Vapaus, September 1, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, syyskuun l p . — Saturday^ Sept. U 1951
l i (UBEBTT) • Independent lAbor
Olgaa of FfnnlBb Canadians, Es*
tablislted Nov^, 6. 1917. Authorlzed
as second class maU by the Post
Office Department, C K t a w a . p^
lUbed ttirice veek^: Tuesdays.
Ibursdayg and Saturdaya bjr Vapaur
PobllshlnK Company Ltd.^:at 100-102
EIm8tW.,Sudbury,ODt./Canada.
Telephones: Bualne» l)|C£tee, 4-1201
Editorial Office 4-4»». Mtaflgcr
& Sukei. Editor W. Bk&nid. «U)iiig
address Box 69. Sudlmry^ Oatorto.
Advertlslng: |»te* tipoa appllMtton.
Ttanslatton free of ctaaiige.
THiAUSBZNXVAT:
Canadaasa; 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75
i 3kk.Z9S
TfadysvallQlna: 1 vk. 8JOO 6 kk.'4J0
Suommsa; 1 -vk.. 8 ^ 6 kk. 4.75
1 M I M ianovat
l i
im
m
'8 tai
l i " "
im.
i l a
» in
» i i
Työnpähäjuhlan vuoksi Vapaus el 'sy^sk. 4 ppä. '
Xti-jT-:::- .iv::---';^:-:;^.-;:-;:;,- • • ^ • U V . / ^ f iV>:i,>:r •.•••V',V i:>'.^' ^/'i'•v;-' V^-^^'' :rl:--i'.^i'''^'--^'r^/:'}'-U'^-'
Jäämmekö me nyt ^%imiBta".
: Pian sen jälkeen kun;Ottawasta tiedoite1[ti>jti, ett^ ,^jt. X^UM^nti^,
faaHitus on valmistunut entistä suurempaan v'kaupp^a5qt^'^^^^^^
Euroopan/kansandemokratiaouita^^^^^y^^
29 pnä! 1951), että Neuvostoliiton ja k^msian-neuvottelujai^^
i^ ja K M ^ n ' g ^^
Edelleen ylläviitatussa A F : n uutistiedoäs^^
;tiin ymmärtää; että neuvottelut Jatkuvat^ ja että^:^^^^
pagoi voimaperäisesti täilaisen kaupankäynnin laajentamisen hs^aksi.
^ 'Neuvostoliitto haluaa' laajentaa kaupankäyntiä ja rauhallista
LV vuorovaikutusta 'länsimaiden? kanssa. Canada kiristää ilmeisesti
^Washingtonin määräyksestä/edelleen m
>;ivalmistuu ''taloudelliseen sotaan'' Neuvostoliittoa ja^ k^
f^^flfl$"f:^>[/C'^''*^^"^^ vastaan! Ei sovi ihmetefilä jos sodista kärsineet Emoopan ^^"Sv^f^l »J-'/ maiden kansat ja hallituksetkin sanovat ylläolevan perusteella, että
' - '"^ Canadan hallitus seuraa "sotaista" ulkopolitukkäa samalla kuin Neu­vostoliitto
pyrkii rauhanomaiseen vuorovaikutukseen v
kanssa!
'{^•tömMiiMai ytläojeva on vain osa; pieni murto-osa tästä asiasta. 0^^-
kaanmie joitakin puoliviikon aikana saapuneita uutisUetoja:
Äv^^;I;ontoostaUmoitettiin;(lleuters) elokuun 29 j ) n ^ että ^Britannian
väestön voiannos vähennetään kolmeen unssiin y i i k <^
ja että Britanniassa on vielä korttisäännösteljm alaisena voin lisäksi
liha/ pekoni> kananmunat) paistin rasva (shortening), tee |a sokeri.
p^^^^fJtJy^ 7 Tämä tarkoittaa muun ohella .sitä, että Canadan visseille tuotteillei
:m'<'H.fV¥j ^ löytyisi markkinoita vielä Brit^nniastajcin — jos ^ikäl^nep lahgrha^li-tvs
luopuisi sotavarustelustaan ja ryhtyisi tuottaniaah "voita t ^ k k ^
asemesta", ja jos Canada ylläpitäisi kauppayhteyksiäa|i muuallekin,
etkä vain Yhdysvaltain epäedullisille markkinoille. J '
.Samanaikaisesti (elok. 29 pnä) ilmoitettiin Ottawasta (CP:n'
uutiätieto), että Canadan teofilisuuslaitosten tavarainventaario on hui-
•niasti; noussut; ollen se viime kesäkuussa 175.4 pistettä'jos pidetään
Blähtökoh^ 1947 inyei^t^io oli 1 Op. Tämä.t^
^s. koittaa^ että kansanjoukkojen <^tokyyyn heikkouden .vuoksi koti-
T onarkkinoilla ja hallituksen^^^^ 1^ ulkom9a,kaupp,apoIitHk.an
"';:takiacanadalaisten tuottamat tavarat kasaantuvat var^töhupn
V Mitä tästö seuraa^ se tiedf tään ilmap ^muutakin. Aikkha,7joUoin niaas-'
5a vallitsee kiihkeä ''sotabuumi'^, on tu^nsiaVautötyö^äJsiä,' ,raatä|^it|i
r,ija.m\iita. työttömänä. Kysymys;^ei öle -lainjfaan i§iitä„ että .1'uskom'.,
ihmekö me työttömyydetnltul^van^lttailenimekö usko,evaan siits^«ttäfj(» >
i?:n3^jistä ohjelmaa jatketaan, njinmei^
jtaoa uusi työttömyyden';j^
I tuotetaan " l i i an paljon" tuokaaj vaatteita^ koneita ja, mmta tav^fpiial.
"Ylituotanto", on todellisuudessa "alikuhitusta"., rTavazat I E * ,
äsaantvvat varastoihin siksi ;kun jcansanjoukkojen ostokyky on-lilan
"'alHainen ja kun maan ulkomaaka että joudu-vtaan
myymäänihalpaa-r^^
edulliset iflkomaamarkkinatVWan Streetin sotapolitiikkojen
Ä Tokkaan". Kun tavaravarastot lisääntyvät, kuten vne ovat viimevuo­sina
tehneet siinä määrin, että esim. käytettyjä'(ja' uusiakin)•;autoja
on:jo varastoitu farmarien pelloillekin, pitäisi kaikeh; jäxj^^U^^^^^^
pyrkiä väestön ostokyvyn lisäämiseen ja uIkomaamark|:inaih ilaajen- :
tamiseen: Sen sijaan, että väestön ostokykyä alennetaan alinomaisten
• hinnankorotusten ja verolisäysten avulla, hallituksen tulisi vaikuttaa
• niin, että hinnat laskisivat, ja että työläisten ja farmarien tcisdituU^^^^^
sääntyisivät. Toisella puolen Oiisi paheellisen "kauppasöda^h^välmis^^
telun asemesta pyrittävä laajentamaan ulkomäämarkkinoita mihin .o^
'.'olemassa kaikenlaisia mahdollisuuksia.
Tässä yhteydessä näyttää kuitenkin siltä, että St. LauriMitin,haW^^^
tus on "jäämässä bussista", kuten Chamberlain-vainaja ^köinaan^ •
Palatkaamme takaisin tämän kirjoituksen alkuosassa mmnittiitun
AP;nGenevan uutiseen. Kuten sanottu, siinä kerrottiin Neuvosto^
ton ja Länsi-Euroopan maiden edustajain epävirallisista neuvottd
"idän ja lännen" välisen kaupankäynnin laajentamisestäV^^ ] ^
nettiin ymmärtää, että vaikka vissejä vaikeuksia on kohdattu, niin neu-,
•vottelut jatkuvat edelleen asianomaisten maiden väliUä.^^^^^^^^^s^^^^^^;rV;
- Mu mielenkiintoisinta ja ^ r k e i n t ä J i i ^^
uutisen siitä kohdasta, missä selitetään mitkä maat ovat niilun osallis­tuneet.
Neuvotteluihin ovat osallistuneet seuraavat maat: Itayalt^
Belgia, Tshekkoslovakia, Tanska, Ranska, Kreikka, Uttkariirltaiia
Bulgaria, Romania; Ruotsi Neuvost<yiiitto, ja
Iisaksi näihin neuyotteluihin sanotsa^^ psali|stu-ominaisuudessa
Yhdysvallatj Jugoslavia ja Twkk^^
näihin v kauppaneuvotteluihin ovat; osallistuneet
asiallisesti puhuen Euroopan kaikki maat — ja niiden lisäksi ''seuijaa»'
jan" ominaisuudessa mm. Yhdysvaltain edustajatl 'Mutta
edustajaa ei siellä ollut! Ei sittenkään, vaikka tavarainventaariot l i ­sääntyvät
huimasti — ja vaikka nykyisen ulkomaakaupp^me ^^^^
ma on puolen vuoden aikana tuottanut yli 400 miljoonan dollärio
kauppatappion! -VvPj-v O - -;
* Toiselta puolen on merkillepantavaa, että vaikka IVall S
miehet vaativat St. Laurentin hallitusta valmistumaan ''kaiippäsotauM
Neuvostoliittoa ja Kansandemokratiamaita vastaan, niin heidän ;omat
edustajansa osallistuvat ainakin "seuraajan" ominaisuUj^e^ ''idän
lännen" välisiin kauppaneuvotteluihin Euroopassa. J|lah
ja emme ihmettelisi sitä lainkaan voi jonakin kauniina | ^
t u lk tieto, että Yhdysvallat on tehnyt sellaisia ja tällaisia käii^
muksia "idän" kanssa jättäen Canadan'yksinään käymään cainadalais-ten
vahingoksi Wall Streetin"kauppasotaa" Neui^toliittö^ v a s j ^
] Lopuksi voidaan todeta vielä sekin tosiseikka, että.inidysval^uuli
pai^kkiirikenraalit ovat kaikin mahdollisin keinoin ---^Ravustuksen";
lopettamisella uhkailemalla ja muita painostusmenetelmiä käyttäen - - -
yrittäneet estää Länsi-Euroopan maat käymästä kauppaa |tä-£urooh
paiinaaiden kanssa. Alfiksi Wall Streetin miehillä pH s i i i i ^ a s i ^
riittävän paljon sananvaltaa, mutta viimeaikoina on kuitcnlUn todettu/^
että kaupankäynti on Wall Streetin rahamiesten kirouksista hiidiimat-.
ta huomattavasti lisiiäntynyt "lännen ja idän" välillä. • Parhäiny to^
distus tästä on Britannian ja Neuvostoliiton välillä, äskettäin allekii'-
joit^ttu kauppasopimus. Ja kun nyt on netrvoteltu asiaT(isestKpuhu4^
Euroopan kaikkien maiden kesken kaupankäynnin edell€«i|, l ^ j a i t a -
m i ^ t a , niin tämä on merkki siitä; että Lansi-Euroopan ntaat jöuUiicf t ^
sittenkin toimimaan omien kansallisten etujensa A^UnUlTaX^
vaikka saavatkin siitä nuhteita ja nurinaa Wall Streetlh sotaisilta
l^imelultä.V: > \'\/^./ ' ;
\ ' l Mutta jos "köyhät" ja "avustettavat" Länsi-EunM4>a9 jDOjaAt^^ •
yat Wall Streetin miesten painostuksesta huolimatta ryhtyä itsenäi
',>Mk3Uamtaistelu — IbmDrten
midlstft '"410x16 k^mnissft. iteval
laan 'me ^olemme sen Jo hävinneet
konynonlrteflteygoraagsa — vasita'
kttstfitten vuokst — kentaua saamis-
Umme voitoista huolimatta."
mmm'-''
ka on nShnyt talsteluia toisessa m a a -
flihanaddaMa 'Ja ^Coreassa (WllUam
9ofs,€bi)adia^ Pressin kiijenevaihta-
Ja> sanoi, etta alnoa-mitft Y K on Ko­rean:
niemjtnaalla saavuttanut, on Ko-r
e y tuhoaminen Joukkomitassa Ja
sen kommunistiin tukiasemakd kiel­täminen.
- Etelä (Korea) on tällä betr
kellä varmasti kommunistivastainen,
mutta «e on yhtä^ paljon TK-vastai-nen/
tämön tragedia Johtuen länsl-maideh
sotilaiden käyttäytymisestä Ja
suhtautumisesta, hän s a n o i . . .
CP:n uutistieto Trentonista.
^ elokuun 29 pätväna
• • •
KUOUMAKO RAKKAUDEN
TltAIXE
Vuonna 1817 oli Encydopaedia Bri-tannlcassa
(Teitosanakirjassa) kab-deksan
riviä ATOMISTA Ja neljä si
vua RAKKAtlDESTA.
Vuonna 1950 Oli ATOMISTA yksi­toista
sivua Ja RAKKAUDESTA ie
puhuttu yhtään mitään Tri J . Mac-
Allster i:Brew, .Tbe Peacemaker, Aus-traalia.
( • •
KUKA lanrOKKAA?
• i-^Vuoden X951 sodanvaara sivuute­taan
seuraavien kuuden tai kahdek­san
yilkpn aikana. Mitään suurta ei
tuleta^tumaan . . .
• "Sodan vaara saattaa tulla seuraa­valla
kmall^ silloin kun Yhdysvallat
•Jännitt^iee suuria lihaksiaan, päättäen
lo^ttaa leikittelyn ja^ nrhtyä' välien
selvittelyyn venäläisten kanssa."
— UJ3, News 4E World Report,
- V elokuun 24 päivänä.
jKurj' Bruce Mag^^lson ;|
Jnlkaisemaie 4äaA <|ii;keim4iAt
.kdlidat aiia Canadan Metsätyö.^
iäisten Union Bihtceiin Brnce'Bfa^ri
nii8fl!iii0 paheesta, |oka laalaOet^;
iUn. CKBC-aaemaUa ik. 24 pnä.,
Union laajalink»!a |älietetään mat-'
nltplta asonalta Joka tiistai.'Ja^
perjantai klo 8 Ulalla. ' ; !/
Neuvottelut uudesta metsätydsopifi
muksesta mr. Cooperin Ja yhtiöiden
kesken ovat päättyneet. -'Mr. Cooper^
Ja suuret paperitehdasyhtiOt yrittävät.
saada tämän veijauspelln kaupak­si
kämpillä, oleville miehille.v Tarkoi­tuksena
on sanella yhdysvaltalaisten;
monimiljoneerien ehdot Ontarion
metsätyöläisllle. Heidän propagan­dakoneistonsa
yrittää seUttääkaikUIe,:
mutta erikoisestikin metsätyöläisille:
miten hyvän sopimuksen he ovat mu­ka
tehneet. Siitä ei ole epäilystä­kään
etteikö yhtiöt olisi tyytyväisiä
Kun ne tästä lähtien nykäisevät r i h - '
.nasta niin odottavat ne sätkyäijä
Cooperin olevan valmiina palvele­maan
heitä. Valitukset on tarkoitus
ratkaista kumileimasimella. Mutta
tuleekohan niin tapahtumaan? Teillä
klimpillä työskentelevillä miehillä.
Jotka olette Joutuneet tämän takaovi-pelin
uhreiksi, on asiassa viimeUien
sana sanottavana. Teidän toiveenne
voidaan Jättää huomioimatta Ja vie­läpä
tehdä sopimuskin teitä kuule­matta.
Mutta teidän on lopulta a n ­nettava
tuomionne tässä asiassa.. E i ­kä
sopimus ole muuta kuin pala p a ­peria,
ellei sitä panna käytäntöön.
rikkonut' suhteem^^ vOntarion' metsän
•työläisiin. '|i^oiJum,menetteIy <^ täy-delllst&:^
pilantekoä^ Ja^ väärinpeluutai
Tämänntenettelyn ainoana perustee­na
oll;se, että Brotherhood oli osalli­sena
^aisiäomiissa sopimuksissa;'. S^
tapahtui y.' 1 9 « metsäiyliiakon' Jäl­keen,
j CcBperin Vnio'ei; ole^kosl^an T . »i»,.. ^ ^ ^ ^ ^ » «^
saanut^niUbdollist«Loitarioir^yösuli^..»^<>K»A^^ RATKAISU
delautakunnan; tunnustainlsfäW^ ?;'' ? r
Tif v/^ngä kftftnf^rpftjin miehet Canadan
;Metsät7öläisten Uniota vastaan Ja
-kannattamaan mr.T-Cooperia.: Se :^ o n
se syy miksi he ovat nälmeet paljon
vaivaa J a teimeet ; sopimtiksen mr.
Cooperin lumssa.
KCSXLOBIAPAIiKAT CANADASSA
Ky^ymya: Alex Odurto-niminen k i r ­joittaja
«anoi lodustriaUsttoalok. 17
p. numeroesa, ett^ ^'Me: Jokainen tie­dämme
' Canadassa olevan: voimassa
työttftnyysvakuutus- Ja-lomarahalain
llfämä-,lait edellyttävät, että J ^^
kajlsella^ (yölätseUft tkuuluu-olla kum­p
i k i n ' näistä: >kirJoista i Ja on työnan-tajahvniibmstämpättävä
merkit työ-iäisen
^ tydssft ollessa: iLomaklrJaah
tuholaiselleni merkitään kaksi, senttiä
J9l^d;Wta .dollarista, Jonka saa pan­kissa
vaihtaa rahaksi Jokaisen vuo-hen-
helnäk.;^l-p, -Jälkeen Jne."
Mbiä työskentelen räätälinä erääs­sä
pienessä Ontarion kaupungissa en­kä
minä tiedä mitään mainituista
kirjoista; Voisitteko seUttää minulle
miten.asia^todellisuudess% pn.—^:;Etää-täli.
• • /
v VastaoB: Mikäli työttömyysvakuu­tus
.on-kysymylcsessä, on^se koko C a -
nädaa koskeva; ;Jokaisella työläisellä
pHää olla -työttömyysvakuutuskirja,
Joka^ on annettava tiyöiuintaJalle työ­hön
ryhdyttäessä. • Jos kysymyksessä
on-nusi työläinen; esimerkikti. Siirto­lainen.
.Jolla ei iole entuudestaan v a ­kuutuskirjaa,
on työnantajan iiankit-tava
vakuutuskirja Ja annettava se
työläiselle erotessa. - K im entinen v a ­kuutuskirja
tulee täyteen on työnan­tajan
'velvollisuiis . -^fmkkia uusi v a ­kuutuskirja
työIäisilUen Ja palauttaa
ti^rteen tullut vakuutuskirja työttö-myysväkuutusvirastobn.
Jossa sen pe­rusteella-,
tehdään \merkinnbt asian­omaisen
työläisen v^hyväksi,: Työnan­taja-
mthksaa-vakuutusmaksuista noin
puolet Ja-työläiset toisen puolen, Jon-
Ica lisäksi hallitus maksaa noin 1/5
kummankin yhteisistä maksuista Ja
suorittaa sen lisäksi Järjestelmän h a l -
lintoJcustatmukset.; Jokaisella työläi­sellä
. on n.s.: vakutusnumero Ja on
tärkeätä, että muistatte ^akuutusnu-meronne,
iJoiika pitää olla sama Jo­kaisessa
' uudessa- •• -vakuutuskirjassa,
miiussa tapauksessa teillä on vähäi­semmät
etuisuudet työttömyysvakuu­tusta
saataessa k u n maksunne on.
merkitty monelle ,eri tilille kuten on
tai»htunut JoUleUn työIäisiUe. JoU-l
a ' on ohut useita eri vakuutusnume-roita..
^sälomapalkkaan nähden on C a ­nadassa
Tpimassä: mäakunnalUnen
KENEN .'«SIAULA?
Kuluneiden kolmen viikon ajan on
mr. Cooper käskylälslneen ollut p u ­huvinaan
teidän puolestanne neuvo­tellessaan:
työnantajain kanssa. K u ­ka
on valtuuttaut hänet puhumaan
puolestanne? Varmaankaan ei:lȊ-nen
neuvottelukomiteansa ollut min­kään
kämpillä työskennelleen , r y h ­män
valitsema. Niin myöhään kuin
viime viikolla yritti mr. Cooper vär-:
vätä miehiä lähtemään' Torontoon.
Vieläpä vissit työnantajatkin yritUvät
^akölttaa kämpillään olleita miehiä»
lähtemään Torontoon n.k. neuvot­teluihin.
E i koskaan ennen Ontariori
metsätyöiälsten historiassa ole'työn­antajien
odotettu tai pyydetty hank­kimaan
neuvotteUJoita työväen edus­tajiksi.
Tämä' bn ,tbdellakm aivan
uusi menettely työehtosopimusten l a a ­timisessa.'
Se n j s ' sopimus,- Joka on
näiden ^neuvottelujen ' tuloksena, 6vt
se keino; Jota työnantajat yrittävät
käyttää canadalaisen union murskaa­miseksi.
Jokaiselle metsätyölälselle pitäisi o l ­la
selvänä se tosiasia, että tämän
meidän^ uniotamme vastaan tähdätyn
hyökkäyksen tarkoituksena on saada
unio pois Ontarion ja itä-Canadan
metsätyömailta. Se on kaikketa tär­kein
asia. Ellemme ole selvillä: tästä
yksinkertaisesta tosiasiasta\ emme
ESILLE SYYSKUUSSA
Canadan .Metsätyöläisten Unio on
jättänyt Ontarion työsuhdelautakun-;
nalle anomukset sen tunnustamisesta.
Nämä anomukset:: Joutuvat lautakun­nan
käsiteltäviksi/syyskuussa. .'Koska
suuri enemmistö metsätyöläisistä kuu­luu
nyt Canadan Metsatyjiläisten U n i -
oon tulee tästä imiostapiakkom tun­nustuksen
; saanut unio. työehtosopi-mustarkoituksia
varten koska enem­mistön
pitää saada, määrätä. K u n
meidän . nniomme tunnistetaan 'Jou-tuvat
Cooperin union "tekemät sopi-^
mukset mitättomikst Ja uudet sopi­mukset
on > laadittava. Työnantajat
ovat varsm'hyvin' tietoiset siltä. M i k ­si
he ovat sitten suostuneet neuvot­telemaan
mr. Cooperin kanssa? : H e
ovat'^ tehneet sen siinä toivossa, että
kun Coop^ille. tehdään .valoisia
myönnytyksiä nim .miehet: kämpillä
lyhtyvät kannattamaan m r . Cooperia.
He toivovat: asioita sotkemalla ''kyke-
Jo kahden'jcuukaucen a j an me
Olemme pyytäneet ratkaiseq^aan tä­män'
uniokysymyksenkämpillärole-vien
miesten demokraattisen äänes­tyksen
avulla. Me olemme valmiit
noudattamaan onemmistön~päätöst&
Yhtiöt j a mr. Cooper ovat kieltäyty­neet
vharicitsemasta tätä ehdotusta.:
Miksi? Yksinkertaisesti siitä syystä,
että he tietävät enemmistön miehistä
äänestävän lieidän oman taistelevan
iinionsa — Canadan Metsätyöläisten:
Union^i puolesta^ / M e i d ä n ' K uniomme
on kerta: toisensa Jälkeen .vaatinut,
että Cooperin neuvottelufarssi lope-:
tettaisim siihen saakka lomnesmet-sätyöläiset
ovat saaneet tilaisuuden
äänestää siitä kummanko union he
haluavat edustajakseen, sopimusta
varten. Se olisi ollut Järkevä J a de­mokraattinen
tapa;' K u n tämä kysy­mys^
olisi ratkaistu olisi ^ enemmistön
valitsema unio voinut tehdä sopi­muksen
pysyvällä pohjalla; Mutta
yhUöt halusivat heidän valitsemansa
•iii
B R U C E »IAGI»fUSON
union. eikä miesten valitseman imion,
neuvottelemaan .tydläistensa puolesta.
Tri J . Endicottin
lainsäädäntö!\- - Ainoastaan kuudessa
maakunnassa on voimassa' a s i ^ kos-kiev
lahisäädäntö; nimittähi Quebecis-
^ , lOntarios^; Manitobassa. Seskat-chewaniissa,
Älbertässa Ja British Co-luniblassal
^Aalaa-koskevat säädökset
ov^t; erilaatuiset 'eri'.maakunnissa;
PySreissä ^Ithruin puhuen on työläi­nen'
Ontariossa -<b|lteutettu.- saamaan
viikon päMoUlisen loman vuoden pal-vdukaen
Jälkeen. V ;
UliSän "kirjoja" el ble <Öntarios-
^ - käyt^össS muuta Jtuin raken­nus-
Jauetsätjifssä; Joilla äloiUa työn­antajan
on ki&mitettävä kirjaan mer­kit.
Jotka väsitaävat^ kahta prosenttia
työläisen, ansiosta. • Mhiden alojen
työnantajien on:niaksettava- työläisen
vituUe kesäiomaUb/llU^d^Utl^
koska t b o k t t e r t ^ ei teUiä tar­vitse
;6UamfUuta^^^l^
kutUakirJ»,»/jokf^ M i ^ ^ hal­lussa
nUh kauan kiiih olette' Mnen
myöskään kykene näkemään sen pro­pagandan
lävitse. Jota levitetään se­kaannuksen
aikaansaamiseksi. ^
HYÖKKÄYS TOUKOKUUSSA
K a i k k i kokeneimmat metsätyoläiset
ja union rakentajat kämpillä kuulu­vat
nyt Canadan Metsätyöläisten U n i -
oon. Ne olivat juuri nämä union r a ­kentajat,
jotka muodostivat ja piti­vät
yllä entisen Lumher and Sawmill
Workers Union kämpillä. Uuden C a ­nadan
Metsätyöläisten Union virkaili­jat
oUvat ne miehet, jotka ovat osal­listuneet
neuvotteluihin sitten vuoden
1946 Ja taistelivat union tunnustami­sen
puolesta sitä ennen. Kun hyök­käys
Ontarion metsätyöläisten järjes­töä
vastaan alkoi viime toukokuussa,
tapahtui se ensiksi uniomme virkai-
)ijoita vastaan. Jäsenistön suuri
enemmistö käsitti hyökkäyksen luon­teen.
Ne näkivät siinä yrityksen uni­on
tuhoamiseksi tehokkaana taistelu­voimana
metsätyöläisten etujen puo­lesta.
Union jäsenistön harhaanjoh­tamiseksi
suoritettu ryntäys ei onnis­tunut
sillä jäsenistö oli johtajiensa
puolella. Sen johdosta mr. Cooper
erotti koko union osaston. Union
suiurin, Port Arthurin osasto, pidä­tettiin
jäsenyydestä toukokuun lopul­la
eikä sitä ole sen Jälkeen uudelleen
Järjestetty. Sitten muutkm osastot
erosivat . j a muodostivat Canadan
Metsätyöläisten Union.Joka on tällä
kertaa atooa metsätyöläisten järjestö
Ontariossa.
DR. J . G . ENDICOTT
Toronto.. — .Canadan Rauhan-kongressin
puheenjohtaja . t r i
James Endicottjnlkaisi Työnpäi­väksi
seuaavan. lausimnon Canav
dan työläisille: v
Kukoistakoon j a vaurastukoon C a ­nadan
työväki veljeydessä J a rauhas­sa.
Tämä on Canadan Rauhankong-ressln
. .sydämestä noussut .rukous
Työnpäivänä 1951. Mielipiteet j a ­kaantuvat
siitä kuka on vastuussa
Korean sodasta.; nykyisestä Ikansain-välisestä
Jännitystilasta, mutta yksi
seikka on ehdottoman selvä: Työväki
haluaa rauhaa ja työväenliikkeen
kaikki korkeat ihanteet voidaan to­teuttaa
.vain rauhanomaisessa maail-niassa.
Tässä on syy miksi minä tänä Työn­päivänä,
Canadan Rauliankongressin
puolesta, vetoan kansallisten Ja p a i ­kallisten
unioiden kaiikkim toimitsijoi­h
i n ja Jäseniin, Canadan kalkkiin u^
niokeskuksiin. että ne antaisivat tur
kensa anomukselle. Jotta Suurbritan-nia.
Yhdysvallat. Ranska; Kiina«ja
•Neuvostoliitto, kokoontuisivat allekir­joittamaan
pyhän sopimuksen sodan
laittomaksi Julistamiseksi.
: Minä kehoitan työväkeä hylkää­mään
sen harhakuvan, että sota a n ­taa
töitä j a korkeita palkkoja sekä
vaurautta työväelle. • Sota aiheuttaa
kärsimyksiä, > kaaosta Ja surua työ­väelle.
Sen on «historia todermut; Se
todetaan-nytkin-Jos> katsotte Cana­dassa
: asetehtailljain voittojen paisu­miseen
; Ja «vertaatte sitä ennätysmäi­siin'
elinkustannuksiin Ja työvoiman
Vähentämiseen teollisuudessa; . ~
. Jos Trades-iand. iLabor Congressm,
Canadian Congress of Laborin, Confe­deration
of Catholic Unionin J a R a u -
tatletyöläisten Veljesliiton tulevat
konventiocÄ' vaatisivat viiden suur­vallan
rauhansopimusta, min. ei Ole
epäilystäkään .sUtä,- etteikö haUituk-sen
täytyisi ikuuimella työväen ääntä;
»
Rauha voi antaa soorempia voit-toja
koin sota.- Työväki tarvitsee
raahaa saavnttaalueen" ylevät t a -
voitteensarvanraan elämän Icailcil-
Ie työtätekeville; veljeyden ihmis­ten
keskuudessa; onnellisen Ja (tr-veen
kansan kaikldin maihin. Täs­sä
on syy;^miksi minä vetoan e r i -
^koisesti teihin. Jokaiseen unipnis.
Uin, tänä Työnpäivänä Ja kehoitan
teitä tukemaan vaatimusta viiden
snaVäUan raoliansoplmalusen puo­lesta.
Jos miljoona jäsehtä käsittävät c a -
nadalaiset uniot ryhtyvät' vaatimaan
rauhaa, n i i n ei ole-epäilystäkään siitä,
etteikö meidän maastamme tule l y -
•Lyhyesti sanoen:. ne halusivat saada
käytäntöön komppanian union.: ; S i i ­tä
syystä ne kuluttivat aikaa kolme
viikkoa neuvotellessaan' mr. Cooperto
kanssa' j a siinä toivossa .että Jotkut
myönnytykset saattaisivat metsätyö-
Iäiset kannattamaan Cooperia kun
tuimustainlsesta äänestetään, ' ^ l e i ­vät
he kaikesta huolimatta onnistu
siinä, suunnittel^at he käyttää väki­valtaa
J a laittomia kemoja saattaak­seen
umomme tappiolle.
HYLJiiTKÄA SOPIMUS
, M e haluamme varoittaa kaikkia
metsatyolaisiä . < taman tekopelisopi-muksen
Johdosta. Mr. Cooperin te­kemä
sopimus tullaan esittämään hy­väksyttäväksenne
pikaisella, tavalla.
Älkää kiirehtikö asiassa vaan tutki­kaa
tarkom mitä takaportteja j a pe­tollisia
kohtia se-sisältaa. Jos te h y ­väksytte
tämäi/ tekopelisopimuksen
niin joudutte vaikeaan asemaan jou-tuessanne
tyopaikaliäime taistele­maan
epäkohtien korjaamiseksi. Se
sitoo teidät rUttämättdmim palkkoi­hin
ja kurjlm työskentelysuhteisuri.
Kun kämpillä ei ole toimivaa jarjes-r-
SITÄ
•TÄTÄ.
EI mZXAN UUTTA
Jussi: Oletko kuullut, että on \
sitty sellainen kone mika kykenee
teamaan JOs Ihminen puhuu tott«
valetta?
M a t t i : Eihän se ole mitään uu
Jussi: Kyllä se on uusi kone
M a t t i : E i ainakaan minulle i
minulla on ollut jo sellainen v«
p i t i a n alkaa. Ja se on todellakin
van erehtymätön.
Jussi: 'Näytäkö sita minulle^»
M a t t i : Kyllähän sinä olet sen n
nyt. Se on minun mmjam. Hän
tää (joka kerta miUom minun j
tykseni ovat valetta kun tulen ta
lista myöhemmin koUin.
• » *
EI OLLUT VAARALLINEN
Potilas: Minä peLi^aan tätä li
kausta, silla se on varmaankin v
ralhnen.
.Laakäri: Älkää hassutelko! LUU
teko: te saavanne 35 dollarilla vaS]
Ilsen leikkauksen.
PELKÄSI HINTAA
Korkeista takspistaan kuuluisa i
anajaja on joutunut autoineen oja
Hänen ihmetellessä miten saisi au
ylos ojasta huomaa M n lähellä <
valla pellolla farmarin hevosine
Han kävelee, lähemmäksi ja s i
farmarille:
" A j o h i : autoni öjäan. TuUsitt
vedättämään hevosellanne sen si(
tielle."
" K a h , kyllähän se muuten käi
mutta taitaa tulla maksamaan lii
si", tuumaili farmari ja .ryhtyi hc
miinsa. • • .
hyen ajaii kuluessa mahtava raijhah
Tolma, mikä kääntää vaa'an tasapai-}
non siten, että Korea saa rauhan siu­nauksen,
mitä kansat haluavat. Muis­takaamme,
että jos Koreassa saadaan
rauha^ niin se on pltka askel rauhaii
vakiinnuttamista kohti. ^
Rauhalliset ratkaisut, j a , välittelyt
neuvottelupöydän ääressä .kuuluvat
I työväen menettelytapoihin; fhuolehti-
: käämme myös siitä, että tällaista me-;
nete^mää kaytetaap • .kansainvälisten,
kiistakysymysten! ratkaisussa;'' Tämä
siksi' kim^-vastaehtona onatomisota,
mikä hävittäisi sen, minkä työväki on
rakentanut.
" -.Maailma tarvitsee koteja, kouluja,
sairaaloita,, teitä Ja, yleensä kahden
maailmansodan.: aiheuttamien, mene­tysten
uudelleen rakentamista. Rau­ha
on se siunaus. Joka antaisi n ä mä
ja- niiden yhteydessä, vielä muitakin
etuisuuksia. ~
- Kansainliiton^ Atlantin: julistuksen.
Yhdistyneiden Kansakimtien ja M a a ­ilman
Rauhanneuvoston . ponnlstelii-jen
tuloksena on Ihmiskimnalla nyt
mahnolllsuus saavuttaa se, minkä p y ­hä
CMikael tulkitsi a jaksi, jolloin kan­sakunnat
"takovat miekkansa au­r
o i k s i . . . "
Canadan rauhankongressin puheen­johtajana
minä vetoan rehdisti kaik-kim
työmiehiln- ja --naisiin ja kehoi­tan
heitä työskentelemään . rauhan
hyväksi. Minä pyydän kaikkia unlo-osastoja
antamaan kannatuksensa
vuden vallan raiöiansoplmusvaati-mukselle.
Juuri veljeydestä — työ­väenliikkeen
ylevästä tavoitteesta —'
maailman saavuttaa rauhan, jonka
hyväksi me kaikin niin tulisesti r u ­koilemme,
mitä me toivomme j a min­kä
hyvaiksi me työskentelemme.
toa, merkitsee se olosuhteiden hi
nontumista kerrassaan sietämät
miksi. Te tarvitsette taistelev
union suojelemaan teitä mielivalt
suuksia vastaan. Canadan Metsät;
laisten; Umo tulee toimimaan ja ta
telemaan teidän kanssanne kompj
i^ian uniota, tekopelisöpimuksla
tydvaenvastaisla työnantajia vi
taan. •..::•• •
Kysymys unlosta ei ole tullut n
kaistuksi silla, että mr. Cooper
neuvotellut työnantajain kanssa, j(
ta on ollut tuloksena n& työehtosoi
mus, joka on laadittu teidän selkä
ne takana.i Tämä sopimus ei ole j
paperin arvoinen; jolle se on kirji
tettu; • Sen pääasiallisin tarkoitus
sitoa teidät kasista Ja jaloista kiir
mr; Cooperiin. Lopuksi se merkitä
sitä, että teidän työnantajanne tul
olemaan isähtänne uniossakin.
; Hyljäftkää £ekopelisopimu5, joka
tehty teidän seikanne takana. Ry
tykää kämpällänne aktilivsestl t<
mlmaan Canadan Metsatyolaist
Union puolesta. (Huolehtikaa siii
että kamppäkomitea ja stevardl v
riiataan 'Jokaisella kämpällä. Vaatik
Canadan Metsätyöläisten Union vi
pymatonta. tunnustamista ja neuvo
telulhin ryhtymistä sen kanssa; . C
kaa yhteydessä uniomme toimlstoji
kanssa Port Arthurissa, Timnunsis
j a Sudburyssa. Seuratkaa uutis
taistelumme edistymisestä uniomn
tunnustamiseksi ja olkaa valmut su
rittamaan''nutä tehtäviä, jotka ov
tarpeellisia tämän taistelun jatkue
Sa.':
Kapuskasingin väkiluku
Ottawa. .— Canadan Tilastolllse
Toimiston äskettäin julkaisemien a
lustavlen tietojen mukaan oli Kapa'
kastogissa viime kesäkuussa tolmiti
tun väenlaskun perusteella 4,fö6 asi
kasta, verrattuna 3,341 asukkaasee
vuonna 1941. Kauppalan väf^td o
siten lisääntynyt lo vuodessa UI
hengellä.
PÄIVÄN PAKINA
EDUSTIVAT ITSEÄÄN
Sen johdosta nousee kysymys miten
oleniaton unio kykeni neuvottelemaan
uudesta sopimuksesta . mr. Cooperin
avulla? Ne kumileimasinedustajat.
jotka osallistuivat mr. Cooperin To­ronton
kokouksiin, eivät olleet käm-:
pillä olevien metsätyöläisten valitse-^
mia. He olivat pelkästään mmitetty-jä
palkan saaneita yksilöitä, jotka toi­mivat
vain omasta puolestaan United
Brotherhood of Carpenters and Joln-ers
of American hyväksi, joka on
palveluksessaan. Teillä, kuten työläi­sillä
yleensä, on oikeus alka-ajottaln
tarkastaa, että k i r j a on kaikinpuoIUi
moitteettomassa kumossa..
9,000 suomalaista on kadonnut
Silloin kun allekirjoittanut työs­kenteli
Helsingissä 34 vuotta sitten,
eivät tavalliset rasvanahkaiset työ­miehet
tietäneet mitään kesälomista,
puhumattakaan nyt palkallisesta k e ­sälomasta.
Ja sama piti paikkansa
kun tulin tähän maahan Sudburyn
seudulle. Mutta sen ; Jälkeen ovat
kaikenlaatuiset "in>mmunls(iset''< vaa­timukset:
saatu toteutetuiksi myöskin
eri alojen työläisiinkin'nähdenvniin
Sudburyn ^jseudulla. Suomessa . k u i n
muuallakhj; V Ei< ne:^ palkalliset kesä-dtihi
^ilppan^ kuinka paljon helpompaa se olisikaan
inUc^j^ja^'ii^
.i • !Cäx^4^ penisteeliista muu-t^^
ic^iu.kaiq}|^ että käytäisiin kauppaa kaikluen mai-
^^;kanssi^
lomat ole taivaastarltipahianeet vaan
ne ovat ttiloksla työväen järjestymi­sestä
Ja .siitä alituisesta-^taistelusta.
Jota-^käydään. Järjestyneen ••: työväen
toimesta ja erikoisesti Juuri Vpunai-
^ i k s i " • Ja "kommunisteiksi»' leimattu­j
en työläisten Johdolla työv;äen.* Ja k a i ­teen'kansan
^olosuhteiden; Ja*ejämäh
parantamiseksi: Jo ennen sosialistisen
yhtelskuiman s a a v u t t a m i s t a . : : :"
« S e . .työväen Jarjestymmen, Jäsen-mälcsujen;
suorlttäminoi /Ja alituisesti
Jatkuva työväen toiminta. Ja^;
on hjrvin kannattavaa hbtnniaa,; sillä
Juuri -rfihen .-^ jä;' ainoastaan <siihen
^ perustuvat, kaikki' he 'uudistukset
Ja.parannukset, sellaisetlcuin esimer-
• klksi lyhempi työpäivä-ja -viikko, päl-
Icalliset' laamat,. työttömyysvakuutus,
yanhuudeneläkkeet ym.r Jotka o h v q i -
' tettu' Canadassa kuluneen - ~ -kolmen
^ vuoslkymmeiien '. ailcana./ .- Työläinen
saa , 1 ^ ^ Ja/' pphnjstulu^
hän sijoittaa ne työväenliikkeen hy­väksi.
Olosuhteiden edelleen parantami­nen
on suoranaisessa yhteydessä työ­väenliikkeen
Järjestyneeseen voimaan
Ja työväen laajojen Joukkojen tais-teluvalmiuteen.
Mitä innokkaammm
osallistumme tähän taisteluun sitä
paremmat ovat tulokset meiUe kai­kille.
Eikä se pidä paikkaansa aino­astaan
Jokapäiväisiin taloudellisiin
asioihin vaan. myösUn kaikkiin y h ­teiskunnallisiin
asiOUiIn nähden. N i i n ­pä
eshnerkiksi kysymys sodasta Ja
rauhasta rUppuu sUtä miten vahnis
kansa on taistelemaan sotaa vastaan
Ja pysyvän rauhan puolesta. EI suur-porhot
osallistu sodankäyntUn vaan
he tappeluttavat kansan miehiä toi­nen
toistaan > vastaan. Suurporijot
hyötyvät sodasta, kansan saadessa
kantaa kaiken tuhon j a hävityksen
Ja lukemattomat kärshnykset. K u n
kansa kieltäytyy tappelemasta her­rojen
puolesta JäväatU hyvin äänek­käällä
j a päättävällä tavalla rauhaa
niin rauha säilyy. '
Tämä; Johtaa mieleen kysymyksen
siitä, raita shiä, arvoisa lukija,' olet
tehnyt rauhan hyväksi;. K u i i i k a mon­ta
nimeä piet hankklhiit: siihen rau­han
asiakirjaan,. Jossa vaaditaan C a ­nadan
fasdUtusta,tekemään' aloitteen
Ja kanhattainaan. viiden. suuryallan
välisen rauhansojiimuksen laatimis-
Njt kun kesälomä^iai^
piirtein sivuutettu, olisi kaikkien ryh­dyttävä
käsiksi tähän rauhan,: asiaan
silla se on tällä eraa paivan tarkeiii
kysymys, jonka rinnalla kaikki muut
asiat ovat joko enemmän tai vähem­män
toisarvoisia.
Sus tyohon j a toimintaan vh-klsty-nein
voimin
Kesäloman aikana pisti silmäämme
lehtemme elok. 14 päivän numerossa
julkaistu Helsmgistä lähetetty tieto.
Jossa sanottiin mm:
Virallisten tietojen mukaan on
Suomesta kuluvan vuoden aikana
lähtenyt 20,000 sUrtoIaista Ja näistä
on Suomen tietojen makaan mel­kein
puolet matkustanut Cana-
: '.daan.' • • . .,, ,
Uutinen pisti silmäämme aivan eri­koisella
tavalla koska sen mukaan
Suomesta olisi nyt käynnissä Cana-daanyrunsaampi
silrtolalsvirtau^ kuin
historia on koskaan, ennen näimVt.
PyoreisEu, luvuta puhuen se merkitsi­si
sitä, että - kuluneen puolen yuoden
aikana olisi tähän maahan lähtenyt
Suomesta nohi . kymmenentuliatta
suomalaista siirtolaista, , : : • ; " *
Tapahtui sitten niin, että lehtemme
seuraavassa numerossa\oU Ottawasta
lähetetty tieto, jossa kerrottUn Cana­dan
slirtolaisviranomalsten ilmoitta­neen,
ett^ killuvan vuoden kuuden
ensimmäisen kuukauden aikana saa­pui
.Canadaan 909 sihrtolalsta Suo­mesta.
On Ilmeistä, että Joissakin tiedoissa
on Jotakin -vinossa. On isyytä. kysyä.
Jos et ole tiedoissa erehdystä, mihin
ne 9.C09 Suomesta lähtenyttä Cana­dan
siirtolaista ovat kadonneet? '
Kun y i J t | g ^ y * ^ y ^ * t A ^ >qi<mi^iift()ttff'
katoaa kidJa ^ i h ^ a t ' 1^ kaiken
maailman ' tutdiizi' vMvalsien puolen
vuoden^ailuuia niin luiOifdva^
nostayanf kaikkia i Suomen ; h e l n i oa
jäseniä kuto myöskUi Suomen ä
mäntekeviä, olipa heidän tittelins
mikä tahansa.
Kunhan vaan ei teaskin oUsl klyi
hlssä Jonktolainen salaperäinen väi
väys johonkin kierään hommaan
Muistammehan miten äskettäin pa.
jastettiin. että suomalaisia oli varvii
ty Yhdysvaltoihin Korean sotaa yai
ten. Asia paljastui kun vänätj
sotilaat olivat joutuneet vangiksi. O
mahdollista, että jälleen on käynnt
sä jokm salaperäinen värväys ja yea
kelly suomalaisten ja mahdoUistf
koko Suomen kansan pään menot
Ja turmioksi. .
Jotakhi kleraä tassa jbdeksantu
hannen suomalaisen slrtolalsen rMj
kalle Jäämisessä on. ^^^^^.^
kenee antamaan sUhen tyydytur*
selityksen? . ^
^^Tätä suomalaisten matkalle kau»
nilsjuttua olisi syytä tutkia ja llm«^
taa sen tuloksista suomalaiselle M J
salle. uskomme aileklrjoittaneen^M
iäksi olevan paljon muitakin
kUnnostunelta niin rapakon sm*^
tälläUn puolen, jotka haluaisivat öe
tää mlhhi nämä matkalle kactoBn«
maanmiehemme ovat J"»»"""* '
mitkä ovat ne syyt, jotka ovat ioW*
neet heidät eräänlaiseen jenisaie».
suutarin asemaan. , ^
Alistamme siis tämän a s U a ^
men h a l l i t u s h e r r a i i ^ ^^
hartaasti toivoen, e*»^ " ^ f . . ^
nelsta maanmiehlstämme t ^ J ^
mahdoUisImman , a s l a l U n « i ^^
P a l j o n muutakin tuli h a i n ^
loon kesäloman aikana. muu« ,
kuullaan myöhemmin. ^
• Soolalnen Väinö
vahnonsa;, aosa^tsevat e r i k o k o
toksen' siitä vleraanvandsuude«j^
ka tuU allekirjoittaneen^
vainorn* osaksi S o o s s a ^ ^ ^