Vapaus, December 30, 1958

              PAKINAA KARJAUSTA
Vfilamo. — Koko Neuvostoliiton
tyuaisten kanssa Karjalan työläiset
-ottivat ilolla vastaan NKPn KEln en-eimnjlisien
sihteerin ja ministerineu­voston
puheenjohtajan N. S. Hrush-tsheyin
selostuksen 1959—65 plaanis-ta,
J(*a tulee käsittelyn alaiseksi
NKPn 21. edustajakokouksessa ensi
vuoden alussa. Esitetyssä luonnokses­sa
ilmenee sosialistisen maamme rie­mukas
voitto kohti kommunistisen
korlceamman -kehityksen aikakautta,
jossa ihminen tuntee olevansa työnsä
kukkuloilla.
Etteikö tehtävä tulisi täytetyksi ei
ole epäilystäkään sUlä käytettävis-s^
me on kaiicki voimavarat kor­keampaa,
tekniikkaa myöten. Tähän­astiset
.saavutukset innostavat meitä
esiintymisiin viisaan puolueemme ja
hanittdcsen johdolla. Koko neuvosto­kansa
aloittaa vuoden 1959 mitä val-tavimmalla
työinnostuksella, että
tehtävä tulee täytetyksi.
Tehkäämme katsaus Karjalan pe­rustuotannon,
metsäteollisuuden ke­hitysvaiheisiin.
Esim. V. 1932 suun­nitelma
edellytti 1,000,000 kuutiomet­rin
puutavaran katkaisemista ja v.
1958-tehtävä on 16,100.000 kuutiomet­r
i katkaiseminen, joka tulee hyvin
täytetyksi. Seitsenvuotisen suunnitel­man
aikana on suunnitelma kohot­taa
tuotantoa 8.7 prosentilla. Tehtä­vä
el ole pieni, mutta täysin mah­dollinen
nykyisen tekniikan aikana.
T^ö (m melkein kokonaan koneellis­tettu.
Koneitten käsittelyyn on meil­lä
^kouluutettu uusi, nouseva kaateri-voima.
Kun tekee katsauksen Karjalan ke­hitysvaiheisiin
siltäkin ajalta minkä
meklä' sieltä tänne muuttaneet olem­me
täällä olleet, niin saavutukset
ovat Valtavat,
Viimeinen isänmaallinen sota tu­hosi
kaiken perustuotantoalan. teh­taat,
maatalouden ja maa joutui vie­raan
valaan käsiin. Kaupungit ja ky­lät
olivat kiviraunioina. Oli todella
sääUttävä näky sodan loputtua. Mut­ta
kansa luotti omiin voimiinsa. Puo­lue
ja hallitus antoi kaiken tukensa
ja niin alkoi raunioista nousta uusi
Karjala, joka kehtaa tänä päivänä
kilpailla kapitalistimaiden kanssa
kansantalouden ja kulttuurin alalla.
Eikä ole ihme siUä ka&ki tehty työ
tulee kansan hyväksi. Me emme tun­ne
yksityisomistuksen riistoa, eikä sen
uskollista seuralaista työttömyyttä,
joka painajaisena painaa kapitalisti­maiden
työläisten hartioita.
Muutama sana täällä Valamossa
olevien suomalaisten invaliidien har­rastuksista.
Suurella nautinnolla me
seuraamme Vapauden palstoilta Ca­nadan
suomalaisten järjestötoimin­taa
sekä yleensä työläisten elämää,
nahduttavaa on, että Vapaus-lehdel-lä
on suuri ystäväpiiri tukemassa si­tä
vaikeimpina aikoina, kuten haas-terynnäkkö
osoitti. VihaUa ja inhol­la
tuomitsemme työväenliikkeen pet­turien,
kuten Marttilan, Puron, Ha­losen
ja Sulkasen esiintymisen W.
Lahtista ja W. Heikkilää vastaan
nostetussa jutussa todistajina. Sa­moin
tuomitaan Suomessa nahkansa
myynyt "poika" Tuominen, joka niin
alentavasti alkoi parjata Neuvosto­liittoa
valheillaan. Onko rai&kamai-sempia
ihmisiä piileskellyt työläisten
luottotehtävissä kuin yllämainitut
henkilöt, jotka keplottelemalla saivat
työläisten luottamuksen, mutta nyt
heiltä suuren vihan. Tietysti työläiset
tulevat kohtelemaan heitä tekojensa
mukaan.
Ken lieneekin toveri, joka on tilan­nut
Vapauden minun nimelleni puo­leksi
vuodeksi siitä mitään mainiise-matta.
Lukijakuntamme nimissä lau­sun
kiitokset sillä se oli paras lahja
mitä veimme sieltä tlnm odottaa.
Suomesta päin saamme aina "Knnr
san Uutiset" sekä muita SKDL:n jul­kaisuja.
Taistelutarmoa ecelleankin Vapau­den
lukijoille alkavana uutena vuo­tena
1959!
Teodor Tabell,
Os. USSR-KACCP
Sortavala, Vair.mo, Invaliidikoti.
Suomalaiset tiennäyttäjinä
TSmän maan urheilujohtajat ja
valmentajat ovat sanoneet, että suo­malaiset
j a norjalaiset ovat tuoneet
hiilidön Canadaan. Kumpi näistä
on; tehnyt enemmän? Varmastikin
suomalaiset, sillä olen seurannut
hiihto- j a muita urheiluhommia jo
pitkästi neljättäkymmentä vuotta j a
Beiaver Laken Jehun ohjelmassa on
ollut hiihto kaikkein voimakkain ur-heäumuoto
sitten 1921, k un seura
perustettiin, eikä yhtään talvea ole
menhyt ettei hiihtokilpailuja olisi
olltit ja kovia kamppailuja ladulla.
TimSn työn tuloksena on kasvatet­t
u myöskin kosolti hiihtomiehiä ja
naisia, jotka ovat olleet mestareita
alallaan. Monet ovat ne maakun­nan
j a Canadan hiihtomestaruudet,
jotka ovat vallanneet juuri suöma-
Jaiset. Mutta missäs ovat h e norja­laiset?
E n ole niitä nähnyt yhtään
miestä enkS naista ainakaan niissä
kisoissa, joissa itselcin olen ollut
mukana, enkä muuallakaan.
Siis selvä toteama: ellei suoma­laisia
olisi ollut hiihdossa mukana
viimeisen kolmenkymmenen vuo­den
aikana olisi Canadan hiihdos­ta
kalpea kuva, eikä sen omia edus­tajia
näy edes mestaruuskilpailuis­sa
kun harva, ei viime kuluneena
talvena eikä sitä ennen. E i siis ole
epfiil]^ siitS. kuka ylläpitää hiihtoa
kilpailumielessä. Suomalaiset ovat
johtavana voimana. Maan varsi­nainen
väestö nukkuu sikeää unta
mikäli hiihto kilpailumielessä on
kysymyksessä, j a sen teknillinen tie­to
on hiihdosta lapsellisen vähäi­nen.
Sen kansainvälinen kilpailu-koskfetus
on olematon. Me kuiten­k
i n teemme jatkuvasti jä jokainen
PETER A. VESA
Bairister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
/ P U H . H O . 3-3392
1028 Danforlli A T * . . Tonmio
PRINCESS
F A S H I O N F U RS
760 Yonge Street — WA. 1-M71
506 Queen St. W. — EM. 3-8884
Toronto, Ontario
Muovailemme teidän vanhan
iurkkimie NTKTISEN KUOSIN
mukaiseksL
H I N T A 2S.00
TYÖN LAATU TAATAAN
(11-18-23-30)
vuosi uranuurtavaa työtä ja toivom­me,
että kansa heräisi muuhunkin
eikä vaan kansalliseen jääkiekkope-l
i i n .
Näyttää muuten siltä, että suoma­laisille
ruvetaan hiljalleen anta­maan
myöskin tunnustusta ja v i i -
saimmissa piireissä myöskin koete­taan
herättää hieman innostusta
varsinaiseen nuorisoon. Sitä todis­taa
m.m. se, että Sudburyssa on
kaksipäiväiset hiihtokurssit junio­reille
kuluvan kuun 30—31 pnä. Ke­tä
siellä on opettajanajaohjaajina?
Se kunnia lankeaa Liittomme kas­vateille,
jotka nuoresta iästään huo­limatta
ovat jo tarponeet hiihtolatu­j
a kilpailumielessä vuosia . . . O-pettajaksi
on kutsuttu Jehun jäse­net
viime vuoden Canadan nuorten
hiihtomestari Kratsin Kaarlo ja hä­nellä
apunaan seuratoverinsa,Mart­tilan
Eino. "Kova naama" hiihtola­dulla
ja hyvä tekniilckamies. Onpa
huomattu mitä pojat ovat. Lyhyt
on vaan aika ettei siinä paljon ke­ritä
opettamaan muuta, kuin tär­keimmät
niksit ja temput j a luen­noida
hiihtoharjoituksesta alkaen
varhaisesta syksystä j a jatkuen l u ­mentuloon.
Olen myöskin kuullut, että Cana­dan
hiihtomestari Itkonen, Vancou­verista,
olisi valittu koko maata kä­sittäväksi
hiihtovalmentajaksi. No
siinä on varmasti valinnassa osuttu
kerranlun oikeaan, sillä Itkosella on
laaja ja monipuolinen kokemus
hiihtovalmemtajana jo Suomessa.
Hyvästi p n siis pullat juunissa ja
paistuu takuulla, jos neuvoja seura­taan
j a opista otetaan vaari. J a kun­nia
kuuluu jälleen suomalaisille.
Moni voi luulla,, että Marttila ja
Krats kun ovat näin nuoria, ovat
päässeet-toimeen armasta. E i ole
niin. Nämä pojat tietäVät itse, että
kuntoon päästään vaan kovalla ja
määrätietoisella harjoituksella. Täy­tyy
kieltäytyä paljosta. E i saa tu­pakoida,
pois täytyy heittää armot­ta
oluet, liköörit j a muut alkohooli-pitoiset
juomat j a istumiset hotel­leissa
j a Savusissa koiratorpissa sil­mät
j a aivot sameina. On mentävä
ajoissa nukkumaan, kun muut saat­tavat
riemulda jä huvitella. Täytyy
tarkistaa tekniikkaa ja kokeilla
kaikkea ja vasta sen jälkeen tulee
korkein kunnia: voittaja j a mestari.
Mutta se e i ole tullut vähällä eikä
ilman ponnistusta ja itsetcieltSyty-vää
elämää. Me kunnioitamme täl­laista
nuorisoa j a olemme ylpeitä
heistä, että he ovat lähteneet mei­dän
joukostamme j a meidän laduil­tamme
ja urheilukentiltämme.
Jos joUoinldn kirjoitetaan Cana­dan
urheiluhistoriaa ei ainoastaan
hiihdosta vaan muustakin udieilus-ta
olisi suuri rikos j a loukkaus jos
silloin ei mainittaisi siitä osuudesta,
mikä meillä suomalaisilla on ollut,
ei ainoastaan hiihtoon nähden (joka
on ollut ratkaisevasti rakentavaa
laatua) vaan samoin muuhimkin ur­heiluun.
Jatketaampa siis vaan sa­maan
iaHUiiu niin kai maan varsi­nainenkin
kansa lopulta huomaa
mitä olemme tehneet j a saadaan
nuoriso sankoin joukoin mukaan
urheilun rakentavaan j a terveelli­seen
piiriin. — Tekonimus.
— Kokemus on kouluista kallein,
mutta höhnöt eivät opi muissa kou­luissa
mitään. — Benjamin' Franklin.
Pajunen kuoli
ja Itaudatfiin
joulun tienoissa
South Porcupine. — J u u r i joulu­päivänä
levisi kylässämme tieto, et­tä
Yrjö Lundin farmilla Nelly L a ­kella
ollut, täällä hyvin tunnettu
kansalaisemme Armas Pajunen »oli
yhfäkkiä sairastunut j a sittemmin
matkalla sairaalaan k u o l l u t Kuole­man
aiheutti lääkärien lausunnon
mukaan sydänhalvaus. Edesmennyt
Pajunen o l i syntynyt Äänekoskella,
Suomessa ja o l i kuollessaan lähes
58 vuoden ikäinen. Vainajaa jäi
lätiiimä suremaan hänen tyttärensä
perheineen Suomessa sekä laaja tut­tavapiiri
useimmilla eri paikkakun­nilla
Ontarion maakunnassa täällä
Canadassa.
Hautaus, joka toimitettiin viime
lauantaina täkäläisestä Thomas^au-taustoimistosta
muodostui vainajan
läheisille tuttaville kauniiksi hyväs-tijättötilaisuudeksi.
Ruumiin siu­nauksen
toimistossa ja kauppalam­me
uudella hautausmaalla suoritti
lutherilaisten seurakuntien pastori
Pentti K. Murto, joka samalla vaina­jalle
omistetussa muistopuheessa
erikoisesti alleviivasi tätä yksinäi­sen
siirtolaisen vaellusta tämän vie­raan
maan kamaralla, pitäen kaunii­na
sitä, että työtoverit saattavat to­verinsa
kunniakkaasti viimeiseen
lepoon. Kantajina palvelivat Emil
Pakkaj Kalle Viinikka, Unto Hauta­nen
j a Birger Lindberg.
Edesmennyt Pajunen oli saapu­nut
Canadaan vuonna 1926. Tämän
kolmen vuosikymmenen aikana hän
teki etupäässä metsätöitä, työsken­nellen
alulcsi Sprucedalen j a South
Kiverin perukoilla josta myöhem­min
siirtyi tänne pohjoisen paperi-puukämpiköille.
Näiden vuosien ai­kana
hän, samoin kuin toverinsa­kin,
joutuivat kokemaan hyvinkin
huonoja työaikoja, joiden aikojen
kärsimykset ovat joskus painaneet
hyvinkin raskaana voimalckaimmil-lakin
hartioilla.
Kaikista näistä kokemuksista tic-täten
hänkin suoritti vaatimatonta
elämäntehtäväänsä, kuuluen järjes-tyneitten
työläisten joukkoon ja ol­len
jäsenenä työalansa ammattiuni-ossa.
Hän kuului kiinteästi myös­k
i n lehtiemme Vapauden j a L i e k in
lukijakuntaan. Siksipä .työtoverit
kaipauksella muistavat tätä kansan
miestä. — H .
Rauhan ääni
Kirj. Jack Koski
Uusia ja parempia
liikemiehiä taas
Port Arthur. — Nyt on sitten
taas vuosi mennyt j a toinen alkanut
ja Port Arthurin kaupungille on
saatu uusi hallinto,, oikein hyvistä
liikemiehistä, kuten he itse mainos­tivat
vaaleissa.
Mutta mikä minua näissä liike-mieliissä
minua kiinnostaa? Olen
asunut Port Arthurissa 52 vuotta ]a
meillä on aina ollut kaupungin hal­linto
juuri noista hyvistä liikemie­histä.
Aina kun tulee vaalit, niin
meille veronmaksajille selvitetään,
että nyt: ovat kaupungin asiat aivan
hullusti ja että nyt pitää saada kau­pungin
valtuustoon kokeneita liike­miehiä,
jotka ovat hyvin onnistu­neet
omissa liikelaitoksissaan. Se
sama karuselli näyttää pyörivän yhä
edelleenkin. ^
Kumminkin oleii tullut huomaa­maan,
että ne mainiot liikemiehet
menevätkin sinne valtuustoon pa­remminkin
siinä tarkoituksessa, et­tä
saisivat itselleen j a liikkeilleen
vieläkin parempia liikemahdolli­suuksia.
E i suinkaan meidän työläisveron-maksajain
sovi heitä moittiakaan,
sillä meidän kustannuksellahan he
kumminkin elävät. Me tuemme hei­tä
joko veroilla tai niillä voitoilla,
joita he saavat myymällä meille ta­varoita.
Ja saammehan heiltä kau­niit
kiitokset kun olemme heidät
valinneet jä vieläpä uuden vuoden
onnentoivotuksetkin.
Vuoden perästä saamme taas vali­ta
uusia j a parempia liikemiehiä.
Siis tarkoitus pyhittää keinot tai
keinot tarkoittavat hyvää hyvillä
liikemiehille. — I. S.
-Toronton kunlttnuäa
Toronto. — Kuulumiset täällä
niinkuin monessa muussakin pai­kassa
ovat keskittyneet lumen l a -
piointiin, josta pienen tienausmah-doUisuuden
ovat saaneet suuri työt­tömien
joukko, joka tässäkin ky­lässä
on kohonnut useampia .tuhan-_
sia käsittäväksi joukolcsi.
Muuten koko • kaupungin elämä
tällä hetkellä kilpailee joululahjo­jen
ostossa j a niiden jakelussa. Alle­kirjoittanut,
joka kuukauden päi­vät
on lepäillyt sairasvuoteessa, sai
vastaanottaa useampien kymme­nien
ystävien ja toverien vuoden­vaihteen
tervehdyksiä ja heidän
kallisarvoisen lahjansa, jokapäiväi­sen
elämän turvaksi, jonka he oli­vat
järjestäneet, joululahjan mer­keissä.
Pyydän näille tovereille ja
ystäville sanoa vilpittömät sydä­melliset
kiitokset, aina muistissa
säilyvältä joukkotyöstä. — J .
Yön synkän alhoista se nousi,
ja nosti voiman vastaan sortajain.
Ja ensi valo aamun uuden koitti,
kun sortovaltaan iski murtuman.
Se iski taistoon orjakansan.
Se rikkoi muurit vankilain,
Vapauden antoi asukkaille,
jotka alla VÄÄRÄN hallinnan
jäivät oikeutta vailla.
Sen voima kasvoi, vahvistui
ja pelon valtaan saattoi valtiaat.
Se laajeni ja vakaantui,
ja poisti sodan kauppiaat.
Se tielle uuden kansat johti,
sodan tieltä rauhaa kohti.
Ja jylisten sen ääni kaikui,
kun puhui maailman kansoille,
ja sortovalta maahan vaipui
pelon hikeä hikoillen.
"Te kuulkaa mua, mä lausun sen,
mi tulos ompi sotien:
Se hävitys ja kurjuus on,
tää sota, raaka, armoton.
Se tuhoo kansat, kansakunnat,
pirstoo, raiskaa valtakunnat.
Tallaa viljavainiot,
polttaa ihmisasunnot,
hävittääpi kaiken sen,
minkä teki ihminen.
Ken mittaa haudat kaatuneitten,
ken tietää luvun orpojen
ja murhattujen nuorukaisten,
tuskat, murheet Äitien.
Ken määrän tietää vielä sen,
Veren hukkaan vuotaneen.
Ken summan nälkään
nääntyneitten
haavoihinsa sortuneitten.
Tän kaiken sota aikaan saa,
jatkaessaan kulkuaan.
Verta, verta sota vaatii,
veriset se laitkin baatii.
Verellä valtiot valloittaa,
verellä kaupungit tuhoaa.
verellä palkkaa sankarit,
verellä kruunaa kenraalit,
verellä juhlii juhliansa,
verellä pesee valtikkansa.
Verta, sota huutaa vaan,
ei loppua saa se milloinkaan.
Nyt voima vastaan voimaa,
ja vala vannokaa.
Ei enää tykit soimaan
saa nousta milloinkaan.
Ja että pommit Atomin,
jotka tuhos' Nagasakin
ja Hiroshimaan tietoisen,
jätti jäljen verisen,
ettei nämä eloon jää
hävittämään ELÄMÄÄ.
Tää ääni Rauhan, mi kaiuttnxa
ja ohjaa tietä ihmisten.
Tää ääni Rauhan, mi lopettaa
teot sodan, tuhojen.
Te sitä kuulkaa, seuratkaa^,
ja sodan voimat tuhotkaa.
On aika. poistaa sotahuUut,
ja Rauha nostaa Kunniaan.
On viime taisto RAUHAN tullut,
se varma ompi VOITOSTAAN."
Jorma Valkama
Suomen TUL:n
paras urheilija
Helsinki. — Suomen T U L n par-haimmalcsi
urheilijaksi vuonna 1958
on nimitetty sinnikäs maaottelu-edustaja
Jorma Valkama. Toimite­tussa
valinnassa muodostui kymme­nen
parhaan järjestys seuraavaksi:
1) Jorma Valkama 1053; 2) Olli
Mäki 880; 3) Kalevi Suoniemi 766;
4) Jouko Kattelus 408; 5) Juhani
Järvinen 328; 6) Paavo Roininen
323; 7) Hannu Rantala 307; 8) Han­nes
Nejlik 257; 9) Sakari Olkko­nen
209; 10) E r k k i Guseff 115.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Ontarion "Fire-marshal-
virasto" on ryhtynyt tut­kimaan
Lakehead-Ientokentällä vii­me
viikolla tapahtunutta räjähdys­tä,
jossa kuoli 24-vuotias Allen
Ree. Räjähdys tapahtui viikko sit­ten
tiistaina, mutta vieläkään ei ole
tietoa räjähdyksen syistä.
* * *
Joulun edellä kuoli täällä useita
vanhempia suomalaisia. Joulunaat-topäivänäj
keskiviildcona, haudat­tiin
60-vuotias August Torkkola,
joka oli kuollut edellisenä lauan­taina.
Mrs. Ida Roukkula kuoli
78 vuoden ikäisenä j a haudattiin
viime viikon maanantaina. Uno
Matson kuoli täkäläisessä vanhain­kodissa.
Samoin kuoli 60-vuotias
Jack Mäkinen. Sulo I Salo haudat­tiin
tiistaina. Matti Toppi kuoli 55-
vuotiaana ja haudattiin myös tiis­taina.
Sitten viime keskiviikkona
kuoli vanhainkodissa suomen-ruot­salainen
80-vuotias F Moline. Hä­net
haudattiin joulun jälkeen lau­antaina.
* * *
Ennen joulunaikaisten humujen
alkamista ja uusintana viime sun­nuntaina
esitettiin täällä Työn
Temppelin näyttämöllä Minna Can­thin
draama "Anna-Liisa". Lähem­pänä
näyttämöä olevat kirjoittane­vat
pitemmälle esitysarvostelua.
Minä tyydyn vain mainitsemaan,
että Ellen Koiranen vei Anna-Lii­san
osan hyvin, tullaten sen moni­naisia
vaatimuksia. Viettelijä M i ­kon
liperäkielistä äitiä esittävä I n ­keri
Mäkelä j a Anna-Liisan pildcu
siskoa Pirkkoa esittävä pienikokoi­nen
Irmeli Manner reippauden ku­vana,
jäivät tämän katsojan mieliin
koko esityksen onnistumisen kes­keisiksi
tekijöiltsi.
* * *
Pormestarin tehtävästään vapau­tumisen
merkkinä antoi Fort W i l -
liamin valtuusto Hubert Badanaille
vanhanaikaisen tarjottimen joulun
illan kekkereissä. Se voitaisiin tul­kita
sitenkin, että tehtävät vaihtu­vat
sillä rouva Seppälä ottaa por­mestarin
liperih uuden vuoden al­kaessa.
Badanai todellisuudessa
pysyttelee vain hiukan kauempana
toimiessaan Fort Williamin vaali­piirin
edustajana liittoparlamen-tissa.
— A T H .
Toronton osaston
jäsenistöllä
suuri tehtävä
Toronto. — C S J : n Toronton osas­ton
jäsenkirjurina haluaisin lausua
hauskaa joulua ja onnellista uutta
vuotta kaikille osaston jäsenille.
Toronton osastolle on annettu
suuri kunnia järjestää vuoden 1959
suurjuhlat. Juhlia järjestävä komi­tea
on jo kertonut, että niistä muo­dostuu
kaikkein suurimmat j a par­haimmat,
joita on tähän asti vietet­ty.
Rehellisesti toivon, että he tule­vat
menestymään tavoitteessaan ja
ehkä voin henkilökohtaisesti parhai­ten
auttaa kehoittamalla osaston jä­seniä:
1) kunkin tuomaan osastoon
yhden uuden jäsenen; 2) j a osallis-tuanalla
kaikkiin osaston jäsenkoko­uksiin
ja tarjoamalla apuanne sil­loin
kun teillä on siihen tilaisuus ja
aikaa.
Meidän tehtävämme on tehdä CS-J
: n osastosta j a Yrityksestä sellai­set
järjestöt, joista voimme todella
olla ylpeitä j a voimme ylpeästi sa­noa,
että kuulun niiden jäsenyyteen.
Näin ollen nämä järjestöt jatkuvat
elinvoimaisesti j a voimakkaanunm
vuosi vuodelta. — George Kautto.
30-vuotias osuusmeijeri
Järvienpään suurin
Port Arthur. — Vajaa kolme­kymmentä
vuotta sitten perustet­tiin
Port Arthuriin osuusmeijeri,
jok% tunnetaan Thunder Bay Co-operative
Dairy Ltd. nimellä ja
sen perustamisen selkärankana oli­vat
suomalaiset.
Silloin kun olimme tuota yhteis­tä
liikettä perustamassa, n i i n mel­kein
kaikki yksityiset liikemiehet
sanoivat, ettei siitä hommasta tule
mitään ja kaikki saman alan liik­keet
tekivät minkä voivat sen tu­hoamiseksi.
Ja kyllä sillä olikin
kyjliksi vastuksia niin sisäisesti
kuin ulkonaisestikin. Olivat vähäl­tä
onnistua sen tuhoamisessa, mut-,
ta suomalaisissa on sitkeyttä, jota
ei vähällä lannisteta kun saadaan
käsiin oikeat johtolangat.
Ja niinpä noiden katkerien kamp­pailujen
perästä saatiin liike oi­keille
raiteille ja se on jatkuvasti
mennyt eteenpäin. Se on tällä ker­taa
johtava meijeri kaksoiskaupun-gissamme.
Sen liikevaihto ylittää
miljoonan dollaria vuodessa j a sen
työläisten palkkatili ylittää neljän­nesmiljoonan
vuodessa. Se on ol­lut
yksi kaikkein huomatuin osuus-toimintayritys?
paikkakunnallanunie.'
Yksi sen huonoja puolia on ol­lut
se, että se ei ole voinut ostaa
kaikkea maitoa mitä farmarit tuot­tavat,
joften se on synnyttänyt tyy­tymättömyyttä
niiden kohdalta, jot­ka
ovat joutuneet huonommalle
puolelle. Mutta luulen, että se
aika ei ole enää kaukana kun tar­vitaan
kaikki maito, mitä ympäris­töllä
pystytään tuottamaan, sillä
näiden kaupunkien väkiluku kasvaa
nopeasti, mutta se ei enää auta
montaakaan niitä farmaria, jotka
olivat perustamassa tuota meijeriä.
He ovat jo lopettaneet farmauksen
vanhuuden takia.
Myöskin työläisten taholta osuus­meijeri
ei ole saanut heidän jakaa-matonta
kannatusta. Mutta tästä
ei voida yksinomaan syyttää työ­läisiä,
ehkäpä siinä on ollut joh­donkin
syytä. Eihän mikään yri­tyksemme
mene niin, ettemme te­k
i s i virheitä.
Toivon kumminkin, että vastai­suudessa
voisimme päästä parem-'
paan yhteisymmärrykseen t^röläis-ten
j a johdon kesken, sillä se on
meidän yhteinen yrityksemme mei­dän
kaikkien yhteiseksi hyödyksi.
Osuustoiminta terveisin.
— Ivari Seppälä.
Salonen kunnossa
ja Jaakko Niemi
varma kakkonen
Tampere. — Viime sunnimtaina
suoritettiin sähkövalaistulcsessa kau­den
ensimmäiset luistelukilpailut
Tampereella Pälltäneen Toivo Salo­sen
osoittaessa mainiota kuntoa. Hän
luisteli 500 m ajassa 43,9 ja 3,000
metrillä aika oli 4.59,5 molempien tu­losten
ollessa luonnollisesti vuoden
kärkiaikoja.
HTL:n Jaakko Niemi on lupaavas­sa
kunnossa sijoittuen varmaksi kak­koseksi
Tampereen Kilpa-Veljien
Rauno Nurmisen pitäessä häntä kui­tenkin
tiukalla 500 metrillä.
Tulokset: 500 m: 1) Toivo Salonen
43.9, 2) Jaakko Niemi 45,2, 3) Rauno
Nurminen 46,0.
3000 m: 1) T. Salonen 4.59,5, 2)
Niemi 5.04,8, 3) Nurminen 5.26,8.
Naisten 500 m: 1) Pirkko Tanska­nen
53,6, 2) Eeva Jokela 56,0, 3)
Riitta Ketonen 56,7.
Kilpailijoita oli yhteensä noin 30,
joista osa nuorten sarjoissa.
Norjan Söfteland
500 m 43,7
Fagernes. — Täällä viime sunnun­taina
suoritetuissa pikaluisteli^ilpai-luissa
Sigmuiid Söfteland voitti 500
m hyvällä ajalla 43,7. Hauer sijoittui
toiseksi ajalla 43,9.
5,000 metriä voitti T. Seiersteri
ajalla 8.21,6. Lundberg sijoittui toi­seksi.
I
Tiistain£i, jouluk. 30 p. — Tuesday, Dee, 30, L958 . Sivu 3'..
Pieniä kikkoja emännille
Keittäessänne kiisseliä tai- hedel-mäkeittoa
lisätkää ruokalusikallinen
voita. Tämä ehkäisee vaahtoamisen,
ja kiisseli tai keitto tulee aivan kirk­kaaksi
kuorimatta.
' 1* . « »
Munankeltuaiset säilyvät hyvin, jos
asetatte ne lasiin ja kaadatte päälle
sulaa voita — ei liian kuumaa. Lasi
säilytetään mahdollisimman kylmäs­sä
paikassa, .jolloin keltuaiset säily­vät
useita päiviä. ' '
1* » • - „ - "•
Lisätkää teelusikallinen leivh^ä;,
hetta keitettyihin perunoihin,-kuö
t€ette perunasosetta. Vatkatkaa JJlt-^
ten kovasti, niin soseesta tulee kuoh>'
kea kuin kuohukerma.
• • *
Leikellyt omenat säilyvät tummu-^^
matta jonkun alkaa, jos tipautatte
ne kylmään suolattuun veteen.
V. 1958 parhaaksi
New York. — Herb Elliott. 22-vuo-tias
australialainen huippumaileri,
joka tänä vuonna juoksi kymmenen
kertaa mailin alle 4 minuutin ja saa­vutti
loistavan maailmanennätyksen
3.54,5, julistettiin joulukuun 23 pnä
toimitetussa The Associated Pressin
kirjeenvaihtajain äänestyksessä vuo­den
parhaimmaksi urheilijaksi.
Toisen kerran 28 vuoden aikana ta­pahtui
sellainen ihme, että yhdysval­talaiset
urheilutoimittajat ja radio-kuuluttajat
valitsivat ulkomaalaisen
vuoden parhaimmaksi urheilijaksi.
Vuonna 1943 sai ruotsalainen keski­matkojen
juoksija Gunder Hägg tä­män
kunnian.
Elliottin pahin kilpailija oli cleve-landilainen
jalkapallopeluri Jim
Brown, joka sai toiseksi eniten ääniä.
Kolmannelle tilalle pääsi New Yorkin
Yankees-joukkueen jäsen Bob Tur-ley
ja neljänneksi 10-ottelija Rafer
Johnson.
Elliott sai 67 ensmimäisen tilan
ääntä ja kaikkiaan 236 pistettä.
Brown 39 ensitilan ääntä ja 172 pis­tettä.
Turleyn pistemäärä oli 82 ja
Johnsonin 73.
N-liiton jääkiekko­joukkue
matkusta-
Lontoo. Neuvostoliiton jääkiek­kojoukkue
lähti Moskovan lentoken­tältä
joulukuun 28 pnä Yhdysvaltoi­hin,
missä se tulee suorittamaan seit­semän
ottelua.
Moskovan radion ilmoituksen mu­kaan
NL:n maajuokkue tulee pelaa­maan
New Yorkissa, Bostonissa, Phi­ladelphiassa
ja neljässä muussa kau­pungissa.
Kaksi peliä suoritetaan
USA:n maajoukkuetta vastaan.
Seuraavan kerran tulee Neuvosto­liiton
jääkiekkomaajoukkue kohtaa­maan
USA:n maajoukkueen Prahas­sa
ensi helmikuussa, jolloin siellä
suoritetaan jääkiekon maailmanmes-taruusturnaus.
Tiu II j r
Syvällä surulla ja kaipauksella
ilmoitamme, että vaimoni ja
äitimme
FANNY AHO
(O.S. Lehtimäki)
nukkui kuolon uneen Pioneer Ma-norissa,
Sudburyssa, joulukuun 12
pnä 1958, 70 ikävuodellaan.
Vainaja saatettiin haudan le­poon
jonluknun 15 pnä Park Lawn
hautansmaahan Sudburyssa.
Lähinnä suremaan jäi hänen
miehensä Tom, neljä tytärtä ja
viisi poikaa perheineen, yksi veli
tässä maassa, yksi sisko ja neljä
veljeä Suomessa, sekä laaja soka-lais-
ja tuttavapiiri täällä ja Suo­messa.
Ken laskee äidin askeleet
ja valvomansa yöt.
Ken toivon hetket, kyyneleet
ja huolet, tuskat, työt.
Ei niistä sanoin kiittää voi,
vain sydämessä kiitos soi.
Kaipauksella muistaen.
Omaiset.
KIITOS
kaikille sukulaisille ja tuttaville
kukista ja seppeleistä. Kiitos kan­tajille
ja kaikille, jotka ottivat
osaa suureen suruumme.
Omaiset.
KIITOS
Monet sydämelliset kiitokset kaikille South Porcupinelaisille
tuttavilleni siitä rahasta jonka lahjoititte minulle tänne sairaalaan
lähdön aikana.
Erikoisesti kiitän Lauri Mikkolaa keräyksestä ja asioitteni aut­tamisesta.
Kiitos myöskin CSJ;n osastolle joulupaketista.
Teitä kaikkia kiittäen ja hyvällä muistaen.
FELIX KULMALA
Sanitarium, P.O. Gravenhurst, Ontario
Paljon onnea Sinulle
CHARLES MÄCKIE
50-vuotissyntymäpäiväsi johdosta toivottavat
seuraavat sukulaiset jö, ystävät:
Aino, Shirley, Judy ja Jean
Mackie
Lempi ja Einar Broijer
Jean ja Raymond Broijer
Saima Johnson
Paul, Olga ja Vilho Viren
Hannu, Alli ja Vilho Hiltunen
Edward Lampinen
Rauha ja Kosti Närhi
Tyyne ja Oscar Markland
Mrs. Sofia Lehto ja Taini
Lyyli ja Jalmar Hormisto
Esther ja Jalo Aho
Helmi ja Eino Harju
Katri ja Vilho Litman
Hilda Carlson
Lyyli ja Toivo Litman
Anni Aitonen
Vieno ja Hugo Williama
Hilja ja Will Goranson
Seidi ja Paavo Kitti
Pirkko, Eino, Deana ja Patty
Nikula
Alma Kulmala
Betty, Sheila ja Tauno Viren
Norman, Marie ja Emil
Parker
Irene ja Hans Vuori
Kevin, Dolores ja Wally
Niskanen
Fina ja Jussi Terho
Martta ja Jussi Mäki
Esther Väisänen
Elma ja John Lähde
Hilda ja Anton Laari
KIITOS
Lausun sydämelliset kiitokset teille, sukulaiset ja tuttavat, kun
tulitte yllättäen viettämään syntymäpäivääni joulukuun 21 pnä.
Kiitos rahalahjasta sekä herkullisesta ja kauniista kahvipöy­dän
antimista. Kiitos homman alkuunpanijoille, tarjoilijoille ja
kahvinkeittäjälle.
Kiitos lauluista, joita tilaisuudessa esitettiin. Kiitos myöskin
teille, jotka otitte osaa,' vaan syystä tai toisesta olitte estetty saa­pumasta.
Tulen teitä aina kiitollisuudella muistamaan.
CHARLES MACKIE.
8 Third Ave. Weller Park, Ontario,
Viimeisimmät
DECCA-JA RmilEYYUUTlMIOET
ovat nyt saatavana levyosastoltamme
RYTMI-LEVYJÄ:
R 6326 Pikkupoika-Pelimanni, jenkka, Yrjö Saarnion polkkayhtye"'
Älä nyt taas, jenkka, Yrjö Saarnion polkkayhtye
R 6335 Uutta ja vanhaa 31, jenkka. Matti ja Repe
Uutta ja vanhaa 32, jenkka. Matti ja Repe ' .
R 6354 Unohtumaton ilta, Ilkka Rinne
Rattaanpyörä, foxtrot, Ilkka Rinne
R 6356 Alla tropiikin tähtien, beguine, Tuula Siponius
Ilta Tangerissa, bolero, Tuula Siponius
R 6357 Toivoton rakkaus, beguine, Metro-Tytöt
Marseillen tyttö, valssi, Metro-Tytöt
R 6358 Suliko, foxtrot, Eila Pellinen
Neidon toiveet, foxtrot, Eila Pellinen
R 6359 Kielon jäähyväiset, valssi, Metro-Tytöt
Tosca, valssi, Metro-Tytöt
R 6360 Unikkojen aikaan, foxtrot, Matti Louhivuori ja Metro-Tytöt
Yksin, foxtrot, Matti Louhivuori ja Metro-Tytöt
R 6361 Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, Georg Ots
Äidin sydän, Georg Ots
R 6362 Tähdet pustalla, tangobeguine
Illan tullen, tangobeguine, Eila Pellinen
R 6363 Yö on hiljainen, tango Jorma Lyytinen
Muistojen satania, tango, Jorma Lyytinen
DECCA-LEVYJÄ:
SO 5406 Valtameressä on saari, foxtrot, Eila Pellinen
Pakoon, pakoon, foxtrot, Eila Pellinen
SD 5413 Hän sanoi, calypso. Vieno Kekkonen
Sävel rakkauden, calypso, Vieno Kekkonen
SN 5414 Kanssasi Sun, valssi, Pärre Förars
Cindy, oi Cindy, calypso, Pärre Förars
SD 5422 Valaistu ikkuna, Georg Ots
Hyvää yötä. valssi, Georg Ots .
SD 5425 Hopeahapset, laulelma, Georg Ots
Merimiehen kirje, laulelma, Georg Ots
SD 5426 Unohtumaton ilta, foxtrot, Georg Ots
Lumous, valssi, Georg Ots
SD 5427 Kuolleet lehdet, tango, Georg OLs
Indonesia, tango, Georg Ots
SD 5428 Oot mulle rakkain, beguine, Vieno Kekkonen
Tesoro mio. Vieno kekkonen
SD 5432 Käy isän kanssa tanssiin, valssi, K. Käyhkö ja Pikku-Kati
Nukke ikkunassa, valssi, Ilkka Rinne
SD 5433 Luokseni jääthän, beguine, Eila Pellinen
Unikkojen aikaa, foxtrot, Eila Pellinen ,
SD 5435 Vihreällä niityllä, foxtrot, Pärre -Förars
Naurava kulkuri, foxtrot. Parre Förars
SD 5437 Elämäni tarina, foxtrot, Stig Frhnsman
Ota tai jätä, foxtrot, Stig Fransman
SD 5439 Kaipaan taas, foxtrot, Tuula Siponius
Päivin, öin ja illoin, beguine, Tuula Siponius
SD 5440 Pyydän anteeksi^ tangobeguine, Jorma Lyytinen__^
Varjot ikkunassa, tango, Jonna Lyytinen
SD 5441 Pieni-^saiili" aamuin, foxtrot, Tuula Siponius
Iloinen Amsterdam, valssi, Tuula Siponius
SD 5442 Ai, ai. Mister Smiih, tango. Vieno Kekkonen
Dormi, Dormi, Dormi, valssi. Vieno Kekkonen
SD 5443 Torero. Jorma "E>7tinien
Taivaan sinessä, foxtrot, Jorma Lyytinen
SD 5444 Volgan lautturi, foxtrot. Eila Pellinen
Kaksi kitaraa, foxtrot, Eila Pellinen
Decca pikkulevy — soitettava 45 kiertonopeudella:
SD 5438 Merellö, Kalle Ruusunen
Laulu ristilukista. Matti Lehtinen
RYTMI- JA DECCA-LEVYT $1.50 KAPPALE
Posti- ja expressilähetyksistä on ostajan maksettava lähetyskulut,
mutta jos tilauksenne käsittää 5 levyä tai enemmän maksaa liik­keemme
lähetyskulut.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja YhdysvalloisM.
Tilatkaa osoitteella; '
YAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
100 Elm St. Wesl P. O. Box 69 Sudbury. Ontario
i