Vapaus, January 10, 1961

              Sivu 2 'Tiistaina, tamrtilc, 10 p. — Tuesday, Jan. 10,1961
V A P A U S
(LIBEBTT) — Indeijendent Labor
Organ,wOf Finnish Canadians. Es-täbUshcd
Nov. 6. 1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
Office 'Department, Ottawa.' Pub-llshed
•: thrice Vweekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury. Ont., Canada.'
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
.'Vdvertising rates upon applicatlon.
Translatiqn free of pharge.
TILAUSHINNAT:
Canädassa: ' 1 vk. 8.00 6 U L 4.26
3 kk. 2.50
THidysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tnnnnr o
o
«
e
SYNtYAAÄ- 'f
P'ÄIVIÄ I
Liberaalien puoluekokous Ottawa8sa
Liberaalipuolueen kansallinen, kolmipäiväinen puolue^
kokous alkoi Ottawassa maanantaiaamuna. Se on mainitun
puolueen ensimmäinen sellainen, kansallinen kol^ous mTssär^ei
valita uutta puoluejohtajaa, yli kuudenkymmenen vuoden
aikana.
t^erinteellisesti Canadan vanhat puolueet ovat Järjestä-
~neet'kansallisia puoluekokouksia vasta-sitten-, kun vanhat
johtajat ovat kuolleet tai heidät on pantu eläkkeelle. Toisin
kuin^ työväenpuolueet ja -järjestöt, missä jäsenistö osallistuu
edustajakbkoustensa kanssa :omien asioittensa hoitoon ja oh­jelmiensa
laadintaan, suurpääoman puolueet toimivat jäse­nistä
ja kannattajista erillään. Tämä selittää sen, miksi Ca­nadan
vanhat puolueet eivät ole halunneet millään tavalla
"sitoa" johtoaan jäsenistön myötävaikutuksella laadittaviin
ohjelmiin ja päätöslauselmiin niiden jokapäiväisessä työssä
ja toiminnassa. '
Mutta ajat muuttuvat — ja simä yhteydessä on muutut­tava
luukuivien ja läpeensä byrokraattisten "vanhojen puo­lueiden"
Canädassa. Vuosikausia'paitsiossa ollut torypuolue
huomasi, että niin vastenmielistä kuin puoluekokousten jär­jestäminen
onkin — se kun aiheuttaa vaaran, että rivijäse­netkin*
saavat äänensä kuulluksi:^'siitä on kuitenkin etua
puoluekoneiston elvyttämisen kannalta katsoen.' Ja kun to-rypuolue
järjesti oman puoluekokouksensa, vaikka uuden
johtajan valinnan tarvetta ei ollutkaan, niin liberaalipuolue
ei tahtonut joutua sen enempää johtajavaltaisuuden kirjoi-.
hin ja niin järjestettiin liberaalienkin toimesta maanantaina
alkanut puoluekokous.
Liberaaleja oli tässä "innoittamassa" toinenkin tekijä—
pelko siitä, että CLCn (ammattiyhdistyskeskuksemme) aloit­teen
perusteella e|isi elokuussa muodostettavasta uudesta
puolueesta tulee seuraavissa vaaleissa vakava kilpailija val­lasta:
Liberaalipuolueen korkeimman johdon ilmeisenä tar­koituksena
on tämän kokouksensa perusteella "todistaa",
että Ganadassa ei muka tarvita uutta puoluetta — että oppo­sitiossa
oleva liberaalipuolue on "kansan puolue'V joka kuun­telee
puoluekokouksissaan myös rivijäsentensä ääntä (60 VUOT
den kuluttua) ja jo"ka kiinnittää huomiota tämän hetken tär­keimpien
ongelmien, kuten työttömyyden jms. ratkaisemi­seen.
Toisin sanoen, pelko uusien poliittisten voimien, nou­susta
maassamme ajaa niin liberaaleja kuin konservatiive­jakin
puolueparaattinsa tomujen pyyhkimiseen!
* * *
Näitä rivejä kirjoitettaessa (maanantaiaamuna) ei ole
luonnollisestikaan käytettävissämme tietoja liberaalien puo-luekokou^
Ue: esitettävistä ehdotuksista, puhumattakaan nyt
liberaalien: lopullisesti.' hyväksyttäväksi esitettävistä päätös­lauselmilta
jä ohjelmista. - '
^Vallitsevat olosuhteet huomioiden me voimme kuitenkin
melko varmasti "ennustaa", että liberaalien puoluekokouk­sesta
tullaan'kuulemaan melko "vasemmistolaista" sanaheli­nää,
joka saattaa tuntua jopa aivan "oudolta" niistä, jotka
eivät' ymmärrä sitä aikaa mitä me elämme, eikä sitä, millä
tavoin se vaikuttaa jo valtapiirien huipullakin. Tämä pää­asiassa
demagoginen "radikaalisuus" on kuitenkin liberaa­leille
välttämätöntä puolueen pyrkiessä kaivamaan maape­rää;
pois ensi elokuussa perustettavan uuden puolueen alta.
Ennakkotietojen ja -vihjeiden perusteella on. melko var-^
maa, että liberaalipuolue tulee tässä hengessä- kohdistamaan
raskaan tykistönsä tulen liittohallituksen tuomitsemiseksi
työttömyystilanteen vuoksi sisäpolitiikassa ja maanpuolustus-asioissa
ulkopoliittisissa kysymyksissä.
• On tietenkin hyvä, että liberaalit tulevat kiinnittämään
huomiota näihin perustavaa laatua oleviin nykyhetken ongel­miin.
Se on myös kaunis todistus siitä, miten yleisen mieli­piteen
vaikutus toimii vastustamattomalla voimalla — ja mi­kä
tärkeintä, että se saa toimeksi käytännöllisiä tuloksia.
' Mutta jos liberaalipuolueen johto luulee voivansa selviy­tyä
näistä kysymyksistä demagogisella sanahelinällä, niin
siinä se tulee perusteellisesti epäonnistumaan. On hyvä, että
työttömyysongelmasta puhutaan;—mutta kansan.«nemmistö,
nimenomaan työtätekevä väestö, panee suurimman huomion
"tekoihin", eli siihen, mitä liberaalipuolue! on valmis teke­mään
työttömyyden' lopettamiseksi. Kannattaako se työläis­ten
ostovoiman jyrkkää kohottamista, työpäivän lyhentämis­tä
ja sosiaalisen huollon parantamista mitkä toimenpiteet
todella johtaisivat tavaravarastojen vähenemiseen ja työ­mahdollisuuksien
paranemiseen. Helppo on hallituksen liha­patoja
kärkkyvien liberaalien sanoa vastustavansa työttö-m3ryttä
jotenkin siihen tapaan kuin he väittävät vastustavan-_
sa syntiäkin. Mutta kysymys on teoista — ja nykyaikana
osataan erottaa sanahelinä teoista.
Liberaalien keskuudessa on useita kuukausia käyty kes­kustelua
maanpuolustusohjelman "muuttamisen" tärkeydestä
ja tämä kysymys tulee epäilemättä myös Ottawassa esUte hy­vin
näkyvästi. -
Tyyne Järvi. B . R. 4, Port Arthur,
Ont. täytti maanantaina, tanunikuon
9 pnä 78 vuotta.
J . A. Heino, Sudbury. Ont., täyttää
keskiviikkona, tammikuun 11 päivänä
8 5 vuotta. ,
Yhdymme si&ulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksihi. '
YLEISÖN
KIRJE
Puheet N^liiföti tukikohdasta
Kuubassa valheita - Hrushtshev
LAHJOITA VALTION
BAHAA V A N H A I N K O D l f i S '
Tosiaan, tämähän kuulostaa erUcoi-selta
mutta selvitelkäämme vähän
mistä pn oikein kysymys. Varmaan­k
i n olet pukenut päivälehdistä kuinka
se ja se "ministeri" on lahjoittanut
jollekin e l ä i n suojeluyhdistykselle
esim. yhden miljoonan, tarkoitan
dollareita. Kieltämättä kaunis teko
j a kaunis on myöskin rahamäärä.
Mutta eiköhän se rahamäärä olisi o l ­lut
edullisempi pitää vaikkapa tas-kunpohjalla.
"pahojen päivien varal­le",
kuten sanonta kuuluu? Vaan
jospa Vilkaisemme verotuskalenterla.
n i in hubmaamme, että tämä lahjoit­ta
Ja o lM joutunut kysees^levasta
miljoonakaan maksamaan vero^ noin
800,000 doUaria. Joten hänelle olisi
jäänyt "vaivaiset" 200,000 dollaria
"omaan käyttöto". Tästä huomaam­me.
6ttä vaikka^hän lahjoitti todelli­suudessa
valtion rahaa, niin kuiten­k
i n hänen nimensä koreilee, lihavin
kirjaimin sanomalehdissä ja muissa
muistojulkaisuissa.
Kun pysähdymme ajattelemaan
tämän.B. C : n lepokodin rahoitusta,
huomaamme, että tässä vaiheessa
meillä on todella "mUjonaarin" oi­keudet.
On nimittäin siten, että tä­mä
B . C : n hallitus lahjoittaa (ei ole
laina) $3.33 jokaista dollaria kohti
mitä meillä on kerättyä rahaa. Huo­maat
siis. että jokainen 20 dollaria
jonka lähetät joko lahjoituksena tai
jäsenmaksuna lisää valtioh avustusta
y l i $66.00.
Aina siis lalijoitat pääasiassa val­tion
rallaa.
THtä valtion apua ei enää saada
sen jälkeen kun rakennusvaihe alkaa.
Sen jälkeen me lahjoitamme ,vain
omaa rahaamme. Siis lahjoittakaam­me
B. C : n vanhainkodille "valtion
rahaa" nyt. — H. Kronholn^, Van­couver,'
B. - c - • •
Moskova. — Yhdysvaltojen ta-hjolta
euitetty väite» että muka
Kuubaan on perustetta tai perus­tetaan
Neuvostoliiton rakettituki-kohtia
USAta vastaan, on halpa­mainen
vallie. Kdkki~ tietävät
erinomaisesti, että minkäänlaisia
Neuvostoliiton tukikohtia ei ole
Kuubassa, niinkuin niitä ei ole
muissakaan maissa, pääministeri
Hmshtshev lausui Kuuban suur-lät,
ystön vastaanetolljk
Jos ,oni-puhe vieraalle maape­rälle
perustettavia sotatukikohtla
edeUyttävästä politiikaata, niin
sellaiseen politiikkaan on sotkeu­tunut
US A n nykyinen hallitus.
Juuri sehän on perustanut^oti-lastuhikohtiaan
Neuvostoliiton
ympärille. Se ei. ole rauhan po­litiikkaa,
vaan sodan politiikkaa,
hyökkäyspolitiilckaa. Me .olemme
tuollaista politiikkaa vastaan ja
tuomitsemme kaikkien niiden
hallitusten toiminnan, iotka nou­dattavat
tuollaista politiikkaa,
lausui Hrushtshev.
J a mitäj^ä Neuvostoliitto tekisi
sotilastukikohdilla vierailla alu­eilla,
miksi meidän pitäisi saada
Kuuba suostumaan tuollaisiin t u ­kikohtiin
sen aineella? Onhan
tekniilkka nyt suonutTme:lle mah­dollisuudet
antaa välittömästi o-malta
alueelta tarpeen vaatiessa
murskaavia iskuja mihin tahansa
kohtaan maapallolla. Sen me
olenune monasti sanoneet ja sen
tietävät mainiosti amerikkalaiset
imperialistit.
Amerikkalaisten monopolistien
hyökkäysheöklset piirit yrittävät
kaikin tavoin väkivaltaa käyttäen
tukahduttaa niiden kansojen tah­don,
jotka taistelevat vapautensa ja
riippumattomuutensa puolesta. Mut­ta
älkööt he unohtako, että ajat
ovat nyt toisetj eivätkä olosuhteet­kaan
ole samat kuin ennen. E i mei­dän
aikanamme voi olla ottamatta
huomioon kansojen tahtoa.
Neuvostoihmiset tervehtivät Kuu­ban
vallankmnousta. Me tiedähune
omasta kokemuksestamme, että si­säinen
vastavallankumous ei luovu
ilman taistelua. Kuuban kansan
voitto r - ^ se on vasta ensimmäinen
vaihe. Vihollisten taistelu Kuuban
työtätekevää kansaa vastaan tulee
saamaan nyt uusia muotoja. He
järjestävät tihutekoja, tuhotyötä
tuotantolaitoksissa, terroritekoja,
suorittavat myyräntyötä kaikkialla.
KAUPPA LAAJENEE NLn
JA INTIAN VÄLILU
Vaikka liberaalipuolueen hallitus''äloitti maamme puo-lustusohjelman
"yhdenmukaistamisen" Yhdysvaltain kanssa,
r.i.n tämä ei estä liberaalipuolueen johtoa nyt tunnustamasta,
että hakoteille on tässä lopultakin jouduttu. Liberaalijohta-yjniistä
jat yrittävät kuitenkin selviytyä pälkähästä, syyttämällä, että
konservatiivihallitus' on mennyt maamme itsenäisyyden hä­vittämisessä
liian kauaksi. Canadasta on tullut "kaksi vii­meistä
solmua amerikkalaisen Bomarc-puolustusleijan hän­tään",
selitti itse-, mr. Pearson.
Mutta tässäkään asiassa ei pelkkä sanahelinä riitä. Libe­raalipuolueen
johtaja mr. Pearson on edelleen sidottuna Pen-tagonm
ja NATOn sotavankkureihin. Hänen "radikaalisiksi"
leimatut lausuntonsa näiltä tiimoilta ovat perusolemuksel­taan
seuraavanlaisia:.
Meidän^tulisi kieltäytyä vastaanottamasta Yhdysvaltain
ydinaseita Canadan maaperälle mutta siitä huolimatta
aseistaa Euroopassa amerikkalaisten kenraalien komennetta­vissa
olevat NATQ-joukkomme amerikkalaisilla ydinaseilla
sillä varauksella, että atomiaseet a n n e U ^ NATOn kontrol­liin
— mikä tarkoittaa "kontrollin" siirtärhistä Washingto-nista
NATOn amerikkalaispäälliköUe Euroopassa.
Täifainen mitään merkitsemätön kaksimielisyys ei luon­nollisestikaan
tyydytä canadalaisia, jotka vaativat lisäänty-
Bombay.— Kauppavaihto Intian ja
Neuvostoliiton kanssa tulee kaksbi-kertaistumaan
v. 1963 loppuun men­nessä,
sanotaan Intian kauppaminis­teri
L a l Bahadur Shastryn Ja Neu­vostoliiton
kauppaministeri N. S. P a -
tolichevin juUcaisemassa kauppakat-sauksessa.
V. 1959. Jolloin viiden vuoden kaup­pasopimus
Moskovan ja New Delhin
välillä astui voimaan, Intian ylenti
Neuvostoliittoon nousi noin $60,000.-
000 kun samaan ailcaan tuotiin Neu­vostoliitosta
Intiaan vähän alle $35,-
000,000 arvosta tavaroita. Kauppa­vaihto
vuonna 1960 odotetaan olevan
korkeamman, erikoisesti Intian vienti
Neuvostoliittoon.
Patolichev. joka äskettäin vieraili
Intiassa, oli samaa mieltä kuin Shas-try,
että kauppaa ei pidä vain laa­jentaa,
mutta saada huomattavasti
monitahoisemmaksi.
Neuvostoliitto toimittaa Intiaan
ruostumattomia metalleja, sanoma-lehtipa&
eria. peltiä, öljytuotteita, ko­neistoa
ja välineitä rakennettaviin
metalli- ja sähkövoimatehtaisiin.
Ruostumattomien metallien ja te­räksen
tuonti auttaa Intiaa ylläpitä­mään
teollisuustuotantonsa nousu-
Neuvostoliittoon. Muita Intian vien­tituotteita
ovat metalliset talouskalut,
käsityöt. nahkatavara. jalkineet;
hamppur ja puuvillakuldut.
Neuvostolitlon odotetaan ostavan
Intiasta suuremman määrän teetä,
kahvia, mausteita, tupakkaa, sellak-kaa,
kathikultafi. ruokaöljyä, vuotia
Ja nahkaa.
Puhuessaan Intian kauppakamarin
kokouksessa Patolichev sanoi että
Neuvostoliitto on kiinnostunut laa­jentamaan
kauppaa Intian kanssa ja
on valmis hyväksymään tavaroittensa
maksuksi rupeen.
Kauppakamarin puheenjohtaja Pra-tapsinh
Mathuradas sanoi Patollche-vllle,
että enemmän kauppaa mait­tamme
välillä pitäisi toimittaa nor­maalisia
kauppakanavia myöten. Hän
huomautti, että suurin osa tuonnista
Neuvostoliitosta toimitetaan nykyään
valtion kauppakorporatlon välityk­sellä.
suuntausta samaan aikaan kun sen
sterllnglvarat ovat vähäiset.
; Valsslteräs tulee olemaan uusi ta­varalaji,
jota Intia tulee viemään
vässä määrässä varustelumeno­jen
jyrkkää vähentämistä ja
Canadan eroamista Pentagonin
sanelemista kaikista sotilasr^
luontoisista liitoista kuten NAT
Osta jä NORADista, sekä kai­kenlaisten
atomiaseiden kieltä­jä
atomiasevarastdjeh
hävittämistä ja Canadan päätr
fövää esiintymistä yleisen ja
täydellisen aseistariisumissopi-hfiuksen
puolesta tiukan kan­sainvälisen
kontrollin alaisuu­dessa.
. •
Mikäli liberaalipuolue pystyy
ja haluaa esittää todellisen op­positio-
ohjelman konservatiivi­puolueen
nykyiselle varustelu­ja
työttömyysohjelmalle, se tu­lee
saamaan vastaavasti kan­natusta
"udelle ohjelmalleen".
Mikäli on tarkoitus; selviytyä
vaaleissa voittajaksi demagogi­sen
mitään merkitsemättömän
sanahelinän avulla — siitä ei
kunnian kukko liberaalipuo­lueelle
enää laula.
Ranska väheksyy
YKn päätöksiä, Tass
Moskova.— Ranskan Saharassa
suorittama kolmas atomipommi-räjäytys
osoittaa, että Ranskan
hallitus jatkaa itsepintaisesti tur­miollista
ydinvarustelupoltiik-kaansa,
todetaan: neuvostoliiton
tietotoimiston TASSin tapahtu-
-man johdosta julkaisemassa viral­lisessa
lausunnossa.
Ranskan hallitus on jälleen
osoittanut-avojmesti väheksyvän-sä
^ n päätöksiä, j o i l l a kaikkia
valtioitakehotettiin olemaan jär­jestämättä
ydinkjokeita.
Jos länsivallat jatkavat ydinrä-jäytyksiä,
niin Neuvostoliiton halli­tuksen
sekä kaikkien muidenkin
rauhantahtoisten valtioiden on pak­ko
tehdä siitä asianmukniset johto­päätökset
oman turvallisuutensa
varmemtamiseksi. Jos Ranskan
NATO-liittolaiset USA j a Englanti
hyväksyvät hiljaisesti Ranskan me­nettelyn,
niin se saattaa vaikeuttaa
vakavasti sopimuksen aikaansaamis­ta
yleistä j a täydellistä aseistarii­suntaa
koskevan ongelman selvittä­miseksi.
missä v^in voivat. He käyttävät
hyväkseen ulkomaisten taantumus-p
i i r i en tukea, erityisesti niiden,
j o i l la o l i taloudellisia etuja, maassa,
niiden, jotka riistivät Kuuban kan­saa.
KANSAINVÄLINEN SANTARMI
Äskeisessä kommunististen ja
muiden työväenpuolueiden julkilau­sumassa
sanotaan oikeutetusti, että
amerikkalainen. imperialismi on
kansainvälisen taantumulcsen pää-linnake
ja kansainvälinen santar-mL
Tällä hetkellä tuo santarmi
käyttäytyy kuin palokunta tulipalon
sammutustöissä. Milloin he suun­taavat
ponnistelunsa Kuubaa vas­taan
^ l a u t t a a k s e e n siellä monopo-liensa
herruuden j a hävittääkseen~
vallankumoukselliset saavutukset,
milloin he taas järjestävät salalii­ton
Laosin laillista hallitusta vas­taan,
joka on ilmoittanut harjoitta­vansa
puolueettomuuspolitiikkaa eli
sotilasliitoutumiin' liittymättömyy-den
politiikkaa, milloin: he. taas se­kaantuvat
Kongoa sisäisiin asioihin
estääkseen Kongon kansaa toteutta­masta
riippiunätonta politiikkaa,
jonka on julistanut l a i l l i n en hallitus
pääministeri Luonumban johdolla.
Ja Icaiken tämän tekee" Eisenho-werin
hallitus, joka on aina osoit­tanut
olevansa hyökkäyshenkinen.
Jopa nyt olemassaolonsa viimeisi­nä
päivinä tiio hallitus noudattaa
äärimmäisen vaarallista politiikkaa
yritäessään tukahduttaa Kuuban
vallankumouksen. US A n nykyinen
hallitus on paljastanut itsensä koko
maailman silmissä hallitukseksi, jo-kan
noudattaa sotaintoisten mono­polistien
^ a siirtomaaorjuutt^ien
etujen mukaista ääritaantumuksel-l
i s t a p o l i t i i k l c a a / Siksi ci ole mi­kään
sattuma, että äänestettäessä
YKssa häpeällisen siirtomaajärjes­telmän
lopettamista koskevasta ky­symyksestä
Eisenhowerin hallitus
äänesti yhdessä siirtomaavaltiaiden
kanssa. • • • >' .•,
Toivonune US Asta löytyvän tar­peeksi
tervejärkisiä ihmisiä, jotka
eivät salli hyökkäyshenkisten suun­nitelmien
toteuttamista eivätkä an­na
taantumuksen voimille mahdolli­suutta
johdattaa maailmaa sodan
partaalle.
,> Nykyoloissa olisi järkevintä yrit
tää olla kärjistämättä tilannetta, oli­si
pyrittävä kansainvälisen ilmapii­rin
.tervehdyttämiseen. Tässä mie­lessä
olisi tarkasti noudatettava
muiden maiden sisäisiin asioihin
puuttumattomuuden, periaatetta se­kä
politiikkaa, joka edellyttää rau
hanomaista rinnakkainoloa erilaiset
sosiaaliset järjestelmät omaavien
valtioiden kesken. Valitkoon jokai­nen
kansa : itsenäisesti oman par-iiaaksi
katsomansa tien.
Älköön kukaan häiritkö Kuuban
kansaa sen pystyttäessä omaa järjes­tystään
omaan kotiinsa j a rakenta­essa
elämäänsä oman mielensä mu-
.kaan..
otettava huomioon se seikka, että
jos toinen osapuoli auttaa taantu-muksetjaisia-
voimia taistelussa k^n^
soja vastaan, voi se johtaa ainoas­taan
rauhan asialle vahingollisen
selkkauksen laajenemiseen.
A J A T OVAT MUUTTUNEET
Herrojen siirtomaaorjuuttajamo-nopolistien
olist hyvä omdtsua se
käsitys, että nyt ovat toisenlaiset a-jat,
että me elämme 190fWt3vutt toK
sella puoliskolla. Kansat haluavat
o l la isäntiä omasäa maassaan J a
määrätä t i t s e rikkauksistaan ja
työnsä" hedelmistä. KäiiSat eivät
tahdo enää sietää"' rosvoamista, ne
eivät halua elää-kurjuudessa, näh­dä
nälkää j a kärsiä,sairauksista, ne
eivät halua monopolistien rikastu­van
niiden työn kustannuksella.
Olemme iloisia Kuuban kansan
menestystenj sen saavutusten joh­dosta.
Yhteen tiivistynyt kansa,
joka taistelee urheasti omien etu^
jensa puolesta ja näkee päämää­ränsä
selvästi, on voittamaton.
Olemme iloisia siitä, että Neu­vostoliiton
ja Kuuban välillä on
saatu aikaan ystävälliset j a luotta-^
mukselliset suhteet j a yhteistoimin-'
ta./Olemme varmoja siitä, että sel­laiset
suhteet kehittyvät ja lujittu­vat.
Kuuban kansa voi aina luottaa
neuvostokansan tukeen j a apl^un. "
Saanen toivottaa Kuuban kansal
i l e ^ j a sen hallitukselle, jonka joh­dossa
on kansallissankari Fidel
Castro, uusia merkittäviä saavutuk­sia
taistelussa kansallisen riippu­mattomuutensa
lujittamiseksi sekä
elinkenoelämänsä ja kulttuurinsa
kehittämiseksi. "
Saanen kohottaa maljan Kuuban
kansan onneksi ja kukoistukseksi,
Kuuban kansan johtajan Fidel Cas­tron
j a Kuuban presidentin Osvaldo
Dorticosin terveydeksi. Kuuban
vallankumouksen Johtajille, kunni­oitetun
Kuuban Moskovan suurlä­hettilään
Fabre Chomonin j a mui­den
läsnäolevien kuubalaisten ystä­vien
terveydeksi. Neuvostoliiton ja
Kuuban kansojen ikuiselle ystävyj^
delle maailmanrauhalle!
L A O S I N T I L A N NE
SELVITETTÄVÄ
On sammutettava'hyvissä ajoin se
palopesäke, joka roihuaa. Laosissa,
ja kutsuttava kiireesti koolle sa­mantapainen
valtioiden neuvottelu
kuin se, joka pidettiin Genevessä
vuonna 1954, sekä elvytettävä Lao­sin
kansainvälisen komission toi­minta.
On jo aika imperialistien
lopettaa puuttumisensa Kongon si­säisiin
asioihin j a annettava herra
Lumumban johtamalle Kongon^lail-liselle
hallitukselle mahdollisuus
jatkaa normaalia työskentelyään-
Kehotamme kaikkia hallituksia
ppnnistelemaan näiden kiireellisten
ongelipien ratkaisemiseksi. On
Kiinaa pitaisi
auttaa, sanoo
tri ChisJioim
Vktoria. — TM Brocik Chlsholm,
Maaliman. Terveysjärjestön entinen
johtaja, oU samaa mieltä kuin rylimä
brlttUälslä, jotka viime keskiviikkona
esittivät vetoomuksen länsivalloille
antaa joukkoavustusta Kiinan kim-santasavaUaUe
nälkätUanteen lievit­tämiseksi.
"Se tosiasia, että KUna on suljettu
Y K n ulkopupleUe, ei tee kiinalaisista
vähemmän humaanisia", sanoi VtSTi.
'Ruokatavaroita pitäisi antaa humaa.
nisistä syistä."
Britanniassa , Lontoon St, Paulin
tuomiokunnan'kanoonl'L. J . Collins
on julkaissut vehoomuksen, jota on
levitetty länsimaissa ja sUnä pyyde­tään
lähettämään ruokatavaroita K i i ­nassa
oleville nälkää näkeville.
Maatalousministeri Alvin Hamilton
on kieltäytynyt sanomasta harkitsee­ko
Canadan hallitus ylimääräisen
vehnän lähettämistä Kiinaan.
•r M;.
Mrs. Bertha (Mom) Whyte, joka oli jojitajana Bowman-r
villen, Ont. lastenkodissa, jonka toiminta lopetettiin maa-.
kuntahallituksen määräyksestä, on nyt saanut Nigerian vii­sumin
itselleen ja vapaachtoisilk avustajilleen Nigeriaan
matkustamista varten. Hänen tarkoituksenaan on auttaa
koulujen, sairaaloiden ja kotien pystyttämistä lapsia var
ten tässä viime vuonna itsenäisyyden saaneessa afrikkalai­sessa
valtiossa. :
Dayalin raportti:
mmm mm HYÖKKÄSIVÄT
KIVUUN RUÄNDÄ-URUNDiSTÄ
— Magna Charta, englantilainen
vapauskirja, jonka ylimykset papis­ton
j a Lontoon porvariston autta­mana
pakoittivat Juhana Maatto­man
1215 myöntämään ja jota pi­detään
Englannissa kansalaisvapa­uksien
perustuksena.
New York- — Täällä on julkaistu
Y K : n pääsihteerin Kongossa olevan
erikoisedustajan Dayalin raportti
jossa esitetyt tosiasiat osoittavat
Mobcttun jqukkojen käyttäneen Ru-andi-
Urundin aluetta tukikohtanaan
hyökätessään Kivun maakimtaan.
Raportissa sanotaan mm, että
Kongossa olevien Y K n joukkojen
päällystö oli jo joulukuun .29 phä
saanut luotettavia tietoja siitä, että
Kasavubu oli kääntynyt. Brazzavil-lessa
olevan Belgian suurlähettilään
välityksellä -Belgian hallituksen
puoleen "kiireellisellä »pyynöllä"
saada lupa käyttää Usumburan len­tokenttää
Mobutun Joukkojen siir­tämiseksi
Kivun-maakuntaan. :
Nigerialaiset joukot, jotka oli si­joitettu
Ruanda-Urundin j a Kivun
rajalle, sanotaan raportissa, saivat
käskyn "välttää minkäänlaisia välit­tömiä
toimenpiteitä tai taisteluja".
. Joulukuun 31 päivän iltapuolella
Usumburassa olevat belgialaiset vi­ranomaiset
ilmoittivat Y K n joukko­jen
päällystön edustajalle, että
"Ruanda-Urundiin ei ole saapunut
minkäänlaisia joukkoja". Todelli­suudessa,
kuten raportissa sanotaan
Usumburaan oli saapunut joulu­kuun
31 päivän aamulla "DS4"^ len­tokoneella
lähes 100 Mobutun las-kuvarjosotilasta.
Lentokentällä hei­dät
siirrettiin kuorma-autoihin, joi­ta
ohjasivat eurooppalaiset. Tam­mikuun
1 päivän sarastaessa alkoi
tunkeutuminen Kivun alueelle.
kot ylittivät Kasain välisen rajan
jä tunkeutuivat asevoimin alueelle,
josta vastuu kuului turvallisuusneu-'
voston päätöksen mukaisesti pääsihr ,
teerille, ja jonka päätöksen yleis­kokous
oli vahvistanut.
MOBUTUN JOUKOT KÄRSIVÄT
T A P P I ON
; Kairo. —- Tiistaina saatujen tie­tojen
mukaan tuli se eversti Mo­butun
johtamien laskuvarjojääkä­rien
osasto, joka taistellen on yrit-v
tänyt tunkeutua Kivun maakunnan
pääkaupunkiin Bukavuun, miltei
viimeiseen mieheen Kongon lailli-.
sen hallituksen joukkojen tuhoami­seksi.
Joitakin laskuvarjojääkäreis­tä
pääsi pakenemaan" Ruanda-Urun­din
alueella. Lumumba"h, johtaman
Kongon tasavallan laillisen halli­tuksen
joukot valvovat täydellisesti
tilannetta Bukavussa.
SIINÄ S Y Y •.;
Kahvikuppi j a lautannen seisoi­vat
pesualtaan reunalla j a • odottejyi-vat,
että talon rouva tulisi tiskaa­maan;,'':
— Kiiulehan, sanoi kuppi, emme­köhän
jo mene veteen ja koeta;,
kumpi ehtii ensiksi uida altaan toi­selle
reunalle.
— ^ k o e t e t a a n vain, sanoi lautanen
j a niin ne hyppäsiivät yeteien j a al­koivat
liida.
r— Minä voitin, riemuitsi lauta­nen
silten toisella puolella allasta.
Näin ollen, todetaan raportissa, { kun k i l p a i lu oli ohitse.
" Y K n valvonnan alaisena ollutta
aluetta käytettiin vierasmaalaisten
sotajoukkojen tarkoituksiin". Jou-
Mikäs ihme tuo, nyt o l i , sanoi
kahvikuppi. — Minullahan meni
vettä korvaan.
— Ensimmäiset viitoset lääke­tieteen
historiassa, jotka kaikki e l i ­vät
y l i ' lapsuusiän,,olivat Dionne-sisarukset,
jotka syntyivät touko­kuun
28 pnä,. 1934 Callanderissa,
Ontariossa.
Teatteria
Lait pettää, hallitukset s o r t a a . . ."
mutta porvarisedät joutuvat. siinä
kuitenlyn turvautumaan nykyaika­na
yhä useammin joko paremman
-tai huonommin onnistuviin teatte­ritemppuihin.
.
Meille esimT kerrottiin viikon J o
puJla Vientianesta, Laosista saapu^
neessa^eräässä" Reuterin uMtistie-dossa,'
että Laosin parlamentti on
antanut luottamuslauseen amerik-,
kalaisten rahoittaman ja aseistaman
kapinakenraalin pystyttämälle prins­si
Boum Oumin nukkehallitukselle.
Tätä tapahtumaa tai oikeimmin sen
merkitystä, kuvailtiin sitten seuraa­vasti.
• . ' • -i: .:. .
Tällaiset sotilastarkkailijat
(amerikkalaiset upseeritko?-K) -oli­vat
täyllä sitä mieltä, että Boum
Oumin hallituksen laillistuttami-sen
viivytys antoi kommunisteille
mainion tilaisuiiden voimistut­t
a a . . . " Laosin itsenäisyysvoimia.
Kysymys oli siis vaiji pelkästä
teattcripelleilystä, eikä mistään
"kansan tahdon täyttämisestä',', jos
saa luvan sanoa. —
Matta tutkikaamme tapahtumaa
edelleen. Eräässä toisessa Vientia-nen
uutistiedossa selostettaan > ta­pahtumien
kulkua siten, että 59 jä­sentä
käsittävän parlamentin jäse­nistä
oli paikalla vain 41 kansan­edustajaa;
Mitä oli tapahtunut mvdl-l
e kansiinedustajille j a kuinka mo­nen
paikalla olleen kansanedus­tajan
:^korvan takana^ o l i pyssyn
piippu, sitä~ei uutisissa selitetty.
Mutta kun noin kolmannes kan­sanedustajista
on pois n i in tärkeäs­tä
tilaisuudesta^ kuin "uuden halli­tuksen"
hyväksymistilaisuAidesta,
niin silloin täytyy olla mätää muu­allakin
kuin Tanskan maassa!
Jos missään .niin Boum Oumin
hallituksen luottamuslausepäätös-tä
voidaan verrata englanninkieli­seen
sananparteen "haulikkohäistä"
Me emme tiedä, mistä sanonta
"haulikkohäistä" on saanut alkunsa.
Mahdollisesti sillä tarkoitetaan jos­sakin
määrin kiirehdittyä avioliiton
satamaan purjehtimista siten, että
saataisiin pysymään järjestys asi­oissa
ensin avioliitto j a vasta sen
jälkeen "iloinen perhetapahtuma,"
Mutta sen he kuitenkin tiedäm­me,
että "hauUkkohäihin" viittaa­malla
voidaan selvittää monta nniu-t
a k in asiaa^ ihnan pidemmlttS pa-^
heitä — sisältyen siihen prhissi
Boun Oumin "hallituksen" luotta-tnuslausunto
Laosin parlamentissa.
Teatteripelistä puheen ollen, em­me
voi mitenkään sivuuttaa nyt
esillekaivettua vanhaa sotahuutoa
siitä, että Pohjois-Vietnamista on
tullut asevoimia Laosin isänmaan­ystävien
puolelle.
Tämä surkea valitushuuto esitet­t
i in jo vuosi, toista sitten Laosin
amerikkalaismielisten piirien toi­mesta.
Sen perusteella vaadittiin
sinne kiireen vilkkaa amerikkalais­ten
kenraalien kontrolloimia ase­voimia
YK:n Iipun_ suojas­sa.
Multa kercan tapauksista vii­sastuneena,
Y K ei mennytkään sil­l
o in ansaan, vaan päätti lähettää^
omat tutkijansa ottamaan selvää,
onko Pohjois-Vietnamista lähetetty
sjDtavoiimi Laosiin, ja jos. on niin
;ä määrin. s
tkin^uksen tulos on vielä kaik-'
k i i n - muistissa. Y K totesi, ettei
siin ollut tuJlut mitäbn asevoi­mistaan
rajojen takaa!
"lliitä vahingosta viisastuneena
Laosin amerikkalaismieliset kapi­noitsijat
eivät enää "vaarantaneet"
asiaansa YK.-lIe vetoamalla — vaan
sivuuttivat sellaisen "epävarman
laitoksen" ja vetosivat SEATOon—
Washington sanelun mukaan sille
maailmankolkalle perustettuun so­tilasliittoon.
Mutta vesiperä t u l i siitäkin "a-vunpyynnöstä".
Tutkittuutaan asiaa
PDiolelta j a toiselta, SEATO suo­sitteli
"poliittista ratkaisua Lnosib
l e " ,— mikä tarkoittaa "sotilaallisen
ratkaisun" hylkäämistä. Varsinkin
SBATO-liiton suurimmat tekijät,
Britannia j a Ranska, olivat kovasti
tämän "poliittisen ratkaisun" kan­nalla
ja siis Washingtonin "sotaista
ratkaisua vastaan".
Merkillepantavaa on, että tätä
' p o l i i t i s t a " (eli neuvottelu-) rat­kaisua
suositeltiin nimenomaan sil­lä
perusteella että ei edes SEATOa;
saatu valcuutuneeksi siitä, jotta
Pohjois-Vietnamin joukkoja on tuo­tettu
Laosiin.
Tosiasia on tietenkin tässäkin ta­rua
kummempi. Vaikka presidentti
Eisenhower kiirehtikin;^ ennen lo­pullista
poliitista kuolemaansa tun­nustamaan
kapinakenraalinsa nuk­kehallituksena-
Laosissa^ ja vaikka
näillä Laosin kapijfcllisilla on ilmei­sesti
rajaton msärä kaikenlaisia
aseita ja neuvonantajia, niin kir­kossa
kuulutettu ei heidän "voit-ton^
sa" kuitenkaan ole. Päinyastoin
on merkkejä siitä, että amerikka-laisniielisiä
kapinallisia on alkuvoit-tojensa
jälkeen kivestänyt kovasti
aina uuden vuoden päivästä alkaen.
Mahdollista on, että kapinallisten
yritys kuivuu kuin lasareetin suu­rus..
•
Mutta "voittajanakin" näitä Bou-min
nukkehallitauksen miehiä t u l i si
lopulta kobtaamaan surkea hävift-r
sillä siirtomaiden pSivSt ovat jo
menneisyyden historiaan kuuluvia.,
Laosin kansan asemaa voidaan pa­hentaa.
Siellä voidaan ehkä vuodat­taa
tulvimalla ihmisverta. Mutta
Laosin itsenäistyiidstfi j a itsem&B>>
rSämisoikeuttä e i vQlda p i i k i t idKi^^Vv,,;v.
estää " ^w>, . j ^ - v . . . « ..
r a l l ia