Vapaus, February 8, 1969

              Sivu 2 Lauaiitai, Jielmik. 8 p. — Sarturday, Feb. 8, 1969
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT UABOR OROAN
O F FINNISH CANADIANS
BBtabllshed Nov. 6, 1017
EDlTOR< W. EKLIÄID M^AMAOnii SURW
T^BPHONB: ÖPFICit AND EbltORlAL 074'4ae4 : •
Piddlsbed tlirlce week!ly: Tuesdays, Thursdasrsi and Saturdäys by Vapaus
Piddishlng C»; Ukkdted. lOIKlOS Bim 6t. WeBt, Sodbury, Ontario, Gaaäda.
Mälliä^ ädititess: fibt 60
Adt«rtlslng mtea upon appUcatlon/txanslaUon i r e e of^^^c^^
— iaid for payuteöt of pbstaj^ m caäk. A
CANÄDiAN LANGUAGtPRESS
TlLAUSiDMKAT;
.Ca&adäaaa: 1 vk: $10.00. 6 kk. « 5 ^ VäAxtn
- V — ^ S k k . S50_
1 vk. 911.00, e k k i 15.75
Ivk. i m «kk. 648
Kiinan tunniistatnisesta
. Viimeaikoina on ollut havaittavissai uudelileen asennoitu-
BMöta valtioiden tufnnustaraisee^ Ruotsi tiedoittti äskettäin,
ötla se sdmii diplomaattisuhfeert önsin Pohjois-Vieltnamin ja
Sitten myös Kuuban kanssa.
: Itaiian ulkoministeri Pietro Nenni ilmoitti taanmiifcuun lo­puilla
Italian suunnittelevan Kiinan 'ksansantasavallain tumius-taimstä.
Myös Canadassa on viimeaikoina puhuttu entistä va-feurattarsraimmiln
pyrtdmyksestä diplomaatrtisuibltairieni jäitjfesitä-taiiseeri
Kiinan kanssa. Sveiitsin pi^denilti Spylhler puolestaan
"flmoitli jo vuoden päivät sitten maansa suunnittelevan diplo-jnaattisten
suhteiden solmimista Po/hjois-Vietnamin kanssa.
USAssa on viisi senaalttoria kärjessään tiinnettu senaaitin
tolkoafiiaJnvaliokunn;^ puiheenjahtaj a William Ftulbrighjt, i l -
inaussut kantanaan, että USAn tulisi ottaa uuddleeniharicit-
Wäfei Kiinan politiikkansa maiden neuvottelijoiden kohdar
tessa pian toisensa Varsovassa. Toisaalta on kuitenkin muisftet-tava
presidentti Nixonin lausunto minkä mukaan Yhdysvallat
tulee haijoittaimaarrentistä politiikkaansa Kiinaan nähden.
Laitinalaisesta "Ajfrieriteas^te Chilen ja Venezue­lan
helpolttavan Kuuban saartoa^ joka on alkanut ja jatkuu
Yhdys\rältain mahtikäskyllä. Liikehdintää realistiseen suun­taan
— tosiasioiden tunnustamiseen — on siis olemassa var­sin
erilaisilla tahoilla.
Meitä kiinnostaa tässä yhteydessä yksityiskohtaisemmin
Canadan ja Kiinan kanantasavallan välisten diplomaattisuh­teiden
mahdollinen solmhninen.
on selvää, että alustavia neuvotteluja on
asiasta jo käyty näiden maiden välillä^ vaikka mitään '"kou-raantuntuvaa"
ei olekaan vielä kehittynyt;
Miel^ikiintoa herätti ulkoministeri Mitchell Sharpin vii-i
a e maanantaina alahuoneen istunnossa antama lausunto, mis­tä
jäi — oik«ii tai väärin — sellainen käsitys^ että Formosan
"Kiina" saa luvan ottaa Itisikanbauniiseen käteensä.
Muutama päivä aikaisemmin tiedoitettiin, että Formosan
hallitus oli tiedustellut Canadan aikeita Kiinan tunnustami­sen
fcoftidalta. Siinä yhteydessä kerrottiin Formosan vilautta;-:'
neen sitä mjdidollisuirtta, että vanha Chiang Kai-Shek-ottaa^
lehmsa pois pelistä lopotitamjflla diploinaattiyhteydet Cana-daan,
jos majamme timaiustaa 700 miljoonaisen Kiinan kan­santasavallan.
Oliko Formosan "tiedustelulla" asian kanssa mitään yh­teyttä
tai ei, tosiasia kuitenkin on, ettämr. Sharpin lausun­non
mufccKm riippmi Formosastaj haluaako se pitää diplomaat-tiyhfteyksiä
Canadaan sen Jälkeen kun Canada on tunnustanut
Kiinan kaiisaaitasaMallain.
Vastaten torypuölueen vanhan sotaratsun^ John Diefenba^
kerin Of^, Prince Albejrt) kysymykseen, ulkoministeri Sharp
sanoi (Formosan) bysymyksen liittjrvän kahden hallituksen.
alueellisiin väitöksiin, molempien väittäen edustavansa Kii­naa.
"Jos hallitus t u n n u t a Kiinan kamsamtasavaUan Kiinan
haÄuksena, se vaikuttaa luonnollisesti suhteisiin Taipein ja
Canadan välillä, sillä Kiinan fcansanrtasavallan hallitus katsob
BiUä olevan ödfkeudeft; Kiinan kaikilla alueilla, eikä meillä voi
oUa kahta vastakkaista valtaa
Samassa yhteydessä annettiin tietää, että hallitus toivoo
Kiinan ja Canadan välisten neuvottelujen alkavan pian —
ja siähe» yhtyy varmaan Canadan kansan enemmistö. Tosiasia
nimiittäin on, että Formosan hallitus, mikä ylläpidetään USAn
pistrnten ja sotalaivaston tuella, ei edusta todellisuudessa ke­tään
muÄa kuin itseään, jota vastoin Kiinan kansantasavallan
hallitus edustaa yli 700 miljoonaa kiinallaista-
1.
"Ylioppilaatko? Oikeat ylioppilaat lukevat eikä heillä ole aikaa
inellakolda. Eivät autojen ja afickudoidea i^kiJSt fl#!täii opidEeli}(4ta
«le, meliakoitBiloita vain'*, sanoi nuori ammatiiylidistykseen kuulnv^
mies LSnsf-Beriiinfssä, Ja keikautti olQtlakftrk tytilSksL
, Suhtautuminen oli suunnilleen sama kuin lehdissä, joista varsinkin
S ^ g e r i n emisianiät biiobaavat tuoh tuostakin, "niitä tahansa tapahtuu,
aina mellat^oitsijat ovat paikalla" tai •'vähemmistö terrorisoi enemmistöä
ia estää opfsketmi''.
Totta on, ettei mellakoitsijoille juuri löydy yösijaa sen kummemmin
täisi-Saksan puolueiden kuin ammattiyhdistystenkään suojista. Yliopii-tojeii
nehtorit ovat kauhuissaan ja muistelevat «kultaisia Heidelborgtn
aikoja'V|ollo{n kukaan ei poniannut huonoa opetusta, huonoja opettajia
tai opetusohjelmia vastaan dkä vaatinut^itselleen vaikuttatnisoikeuksia.
Vain syksynä uudelleen Dfiuodostettu kommunistinen puolue DKP on sel­västi
sanwHit puolustavansa ylioppilaita poliisiterrorla vastaan ja kehot,
tanut ylioppilaita taistelemaan yhdessä työläisten kanssa uusnatsismia
vastaan.
Mitä Israel tavoittelee?
Viime tiistaisissa Jerusalemin Turtisissa kerrottiin Israelin
hyljänneen Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin ehdo­tuksen
lähi-idän kriisin ratkaisemisdksi.
Miksi ja minkä vuo£ksi?
Yhdysvaltalaiselle Newsweek-julkaisulle anitalmansa haas-talttelim
yhteydessä presidentti Nasser tarjosi Israelille rau­hansopimusta
minkä mukaan arabimaat ovat valmiina amta-maan
"ei-Botatilan lausumnon", tunnustamaan Israelille itämän
oikeuden niin että se voi elää rauhassa "tunnu^ettujen ja taat­tujen'
rajojen takana, seikä takaamaan kaikille laivoille l i i -
kennöimisoikeuden kansainvälisillä vesillä — edeiylttäen että
Israeä vetää asevoimansa pois miehitetyiltä arabimiaiden alu­eilta.
Nassmn^laiisunto palauttaa au/toniaattisesti mieleen Yh-
-distyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston marraskuun
22 pnä 1967 yksimielisesti hyväksymän päätöslauselman missä
vaaditaan Israelia vetämään asevoimansa pois arabialueilta
ja arabimailta softatflan liipetitamistalBreUa vastaan; 1^
kenteen vapautta' Suezin kanavalla »eikä pakofaiskysymyksen
oikeudenmukaista ratkaisua jne.
Huomioitava seikka on myös se, että arabimaat ovat peri­aatteessa
hyväksyneet turvallisuusneuvoston päätöslauselman
lähi^dän kriisin ratkaisemiseksi, mutta Israel on'siitä pidätty­nyt.
I^esiderttti NaaseMn ejhdotukson Israelin (uBcomihisteri
hylkäsi räikein sanakäärttein. " E i ole mitään kansainvälistä
|>ääitöslauselmaia mii^ä mukaan Israeliin pitäisi vetäytyä kesä­kuussa
1967 vadUnneiiUe räjoiUe, taseniille tai olosuhteille", sa­noi
Israelin lUibaministe^ Abba Eban viimie tiistaina Je<ru5a-kmissa
"pepuatellessaan" sitä, mjkisi hänen hallituksensa hyl­kää
presidentti Nasserin tarjouksen. Jia hänen kerrotaan tul-klnoieen
Israelin dhjelmiaia sitön, dttä i)aivoitfeena on pysyvä
raubansopimdis, sisältyen siihen .määlrittely sovituista raljoif^
sekä kailMkimi v t i a m i e l i ^ k s im ja ^lokkaaittien -Itopettomises-
Kajoamatta nyt lainkaan muilhin seikkoihin, IsMtelin uJ-VÄHEIHMISTÖKö
UUDISTUSTEN V A A T I J A NA
Länsi-Saksassa monet korkeassa
asemassa olevat poliitikot ovat lau^
sunneissaan "yliopistasta toiseen le­viävistä
levottomuuksista" väittä­neet,
että kysymyksessä on vähearr
mistön terrori enemmistöä vastaan
(Berliinin sosiaalidemokraattinen
ylipormestari Klaus Schutz) ja vaa­tineet,
että pieni rähinöitsijöiden
joukko täytyy erittsa kunnollisista
ylioppilaista (sisäministeri Benda),
että rähinöitsijät on erotettava yli­opistoista
(litlokansleri Kieslnger)
ja että demokratiaan kuuluvat ko­vatkin
otteet rähinöivää vähemmis­töä
väistään (sosiaalidemokraattisen
puolueen puheenjohtaja, ulkominis­teri
Willy Brandt).
Koko poliittisen painostuksen
kärki kohdistuu sosialistiseen yliop­pilasliittoon
(SDS) jonka jäsenistön
enemmistö lausui viime syksyn mie­lenosoittajia
vastaannostettujen syyt
teiden aikana. että"kaikki oikeus
on luokkaoikeutta". SDS c i kuiten­kaan
ole koko kapinoiva ja tällä
hetkellä lakkoileva ylioppilasjoukko.
Sosiaalidemokraattinen korkeakoulu
liitto (SHB) on viimeisimpien lau­suntojensa
mukaan yhtä paljon opr
positiossa kuin SDSrkin. Se pitää
sosiaalidemokraattisen johdon poli-tiiMcaa
porvarien jäljittelemisenä
ja työkansaa vastaan suuntautunee­na
sortopolitiikkana. Myös liberaa­liset
opiskelijat (LSD) ovat täysin
rinnoin mukana ylioppilaiden liikeh-timessä
eivätkä heidän pyrkimyk­sensä
paljon poikkea äärivasemmis­tolaisista
j)Jämääräasette]uista.
Saksan ylioppilaiden liitto (VSD)
on herättänyt ihmetystä lehdistössä
kannanotoillaan, joissa se' asettuu
solidaarisesti ylioppilaiden puolelle
j a samalla poliisiterroria vastusta­maan.
Konservatiivit ovat yrittäneet
saada ylioppilasliiton johtoa "jär^
kiinsä" puhumalla, edessä olevista
vaaleista, jolloin kunnollisten yliop­pilaiden
suuri enemmistö tulisi suis­tamaan
ääriainekset ja yhteiskun­nan
viholliset liiton johdosta.
E i ole kumma, että nykytilannet­ta
luonnehditaan kaaosmaiseksi
muissakin kuin bulcvardilehdissä
siksi, että minkään puolueen yliop­pilasnuoriso
ei ole tarpeeksi kilttiä.
Jopa kristillisdemokraattisetkin yli­oppilaat
marssivat vaatien paran­nuksia
korkeakoululakiesityksiin.
Ylioppilasnuorison aktiivisuus on
siinä määrin kasvanut viime parin
levottoman vuoden aikana, että esim
korkeakoululaista tuskin selvitään
ilman: takeita ylioppilaiden myötä-vaikutusmabdollisuuksista.
Vaikka
ääriaineksina esiintyvät ryhmät,
jotka laulavat miehitys- j a lakko-kokouksissaan
Internationaalia, ovat
eittämättä pieniä, ei silti ole syytä
olettaa, että ylioppilaat mieluum­min
siirtyisivät eiliseen kuin liit­tyisivät
heihin ainakaan korkeakou­lulaitosta
koskevissa kysymyksissä.
" I K K U N A N S X R K I J X I N "
L I I KE
Tammikuun puolessa välissä mit­teli
voimiaan 300 ylioppilasta ja 3,-
000 poliisia Länsi-Berliinin keskus­tassa,
Lauantai-illan tulokseksi jäi
puolen miljoonan markan arvosta
särkyneitä ikkunoita ja joukko pidä­tyksiä.
Vasemmistolaisten ylioppi­laiden
näkyvin osa on j u u r i tämä,
pieni, poliisin näkemisestäkin hur-jastuva
joukko, joka reagoi pahaa
maailmaa vastaan primitiivisesti,
särkien kaiken eteen tulevan. Jo­kaisessa
yliopistossa on näitä "syj^
västi vallankumoukselliseen toimin­taan
rakastuneita" ylioppilaita. Kun
heille joskus — tosin harvoin —
tarjoutuu tilaisuus keskusteluun, he
käyttäytyvät hyökkäävästi. Hessenin
kulttuuriministeri Krause, joka pari
viikkoa sitten erehtyi keskustelutir
laisuuteen Heidelbergissa, sai nis­kaansa
sellaisen soivausryöpyn, että
hän järkyttyneenä lupasi poispyr^
kiessään "tällaiseen tilaisuuteen en
tule ikinä".
Itse asassa ei ole ollenkaan paha,
jos vanha konservatiivinen herra
järkyttyykin, mutta tietysti silloin
soisi, että hän järkyttyisi siitä, ettei
kykene vastaamaan järkeviin kysy­myksiin
ja vaatimuksiin. Mutta juu­r
i nämä jäivät tekemättä ja Krause
haukuttiin suoralta kädeltä samoin
sanakääntein kuin muutkin johtavat
poliitikot. E i ole syytä unohtaa, että
ns. kivenheiltäjät muodostavat radi­kaalisesta
liikkeestäkin vain yhden
osan. Joukossa on myös pienempi-äänisiä
tekijöitä, joille päämäärien
saavuttaminen ja muiden ylioppi­laiden
myötätunnon ansaitseminen
ovat toiminnan tarkoituksena. Ylir
oppUasliikkcen leviäminen lieneekin
viimekädessä juuri heidän ansiotaan
vaikka varman julkisuuden— tosin
usein negatiivisen — ylioppilasliik­keelle
on hankkinut iskuryhmä.
"PUNAISET FASISTIT- VÄÄRÄ
HAUKKUMASÄANAKIN
: Konservatiiviset poliitikot j a ääri
oikeiston lehdet ovat lähteneet hy­v
in huolettomasti käsitteiden sekoit­tamisen
tielle. Kun liittotasavallassa
on ruskeita fasisteja, yritetään tätä
häpeätahraa himmentää puhumalla
myös punaisista fasisteista. Tämä
kuitenkin osoittaa mitä suurinta
ideologista tietämättömyyttä tai ha­lua
mustata ylioppilasliikkeen joh­tajat.
Natsipuolueen NPp:n ideologia ei
poikkea Hitlerin aikaisen NSDAP:n
ideologiasta johon kuuluu erotta­mattomana
diktatuuripyrkimys, re-vanshistinen
rotuoppi ja antisemi­tismi.
Ylioppilasliike syntyi profes­sori
Herbert Marcusen vaikutukses­ta.
Hänen oppiinsa taas kuuluu ab­surdin
suuren vapauden saavuttami­nen.
Ylioppilaiden taistelu' suuntau­tuu
demokratian laventamiseen se­kä
yliopistoissa että koko yhteiskun­nassa.
Ylioppilasliikkeellä ei ole re-vanshistisia
pyrkimyksiä, vaan se
vaatii Saksan nykyisten rajojen tuor
nustaihiata j a sutat^den mrmalisoi-
^ I s t a Saks.in demokraattisen tasa=-
vallan kanssa, tämä ei ole fasismia.
ERÄÄN M E L L A K AN
ANATOMIAA
Ylioppilaita, jotka istuivat lattial­la
eivätkä tehneet minkäänlaista
vastarintaa, pahoippideltiin j a pot­kittiin.
Eräs korkea poliisiviriiainies
tunsi kaksi SDS:n jäsentä, Josdia
Schierörin'3a Erhard Beckerin, joit-ka
ovat SDS:n liittotoimikunnan jä­seniä.
Poliisit i>ahoinpiteliväthett ii
ja lisäksi heittivät heidSit alas rap-^
puja j a laahasivat poliisiautoon. Te^
levisio filmasi nämä tilanteet, kun­nes
poliisi löi television valonheit­täjän
rikki; Sttä pai t^i reportterilta
riistettiin kamera kädestä; Televi­siofilmiä
ei voitu pelastaa. Muidien
valokuvaajien kohtalo oli sama.
Erään heidelbergiläisen paikallis­lehden
naistoimittajaa vedettiin tu-,
kasta ja hänet heitettiin eteiseen
siitä huolimatta, että hän huusi
"Presse, presse". (Frankfurter
Rundschau 11- 1. 1969). Tämä on
Länsi-Saksassa varsin tavallinen
näytelmä. Heidelbergissa se päättyi
12 ylioppilaan vangitsemiseen. Sitä
paitsi tapauksen muistoksi jäi polii­sien
kirveillä rikkoma ovi ja seinä.
Tammikuun 20 pnä ylioppilaiden
osoittaessa solidaarisuuttaan vangi­t
u i l l e rauhallisena mielenosoituskul
kueena poliisi vangitsi jälleen jou­kon
ylioppilaita.
Nykyisen lakkoaallon tuomien
uusien syytettyjen lisäksi on tuo­mioistuinten
eteen tuotu y l i 2,000
ylioppilasta.
T A I S T E L U A L K A N UT
PÄÄTÖSTÄ EI NÄY
Ylioppilaiden pari vuotta kestänyt
taistelu ei hetkellisistä lamakausis­ta
huolimatta näytä loppuvan. Ber­l
i i n in vapaassa yliopistossa ilmoite­taan
liikkeellä nyt olevan huomat­tavasti
: paljon suurempi kannatus
kuin aikaisemmin. Ylioppilasliikettä
ei ole murtanut poliisien ankarat
otteet, ei pahoinpitelyt, ei Benno
Ohnesorgin murha eivätkä valtion
johtajien uhraukset. Ylioppilasle-vottomuuksien
lopettaminen rautai­sella
kädellä ei näytä onnistuvan ja
muuta ei ole kokeiltu.
Varma keino levottomuuksien lo­pettamiselle
on luonnollisesti yliopi
pilaiden vaatimusten täyttäminen:
myötämääräämisoikeus yliopistoissa
ja instituuteissa, monopolikapitalis-tien
vallan kukistaminen ja ennen
kaikkea Springerin mielipiteitä, ma­nipuloivan
lehtien kansallista ta-minen.
uusnatsistisen (NPD) toimin
nan estäminen, entisten natsien, ku­ten
presidentti Lubken, liittokansle­r
i Kiesingerin jne erottaminen val­tion
johdosta. Saksan demokraatti­sen
tasavallan ja olemassa olevien
rajojen tunnustaminen, atomiasei­den
hankinnasta luopuminen jne.
Ylioppilasnuorisolla on loputtomiin
varsin terveitä päämääriä-
On mahdollista, että ylioppilas-
- l l i k e - p y s t y y - p i k k u h i l j a a muutta­maan
muun yhteiskunnan käsityk­siä
niin paljon, että se aiheuttaa
myös muutoksia Länsi-Saksan po­litiikkaan.
Prosessi on luonnolli- ;
sesti pitkäaikainen,; mutta sitä tus­k
in voi estää se, että vankilat täyt
tyvät Internationaalia laulavista
rähinöitsijöistä. .
., -T- Raija Pelkonen.
Viime vuoden: tammikuun 2S. pnä
Pphjois^Kareanj vesillli kaapatun
«rniftriktfaflahen tieAistelBalog USS
PifeUOB k0isaeBta^;Lloyd M. Bucher
jonka aluksen midustön vapautta­misen
jälkeen Oli ollut USAn lai-,
vaston esikunnan kuulosteltavana,
kertoi aluksen laitteiden olleen pd-hsstV
epäkunnossa jo ennen tiedu»-
tejufctkenalkiui. Yhteydet ^ivät toi-qiiaeet
j0 tylch päiUlylQBine^^ olivat
Komentaja Bucher, joka myönsi
«luksen irfleen luadiigtelumatkaUa kiel­si
kuitenkm sen IhTdcumlsen korealai-silia
aluevesifla. Alusta, jonka mas-t'o<
m oli kiinnitetty kansainvälinen
hydrologisten tutkimusten merkkilip-pu,
oli tammikuun 22 pnä iähesleniyt
kaksi korealaista kalastusalusta. "OHii
varma, että ne raportoisivat meistä
ja katsoin, «ttä «eidft tUi havaittu",
Bucher keroo. Yhteyksien saanti Sa-sebossa
Japanissa olevaan päämaijaan
oli kestänyt 12U14 tuntia.
Seuraasvana päivänä pohjoiskorea
kisten alusten lähestj^ssä USS Puel^-
loa, kertoi Bucher "halusimme pois­toa
paikalta niin arvokkaasti kuiri
suinkin ja ilman paniikkia!'. Poistu-mislitke
kuitenkin estettiin j a korea­laiset
aVtiv&t aluksen haltuunsa.
Viidestä amiraalista koostuva laivas­ton
tuomimsrt^iin kuulustelee komen-^
taja Bucheria epäiltynä sotilaslein
rikkomisesta. Erityisesti on kuuluste­luissa
arvosteltu sitä, ettei Bucher tu­honnut
kaikkia Pueblon tiedustehilait-
Hongkongilainen
motittanut Karhun
Helsinki, — Jäänmurtaj a Karhu
joutui viikko sitten keskiviikkona
lopettajnaan laivojen avustamisen
koko miehistön sairastuttua hong­kongilaiseen
influessaan. Liikenne­päällikkö
A. O. Aalto merenkulku­hallituksesta
kertoi, että laivan mie­histöstä
on 10 vuod^otilaina ja
nmut ova-t sairastuneet lievemmin.
Karhun miehistöön kuuluu 53 jä­sentä.
Karhu on avustanut meriliiken­nettä
Helsingin ja Porkkalan välil­lä.
Nyt jää Voima yksin murtamaan
jäätä ja tämä saattaa aiheuttaa myö­hästymisiä
satamiin pyrkiville lai­voille,'
mainitsi liikeilnepäällikkö
Aalto..
Hän kertoi, ettS useissa jäänmur­tajissa
on o l l u t hongkongilaistapa-uksia
j a tämä on haitannut niiden
työtä. Torstaina laivoihin saadaan
rokotetta.
- T - Infhi^satÄpafufcsia esiintyy
Tampereella nyt hyvin ransaasti.
Epidemian huippukohtaa ei ole kui­tenkaan
vielä saavutettu, vaan se
lienee edessä vasta parin v i i k on k u .
luttua, kertoi keskiviikkona Pyyni­kin
sairaalan ylilääkäri Eino Otila.
Tampereen sairaalat "ovat ryhty^
j:eet rajoittamaan vieraskäyntejä.
Keskussairaala julkaisi rajoituksen
sunnuntaina ja Hatanpään sairaala
ilmoitti asiasta keskiviikkona.
teitä ennen kaappausta^
Pueblop komentajaan kohd^ettu
arvostelu on saanut oraat ^sätih^to-rit
vaatimaan asian käsittelysi^'
senaatin komiteoissa, koska q>äilfaän
laivasto^' itsensä eikä vain Buchmii
syyllistyneen laiminlyönteifain'. ? ' ,
iMo*iet;mWtkit viittaavat, että Piiel)-
lo tapauksen tdiana on samanlaisia
ameksia kuin kuuluisassa To>4qnim •
lahden välikohtauksessa, joka tohtii
avoimen sodan aloittamissyynä Viet-naonissa.
Senaatin tutkimtdöia asiassa
pitää todennäköisenä m(yös^"senaatin";
«nemmlstöryhmän johtaja li^ke Mans­field.
— Menojen snpistamista Ruotsin
rautateille j a nykyistä tasais^paa
junamat&aa matkustajille merkit­sevät
ylipitkät saumattomat kiskot,
joita valmistaa Ruotsin rautateiden
uusi hitsauslaitos lähellä Hallsber-grn
suurta rautatieristeystä.
Uusi fyyreri teki
vaärSnvaläii?
Bonn. — HannoveriB toomio. '
. istuin on vahvistanut, että lässi-saksalainen
uusnatsien kansallfis-demokraattisen
puolueen johJta^a i
Adolf von Thadden liittyS syys- -
kuun 1. päivänä 1939 k^id|is- '
sosialistiseen puolueeseen. Säitfa-na
päivänä ' flitler-SaJrta alditti
toisen «laailmanitodan. Toonilofs-tuimelle
esitettiin valekopioHa i
asiapapereista, joista käy ilmi, et­tä
von Thadden oli kansallissosia- :
listisen puolueen jäsen ja h ä n ^^
jäsenkorttinsa umero oU 7 1 5 5 ^ .
Tämän on von Thadden ^ ä n
saakka kieltänyt valallaan, joten
hän on nyt sanottu syyllistyneen :
myös väärään valaan.
Oi'keuden!käj«ati aloitettiin Von ;
Thaddenin vaatunirksesta hsaem «n.
tistä apulaistaan' Winteriä vastaian.
Winter on kirjoittanut kirjan *?Us-koin
kansallisdemokraattiseen puo.
lueeseen", jossa hän paljastaa von
Thaddenin menneisyyden sekä puo- '
lueen uusnatsistisen luonteen.
Hannoverin oikeudenkäynti on jo
kolmas, jonka von Thadden on nos­tanut
Winteriä vastaan saadaikseen,'
hänen kirjansa levittämisen kielle-.
tyksi. Oikeus on kuitenkin todennut.
suurimmaksi osaksi kirjan todenpe-;
räisyyden mm. niiltä osin, että kan­sallisdemokraattisen
puolueen tär­keimmät
paikat ovat entisten n^tt..
sien h.Tillussa, että von Thadden itse
nimittää hallinnon jäsenet sekä
piirijärjestöjen johtajat j a että^piao-lueessa
ei ole sisäistä demokratiaa. ,
Kuitertkäan kaifckien näiden ,_seifc;.
kojen todistaminen xriSceiksi' tuondo- :
istuimessa ei vielä riittä BonniHe..
kansallisdemokraattisen puolueen'
kieltämiseksi. Tämän o n myös. von
Thadden todennut tyydytyksellä.
Hän sanoo Spiegellehdelle antamas­saan
haastattelussa, että kansallis-:
demokraattisen puolueen kieltSmis-kysymys
on nyt pyyhitly pbds jiäivä-järjestyiksestä.
Thadden on kertonut myös, että
hänen puolueensa valmistelee kir­jaa,
johon kerätään kaikki ne tiedot
Bonnin johtohierarkiasta, jotka .saat
tavat vahingoittaa heidän asemaan­sa
von Thaddennin sanojen mukaan
kirja annetaan juSkisuuteenkuiten^
k in vain sellaisessa tapauksessa,, e t -'
tä Bonn ottaa uudelleen 4cäsiteftä-väksi
kysymyksen kansallisdemo­kraattisen
puolueen kieltämisestä.
Tosiseikat viittaavat siihen, että
Bonnin johtajat ovat ottaneet huo­mioon
tämän uhkauksen yrittäen;,
sään epätoivoisesti salailla eräitä-toimiaan
kolmannen valtakunnan,
ajoilta.
PÄIVÄN PAKINA
koministeri Eban, viittaa yllä-olevassa
kalhdeäti Israölin "ra-joiTiin".
Vaikka turvallisuus-neuvoötcm
päätöksessä vaadi-taan
Israelia vetäytymään pois
mieihitetyiltä alueilta, miin mr.
Ebam väiltti nyt, että "ei ole
mitään kansainvälisttä päätös­lauselmaa,
minfcä miitaaan Is-jraelin
pitäisi vetäytyä kesä­kuussa^
1967 öUeillle rajbille".
Sanaassa heingenvtedossa hän
vaaltu asiiammukaisesti ineuvo-teltua
ja allekirjoitettua raur
hansbpimustaj missä an määri)-
teln:iä myös rajoista", ikään­kuin
määrrteltyjä rajoja ei oli­si
olemassa?
Jos Isirael ei ole aUvcryöstö-jen
kanmlla, 'kuten- se a a cd-fcaisemmin
väittänyt, miiln mik­si
sillte ei muka kdpaa entiseit
rajat? Ja miltä mr. Eban "jr»-
japuhfiiUoan" tadkoitti, «Uei hä­nen
.pyrkimykseftäliin die rcijo-j
«n siirtäminen arabimaJden
alueille?
"OPPILAAT" OPETTIVAT
Neuvostoliiton jääkiefckodoufckue
vieraili täällä, voitti kaikki 10 ot­telua
ylivoimaisesti j a osoitti, että
tällä kertaa ei Canadassa, jääkiek­kokoulun
kehdossa, ole tasaväki­seen
otteluun sen kanssa pystyvää
amatöörijoukkuetta. :
Tämä vierailumata, mikä päättyi
Neuvostoliiton joukkueen murs­kaavan
ylivoimaiseen — 14—4 —
otteluun Quebecin Senior jääkiek­koliiton
Beavers-joufckuetta vas­taan
alkoi hieman myrskyisissä
merkeissär Aluksi neuvostoliitto­laiset
peruuttivat koko vierallQ-matkansa
sanoen, että he eivät ha­lua
pelata loinkaan "toisen luo­kan"
canndalaisjoukkuetta vas­taan
kuh "Canadan parhaita Pelu­reita
osallistuu otteluihin Yhdys­valloissa.
Tätä peruutustapausta seurasi
iiTrdet'liFuvotteIut ja n i in neuvosto
liittolaiset tulivat kuitenkin tänne,
tosi yhden päivän myöhästyneenä
siten, että Montrealiin järjestetty
ottelu jäi pelaamalta.
Visseissä piireissä pidettiin tätä
yhden ottelun menetystä -erikoisen
pahana varsinkin taloudellisten
menojen kohdalta siksi kun Mont­realissa
oli palautettava suuren
jäähallin loppuunmyydyt tiketti-maksut
takaisin.
Lopulta vierailijat esittivät kui­tenkin
että ho ovat valmiina o l e -
maan täällä p&ri pjiivää kauemman
ja osaUistumaanylimätträisiioi ot^
loIuUiin eitim, ettei mitljäii jtalOMs-vafiinScdja-
päiise tultmqoh.
Ja • inetKiiiepftntavad: on, ettS
vaikka vierailijat olivat niin ylivoi­maisia-
että he voittivat kaikki 10
ottelua •— yhteisten maalimäärien
ollessa kymmenessä ottelussa 73-T-
28 vierailijain hyväksi — n i i n kat­somot
täyttyivät aina viimeistä s i ­jaa
myöten. Esimericiksi Londoni­sta
Om. ilnuriteUiin, että puolen
tunnin kuluttua sen jälkeen k un
saatiin vahvistus, että neuvosto­liittolaiset
pelaavat siellä, oli jää­hallin
liput loppuunmyyty.
Taloudelliselta kannalta tämä
vierailumatkaoU epäilemättä eritv
täin tuottoisa. •
Mutta mikäli on puhe "oppitun-t
i e n " fintamlSflista, niin antajina
-olivat vierailijat. Nähtäväksi vain
jää, miten oppilaat läksynsä oppi­vat.
Puhukaamme näistä asioista
kuitenkin suulla suuremmalla:
Kansainvälisen jääkiekkoliiton
presidentti John FVatrcis (Bunny)
Ahearne esitti Ottawassa viikon
alussa melko kirpeätä arvostelua
Canadan amatöörijättkiekkollusta.
Hän sanoi, että Canadan maa­joukkueella
olisi vaikeutta "selvitä
Neuvostoliiton B-joukkaeesta, mi­kä'
voitti junior-jääkiekoHlun Eu­roopan
mestaruuden vuosi ^ t t e n"
Abeame sanoi, että neuvosto­liittolaisetkin
voidaan lyödä jää­kiekkoilussa,
kuten ' t s b ^ o s l o v a-kialaiset
osoittivat yilme vuonna,
mutta hän sanoi, Canada on kat-santokantojcnsa
ja systeeminsä
kannaUa kaukana pois linjalta.
,"Jos,ei tehdä suuria muutoksia",
hän sanoi "canadalaisilta menee
60. vuotta ennen k u i n he voittavAt
neuvostoliittolaiset jääkiekkoili­jat".
Ja sitten hän antoi neuvoja:
"Teidän on muodostettava joita­k
i n todellisia liittoja. On l i i an suu­r
i aukko koulu- ja senior-tason vä­lillä.
"Teidän A l l an Cup mestarienne
huono menestyminen vuosien ku­luessa
pitäisi olla varoituksena
siitä, ettei teidän maaijoukkueel-tanne
voida odottaa liian paljon."
Ja vaikka monet canadalaiset
o<vat ynunärrettävistä syistä her­moilleet
canadalaisjoukkueen faeik
koudesta, Ahearne omaksui vallan
toisenlaisen kannan.
~r "Minua huolestuttaa se, että te
ette opi yhtään ainoata seikkaa
toistavista häviöinä 'venäläisiä vas
taan", hän sanoi. "Te jatkatte toi-mlBtaanne
ittitä amätötHiseinmällä
tavfiAla j a sitten u i t a t t e yllätty­neisyyttä
k u n ette voita jääkiekkoi­l
u n maailmanmestaruusotteluja".
Hän sanoi olevansa kyllästyneen
canadalaisten itkusta että neuvos-tolittolaiset
ovat annnattilaisia.
"Venäläiset eivät valittaneet s i l ­loin,
kun he saivat päihinsä", hän
sanoi, *'ja canadalaisten valitus
tuntuu -hieman lapselliselta.
"Katsokaa Canadan amatöörijää-klekkoilo-
yhdistyksen asiakirjoja
ja silloin en teidän myönnettävä,
että Canadan maajouOdcue on sa­nan
kaikessa metsityksessä am-niattilaisjotikkue.
V
Vierailunsa aikaan neuvostolit-tolalsct
esittivät .useita kilpailu-
.haasteita Jämän maptereen am-
TnatliijHfikiekkoiluft korkehninan
tason — National Hockey Leaguen
(NHL) - r omistajille nttelim jär-jestämiseksi
N L : n ja N H L : n jon­kun
joukkueen välillä. .
N H L : n johto on tähän mennes­sä
kieltäytynyt siitä, valittaen
"ajan vähyyttä" liiketoiminnan vei
voitusten aiheuttamia vaiketiksia
jne.
Samalla kertaa N H L : n omistajat
ja johtajat ovat antanet pitkiä j a
leveitä lausuntoja siitä, miten he'
voivat neuvostoliittolaiset lyödä
maan rakohon. Neuvostoliitttdais-ten
peittoaminen tapahtuu kuiten­k
in paljon helpommin paperille
kirjoitettujen sanojen kuin: todel­listen
ottelujen puitteissa. J a tästä
se kenkä epäilemättä puristaa.
N H L : n omistajat pelkäävät, että
jos kuitenkin kävisi n i i n , että hei­dän
joukkueensa häviäisi, t a i pe­laisi
vaikka tasapelejä N L : n maa­joukkuetta
vastaan, s i l l o in loppui­si
myytti ammattijääfkielkikDihm
ainutlaatuisuudesta — mik£ ' o lM
vaaraks. heidän afäärilleen. -
Neuvostoliittolaiset ovat kuiten­kin
sanoneet, että he ovat valmiina
lyömään yhteen minkä tahahsa
N H L : n joukkueen kanssa. J a ^ e ^ l -
lämainiUuinr Ahearne sanoi <<Ht#-
wa3sa: . V-V'
"Kansainvälisten jääkekkoihJ-sääntöjen
mukaan pelattaeiteii ÖNL
voittaisi N H L : a vastaan yhtä tiiöti-ta
ottelua kuin se häviäidkinr^Am-mattllaissääntöjen.
mukaaii/piBiat-taessa
voittoa ei saada salri^d^ssa
makaamalla, (ja ammattipeli on
liian raakaa." ^
Mutta neuvostoliittolaiset ' ov^t
sanonet, ettii he ovat valraifhaTp^ ;
laamaan N H L : n imitä tahansa jöuk»
kuetta vastaan huolimatta (riitä'
minlkälalsia sääntöjä siinä pelissä i
noudatetaan.
Joka elää ,hän näkee miten täSBR
käy. — KänsSkDurq. , ^;,