Vapaus, April 19, 1928

              Torstaina, huhtjkmm 19 p;nä—Thnr., April 19 No. 78 — 192R
L Tl:
H l
t-,
V A P A U S f T M . Oat, •Mraittt—, tikuta». HAi*äkfcattt.,Maaiaa J » poiastcias
T O I M I T T A J A T I
fl.C]IEXU T, S . CAZLSOH, B. A . T E N H C R C f . a. PEHK05BI.
at tka Pwe Offica Dapaxtacot. Otts«a. M Mcoad eUas •>ttcr.
VAPAUS (UIxrtr)
Th« aa]7 o i s n of VtaaiA V o r k c n ia Caasdk. PabUibed ia SaHnij, Oat^
T a i i i i , Va^oaadcr, Tbaaä*r « » ^ Tnätf.
OJiOTUSHINJlAT VAPAUDESSA:
l U - a u i l s M t B l c K t f l M fcata. l&M katuu — AnotiittoonmcsuIaotakMt SOe. p«ItftTnniirM —
(Qacaiarnnoflaioivkaat SOe. k c m , $1M S k a t u . — Srntrniilntoti&Mt tlM kot*. tZ-00 > k a t u . —
4*ip«oaksot.kaet $2.00 k o t * . «3X0 kikai k a t u . — K i U o « t o o f B k » « » I ^ k o u . — Kooloiuaitootak-e
a l f t o r t o r l a . — HilnTitntifAtt j« <Mot«IniMak«ct
a Js CbBotattfcattociicB oo. T u d i t u c M S . Obctettiri
n b a . ci taUs l i h c t t i m i i n . paiMl i«iterif«tfn. joiU*
•a itkaakMt.
TttAUSHINNAT: .
I »k- »«JO, 6 kk. $2JS0. S kk. M.TS l a 1 kk. tlJOO. - Tkdr»»»l">iki8 J» Sootn««a adU »•a.Ue
•SoauiUe: 1 * k . 6 kk. »M. » kk. «2.00 M I kk. fl.OO.
U k t e « 8 aiocat Uaofakact pitZS «Ua kaatKiriwa keU« 12 Ume«t7ni«pii*ia edcUi*esä ukipäiväai.
V a p a a t ' t o t m i t a a ; l i b o t y B a l U i a c 33 Loxaa Strad. Pokatia S36W.'
fayaadaa kosttori: Ubtxtj BoiMioc 35 Voznt St. PuheUa 1038. Po«ti4»ot«: Box 69, Sajliorr. Oaf
Caacxal a j r a r t l r n g ntaa ?Se. par co]. isck. M>aimiua ekaxfc {<
t i tta baK adrartuiag Badiam uacait tka F i s s i t b Paopfc l a Caaada
Miaimiua ekufc for ilacla iiuotioa 7Se. Tba Vapaa*
laa etia railloia tafcasu a u «aaUoitt anslmiiacca luijaeaacaBa, k i r j o t u k u oaiieneeB lukkeeakoiujaa
tmntootOitJU B i a c t B : J . V . KA.*R«ASTO. liikkeeaboiuja.
Koinmunistipuolue johtamassa
Canadan konununistipjuolue oli
cnsimäinen työväenjärjestö, joka kä­sitti
Oshavvan autotyöläisten lakko-tabtelan
merkityksen ja ryhtyi tuke­maan
lakkolaisia lähettämällä pai­kalle
järjestäjänsä ja antamalla lak-koutuneille
työläisille johdon ja tun­nukset^
jolka tulivat jättiläisyhtiön
yli saavutetun voiton ja työläisten on
nistuncen järjestäytymisen perustak-
•81. •
Vuonna 1926 onnistui vanhoillisen
porvarispuolueen käyttää Oshawan
autotyöläisiä^suurkapitalistien ja teh­taili
jäin etujen mukaisen suojelus-tullipropagandansa
edisliimisessa.
Oshawan autotyöläiset lähettivät lä­hetystön
Ottavvaan vaatimaan liitto­hallitukselta
korkeampaa tullisuoje-lusta
työnantajilleen siinä toivossa;
että he saisivat sen seurauksena va­kinaisemmin
työtä ja pai:emmat pal­kat.
Vanhoil I isen Toronton kaupun­ginvaltuusto
lahjotti kolmetuhatta
dollaria lähetystön matkan rahais-tamiseksi.
Työläiset tulivat, kuten
odottaa sopi, salakavalasti petettyä:
autotehtailijat nauttivat kolmeen-kymmeneenyiiteen
prosenttiin' nouse­vaa
tulIisuojelusta> automobiilit
maksavat Canadassa enemmän kuin
Yhdysvalloissa, mutta autotyöläis­ten
palkat Canadassa oVat alhai­semmat
kuin Yhiiysvälloissa. Au­totehtailijat
saivat tilaisuuden nau­raa
partoihinsa sen johdosta^' että
he pOrvarispuolueensa avulla täten
saivat tyoläistim lähetystön O
matkalle ei työlasten itsensä, vaan
kapitalistien asiaa ajamaan.
Viime vuonna kasasi yhtiö 210,-
000,000 dollarii voittoa. Multa se
ei tyytynyt tähänkiflän, yaan päätti
kaiken lisäksi' alentaa työlSistensä
•palkkoja ^neljqlläkymmenellä pro-sentillä-
Työläiset olivat järjesty
mattömiä ja heidän täytyi maksaa
dollarinsa "Työläisten yhdistykseksi
kutsutulle yhtiön ammattiyhdistyk­selle.
He kävivät taisteluun näh­tyään,'
että he eivät hyödy mitään yh
tiön saamasta tuUisuojeluksesta ja
kasaamista suurista voitoista. Mutta
nyt kapitalistinen lehdistö joko ko­konaan
vaikeni tai sitten julkaisi hei
dän lakostaan ja vaatimuksistaan
suoranaisia valheita ja puolusti yh
tiötä. Vanhoillinen porvarispuoluc
vaikeni ja samaten teki vapaa­mielinen
porvarispuolue. Vain
Winnipegin itsenäisen työväen­puolueen
jäsen A. A. Heaps
kohteliaasti ja varovasti viittasi lak
koon liittoparlamentissa, suojelusi-tulleista
väiteltäessä.
Canadan ammattijärjestö ei liioin
ryhtynyt lakkolaisia tukemaan, vaik­ka
nyt myöhemmin, ktm työläiset o-livat
taistelullaan jo pakottaneet
yhtiön perääntymään ja järjestvneet
teollisuusliitoon, lähetti paikalle
asiamiehensä pelottelemaan työläi­siä
"bolshevismin'* vaaralla ja ai­koo
pirstoa heidän rakentamansa
järjestön jaottelemalia siihen kuulu­vat
työläiset eri ammattialojen jär­jestöihin.
•
Osptuk^ena siitä, että Oshawan
työläiset osaavat arvostaa sitä tu­kea
ja johtoa^ jonka he Idpeimmussa
tarpeessa saivat kommunistipuolueel­ta,
.voitanee, pitää heidän suhtautu­mistaan
puolueen pää-äänenkannat-tajaan..
Viime viikolla levitettiin
yhä Oshavvassa kaupungilla ja Ge­neral
Motoirs-yhtiÖn autotehtaan por-tdlla
;Wbrker-Iehteäf iolloih useat
tehtaalta tulevat työl^iiset kätensä
ojentaen lausuivat: Anna minulle
puolitusinaa!;',
Työväen urheilu
Canadan suomalaisen TUL:n liittokokous
En|(lsaiiiin teolBsiradän
Hiililakon loputtua v. 1926 Eng­lannin
teoillisuus ja kauppa vähän
vilkastuivat Vienti myös jonkun
verran parani. Olipa joitakin teol-
. ilisuusaloja, . jotka kehittyivät huo­mattavasti.
Sellaisia olivat esim.
sähkö-, kemiallineh; automobiili- ja
' keinotekoisen sikin teollisuus. " T u ­levaisuus
on valoisampi!? lausuttiin
jo virallisesti viime vnuoden lopul­la,
kerrotaan toyerilehti Eteenpäin
toimistuspalstoilla julkaistussa kir-jotuksessa
ja; jatketaan:
Mutta entäs Englannin määräävät
teollisuudet — hiili-, teräs-, kutoma-ja
rakennusteollisuus?
'iVe ovat' auttamaUpmasti lamassa.
Äskettäinoli £^
tin — United S t ^ l Co, -V-^ vuosiko­kous.
Siinä kdvasl (Englannin te­rästeollisuuden
, asemaa : erite sen
johtajista^ MacMiUan; m^^ seuraa­vasti:
"Noin. 30 tai 40 pros. teräs­tehtaista
qn niin vauihoja ja kelpaa­mattomia,
etta niistä ei \ole muuksi
kuin romuksi, eikä- lopuistakaan ole
enempää kuin 10 tai 20 pros^ sellai­sia^
jotka kannattaisi uusia koneiston
ja kaiken tiiuiin puolilta- JVIutta nii­denkään
uusimiseen ei ole pääomia,
joka johtuu siitä, että terästeollisuut­ta
jo entisestään suuresti vaivaa lii-karahotus
ja velat" - - - S i i s erittäin
^Sraloisa" tulevaisuus. . Viäih 10-^
20, pro^. ^ehtiaijäta kaoimtta^ uiisiai
miiitta ei ole^yaraa! • Ja nyt on;puhe
\ JEnglannin -fterästeoUisundesta, joka
ennen oli niin mahtava! •
Ja hiilitebllKuus? '
, Vuoden 1926 läJcossa hulikapita-listit
saavuttivat mitä toivoivat Työ­päivä
pitenin Palkat laskivat Hii-
. likapitalKteUlajtäytyisi kuU
täiset ajat j a kqit^nim
nin hiiliteötliisuUttia juiiri pafaikai
u l ^ a ehkä ; ^suurempi; knisi - kuin
koskaan enn^.
jSamalla Jnm suurimmassa- osassa
Emropan maita hulituptimlo koheni
V. 1927 leoko joukon ylemmäs eo^
sotaa ollutta taspa, pii Englannin
hiilituötahto sainana vuonna vielä
20 pros. alle ennen sotaa, ollutta.
Hiilen vienti taas, jolla, on tavatto­man
yiaiikuttava asema koko hiiliteol-lisuuteeh
nähden, oli viime vuonna
vain kaksi kolmannesta ennen sotaa
olleesta. Kun v, 1913 Englannista
vietiin sitä v. 1927 keskimäärin vä-hiiri
yli 4,000 tonnia' kuukaudessa.
Kun tähän lisää vielä sen. että
maailman hiilimarkkinoilla hiilen
hinnat ovat laskeneet katastrofimai-sesti,
niin käy Englannin hiiliteolli-suuden
asema vieläkin (EnglamiJn
kapitalisteja) itkettävämmäksi. Kun
v. 1925 hiilen hinnat olivat keski­määrin
19 shillingiä 10 penceä ton­nilta,
olivat no syyskuussa v, 1927
16 shiHingiä ja marraskuussa 15
shil lingiä;, Vertauksen vuoksi mai­nittakoon,
että v.. 1913 olivat hiilen
hinnat keskimäärin 13 shillingiä 12
penceä, ja että maailmanmarkki­noilla
kaikkien tavaroiden hinnat
yleensä oVat kohonneet noin 50
pros.-. ',
Tästä kaikesta onkin seurauksena,
että sekin hiiliteollisuus, mitä Eng­lannissa
on, käy tappiolla. Viralli-sesti
onkin ilmoitettu, että toisella
vuosineljänneksellä v- 1927 Englan­nin
hiiliteollisuus tuotti -tappiora
2,855,875 puntaa; On selvää^ ettei­vät
kplmas ja neljäs yuosineljätme^
ple tuottaneet pienempiä tappioita,
sillä hinnat ovat yhtä mittaa las­keneet
-
Eikä TÖi ajatellakaan, että kilpai­lu
hiiliniarkkinoillQ hdlittäi edes
sen vertaa,, ettei hiiH-teollisuus
tuottaisi tapjpiöta. Päin­vastoin
Englannin kapitalismin on
edelleen polfettäva hiilen hintoja
vietävä hiiltä maasta niin paijoi
kuin mahdollista. Miksikä? Sii­hen;
kysymykseen vastaa englantilai­nen
kauppalehti "South Wales Jour­nal
of Cojmnierce" seuraavasti: "Sa­malla
kertaa kuin Saksalle (tai jolle­kin
toiselle maalle) hiilen vienti on
toisarvoinen kysymys yhteiskunnalli-
Viime sunnuntaina, t.k. 15 pnä a l ­kaen
kello 9 ap. pidettiin täällä
Sudbary&sa Canadan suomalaisen
T U L m vuotuinen liittokokous. K o ­kouksen
avasi liittotoimikannan puo­lesta
sen puheenjohtaja Seppälä ja
ehdotti valittavaksi kokoukselle p u ­heenjohtajan.
Puheenjohtajaksi v a ­littiin
yksimielisesti Urho Kataja ja
sihteeriksi Jukka Lehtelä.
Edustettuna oli kokouksessa seu­raavat
seurat: Toronton Yritys E r -
lund j a Penttilä, Timminsin Ilo Hoh-teri
ja Bask, S.ault Ste. Marien Vesa
U. Kataja, •Creighton Yritys Luoto,
Beaver Laken Jehu Jalonen j a Hon­ka
j a Sudburyn Kisa Lehtelä, Lager­bom
ja Pehkonen. Liittotoimikun-taa
edusti Piispanen, Rautio, Seppä­lä
j a IJittotoimikunnan sihteeri Jans­son.
Vapauden puolesta oli kokouk­sessa
läsnä NeiL _ Läsnäolo-oikeus
myönnettiin kommunistipuolueen ja
liiton jäsenille, joille annetaan pu­heoikeus
erikoisesta pyynnöstä.
Erikoisia valiokuntia valittiin kol­me.
Ponsi valiokuntaan valittiin Hoh-teri,
Seppälä j a (Pehkonen. Sääntö-valiokuntaan
Lagerbom, Jalonen ja
Luoto ja äänestysvaliokuntaan ko­kouksen
puheenjohtaja, sihteeri ja
lisäksi Honka.
Ensimmäisenä asiana tuli esille
työjärjestyksen hyväksyminen ja
hyväksyttiin se liittotoimikunnan eh­dottamassa
muodossa.
Työjärjestyksen mukaisena tuli
ensimmäiseksi keskusteltavaksi ko­kouksen
pöytäkirjan painattaminen
ja päätettiin se keskustelun pe­rusteella
julkaista vain Vapaudessa,
koska kustannukset painatuksesta
tulisivat liian raskaiksi pienelle l i i ­tolle.
Beaver Laken Jehun alustus v o i
mistelu johtajakurssien toimeenpa­nosta
synnytti laajan keskustelun,
jossa sekä puolustettiin että vastus­tettiin
kurssien toimeenpanoa.
Enemmistö puheenvuorojen käyttä­jistä
kannatti pantavaksi ensimmäi­seksi
toimeen painin j a nyrkkeilyn
kurssit. Asia lähetettiin ponsivalio-kuntaan
päätöslauselman valmista­mista
varten.
;jE.e.axer Laken Jehun alustus muu­toksiksi
hiihtomestaruuskilpailujen
toimeenpanoon nähden, synnytti laa­jan
keskustelun ja asia lähetettiin
sen jälkeen sääntövaliokuntaan val­misteltavaksi.
Otettiin keskusteltavaksi liittotoi­mikunnan
esitykset sääntöjen muu­toksista.
2 luvun 7. lisäys hyväksyt­tiin
sellaisenaan. Kolmas luku. Hy­väksyttiin
sellaisenaan.
Neljäs luku, kpskeya liittotoimi­kunnan
valintaa, synnytti laajan
keskustelun, jossa tuotiin esille ne
epäkohdat, jotka ovat, olemassa kun
liittotoimikunta valitaan ieri paik-cakunnilta.
, Äänestyksessä päätet­tiin
7 äänellä 3 vastaan valita liit­totoimikunta
edelleenkin eri paikka­kunnilta.
Samassa yhteydessä pää­tettiin,
että liittotoii^ikunnan ko­kouskutsut
ovat lähetettävä toimi­kunnan
jäsenille vähintäin viikkoa
ennen kpkposta.
Otettiin esille eri urheilu jaostojen
valinta j a hyväksyttiin perustettavak­si
yleisurheilu- ja paini- j a nyrkkei-lyjaostpt.
Otettiin päivällisloma, jolla aikaa
myöskin valiokunnat voivat työsken­nellä.
,
Päivällislpman jälkeen, kello: yh­deltä,
otettiin esille ponsivaliokun-nan
ehdotus paini- jä nyrkkeilyöh-jaajan
palkkaamiseksi liitolle. E h ­dotus
oli seuraava j a hyväksyttiin se
sellaisenaan:
E«jQ3*ajakokous päättää, huo^.
mioon ottaen sen tilanteen, mis­sä
liitto nyksnsin on, että pantai­siin
toimeen tulevan syksyn t a i
syystalven kuluessa koko liiton t o i ­mivaa
aluetta käsittävät painin-j
a jos mahdollista, nyrkkeilyn
kurssit. Toimeen olisi palkattava
painineuvoja, jonka toiminta-a­jan
pituuden määrää lähemmin
liittotoimikunta. Toimeen olisi,
jos mahdollista otettava .sellai­nen
henkilö, joka voisi ohjata sa­malla
nyrkkeilyä. Neuvojan olisi
myöskin kaikilla paikkakunnilla
ohjattava palkintotuomareita teh­täviinsä.
Ellei yhdistettyä painin ja nyrk­keilyn
ohjaajaa saada, on liitto-toimikunnan
otettava kaikessa t a ­pauksessa
painin ohjaaja liiton
palvelukseen liittotoimikunnan
harkitsemaksi ajaksi.
Jos. ilmaantuu henkilö, jonka
saa liiton palvelukseen pienillä t ai
kohtuullisella korvauksella nyrk­keilyn
ohjaajaksi, annettakoon
valta liittotoimikunnalle järjestää
myöskin nyrkkeilykurssit niissä
seuroissa, joissa sanottua lajia
harrastetaan.
Kursseja varten päättää kokous
perustaa n.s. preusrahaston, johon
ennen kursseja - on jokaisen l i i ­ton
seuran luovutettava 50 senttiä
jäsentä kohden. Varat voi seu­rat
hankkia sitä tietä minkä itse
parhaaksi näkevät, niinkuin ilta­milla
y.m. Tällainen rahasto
kulkee liiton tileissä knrssirahas-ton
nimellä.
Kurssien aikana jokiaisella paik­kakunnalla,
missä kursseja pide­tään,
on siellä pantava toimeen a i ­nakin
lopettajais-iltamat kurssi-rahaston
hyväksi j a tilitettävä
niistä tulot liittotoimikunnalle
sanottuun kurssirahastoon.
Kunltiin suppea toimintakertomus,
joka hyväksyttiin sellaisenaan.
Esitettiin ponsivaliokunnan ehdo- j
tus Canadan Työväen Urheiluliit­toon
yhtymisestä- Ponsi hyväksyt­tiin
pienellä poistolla:
Canadan Työväen Urheiluliit­toon
liittyminen. Canadan suo­malaisen
T U L m liittokokous päät­tää-
periaatteessa liittyä sanottuun
liittoon, mutta jättää lopurisen
liittymisen liittotoimikunnan teh­täväksi
j a järjestettäväksi;
että Canadan suomalainen T U L
liittyy liittoon omilla säännöillään^
Youth Cohmm
What the Summer
Schools Mean
In many League units throughout
Canada, we have energetic, enthu-siastic
comrades,—members -vvho are
gi-v-ing ali their time to the move-ment.
^^^
In many units there is still a
huomioonottaen myöskm sen m a a - c o m r a d e s -^ho are not
räyksen, joka suomalaisen TULrn gyj^e as active as they should be.
säännöissä on liiton omaisuuteen p^^^ , ^^^^ jje^^ and ever
nähden. Mainittu määräys n\ra. imDortant tasks face us in our tcj^t.,» « » x . « ^ , ^ ^ suia.
edellyttää, että liiton ^^^^'•^^^\Z7rV TY^TtL^^ are such as:i haitalliset seuraukset E t e ^
i^Ti o „ . ^ ^ « i o ; c o T , w o r K - i n e s e uoan^ a-.^ Ifiiin munnkielisen Väestön knnee«
Strengthening the League machmery
ita. Sellaiset jäsenet jotka
\ kämpillä j a muualla ettei heille ofe
i voitu lähettää niitä, ovat tieteaijii
I ulkopuolella tämän sanomisen. Sit­ten
myös ilmeni, että opiskeluläksyt
ovat vaikeanlaiset, niin sen vuoko
päätettiin että kokouksen lopottn»
joku toveri koettaa edeltäpäin sel­vittää,
luennoida aina tulevasta
läksystä, siten helpottaen läksyä
jTnmärtämistä. Työväeiiluokkatais-telassakin
kun on tapahtunut työa
jako ja että niitä on niin monia
osastoja j a toimikimtia, että oikein­pa
tahtoo toisinaan tulla ajatelleek­si,
että ne ovat haittana. Kun eri
orgaanit toimivat aina . omiin n i ­miinsä
j a kun ei ole kiinteätä yh­teyttä
toistensa kanssa, niin on siitä,
Seuraavana oli sääntövaliokunnan
ehdotus hiihtokilpailujen järjestämi­sestä
ja päätökseksi tuli valiokun­nan
ehdottama kanta:
C. S. T U L : n liittokokous päät­tää,
että erikoisia murtomaa-mes­taruuskilpailuja
ei järjestetä, vaan
että ori psrrittävä kilpailuja jär­jestämään
murtomaalle;
kaikki matkat mitkä tullaan jär­jestämään
murtomaille, ei niistä
enään pidetä ennätysluetteloa.
sen talouden hyvinvoinnin kannalta
katsoen, merkitsee meille • (Englan­nille)
laajeneva hiilen kauppa mää­räävää
tekijää taloudellisessa ciä-mässämme.
Saksa voisi kukoistaa
ilmankin suurta hiilen vientiä, mut­ta
Englannissa on teollisuuden ja
koko talouden hyvinvointi ilman
hiilen vientiä mahdoton. • Ja sen
\-uoksi meidän on taisteltava niin
ankarasti ei ainoastaan menetettyjen
markkinoiden takaisin valtaamiseksi,
vaan myöskin uusien löytämiseksi."
Siis terästeollisuus auttamattomas­sa
kunnossa ja hälitepllisuudella
tulevaisuuden toiveina — lisäänty­vät
tappiot!
Yleisesti tunnettua on, että Eng­lannin
kntomateollisuus on jo toista
vuotta ollut jotakuinkin lamassa.
Tällaista on kapitalismin "vakiin­tuminen'*
Englannissa. -
Otettiin esille sääntömuutos-ehdo­tukset.
Kuudenteen lukuun hyväk­syttiin
muutos pienellä lisäyksellä-
. Muutokset amatöörisääntöihan ; hy­väksyttiin
sellaisenaan.
SuomV Jäfj.. tp. komitean ehdotus
muutokseksi jäsenyysehtoihin liitos­sa
otettiin keskusteltavaksi j a kes­kustelun
perusteella päätettiin pitää
entiset ehdot voimassa. .
Otettiin esille liittyminen vasta
perustettuun Canadan Työväen Ur­heiluliittoon.
Luettiin kokonaisuudes­saan
sanotun liiton perustavassa ko­kouksessa
hyväksytyt perussäännöt.
Tätnän jälkeen -keskusteltiin asiasta,
jossa sekä puolustettiin että vas­tustettiin
liittoon yhtjrmistä. Keskus­telun
kuluessa myöskin arvosteltiin
sitä, että liiton perustaminen oli t a ­pahtunut
kovin hiljaisesti, sillä siitä
ei oltu aikanaan tiedoitettu edes suo­malaisen
'liiton liittotoimikunnalle,
että se olisi voinut ryhtyä ottamaan
selvää jäsenistöltään liittoon liittymi­seksi.
Keskustelun • kuluessa myös­kin
tuotiin esill€j että vasta perus­tetusta
liitosta tulee ehdottomasti
elinvoimainen, sillä jo yksistään To­rontosta
j a lähiympäristöstä tulee l i i t ­toon
noin 600 jäsentä. Asia läl^etet-tiin
lopuksi ponsivaliokuntaan.
Hyväksyttiin liiton tilit syyskuus­ta
vuoden loppuuh. , Viime vuoden
til?t syyskuuhun asti eivät olleet kun­nossa,
joten ne jäi liittotoimikunnan
tarkastutettavaksi.
sen omaisuus jää Suomalaisen
Järjestön hoidettavaksi. Jos Ca­nadan
Työväen Urheiluliitto hy­väksyy
edellä naaihitun määräyk­sen
edelleen suomalaisen TUL:n
sääntöihin jääväksi, voi liittymi­nen
tapahtua.
Keskusteltiin kansainvälisistä suh­teista
ja syntyi asiasta laaja ja
pitkäaikainen keskustelu. Kysmyk-sessä
oli suomalaisen J i i t o n liittymi­nen
Punaiseen Urbeiluintemationa-leen.
Asiasta tehtiin monenlaisia esi­tyksiä
j a lopuksi oli äänestettävä
kahden ehdotuksen väillä: heti liit­tyminen
tai jättäminen asia liittotoi­mikunnan
. ratkaistavaksi parhaalla
mahdollisella tavalla. Äänestykses­sä
hyväksyttiin, että asia jää liitto-toimikunnan
ratkaistavaksi.
Keskusteltiin liiton piireihin jako­kysymyksestä
ja keskustelussa sekä
vastustettiin että puolustettiin piirija­koa.
Päätökseksi tuli, että liiton
toiminta-aluetta ei jaeta piireihin.
Alustus kilpailutoiminnasta' sivuu­tettiin
ilman keskustelua. Samoin
myöskin palkintokysymys.
Keskusteltiin toverihengen j a y h ­teistoiminnan
kohottamisesta liitos­sa
ja pidettiin keskustelu vastauk­sena
kysymykselle.
Raittiuskysymyksessä hjrväksyttiin
viime liittokokouksessa tehty päätös
edelleenkin voimaan.
Kysymys ensi kesänä Moskovassa
pidettäviin Spartakiadeihin otettiin
esille jä päätökseksi tuli, että suo­ranaisesti
ei kisoihin päätetä osaa
ottaa koska liiton varat eivät anna
siihen tilaisuutta. Periaatteessa hy­väksyttiin
kuitenkin osanotto ja jos
mahdollisuuksia ilmenee osanottoon
nähden, niin jätettiin liittotoimikun­nalle
vapaat kädet toimia siihen
suuntaan, että liitto voi kisoihin
osallistua, jos sen voi tehdä pienillä
kustannuksilla.
Sihteerin valinta. Ehdokkaiksi
liiton sihteeriksi asetettiin Ruohonen
Creighton Minelta ja Pehkonen Sud-burysta.
Äänestyksessä voitti Ruo­honen
6 äänellä 4 vastaan. Sihtee­riksi
liitolle tuli siis Ruohonen. Sii­nä
tapauksessa ellei Ruohonen ota
tehtävää vastaan,-tuli Luoto Creigh­ton
Minelta varalle.
Liiton puheenjohtajaksi valittiin
Seppälä Sudburysta j a muiksi liit­totoimikunnan
jäseniksi seuraavat:
Beaver Lakelta- Jalonen, varalle Rei­nikainen,
Lievackista O. , Niemi, va­ralle
H j . Länsi, Long Lakelta Airvi
Mäkinen (vähh.) ja svaralle Creigh­ton
Minelta Rautio.
Liitto maksaa liittotoimikunnan
jäsenten kyy tikulut liittotoimikun­nan
kokouksiin.
Yleisurheilujaostoon valittiin Rau­tio,
Häkkinen j a Ruohonen, kaikki
Creigl^ton Minelta. (Paini- j a nyrk­keily
jaostoon valittiin Lehtelä, L a ­gerbom
ja Pehkonen, kaikki Öud-burysta.
Keskusteltiin viime kesänä 'eräis.-
sä kilpailuissa sattuneista riitaisuuk­sista
ja päätettiin, että vastaisuudes­sa
liittotoimikunta pitää tarkan huo­len,
että mitään tämänlaisia kah­nauksia
ei saa tapahtua.
Lisäksi oli keskusteltavana eräs
tiliasia liiton entisen sihteerin t o i -
minta-ajaltä, jossa liiton päätöksiä
matkakuluihin nähden oli rikottu
ja velvoitettiin liiton entinen sih­teeri
Sula maksamaan takaisin l i i ­tolle
yli määräyksen perimänsä sum­ma.
(distriet and local); industrial or-ganization;
anti-war agitation; work-ers,
sports; Pioneer direction-
Some comrades, active and enthu-siastic,
are at the same time at a
loss when it comes to the question
of: What to do, and hovr to do i t
This condition very seriously hinders
the League in its progress, bringing
us to the position many a time, -«here
important tasks undertaken, are left
half-done; where important and suit-able
situations are not taken advan-tage
of; — this Tvhole condition
of things as. a rule, being due to the
lack of leadership in certain impor­tant
localities.
As the League develops, our most
wide-awake comrades on ali sides
come to realize more keenly that
the League activity is far, far more
than a matter of "hall-work," They
begin to see that the rea! anä prac-tieal
League activity is on the out­side,
where the youth works, in
the mine, field, shop and store.
To overcome the weakhesses
cited above (to as great an extent as
possible in their limitations) sum­mer
schools are being launched this
summer in practically every distriet
of the Canadian League, The aim
of these schools is to give the Lea­gue
comrades a practical grounding
in Marxism, ths history of the L a -
bor Movement, and the theories of
the Communist movement; as well
as a working knovvledge of the po-licies
of the Communist movement
in ali fields of activity (i.e,, Indus­trial,
political, organizational, sports,
educational, children's work, press,
anti-militarism, etc, etc.)
Equipped ^ i t h such a kno-wledge,
our comrades -«rill be in a much
better position to give their time
and thought to the developement
of the League, to the building up
of the districts, to the vital task of
approaching and gaining conCact
with the large masses of yputh no-w
outside' the ranks of the ' Y . C. L,
The summer schools should be
met with enthusiasm by the v^hole
membership." Every comrade must
exert the maximum effort, to assure
the Buccess of these training centres,
Every year marks progress in the
Canadian League. We must never
be satisfied. We. must «lways urge
forvvard to greater and more impor­tant
achievements,
:. - . Oscar Ryan.
KOKOUSASIOITA
Meidän . itseopiskelukysymys oli
esillä. Keskustelusta ilmeni, että
kaikki puolueen jäsenet, sellaisetkin
jotka olisivat tilaisuudessa täyttä­mään
opiskeluvelvollisuutensa, eivät
sitä ole tehneet, nimittäin siinä
muodossa kuin meidän opiskelu on
järjestetty kyselykaavakkeiden kaut-
Jäsenkirjakysymys ja seuraavan
liittokokouksen paikan määräämi­nen
jäi ajan vähyyden takia liitto­toimikunnan
ratkaistavaksi.
Kokous loppui kello 7 ip.
« iksi ei beleta esittää tosiasioita
ETEENPÄIN TOIMITUS
(Jatkoa edell. numeroon).
Vapauden perustaminen
Ennen kuin menen tähän, tahdon
lainata Vapauden johtokunnan k i r -
jotuksesta, julkaistu, helmik. 17 p,
1928, joitakin kohtia, jotka ovat
"johdantona" jälempänä. tulevaan.
J . W. A .
Tverilehti Eteenpäin kertoo:
Toveri Axel Öhm, joka toimi
Eteenpäin vastaavana toimittajana
kunnes hän viiriie syksynä ^koi
luentomatkan Ohion ja sittemmin
Massan aluilla, on lopullisesti e-ronnut
lehtemme toimituksesta jä.oii
hänen eronsa sekä johtokunta että
puoluejohto yksimielisesti hyväksy­nyt.'
,
Toveri Richard Pesola, joka on
viimeiset nelisen kuukautta toiminut
vastaavan toimittajan sijaisena, tu­lee
edelleenkin hoitamaan samaa
toinia siksi kunnes toisin järjeste­tään.
"Toronton toveriei» "jtausunnon s i l ­mään
pistävä kohta pn selitys, jon­ka
mukaan "Vapaus on tuotu Sud-biuryyn.
etupäässä ' sentähden, että
hallitusneuvosto (Ordier-in-Council)
oli antanut ehdottoman määräyksen
kaikille: sanomalehdille Ontariossa,
että ne eivät saa ottaa painaakseen
suomalaisten sosialistien sanomaleh­tiä."
Kainka aaivi onkaan sitten
vaitos, etta pyhässä Sndbaryssa löy­tyi
porvarillinen kirjapaino, joka, uh­maten
«kallintonenvoston määräyksiä,
alkoi asiasta neuTottelemaan j a Ot-tavraan
lähetetyn lähetystön avulla
hankki itsellensä; luvan alkaa tuo­hon
sosialistien lehden painamiseen.
Hullummaksi jutun tekee se, että
Vapaus perustettiin Sudburyssa pian
Työkansan kuoleman jälestä, siis
1916, jolloin Canadassa ei vielä
olhat Order-in-Councilia ulkomaa­laisia
lehtiä koskevia määräyksiä an­net^.
Vapaus oli jo ilmestynyt
Sudburyssa pitemmän aikaa ennen­kuin
Order-in-Council-mäaräyksiä
hallituksen toimesta alettiin anta-
»
maan ja niillä lakkautettiin Vapaus.
Miksi ei koeteta esittää tosiasioita,
se olis'i_ paljon kauniimpaa."
" J a eikö sen jälkeen lähetystö
käynyt Ottawassa anomassa lupaa
uudelleen julkaisemiseen, jonka jäl­keen
Vapaus alkoi sensuurin alai­sena
ilmestyä — ihme kytla, aikai­semmin
kuin yksikään . Order-in-^
Cbuncilin lakkauttama lehti. —
Myöskin on' harhaanjohtava väite,
että lehti olisi sijoitettu poliittis-luontoisista
syistä. Lehti hyväk­syttiin
Sudburyyn siksi, että sen
kustannusarvio numeroa kohti oli
noin' viisikymmentä dollaria halvem­pi
kuin Torontossa t a i iPöi-t W i l l i a -
missa^ joista tiedustelut toimitettiin
• j o i h in tiedusteluihiii ehkä vaikut­ti
se, että muilla paikkakunnilla o l i ­vat
toverit asiaan innostumattomia
ja Työkänsa^vainajan haamtr kum­mitteli
pahemmin j a pelättiin leh­den
tuottavan tappiota. Ja Vapaus
olisi" ehkä silläkertaa jäänyt perus­tamatta,
jos ei Keski-Ontariossa
olisi otettu sitäj uhkarohkeata askeil­ta,
että lehti perustetaan j a jos
tuottaa' voittoa saa sen järjestö,
mutta jos tappiota kotvaamme sen
i t s e . " (Tummennus minun — J . W.
A.) •
"Vapaus"
van njrt edullisemman kuin Raivaa­ja
oli sulettu ja nyt kohtasi j o toi­nen
isku Työmiestä.
Port Arthurin osastolta o l i saa­punut
kehoitus, että tp. k. ryhtyisi
pikaisiin toimenpiteisiin oman leh­den
saamiseksi^; sekä toivoivat sitä
sinne. • .
Sihteeri oli lähettänyt kirjel­män
Port' Arthurin osaston valitse­malle
komitealle kehottaen heitä ot-tataaan
selvää eri kokoisen lehden
painatuskustannuksista. Samoin oi
lähettänyt Paasikivelle Sudbuyy^
kirjeen samasta asiasta, sekä itse
ottanut' selvän mitä lehti maksaisi
Torontossa. .
Vastaukset: olivat ip. k. harkitta­vana
31 p. heinäk. 'pidetyssä koko­uksessa,
jossa myös öU Ottavasta
saapunut vastaus ineiöän tieduste-luunimei
josko Työöiies bni-sulettu
pois - Canadastä ja-mistä'' syystä.
Useita tuntia kestäneen harkinnah
•Säikeen päätettiin lähettää osastoil­le;
kiertokirje j a äänestys lehden
perustainisesta. Kirjehnä oli koko­naisuudessaan
seuraavahlainöri:
'S. S. Osasto.
P.-Toverit: 7
Ö^toniie jäsenine Uenee jo ehkä
elvillä, että Anaerikan Työmies on
lulettu pois Canadastä, j a jokaisel-
^ jolta löytyy kopio tätä kiellettyä
ehteä, jälestä kuin yhtiö on saanut
siitä tiedon, voi saada sakkoa ?5,4)00.-
^ 00 tai viisi vuotta vankeutta, t a i
Saatuamme tiedon Työmiehen, molemmat — sakon'ja vankeuden
poissulkemisesta, ryhdyimme hetil Toimeenp. komitean kokouksessa
ajattelemaan; että vielä kerta on| 23 p. heinäk. päätettiin ottaa sel-tyrkytettävä^
omaa lehteä jäsenis-Jva O t t a w a ^ postähällitukselta. ios
töHe, sillä pietimme maaperän ole-| on perää lehden pois s u l k e i ^ ^
kuin muunkielisen Väestön kanssa»
josta hyvänä esimerkkinä on eng­lanninkielisten
naistovereiden ilta
omalla haalillamme j a niin tärkeän
asian eteen kuin lasten kesäkoulun
hyväksi pidetty tilaisuus, josta e i ­vät
suomalaiset tietäneet mitään.
Sellainen on jo niin suuri puut­teellisuus,
että täytyy pyrkiä kor­jaamaan
sellaiset samoin kuin vä-hemmätkin
puutteellisuudet.
V I E R A I L U JA
Port Moodyn toverit ovat meillä
käyneet -heräilemässä parikin ker­taa.
Viime kerralla Oli heillä haus­ka
koko illan kestävä kappale. Että
kun onkin näin pieni matka, niin ei
siitäkään ole sen puoleen suuria
hankaluuksia. Ja sitten meillekiiiL
on se muutteellista katsoa naapuri­kylän
immeisiä näyttämöltä.
•Webster's cornerlaiset kuuluvat
olevan jo matkalla tännepäin. En
tiedä vielä mikähän jumalan päivä
se mahtaa olla, mutta huolii olla
varoillaan, ettei käy niinkuin jo
edellä mainitsin erään tilaisuuden.
Miksi en tuohon tokannut päivän­määrää,
johtuu kun viime kerralla
mainitsin meidän edessämme olevas­ta
konsertista, jonka mainitsin ole­vaan
%k. 25 p. ja se onkin 22 p.
Ja tästä lähtien enään en koskaan
käytä tuota samaa muistiinpanota-paa
tällaisista tilaisuuksista. Tul­koon
sanottua se tapa mitä ainoas­taan
tässä sanomalehtimiehenä olen
käyttänyt muistiin pannessani kir­joitettavia
asioita ja tapahtumia.
Tapani ei ole minun keksimäni, jos­sain
kursseilla sen opin ja on seu­raava:
että olen aina käyttänyt pa­peria
taskussani. Ja sitten.sama
käsi samassa taskussa j a kuri jota­kin
merkiliistä kuulen tai havait­sen,
niin silloin sormillani repäisen
paperia. Ja kuri alan tähän toimi­tukseen,
. niin sitten katselemaan
kuinka paljon on niitä merkintöjä,
monestako kohden paperi rikki. Nyt
mainitulla kerralla olin revässyt kol­me
kertaa liikaa j a siitä. moinen
erehdys aiheutui. Ja vielä näke­mättä
oleva konsertti on ainoa laa*'
tuaan, että vaikka uunin päällä
kuolintaudissa, piisin, kuten vänhan-maan
laulussa sanotaan, niin sit­tenkin
haalille tallustan silloin.
ONNISTtTNUT TILAISUUS
Vapaa bhjelriiailtama oli "meillä
8.p. t k , ja onnistui,,iluulen, oikein­pa
hyväsenläisesti, ainakin naamois­ta
päättäen ktm katselin kun yleisö
alkoi kulkunsa kotia haalista. E h ­kä
lienee ollut se piöikain kappale
joka niin naaman nauruseksi veti.
Juteltiin siellä vähän siitä asiasta,
että kun meitä työläisiä yritetään
tappeluttaan toinen toistamme vas­taan
j ä että kuinka hullunkurista se
on. Njrt vallankin ori täriiä tappelu ,
jä vihamieien lietsominen lehtien t a ­holta
kehittynyt niin räävittömäksi,
että siitä ei voi kukaan muu naut­tia
kuin sellainen jolla • tarkoitus on
vahingoittaa työväenliikkeen toimia-taa.
Eikö olekin hullunkurista, et­tä
kun me, niinkuin paikkakunnal-lisesti
puhutaan, tuonemme toisem­me
ja kaikki olemme rehellisesti
yhden saman asian puolesta taiste­lemassa
emmekä näe että mitenkään
olisimme toimineet sillä tavalla, jota
ja minlcä syiden vuoksi. Saimme
vastauksen 30 p., jossa todennetaan
uutinen, sekä ilmotetaan syyt leh­den
pois sulkemiseen ja rangaistus­määräykset.
_Koska kirjeeseen on merkitty, sa­lainen,
ei julkisuutta varteri, ,niin
emme voi selostaa sen sisältöä.
Pääsyy on kuitenkin se, että lehti
ei ole noudattanut sensuuriri vaa­timuksia,
on selostanut muka vää­rin
sodan syynkin j a tarkoitnksen.
Kirjelmän saatuamme pidimme y l i -
määraisen: kök^ 31 p. vastai­sia
iUunnitelttiiä varten, jotka ilme-
.nevät alempana. • - .
Olimme saaneet ; kirjehh$n% -Työ­miehen
liikkeenhoitajalla^ jossa hän
ilmottaa, että ihe silläpuolen ovat
voimattomia tekemään' mitään, leh­delle
oikeuksien' takaisin saamiseksi,
vaan On se jätettävä Ganadän t o ­vereiden
tehtäväksi,- sekämainitaan
erinäisiä ohjeita. Toiriieerii»;' komi­tea
harkittuaan niitä riiähdöllisuuk-sia
olisi saada postilupäa-tsÖIcäisin
suletuiUe lehdille, tuli siihen tulok­seen,
sensuurilta- saaniäirime kirjeen
perusteella, että ori ihan ' lurhaia
ryhtyä aikaa j a varöji kysyvään
työhön, jolla ei kuitenkaan saataisi
mitään aikaan, sillä Työmiestä j"a
Raivaajaa on mahdoton toinaittaa
niiden väatimUsteh jälkeen,
sensuuri asettaa näille vieraan riiAan
lehdille, enään ollakseen Josialisti-lehtiä.
•.. :
Nyt jää siis osastojen ratkaista­vaksi,
aletaarikb yrittäriiääri omaa
lehteäi vaan jäädäänkö ihan pimey­teen.
ToimeMp. komitea 1^
velvollisuudekseen alistaa viipymät­tä
kysymyksen osastojen ratkaista-m