Vapaus, August 10, 1967

              Sivu 2. Torstai, elok, 10 p./— Thursday, Aug. 10, 1967
V A P A U S
( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Established Nov. 6^ 191^
. EQITpRs W, e W , U N P MANAGER: C - S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E O I T Q R I A I . 6 7 4 > 4 2 64
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing CQ. Umited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Ad1<5rtlstag ratea upon applicatlon, translatlon free of charge.
Authorlze4 as second c l a ^ mall by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage In cash.
(i, i .M^:•l^b^•^ of 'H^lCANÄDIANiLANGUAGE-PKESS
TILAUSinNNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5,25 USA:h: 1 vk. $11.00,6 kk.$5.75
3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6kk. 6.25
Aiheeton vaatimus
Kuten viimeviikkoisissa uutistiedossa kerrottiin, osa Ca­nadan
maakuntien pääministereistä asettaa niin tärkeässä
asiassa kuin kansallisessa sairaushuoltopalvelukysymyksessä
suurten vakuutusyhtiöiden edut tavalhsten canadalaisten etu­jen
yläpuolelle. Niiden mielestä on tärkeämpää upporiikkait-ten
vakuutusyhtiöiden "liiketoiminnan suojeleminen" kuin
canadalaisten terveyden ja hyvoinvoinnin edistäminen.
Tietäen, että yleinen mielipide on voimaikkaasti liitto­hallituksen
suunnitteleman kansallisen sairaushuoltopalve-lun
kannalla, nämä vakuutusyhtiöiden asialla liikkiuvat po-litiikantekijät
eivät luonnollisestikaan tee. rynnäkköhyök-käystä
tätä suunnitelmaa vastaan. Eihän toki! Jopa Albertan
maakunnan Social Credit hallituksen pääministeri Ernest
Manning, joka kaikkein kiivaimmin on taittanut peistä va­kuutusyhtiöiden
liikennöimisoikeuksien puolesta, on sitä
mieltä, että yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi on johonkin
kehnoon sairausvakuutukseen ryhdyttävä.
Sen sijaan että he hyökkäisivät avoimesti liittohallituk­sen
kansallista sairaushuoltcsuunnitelmaa vastaan, vissit
maakuntien pääministerit, Ontarion pääministeri John Ro-barts
keulassa ja Quebecin "paha ranskalaismielinen" pää­ministeri
Daniel Johnson aivan hänen kintereillään, esittävät
kaikenlaisia verukkeita siitä, että "ajankohta" ei ole muka
sovelias tämän suunnitelman täyttämiselle, että sen eri vai­heet
aiheuttavat ongelman ja että sen täytäntöönpanossakin
on vaikeuksia.
Kaiken tämän perusteella kuuden maakunnan pääminis­terit
John Robarts Ontariosta, Daniel Johnson Quebecista,
^nest Manning Albertasta, W; A. C. Bennett B.C:sta, Alex­ander
Campbell Prince Edward Islandista ja Louis Robichaud
New Brunswickista esittivät yhteisen vaatimuksen.että liit-tdhallituksen.
tulee kutsua liitto- ja maakuntahallitusten kon-
. ferenssin keskustelemaan perustavaa laatua olevista muu­toksista
Ottawan sairaushuoltosuunnitelmaan.
Tällainen "heskusteluvaatimus" näyttää sellaisenaan
melko viattomalta ja asialliseltakin.
Mutta tästä kysymyksestä on "keskusteltu" jo vuosi­kymmeniä.
Tosiasiassa liberaalipuolue on aina vuoden 1919
vaaleista lähtien luvannut, että jos se tulee valituksi, silloin
järjestetään kansalliinen sairaushuoltopalvelu. Selvää on, että
50 vuotta kestänyt poIiittinen"'keskustelu" riittää mistä ta­hansa
sosiaalisesta kysymyksestä!
Kysymys onkin vallan jostakin/muusta kuin jonkun "kes-,
•kustelukerhon" koollekutsumisesta. Ruten on uutistiedois-sa
mainittu, pääministeri Robarts, Manning ja Bennett il­maisivat
avoimesti sen kannan, että liittohallituksen sairaus-huolto-
suunnitelman tulisi jättää saalistusmahdollisuuksia
sairauden 'kustannuksella suurille vakuutusyhtiöille. "Meillä
on Ontariossa täytännössä suunnitelma, ja me katselemme
jossakin määrin epäillen sellaista tilannetta, missä ne yksityis
suunnitelmat olisi tuihcttava", sanoi Ontarion pääministeri
Robaarts osoittaen, että hänen sydäntään lähempänä on suu­relta
osalta yhdysvaltalaisen pääoman kontrollissa olevat va-ikuutusyhtiöt
kuin Ontarion asul'?kaiden terveydenhoito.
Kuten tiedetään, Ottawan suunnitelman perusteella lu­vataan
maakunnallisesti toimiville elimille 50 prosenttinen
korvaus asukasta kohti sairaushuoltomenoista. Tämän liitto­valtion
raha-avun saannin ehtona on kuitenkin seuraavat
seikat:
MaakuninaUisesti toimivan sairaushuollon alaiseksi täy­tyy
tulla 90 prosenttia kunkin maakunnan väestöstä ensim­mäisen
2 vuoden aikana ja 95 prosenttia sen jälkeen; sen. täy­tyy
korvata kiaikki lääkäripalvelut; sen täytyy kulkea hen­kilön
mukana mistä itahansa mihin hyvänsä toiseen maakun­taan;
sitä on hallittava ei-voittoahank<kivalla perustalla maa-kuntahalitukselle
vastuussa olevan elimen toimesta ja sen
tilien on oltava yleisen tarkastuksen alaisia. •
Tämä sellaisenaan poistaa yksityisten vakuutusyhtiöiden
saalistamismahdoUisuuden sairauden kustannuksella. Panta­koon
kuitenkin .merkiille tämä: Liittohallituksen suunnitelma
ei kiellä yksityisliikkeiden kanssa tehtyjen ryhmävakuutus- :
ten ja muiden sellaisten sopimusten jatkamista — sellaisiia
yksityisvakuutuksia voi ottaa kuka ja ketkä tahansa valtion
'kontrollissa olevan kansallisen sairaushuollon lisäksi.
Mutta vakuutusyhtiöt tietävät, että valtion toimesta, ei-voittoa
tavoittelevalla perusteella järjestettävä kansallinen
sairaushuölto tulee suhteellisesti niin halvaksi, että yksityi­siä
voitto-osinkoja tavoittelevat vakuutusyhtiöt eivät pysty
kilpailemaan sitä vastaan.
Tästä se kenkä puristaa! Tästä johtuu miksi vaaditaan
"yksityissuunnitelmien suojaamista" sekä liitto ja maakun­tahallitusten
konferenssin kutsumista keskustelemaan pe­rustavaa
laatua olevista muutoksista" Ottawan sairaushuol-'
tosuunnitelman huonontamiseksi.
Sokerit ovat kuitenkin pohjalla. Palattuaan kuuden maa­kunnan
kaksipäiväisestä päämiini^terikonferenssista, "^missä
tehtiin näitä suunnitelmia kansallisen sairausihuöltosuunini-telfnan
huonontamiseksi, Ontarion pääministeri Robarts sa­noi
Torontossa "epäilevänsä", täyttääkö Onteribssa kirjeelli­sesti
laadittu sairausvakuutusohjelma liittohallituksen vaati­mukset
niin, että liittovaltiolta saataisiim, varoja Ontarion
sairausvakuutuksen rahoittamiseksi.
"Miinä en voi sanoa onko tämä maakunta siinä asemassa,
tettä se tulee saamaan heinäk. 1 pnä 1968 voimaan astuvan
liittohalllitukseh suunnitelman kaikki etuisuudet"j kerrotaan
pääministeri Robarstin sanoneen.
Jds Ontarion suunnitelma ei täytä Ottawan kelpoisuus­vaatimuksia,
sanoi mr. Robarts, silloin voi maakunta me­nettää
$150,000,000 liittohallituksen apurahoja.
Tämä sellaisenaan muistuttaa isänsä ja äitinsä tappaneen
miehen oikeudelle esittämää armonanomusta sillä perusteella
kun hän on "orpo" ja "yksinäinen"^ Tosiasia nimittäin on,
Sotilasjuntta
lätkii surutta
vankeusvuosia
Ateena/ — Eräs ateenalainen' sQti-.
lastuomioisttiin langetti kahdeksan
kuukauden vankeustuomion 58-vuo-tiaalle
Evangelos Arvanttakisille, joka,
t o i m i apulaiskulkulaitosministerinä,
Giorgbs Papandreoun hallituksessa,
vuonna 1964. Arvanitakis tuomittiin,
laittoman kokouksen pitämisestä.
Sa'manatkaisesti ilmoitettiin turvalli-
'siiusviranomaisten pidättäneen entisen
ministerin Georgios Rallism laittoman
kokouksen järjestämisestä Ateenan lä­histöllä
sijaitsevassa maaseutuasqn-nossaan
viime pei^jantaina. Hänet va­pautettiin
kuitenkin oikeudenkäyntiä
odoteltaessa.
Kreikan nykyinen hallitus on kieltä­nyt
yli viiden hengen kokousten pitä­misen
ilman poliisin/lupaa.
Suurjuhlan puheita ja tervehdyksiä
• ' ' • i*i lii
eri mtelfä mineislä
Pariisi. — Tänä kesänä nuoriin nai­siin
kohdistunut hyökkäysten aalto on
aiheuttanut varsin myrkyisänä laineh­tivan
keskustelun teini-ikäisten tavois­ta
ja moraalista.
Tulilinjalle ovat joutuneet miniha­meet,
seikkailunhaluiset ulkomaiset
tytöt, eroottisuuden . kasvu joukkotie­dotusvälineissä
sekä nuorisorikollisuu-,
den lisääntyminen. '
Heinäkuun puolivälistä lähtien pa­riisilaiset
sanomalehdet ovat melkein
päivittäin kertoneet väkivallanteoista,
joiden kohteiksi ovat pääasiassa jour
tuneet minihameeseen puetut nuoret
ulkomaiset turistit. Eräässä suuressa
illalla pidetyssä ratsiassa Pariisin ptf-?
liisi pidätt 22 seksuaalrikoksista epäil­tyä.
.:
Pölisi ampui ensimmäisen laukauk­sen
vastaukseLsi lehdistön, seksuaali­rikosten
suurille otsikoille julkaise­malla
avomielisen lausunnon, joka
alkoi: "Neidit, älkää viekotelko pa­holaista."-
Lausunnos.sa väitettiin minihamei­den
aiheuUaneen seksuaalirikosten
valtavan kasvun. Samoin siinä moi­tittiin
naispuolisia ulkomaisia turiste­ja
kaupungin "kuumille alueille" me­nemisestä
ja tuntemattomien miesten
.seuraan lyöttäytymisestä.
Poliisilla oli selvästi 'miele.ssäkgih-den
16-vuotiaan amerikkalaistytöin ta­paus.
Heidät oli raa'asti murhattu
heidän noustuaan kahden ranskalaisen
saalistajan kyytiin.
Oman panok-sensa keskusteluun on
tuonut Ranskan sisäministeriö, joka
lausunnossaan on asettunut vastusta­maan
Pariisin poliisia ja muita mini­hameiden
vihollisia.
Mini-steriö väittää, ettei uusi polvet
paljastava muoti ole sen syyllisem-'
pää hyökkäyksiin kuin syvät kaula-aukotkaan.
Ministeriön mukaan mini­hame
on todellisuudessa "lisä siihen
eroottiseen maailmaan, jossa aikuiset
nykyään elävät".
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Toronto. Viilionvaihteen aikana Torontossa pidetyn hyvin onnis*
tuneen suurjublan eri tUaisuultsissa pidettyjen pulieiden ja tervelidys-ten
sekä juhlaan saapuneiden sähkeiden ja kirjeitten tekstistä on poi-miUu
suraavaa:
A K E HUNNAKKO
Lausuen juhlayleisön tervetulleeksi j a toivottaen urheilijoille hyvää
menestystä: kiipailuissa SCAULtn presidentti Ake Hunnafcko julisti
lauantaiaamuna yhdennentoista yhteisen urbeilii- ja musiikkijuhlan ur­heilukilpailut
virallisesti avatuksi.
Huomioiden sen, e t t ä tiinä vuonna vietef^än myös Canadan 100-
vuotisjuhlaa, mr. Hunnakko sanoi, e t t ä se iisää osaltaan tiämänvuotisen
juhlan merkitystä j a arvoa. Lopuksi Hunnakko k i i t t i kaiifckia niitä, jotka
ovat niin paljon tehneet työtä tämän juhlan onnistumiseksi.
H E L E N TARVAINEN
Lausuen osaston ja Yrityksen yhteisen juhlakomitean_ puolesta juh­lavieraat
lämpimästi tervetulleiksirCSJ:n sihteeri^Helon Tarvainen sa­noi
lauantaisen ulkoilmakonsertin alussa Tarmolassa, että "tämän kolmi­päiväisen
juhlamme.ohjelmisto on erikoisesti valittu ja harjoiteltu kah­den
meille läheisen maan, Canadan j a Suornen juhlavuosien sekä sano-malehtemme
Vapauden k u n n i a k s i . . . " Meidän kaikkien haa^tain toivom­me
onkin, että tulevaisuudessa, me suomalaiset Canadassa, kaikki yh­dessä
juhlisimme — urheillen, laulaen ja soittpen..-.
"Toivomme... että Juhli.Mamme j ä ä ki<uni.'; muisto k a i k i l l e . . ."
MR. PERTTI RAUDAS
Mr. Pertti Raudas, Oltawasta, Ont., esitti lauantaina, Suomen Suur­lähetystön
sydämellisen tervehdyksen CSJni ja SCAUL:n yhdenneller
toista yhteiselle Urheilu- ja musiikkijuhlalle, toivottaen sille hyvää me­nestystä.
•
Viitattuaan siihen tosiasiaan, että tänä vuonna vietetään Canadan
lOO-vuotisjuhlaaja myös Suomen ilsenäi-syyden 50-vuotisjuhlaa, sekä se-lostettuaan
lyhyesti niiden tärkeyttä, mr. Raudas sanoi, ottä hän on iloi­nen
todetessaan juhlf n onnistuneen hyvinj Hän huomioi sen, ettei suhv
teelli.sen pienillä kansallisuusi-yhmillä ole helppo säilyttää omaa henki­löllisyyttään
ja sanoi, että siinä tarvitaan sisua, päättäväisyyttä, uuras­tusta
j a uhrautuvaisuuttakin. Vain tällaisin menetelmin voidaan järjes­tää
tällaisia -suuria jiihlia mikä teillä on täöllä, totesi mr. Raudas.
PORMESTARI DENNI80N
E s i t t ä e n kirjeellisen onnentoivotuksensa urheilu- j a musiflddjuh-lalle,
Toronton pormestari WiUiam Dennijson) pahoitteli sitä kim kau­punki
ei voinut lähettää virallista edustajaansa juhlaan j a «anoi "luot­tavansa
siihen, että urheilu- j a musiikkijuhla saa hyvän kannatuksen."
VARAKONSULI SVEN STADIUS
" , . . O l e n yrittänj-t sovoUuttaa aikam siten että olisin voinut olla
läsnä ahiakin yhdessä tilaisuudessa, mutta valitettavasti aikaisemmat
j ä r j e s t e l y t tulevat vaatimaan minun läsnäoloni Montrealissa elok: 2—9
päivien välisenä aikana. E n siis tällä kertaa voi ottaa kutsuanne vas­taan,"
sanoi varakonsuli Sven Stadius mrs. Helen Tarvaiselle lähettä­mässään
kirjeessä. "Pyydän kauttanna toivottaa juhlalle mitä parhainta
menestystä, j a että säät suosivat ulkoilmatilaisuuksianne," h ä n sanoo
lopuksi.
C A N A D I A N F O L K ARTS COUNCILIN
J O H T A J A LEON.KOSSAR
" . . . Toivotan teille kaikkea hyvää Ccntennial-juhlassanne'^ sanoo
Canadian Folk Arts Cquncilin johtaja l^ait Kossar kirjeessään selos-tettuaan,
että hän joutuu aikaisempien järjestelyjen vuoksi menemään
Expo 67 maailmannäyttelyssä vietettävään Ontario-päivä-juhlaan. .
ERNEST KOSKI
"Meidän sydämellinen onnentoivotuksemme yhdennelletoista vuotui­selle
urheilu- ja musiikkijuhlallenne jota vietätte maämieCentennial
juhlan merkeissä. Kukoistakoon ponnistelunne j a aufctakoon se maail­manrauhan
asiaa," sanoo Työmies^Eteenpäin lehden liikkeenhoitaja
Ernest Koski sähketervehdyksessääm
H E L E N E S P E L A ND
Parhaat onnittelumme Centennial vuoden .'•.uurjuhlalle Torontossa.
Hauskaa ja nautintorikasta juhla-aikaa kaikille toivovat portarthurilai-set
Ilmi Syrjä, Hilma Alfors, Helen ja Kusti Salminen, sanoo Helen
Espeland sähkeessään.
MRS. H. H U H T A N EN
Parhaat onnitteluni urheilu-, laulu- ja soittojuhlalle. Toivon juh­lanne
onnistuvan hyvin, sanoi sudburylaineh mrs. H. Huhtanen Turusta,
Suomesta'lähettämässään sähkeessä.
Victor Kauppila, Toronto, Ont., täyt­tää
tiistaina, elokuun 15 pnä 65 vuot­ta.
Ilmi Syrjä, Port Arthur, Ont., täyt­tää
keskiviikkona, elokuun 16 pnä 76
vuotta.
Valpas Hänninen, Long Lake Onta­rio
täyttää keskiviikkona, elokuun 16
pnä 83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
A A T U KOIVULA
Todeten juhlapuhee-s-saan. että "kukaan ei kustanna" työväenlehtiä
"jos emme tes sitä ilse", Aatu Koivula. Sudburysta, vetosi sunnuntai­sessa
juhlapuheessaan Vapauden j a Liekin talousaseman tukemisen puo­lesta.
•• •
Kosketeltuaan puheensa alkuosa.ssa C.inadan CQntepniaJ vuoden
merkitystä ja Canadan suomalaisten osuutta .siiheii sanoen, että "me
suomalaiset ja suonialai.sta syntyperää olcv;U sukupolvet, voinune olla
ylpeitä siitä työstä, jonka olemme tehneet maamme rakentamiseksi,"
Koivula .sanoi, että t:issä "maassa ei obe mii.nän vikaa, Canada on hyvä
maa ja siinä mielessä vietämme sen satavuotisjuhlaa..."
"Me vietämme .tänään tiiällä Torontx)Ä':a ja Tarmolassa Canadan
Suomalaisen J ä r j e s t ö n j a Suomalais-Canadai:iisen Amatööri Urheiluliiton
yhdeltätoista yhteisiä Suurjuhlaa Canadan Centennial juhlan merkeis­s
ä . . sillä elemmehan. olleet esiraivaajia ja edesauttajia molemmilla
aloilla täällä Canadarasa . . .
" N i i n toivottua kuin olisi onu'kin, ottä tänä vuonna olisimme
kaikki soittoa, laulua, urheilua ja voimi.stc<ua harrastavat suomalaiset
viettäneet yhteisesti Canadan Centennial-suurjuhlaa. niin ei tämänilaa-tuistii
yh*eiatoimintaa .saatu vielä a i k a a n . . . Olemme jo pidemmän aikaa
yrittäneet saada aikaan tämänlaista yhteistoimintaa toisten suomalaiften
ryhmien kanssa. Musiikkiväki lausui vielä tänä namuna pitämässään ko­kouksessa
toivomuksensa tämän asian puojasta . . .
"Meillä on toinenkin syy juhlimiseen tiinä \-uonna sillä meidän sa-nomalehtemmc
Vapaus täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Tällä SOvuotis-taipaleella
on Vapaus-lehti ollut tärkeä te.i^iiä uutis- ja tiodonantovali-neenä.
Canadan suomalai-sten kultjUuni, urheilu, ammattiyhdistys ja po­liittisissa
p y r i n n ö i s s ä . . . Meille työtätekeville cn työväen sanomaleh­distö
aina ollut tärkeä tiedon j a uuti.sten ahjo. .Sen merkitys ei ajan
mittaan vähene vaan .sen jatkuva olemassaolo (ilmesityminen) tulee tär­keämmäksi
vuosi vuodelta.
•'Tämänlai.sella ajanjaksolla mitä me nyt elämme ovat Vapaus ja
Liekki perin tärkeitä meille. Mutta niiden jatkuvan ilmestymisen voi
vain taata näiden lehtien lukijakunta. Kukaan ci kustanna meidän työ­läisten
lehtiä jos emme tee sitä itse. Siksi on t ä r k e ä t ä jotta nyt me­neillä
oleva Vapauden !>0-vuotis-ha:isteryiitäy3tavoite ylitetään.
"Meillä onkin aihetta juhlimiseen tänä vuonna. Mutta meidän tulee
j u h l i a siinä mielessä, jotta me edesautamme Canadan rakentamista . . .
jotta meidän maa-stamme tulisi vieläkin pai-empi paikka elää kaikille
asukkaille, että tulisi aika jolloin kenenkään ei tarvitse elää puutL2essa,
vaan kaikilla ihmisillä on oikeus työhön, opintoon, terveyteen j a tasa-arvoon."
: ,
Lopuksi hän csilti lyhyen englanninkiclisc; yhteenvedon puheensa
sisällöstä.
TRI JAMES ENDICOTT
Rauhankongressin puheenjohtajai James Endicott toi sunnuntaina
juhlayleisölle Tarmoläan Canadan rauhanpuolustajain tervehdyksen on­nitellen
samalla juhlan järjestäjiä ja ohjelman esittäjiä juhlan erin­omaisen
hyvästä ohjelmistosta.
Viitaten lyhyesti Suomeen, minkä kauniissa pääkaupungissa Hel­singissä
hän sanoi olleensa rauhanpuolustajain kokouksessa kaksikin
kertaa, tri Endicott sanoi Suomen antavan meille canadalaisillekin hy­vän
esimerkin rauhallisen rinnakkaiselon miihdollisuuksista ja ötuisuuk-sista.-
• • •
Palauttaen mieleen, että hän on syntynyt Kiinassa jä ollut aikai-senimin
hyvin läheisissä suhteissa Kiinan nykyisten johtajain kanssa»
t r i Endicott varoitti kuulijoitaan niistä vaikeuksia ylikorostavista tie­doista
mitä valtalehdissä nykyään Kiinasta julkaistaan; Hän palautti
mieleen, miten Neuvostoliittoa väheksyttiin ja. parjattiin toisen maail­mansodan
edessä siinä määrin, että monen silmät aukenivat vasta sit­ten
kun näkivät miten kävi Hitlerin valtavalle sotakoneistolle itärinta-mallu.
Lopuksi hän kiinnitti huomiota Hiroshiman atomipömmitukseen 22
vuotta sitten ja tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyssodan Vietnamissa, ve­doten
sen puolesta, c-ttä Vietnamin kansalle pitäisi antaa vapaus päät­tää
omista asioistaan.
NL ostaa Suomesta rakennukset
Helsingin kokoiseen kaupunkiin
että Ontariossa nyt voimassa­oleva
suunnitelma laadittiin
nimenomaan kansallinen sai-raushuoltosuunnitelman
vas-tustamisektsi,
eli siinä mielessä,
että yhteiskunnallisen sairaus­huollon
asemesta jäisi vakuu­tusyhtiöille
"liiketoi mintamah-id'|
Llisujudeit" ihmiisten saira)U-den
kustannuksella.
Meidän lehtemme Nyhtyy nii­hin
canadalaispiireihin jotka
katsovat, että pääministeri Ro­barts
kumppaneineen on tässä
asiassa auttamattomasti vää­rässä
ja liittohallitus oikeassa.
Ottawalla ei ole käsiittääksem-me
mitään syytä viettää uneit-tomia
Öitä heidän vaatimusten­sa
johdosta, sillä Canadan
kansan enemmistö on liittohal­lituksen
laatiman kansallisen
sairaushuoltosuunnitelman 'kan
nalla ja tukena. Me uskomme
myös, että pääministeri Ro­barts
ei paranna tulevissa maa­kuntavaaleissa
lainiktaan ase-maaoisa
sillä kun hän asettaa
rikkaiden vakuutusyhtiöiden
edut väestön terveydenhoidon
tarpeiden yläpuolelle.
KUNNIAKONSULI U O R R A L L , Q.C.
Suomen Torontossa olevana kunniakonsulina mina haluan esittää
CSJ:n ja S C A L : n toimesta järjestetyn centennial urheilu- j a musiikki­juhlan
järjestäjille ja osanottajille lämpiniät onnentoivotukseni, sanoi
kunniakonsuli James Worrall, Q;C. kirjeelli^v-»saä tei-vehdyssanomassaan.
Pahoittelen suuresti ritä, e t t ä aikaisempien sitoumuksisn vuoksi en voi
henkilökohtaisesti osallistua juhlaan. Olisin ollut erikoisen halukas nä­kemään
teidän urheilu- j a voimisteluohjelmnnne, sillä olen koko ikäni
ollut kiintynyt amatööriurheiluun.
Minä lähetän tervehdyksen teille kaikille toivotiaem menestystä
osanottajille, ja jokatapauksessa tiedän, että juhla on ilon aiheuttava
tilaisuus, mistä kaikki voivat nauttia.
PORMESTARI JAMES D. S E R V I CE
" . . . Oletteko niin ystävällinen, että välitäitte minun parhaat onnen­toivotukseni
. . . toivottavasti teidän juhlanne onnistuu hyvin," sanoo
North Yorkin pormestari James D. Service juhlakomitean sihteerille,
mr. Helen Tarvaiselle lähettämässään kirjeellisessä tei-vehdyksessä.
Helsinki. — Neuvostoliitto haluaa
ostaa Suomesta taloja kokonaista uut­ta,
400,000: n asukkaan yhdyskuntaa
varten. Neuvostoliittolainen kaasu- ja
naftateollisuuden valtuuskunta vieraili
tätä varten viime viikolla Suomessa.
Tiistaina valtuuskunta kävi Raumalla,
jossa Rauma-Repola Oy: n puutaloteh-taan
viipaletalot olivat esittelyn koh-tehia.
Uralin itäpuolella Neuvostoliitossa,
Ob-joen suulla, on löytynyt nafta- ja
maakaasuesiintymä; joka on noin
neljä kertaa suurempi kuin valtakun­nan
kaikki Euroopan puoleiset esiin­tymät
yhteensä. Alue on kooltaan nel­j
ä kertaa Suomen suuruinen. Sille tul­laan
ensimmäisessä vaiheessa sijoit­tamaan
noin 400,000 työntekijää, joita
varten on tarkoitus hankkia Suomes­ta
kaikki rakennukset. Talot sijoite­taan
aluerakentamisperiaatteen mu­kaisesti
ja kuljetetaan teiden puut­teessa
paikalleen helikopterilla. Nämä
pystyvät kuljettamaan noin 10 tonnin
kuorman. Sen vuoksi viipaletalot, joi­den
osat'.painavat 5—7 tonnia, ovat
erittäin kiinnostavia.
Neuvostoliitolaisen valtuuskunnan
johtajana on kaasuteollisuuden vara­ministeri
l . - K . Vovtshenko ja vara­johtajana
naftateollisuuden varaminis­teri
F. Danginjan. Valtuuskuntaan
kuuluu heidän lisäkseen yhdeksän j ä ­sentä.
Maanantaina vieraat tutustui­vat.
Rauma-Repola Oy: n valmistamiin
viipaletaloihin Otaniemessä ja tiistai­na
aamupäivällä Köyliössä. Iltapäiväl­lä
vieraat saivat nähdä talojen val­mistusvaiheita
tehtaalla. Tuotantoa
esittelivät Myyntiyhdistys F*uutalon
edustajana varat. A. Aaltonen ja
Rauma-Repola Oy: n puolesta dipl. ins.
Risto Sointu.
Rauma-Repola Oy valmistaa tätä
nykyä noin 25 prosenttia Mysmtiyhdis-tys
Puutalon tuotannosta.
Brittien ilma salkeana
leftitävistä lalutasista
Lontoo. — Lentäviä lautasia on vii^
me kuukausina esiintynyt Englannissa
enemmän kuin koskaan aiemmin, i l ­moitti
tuntemattomien lentävien esinei
den liikkeitä tarkkaileva yhdistys UPO
Lontoossa tiistaina.
Yhdistyksen edustaja Niger Stephen
son sanoi, että maassa on tänä vuonna
näkynyt useita satoja lentäviä lauta­sia,
varsinkin kesällä. "Saimme ilmoi­tuksia
lentävistä esineistä joka päivä",
hän mainitsi.
Stephenson sanoi, että tuntematto­mia
lentäviä esineitä näkyy yleensä
enemmän kuukausina, jolloin illat ovat
valoisat ja ihmiset liikkuvat enemmän
ulkona. Tänä vuonna on kuitenkin ky­symyksessä
todellmen "lautasennä-tys",
hän lisäsi.
PÄIVÄN PAKINA
CÄNADALÄISIÄ HEKIN
The Queen Printer on julkaissut
kirjasen canadalaisista ja siitä, mi­ten
canadalalsct elävätr
Siitä poimittuljen tietojen mukaan:
listen slummioloja lisäävien asunto­jen
lilalle.
Köyhimmät canadalaiset eivät voi
talousvaikeuksien vuoksi ostaa eivät-
— Me käytämme vuosittain alko-—kä vuokrata säädyllisiä asuntoja ny-holipitoisiin
juomiin 41 miljardin.
— Me käytämme $400 miljoonaa
vuodessa kilpa-ajoihin.
— Kissojen ja koirien ruoka mak-
.saa meille $30 'miljoonaa vuodessa.
Montrealissa hiljan valmistunut
eräs rakennus tuli maksamaan $80
miljoonaa. ^Torontossa valmistettu
rakennus tuli maksamaan $60 mil­joonaa.
Sen saman vuoden kuluessa
käytettiin kaikkiaan $45 miljoonaa
— eli vähemmän kuin yksi kotman-nes
edellämainitun kahden rakennuk­sen
hinnasta — slummivastaisten
kunnallisten asuntojen rakentami­seen.
Muihin maihin verraten canadalai­set
a.suvat herroiksi. Mutta vuonna
1967 olisi tarvittu 300,000 uutta asun­toyksikköä
alukuhtoisten, epätervecl-k^
aikaisilla hinnoilla.
Jos te ansart:sette vähemmän kuin
$3,000 vuodessa, sillom on yhdessä
kohnesta tapauksesta mahdollista,
että asunnossanne on enemmän kuin
1 henkilö huonetta kohti.
Jos te olette intiaani, silloin on
yksi mahdollisuus yhdestätoista, et­tä
teillä on sisäkylpyhuone.
Canadalaisista on noin 1 miljoona
lukutaidottomia.
Ne, joita onnestaa niin, että he
läpäisevät yliopiston, voivat ansaita
elinaikanaan kolme kertaa enemmän
kuin ne 'jotka jäävät jatkokoulun ai­kana
tai .^en päätyttyä pois koulus­ta.
Ja yhden vuoden lukukausi tulee
yliopistossa maksamaan enemmän
kuin puolet köyhän lapsen perheen
vuosituloista.
Jos henkilö (tai vauva) syntyy On-tarios-
sa, hänen eloon jäämisen !mah-dollisuutcnsa
on hyvä 23.6 pikku­vauvaa
jokaista 1,000 vauvasta, jot­ka
syntyvät Ontariossa, kuolee en­simmäisen
vuoden aikana.
Jos tämä henkilö önTCanTdan es­kimo,
hänellä on yksi kahdeksasosa
siitä eloonjäämisen mahdollisuudesta
mitä on British Columbiassa synty­v
i l l ä— lähes 200 jokaisesta tuhan­nesta
eskimolapsesta kuolee ennen
vuoden vanhaksi tuloa. Kuten asun­to-
ja opetusasioissa, köyhyys vai­kuttaa
myös terveysseikkoihin.
Kuinka paljon meillä on köyhyyttä
Canadassa? .
Keskinkertaisen canadalaisen ei-farmariperheen
vuosiansio on nyt
$5,500. Vajaa puoli siitä käytetään
ruokaan ja asuntoon. Loppusumma
menee suurelta osalta terveydenhoi­toon,
<^tukseen, vaatetukseen ja
huvitteluun. Tämä $100 viikkopalk-kalaisten
kohdalta.
Monille muille tilanne on paljon
toi.senlainen. Yhdellä perheelle joka
viidestä canadaaisperheestä on va­jaa
$3.000 vuositulo. Noin 500.000
perheellä on pienemmät kuin"^ $2,000
vuositulot.
(Vain vajaalla toisella puolella
Newfoundlandin perheillä on $3,000
rajan ylittävä vuosiansio).
Ganadalla on. suunnattoman suuri
vaurauden ja muiden etuisuuksien
etumatka verrattuna suurimpaan
osaan maailman . kansoista —"40
.prosenttia maailman kansoista an­saitsee
keskimäärin vain $100 vuo­dessa.
Mutta köyhyys, slummiasunnbt,
tietämättömyys ja taudit vaivaavat
liian monta canadalaista. Sota näitä
paheita vastaan olisi taistelua Imita
canadalaiset yleensä kannattaisivat.
Ylläoleviin — The Fishermen-leh-den
— tietoihin on vielä lisätty Ijälki-huomautus:
V Canada käyttää nykyään $3,238
minuutissa varusteluun!
Toiselle satavuotiskaudelle lähdet­täessä
tässä on suuri epäkohta, joka
vaatii tekoja. Siinä tarvitaan ennen-kaiKkea
työväenliikkeen ja työviien
sanolmalehtien väsymätöntä työtä,
— Känsäkoura,