , "Kunnioittaen kansallisia kulttuiiripfiriftteitaäii, täkäläiset
kajisalalsemme ovat saaneet tunnustusta .suoMÄemakah-' «e^.P'"»»" mitättömyyteensä, jos to- tr"^?"^^ Canadassa; ja nim'ri»«rat..«Ha tain ^ . t t i v ' : : ^ » " ^ ^ ! ^ ; ^
.ehka joistakin ttintuu, se on auttanut meidät k^ittymään iavuodcn aikana. ' ^
Tekopyhyys on, kuten tiedäm­me,
vissinlaista farisealaista oma­hyväisyyttä.
Yksilöstä puhuen te­kopyhä
on muka viaton kuin pul­munen,
mutta asiallisesti vilpilli­nen
ja teeskentelevä.
Teko.nyhä on yksilönä huj;skas-telija
ja llehakoitsija.
Tällaisia tekohurskaita moraa-linvartifoita
on Jegioittain ja mon­ta
eri sorttia meidän iuomakun-nan
kruunujen keskuudessa" —-
ja-mikäli he "uskollaan autuaaksi
tulevat", niin lykkyä tykö vaan.
Mutta kaikista tekopyhistä suu­rin
hurskastelija on tällä kertaa
kuitenkin Yhdysvaltain imperia­lismi.
Kaikki sen rumimmatkin kon­nuudet
suoritetaan muka ylevien
ja korkeitten päämäärien saavut
tamiseksi.
Maan edustajat selitinvät ulko­mailla,
että heillä vallitsee malli-demokratia
kotimaassa, vaikka
20,000,000 neekeriä — intiaaneis­ta
puhumattakaan — elää vieläkin
miltei henklorjicn lailla alospai-netussa
asemassa.
Joka kerta I kun Yhdysvallat lä­hettää
hyökkäys- tai rankalsu-joukkojaan
ylläpitämään jotakin
mätää dlktatuurikomentoa —- ol­koon
sitten kysymys Kongosta.
Koreasta, Vietnamista. Guatema­lasta,
Dominikaanisesta tasaval­lasta
tai mistä muusta maasta ta­hansa,
tämä pikkukansojen sisäi­siin
asioihin sekaantuminen ta­pahtuu
muka kokonaan epäitsek­käässä
.ia läpeensä yleviä aatteita-""
edistävässä mielessä.
Mutta mikä on todellisuus?
Puhukaamme tässä suulla suu­remmalla
eli lainaamalla "Cana­dian
Transportista" (tammik. 1 p.
1966) seuraavaa:
Huomioiden Yhdysvaltain soti­laalliset
seikkailut eri puolilla
maailmaa, me emme voi olla ap­rikoimatta,
missä määrässä niiden
tarkoituksena on suojella Yhdys­valtain
liikemiesten etuja? Käyte­täänkö
koko sitä sotilaallista mah­tia
demokratian edistämiseksi
(Amerikan malliin), tai onko tar­koitus
saada maailma tui*vallisek-si
Yhdysvaltain erinäisille öljy-,
hedelmä- ja sokeritehtaille?
Jos otaksutaan, että moiset aa­tokset
ova terneille sopimattomia,
huomioikaamme seuraavat tosiasiat.
— CIA (Yhdysvaltain keskus-vakoilujärjestö)
järjesti v. 1953
Kermit Rooseveltin johdolla
Iranissa kapinan, minkä perus­teella
pääministeri Mossadeghin
tilalle tuli toisessa maailmanso­dassa
natsien kollaboraattorina
toiminut kenranli Zahedi, joka
nopeasti allekirjoitti hyvin antor
liaan sopimuksen Gulf Oil Corpo­rationin
kanssa. Kermit Roosevelt
tuli myöhemmin Gulf Oilin vara­presidentiksi.
:
— Vuonna 1954 CIA järjesU
' presidentti ^Arbenzin kukistami­sen
Guatemalassa pian sen jäl­keen
kun hän oli ilmoittanut aiko-muksestan
kansallistaa osan Uni­ted
Frait Co. plantaasheista Gua­temalassa.
CIA:n tämän operation
johtajana oli kenraali Walter Be-dell
Smith. Vajaan vuoden kulut­tua
siitä S*mith liittyi United Fruit
yhtiön johtokuntaan.
— Viime vuonna Yhdysvallat-sekaantui
Dominikaanisen tasa­vallan
asioihin sen jälkeen kun
Amerikan Valtojen järjestössä
USAn lähettiläänä toimiva Ells-worth
Bunker Jr., joka sivumen­nen
sanoen on myös National Su-gar
Refining yhtiön johtokunnan
jäsenj oli antanut asianomaisia
neuvoja presidentti. Johnsonille.
Toiset, joiden neuvot vaikuttivat
siinä asiassa presidentti John­soniin,
olivat seuraavat: Abe For-tas.
Dominikaanisesta tasavallasta
melassia tuottavan Duerest yhtiön
johtokimnan jäsen, ja saman joh­tokunnan
. puheenjohtaja Adolf
Berle.
Luonnollisesti nämä kaikki ta­paukset
saattavat olla yhteensattu­mia.
Mutt:i se vaikuttaa ratkaise­vasti
meidän herkkäuskoisuu­teemme.
USAn vetäessä nyt noin 50,000
miestä kuukausittain asevoimien-sa
palvelukseen, tuleejpian se het­ki,
jolloin kaikki Yhdysvaltain so-taohjelmaa
vastustaneet nuoret
on lähetetty Vietnamiin.
Näin "Canadian Transport".
Kokemuksesta tiedämme, etta
tekopyhät yksilöt, jotka liehitte-levät
toisia uskomaan, että he
ovat muka parempia kuin tavalli­set
syntiset, paljastavat itsensä
joko enemmin tai myöhemmin.
Meidän harkittu käsityksemme
on myös se, että aika tulee, jol­loin
Yhdysvaltain imperialismin
tekopyhyys tulee lopullisesti pal­jastetuksi.
Yksilökansalaisten elämänmah-dollisuuksien
ja koko maailman­rauhan
kannalta on tietenkin sitä
parempi mitä perusteellisemmin
työskennellään moisen tekopyhyy­den
paljastamiseksi'ja hävittämi­seksi,
— Känsäkoura. v