Vapaus, May 17, 1972

              JOHN LAINE
V Kevät ori tullut j a sen mukana ruvettiin rakentairi Penage
S-:
f
I
iI
m-
^ I
1
I
j
I
utitia elämää samalla kun vanha
vaipuu hiljaiseloon.
:!lifinä katselen kaihoten järven
jriripiqsä rantamäet ovat paljai-
. na. ^^ieltä on poistunut elämä mi­tä
luonto antaa kukille, kasveille
j a siten meidän kaikkien nautit-t
a v ^ i .
j N i i n , John, Laine oi^ jättänyt
meidät Ne meistä, jotka tunsim­me
hänet ennen tänne maaseu­dulle
tuloa tiesimme, että hän oli
uuttera työmies ja hyvin inhimil­linen
henkilö.
^ . häntä j a hänen perhet­tään
Siitä ajasta alkaen kun he
tulivat vähäksi ajaksi minun ko­tiini
pian Canadaan tulonsa jäl­keen
^Yv. 1911.
Vuosien kuluessa, näin silloin
tällöin hänet haalilla, sillä Laine
oH ^|£Bi Toronton osaston perus-tajaj^
en, tai räätälien piknikissä,
tai , Toronton rannikkoalueilla,
sillä hän oli voimakas uimari ja
aiha;3rhdessä perheensä kanssa.
Laine oli hyvä ammattiyhdis-tysniies
j a myös aktiivinen jäsen
niii^a; alkuvuosina, jolloin ammat-tiraätälien
ammattiyhdistyksen jä
senisjii suurin osa oli suomalaisia
Muistan perheeni jäsenten usein
sanoneen,>että Laine aikoo jättää
kaupungin elämän j a ammattinsa
50 'VUOtta täytettyään. Jotkut
meistä uneksuvat tällaisista asl;^
oista, mutta ne eivät aina toteudu.
Mutta tämä mies oli päättäväinen
kyvykäs ja käsistään pystyvä.
Hän,, e l ollut mikään uneksija
vaaijj.työn tekijä.
: Täten • vuonna 1928 Laineen
perhe,; pU valmiina muuttamaan
Litt}e - Penagelle (silloin Trout
Lak?). Siihen aikaan siellä ei ol­lut,
jti^tä, vaan ainoastaan vanha
metsäkämppä-polku. Keväisin es­ti
joen tulva liikkumista. Vain ve­neellä:
yoitiin kulkea Rat-järven
yU Kauppisen tai Svenskinpai-kalTe.
Kaikki ruoka ja tarvikkeet
oli Ikannettava selkärepussa:
• p i i purettava vanha hirsimökki
siijfrettävä se ulkorakennukseksi,
kuijeteftava kaukaa puita raken­nustarpeiksi.
Oli rakennettava
utisi koti, kaivettava ja rakennet­tapa
jiiurikasvikellari ja tehtävä
^röiiita .;^kennustöitä. Sitten alkoi
ma:an raivaaminen, kultivointi ja
aidottäminen.
' Mutta Laineella oli vaimona
mainio tyttöj vaimo, joka seisoi
horjumattomana hänen rinnal­laan
j a työskenteli hänen kans­saan
aamuvarhaisesta iltamyö-bään
asti.
Elämä oli kovaa ja vain ne
meistä,: jotka olemme sen läpäis­seet,
ovat tietoisia sen aiheutta­mista,
kivuista, kolotuksista ja
vaivoista. Maa oli raivattava ja
asunto valmistettava - todella työ­tä
tehden ja hikoillen.
:Mutta toisaalta Laine oli tullut
sinne jo useiden vuosien aikana,
viettäen kesänsä järven rannalla,
maalla, jonka hän myöhemmin sai
ostetuksi.
Kuten kaikille räätäleille, kesä
oli heikkoa työaikaa. Senpä vuok^
si he kaikin vaelsivat avaraan
luontoon j a niin tuli tästä järvi­seudusta
"räätälien taivas" — pai
kaksi, mikä vapautti heidät kai­kesta
muusta, taivaaksi, missä
lapsilla oli riittävästi tilaa juok­sennella
mielensä mukaisesti.
Pulavuosien aikana minä tulin
todella tuntemaan Laineen. Hän
oli työssä tiellä, jota lopultakin
j.Hrvelle; Silloin oli myös "ikäero"
jo hävinnyt. Niin juttelimme mo­nen
ruokatunnin ajan eri asioista,
elämän ongelmista, V työväenliik­keestä,
sosiaalisista oloista, maa­ilman
ongelmista yleensä, talous­pulasta
ja erikoisesti tulevan so­dan
mahdollisuudesta;
Hän oli paljon lukenut j a hjrvin
lukuahne sekä aktiivinen jäsen
Trout Laken osastossa, kuten oli
vaimonsakin. Tosiasiassa, juuri
heiltä me vuokrasimme maan pa­viljongin
ja haalin rakentamista;
varten. Luonnollisesti Laine ja
hänen vaimonsa olivat jäsenenä;
pienessä CP ryhmässä siellä.
Hän oli innokas ^kalastaja ja
metsästäjä alkuvuosien aikana
aina silloin kun lihaa tai kalaa
tarvittiin.
Laine osallistui aktiivisesti alu­een
yhdyskuntaelämään, koulu­lautakuntien,
ja tiekomissionien
toimintaan. Laine vei melkoista
osaa alueen olosuhteiden paran ta
mJseksi. Minä tiedän kuinka kär­simättömästi
hän suhtautui ihmi­siin
jotka vastustivat esim. lasten
kuljetusta tältä alueelta kouluun,
jotka vastustivat kuumien ateri­oin
antamista koululapsille. Hä­nen
aikanaan kylvettiin siemen,
jonka ansiosta täkäläisille lapsille
on nyt : koulukuljetus itsestään
kuuluvana etuna.
Laine oli hyvä mies j a toveri.
Vietin monta iltaa hänen perheen­sä
luona.
Häntä muistetaan kauan tässä
yhdyskunnassa, sillä vaikka hä­nen
kaikki rakennuksensa katoa­vat,
niin maa jää tänne ikuisesti
ja ainoaksi todelliseksi muistoksi
miehestä.
Katsellessani järven yli minä
voin ikäänkuin nähdä savun nou­sevan
saunasta mäen takaa missä
kaksi parasta ystävääni on rai­vaamassa
laidunmaata.
•Niinpä sitten heidän viimeises­sä
unessaan, irtaantuneena kai­kesta
raadannasta j a elämän huo­lista,
he ovat siirtyneet pois tästä
maasta minkä raivaamiseksi he
tekivät niin paljon työtä saadak­seen
itselleen kodin. Hyvästi vain.
— J . L . A .
M i t ä eläkekorotulcset taricöittavat ~
doll areissa ja senteissä laskien
Ottawasta viime torstaina
saatujen tietojen mukaan näyt­tää
näitä rivejä kirjoitettaessa
(torstama) siltä, että oppositio­puolueet
tekevät kaikkensa bud
jetissä luvattujen eläkekoro-tuksen
pikamarssissa toteutta­miseksi,
j a että asiaa koskeva
lakiluonnos tuli jo perjantaina
(12 pnä) käsiteltäväksi kolman
nessa eli viimeisessä lukemises-
~sa. Tämä tarkoittaa, että eläke­läiset
saavat ensimmäisen ko-rotusmaksunsa
ehkä kesäkuus-
»2i ja samalla kertaa myös koro­tuksen
takamaksut tammikuun
1 päivästä lukien.
Hintaindeksi nousi
huhtikuussa ^8 pistettä
Ottawa. — Kohonneet ruoka-tavarain
hinnat, nostivat kuukau^
uen aikana kuluttajain hintain­deksiä
0.8 pisteellä. Kun maalis-huun
indeksi oli 137.4, niin huh-ti
kuussa se kirjattiin-, luvulla
138.2, tiedoitti Statistics" Canada
viime viikolla.
Ruokatavarain hinnat kohosi­vat
mainitun kuukauden aikana
peräti 0.9 prosentilla. Suurin hin­tojen
nousu tapahtui lihan, ka­nanmunien
ja hedelmien kohdal­la.
Tupakan ja alkoholijuomien
hinnat kohosivat myös tuntuvas­ti,
johtuen se osittain Ontarion
korkeimmista veroista.
Huhtikuun indeksi on täyden 6
pistettä korkeampi kuin huhtik.
indeksi vuodelta 1971, jolloin se
oli 132.2. Indeksin perustana on
100 vuodelta 1961.
Tämä hintaindeksin suuri nou­su
on sitäkin merkityksellisempi
nyt kun liittohallituksen budjetis-.
sa — viikko sitten maanantain.".
— yhdistetään peruseläkkeen ja
myös lisäeläkkeet elinkustannus­indeksin
nousuun
TALONMIES HALUTAAN
STEELTON KAALILLE. SAULT STE. MARIE, ONT.
2 huoneen asunto vapaa, Tehläviin Jcuuluu haalin vuok­raus
]a puhtaanapito.
Lähempiä tietoja, liirj: MKS. A L M A MERISALO
86 BIRCH STREET,
SAULT STE. MARIE, ONT.
VÄINÖ LINNAN yli 3-luntinen Suur-värielokuva
^TääUä Pohjantähden alla"
. 2 OSA ~ AKSELI J A ELINA
V — ESITETÄÄN SEURAAVILLA PALKKAKU74NELLA: —
SAULT. STE. MARIE. Ont. — Stcelton Hall,
Perjant., t«ul(olc. 10 pnä, klo 7 lp.
IVINDSOR, Ont. — Lauantaikin, toulcokuun 20 päivänä, kello 7 lp.
Centennial Secondary School Auditorium,: 1400' Northwood
WA2>JUP HALL — Toukokuun 27 pnä, klo 7.30 lp.
BEAVEit L A K E . — CSJ:n haalilla, sunnuntaina, toukokuun 28 p.
klo: i j p . " . Y
Nämä eläkekorotukset ja koro­tusten
takamaksut tulevat libe­raalien
kannalta juuri kreivin a i ­kaan
silloin jos liittovaalit pide­tään
heinäkuun 17 pnä, kuten
NDP :n edustaja Stanley Knowles
huomioi. Mutta eläkeläisten kan­nolta
on kuitenkin tärkeintä se,
mitä nämä korotukset — tosin
liian pienet korotukset ^— mer­kitsevät
dollareissa j a senteissä
laskien. Pidämme lähtökohtana
sitä, että asiaa koskeva laki.
astuu voimaan ehdotetussa muo­dossa
mahdollisimman pian.
Lain mukaan saavat vanhuu-deneläkettä
nauttivat, eli y l i 65-
vuotiaat canadalaiset taannehti-va.
sti tammikuun 1 päivästä ko­rotuksen
peruseläkkeeseen, mikä
on nyt jäädytettynä $80.00 suu­ruiseksi
kuukausimaksuksi. Koro­tuksen
sanotaan vastaavan vuo­den
1971 koko elinkustannusin­deksin
nousua, mikä tilastotieto­jen
mukaan oli 1.6 prosenttia.
Vuoden 1973 huhtikuussa as­tuu
voimaan samanlainen ehnkus-tannusindeksin
nousuun perustu­va
korotus.
Ne jotka saavat nyt peruseläk­keen
($80) j a varattomuuteen
perustuvan täyden lisäeläkkeen,
saavat $15 korotuksen kuukautta
kohti yksilöille j a $30 kuukautta
kohti'pariskunnille.
Tämä nostaa yksityisten kor­keimman
mahdollisen eläkesum-man
I35:stä dollarista 150:een
dollariin kuukaudessa ja paris­kuntien
255 :stä dollarista 285 reen
dollariin.
Kuten sanottu, korotus on
taannehtiva tammikuun 1 pstä l u ­kien.
Tämän perusteella yksinäi­set
eläkeläiset saavat kesäkuussa
ensimmäisen korotetun maksun,
ynnä korotuksen takamaksu eli
yhteensä $225. Täyttä lisäelä­kettä
saava pariskunta saa kesä­kuussa
ensimmäisen korotetun-maksun,
ynnä mainitun takamak-sun,
eli kaikkiaan $435. Ne jotka
eivät saa "täyttä" lisäeläkettä,
vaan ainoastaan osan siitä, saavat
kesäkuussa prosentuaalisesti sa-m-
anlaisen korotuksen, mutta tie­tenkin
pienemmän yhteissumman.
Ne eläkeläiset, joilla on "omas­ta
takaa" muita tuloja sen verran
että he eivä saa sitä "lisäeläket­tä",
saavat $2.88 korotuksen kuu­kaudessa
eli $82.88 nykyisen 80
dollarin asemesta. Kesäkuussa he
saavat ensimmäisen korotetun
takamaksun, eli kaikkiaan $87.28.
Heinäkuun maksu (ja siitä eteen­päin)
on tietenkin vain $82.88.
Sivumennen sanoen peruseläk­keet
ovat aikaisempina vuosina
kohonneet korkeintaan 2-prosent-tisesti,
vaikka elinkustannukset
ovat virallisten tilastotietojen
mukaan kohonneet noin 4-pro-senttisesti.
Tämän vuoksi esim.
Jack Marshall (PC)'ehdotti keski­viikkona,
että peruseläkettä ($80)
pitäisi korottaa' koko sillä'mää­rällä
mitä elinkustannusindeksin
nousun täyttäminen on jäänyt
vaille vuodesta 1967 lukien. Vuo­den
1970 lopulla peruseläke jää­dytettiin
$80 tasoon. Silloin an­nettiin
eläkeläisille yleisesti tun­nettu
42 sentin korotus.
Mr. Marshallin selostuksen mu­kaan
nyt esitetty laki jättää elä­keläiset
tulojensa perusteella vie­lä
köyhyysrajan alapuolelle. Ylei­sesti
on hyväksytty ajatus^ että
V. 1971 köyhyysrajan alapuolella
elivät kaikki ne joiden vuosiansio
ei ollut täyttä $2,013. Nyt tulevan
korotuksen perusteella täyttä l i ­säeläkettä
saava yksinäinen hen­kilö
saa vuositulokseen vain
$1,800. ~~
Y l i 65 vuotta, joiden yksityis­talot
(yli peruseläkkeen) ovat k o r
keintaan noin $1.35 kuukaudessa,
cvat oikeutettuja saamaan pienen
osan lisäeläkettä. He menettävät
yhden dollarin lisäeläkkeestään jo
kaista kahden dollarin tulomää-rää
kohti, minkä he saavat eläke­tulonsa
ulkopuolelta.
Esimerkiksi yksityinen hen­kilö;
jolla on eläkkeen lisäksi
muuta tuloa $50 kuukaudessa, tu­lee
uuden lain perusteella saa­maan
peruseläkettä ja varatto­muuteen
perustuvaa lisäeläkettä
yhteensä $125 kuukaudessa, tar­koittaen
sitä, että hänelle tulee
kaikki huomioiden $175 kuukausi­tulo.
Tämä siksi kun hallitus pitää
$150 kuukausituloa taatun tulon
fattiarajana kaikille 65 vuotta
täyttäneille. -
Vanhuudeneläkeläisten talous­asemaa
parantaa osaltaan myös
se kun 65 vuotta täyttäneet tule­vat
ensi vuonna saainaan $650
asemesta $1,000 lisävapautuksen
tuloistaan, siis kaikkiaan $2,000
verovapaus vuosituloista yksinäis
tä eläkeläistä kohti.
IHMISKUNNAN SUURENA
VOITON PÄIVÄNÄ
27 vuotta sitten, toukokuun 9 päi­vänä
ilotulitusten: räjähdykset valai­sivat
toukokuisen taivaan Neuvos-toliitcn
suurimmissa kaupungeissa.
Maailma oli vapautunut suuresta
pain ajaisesta, toinen maailmansota,
siihsn asti verisin yhteenotto ihmis­kunnan
historiassa oli päättynyt. So­dan
aloittanut natsi-Saksa oli an­tautunut,
ruskeaksi rutoksi nimitetty
fasismi oli nujerrettu.
Neuvostoliiton • osuus Hitler-Sak-san
lyömisessä oli ratkaiseva, yrit­tävätpä
porvarilliset historiankirjoit
tajat käännellä asiaa miten hyvän­sä.
Hitler-Saksan joukoista heitettiin
itärintamalle yli 70 prosenttia. Sak­salaistan
miehistönmenetykset olivat
tällä suunnalla kolme neljäsosaa ko­konaistappiosta.
Siellä tuhottim
myös kaksi kohnasosaa natsi-Sak­san
lentokoneista, suurin osa pans-ssrikalustosta
ja tykistöstä. Hitleri-läisten
taistelutahto murtui nimen­omaan
neuvostoarmeijan iskujen
alla.
Voitonpäivän taulaa, vasten kat­sottuna
tuntuvat fasismin uudellaan
elpymisen ihniöt Länsi-Saksasssa ja
Italiassa suorastaan käsittämättö­miltä.
Uusi sukupolvi on ilmeisesti
huonosti lukenut historiaa tai natsi-laisuuden
hengessä elänyt vanhempi
opettajapolvi on antanut siitä vää­riä
tietoja. Mutta se myös osoittaa,
että tämän -'kaikkea taantumuksel-lisimman,
imperialistisimman porva­rillisen
terroristisen diktatuurin" —
kuten kolmikynrnnenluvun Kominter­niin
kansanrintama-ajatuksen inno­kas
ajaja Dimitrov määritteli fa
sismin — suhteen on syytä oUa
edelleen valppaana.
Historiallinen totuus on myös se,
että tämän päivän maaibnassa i l ­menevät
kehityssuunnat eivät olisi
olleet mahdollisia ilman Neuvoato-liiton
ja muun edistyksellisen ihmis­kunnan
osan voittoa toisessa maa-ihnansodassa.
Sosialismi ei vain o-soittanut
kestävyyttään vaan laajen­si
vaikutustaan, sillä välittömästi
sodan seurauksena syntyivät Euroop
paan kansandemokratian valtiot, jot­ka
nyt rakentavat sosialistista yh
leiskuntaa.
Indokiinan sota juontaa myös al­kunsa
toisen maailmansodan päätty­misestä,
sillä Vietnamin demokraat­tiset
voimat aloittivat vapauhistais-telunsa
ranskalaisia vastaan välit­tömästi
sodan kauden "kommunis'
min vastustamisesta". Tällä hetkel­lä
vietnamilaiset käyvät vapautus­taistelua
etupäässä imperialistista
USA:ta vastaan, sillä Saigonin klik­kihän
ei pysyisi pystyssä ilman
jenkkien tukea. Voitonpäivänä on
syytä jälleen kerran todeta viet­namilaisten
kestävyys ja urhoolli­suus
vuosikymmeniä kestäneessä
taistelussa, jonka lopullinen pää­määrä
ei vieläkään ole nkäyvissä.
Tämän hetken toinen jännityksen
pesäke on lähi-itä- Arabikansojen toi
sen maailmansodan jälkeisen ajan
monivaiheisen taistelun jälkeen ti­lanne
sielläkin on kärjistynyt lop­pukädessä
kamppailuksi Yhdysvalto
jen imperialismia vastaan, koska Is­raelin
sovittelematon asenne on seu­rausta
amerikkalaisten tuesta.
Yhdysvaltain osuus on voitonpäi­vän
jälkeen muuttunut aivan päin­vastaiseksi
kuin mitä tuo maa ju­listi
taisteUessaan toisessa maailman
sodassa edistyksellisen ihmiskunnan
mukana Hitlerin Saksaa ja Japania
vastaan. Imperialismui löogissn ke­hityksen
tuloksena USA:sta on muo­dostunut
kansojen vapautuksen vas­tustaja
koko maaibnan mittakaa­vassa.
•
Vastakkainen ilmiö on Neuvosto­liiton
rauhanpolitiikka, erityisesti
NKP.n viime vuonna pidetyn edus­tajakokouksen
jälkeen. Sosialistiselle
valtiolle luonteenomaiseen tapaan se
pyrkii ehdotuksissaan jännityksen
lieventämiseen ja ennen kaikkea uu­den
maailmansodan estämiseen. Voi­tonpäivänä
on maaibnan kaikldec
edistyksellisten vounien syytä koh
distaa kiitolliset ajatuksensa niille
fasismia vastaan taistelleille, ennen
kaikkea neuvostoliittolaisille, jotka
antamillaan uhreilla varmistivat
maailman edistyksen tien.
Paavo Ruonaniemi, K ; U .
KeskliyiJkko.töuKök. 17 p. — •W'ed. May 17, 1972 . Sivu 5 Z
CSJ-kokous ilmaisi myötätuntotisa
Quel^iit laM^ puolesta
rr
B"&'inr<r(r<nnrtra ö o o o pTa'o oas gygTnrfl'oTa'rinrffYinnnrr^ n B-TÄTEN
KUTSUN i
sukulaisia ja tuttaviani viettämään Itanssani
75VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄÄNI
TORSTAINA, KESÄKUUN 8 PÄIVÄNÄ, 1972
Toivon että saavutte suurilukuisesti.
M. V I R T A N EN
- Wawa ••• \ Ontar io %
Sg.m-t.QJtAi> o o o o o Q o o o Q g o ff (} (f o o Q_fy^ o o g o_o o 0 flAJLJ J O Q o o 0 O ^
Jos olen väärässä
te ette voi enää
protestoida sitä"
Kuten aikoinaan Nero, jonka
sanotaan "soittaneen viulua kun
Rooma paloi", pääministeri Pierre
Trudeau kieltäytyi torstaina To­rontossa
vieraillessaan esittämäs­tä
protestia Yhdysvaltoja vastaan
Indokiinan sodan eskalaatiosta.
Hänen kerrotaan puolustaneen
asennettaan — mitä ei voida tul­kita
muuksi kuin äänettömäksi
kannatuksen antamiseksi Yhdys­valtain
"hyökkäyspolitiikalle — ve
toamalla "uskomukseensa", että
suurvallat eivät halua kolmatta
maailmansotaa.
Kysyttäessä Royal York Road
Collegiate Institutessa Etiobico-ktssa,
että minkälaisia vaikutuk­sia
presidentti Nixonin uudella
Indokiinan ohjelmalla tulee ole­maan
Canadaan, pääministeri sa­noi
arvelevansa, ettei sillä ole
mitään suurempaa vaikutusta.
Hän lisäsi, että jos Vietnamin
sota kehittyy maailmansodaksi
silloin joutuu Canada sodan liek­keihin,
mutta hän epäilee ettei sel­laista
sotaa tule.
"Jos minä olen väärässä' hän
sanoi kysynSyksen esittäneelle
opiskelijalle, "te ette ole täällä
syyttämässä minua."
NDP:n waffle-ryhmän johtaja
James Laxer osallistui torstaina
Yhdysvaltain täkäläisen pääkon-auliviraston
edustalla olleeseen
mielenosoitukseen missä protes­toitiin
Yhdysvaltain sotaista
Vietnam-ohjelmaa. Hän sanoi:
"Me emme seuraa hallitusta
mikä tukee presidentti Nixonin
siirtoja, jotka työntävät meitä
kolmannen maailmansodan par­taalle."
Kultaosakkeet
nousivat jyrkästi
Toronto. —- Vuoden suurin kul­ta-
osakkeiden nousu tapahtui Tor
ronton pörssissä maanantaina,
heijastaen se maailmanlaajuista
kullan hinnan nousiia.
: (Jatkoa sivulta 1)
tietenkin lauantaisten ulkoilma
konserttien sivuuttamista kuoro­jen
taholta!
Kokousväki ja seuraajat lah­joittivat
yhteisesti tehdyn päätök­sen
mukaan omista taskurahois­taan
$52.00 tekbpelin perusteella
Yhdysvalloissa nyt syytettynä
olevan nuoren neekerinaisen, A n ­gela
Davisin puolustusrahastoon
kehoittaen kokous maanmiehiäm-me
yleensä avustamaan tätä so-tala
vastustavan ja kansalaisva­pauksia
puolustavaih etevän ame­rikkalaisnaisen
puolustamista.
Kokous kiinnittää huomiota
siihen tosiasiaan, että Järjestön
Ifieskus tarvitsee nykyistä enem­män
tuloja voidakseen tehok­kaammin
j a tuloksellisemmin työs
kenneliä; tehtyjen suunnitelmien
ja päätösten toteuttamiseksi. Tä­män
ongelman ratkaisemiseksi
valittiin kolmihenkinen komissio­ni
- - Veli Kantala, Toby Hakala
J2, Edwin Suksi kaikki Sudburys-ta
•—tekemään suunnitelmia tä-män
ongelman ratkaisemiseksi.
Eräs jäsen esitti harkittavaksi
myös sitä, että kuten monissa
muissakin kansallisryhmissä meir
dänkin sopisi omaa muistoanune
korostaa testamenttilahjoitusten
muodossa. Mihinkään päätöksiin
eikä edes laajempaan keskuste-luimkaan
nämä esitykset eivät
luonnollisesti johtaneet.
VILKASTA J A R A K E N ­T
A V A A KESKUSTELUA
CSJ:n laajennetun...tpk:n ko­kouksen
avasi kahsallinen sihtee­ri
Helen Tarvainen lausuen osan­ottajat
sydämellisesti tervetul­leiksi
tilaisuuteen.
Hänen aloitteestaan hyväksyt­tiin
myös työjärjestysehdotus
minkä perusteella välitUin pu­heenjohtajaksi
nuorempaan pol­veen
kuuluva E r i c Männistö, To­rontosta
ja sihteeriksi Helen Tar­vainen.
Pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin K. Kujanpää j a L . Mä­kelä,
Torontosta - ja sahomalehti-kirjeenvaihtajiksi
Lyyli Pärssi­nen
ja W. ,Eklund, Sudburysta.
Päätöslauselmakomiteäan tuli
vslituksi Helen Tarvainen, Toron^
tosta sekä Edwin Suksi j a W. E k ­lund,
Sudburysta. Finansslkomi-teaan
Veli Kentala ja Toby Ha^
kala Sudburysta ja A . T. H i l l,
Thunder Baysta.
Ajankohtaisen, selväpiirtei­sen
i a yleistä tunnustusta osak­seen
saaneen toimintakertomuk­sen
kuluneen vuoden ajalta esitti
Helen Tarvainen. Samalla kuul­tiin
yksityiskohtainen, tilikerto-mus
järjestön kaikista menoista
j a tuloista sekä tilintarkastajien
ehdotus tili- ja vastuuvelvollisuu- I
den myöntämiseksi toimitsijoille.
Raportista käytiin vilkas, moni­puolinen
j a rakentava keskustelu.
Kaikkiaan siitä käytettiin alun
kolmattakymmentä puheenvuoroa
Kokouksessa oli kansallisen johr
tokunnan lisäksi laajennetun tpkn
jäsenet Sudburysta ja Thunder
Baysta, Vapauden johtokunnan
jäsenet Sudburysta, Liekin j a Va­pauden
toimittajat— siis pari­kymmentä
henkilöä — sekä huo­mattava
määrä järjestön jäseniä,
jotka olivat saapuneet kpkousta
seuraamaan aina Parry Soundis­ta
asti.
Toiminta- ja tilikertomukset
hyväksyttiin yksimielisesti j a käy
dyn keskustelun perusteella teh­tiin
sarja tärkeitä järjestö- j a '
muita päätöksiä, joista ehkä tär­keimmät
on mainittu tämän kir­joituksen
alussa.
Kokousta rikastutti terveh­dyksillään
ja puheenvuoroil­laan
Työmies-Eteenpäin lehden
edustajat, liikkeenhoitaja E r ­nest
Koski j a johtokunnan jä­sen
Vie HiUunen, Superioriäla,
Wis. jotka osallistuivat veljes-edustajina-
kokouksen alusta
loppuun asti.
Tpk:n jäsenet, mukaanlukien
vt. jäsenet, nimitettiin Järjestön
virallisiksi edustajiksi lauantaina
iltapäivällä alkaneeseen Vapau^
den yhtiökokoukseen, edustaen
he kukin 3,591 osaketta eli kaik­k
i e n 39,500. osaketta. He ovat
Eric Männistö j a Helen Tarvai­nen,
Torontosta, W. Eklund ja
Edwin Suksi, Sudburysta, Helmi
Tervola , Aino Oksanen j a Jussi
Mäki, Torontosta, Ensio Wuori
Sudburysta, Lyyli Toikko, Thun­der
Baysta, Kalle Kujanpää ja
Lydia Mäkelä, Torontosta.
ii!
Ameriliansuoni.
arl(istojen
milirofilmaus jatltuu
Turku. — Turun Yliopiston
yleisen historian laitos ryhtyi
vuonna 1970 kopioimaan mikro­filmille
amerikansuomalaisten yh­distysten
ja seurojen arkistoja.
Vuonna 1970 Mr. Reino Kero ja
Mr. Keijo Virtanen mikrofilmasi-,
vat useita kymmeniä arkistoja
Minnesotassa, Michiganissa,' Illi­noisissa,
New Yorkissa ja- New
Jerseyssä. Viime vuonna Mr. jä
Mrs. Keijo Virtanen sekä Mr. Ti»
mo Joutsamo jatkoivat tätä työ­tä
Massachusettsissa, New Hamp-shiressaja
Mainessa. ;
Kesäkuun alussa Mr. j a Mrs.
Virtanen saapuvat jälleen Yhdys--
valtoihin sekä myös Kanadaan,
tällä kertaa kahdeksi kuukaudek­si.
He mikrofiimaavat suomalais­ten
seurojen j a yhdistysten arkis­t
o j a kesä- j a heinäkuun aikana
Ohiossa, Pennsylvaniassa, Ylä-
Michiganissa, Wisconsinis3a, Min­nesotassa
ja Dakotoissa sekä K a ­nadan
puolella Ontariossa. F i l ­mattua
aineistoa käytetään Turun
Yliopistossa suomalaisten siirto­laisten
vaiheita koskevien, tutkia
musten lähdeaineistona.
Sangen usein jo toimintansa lo-.
pettäneiden seurojen arkistot. —
pöytäkirjat, jäsenluettelot .ym. —
ovat näiden seurojen viiniciston
aktiivisten henkilöiden hallussa.
Tästä syyatä materiaalin löytämir
ncn on usein vaikeata. Yleisen
historian laitos toivookin siksi, et­tä
ne Ontarion suomalaiset, joil­la
On hallussaan siirtolaishistorian
kannalta arvokasta materiaalia
tai jotka tietävät jotain tällaises­ta
materiaalista, ilmoittaisivat
hallussaan olevasta materiaalista
tai tiedoistaan kesäkuun alkuun
mennessä lehtemme toimitukseen.
f.:r
;>i
*1
;1
n
f.
\A
Y
•)
Ki
iii
r
•Vf','
o
lii
ti
U)
;^
)?«•
'-H:
•q
.'I
h
KOIRAMAISTA VIISAUTTA
Kaksi koiranpenikkaa katseli
nuorta joukkoa tanssimassa ny­kyaikaista
tanssia. Yksi niistä
kääntyi toisen puoleen j a sanoi:
^'Jos me käyttäytyisimme noin»
niin meille annettais inatokuuri.'*
SUURI
ÄÄNILEVY ALENNUS
SoozdAltOsla 78 |der. äänUevyjä
Ei-valintainen 5 levyn pakkaus AINOASTAAN $1.00.
•ero V ynnä postituskulul $1J)0
StJÖMALAISTA TANSSIMUSIIKKIA H A L V A L LA
(Ei Rock n'RoU)
KIRJA-ALENNUS
Curwoodin — Agatha Christien— Zane Greyn, y.nu
kirjoja. Hinta 25^ kpl. (Ei 1. luokkaisia)
(Ei postHusta.)
ENNEN JA JÄLKEEN 1918
KIRJA-UUTUUS.
Hinta sidottuna, postlmaksuineen $5.50
TODELLA AAVOKAS. HISTORIALLINEN TEOS.
Vapaus PubUshing Corn Ltd.
Box 69 Sudburyv Ontario
r
\
r
i
•F
.1 •• •
\
1