Vapaus, April 19, 1928

              No. 78—1928
Tämän mmista Idrjui oa nyt s&aUTaiut Vapauden lörjaibaputm.
«'Kamaran sankarit" on Lauri Lnodon uusi romaanL Samalta tekijältä
OB ennemmin i l m e s t y t kirjat, ^aktJaisena" seUi "Valkosen Leijonan
nieUästäjät". Tämä. jnnsi romaani on, arvostelijain makaan, parempi
Inimpaal^ entistä. Siinä on 366 siTua. sidottuna sieriia kansiin taikka
nidottuna. Sidotun teoksen hinta on $1.50 j a nidotun $1.00.
Asiamiesten on pantava käyntiin voimaperäinen ryntäys tämän mai­nion
kirjan lerittämiseen. Se on saatava myydyksi ennen Vappu jnlkai-suamme.
Tekkää tilauksenne viipymättä. Siellä missä ei vakituisia asiamiekiä
ole voivat kirjaa kaluavat tekdä tilauksensa suoraan. Jos vilkintään 5
kappaletta tilataan, voi tilaaja pidättää itoelleen 20 pros. myyntiplk-kion.
Tilaukset voi lähettää osotteella:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
HUOLTOYHDISTYSTEN
Vapaudelle on taas saapunut Suomesta Valtiollisten Vanlden Huolto­yhdistysten
Vnosildrjaa No. 3. Kirjan sisältö, sekä suorasanaisen tekstin>
sä, että runojensa, kuin myöskin kuvituksensa puolesta, on erittäin mie­lenkiintoinen.
Tulot kirjojen myynnistä menevät Suomen valtiollisten
vankien ja heidän perheittensä huoltoon. Tuskinpa koskaan menee kirjan
hinta inhimillisempään tarkotukseen. Rientäkää siis tilaamaan. Hinta
ainoastaan 25 senttiä. Tehkää tilaus osotteella
V A P A U S ,
BOX 69, SUDBURY, ONT.
voitaisiin pitää tuomittavana j a jär­jestötoimintaa
vahingoittavana. Mut­ta
Iniitenlnn meidäii pitäisi olla niin
vihamiehiä toisillemme, että toisem­me
nähtyä pitäisi meidän ähkymän
ja puhkuman kuin kolmen numeron
inssin- Siihen seikkaan kyllä kan­nattaa
kiinnittää huomiota kaikkien
rehellisten työläisten.
Y H T E I S E N XAKKOKOMITEAN
HUOMIOON
Eiköhän ole aika alkaa toimin­taan
taas lakkolaisten hyväksi, sillä
onhan lakkolaisten joukko niin suu­r
i että kyllä sekin jo innostaa, kun
tiedämme, että joukko on noin suuri
joka taistelee myös meidän taiste­luamme.
Jos l ie häviävät, niin o l ­ioin
häviätnme anyös me..
T A L O U D E L L I N E N TOIMINTA
Taloudellisten Järjestöjen vaati­muksena
on myös viiden päivän
viikko, kuin myös palkan koroitus-kin.
Maalarit, paperoitsijat ja ko-
Tistetyöntekijät, heillä on doll. pal-kankoroitasvaattnnxs,
Palkka tulisi
olemaan 8 doll. Otaksuin heillä s i ­sältyneen
viiden päivän viikon vaa­timuksen
myös ennemmin, mutta
lienevätko sen unohtaneet kun jo en­nestään
tietävät että täällä työnanfe-jat
anta-rat ennen pienen palkanko-roituksen
kuin viiden. päivän viikon.
Kovanpunn lattiamiehet ovat kovasti
viiden päiyän yiikoh kannalla. Sa­novat
että ottavat itse, j a ei heillä
olekaan palkankoroitusyaatimusta;
heidän palkkansa ön 9 doYL Se
mikä täällä on yhtenä vaikeuttava­na
seikkana »nioon -kuuluvilla työ­läisillä,
on se, että täällä on sellai­sia
pieniä Ja itsenäisiä jappareita,
jotka tekevät: itse-, töitä j a pitävät
sitten järjestymättömiä työläisiä r a ­kennusteollisuudenkin
alalla huo­mattavasti.
Siellainen tilanne tah-,
too tehdä masennuttavan vaikutuk­sen
sellaisiin, jotka yrittävät työ­läisen
elämäntasoa; kohottaa. - "
ITKETÄÄN
"99" oli otsikko paikallisessa por-varilehdessä,
jossa kirjoitettiin y r a -
liam Haywoodista, että mainittu to­veri
on ainoastaan yksi sadasta jo­ka
Neuvostoliittoon jää; Ja siinä
itketään hänen kohtaloaan että hän
on kuin lammas, joka niistä yhdek­sästäkymmenestä
yhdeksästä erkani
j a joutui kärsimään kovapäisyyttään
ja kuolemaan kun ei tyytynyt ole­maan
lammaslaumassa j a tyytymään
osaansa. Kyllä ne nyt olisi humaa­nisia
Haywoodia kohtaan, ainakin
kirjoituksesta päättäen, kun siellä
säälitään Billyä, kuinka hän joutuu
nyt sairastamaan -vieraalla maalla
Meltätaitamättomana. Ja norssien
hoidossa, joilla on "kylmä katse hä­neen
vieraaseen mTralcalaiseen mie­heen.
Mahtaakolian porvarilehden
tpimitus todellakiin olla vielä sillä
asteella, ettei se tiedä, että luokka-tietoinen
työläinen ei "koskaan tunne
itseään muukalaise^ksi eikä häntä
myös muukalaisena kohdella luokka-tietoisten
työläisten keskuudessa,
olipa hän nyt missä "hyvänsä. Vaan
porvarillisessa maassa kyllä työläi­nen
siten tuntee ja etenkin sairaa­na.
M-utta siksi Tie sitä säälivätkin,
etteivät saaneet häntä käsiinsä, k i -
dutettavakseen linnan kameroissa,
jossa tietenkin olisi hänenkin elä­mänsä
jo aikaa ammunut. Heillä
ei ole kylliksi isyyttönitä j a siksi he
valitusvirsiä veisaavat, ^mma Gold-mania
mainitussa kirjoituksessa ylis­tettiin
ja vieläpä neuvottiin meille
työläisille esimerkkinä, että kuinka
hän meni myös, mutta näki ettei
siellä ole hyvä olla, tuli pois ja on
myös sen tehnyt tietyksi eikä salaa
sitä. Kyllähän me suomalaisetkin
tiedämme, ettei hän siellä ollut eikä
myös sitä ole ollut sanomatta liioin.
Ja myös tiedämme, miksi hän sen
on sanonut. Siksi, että siitä on sille
yksilöllistä etua. j a sitä kun ei siellä
hänelle tarjottu. Vaikka paremmin
koettivatkih pitää, mutta sittenkin
oli neuvostotyöläisen elämäntaso l i i ­an
alhainen sellaisen "vallanku-moussankarittaTen"
elettäväksi.
Tosi näyttää olevan sekin sanonta
että viranomaiset itse järjestävät
varkauksia ja sellaisia. Olen „ mo­nasti
kuullut puhuttavan siitä. J a t o ­deksi
näyttää ainakin täällä Jnä:j^ttäy-tyvän,
saadakseen siten'jopeja kuin
myös mainetta sellaiset, jotka jo
ovat päässeet pitämään järjestystä
yllä tässä "parhaassa" yhteiskunnas­sa
mitä' vielä on koskaan ollut.
Niinhän se yksi meidän suomalais­ten
"taloustieteilijä" sanoi, että tä­mä
on paras — joka yksinkertaises­ta
ihmisestä näyttäisi kaikista k u r -
jimmalta. Kun ottaa huomioon i n ­himillisen
kehityksen ja että sen
perusteella fikeerattuna saattaisi o l ­la
kokonaan toisin kuin mitä se vie­lä
nykyään on. Että puute j a kurr
juus on yhtä suurena ilmiönä ihmis­ten
köeskuudessa kuin varhaisimmil-lakin
ihmiskunnan ajoilla. Ja tä-:
män näin parhaaksi koolatun jär­jestelmän
ylläpitäjät ja suojelijat,
poliisit, ovat itse, järjestäneet edellä­mainittuja
rikoksia kaupungissam­me,
paikkakunnan lehtien j a tutki­musten
osoittaen sitä- —— Logger.
Pikapiirtoja Kommuana TFÖstä
Jo pari vuotta on aikaa siitä, kuri
Kommuuna Työtä alettiin organisoi­da
j a suunnitella " paikan hankkimis­ta
Neuvostoliitosta. Nyt voidaan
sanoa, että työ seisoo toisella jalal­laan
täällä, kun toinen on yielä
Amerikassa- Jos alkuryntäys ei ole
käjmyt yhtä vilkkaassa amerikalai-sessa
tahdissa, kuin joidenkin tois­ten
kommuunien, on siihen ollut vai­kuttamassa
monet tekijät: paikan
valinta, jäsenten valinta ja sovel­luttaminen
kommuunaelämään sekä
pääoman hankinta, ^ I k u näyttää
kuitenkin olevan' varmaa j a talous
nousee hyvissä merkeissä.
Jäsenistämme on vasta lähes puo­let
täällä, joten täydellä voimalla
asumisesta ei vielä voi puhua. Sa-*
ma on suhde koneiden ja karjan
kansszu Talouden voimaperäistyttä-minen
vaatii vissin aikansa, sillä en­sinnäkin
jäsenet, joilla on talouk­sia
Amerikassa, eivät voi niitä l i k -
videerata aivan vähässä ajassa ja
siirtyä tänne. Sitten on maan voi­mistuttaminen
ja rakennusten kun­toon
pano, jotka ottavat aikaa use­ampia
vuosia. Näistä seikoista r i i p ­puu
myöskin maitotaloutemme edel­leen
kehitys. Viime syksynä voitiin
tilan j a rehumäärän ollessa vähäiset,
hankkia vain 88 päätä karjaa. Niis­tä
on suuri osa kallishintaisia rotu-lelimiä.
Tällä karjalla olemme kui­tenkin
päässeet aKuun niin paljcm,
että voimme tehdä laskelmia maito­talouden
kannattavaisuudesta. Knn
ottaa huomioon laitosten puutteel­lisuuden
ja rehulajien vähyyden,
joissa ei vielä ©le valinnan varaa,
niin tulos on lyydyttävä. Maitoa
lähetetään mjrytäväksi nykyään noin
600 litraa päivittään.
Tämän vuoden kylvöala tulee ole­maan
yli 50 hehtaaria. Rakennus­ten
parantamiseen käjrtetään työtä
ja pääomaa noin 20,000 ruplan ar­vosta.
Suunnitelman toteuttaminen
riippuu kuitenkin siitä, saammeko
sahalaitoksen hyyissä ajoin kuntoon,
fijllä palaneen salialaitoksen tilalle
tilatut koneet ovat vielä Amerikas-
.Ba.
Suhteemme ympäristöön on yksi
tärkeimmistä kysymyksistä. Tämä
Eaäpyä on laajan suomenkielisan
pientalonpoikaisasufcuksen keskellä jai
sen vuoksi onkin kömmuunalla |o
sinänsä tärkeä merkitys antaessaan
unsia vaikutteita inkeriläiseen talon-poikaiselämään.
Talonpojat viljelevät vanhaan t a ­paan
peltosarkojaan ja ruokkivat
muutamaa lehmää j a hevosta pikku-navetoissaan.
Lähellä kaupunkia,
jossa kaikki tuotteet käy kaupaksi,
elävät l i e suuremmitta vaikeuksitta,
oyatpa .toiset vakavaraisiakin. Ylei­nen
tatoudellinen nousu kuitenkin
vetää mukaansa: Osuuskauppoja,
maito-osuuskuntia, lukutupia j.n.e.
on toiminnassa. Yksi ja toinen ta^
lonpoika käy; katsomassa traktoria,
uuden ajan maanviljelijän tärkeintä
konetta. — A , sannoot, että amerik­kalaiset
siliä tekkööt kaik työt; et­tä
sillä spap .vaikka leipoo —-puhu­taan
kylissä.' ' Jo kokoonnutaan jou­kolla
katsomaan, tarkastetaan joka
niksi ja kysellään, tehdään johto­päätöksiä:
näinköhän.^^tuö kone tekisi
työtä talonpojankin pellolla. Pa­remman
saisi kynnöksen, makeam­man
äestyksen,' auttaisi muissakin
taloustöissä. Mutta ajaa kun ei
osata, huolehtii kylän mies, — Joo
vain, selittävät amerikalaiset, lähet­täkää
meille joku nuorista miehis­tänne,
niin pienessä ajassa hän op­pii
ajamaan ja hoitamaan trakto­ria,
j a jos mitä tarvitsette neuvoa,
niin kyllä= me annamme.
Asia , on taloudellinen ja harkitr
semisen arvoinen. ^Tällaisia asioita
on paljon.
Rääpyän tila ei- ole enääh kuten
ennen, orjatyön ja veropäivien kis­kojana
ympäristöstään, mutta ei
myöskään kuollut j a autioitunut. E i ,
vallankumouksen myrsky ei ole tar­koittanut
sellaista järjetöntä loppua,
kuin tarina kertoo Sodomalle ja
Gomoralle tulleen, vaan käännöstä
parempaan suuntaan. Kommuuna
Työn tehtävänä ori muuttaa tila y m ­päristönsä
asukkaiden keskeisim­mäksi,
taloksi, joka on teoissa mu­kana
ympäristön . j a yleisen talou­dellisen*
j a kulttuurisen hyvinvoin­nin
kohottamisessa.
Viime •vuosina on Inkerin suoma­laisella
väestöllä ollut tilaisuus saa­da
Rääpyän oppilaitoksella ägrikult-tuurisia
tietoja, mutta nyt kun
kommuana ja koulu toimivat sa­malla
tilalla, tulee opiskelijoilla ole­maan
tilaisuus tutustua myöskin
kommuunatalbuteen j a uudenaikair
seen maa- j a karjatalouteen.
Siis tervetuloa Rääpyyälle.
S. Varpunen.
• ' '
Vapauden useille lukijoille turi-nettu
kaivosmies, Johan Aro (Vähä-haaro)
lähti Sudhurysta v.k. 18
p:nä K^ommuuna Työhön Neuvosto­liitossa.
Hän oli jo pitkän aikaa
ollut Kommuunan jäsenenä.
Ihmiselle hyödyllisistä
bäktereista
A HA A
S U O M E E N
Kurssi SmenHarktea
60
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c läbetyksiBtä aUe $20.00, 60 ^ lä^
hetyksistä $20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähet^csistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadatta dollarilta.
Sählcösanomalahetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Sudburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
B o i
VAPAUS.
69. SUDBURY, ONT.
vaksi, sillä jos tahdonime säilyttää! Me enune tahdo luoda tässä l a i -
keskuudessamme järjestöä j a tehdä tään loistavia tulevaisuuden kuvia,
edelleenkin sosialistista kasvatustyö­tä
kansalaistemme, keskuudessa, sekä
tukea tämän maari työläisiä heidän
vastaisissa taisteluissa, ön meidän
saatava oma lehti.-
Meillä on kyUä katkerat kpkemukr
set oman lehden olema^äblöstä, jo­ka
panee jokiBiseri rtoyjenn harkitse­maan,
' olisiko ötet^vä' tämä päät­tävä
ask;el, r Ennenkuiri- Työkansa
muutättiiri päivälelideksi, b l i sen t o i ­meentulo
turvattuise ilmestyi sil­loin
kaksi kertaa viilcöissa, kahdeksan
si'«ruisena, seitsemän palstaisena.
Sitten kun lähdettiiri lentämäari kpr-keariialle'-'
kuin siiVet Ttaritoi, niiri
oli alastulo sen katkeräiripaa. Lehti
laajennettiin, vastoin yhtiökokouk- ^lehden kotipaikaksi; Sudbury.
sen : asettamaa; alinta tilaajamaärar
rajaa —; ryhdyttiin rakentamaan t a ­loa,
kpneite; ostettiin, monenlaisia j"a
työvoimaa airia lisättiin — ja
raus: tästä ;öU;ifeäV^
Niiden monien'auurinitelriuen ja
laskelmigQ .peipsteella mitä olemme
joutuneet" tekemaäri sitte Työkan­san
kuoleman> Lolemäie ninä rakau-muksessa,,
että me voimme ylläpitää
ilman suurempia: •. .^r^cituksla • kaksi
kertaa viikossa airiestyväa nelisi­vuisen
seiteeroän palstaise^a lehden,
tai kerran viikossa ilmestyvän Jcah-deksan
srvuisen, seitsemän palstaisen
lehden; Toimeenp. komitea rsuosit-taa
kaksi; kertaa viJOkpssä i l i r i ^ ^
koska se ei tule kuin Jonkun äoUa-ritt
kaHiimmnksi Siihen on pa­rempi
saada ilmotuksiä kuin I>:erta
viikossa ibnestyvään, J a se flmes-tyiai^.
sHIoin , . pnoHa aseammin,
kuin "vastnstajamme lehti.
mutta oletamme, että se mikä sil­loin
oli mahdollista pienemmällä j ä ­senmäärällä
pitää yllä kaksi kertaa
viikossa ilmestyvää 8:sa sivuista
lehteä, pitäisi meidän nyt kyetä
suuremmalla^ j a kokeneenunalla jou­kolla
pitämään yllä" nelisivuista kak­si
•ke»i»a1'Siikosäa7ilnjest3^^ ilehtea.
Me olemme saaneet P o r t Arthurin
osastolta kirjelmän,/jossa toivotaan
toimeenp.' komitean • ryH^srväri- pikai­siin
toimenpiteisiin öriian lehd«i a i -
kaiariöaamiseks! ja lehden kotipai^
kaksi Port Arthnriri; j
Samoin blemriie saaneet kesE-jDri-tarion
.tovereilta, toivomuksia, ,että
oriiä lehti i b l M - h e t i perustettava ja
t Vakavan harkinnan "parasta pää­tettiin:
esittää osastoniie ratkaista­vaksi
seuraavanlainen ' 'suunnitelma:
' • 1) Että annetean, yalta^^^^
.komftealieTryÄfyä perustamaan kaisi
kertaa ; viifccfesa^ilniestyvä^
nelisi-vninen^i-seitoeniialstainen, joka
painetaan j a ladotaan Visäri sopi-riiuksen
jälkeen jonkun sanomalehti-
•liikkeen yhteydessä, valmiiriä posttt-
;tamista -varten, tai sellaisen, kuin
järjestö päättää. '
2) Mitään painoHikkeen, enempää
kuin muitakaan.. koneita ei ryhdytä
ostamaan lehderi ulösantoa , .yarteri
kuin mikä on tarpeellista toimituk^
sen ja konttorin ylläpitoon.
3) Annetaan toimeenp. komitealf
le oikeus käyttää' Jäzjestön varoja
noin $1,000.00 lehden» alkukustan­nuksiin.
Joka summa on takaisin
maksettava lehden tultua maksu-kykyiseksL
4) Annetaan valta ensi järjestön
edustajakokoukseen asti, ellei toi­sin
päätetä, toimeenp. komitealle
valvoa lehden sisältöä, sen levittä­mistä,
y.m. toimenpiteistä, yhdessä,
sen : paikallis-johtokunnan . kanssa,
missä lehti tulee ilmestymään» jon­ka
johtokunnan kokoonpanon, luvun
j a oikeudet määrittelee siten tar­kemmin
, toimeenp. komitea. Myös
annetaan toimeenp." komitealle oi­keus
valita toimittaja j a Uikkeenr
hoit^*a.
Nämä neljä päämuotoa luulemme
sitovan S tehtävämme, Tarkenunin
määriteltyyn., muotoon, ehditään nä-,
mä, y.ml lo^syriiykset laatia sitte
vkun ,.pn^, lehden perustainisky^miys
j a l k a i s t u . : L Oletamme jäsenistön voi­van
luottaa toimeenp. .komitean tah­toon
viedä vastuunalainen kysymys
ieteenpäin järjestön etoa silmällä p i ­stäen,
.--.isiihen.,asti; kuin järjestön
iedustaifäkokous''' eBtii "^ky^rriiykset'
tarkemmin \maäriteUä."\
Kuten. olemme hiiipmauttaneet,.
haluaisivat Port Airtharin toverit
lehden kotipaiJcaksi ',Ppct. Arthuria,
he_yakuutteyaf^^
mitä hB: jOjUtnivat Jiankkimaan Työ­kansan
aikana, tulötrat olemaan suu­resta
merMtyksestä ^vaistaiselle y r i ­tykselle.
Myös katsovat, lehden i l -
mestymispaikäri - tulevan keskelle
maata, jotensen' ihnes^rnnnen siel­lä
tulisi tyydyttämään koko järjes­töä.
Myös^ katsovat iväJtetän^^
si saada se Port Arthnriiri ilmoitus­ten
vuoksi/ ^ Joka tulisi sikäläisten
kätyrien elämän hengen päälle käy-väksL•
; •
: He esittsvät myös monia muita
byviä puolia, knten paperin saantia.
Useimmat nykyajan ihmisistä tu­levat
bäktereista puhuttaessa ajatel­leeksi
jotain kauheata, että vähin­tään
sairautta tai kuolemaa nämä
eliöt toiminnallaan aina aiheuttavat.
Tämä onkin selvästi yihmärreltävä,
amahan luetaan sanomalehdistä, mi­ten
on löydetty uusia tautibakteere-j
a ja minlcälaisia havaintoja niistä
on tehty.
Vaikkakin tunnetaan paljon ihmi
sille ja yleensä elollisuudelle vahin-jjollisia
balcteereja, niin suurin osa
tunnetuista bakteereista ori vallan
vaarattomia. Onpa sellaisiakin, joi­ta
ihminen voi pitää korvaamatto­mina
ystävinään.
Bakterit ovat pieniä, ainoastaan
mikroskoopilla havaittavia eliöitä
(koko vaihtelee 0,5—2 tuhannesosa
millimetriä). Ne luetaan yleisesti
kasveihin kuuluviksi, erikoisesti sie­nien
luokkaan. Muodoltaan ne ovat
joko pallomaisia, sauvämäisia tai
kierteisiä.
Maamies havaitsee, että peltoon
joutunieet puupalat ym. häviävät, ha­joavat
itsestään, muuttuvat mullaksi.
Täsfö työstä hän ' saa suurimirialta
osalta kiittää selluloosaa pilkkovia
bakteereja. Jos nämä katoaisivat
maaperästä, niin hyvin pian maa
peittyisi kasvien jäännöksiin j a kas­veilla
ei enää olisi lainkaan elämisen
mahdollisuutta.
Lanta ei kelpaa tuoreena kasvien
käytettäväksi. Sen täytyy ensin
"palaa". Se merkitsee, että' elimel­liset
aineet eivät vielä ole hajaantu­neet
kasveille kelpaaviksi ravinto-suoloiksi.
Taasen löydämriie näiden
aineiden hajottajina useamman laji­sia
baktereja. »Bakterit, jotka hajot­tavat
munavalkuaisaineita, tunnetaan
yleensä "mädättäjäbakterien" nimel­lä.
Jos e i näitä baktereja olisi niin
koko maa olisi pian raatojen peit-tämänä,
kun mätänemistä ei tapah­tuisi.
Totta kyllä, että lahoamista
tapahtuu rinnakkaisesti mätänemisen
kanssa, mutta siihenkin vaikuttavat
bakterit.
\^-apandeIIe ottavut rahavälityksiä
eastaan myGskin;
»'APAUS PORT ARTHUR BRANCH
.^116 Bay Street,
Port Arthur. 'Hitario
VAPAUS M O N T R E A L BRANCH
239 St. Antoine St,
Montreal, Qae.
DAVID H E UN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J . OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. HILL,
957 Broadview Avie., Toronto, Ont.
Sekä lannassa että hedelmällisessä
peltomaassa tapahtuvat lahoaminen
ja mätäneminen nopeasti. Muunlai­sessa
maaperässä se voi pysähtyä
hyvin varhaisella asteella, ja niihin
eivät hajottavat vaikutukset tunnu.
Sellaiseksi muuttunut maa (esim,
turve ja raakahumus*) näyttää ole­van
melkein kokonaan bäktereista
vapaa. Mullas- eli humushapot ai­heuttavat,
että liakterit eivät enää
•viihdy, vaan vähitellen kuolevat.
Useasti voidaan estää humushappo-jen
vahingollinen vaikutus lisäämäl­lä
kalkkia maaperään ja maassa,
jossa kasvoi aikaisemmin muuttumi­selle
arvottomia homesieniä, ^saadaan
menestymään normaalinen bakteris-to.
Samaten liiallinen maan vesipe-räisyys
ehkäisee näiden hyödyllisten
bakterien menestymisen. Maata ojit­tamalla
saadaan tällöin baktereille
edulliset ehdot.
Tunnettua on myös se seikka, et­tä
•viljelemällä palkokasveja voidaan
maan typpipitoisuutta parantaa. Pal­kokasvit
kykenevät sitomaan ilmassa
olevaa typpeä juuriensa avulla. Täs­tä
palkokasvit saavat kiittää juuri-nyströissä
olevat typpibaktereja.
Typpimäärä, Jonka palkokasvit
saavat täten, on varsin huomattava.
Erään kerran suoritettiin koe, v i l ­jelemällä
muutamia herneitä aivan
typettöiriässä maassa. Herneet si­sälsivät
16 milligrairimaa typpeä.
Tällöin . saatiin sato, jonka typpi­määrä
oli 449 milligrammaa, siis 31
kertainen. Tähän määrään ei vielä
luettu sitä typpimäärää, joka bakte­rien
toimesta jäi iriaahan.
Maitotaloudessa ihminen on jou­tunut
tekemisiin sekä vahingollisten
että hyödyllisten bakterien kanssa.
Juuston valmistuksessa esim. käy­tetään
hyödyllisten bakterien apua,
Parisilaisen, venäläiEsyntyisen tiede­miehen
Metshnikövin käsityksen mu­kaan
eräät jughurtti-(hapan-) mai­dossa
olevat bakterit kykenevät estä­mään
ihmisessä tapahtuvia vanhene­miseen
vaikuttavia prosessejakin.
Ido.
Peter ja Richmond St& kulmassa
TORONTO.
TURKISNAHKOJA HALUTAAN
TRÄPMRIT
Lähettäkää turkisnahkanne meille
45 Beech Street Sudbury, Ont
Saatte päivän korkeimmat hinnat. • Maksu paluupostissa-
Pidämme turkiksenne erillään j a kirjoitamme tai sähkötäm
me hinnan halutessa. Maksamme expressikulut.
P U H E L I N 242
1$
STAR BOTTUNG W(MS
K. V. NURMI. omUtaJa
Box 1028 Sudbury,Ont — Phone \m
V A L M I S T A A PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRI
Robert Lindforsin S A U N A "1 Avoinna: KESKIVIIKKONA ja PERJANTAINA, kello 1 pai
väliä kello 11 illalla. — L A U A N T A I N A kello 1 päivällä kello 6
j • sunnuntaiaamuun.
Box 23, K I R K L A N D L A K E , ONT.
Arvo
I Kirkland Lake Olitario
Ruokatarpeita, lihaa, rautatavaraa
rakennustarpeita
HUOM.I Varastossamme, löytyy erikoistavaroita, jota''^vafulnkitf
suomalainen väestö käyttää. .
' Jos haluatte säästää, niin ostakaa käteisellä, ja käyttäkää
meidän uudenaikaista . , (Xr.
' G R O C E T E R I ^
JotM paraaU tavaraa OQ saatavlMa hklvlmm^^ hinnalla.
kun sinne tulee suuri. paiperitehdas,
ynnä lehden painattamiseen tarjoon-tuvat
etuisuudet, y.m. seikkoja.
Keski-Ontarion toverit tahtoisi­vat
välttämättömästi lehden Sud-burjryn,
sillä sen ympärillä laajat
kaivantoalueet tulisivat takaamaan
lehdelle kannatuksen j a ympäristön
laaja asutus takaisi myös lehdelle
ilmotuksiä.
Postin kulussa ottaisi yhden päir
van enemmän aikaa lännelle, nrätta
ympäristön osastot, ppbjois-Ont; ja
Toronto tulisi saamaan lehden a i ­kaisemmin
kuin Port Arthurista.
• Toimeenp. komitea vakavan har-kjnngfT^
perusteella kuitenkin suo-
8ifSl^_Port'Arthuria sen' syyn pe-rustgeBäfettö^
slgE;:^^^
toyerlpitti valvomäaif'nfehden~~ela-mismahdollisuuksia.
Lehteä rvoidaän
alkaa heti ulosantamaan, jos.yleis-äänestyksellä
niin jpäätetään, koska
se-.tulisi:. painettavaksi j a ' ladotta­vaksi
Työkansalle hankituilla koneil­l
a , -sekä kustannusarvio. noin $20.00
viikkoa- kohden halvemmaksi kuin
Sudburyssa, j a hoin $50 halviempi
kuin Torontossa, sekä vapaa toimi­tus
ja konttorihupnenstd maalisk.
astL' (Lehti: tulisi nimittäin . sijait­semaan:
entisessä Työicansan - huo­neessa,
jossa imökrraopimus kestää
maalisk. :asti, nykyisellä; . l i i k k e en
omistajalla.) Myös katsomme sen
siellä ilmestjrvänä tekevän sen teh­tävän,
jota me toivomme vastusta­jamme
tuhoomiseksi'Joukkoa joka
nousi pinnalle Työkansan jälkeen, j a
jonka hirtehisen ryhmän vaikutuk­sesta
.aoanune nyt olla ilman lehteä.
Tämän ryhmän nujertamiseksi kat-
*)Mullas- eli humusaineeksi sano­taan
juuri eläinten ja kasvien mä-tänemisestä
syntynyttä maata.
NYKYÄÄN TEEN TYÖTÄ
Kirkland Laken Suomalaiseisa i^allorup^iyasaa r
i^aikka on eristetty, joten naiset j a lapsetkin voivat tulit, s Kaikessa ty8n
teossa noudatetaan huolellisuutta. : • , ' T
: ; ^ J> O K S A N E N . /
somme välttämättömäksi lehden i l -
mestymispaikaksi Port Arthurin.
Olosuhteiden kireiksi käydessä
keski-Ontariossa* voimme joutua t u ­kalaan
asemaan, sillä siellä kun ei
ole kuin yksi kunnollinen painoliike,
joka on luonnollisesti kupari- jä
nikkejikomppanian vaikutusten alai­sena.'
. •:'
; Torontoa ei enään tarvitse ottaa
huomioon yhteisen edun kannalta,
silla puolue ei enään omista suora-rtaiseatiF<)
rwardin painoa; j a olisi
taäiiä kustannuksetkin hyvän joukon
kalliimmat. ^' ; ' ^
Tahdomme vielä tässä huomaut­taa,
• että kysyinjhB ei ole minkään
kustannusyhtiön perustamisestay jär"
jestö vain aloittaa lehteä ulosanta­maan;.^
Tällä pintapuolisella selostuksella
Jätämme kys/myksen ratkaistavak­senne.
Mitään ennakkolaskelmia
emme katso tarrpeelli^ek&i esittää,
koska '-'lie'-ei ole Vaikuttaneet jäse­nistön
harkintaan edelliselläkään
kerralla, lehtikysymystä käsiteltäes-öä-.:
Lehden. hintaa emme vielä voi
tarkalleen sanda, yaan: ei se tule
olemaan , missään tapauksessa , koh-tuuttomaÄ
korkea. Lehden nimeksi
olemme.ajatelleet antaa ."Eteen-
Im
'oimeenpanevan 'komitean puolesta
toveruudella, ^. . - f
J . W. Ahlqvist, siht.'
P. S. —- Työmies pyytää i n o -
mauttaa, että. "Amerikan Työmie­hen"
tilaajien ei pidä olla huolis­saan
tilansrahan menettämisestä, silf
la he tulevat tekemään esityksen
niiden korvaamisesta.*:
(Jatk.)
K I R K L A N D L A KE
iipplyCoitd.
ONTARIO
Kaksi kauppaa
Rautatavaraa ja hupii^kaluja
-Välittäjät-
''Barretts'' kat^^^ seka rakennus­tarpeille?
Kirkland Ontario
•4:
C HARDWARE
TELEPHONE ili> - KIRKLAND XAKE, ONT.
r Pientä rautatavaraa, rakennustarpeita, sähkStariteftö;^ pntkitaTpeita,
astioita, kyökldtazpeita, Ityökkikalustc», keitto-. J a lämmitTsnuneja, sätt'^ -
kyjä, tq^rinkejä j a matrasseja. Ead&tarpeita. ; ; j ,
.f Käykää tutustumassa hintoilun j a palvelnkseenune. '
GOLD RÄNGE HARDWARj;-% —
Ä. QUENVILLE, QinUteJa. ^ l'" ?i i ^
THE FINNISH BAKERY
Box 229,
Valmistaa leipää j a leivoksia. Tarjoaa yleisön kaytettävSksL
Ulkolähetykset tohnitaan täsmällisestu v. r r ? : 1
THE FINNISH BAKERY. -
i - i Kifkl*a4 Lak»;^ Oat. •
1