Vapaus, November 2, 1954

              asto
isieii S T mahtava b o l l i s u u s m aa
si
ta
>•
l -
3ä
I -
i -
i -
i -
i -
^.
ä-e-
^ ;
m
i n
y-
Je- Konventtoni» ykKtoieiinen itmA
o l i . €tt& F O r d J n l a k k o o n taisteluhaaj-l
t e k o k o C a n a d a n työväenliikkeelle
lä V ftnrd'7btiö: c n omaksunut liike.!
m a a i l m a n tiennäyttäjän osan taicte.!
l u s s a unloUikkeen murskaamiseksi ^\
työolosuhteiden huonontämiseteil
Säijkötyölälsten unIon konventl(mis.|
s a byväk^rtyssä päätöslauselmassa sa>|
n o t a a n ;
' K b s k a F o r d i n lakko on taisteln-l
baaste koko työväenliikkeelle yHtiSnl
omaksuessa selvästi suurpääomani
tieimäyttäjän roolin tarkoitulsellaj
heikentää t a i murskata Canadan työ.|
Iäisten i m i o t . j a
• l a j s k a F o r d i n työläisten päättäVäl-l
«yys'-vuoden 1945 lakessa ja työväen-!
l i i k k e e n s i l l e taistelulle antama
saattoi F o r d i n tappioon sama:
yrityksessä, j a
'ixkoSkatFordin" työläiset voivat
väenliikkeen yhtenäisen tuen a
v o i t t a a n y t k i n.
. S e n vuoksi päätettäköön, että
konventioni lupaa täyden kannati&<
sensa F o r d i n lakossa oleville työläl'
sille.-" •
j a " edelleen päätettäköön, että mi
keholtamme työväenliikkeen
o s i a yhdistämään rivinsä j a : ani
m a a n yhtenäisen kannatuksensa näil­le
l a k k o l a i s i l l e , ' j a että tässä mie]
sä ^ k u t s u t t a i s i i n koko maata käsittä
vä u n i o n i s t i s e n l i i k k e e n «yhteinen kon
tuksi."
!AHAA SUOMEEN
KORKEIMMAN KURSSIN.
.$I9J!5 Ynnä lähetyskulut $1.15.
3 1.000 markkaa $3.85
l a a h vastaanottajalle 10—14 päivän .|
lähetetään vastaanottajan allädrjolt-
A V E L AGENCY
. SUDBUET, ONTARIO
9da£kymmenmeits(im&n vuotta
fe», lokakuussa 19I7v V e n i y i U j a ta-fiosialistinen.
•MUJankumous.
^ sntoi alun ^ u r i l l e « o s i a a U ^e
P^niksiUe.
^^nttcman lyhyessä «Jafisa N e u -
-stoiiitto saavutti sangen hyviä t u -
i j g j teollisuuden kebitykseseä.
TBMma 1940 twllisuysfcwtentii^^^^^^
jjrtaa auurempl kuln-yiibimä " l M 3 ;
-jiteoIUsuuden tuotanto kasvoi s ä ­issä
ajassa m i l t e i i 2 - k e r t a l s e 5U J a
teoUisuuden tuotanto —
pjliein 16-kertaisestI.
j^ljiaaustuotannon jpäin s u u r ^ k a s -
^ meikitsi maan t a l o u d e n k e h l t y k -
jesa hyppäystä, Jonka' tuloksena
5flirastomtto m u u t t u i takapajuisesta
jassta edistyneeksi maaksi, m a a t a -
;p52naafl'.a teolisuusmaäksi.,' T e b l -
jgaaden kehitystasoon nähden N e u -
pjstaljitto j o ennen t o i s t a m a a l l m a nr
gjQi meni edeUe Euroopan s e l l a i s i s ­ta
teollisesti kehittyneistä ."maista
bäri Sakai, I s o - B r i t a i m i a j a Ransika
^astui vankasti toiselle s i a l l e m a a -
'Toteuttaen johdonmukaisesti sosia-istista
teolUstämista i Neuyoatoliitto
^^mahtavan raskaan teollisuuden,
salli järjestää koko ; k a n s a n t a -
jaden edistyneen köhetekniikan^ "p^^
pe :ja turvata m a a n t e k n i l l i s e n j a
jjjoadellisen riippumattomuuden.
Baäaan teoUisuuden.. j o k a o n N e u -
ferenssi keskustelemaan keinoistaÄiitolilton rauhanomaisen; talouden
m i t e n voidaan antaa aineellista ji jijj^immaisena perustana, osalle l a n -
m o r a a l i s t a apua Fordin työläisiPi leaa suunnilleen n o i n 70 prosenttia
siinä määrin, r että voitto tulee taa foso Neuvostoliiton teollisuuden t u o -
Erikoisen nopeasti k e l i u t y y l ^ e r a -
l^tBteollisuus. jokÄ^^vö^^^^^
tuden ; kaikkien aloje4 teknilliaan
tdjstyltsen pohja. Konerakennusr;
teollisuuden oiainäispainp NeUyosto-äton
suurteollisuuden kokonaistuo-imnassa
kasvoi 7 prosentista, (v. 1913)
ceäein 40 p r o j c n t t i i n (neyäunen v l i -
sraotiskauden (1946 — 19i50) loppuun
cennessä). Tämä osoittaa neuvösto-iiaitlon
erikoista huolenpitoa karisari-teknillisestä
uudestiaseistä-
Teollisuu^en j a maataTou-teknillisessä
aseistuksessa N e u -
itto on päässyt ensimmäiselle
maailmassa.
vostoliiton kcmerakennusteolli-työntekijät
parantavat her­tta
koneiden rakennetta ja
.tavat herkeämättä useita u u s i -
koneita. K u n ivuonna 1940
•liiton konetehtaat rakensivat
i5satalouskoneita 84 eri/nimikettä,
rvuonna 1950 tällaisten koneiden
tö kasvoi 222 nimlkkkeeseen.
feiiyoailiiton konerakenniBteöllisuu-työntekijät
c v a t tehneet erikoisen
työn raskaiden (ja, suurtöiB-t:^^
prosessien konelstaimlseksi. S o -
ijllkelsenä aikana N e u v o s t o l i i t o si
joka vuosi noin 500 — 550
lista konemallia. Konejraken-
[OBtehtaatoyat'spdäii jälkeen (islneet
:onaan tuotantokoneistonsa. ,
Sosialistisen teolllaiamls^n saayu-t
liittyvät eroittamattoniasti m e -
•n teollisuuden saavuttiksiin.
a'.amalmirikauksiltaan NeuvostOr
on ensiminälsellä siijalla m a a i l -
Neuvostoliiton l a a j a l l a a l u -
cn sunnattoinla köksihiiUvaran-mangaanimalmia
j a m u i t a m u s -
ten metaUMgian keyttymlseUe vfiit-t&
nättömiä hyöt}'iivennäisiä. »äiden
aiaimiVÄramcjen pohjalle reiennetut
«uuret koneistetut sulattcmot sallivat
kohottaa-viime vucnnä teiSksea tuo-tannon
38 miljoonaan tonniin, mikä
c n enemmän k u i n Englamnn. B a n s -
k a n j a B e l g i a n terästuotanto yhteen­sä.
R i n n a n mustan metallurgian kana-s
a neuvostoliitossa kasvaa myöskin
värimetallien tuotanto. Neuvostoval­l
a n aikana o n kuparin tuotanto kas­vanut
monmkertaisesti j a l y i j y n ja
s i n k i n tuotanto monikymmenkertai­sesti.
A l v a n alusta-alkaen o n luotu
aluminiteollisuus. magniumteqlisuus,
nJkkeUteollisuus j a useita muita väri-toetallurgian
aloja. " " '
Koneiden ; a moottorien aikakaute­na
o n smuri merkitys polttoalneteblli-
.suudella j a sähkevoimalailoksilla; jot­k
a varurravat kansantalouden kaikkia
ET 19 55
a hyvä varasto
K ja VAtJXHALL AUTOJA
N MOTORS
KATSOMASSA
A : M Ä K I j a M I L T O N M Ä K I palvde-
C u m b e r l a n d j a Camerpn katujen
A r t s rakennusta.
Avoinna ataisin.
alqja polttoaineella j a sähkövoimalläi
•Neuvostovaltio huolehti herkeämättä
polttcaineteollisuuden kehittämisestä
j a sähkövoimalaitosten rakentamises­t
a . K u n vuonna 1913 Venäjällä tuo-t
e t t i n kivihiiltä 10 kertaa vähemmän
k u i n F,nglannissa, n i i n nykyään N e u -
vostoUitcssa tuotetaan kivihiiltä mon­t
a kymmentä miljoonaa tonnia e n « n -
anän k u i n Englannissa. Tämä; ön saa­vutettu
huomattavassa määrin k i v i -,
hiihteoUisuuden teknillisesti- uudel­leen
aseistamisella, minkä tuloksena
kivilililiteollisuus on muuttunut k a i k ­k
e i n koneistetuimmaksi maailmasf».
Uuden t e k n i i k a n j a mm. turbiinipo-r
i e n käyttäminen on sallinut kohottaa
moninkertaisesti n a f t a n tuotantoa ja
ottaa käyttöön uusia naftalöytyrniä
NeuvcstoUiton itäosassa.:
Neuvostovallan alkuvuosistsf ori
maaroa kasvanut lakkaamatta sähkö­voiman
tuotanto. Nykyään Neuvos­toliiton
sähkövoimalaitokset tuotta­vat
sähkövoimaa kuukaudessa enem­män
kuin Venäjällä tuotettiin sitä
e n n e n vallankumousta /Viidessä vuo­dessa.
Sähkövoiman' tuotantoon
nähden Neuvoatoliitto o n toisella s i ­j
a l l a maailmassa.
Raskaan teollisuuden kehityksessä
saavutettuihin tuloksiin nojaten neu-vostoivaltio
o n n y t ryhtynyt toimenpi­teisiin
maatalouden edelleen. kehitT
tämiseksi, kulutustavaroiden tuotan­non
jyrkäqti kohottamiseksi.
. Neuvostoliiton maataloudella on
1.260,000 traktoria (15-hevosvoimai-siksi
laskettuina) ja p a l j o i i muita k o ­neita.
V i i m e vuonna kone- Ja t r a k t o -
riäsemät suorittivat y l i -80 pirosenttia
k a i k i s t a kolhoosien tärkeimmistä p e l ­totöistä,-.'
Koneistetun : suurmaatalouden
fiiuxmättcmat mahafollisuudet sallivat
asettaa kolhooseille j a v a l t i o a m a a t i ­loille
uUsIa suuria tehtäviä; Vuasien
19J4 'ja 1955 kuluessa o n laajennetta­v
a v i l j a n j a muiden maatalouskas-v
i e n kylvöalaa vähintään 15 miljoo­n
a l l a hehtaarilla uudis- ja:joutomai­den
raivaamisen kustannuksella, s u u
r l a toimenpiteitä toteutetaan satoi-
Jtuiiiden kohottamiseksi. kaHiakannan
lisäämiseksi j a sen tuottavuuden ko­hottamiseksi.
Tämän suuren suunni­telman
täyttäminen salli lähunmän
kahden-kolmen vuoden aikana tyy­dyttää
täydeUisesti Neuvostoliiton
väestön kasvavat ruokstavaxatarpeet
Mkä myöskin varustaa töydelUsem-m
i n raaka-aineella jatkuvasti k e h i t ­tyvää
kevyttä j a ravmtoaineteoUl-suutta.
. . VMöennen r «viisivuotissuunnitelman
täyttämisen kulussa o n t u l l u t Ilmi
suuria mahdollisuuksia kevyen ja ra-
•yintoalneteollisuuden p a l j o n nopeam­malle
kehfttymiseUe k u i n auunnltel-
«na edellytti, vaikka quimhitelmäta-vöitteet
ohvat 'jo n i i n k i n fiuuiei' ' N a i ­den
;toimenpiteiden tuloksena ^kulu­tustavaroiden
tuotanto kasvaa Jo ^ t ä -
nä vuonna vuodeksi 1955 s u u n n i t e l l u l ­le
tasolle. Se merkitsee sitä. että k u -
lutustajvaroiden "tuotaimossa tulee v l i -
sivuotisaraunnitelma täytetyksi rennen
määräaikaa.
Tällaisia ovat maan sosialistisen
teollistam.5en tulokset. L. o .
Sähkötehtaiden .
työläiset äänes­täneet
lal(osta
Toronto. — U n i t e d Electricäl TRTork-ers
Union jäsenet Canadian General
Electrio C o : n kolmessa eri tehtaassa
ovat äänestäneet, l a k o n puolesta, t i e -
doltettlin täällä lauantaina. K y s y m y k ­sessä
olf van yhtiön tehtaat ovat täällä
Guelphissa j a Peterborössä. K a i k k i a an
näissä tehtaissa on noin 5,600 työ­läistä.
'Lakosta äänestettiin sen jälkeen kuri
sovittelulautakunta hylkäsi tmion v a a ­timuksen
15 sentin tunUpalkankoro-tuksesta.
U n i o n edustaja sovittelulau-takunnassa
senaattori Arthur Roe­buck
ehdotti miesten p a l k k o j a koro­tettavaksi
7 sentillä t u n n i l t a j a p a i s -
ten 13 senttiä tunnuta.
Daily Worker ja
Times parhaiten
toimitettuja
Vaivafon kiiMflo
leiimien kotiin
saamiseial
Befin», Saat. — Lehmien tcotUn
hakemiseen •väfi/neet karjanhoitajat
cvat keksineet uuden ja verrattain
vaivattsman keinon tähän tarkoituk­s
e n . Kysymyksessä on sellainen ^ u -
t o n merkinantotorvi mikä antaa s a -
malaltien kiimaisen äänen k u i n Ayt'
fhlre-5onni.
Tämä keksinnön kehitUvät eräät
kayjankaavattajat, j o t k a olivat p a n ­neet;
merkille, e t tä h u o n o i n k i n m u u -
i* npyytajä: s a a t t o i saada muusin k un
häneM o l i sellainen: törvimikä antaa
kiLmaissn m u u s i n ääntä m u i s t u t t a v a i i
ammunnan. Heldänoiieleensä j o h t u il
että lehmiäkin voltaisliri 4>ettää s a ­m
a l l a tavalla j a n i i n k e k s i t t i i n s e l l a i ­nen
torvi Ja ääni. mikä tehoaa lehr
m i i n samalla taivalla.
U i t t c v a l t l o n piirieläinlääkäri b l E .
Carlson, o n / ^ n o n u t 'nähneensä ja
kuulleensa tämän uuden l a i t t e en käy-tännösru
j a hän sanoi sen vaikutta-:
van lehmiin v h u r m a a v a l l a taivalla^
-Mhiä .en tiedä onko :kysymyksessä
leliaiäin kiimaisuus v i i mikä »johtaa
ne tätä ääntä k e i d e n , m u t t a lehmät
j o u t u v a t , sen viettelykseen jokainen
k e r t a " , sanoi t r i C a r l s o n . -
"Jos minä t o i m i s i n vielä kiertävänä
elä-nlääkärinä n i i n varmaan h a n k k i ­s
i n 4c]laia;n .torven autooni', sanoi
hän.
Kokeiluissa todettiin, että ensim­mäisen
k e r r a n härän mylvintää m u i s ­tuttavan
äänen kuullessaan lehmät
heristivät konviaan. Toisen -ääne
kuultuaan ne lähtivät ääntäikohit^n
Ja kolmannen kutsun jälkeen Öij; kolio
k a r j a liikkeellä. "
Lontoo. , — Kustannusyhdistyksen
P r i n t i n g Wcrldfn (Järjestämässä k i l ­pailussa
on Daily Korker j a T h e
Timea arvosteltu parhaiten toimite­tuiksi
lehdiksi Britanniassa. V
D a i l y Worker on E n g l a n n i n koari-munlsttpuolueen
äänenkannattaja ja
Times on yksi. vahoillisimpla lehtiä
Englannissa.
M I K A W A L T A R IN
SUURROMAANIT
s e t p a l k i t s e v at
i l i s u u d e l l a
ostaa turkiksia . . . hän tekee
, Hänen' biisi oltava varma, etti
sijoituksen^ joka on paras
ikinpiiolin.
naineA tekee? Hän menee suor
kauppaan.' Hän asettaa luot-,
BRAUNSTEININ hyvään
,n ostanut t u r k i k ^ t . . . hän on
tuksest^aii,. Hänen luottamu
ösottautuu oikeaksi
isien.
- MIKA WALTABI:
> M I K A E L K A R V A J A L KA
780 sivua Hinta sid. $5.00
"Mikael K a r v a j a l k a " o n rehevän huumorin j a ehtymättömän
mielikuvituksen k u t o m a - s u u r t a r i n a p a p i n k o k e l a s Miliael K a r ­vajalan
j a A n t t i l ^ k i n v a l a J a n s e i k k a U u i s t a 1520-luvun kuohu­vassa
Euroopassa.
; • Oc:{^:0::-::M-'}<^^^^ •-:-:Vv::.:.•„;•-.iv :•:.;•
MIKA WALTABI:
> M I K A E L H A K IM
. 965 sivua Bbita sid. $5.00
Mika W a l t a r i n suurromaanl — kiertomus Mikael Karvajalan ,
ja väkivahvan A n t i n s e i k k a i l u i s t a i s l a m i n mailla. "Sinuhen"
ja "Mikael K a r v a j a l a n ' ^ Jälkiä seuraten tämä romaani on
saavuttanut maaihnanrfaenestyksenj .
MIKA WALTABI: .
' SINUHE, EGYPTILÄINEN
779 slTna Hinta sid. $5.00
' Ensimmäinen suomalainen romaani, j o k a o n saavuttanut todel­lisen
maailmanmenestyksen. Dmestynyt j o 18 maassa. Suomessa
8 painos — 109 tuhat.
MIKA WALTA^I:
KUUN M A I S E M A '
272 sivua Hinta sid. $125;
Kokoehnassa o n P a r i i s i a . ' Berliiniä, siinä o n sotaa j a rakkä^teiv
nermokireyttä j a s e n p u r k a u t u m i s t a viisaan hymyyn. «f^Ovat,
meidän aikamme, toisen maailmansodan Ja sen ihmi5ten/,Wi^9>;
matonta tilitystä.- ' ' ..-
MIKA WALTABI:
NELJÄ PÄIVÄNLASKUA
*So sivua
Hufja. ällistyttävä, pureva Ja viehättävä kertomus - v a l t o ^ ,
5gria k i r j a i l i j a s t a j a hänen syrjähyppyjä tekevästä sydames-
Hinla s i ^ $2iÖ,<
Kaksi tuntemaltohta
kalastajaa hukkui
Frenchman's Bay. Viime l a u a n ­taina
hukkui täällä- k a k s i tuntema­tonta
kalastajaa. Hukkumistapauk­sen
huomasivat. iWalter Oilmer ja
Bruce Brothell jotka kuulivat miesten
avunhuudot.
Hukkuneiden ruumiit löydettiin 50
jaardia rannasta.' P o l i i s i ei vielä s u n ­n
u n t a i h i n mennessä ollut päässyt s e l -
viUe hukkuneiden henkilöUisyydestä.
Katuvaunu pois
raiteilta ja
17 sai surmansa
Zagreb, Jugoslavia. — Katuvaunu
suistui pois ' raiteilta sunnuntaina
täällä eräässä jyrkässä mäessä törmä-,
•ten puuta vastaan j a k a a t u i .
Poliisin antamien tietojen: mukaan
onnettomuudessa sai 17 henkilöä siu"-
mansa j a 35 loukkaantui.
saapuvaf
suuressa määrässä
Cornwalllin
Comwall. — Tänne saapuvat työ­läiset.
Jotka S t . Lawrencen meiritien
rakentaminen o n houkutellut, - Ovat
tulleet suureksi huoleksi kaupungille.
K a u p u n g i n huoltptolmiston " v i r k a i l i ­j
a t ' sanovat, että avustuksen 'pyynnöt
ovat kaksinkertaistuneet: vihneisten
kuukausien : a i k a n a . Tänne s a ^ uu
p a l j on työn etsijöitä j o i l l a ei oj,? r a ­haa.
Canadan Legionan' paikallisf^asto
Ilmoittaa, että se käyttää nykyään
$400 kuukaudessa .työttömähiVjäd^
tensä auttamlsetäi. Viime .kesänä
käytettiin tyött,inien avustamiseen a i ­noastaan
$250 kuukaudessa.
Pelastusarmeijan < täälöf? olevasta
toimistosta On i l m o i t e t t u avunpyytä-j
i e n määrän kaksinkertaistuneen;:
Sai viisi sutta
kolmen päivän sisällä
Barrie. — TurklspyytäJä « l e s t er
Andros sai viime v i i k o l l a kohnen päi­vän
sisällä v i i s i sutta. Häh uskoi,'että
kolme niistä On s a m a s t a ' poilcueesta.
'Andross o n s i t t en 1942 saanet k a i k ­k
i a a n 34 sutta. ' <
Kuusi upseeria:teloitettu
Bentert; Iran. — K u u s i I r a n i n a r ­meijan
upseeria teloitettihi täällä
lauantahia. Heitä s y y t e t t i i n "vakoilus-^
t a Ja maanpetoksiästo". -
Tämä o l i t o i n en ryhmä Joka o n t e ­loitettu
äskettäin. Iranissa i^on t o i ­mitettu-
armeijassa laajoja vangitse-m
i s i a viime a i k o i n a.
Hadilncton, O. C. — ( p p j
Jälkeen k u n ivecrot olivat nrnksetut,
kchcshnat Yhdysvalloiasa teollisuus-yhtiöiden
liikevoitot -vuoden 1954 t o li
02lla neljänneksellä 13 pros. ehsioi-mlUssn
vuosineljänneksen nikevoittoli
Wn verrattuna, sanotaan kahden f c -
dcraalisen elimen — Federal Trade
Co3imislon*in Ja Securities & Ex-Äänge
C c m i ^ i o n t o — • yhteisessä
lausunnorai, joa onnettihi lokak. 26
pnä.
S e n jAlkeen k u n verot oli m a k ^ i t .
t u . olivat teolllsuuskorporatloiden yh­teiset
puhtaat Uikevoitot $2,000 mil­joonaa.
Vaikkakin' yhteiset lUkevoi-tot
verojen maksamisen :jälkeen olivat
ivpros. plerftmmät k u i n toisen ,vuosl-näUänneksen
liikevoitot v. 1053,; n i in
pjÄtaat liikevoitot verojen maksami-r
i m jälkeen seitsemässä suuressa •teh­dastuotannon
Irhmäfisä olivat lisään­tyneet
-vuoden. 1953 . toisen vuosinel-
^nnöisen liikevoittoaiin verrattuna^;
Kahdestakyhimenestäkolmesta t e o l l l -
suus-Thmästä ^o^tttivat kahde
otosta ryhmän liikevoitot kasviia' sen-jä^
een k u n verot oli maksettu vuor
d e n 1954- ensimmäisen ivuosineljän-peksen
liikevoitjtoihin verraten. ' '
Sen 'jälkeen k im v t f o t oli maksettu,
kohosi vuotiiinen: palautus osakkei-
:^tKml$ta(,Men sijoituksille teolllQUUSi-korporatiolssa
täyden prosentin .vuo­d
e n . 1954 ensimmäiseen.; vuosineUänr
nekseen mentäessä, nimittäin; p r o -
seiitUmäärään 10.4. Toiselta vuosi-neljännek:<.>
ltä 1953 oU « e 11.2 pros.:
;: i^uten useimphia äskeisinä vuosuia.
samotaan r ^ r t l s s a , että; voittopa-lautus
oli s u u r i n s u u r i l l e kor|>o<ratiolle,
n^utta tässä raportissa vältetään, e t ­tä
plenem^t korporatiot i osoittivat^
' auurinta liikevoittojen parantumis­t
a ensimmäisestä vuosineljänneksestä [
toisejen neljännekseen mentäessä."
> M u t t a vertailu, vuoden a953 toisen
-vuosineljänneksen Ja V vuoden 1954
vuosinelijänneksen välillä oaMttaa, e t ­tä
suurimmat korporatiot pidentävät
kaulaa kilpaUussa pienempien yhtiöi­den
kanssa liikevoittojen kasaamises­s
a . .
Emien verojen maksamista olivat
kalkkien teolllsuuskorporatioiden y h -
te'lii'it bruttovoitot tämän vuoden t o i ­selta
neljännekseltä' $5,600 mUjoonaa
eli':'9 pffos. suuremmat kuin; ensim-miäiseltä
neljännekseltä. Kokonais­myynnit
lisääntyivät summaan $62.-
eoojmiljobnaa toisella neljämiekselli
Witnmälsen neljänneksen summasta
$6tf,900 miljoonaa.-, Tämä oli ensim-
•ih^l/ten lisäys inyynnelssä s i t t e n t o l -
, sen vuosJneljänneksen yllme vuonna
jcUoin* yhteiset: mynnlt olivat $68,700
m ä j o o n a a .
Petroolin'Jalostuslaitosten l i i k e v o i ­tot
',6äilyttlvät korkeutensa vuoden
1954 toisella yvuosineljännsk-sellä/ n i ­mittäin
-520 miljoonaa, vaikkakin ne
vuodenaikaista syistä olivat -23 m i l ­joonaa^
pienemmät k u i n tämän- vuo-dehi
.enalamnäiseltä neljärlnekecltä.
Sen? jälkeen-kun. verot oli maksettu
saartruttlvat < 'kemlkaallyhUöt tämän
vuoden toladla neljänneksellä uuden
liikevoittojen yhteisen suuruuden $303
miljoonaa verraten diummaan $282
miljoonaa tämän vuoden ensimmäi­sellä
neljänrieksellä viime vuonna.
Euokatarveteollisuudet saavuttivat
myöskin toisella ; rtsljänneksellä u u ­den
nettolllifGvoIttojen • saavutuksen
$23i m i l j o o n a a verraten $174 miljoo­n
a a n ensimmäisellä i i e l j ö n n e k a 3 n ä ja
$219 mlijbonaan vuoden 1953 toisella
neljänneksellä.
P a p e r i - j a paperituotteiden korpo-
BSAa teJriBsiillnKn MII r a i l o t salvat $122 m i l j o o n a h n e t t o l l i -
lM!voit9t',t&män vuoden toisella n e l ­jänneksellä
verraten «114 miljoonan
nettovolttlohin ensUmnälseUä Deljän>
neksellä j a $113 miljoonaan viime
vuoden täiseltä nsUännekseltä.
l e i v i s a v i : j a lasituotteiden korpo-;
rattot ^ v a t (verojenöiakfiun Jälkeen
täcGtttn vuoden toisella neljänneksellii
liikevoittoja $135 m i l j o o n a a , tämän
vuoden ensimmäläeltttne^äänekseltä
Ja $127 miljoonaa ,vilme vuoden t o i ­selta
neUänn^cscltä.
Verbnttuiksujen jälkeen salvat,trans-porttiivälinelden
korkoratlot > .tämän
vuoden toiselta neUänn«ikseltä.'JlIke-voittoa
$110, mUjoonaa verraten; $90
mmoonaantämän;<vuoden ensimmäi­seltä
neljänneknsltä j a $85 m l l j o o -
j t a a n w : l 9 5 3 toiselta neljännekseltä.
Moottoriajoneuvojen j a n i i d e n osia
vahnlstavlen korporatlbidcn- liike v o i ­tot
sen jälkeen k u n .verot oU m a k s e t ­t
u , olivat suuresta työttömyydestä
huolimatta tällä a l a l l a tämän vuoden
toiselta neljänneksiltä $340' m|l|ck^§
naa verraten $291 miyoonaan ensim­mäiseltä
neljänneksellä j a $272 m i l ­joonaan
> viime «vuoden toloaltaineljän-nekseltä.
' , - '
P f Ä t o n i ö Ä l l i i l
toimintaa tulvien
ehkälsä:
Civic aefohn Aseociatiohln edusto­j
a Hoi Proctor eslUlJvUme vlUcolla
Sudburyn valtuustolle ° •väatlmiiktttf
pikaUih^iJ^^OAiei^^
t^ JuMJädrl^^
mUt:i v a r t e i . Hän ehdotti mm. ett&
osien johäcsta pUlettäisUn,3u4buryn,
M p X l m i n j a P r o o d l n valtuiistojeii y h -
t e i n : j i | k p k i o i ^^
mailt a virtaavat v e d e t ' t & h j i n p y t o pn
Ja edelleen, että maakunnalta vaädit-
Canadalaiset ostavat
enemmän kuin ennen
vähittäismaksuilla
Ottawa. — Tilastollisen toimiston
julkaisemat tiedot osoittavat, cttäica-nadalalset
ostivat viime vuonna encm..;
män väiiittäismaksuehdoiUa k u i n icos-.
kaan ennen sillä vählttäismaksukaup-poja
rahoittaneiden linanssiyhtlöidcn
antamien tietojen mukaan: tehtiin
maassa viime vuonna vählttäismälcsu-kauppoja
kaikkiaan lälics 043 m i l j o o ­nan
d o l l a r i n arvosta eli keskimäärin
63.89 dollarin arvosta maan k u t a k in
avukasta. kohden. Tämä keskimäärä
-oli.;kaksi vuotta aikaisemmin 33.41
dollaria J a 12 vuotta takaperin ainoas­taan
8.73 dollaria k u t a k i n maan asu­kasta
kohden.
teisiS#i>vi^9tpp^p
h;5tt25iltta^ '\'arten. M r . ' P r o c t o r aa"
no), että puren tulviminen Ja lasten
lunkien mencttKmlnen on lopetettava
ko^a|n(i::'Wläaa^
/ e a ^ m | ^ | ' i f l f k a | t^
SudiiiUYh^^J!^
j a vvlomärlasloista'ja että aen't>enu-teellä
voidaan 'as!.asta f jceskuo^Ua
Sudburyyia yähemmäri>
Iranin prinssi katosi
lentomatkalla
Teheran, Iran. — Iranin hallitus
on pyytänyt Neuvostoliitolta lupaa
saada toimittaa s h a h i n veljen prinssi'
AU Rezan etsiskelyjä Neuvostoliiton
puolella rajaa, ticdoltettiln täällä
sunnuntaina. , •
Tiedonannossa sanottiin ' oievein
mahdollista, että lentokone, jossa
prinssi' matkusti> on^ volnt^t jöutua4«-
kemään hätälaskun Neuvostoliiton
puolelle. Lentokone, on o l l u t viime
k e s k i v i a o s t a s a a k k a kadokelÄsa, .
Peura hyppäsi
ikkunasta sisään
London.1 säikähtynyt peura hyp­päsi
vmrs.Isabel Govenlockin asunnon
ikkunasta' sisään j a juoksi intuma-huoneen'
ympäri j a hyppäsi jälleen
lasista ulos yllme perjantaina,
/Mrs. Govenlock/ l u u l i lämraltysuu-nhisa
räjähtäneen j a k u n hän meni
Istumahuoneeseensa juoksi peura y m ­päri
huoneessa. Hänen asuntonsa on
tämän kaupungin länsilaidalla,.
Uraaninetsijäin
käsikirja tarjolla
Maakunnan kaivantomlnlstcriön
paikallisesta toimistosta ilmoitetaan,
että sen toimesta on j u l k a i s t u u r a a ­ninetsijäin
käsikirjan ("The S e a r ch
Uusia asiintojair Kum;; f;;;
viimc^ vuoden aikana.
Canitullan P r e y i t a kei^^
kaLsemlsn tietojen rnukaän o n SUdbu*
ryssa rakennettu ;kulttvan vuoden
syyskuun loppuun memiftjstt vtthep»-
män uusia asuntoja k u i n v i i m e vuo­den
vastaavana alkena< .Tämän lähr:
teen mukaan oli täällä rakennettu
viime vuoden yhdeksän onslmmälaen
kuukauden a i k a n a ^ k a i k k i a a n 370 a -
suntoa m u t t a täm^p vuoden vastaa­vana
a i k a n a tUnooataan 319 asuntoa.
Viime vuonna myönnettiin Sudbu-r
y m yhdeksän enslmmätsen kuukau­den
aikana mkennuslupla k a i k k i a an
4,704,275 d o l l a r i n arvosta Ja samana
aikana tänä ivuonna 4,850.035 d o l l a r in
arvosta. Vaikka' rakennustoiminta
on hlukon iksättntynyt n i i n siitA huo­l
i m a t t a o n asuntoja rakennettu vä»
hcmmän,
Uudessa, 3udbur3^
vastustetaan ikaupun
kiin yhdistämistä
VUkon lopulla pldelymii Neir^
Sudburyn veronmakM^U^
distybsen fcokonksessa hyyiUuyt*
' 'tiln kaksi Ja'pooli t u o t M l ^ k^
. Dcen keiknstelun Jälkeen yludmle-
' IlsestL Mllaloett .pftttt6«laii»elm». J
joua asetutaan vasiustamaan Moj
lUm-knnnan kBOptmkllii^lyli^
mistit e l ld aen mokaan aaada 'Uik-m
soitettavia- teolUsuuslaltoksI»' —
' SO. Frood i a Copper C M " .
XökoukseMa kerrotaan olleen
saapuvilla noin 70 iäaeoi».
KokouinetM arveltiin, etlä.ei
ole mitään «yyitt panna kaksia
, velkoja yhteen, *Ja . otDafuntUI» \
sellainen kanta, eitit Jo» verotetfa- '
via teolUsooslaltokiia, «aadkan ,
' mukaan nUn'XhdlsUimimlAvol«i;
:' ':4aan keskustella: mMOeim^i^if^^^^
I t e ä teokMBsa klrjolUjit kerto»
taaI)[$ei»?elftiB^^
Vuosisato
Kuvaus maailmansodan J&lkelaestft
Jättiläiset ovat kub:
»ioyeUeja;jft^^r53m^
for uranium") toinen painos huo­mattavasti
parannettuna. Tämä teos
sisältää lyhyen katsaukien uraanin
4jI»torlaan,;yk8lnkcrtatect ohjeet rai»
dloaktUvlsten mIncraaUen- tpte^
seen j a selostuksen m l t e n ^ b f y ^ ^ a n^
lyysia on t u l k i t t a v a .
K i r j a s e e n sisältyy tnyö^cln iutt-eaus
l i i t t o v a l t i on h a l l i t u l M c n >>yikyi'
seen tiraan^ik^^en OstamUK^el-maan.
EINO KILPI:
'^Paasikiven linja
«iiiunuiitiniiiuiuiiiniiiiiifliii^
MIKA W A L T A 9 I :
•TANSSI Y L J H A U T O J E N
« 2 Bivo;^ - ' ; Hinta nld. $L50
Hunnaajakelsari AI«^:santerl I :n ja kauniin oiomalaifea^te^^
öfneidon. Diia Mönemiittlin, romanttinen rakkaustarina
^austana P o r v o o S T « S ^ & juhlalltoen tapaussarja - on
, vaUoittaut sekä' kirjana ^ t ä elokuvana suomalaisen yleisön.
nenuu^^ ^ ^ ^ ^ B v ' B O X 69
TILATKAA OSOirTE ISLA: mmm co. m SCDBCBT, ONTABIO
(Jatkoa)
V a a l i e n tulos o l i k i n suhteellisen t y y ­dyttävä.
L i i a n optimistista Olisi k u i - .
tenkln ollut uskoa, että vuosikausien
"sotapimennys" j a virallisesti o h j a i l tu
yksipuoUnen toiveajattelu o l i s i v a t y h t
äkkiä hävinneet jäljettömiin. Uudes­sakin
eduskunnassa tämä vielä osit­tain
ilmeni jonkinlaisena sisukkaana
jälkitautina — edellinen eduskunta­han
oli jopa kieltäytynyt 'Uskomasta
totuutta asemastamme edes silloin,
kun tiedoittajana o l i ollut päämajan
pätevin asiantuntija;; P l t k t o kesää Ja
syksyä käytlhi henkilökysymysten
merkeissä osaksi.katkerasävylsiä kes­kusteluja/
jotka koskivat v a r s t a k i n so­tapolitiikassa
näkyvää osaa näytellei
tä. Paasiltlven, joka v a a l i e n Jälkeen o h
muodostanut toisen hallituksensai o l i
itsensä pakko toisinaan käydä edus-jtuniiassa
antamassia eräänlaWa ulko­poliittisia
opetustunteja.
" H y v i e n j a luottamuksdllsten^^sah-telden
aikaansaamisen .helpottamisek­si
Suomen j a NeuTOstoUitcn välillä se­kä
Neuvostoliiton taholta suomea
kohtaan vallitsevien epäluulojen häl­ventämiseksi",
— Paasikivi lausui
eräässä keskustelussa —-."niiden hen­kilöiden,
j o t k a ovat oUeet vihne vuo­sina
pcliittisilla Johtopaikoilla, tai
noudatettuun, onnettomaan tulokseen
johtaneeseen, maan etujen yaatalseen
politiikkaan huomattavimmln vaikut­taneiden
olisi vetäydyttävä «yrjään.
suurten valtiollisten «uurinanmutttosr
ten tapahtuessa p o l i i t t i s t en Johtajien
vaihdos on. h i s t c r i a n todlstosten mu^
kaan, tavallisesti osoittautunut ole­van
välttämätön." , . , .
sama asla oli jälleen esUlf heinä­kuussa
1949 käydyssä "välikysymys­keskustelussa.
Aikaisempaa: laustm-toaan
'.vielä lähemmin v p e r u s t e l l a k ­seen
P a a s i k i v i s i l l o i n lausui m m . :
' m U i t u s o n a l u n alkaen o l l u t s e l ­villä
siitän että m a a n uusi- v a l t i o l l i ­n
e n asema edellyttää henkilömuutos-t
e n 'suorittamista V m u u a l l a k i n kuin
varsinaisen p o l i i t t i s en t o i m i n n a n aläU
l a ; Sijoittumisemme tunnustettuna Jä­senenä
uuteen maailmanjärjestykseen
vaikeutuu j a , e n n e n kaikkea, keskinäi­seen
luottamukseen perustuvien s u h ­teiden
vahvistuminen ifeuvostoliiton
kanssa e i tule osoittautumaan mah­dolliseksi,
jos j u l k i s t a ; elämäämme
jatkuvasti r a s i t t a a ' s e l l a i s t en henkilöi­den
esilläolo, j o t k a ovat määräävästl
vaikuttaneet saksalaissuuntaukseen Ja
niin kotimaassa kuin.uloq>äin edusta­neet
läheistä yhteistyötä erilaisten
saksalaisten p i i r i e n kanssa, missä e l
v a i n vihamielisyys Keuvostoliittoa J a
sen liittolaisia v a s t a a n ole s a a n u t i l ­m
a ! ^ . ' > v a a n myöskin V myötätunto
n a t s i - S a k s a n p y r k i m y k s i i n ' J a m e ­nettelytapoihin
nähden on käynyt i l ­m
i , sillä tällaiset henkilöt e i ^ t voi
saada osakseen luottamusta enempää
k o t i - k u i 6 ulkomaillakaan. — H e n k i ­l
ö t Jctka eivät i tA käsitä, että h e i ­dän
aikaisempi, kieltämättömien tosl-a
s l a i n väärin: ymmärtämiseen p e r m -
tova toimintansa estää tai huomatta-:
vaati Valkealaa 'työtä oleellisesti
;muuttimebM; tiusl«ä olo on saa­t
a v a käyttämään ^ökykynsä toUUsa
muodolisa k u i n tähän' asti^ ^ jBallitus
tahtoo, tässä yhteydestä esittää aen
vakavan j a velvoittavaksi toskolteton
.tohromokscn, etta'aot«Vuosle»iAilcana
^ ^ ^ ^ ^ ^ « p p p B B B B a i r 7 T ^ < ^ ^ J u , ^' . g sama asla oli jälleen esillä heinä- taiätUyfim tavalla vhrbeeUistä sota- eiu
ovat - todella j o h t a v i l l a paikoilla v a l ­tion
halltanossä, nhnenomalsestl myös
ylimmissä opetustoimissa sekä sellai­sissa
yksityisissä tehtävissä, jdtka
suhteiden vuoksi ulkomaihin taikka
tärkeytensä t a k i a muuten antavat l e i ­maa
yhteiskunnallemme, vapaaehtoi­sesti
vetäytyisivät syrjään." •
Saman puheen lopussa . h ä n yhä
uudestaan teroitti edustajain mieliin
tällaisen puhdistuksen välttämättö­myyttä,
koska 'unohdettava ei ole, e t ­tä
ulkopoliittiset kysymykset ovat ja
tulevat edelleen olemaan meillä etu­alalla,
k a l k k i a multa hallitsevina," '
SOtASV¥LLI8YyKK¥8YMVg
Sotapolitiikan ; seurauksia poistet­taessa
muodostui sctasyyllisyyskysy-mys
kuitenkin Paasikiven linjan
erääksi vaikeimmaksi hoidettavia t eh
täviä^ Bhtä näytti m i l t e i ratkaisevasti
riippuvan sodan voittajien vastainen
luotiamus Suomeen. Keskuudessam-mehän
6u väkeä, j o k a edelleen piti
k i i n n i käsityksestään, että Suomen
viimeksi käymä sota o l i o l l u t k i n puo­lustustaistelua,
j a ettei meillä n i i n o l ­len
voinut o l l a sotasyyllisiä. A s i a n t u l ­tua
vakavasti päiväjärjestykseen, siltä
eräiltä tehoilta y r l t e t t l i n k i n tehdä eS
v a i n oikeudelUnen vaan vielä enem­män
>ollltthicntunnekysymy^,Täl^
pohjalta Jopa y r i t e t t i i n nostattaa k a n ­salaisten
mieliäkin. Asianomaiset e i ­vät
mulstanieet taikka eivät tahtoneet
mnisiää, että suomi syyskutisea ld44
tekemänsä väUrauhansoplmuksen 13.
pykälästii nimenomaan o l i sitoutunut
saattamaan omat sotasyyllisensä o i '
keodelUseen Vastuuseen, sopimus o li
luohnoUisestl' täytettävä, seo mukai-s
e i t i P a a s i k i v e n h a l l i t u s e i votautkaan
suhtautua tähän.asiaan tunnekysy-myksenä,.'
^vaanji t e h t y y n sopimukseen
kuuluvana sdkkana^ j ö l a t u l i käsitel­lä
s U i n ^ ^ maan
etu )a 'anta'miimme lupauksiin k o h ­distuvan
luottamuksen säilyttäminen.
Tämän lisäksi asian arvostelijat e i ­vät
Uloin l a i n k a a n kiinnittäneet huo
: m i o t a erääseen toiseen tärkeään eelk'-
k a a n . : PyrHtaessä mahdollisimman
p i a n valtiomme suvereniteetin palaut-i
temiseen oli tähdellistä, että voimme
hoitaa^täfnän asian itse. M e saiinme
täysin vapaasti määritellä sotasyylli-;;
set/ j o l l o i n ; lukumäärä rajojtcttllh
mahdollisimman vähäiseksi/ j a Jättää
keko asian suomalaisen — t o s in e r i ­koisesti,
sitä varten a s e t e t u n— o i ­keusistuimen
ratkaistavaksi.. Toisen­l
a i n e n , suhtautuminen olisi nols,*!a
oloiisxa todennäköisesti merkinnyt
asian'luisumista pois omista käsistäm'»
me. Mitä tämä olisi vaikuttanut vias-i
tapuolert myöhempään asenteeseen
muissa asioissa, »itä c i ole aihetta r y h ­tyä
tässä arvailemaan.
S Outoa olikin todeta; että meillä edel­leen
oli piirejä, jotka: yajn hitaasti
kykenivät Irroltteutumaan sodanai­k
a i s i s ta toiveistaan ja s i j o i t t a u t u ­maan
uudestaan todellisuuden m a a i l ­maan;
Niiden taholta, jolta p u o l i t t a in
leikillisesti kutsuttihi "vastabanka-mlehlksirv
s a a t i i n k u u l l a monenlaisia
ajatuksia, n i i n sodanaikaisen polltli^
k a n puolustelua k u i n Paasikiven l l n^
Jan pahansävylstä arvostelua, Nähr
tllnpä jonkin sanomalehden r - " Ap
p e l " joka sodan a i k a n a o l i kuulunut
H i t l e r i n : j a hitlerismln hysteerisiin
i h a i l i j o i h i n , lehnaavan n i i n Paasikiven
l i n j a n k u i n sen päämiehen persoonal­lisesti
milteipä valtakunnan tuhoo­j
a k s i Tällaiset purkaukset. Joiden
kohtuuttomuus y l i t t i k a l k k i p o l i i t t i s en
ke2kustelun rajat, eivät kuitenkaan
enää tehonneet k u i n perin pieneen
Joukkoon. M u t t a poliittisen väärinla«t
kennan myöntäminen Jälkeenpäinkln
oh suomalalseUe luonteelle'tunnetusti
vaikeata. Tämä v o i t i i n todeta eiaimer^
k l k f l siitä tiukasta, o s i n kirpeästllkhi
keikuttelusta, jota huhUjkuussa i i 9 4S
käytiin Uuden Suomen p a l s t o i l l a f>a4.
sikiven J a s o d a n Icppukautetia päämi­nisterinä
olleen profe85wi'|ilntomi^^^^^
h e n m i h d o l l l s u u k s l s t a rauhantekoon
jö aikaisemmin. Väittelyssä' herätti
ulkomaita:: myöten / erikoisen suurta
huomiota P a a s i k i v e n mainitsema tie­to,
että Suomi olisi • v o i n u t vuoden
id44hclml---maallskuun neuvotteluis­sa
saada huomattavasti ed^U
rauhan k u i n puolta vuotta myöhem-:
m i n , P o r k k a l a a koskevaa- vaatia
mm; e l kevääim N e u v M t o i l i ^
esitetty.,Tätä Umoitusta tukee pu^
taan ulkoministeri VysHlnskln eräässä
lehdistökonferenssissa;!;'4^^
1944 antama lausunto.
^Jatkuu).
Romaani^ •
219 sivua ^ Hiota nld. f l .M "
sankaritar/;: on; nuprt/ • erikoi«ei)i
hmkkä^^^iJimeletääi^^Uähtel^
sessa avlolUtossa miehekkään mfe--
hensä kanssa. Kesken myötäkäy.-
mlstä puhkeaa kuitenkin suvusa
plUlytfmielltauti^m^^
esUn.i^Hähet:viedfitth3^mlf^
Jön" kauhut; Ja; myös onnelliset.,
ietket selketiemlstä kohtL '
Sortin tyttö ja Kasperi
Bomaanto; vaikutus on: volmakr^
kaiwtl|k6hottttVaS*:*fä^^*^^
tettu h ^ l ä m p i m ä s t l Jft m
K.
Myrskyni?ttien ^, ,
; f t s » r#MBomaanl ' ' ,- J
Kummisetä ja Rosetharie •
V'i;^;' 410 s~t voa ~ Hlata nld. HM.. ^
Selma Anttila
Nuoret: ka
MYslvaa
mm
ä/Ä#iiSp^l?oma«^^
Kirjan kertomatyyli on eheä j a '
kirkas kuhi jalokiven bphdeT'
Hopeaparvi > .
SelkkxUluromaänI i 1^
Kiehtovaa lukeöilste k a i k i n ^ ' ^
314 s i v p a - H i n t a nld. I M »
PimUSUINO co, LTD.
Box 69 mi,,::..
mm
mm"
mmm
' I
mm m
m
fSbm
:,-:'iiW'<BmM-mm
m^mm
raaste
mm 'mm
Maiulman kiirjaUhttuden helnuieoMa! )
Venäläisen mestadkirjaiUjan Leo Tolstoin
kaunista ja kuolematonta teosta;
LEO TOLSTOI;
ANNA
2 OMA ^' plutAfbtetoA «kL I^JM ,
Tolstoin mkitavistaromaäimlista
eniten loettu ja eniten jhaUtu,' 'iMn'
samalla eräällä tavalla ajatan .ihmiskuvaus';^
mltä>maailmahkhJaMlsut|della oin esittää;
LEO TOLSTOI:
VLÖiSNOUSEMI
Leo T o l s i i n vanhuude|ik{iuUi^j^f^f^ lx?jajahhtatoyvaa^ ^t,r^lp^^^ ^
joka ilmestyi v. m9, on kenomiu IMQ^luvuttV^^
kansasta, „ XlrjaiUJa on sUnä as^ttatiut Viuitiigdcain;^^^
ulkonalsenoikeuden saneleman lain ja Jokaisenkin
piilevän • « « « ' « « • ' • » « • t m * . A » % :v•:•:*;•r••,vi^:'•*>V:.ji5,:•*>^f.e*^