Vapaus, June 1, 1968

              Sivu 2 Laiuamtai, hesälk. 1 p. ~ Saturday, June 1, 1968 D D R i n pOtsUi-
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
EDITORI W.'EKLUND filANAÖBRi •. Suite^
Publlshed thrlce weekly: 'TueädaH Tbursdays and' Sattirdays by Vlai>aias^^
Publishing Co. Limited; 100-102 E im St. We3t, Sudbury, Ontario, Canada.,
jomas. &^^m' 9 m ^ ^ ' .
m^ffmm T m ^ } m m P ^ ^ ^ tny»i»«w t m ^ ^ . «^»fg».
ii9#0 suomeen
PEBC!
^Sff^W^f^Jf^^ ^ i l ^ ylpieJilevät hiuoleUisuiudestaan
t s m m ^ ^ ^ m näoÄ hyvetetfc s i v m m lÖJloit-jj^
j^Q^j^jsta uutisista!. Kaikenlaisia vääirente-
M^, J ^ o ^ i j ^ k ^ . , ? ^ ^ tjOasttotietoj.a ja suoranaisia:
vöäristdyjäldn" ju&aiätaaa .anjMBötJayhdistytesistä jattikuwasitt
iikään kijjm ne' olisivat helpostii todi9bpt4iS!m tosiaeioita-
Katsotaaaipa. useiai' esitettyä syytöstä, että canadaiaiatyö-;
Iäiset tuottavat 2(^prosenittisesti väfeeminän k i ^
laiaet työlliset. Mistä on tämä liiiku, tullut? Mi*en se on, las-keJtu?
Toinjiitiisikirjoitustein^ 1^ miuikavasti nämä
a^a^t mieijle seljkttäm He y^sinkieriaisesti esittävät tällw^
sia lajLKuntoja ikään 4t<uin ne ^ kuteoi) on
lasfeuesiimerkki 2x2—4.
Tosiasia oi>, efttä mitään t|illaista tudtikimusta. ei ole suo­ritettu,
eilkä: esitetty tilastoja jplt^s t ( * ^ ^ canada-laä^
työläi^t ovat 2()-pro«aitÖse8ti vähenanän taiottavia kuin
yjb(dys?;alialai5työläis^^ tämän mimieron esiin
tyhjästä oikeuittaakseen siailen työväenvastaiset eimakikolutilcrt,
ja uutisten välittäjät ovat nopeasti taintuneet siihen.
'IV)inen tam, josta kuulenune usein^ on se, että te
työläiifietovalt laiskoja jä lakkohaiuisia, ja että juuri he (työ-,
l ä i ^ ) ovat suurelta osaita vastuussa Britannian teollispsita ta-kapajiösuudesta
viiniiefvqiosien afj?iilte herjausta on tois­tettu
niin iu»in),eitltä tällä pu
uskovat siihen. Nyt on kuitenkin osoittauitiunut, että se on
kokonaan perätön.
Tämtän^^^^:^ on paljasftaniuA ammattiyhdistysasioita
tu^Jdnut kuninkaailinen komi^ioni' viisivuoitisen tutkimus­työnsä
perustjeellä. K^omissionin päämies, Geoge Sayers Bain
on (tultjdmuk^epsa p ^ u s ^ että Britanniassa
d de menetetty työailksa laiMcojenijohdbstavii^ kym­menen
vuoden aikana keälrömääirin nrnuta kuin 0.1 prosenttia
(kQ(k6 työaikamäärästä); mikä on hyvin; eduMinen suhdeluku
Cäniadän. ja Yhdysyaitain työaikaitt?netyksiin lakkojen joh­dosta,
^'(•BEmi' hylkää armoittomasti katsantokannan, laiskat brit-tiläistyöläifet
«ovat vastuussa maan teollisesta jälkeenjäänei­syydestä.
Hän sanoo pääsyyllilsenä olevan (teihtaiden) hallin­not,
jotka 9iv^ ole hanidkaneet nykyaikaisempia tuotanto-nuenetelmiä
ja -välineitä.
.Tässä oin vain kaksi esimerkkiä sanomalehdistön esittä­mistä
. vääristelyistä (työväenlii|oetltä vasltaan. Niitä (vääriste­lyjä)
;oni niin paljon, ettltä yhteen koottuna niistä muodostuisi
paajsu kirja- Yksistään paÖkkapariteeDtia koskevislta vääriste­lyistä
tulisi kirjaan useita sivuja.
t i r ^ ^ K j i f i s ^ ^ se, .että suurin 09a näistä
tyoväenvaataisisbi taruika^ saanult'aMiiftsa mieluimmin tie­tämättömyydestä
ikiuin pahansuopaisuudesta. Uutisten välit-täjäit
(sanomalehdet, televisio, radio jne) tietävät kovin vähän
anmiattiyhdistyksistä ja siitä, miten, ne toimivat, eivätkä ne
näytä haluavankaan saada niistä asioista tietoja. Ne (haluavat
ilmeisesti mokkia näitä myytstejä, joiden mukaan työväen­liikkeestä
tehdään syntipulkki yhteiskunnan kaikista taudeis­t
a . -— Canadian Transpcatt.
Helsinki. — Salcsan Demoikraatti-;
, 3 ^ T a s ^ y ^ l l ^ 3f9»tt-Ja. iemS^ip
saapui Suomeen >kuusiip8lvSlselle viei
,t;ai||il^ stjip^f^tajli^a.. * ^ '
vastavuoroisesti, sillä posti- j a len-jn^
9it«|fg!^. >9ääjj^<^, OjKa ^ a -
loila tc^vi Saiksan Den^oskTjaattises^a:
Tasavallassa vuonna 1066;
KISSA m N E & B i m S B ? -
Nyt. kun Canadan .kapsa-iTWice
jälleen vaali-uumiile valitsemaan
uutta ipää?ninist^ä, parlainentin
jäsegoiä j a toiniijhienkilöitä, suin, QUsi<
hywä tehdä itsfiljfiinmp selväksi-min-kä.
puolueen eMolckaat ajavat vähä­varaisten
etuja.
Täällä Vancouverissa on käynnis-:
sä kova kamppailu siitä, että minkäf
puolueeu ehdoOokaasta tehdään uusii
(pääministeri tulevina vaaleissa.
K a i k i l l a puolueilla on omat e h ^ k -
kaansa ja ne puhuvat omien puolu­eittensa
etuisuuksista ja siitä mitäi
he tulevat tekemään jos tulevat va­l
i t u i k s i.
Minusta tuntuu siltä että Uuden
Demoikraattipuolueen edustajat toi­mivat
ja työskentelevät Canadan
kansan ja työtätekeyän väestön etu.:,
j en puolesta. Miksi emme anna
ääntämme j a kannatustamme hei­dän
ehdokkailleen. Me tiedäntme
mitä konservatiivit ja liberaalit ovat
ja mitä ne tekevät tjjöläist#n. hy--
vinvoinnin eteen. Ne lupaa, mitä
lupaavat, mutta tekevät vähän.
Itse olen aina ollut halukas kuun­telemaan,
kaikkien puolueitten eh­dokkaitten
puheita vaalien edellä.
Mutta työläisten ehdokkaitten pu­heet
ja selostukset kiinnostavat mi­nua
eniten. Ne ovat mielenkiintoi­sia
ja puoleensavetäviä, niistä saa
käytännöllistä opetustai jota jo­kainen
tarvitsee jokapäiväisessä elär
mässään. On myöskin hyvä tutustua
työläisten edustajiin, s i l l o in tulem.
me heidät tuntemaan paremmin ja
sen mitä he ovat.
On vaikea ymmärtää kaikkia ih
misiä oikealla tavalla. Itse olen e-^
lämäni aikana mennyt läpi monen
laisten myrskyjen, mutta olen niistä
selvinnyt j a elämäni tien olen kul­kenut
sorretun luokan puolesta tais­tellen.
Nuoruuden iloista olen jää
nyt osattomaksi. Mutta olenhan
vielä nuori j a nuori sielu vanhas­sa
kuoressa, j a elän ainakin sadan
vuoden vanhaksi, ellen satu ennen
kuolemaan.
On ihmisiä jotka ovat ahdasmie­lisiä
Ja kateellisia, mutta ahdas­mielisyys:
j a kateellisuus katoaa s i ­tä
mukaa kun opimme ymmärtä­mään
asioita ja tapahtumia niiden
oikeassa valossa.;
Uskon että vielä kerran koittaa
aika että työväen edustajat tulevat
valituiksi valtiolaivamme ohjaksiin:
Niitä miehiä j a naisia jotka toimivat
työläisten oikeuksien puolesta on
paljon mutta enemmän saisi olla.
Ifyöväen aate on kaunis. S e n puoles­ta
kannattaa toimia ja uhrata ai­kaansa,
mitään ei saada ilmaiseksi.
Löytyy ihmisiä jotka sanovat et­teivät
voi tehdä mitään esim. so­dan
ehkäisemiseksi, vaan että sodan
on tultava koska Jumala on sen n i in
määrännyt Nämä ihmiset eivät ole
ajatelleet asiaa loppuun asti, ei p i ­dä
syyttää Jumalaa ihmisten val­mistamista
sodista.
E n ymmärrä läheskään kaikkea
mitä pitäisi, mutta koetan etsiä to­tuutta
n i i n paljon kuin voin. Tieto­puolista
kirjallisuutta lukemalla ja
tutkimalla sitä oppii parhaiten nä­kemään
tämän maailman synnyn ja
kapitalistisen maailman ristiriidat­kin.
Kyllä työläisten pitäisi jo olla
tietoisia siitä että kenelle antavat
äänensä 25. kesäkuuta 1968, kun
mennään vaaliuurnalle. Liberaalien
pääministeri Lester Pearson antoi
Canadan kansalle 5 vuoden toimin-:
ta-ajallaan ydinaseet, uuden; vaah
teraniehti-lipun, j a puolimiljoonaa
työtöntä työläistä. Jos nämä vähen­tävät
teidän puutteitanne niin sit­ten
ne ovat ääntenne ai-voisia.
JUSTIINA.
Ylläoleva Canadian Trai^sport-lehden artikkeli antaa
meille (kaikille paljon. ajattelemisen ajöiettai varsinikin nyt
-käynnissäolevan vaalikampanjan poihjialta. Mainitkaamme täs­sä
yhteydessä tilan~säästämisen vuoksi; vain yksi vaalitani:
Smiren rahan oniisttamat j a kontrolloimat sanknnalehdet,
teHtevisio ja radioasemat pyrkivät antamaan canadaiaisille sel­laisen
kuvan, että vaaleissa on kysymys vain ja ainoasltaan
siitä,, "kummasta tulee hallituspilolue" — mr. Trudeaun joh-tamasita
UberaaJipuolueesta vai mr. Stanfielldin ijahtamasta
konservatiivipuolueesta
Tosiasia tietenkin on, elttä näiden puolueiden välillä ei
ole kerrassaan mitään i)ei:iUstayaa laatua' olevaa eroa. Ne mo­lemmat
ovat vanhoja, sunnpääoman puolueitta.
. Todellisen vastaehdon nykyiselle suunnalle — korkeitten
hintojen, ybä kohoavien verojen,, lisäläntyvän työttömyyden,
I)ähenevan asunifeopulan ja Mrjistyvän perustuslaillisen krii­sin
auunnalle — antoivat työväenliikkeen ehdokkaalt. Pitkän
tähtäyksen, yhitä hyvin, kuin hetikohtaispnkin ohjelman kan­nalta
on sittenkin 'täirkeämpää se, että saadaan mahdollisim­man
paljon työväenpuolueitljben .ehdokkaita valituksi j a työ*
väen^hdokkaiden äänimäärä lisätykisi.
J,a voidakseen vaikuttaa siihen, etljtä myös työväenejidok-kaat^
saaivat äänen kuulluksi ja ohjebnansa tunnetuksi, on jasta, vaan päinvastoin on huo-.
aivan, välttämätöntä ylläpiitgä, voiipistuttaa j a tehosltaa s e l l ^ i - lehdittalva harkilten ja määrä-sia
työväenlehtiä kuin on esim'eJrkiksi,Va|paus. Tiukan tullien /tieltoilsesti kansalaisVelvolli-esim.
tilausten hankkiminen Yjaipaudelle j a (työskentely leh- suuksiemme täyttämisessä,
temme talousaseman tulkenjisekisi on samalla tärkeätä vaali- Toiseksi meidän myönnetysti
työtä työväen^dokkaidien valitseminen hyväksi.___ "pienikin apumme voi tiukan
• MeiUe voidaan tässä yhteydj^ssä sanoa, että "niitäs tur- tullen clllä hyvin raltkaisevana
hia", sillä' pienenä kansallisuusryhmänä meidän äänemme on tekijänä ja siksi ori esimei^kik-mukä
kuin pisara meressä. si Sudburyn piirissä koottava
Näin. ei kuitenlkaan asia olte. Ottakaamme vaikka vain voimat BudGerman uudelleen
yksi esimerjcki. Viime vuionnia Sudburyn piirissä suiorite^ valiitstemiseksi Sudburyn alu-täytevaäleissa
valittiin liberaalien ja kongeryatiiivien asemes- eelta ja Norman Fajwceittin uu­ta
työväen ehdotoa^s, Bud Germa, joka sai -tosin vain 150 ää- delleen valitsemiseesi Nickel
nien. enerpmistön lälhimmäst^ ki/lpajHijastaan. Lainkaan oma- BeHt vaalipiirissä,
hyväisyyiteen lankeamatta, voidaan täysin oikeuitetusti sanoa, Se on Sudburyn seudun kan­atta
jos Sudburyn suomalaiset silloin olisivalt olleet "kotipuo- salaistemme v e l v o l l i s i L u s itse-^
lueena"Ja pjdäl.ttyneeniä.äänestyfcsfesta, mr. Germa ei olisi tul- ään, kanssaihmisiään ja Canar-l
i i t vallituksi. Näin tärkissä asema^s^ voivat toisinaan olla daa kohtaan ^ kuten on kan-pderaelt^
väestöryhmät tja .yaalelspa. kehittyy melko uäein salaibltenmie kunnia-asia tukea
selailsi^ tilanteita, että raltkaisu tapahtuu pienen enemmistö- ty'öväeinehdo|ckaita kautta
niäiärftn perustedlal ' ' maan buollimatlta siitä tulevat-
Olenime karostaneet itätä seikkaa kahdesta syyötä: ko heidän omatt «hdokkaansa
• Ensinnäkin sitosi, että meidän ei tule "pienuuden" eli tällä kfentaa valituiksi tai elvät-alem.
niuuskompleksinpexufiäteella jäädä sivuun vaalikampan- kö vielä tule.
y4:^prss on e p ^ v a l l i t j p p su^r
matai^p I p ^ , Qj> Q^^t jfl
kahdesti vaikeissa tehtävissä hätää
kärsivissä:; maissa- K i i u d i i i vuoden
ajan hän toin)i keskeytyksettä mitä
alkeelli^ipiRjissa oloiss? Kongossa ja
ItärPakistanissa maailman terveys-jprjpst9n,;
lähettäDjäpät Afrikkaan
hän on. kaivännutL siitä lähtien,; yslä^:
vällisten, hyväsydämisten ihmisten
pariin — samanlaisia ihmisiä 4iän
kohtasi Vietnamissa.
- Tietenkin myös kauhu j^vihg^^
kuvastuvat vietnamilaisten kasvoilta
pommien pudotessa. Kuitenkin naiiv­ia
vaatimattomilla ihmisillä on aina
lämmin hymy ja ystävällinen sana
vainuina. On myös hämmäsityttävää,
miten nopeasti he siirtyvät askareir
hinsa pommituksen jälkeen. Naiset,
ilapset, vanhukset ovat mukana muo­dostamassa
ketjuja, raivaamassa,
huDlethtimassa kuolleista ja haavoit­tuneista.
— Pohjois-Vietnamissa ei ole
lenää kaupunkeya, lukuunottamatta
Hanoita j a Haiphongia. Kaikki muut
on tuhottu, hän sanoi viime vuodeh
lopulla.
Kaikkialla, mihin tutkimuskomis^
sio matkusti, ikohtasi heitä sama loh­duton
näky: raunioita ja jälleen
raunioita ja asutuskeskusten liepeil­lä
pikku majoja ihmisten väliaikai­sina
: asuntoina: Nam Dinh, Ninh-
Binh, Phu Ly, Phat Diem ja Tan
Hoa ovat tutkimuskomission näke­miä
maaseutukaupunkeja, jotka e i ­vät
ole enää kaupunkeja.
Elokuun 11. 21. j a 22. päivinä
ryhmä koki Hanoin raskaat pom:
n»itukset j a saattoi omin siln?in to­deta;
että amerikkalaiset pommitta
vat, siviilikoh tci ta, kaikista vastak­kaisista
väitteistä huolimatta. ;
Aamulla 11, päivänä elokuuta Ha^
noin yllätti kova pommitus, joka oli
ensimmäinen useisiin viikkoihin.
Pommitettiin Long Bienin rautatie­siltaa,
Pohjois-Victnamin ainoaa poh
joiseen, Kiinaan ja Neuvostoliittoon
vievää siltaa..
— Ensimmäisinä ulkomaalaisina
näimme sillan j a sen molemmin
puolin sijainneiden tiheään raken­nettujen
asuinkortteleiden tuhot.
Näin parikymmentä kuollutta ja yh­tä
monta haavoittunutta, jotka oli
ehditty vetää esiin savuavista rau-,
nioista. Heidän joukossaan oli monta
naista ja lasta-
— Pahimman pommituksen koim­me
22. päivänä elokuuta. S i l l o in tu­hottiin
useita asuinkortteleita Hue-kadun
varrella. Tälläkin kertaa
olimme paikan päällä ensimmäisenä
tutkimuskomissiona. Hyökkäyksestä
oli kulunut kuusi tuntia. Etsittiin
kuolleita ja haavoittuneita. 100—
200 kuollutta ja ainakin yhtä monta
haavoittunutta oji j o löydetty.
Henrik Forss kävi lääkärinä useis­sa
s ^ ^ 9 | ^ a , näjfl j a pomjiji-
|t4f)i9^l} Jlhrej^,,. I l ^ j e l i , k o ^ Ä
j ^ n i a kanssa. Hän kävli imm;^^
Kiemin sairaalassa Hijnoiss?; sa­maan
sairaalaan osui kolqie päi^ä|
myöberonijn, ohjus.
— Palasin. sinnfiLtödfitaksfini. vain,
et^ä, yksi, lääkädvija yksi sairaan­hoitajatar
oU; saanut, sumiansa.^
nuUe näytettiin jäännökset
Tri Forss sai hyvät vaikutelmat
Vietnamin sairaanhoidosta^ joka kui
tenkip taistelee si^unnaijtojnien v^i;
keuk^ilen kanssa.'
— Amerikkalaiset ovat pommitta­neet
kaikkia suuria sairaaloita, jopa
maan ainoata, leprahoitojaa, jos»a
oli parisataa potilasia. Kaikki. nä«ä
sairaalat, olivat k a n s ^ i n v ^ i s t e i t i^T-nösten
mukaan varustelit Punaisen
Ristin, merkiUä.
Vietnamilaiset olivat siirtyneet
sairaanhoidon hajakeskitykseenj ts,
pienten väliaikaisten sairaaloiden
rakentamiseen kyliin, jokaisen kau­pungin
liepeille tai viidakpn syvyyk
siin. Tähän on eräänä syynä se, että
näin m e n t o l i e n ei ole pakko kuljet­taa
potilaita pommien rikkomia tei­tä
pitkin. [
— Vastuulliset sairaanheitoviran-omaiset,
mm. alan ministeri vakuut­tivat,
että antibiottisia aineita ja
veriplasmaa on riittävästi. Kininistä
laboratoriolaitjteista ja bengityslait^
teista on sen sijaan kova puute. Te­hokkaan
veripalvelun järjestäminen
maakuntiin on niin ikään ollut han­kalaa.
— Suomen VietnsTOTapu on tullut
perille. Sutä ollaan hyvin kiitolli­sia,
kertoo t r i Forss edelleen.
Kansainvälisen tutkimuskomission
jäsenet matkustelivat jeepeillään
öisin- Näin liikutaan Vietnamissa
nykyään. Jokaisen tien varrella o l i
pommien jättämiä kraattereita. Nii­tä
nähtiin riisipelloillakin. Maahan
pii kaivettu myös pieniä sirpalesuo-jia,
jotka muistuttivat kaivojen
sementtirenkaita.
— Näitä suojia oli pitkin niatkap
ja niihin mahtui hädin tuskin yksi
henkilö. Täysosuman sattuessa, ne
eivät tarjoa suojaa, mutta totaali­sen
sodankäynnin oloissa, jossa Viet
nam elää tänään varsinaisten pom­misuojien
rakentaminen tarvittavas­sa
laajuudessa on tuskin mahdol­lista.
Eräänä yönä ryhmä joutui kovaan
pommihyökkäykseen.
— Kaamealtahan se tuntui, kun
amerikkalaisten valoraketit syttyi­vät-
Koko taivas leimahti liekkiin ja
pommit räjähtelivät ympärillämme;
Hanoissa on elämä sopeutunut ko­konkaan
amerikkalaisten pommitus-aikatauluihin.
• Ihmiset nousevat varhain aa­mulla
ja ovat töissä viidestä puoli
kahdeksaan, jolloin on tavallisesti
ensinunäinei|i-}tä^s.Tätär jatkui)'
iisein iltgp^fväön s^k)»,^ jöJIfiln
^aupunki jjäUeen elpyy ja'väestö pa­laa
työhönsä.
Monine vehmaine puistoineen ja
.liroon, ranskalaisp.en siictomaatyyr
i i i n . rakennettuina taloineen: Hanoi
on kaunis- fcäu^HP^. Katujen varsil­l
a , olevista: kovaäänisistä, Umoite-taan
missä pommikoneet- kulloinkin
ovat j a montako niitä on ammuttu
:alas. Uutisten lomassa soitetaan mu­siikkia.
r — Näimme v|Qlä ifseit^ lapsia Ha^
noissa; kertoo t r i Forss. He o l i ­vat
saapuneet kaupunkiin käydäk­seen.
vanhminensa/luona^siUoin o li
parhalllan' kesäloma; Mutta rankko-
Jehv j » jyllättävien pommitusten jäl­keen
päät t t i in välittömästi evaku­oida
k ^ k i $Ue 10 vuoden ikäiset
•lapset,~'Hahoin väestöstä • onanoin
PitOletJo evakuoitu.
Henrik Forssin valokuvanipussa
on kuvia palo- napalm- j a räj äh-dyspommien
uhreista. Hän näyttää
myös kuvan luotisirpalepommista,
kanhupommista, jonka amerikkalai­set
keksivät 'yksinomaan ihmisten
tappamiseksi: Se on täynnä pieniä
luoteja, jotka pommin räjiäitäessä
leviävät tuhansina kappaleina. Ne
iskeytyvät kehoon ja niiden löytä­minen
ja poistaminen on miltei m : ^
dotontai Pahat sisäiset maksa-, keuh
ko^ j a muut vammat johtavat usein
kuolemaan-
— CBU-pommeja (näin niitä n i ­mittävät
amerikkalaiset) käytetään
ennen pommihyökkäystä j a sen jäl-keep'
ilmatofJjinnaii , , „ . „„
Aniorikkalaisol Icnt^^t pelkäävät
i j i n ^ r j u n t a a jflvhe ;|8^t^y^t pelofs--
'saantpudottaak(^9i:0i^^A|nir ja ohjus
,lastin^a, mihin ,!t#l|8nfia"'
' -:']t.uotisirpaler/~,fosfori- j a na-palmpommit
jättävät kammoUaviä
jälkiä hengissä säilyviin uhreihin ja
niitä on näin ollen pidettävä tfsriion-aseina,
korostaa t r i Forss.
Terroria on myös. r patojeäP; P^xi(\
mittaminen, jotka sMätäv^^rjusö^^-
lykseen tarvittavia < lukehiattomiar
kanavia. . r
— Kun olimme siellä, r i i s in i s t j i^
taminen oli käynnissä jäävesi:
erittälnkorkealla padoMsa,:/^onu?^
tukset ovat mm. Nam D i n l i ^ a ^ i i ^ ^
nassa aiheutfaneet paljon tulvia.
Onko tämä muuta kuin- aiviil|v8ftp-töä
vastaan suunnattua.-4eiwriaa?j(, .
VJetnamilaiset tuntui^t< ki](i|^itMi>^
lujasti' päättäneen, että " l i e eivät
antaudu-' Tällaisen vank^:.k$9i^-
sen sai th Forss.
—- Aiomme jatkaa taist«iuai; ' v a l -
mistaudunmie pahimpäajti, h9f^~
pääministeri Pham Van Dong, |orika
kanssa komi^io k e s k y s ^ ; i i i ^
tuntia. Hän ei, maininnut kentältään
sanaa "neuvotteju".
— Ja muiltftkin, joidejiL 1^^«
keskustelimme, saimme sen;käMtart»-
sen, että vietnamilaisot H2^.oin> 1 ^
kustaan viimeksi suunpftituj^iioipr
mihyökkäysten jälkeen jopa arvele­vat
amerikkalaisten aikovan nousta
maihin jossakin Pohjois^Vietnamis-sa.
Joka kylä on jo organisoitu-sissi
sodankäyntiä sibnälläpitäenmahdrt-lisenmaahanhyökkäyksen!
varalta.
— C. NordgE n-BS'
USKOLLA PARANTAJAt
TALLINNA VALMISTAUTUU
SUOMEN KULHUURIVIfKKOON
Tallinna. — Kesäkuun 2. päivänä
Tallinnassa alkavan Suomen kult­tuuriviikon
ensimmäinen näyttely
avattiin lauantaina Tallinnassa. Ee?
tin sanomalehdet ovat jo pitemmän
aikaa julkaisseet aineistoa Suomes­ta
ja tulevan kolmen viikon tapah­tumista,
jotka viihdekonsertein
ulottuvat koko tasavallan alueelle.
TalliTUian katukuvaa sävyttävät suo­malaisten
konserttien ja teatte­riesitysten
suuret mainokset. Täkä­läinen
kulttuurilehti S i r p ja V a -
sar julkaisi perjantaina koko sivun
kulttuuTiviikosla.
Suomen nykytaiteen näyttelyn
Kadriogin taidemuseossa avasi Suo­men
taiteilijaseuran puheenjohtaja
Mauri Faven. Hän esitteli viime
vuosien taidevirtauksia Suomessa
sekä tätä sodanjälkeisen kauden en­simmäistä
laajempaa suomalaista
taidenäyttelyä E^tissä. Näyttelyssä
on. mukana 39 suomalaisen taiteili-jan
127 teosta.
Eestin taiteilijaliiton puheenjoh.
ta ja llmar Torn totesi vastauspu-heessaan,
että viime vuonna Helsin­gissä
Eestin vastaavan viikon aika­na
avattu näyttely: aloitti uuden
kauden maittemme välisessä taide-vaihdossa,
jolle on luonut pohjan
Suomen ja Eestin taiteilijaliittojen
väliset'hyvät suhteet.
Taiteilija Mauri Faven luovutti
Eestin kulttuuriministeriölle Suo­men
itsenäisyyden 50-vuotismitaUn,
jonka vastaanotti, ministeriön taide­hallinnon
johtaja Vambola Markus.
Mauri Faven ojensi myös Suomen
taiteilijaseuran 100-vuotismitalin
Eestin taiteilijaliitolle.
Tämä juttu saa alkunsa niiltä
ajoilta kun "homesteadilla" asuttiin
ja härällä k ^ n e t t i i n - Lujassa oli se
pää-äänenkannattaja, leipä. Eikä m i ­kään
muu vetojuhta ole n i in maltil­linen
kuin on laiska härkä, sillä se
mieluummin seisoo paikallaan kuin
vetää auraa. c
Niinpä sain kepittäjän toimen kun
kaveri oli auran kurjessa. Kyllä ka­veri
haukkui sitä "sanomapitsiksi"
mutta härkä ei ollut tietääkseen^
kään, vaan veti — jos veti.
Susia ja karhuja vilisi kaikkialla
ettei pimeässä ollut tulohallista liik­kua
ilman lyhtyä. Lehmänkellon
ääntä ne pelkäsivät, jättäen siten
lehmät rauhaan.
Eräänä aamuna kaveri lähti kau­punkiin
hakemaan tavaraa, siliä
kahvi ja tupakka oli loppunut kave­rilta
(minä en tupakoinut). mutta
sitä enempi pakotti kahvihammasta.
että pakko se o l i joka kiirehti teke­mään
matkan kaupunkiin. Menin
kynnökselle istuttamaan perunoita.
Härkä makasi ja märehti tyytyväi­senä
suupalaansa, perustamatta
"hamassärystäin", sillä härkä on
tunteeton muitten vaivoille. Kuokin
kynnöstä ja pisteiin' perunoita maa­han.
_ • •••
Lähestyi päivällisaika j a niinpä
aloin laittaa jotakin syötävää. Pekka
(härän nimiO nousi myös j a alkoi
kiertää ympyrää syödäkseen uutta
ruohoa joka työntyi ylös maasta^ ke­väisen
auringon lämmössä. Härkä
oli "vanki", sillä se o l i paksu köysi
kaulassaan, . jonka ^ toinen pää o l i
kiinnitetty isoon koivun kantoon,
josta Pekka ei ensinkään pitänyt,
mutta alistuttava oli.
Päivällisen jälkeen läksin jatka­maan
työtäni- 'Kahvihammasta jo­motti";
toivoin kaverin pian kotiintu
leväksi jotta se kiusallinen jomotus
loppuisi . . . ja loppuihan se kun
pitkän odotuksen jälkeen alkoi kuu­lua
römeä lehmänkellon kalkatus.
Pekalle taitaa tulla vieraita, ajat­t
e l i n , ; ja Pekka villiintyi, sillä se
odotti kärsimättömänä "asiakkaan-
Sii" saapumista, kuten minäkin ka­veria
kotiin tulevaksi. Kello kalkat-t
i Härkä möyrysi ja kiskoi irti
päästäkseen - . . j o l l o in kanto antoi
periksi ja nousi j u u f i n ^ ylös
maasta ainoastaan yksi yaliva juuri
ei lähtenyt irti. Pekka luuli- .lehmän
tulevan "viralliselle: v i e r^uUe" jojia
niin juhlavala mörinällä valmistui
vastaanottamaan .. . j a minä tunsin
suussani kermakahvin maun. ;
K e l l o k a l k a t t i .; • . j a metsänreu­naan
ilmaantui kaveri selkäreppui-neen
. . . entä lehmä . . i ? sillä leh-^
mää ei näkynyt vaan kello römisi;
A l o i n uskoa kummituksiin sillä mi­kään
muu se ei o l l u t — - ; J a härkä
möyrysi- Tuli odotettu, j a kaverilla
kello kaulassa. Peräännyin, sillä
luulin hänen menettäneen järklrie?
punsa, kunnes hän pyrskähti naura?
maan kun minä silmät pullollaan
v i l k u i l in oviaukkoa. Mitä se tämä
merkitsee kysyin. — Toin sen s i ­nulle
. . . Hullu, kivahdin!- No
maltahan kun selitän- Kun luitä s u ­sia
vilisee kaikkialla j a marja-aika
kun tulee, niin on sinun t u r v a l l i ^f
pitää kelloa kaulassasi, po^niessasi
marjoja jne.
Laitoin kahvipannun tulelle, ja
kaveri antoi suurusta ja suolaa här
rälle joka ahneesti alkoi syömään,
unohtaen äskeisen. Kahvia juodes­samme
tuumi kaveri että Pekka.on­kin
hyvä kantojen ylöskiska\ja joten
meidän voimat säästsrvät. Oiva tuu­ma,
myönsin, j a mitäs muuta k un
tuumasta toimeen. Pekka o l i tyyni
sulatellessaan ruokaansa, .'jav kaveri'
?setti köyden silmukan paksun kan­non
ympäri . . . j a komensi: Hei-,
Pekka, alappas nyt näyttää m i h i n
pystyt j a . . . m u t t a Pekka ei ollut
tietääkseenkään vaan mörehtirau*
hallisena, eikä välittänyt yhtään ko­mennuksista.
Soitappa kelloa, kehoitti kaveri,
ja minä soitin. Härkä mörähti, kuo-pasi
maata etusorkallaan ga nosti
häntänsä . ^ . alkaen päästöllä peh-mosia
ts. tosonsuUe. — A . R.
. ;: Jatkuu
— Kylläs ryypyn otat kun ledteks
jäät. -1
Sutsnal. sananlasku
PÄIVÄN PAKINA
TYTTÄRETKIN LAKOSSA
Ranskasta on viimepäivinä saatu
hienoa havainto-opetusta siitä mi­tä
yhtenäisesti ja päättävästi esiin-,
tyvä kansa saa tiukan tullen ai­kaan.
Allekirjoittaneella oli miltei ta­san
kymmenen vuotia sitten tilai­suus
olla pari päivää Ranskassa
kenraali Charles de Gaullen val­taan
tulon aattona-
Latvialla Eurooppaan mennessä
saimme kuulla Ihailisin työläisten
suuresta ---puolimiljoonaisesta
mielenosoituksesta. Mutta samana
päivänä, jolloin pääsimme Parii­siin,
oli de gaullelaisilla suuri au­tokaravaani-
mielenosoitus ja vaik­ka
siihen ei osallistunutkaan niin
paljoa väkeä kuin oli edellisenä
päivänä ollut työläisten mielen-osoituksessa,
niin kaikesta näkyi,
että kenraalin valtaantuloa ei voi­tu
siinä vaiheessa mitenkään estää
Nyt tulcG mieleen kuiu eilinen
päivä, miten de Gaullen puolesta
mielenosoituksella ollut suuri au­tokaravaani
ajeli sinä iltana Parii­sin
kaduilla miltei soittokunnan
rytmillisyydolla torviaan toitottaen
tut, tut, tut, tuu - . -
Nyt on kehitys kulkenut täyden
ympyränsä ja kaikesta päättäen
tuntuu. siitä (keskiviikkoiltana) ,
että ihnicelli.stä olisi, jos vanha ken
raali selviää tästä tilanteesta yh­teiskunnan
elämän pinnalle jää­mällä.
Sellaista on poliittinen elämä.
Vielä muutama kuukausi sitten
de Gaullen asema näytti olleen
poikkeuksellisen lujan.
Samalla kun Englanti devalvoi
puntansa ja Yhdysvallat joutui t e ­kemään
ystävineen kaikkensa dol-larirahan
devalvaation estämiseksi
-tai ainakin tuormemmaksi lykkää­miseksi,
Ranska tuntui olevan
mahtavuutensa huipulla, mistä pre
sidentti de Gaulle on n i in paljon
puhunut. " -
Mutta nyt muutaman lyhyen-vii­kon
jälkeen on koko Ranskan ta­louselämä
lamassa kun miljoonat
työläiset ovat lakossa j a ovat sen
lisäksi ottaneet vielä monia avain­asemassa
olevia tehtaita kontrol­liinsa
ja kun opiskeleva nuoriso on
jatkuvasti mielenosoituksella.
Kuvaavaa on, että vaikka halli­tus
joutui tämän ennenkuulumat­toman
voimakkaan kansannousun
Johdosta lupaamaan esimerkiksi
työläisille sellaisia myönnytyksiä
mistä ei voitu kuukausi, sitten
uneksuakaan -r- 10-prosenttinen
yleinen' palkankorotus, minimi­palkkojen
korottaminen miltei
kolmanneksena, työviikon lyhentä­minen
47 tunnlpta 40 tuntiin, viik-koansioltä
vähentämättä, jno. —
työläiset liylkäsivät tämän tarjouk­sen
j a pitivät kiinni alkuperäisestä
vaatimuksestaan; että palkkoja on
korotettava vähintään 12-prosenttir
sesti, ja että sosiaalihuollon alalla
voimaan otetut kurjistuttamistoi-menpiteet
(missä työläiset joutu­vat
maksamaan enemmän huonom
masta palvelusta) on purettava jne
Kaiken lisäksi työläiset julistavat
miltei yksimielisesti että president
t l de Gaullen ja hänen hallituk­sensa
on väistyttävä ja annettava
tilaa nykyaikaisemmalle — vasem­mistolaiselle
— hallitukselle.
Ranskan viimepäiväiset tapahtu­mat
ovat melko hyvin tunnettuja
Vapauden, lukijoille- Mutta siitä,
ja palstamme rajoitetusta tilasta
huolimatta emme malta olla lyhy­esti^
koskettamatta kahta mielen­kiintoista
seikkaa:
Ranskan nykyinen valtava kan­sanliike
sai alkunsa siitä kun mie­lenosoituksella
olleet opiskelijat
syyttivät poliiseja brutaalisuudesta
Juuri tämä poliisien kovakourai-suus
nostatti Ranskan opiskelevan
nuorison de Gaullen hallitusko-mentoa
vastaan.
Mutta kun miljoonat ja miljoo­nat
työläiset ryhtyivät mielenosoi­tuksiin
ja lakkoihin opiskelijain
puolesta, niin poliisit ilmoittivat,
että he kieltäytyvät ehkä ryhty­mästä
voimakeinojen käyttämiseen
työläisiä vastaan jos heidät siihen
komennetaan.
Se oli poliisien, "liikkouhkaiu;"
vaikka heiliä ei olekaan lain mu­kaan
lakko-oikeutta!
Toisena mielenkiintoisena seik*
kana on mainittava riisuutujatyt-töjen
ja muiden huvitielupaikkor
j en tanssijattarien lakko.
Riisuja tanssijattaret pitivät vaatjf-teensa
yllään ja istuivat uutistieto»
jen mukaan kaikessa, rauhassa rar
vintoloissa, yökerhojen j a muiden
huvittelupaikkojen ollessa sulet­tuna
työvoiman puutteen vuoksi:
Kun näiltä tytöUtä kysyttiin,
miksi he lakkoilevat, n|in he sanoi*
vat, että palkka j a työolosuhtoel
ovat huonot. Yksi heistä o l i sanor
nut: "Me saamme 29 jtranglg- (noin
$6.00) päivässä seisomisesta neljä
tuntia miltei ilman vaatteita> Näy­töksessä
on meitä 50; meillä on t
suihku, yksi käymälä ja yksi kä*
sien pesupaikka."
Toinen tanssijatar huomautti:
"Me tytöt emme ole poliittisia ihr
misiä. Me olemme vain nälässä ole?
via ihmisiä."
Nämä kaksi esimerkkiä osoittaa
vat — ja se tulisi m u i s t a a— että
meitä työtätekeviä on kaikenlaisia
ja monenlaisissa asemissa.
Yleisesti puhuen Ranskan työt
Iäisten ja opiskelevan nuorison
valtava liikehtiminen osoittaa uu­delleen
kuinka suuria voimavaroja
on kansanjoukkoijen syvJ9^ riveisr
sä yhtenäisesti ja yhteistoiminnas*
sa esiinnyttäessä.
Tehkäämme kunniaa Ban^an
kunniakkaalle työväenlMokiUe ii,
Ranskan opiskolovallQ niiorisiHlOi
— Känsäkoura.
•;'"•:* •' . • V •^:^' ••i'""" •^ " ' y ' " ' ;:"'"••• ";?;:|C l- -K'/.'''' ' S - ' ''v •3".'; •;;,''' :k ''']'} f'-''Mi • ''V;;';':'•;•';;•? ' • ' •' ' S ''i':'''';'; • '' ' N f e iS'''':'lft:ft'"''':'^ ' ' " S r f";/• •'tSwf;'"'^';|;;^ •;t. •-:;;;;:•: >; ;f y ) ; ;;'i:; . 'i.'.!';. ' : •' :''|:;.;;'|f äl';
;•;;;;:• ;;;;• ::,f: ••[•'•.]:.. . • 's:;,.:.''v. ;:,•;;:•:.<: •.::•; iir; : . ;:''„::;; .;;:••;:: ':':';:;" ';;.',::'[ :,|;;"'i!'i||: :•'; j ' ';:; ;;; -',.; ;•'" V:' \f ' 'i •••"f'H "r:^,:, '•••, ; :;',.• :' ,' • ; ' : ; : : ? , ; ;