Vapaus, July 24, 1962

              S i v u 2—Osa 1 Tiistaina, heinäk. 24 p. — Tuesday, J u l y 24,1962
VAPAUS (LIBERTY)
E d i t o r : W. E k l u n d
INDEPENDEJvJT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANAblANS ;
Established Nov. 6. 1917
7 Manager: E. Suksi
Telephones: Office G S 4-4264 — E d i t o r i a l O S 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L t d . . 100402 E l m S t . West, Sudbury, Ontario. Canada,
M a i l i n g address: Box 69
Advertising rates Upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and f o r payment of postage i n cash.
TILAUSHINNAT
Cahadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 .USA:Ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1'vk. $9;00 6 kk. $4.80
1 vk: 9.50 6 kk. 5.25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tervehdys kuudennelle suurjuhlaDe
Kymmenen päivän kuluttua vietetään Järvienpäässä C a ­nadan
suomalaisten vuotuista suurjuhlaa, C S J : n ja S C A U L in
kuudetta yhteistä L i i t t o - , laulur j a soittojuhlaa.
Tämän merkkitapauksen kunniaksi on lehtemme tämän­päiväinen
numero omistettu kaikessa vaatimattomuudessaan
suurjuhlan erikoiseksi juhlanumeroksi, jonka kautta ja a v u l ­la
täkäläiset kansalaisemme, heidän järjestönsä ja laitoksen­sa
sekä liiketuttavansa toivottavat elokuun 4 ja 5 pnä pidet­tävälle
suurjuhlalle hyvää onnea ja menestystä.
Lehtiliikkeemme koko palveluskunta ja hallintoelimet
yhtyvät sydämensä pohjasta tähän onnentoivotukseen siinä
vakaassa uskpssa, että Järvienpäässä juhlitaan tänä vuonna
taytelaisimmin rinnoin kuin milloinkaan ennen, edellyttäen
luonnollisesti että sääsuhteet ovat suotuisat;
Port A r t h u r i n suurjuhlaan odotetaan ennätysmäärässä
musikaalisen ohjelman esittäjiä sekä urheilijoita j a voimis­telijoita
ja ennenkaikkea juhlayleisöä. Yhtenä pienenä, mut­ta
silti paljon puhuvana merkkinä suurjuhlien kasvusta voi­daan
pitää sitä, että esim&rkiksi Vapauden suurjuhlanumero
on nyt laajempi ja muutenkin potrakkaampi k u i n koskaan
aikaisemmin. Tuhannet kiitokset ilmoitusten ja tervehdys­ten
hankkijat ja antajat sekä muut avustajat.
Kajoamatta tässä yhteydessä yksityisHohtaisemmin sii­hen,
miten ja minkä vuoksi ryhdyttiin yhteisin voimin näitä
juhlia viettämään, meillä on kuitenkin syytä korostaa sitä
tosiasiaa, että se oli edistyksellinen ja hyödyllinen toimen­pide,
ei v a in juhlien järjestämiseen osallistuville järjestöille,
vaan kulttuuritoimintaa harrastaville ja r a k a s t a v i l l e kansa-.
Iäisillemme yleensä.
Juhlamme tarjoavat nyt monipuolisempaa ja juhlaylei­söä
paremmin tyydyttävää ohjelmaa kuin juhlia erikseen
järjiestettäessä. Se on ratkaissut monta kiperää pulmakysy-mystä
näihin j u h l i i n osallistuvien kansalaistemme yksityis-;
elämässä j a samalla vetänyt entistä suurempia kansalaisryh­miä
suurjuhlien kannatuspiiriin.
Tämä toteamus on tärkeä siksi kun kansalaistemme kes­kuudessa
on kehittymässä j a kypsymässä sellainen ajatus,
että ei ole mitään järkisyytä, miksi ei voitaisi pitää kaikkia
kansalaispiirejämme edustavia yhteisiä urheilu-, laulu- ja
sottojuhlia. Kahden järjestömme yhteistoiminnan avulla saa­dut
kokemukset puhuvat kumoamatonta kieltä siitä, että jos
kaikki täkäläiset kansalaisemme yhdistäisivät voimansa ker­ran
vuodessa todella suurten kulttuurijuhlien järjestämis-mielessä,
n i i n silloin saataisiin toimeksi jotakin sellaista, niis­tä
kaikin voisimme iloita j a ylpellä. ,
Varmaa myös on, että Canadan suomalasten suuri enem­mistö
toivoo sydämensä syvyydessä tällaista yhteishyvää
tarkoittavaa yhteistoimintaa. Kansalaistemme keskuudessa
leviää se paikkansapitävä ajatus, että yhteisvoimin toimien
voisimme parhaiten kulttuuriperinteitämme vaalia ja samal­la
antaa parhaan mahdollisen panoksen Canadan vasta k u ­koistukseensa
nousevan kansallisen kulttuurin hyväksi. Ja
mikäli on puhe Port A r t h u r i n suurjuhlan järjestäjistä, C S -
J:stä ja SCAULrsta, ne ovat aina valmiina tällaiseen yhteis­hyvää
tarkoittavaan yhteistyöhön, tapahtukoon se. kertaso-.
pimuksen tai pitkän tähtäimen ohjelman puitteissa.
Sodan jälkeen yhteisin voimin järjestetty Suomi-apu­toiminta
ja sen yhteydessä saadut verrattomat tulokset ovat,
osoituksena siitä, kuinka suuria mahdollisuuksia on olemas­sa
kulttuuritoimintamme edelleen kehittämiseksi yhteistoi­minnan
avulla j a kautta.
K u t e n on aikaisemminkin todettu, yhteistoiminta sellai­senaan
ei ole luonnollisestikaan mikään kaikkiparantava
lääke, mikä poistaisi kaikki vaikeudet urheilu- ja muun kult­tuuritoiminnan
tieltä. Mutta yhteistoiminnan avulla voitai­siin
luoda suotuisat olosuhteet vallitsevien heikkouksien ja
vaikeuksien voittamiseksi, kuten Suomi-aputoiminta niin
vääjäämättömästi meille osoitti. Mc siis toivomme; että Port
Arthurissa nyt pidettävästä kuudennesta Liitto-, laulu- ja
soittojuhlasta tulee yksi merkittävä virstantoIppaTtoimin-
: nassamme yhteisymmärryksen, ystävyyden ja yhteistoimin­nan
hyväksi. • .
Suurjuhla on täkäläisten kan.salaistemme elämässä
eräänlainen keidas jokapäiväisen elämänharmauden piristä­miseksi.
Siellä on tilaisuus hyvän ohjelmiston lisäksi tavata
_ joukkomitassä"eri puolilla" maata "asuvia vanhoja tuttuja "ja
ystäviä .sekä sitoa^uusia henkilökohtaisia ystävyyssuhteita.
Siellä unhoittuvat hetkiseksi «jokapäiväiset huolet j a arkiset
painostukset. Sanalla sanoen, juhlavieraat saavat sieltä v i r - '
klstystä ja vaihtelun antarriaa innostusta pitkäksi ajaksi jäl­keenkin
"^äin.
Toisaalta tällaiset laajojen kj.nsanjoukkojen tukea ja
kannatusta saavat suurjuhlat innoittavat urheilijoita, soitta­jia
ja l a u l a j i a yhä suurempiin ponnisteluihin kulttuurimme
toisinaan hyvinkin kivisellä vainiolla. Samalla kertaa tällai­set
juhlat auttavat omalla tavallaan kaikkikäsittävää ja meil­le
k a i k i l l e rakasta rauhan ja yhteisymmärryksen asiaa.
Toivokaamme siis yksityisesti ja kaikki yhteisesti mitä
parhainta onnea ja menestystä Port Arthurin suurjuhlalle.
Lauri Peltonen. K i r k l a n d Laka,
Ont., täyttää k e s k i v i i k k o n a , heinä­kuun
25 pnä 75 vuotta.
John Palo, Suomi, P. O., täyttää
p e r j a n t a i n a , heinäkuun 27 pnä 76
vuotta.
A l l i Norgord, N o l a l u , täyttää per­jantaina,
heinäkuun 27 pnä 60 vuot­ta.
— ^
Matti Ranta, St. C a t h a r i n e s , Ont.,
täyttää_:keskiviikkona heinäkuun 25
pnä, 77 vuotta.
Olga Hendrikson, Toronto Ont.,
täyttää keskiviikkona, heinäkuun
25 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a t u t t a v in
o n n e n t o i v o t u k s i i n .
Atomijäänsärkijä aukoo
Pohjois-jäämeren väyliä
Myrna tiedoittaa
Suomesta
N y t minä s i t t en olen täällä toisel­la
v o i m i s t e l u k u r s s i l l a . Tämä on
ympäri vuoden t o i m i v a U r h e i l u l e i r i
j a sen omistaa "Työväen U r h e i l u l i i t ­t
o " (T. U . L . ) Tämä on mahtava
p a i k k a , sisältäen 3—4 rakennusta
ainoastaan majoituksia varten. Y k ­si
on s u u r e n suuri rakennus jossa
ovat voimistelusalit ja suihkut ala­k
e r r a s s a , j a lepohuone, luokkahuo­ne,
kahvila, ruokasali, keittiö ju
k o n t t o r i t yläkerrassa. Sauna ja
kaksi lentopallokenttää sekä kori­pallokenttä
ulkona. Me voimiste­lemme
noin 7 tuntia päivässä j a sit­t
e n on 1—2 t u n t i a teoriaa j a k i r j o i ­tustyötä.
Minä onnistuin saamaan Naisten
[ v o i m i s t e l u m i t a l i n Näsirinteen kurs-
I heiltä, josta olen oikein onnellinen.
I K o k e i s i i n sisältyi 11 täydellisen voi­m
i s t e l u l i i k k e e n esittäminen.
Muskova. •— (KU) — Maailman
toistaiseksi ainoa sivillikäyttöinen
atomialus, piailman suurin jään­särkijä
"Lenin" aloitti kesäkuun
alussa kolmannen purjehdushau-tensa
Neuvostoliiton pohjoisim-
Imasta satamasta Murmanskista. 30
Moskovassa toimivaa lehtimiestä 18
eri maasta saivat ensimmäisinä
ulkomaisina lehtimiehinä tilaisuu­den
tutastua tähän uuden ajan a i -
rueeseen ja tehdä sen mukana
matkan Barentsinmerelle. "Lenin"
aloitti purjehduskautensa kuukaut­ta
normaalia aikaisemmin ja se
merkitsee sitä, että Siperian met­sävaroja
ja muita rikkauksia voi­daan
laivata kuukautta aikaisem­min
ja > kuukautta pidempään kuin
ennen. "Lenin" avaa^ väylän pitkin
Pohjoisen Jäämeren meritietä Be­ringin
salmen suuntaan ja vie sa­malla
sekä materiaalin että mie­histön
vaihdon Pohjoisnavan jää­lautoilla
toimiville Neuvostoliiton
napatutkimusa.semille "Pohjoisna­pa
l(il:lle". jonka "Lenin" perusti
17. 10. 1961 ja tämän vuoden ker
väällä lentoteitse perustetulle tut­kimusasemalle
"Pohjoisnapa 11:-
lle". "Lenin" tekee toistakymmentä
tuhatta meripeninkulmaa käsittä­vän
matikan sillä samalla 240 k i -,
lon uraanilatauksella, jonka avulla
se on purjehtinut jo kaksi ja puoli
vuotta ja vii 30.000 meripeninkul­maa.
Ke.'^Hkuun .saapue.s.sa . satoi Muur­manskissa
lunta. Kuolanvuonon ve.si
a a l t o i l ' tummana ja taivas oh. mata­lalla
riippuvien, pilvien ,peitos.sa;
Hyppiiys 30 lämpöasteen Moskova.sta
tuntui äkkinäisellä. :Muiirmans
satiimr.. jokn etenee pitkin Kuolan-vuonon
rantoja, oli täynnä aluksia
Ja niitä sei.soi kymmenittäin. redil'är
visuutta sen paremmin k u i n vedestä-kääri,
' ' L e n i n " - ei laske nimittäin
saastutettuja vesiä mereen, vaan a i ­k
a - a j o i n ottaa tankkilaiva ne e r l -
koLspuhdistukseen. '
YKSINKERTAINEN
VOIMAPESÄ
Tutustuminen " L e n i n i i n " oli unoh­tumaton
elämys meille jokaiselle,
eduEtimmepa sitten New Y o r l T T l m e s -
iä, Reuteria tai k i i n a l a i s t a Kansan
Päiviilehteä. Ja mielenkiintoisin o li
käynti itse atomireaktoreiden äärel­lä.
Reaktorien luo pääsimme monien
säteilysUöjaovien ja huoneiden kaut­ta.
Jos olisimme saaneet säteilyä,
olisi meidät puhdistettu näis-sä huo­neissa,
niin kauan kunnes laitteet
olisivat antaneet Ilmoituksen " p u h -
das". Pu e t t u i n a valkoiseen t a k k i i n ""l^set suuremmat, voittaa a t omi -
on jo aukomassa Jenisei-joen suis^
toa.
.frOMIVOIMA ON
TALOUDELLISTA
Atomijäänsärkijä " L e n i n i n " käyt­töpäällikkö
insinööri Arseni Stefano-vitsh
sanoi " L e n i n i n " rakennuskus-tannusteii
olleen 30—35 prosenttia
.suuremmat kuin Suomessa rakennet­tujen
jäänsärkijöiden. Päivittäiset
käyttökustannukset "Leninillä" ko­hoavat
5.000—6.000 ruplaan. Uraani
polttoaineena on kustannuksiltaan
suurin piirtein verratavissa öljyyn,
ehkä se on kuitenkin vielä hieman
kalliimpaa. Mutta vaikka se olisi
huomattavastikin kalliimpaa j a v a i k ­ka
etomialuksen rakennuskustan-
^2 vuotta
syyttömänä
ja lakkiin sekä rintataskussa täyte- i m u r t r ja
NeMr,;York. - r - 22 vuotta vankilas­sa
murhasta tuomittuna ollut 47-
I v u o t i a s Thomais Kapatos on vapau­t
e t tu syyttömänä.
New Y o r k i n l i i t t o v a l t i o n tuomio­i
s t u i n päätti syyttäjäpuolen-oikeu­denkäynnissä
1938 jättäneeh kuulp-niatta
erästä todi.stajaa. Kapatösin
väitettiin _ muirharineen mjehen
j erään pärturinliikkeeh ulkopuolella
! M a n h a t t a n i l l a . Michael D a n i s e k e r -
i t o i n y t k u i t e n k i n nähneensä kahden
miehen juoicsevan pois rikospaikäl-
: t a , eikä kumpikaan miehistä ollut
i Kapatos.
1 Danisea, joka asui p a r t u r i n l i i k -
Hyvänä puhujana tunnettu, Työ-; keen u l k o p u o l e l l a , ei k u t s u t t u todis-mies—
Eteenpäin lehden pitkäaikai-{tajaksi ensimmäiseen oikeudenkäyn-nen
ja kyvykäs toimittaja Mike j t i i n , eikä puoli-.stus edes tiennyt m i -
W a s t i l a , Superiorista Wis., t u l e e ! tään hänestä. Vasta useita vuosi.i
j u h l a p u h u j a k s i Port Arthurissa | tuomion jälkeen asianajaja Joseph
elok. 4 j a 5 pnä vietettävään Suur-1 A r o n s t e i n kuuli asiasta j a sai l o p u l ;
riippumattomuudellaan juhlaan. Wastila puhuu suuressa i l a monien t u r h i e n y r i t y s t e n jälkeen
kynän tapainen säteilymittari vael- j Po'''"^'"^^^""*^^"'^^- Täs.?ä mielessä ulkoilmakonsertissa Iskun «puistos-| l i i t t o v a l t i o n tuomioistuimen otta-i
simnie näi.ssä .saleissa. " L e n i n " on jo vajaassa kolme.ssa j sa sunnuntaina, elok. 5 pnä.
•Ler.iriiri" keskuksien keskus yllät-i vuodessa, tuonut kustannuksensa t a - i
ti vksinkertaisuudellaan. Kolme reak-Imaisin, sanoi laivan kapteeni Boris
maan asian uudelleen käsittelyyn.
\ IALGE Rl A N SOTI LAS-JÄRJESTÖT
KOOLLA
k e h i t y k - l
sen on suuntauduttava nimenomaan j
atomi jään.särkijöihin. .sanoivat asian-j
t u n t i j a t . Tämä koskee ennen kaikkea j
Pohjoista Jäämerta, joka kiinnosti •
ulospäin niin yksinkertaisen näköi-| iäänsärkijälaivaston
siä. ettei niitä osaa edes verrata m i ­hinkään,
ehkä sentään suurikokoi­seen
neulatyynyyn, johon neulat on
pantu .säännölli.«een kehään "Neu- .
lat" ovat metrin pituisia tankoja. Jo P i e t a r i Suurta. Hän antoi aika-1 tjiasjärjestöt (vvillaya) tulevat luui-joissa
on reaktorin polttoaine.'.uraa-! " a a n tehtäväksi tutkia, voidaanko; lavasti seuraavan kahden vuorokau-
235 ja 2.38. Jokaiseen I Arkangelista pää^stä Pohjoista Jää-, j^^^,, j^^lucssa pitämään neuvoston
':. kokouksen, ilmoitetaan tavallisesti
i l i i o l e t t a v a i t a taholta .'Vlgerista. ;
ni-iäf.ioopit Arkangelista päästä
renktoiVin" p a n t i i n kak.si ja puo'i, ' " e - m y ö t e n Ala.skaan.
vuolta sitten .80 kiloa tätä uraani- i L L K I J J A , J O T KA
I HÄMMÄSTYTTÄVÄT
A l g e r , —- AJ^'erian aJiroelliset .so- h u l l i t u k s e n varapääministeri .Mo­hammed
hen B e l l a on sanonut, että
• ainoaistaan pieni vähemmistö" kan­sallisessa
'parlamentissa" kannat-^
laa pääministeri Ben Jussef ben
Kheddaa.
seo.Ma ja kuten sanottu lataus r i i t ­tää
vielä pitkäk.si aikaa., : i
Tuntuu uskomattomalta, että noisr | " L e n i n " on• kokoelma päätä l u i i -
sa pienissä kattiloissa ovat liikkeellä 1 maa via lukuja:
FPllai.sft voimat. Ilman atomivoimaa I — sen koneiden teho on 44,000 h e -
olisi " L e n i n " tarvinnut tähän men-'vo-svoimaa.
nes.sp. 30—40.000 tonnia öljyä .sen noin i _ kehittää höyryä 3G0.O00 kiloa
240 kilon asemesta; .jota reaktorit.! tunnissa.
1 — sen koneisto, tuottaa 240.000 l i t -
I \Viilaya-neuvoston 30 jä.senen ko-> • — ——
; k o u n t u n i i s p a i k k a a ei ole i l m o i t e t t u , ' ;tji^|-^j^ elämää"
mutta yleisenä käsityksenä on, e t t J ; _ , ' ••- , j
I k o k o u s l L - l l a a n pitämään .salas.sa j a i ' ' W Syvyyoessa
ovat tähän menne.«.sä käyttäneet. L i - ,
. r , " .. 1 1 1 - • . , . .. , • . . T > , „ i.s ä'<.'^i tuota 240 ki l on latausta on kä:y -ir: aa tislattua vettä vuorokaudes,sa. i
Taman pakollisen v o i m i s t e l u t y o n , kin Atomijattilaiscn Leninin kel- ^^^^^ Reaktori nimit- • "Lenin" on atomialus. "i'stä pulmaky.symyksistä, kuten
että sitä jatketaan aina elokuun 12.
päivään, saakka, j o l l o i n Alf^erian
p a r l a m e n t t i v a a l i t pidetään. . .
Neuvo.ston kokous vastasi luulta­vasti
••pientji parlamenttia'', jolla
olisi oikeus tehdä päätöksiä pieneni-sivussa
minun huonetoverini opet
j t a a m i n u l l e F e s t i v a a l i n "Keilavoi-i
m i s t e l u a " . Se on joukkovoimiste-
; l u a j a tehdään pienten esineitten
j kanssa j o t k a muistuttavat keilo'a
> (Bovvling pins) vaan ovat ohuempia
j a pienempiä. Minä tulen voimis­telemaan
M a a i l m a n Nuorten Festi­v
a a l i n avajaisjuhlassa sunnuntaina
heinäkuun 29 p:nä. On t o d e l l a us­komattoman
ihanaa kun saa e s i i n -
1tyä parhaiden
! kanssa.
tainer kaiisirakennus • erosi nii.stä
selvästi muita korkeammalle; Sata-mahinaajat
.sen ympärillä v.iikutti-vat
kääpiöiltä GuUiverin r i n n a l l a .,
134 metriä pitkä : .seinänvahvuisisla I
terä-slevyistä tehty alus oli ylväs näh-,
tävyys.
LINJALAIVAN KOMEITTA
T o k i o . — Ranskan laivaston su-k
e l l u s p a l l o ' A r c h i m e d e " laskeutui
l a r a n t a i - i l t a n a Japanin länsiranni­kon
läheisyydessä 7,100 m e t r i n sy­vyyteen
i l m o i t e t t i i n Tokiossa t i i s t a i ­na.
Pallo pysytteli Tyynen meren
pohjassa kaksi tuntia 40 m i n u u t t i a .
täin polttaa vain uraani 235:ttä Ja , ^j^j-^ radioaktiivista säteilyä v ä - i n u u i t t a n i i s e . s t a p o l i i l t i : S u k e l l u s alkoi klo 17.27 j a pallo
.sitaky.see.-^sä olevassa latauksessa on j^^^^^j^^^ esimerkik.si kaupunki- seksi puolueeksi, joka muodostaisi nousi pinnalle k l o 1.20 p a i k a l l i s ta
»/prosenttia eli siis yhteensä 12 ^ i - j asunnossa. Tähän vaikuttaa^ paitst^ Pöhj«n.-.ia:<ien:. valtion p o l i i t t i s e l le
loa. Uiaani-238 jota on lOput eli 228; j ^ ^ ^ ^ säteilysuojaus. mvös .se.- että elämälle, sekä elokuim 12 pnii p i -
kiloa, on vain ".sideaineena". J a k o s - ,v„„,„„„ u„
••Leninin"' miehistö oli atorhijätfl-äi-
VLii kannella lehtimie.sviei-aila vas-n
a i s v o i m i s t e l i j a i n I tassu. He olivat järjestään nuoria
! polvea. 88 pro.senttia henkilokunnas-^
1 Tämä k o lme n v i i k o n kur.ssi täällä ta C i 25—28-vuoli:iita, Ka p t e eni Bo -
i l o p p i H i heinäkuun 27 pnä, s i t t en he».iiis SQkol.Rv.-;on-. hänkin- vasta 34-vuo-i
l i menen F e s t i v a a l i i n j o k a kestää 8
! päivää, s i t t en v i i k k o , T a m p e r e e l l a ja
! l a k a i s i n k o t i i n.
i Viimekerran T a m p e r e e l l a käydes-fsäni
menimme katsomaan näytel-
' mää - T u n t e m a t o n Sotilas", kuului-
I sassa pyörivässä teatterissa. Se o l i
tias. Kesytetty atomi on nuon ja
nuoria ov;it .si!a oiijaavat mieliei.
Laivan suunnittelua ja rakcniurs-töitä--
valvonut iiykyaäiv laivan kayt-löphällikkönä
toimiva . laivain.sinoori
Arseni Stefanovil-sh cciu.staa vanhem­paa
polvea, 50 vuotta täyttäneitä.
k
ka Tilus tarvitsee täyteen tehoonsa
vain kahden reaktorin lämmön —:
kolni,is on vain varalta — eikä näitä '.
kaht.ikaan ole vielä tarvinnut käytr !
tää "täysillä kierroksilla", niin l a l - :
van fyysikkoup.seerin mukaan lop­pujen
lopuksi urnani-235:n 12 k i ' o s -j
t a k i n on "palanut" vain 20—25'>
orosenttia. S P t.nhtoo sanoa. että.lop- '
pujen lopuksi " L e n i n " tulee kolmes-,
,sa viiod^^ssa kuluttaneeksi vain k o i - ,
misf-n kiloa uraanin. Toisin .sanoen se
ei killuta montaakaan grammaa päi­vää
koluien.
merellä ihminen kohtaa vain ava- ^ o t t a v i en parlamenttivaalien ehdok^
ruu^äteilyä. kun taas maalla on! k a i t a koskevasta kysymyksestä,
avaruu.ssäteilyn lisäksi vielä maasa-• r——— .
teilyä. Itse " L e n i n i n " r e a k t o r i s a l i s s a - : i V A I , \ VÄHEMMISTÖ
kin .saavat työntekijät 8 tunnis.sä i B E N K I I E I ) I ) . \ \ T A K A N A
a i k a a . ; ' •. -,
Mukana oli kaksi miestä jotka
k e r t o i v a t syvyydessä olleen paljon
elämää. Meren poh a t u n t u i olevan
tasaista l i e j u a.
T a r k o i t u k s e n a on myöhemmin y-
! ritt^ä laskeutua 10 k m n syvyyteen
v a i n 1 10 s'allitu.sta .säteilymäärästä.
—"Leninissä" on vesipumppuja.'
jotka kykenevät tunnissa toimitta- \
maan 4 miljoonaa litraa vettä laivan
keu'aosaan. jos aluksen oma paino i
ei riitä jään murtamiseen. j
— ilman 240 k i l on uraanilatau.sta.'
josta "Lenin" on käyttänyt vasta j
hieman yli puolet, .se olisi tarvinnut |
JO 40 miljoonaa kiloa polttoöljyä. ;
P a r i i s i . — .Algerian väliaikaisen , K u r i l i e n t i e n o i l l a.
' t o d e l l a suurenmoinien nähtävyys ja | " ä n tuntee. " L e n i n i n " aina siita a l -
näytteleminen ensiluokkaista. M i ­nä
sydämestäni nautin siitä j a me­nen
uudelleen katsomaan sitä jos
vaan saan tilaisuuden.
Tässä n y t s i t t en ovat viime tiedot
Suomesta j a k u n seuraavan kerran
k u u l e t t e m i n u l t a o l e n k i n j o kotona.
Teidän — Myrna.
T, U , . L . Kisakesku.s.
K u o v i l a , F i n l a n d.
J . K. Tämä kurssi täällä Kisa­keskuksessa
a n n e t t i i n m i n u l l e T. i ; .
L : n kohteliaisuuden osoituksena
mikä oli s u u r i kunnia.
Erikoinen lasten
ohjelma tänä vuonna
työväen juhlassa
T o r o n t " . - ^ ' J o t a k i n uutta o h lisät;
ty tänä vuonna työväen kesäjuh­l
a a n " , sanoi j u h l a k o m i t e a n puheen-
I j o h t a j a P h y l l i s G l a r k e , " j a .se on las-
Iten erikoisohjelma".
1 ' K e l l o kahdesta alkaen on u r h e i -
j i u o h j e l m a a , minkä jälkeen seuraa
j u i n t i j a marshmallovi^-paisti. K a i k ki
tämä järjestetään kokeneiden kämp-päjohtajien
valvonnan alaisuudes­sa.
Lapsia pyydetään tuomaan mu­kanaan
uimapukunsa ja pyyhelii-nansa.-'
J u h l a o h j e l m a s t a mainitaan e r i k o i ­sesti
J V I a p i e Leaf laulajat, mies
sekstetti, tanssiesityksiä jne.
P A H A ENNE
Ensimmäisessä Telstar-lähetykses.sään maanantaina Y h -
dysvaltairl presidentti Kennedy antoi Euroopalle ja koko
maailmalle vihjeen siitä, että Yhdysvaltain toimesta voidaan
järjestää myöhemmin; sen jälkeen kun Neuvostoliitto on uu­den
koesarjansa suorittanut, lisää ydinasekokeita.
Levykeskus
Port Arthur, — K a n s a n l a u l u i h in
j a L P - l e v y i h i n kiintyneet löytävät
niitä . p a r h a i t e n Record Gentresta,
Port A r t h u r i s s a . Siellä on Pohjoi.v
A m e r i k a n j o i d e n k i n parhaitten lau­l
a j a i n , k a n s a n l a u l u j a j a muita levy­j
ä . Mainittakoon erikoisesti " P r o -
test Songs" j a ammattiyhdistyslau-l
u j a . Kansanlai:.lulevyjen lisäksi on
e r i l a i s i a " b l u e s " .sekä lastenlevyjä,
E r i kansallisuusryhmien osastolla
on m.m. s u o m a l a i s i a j a Scandinavia-lai.
sia levyjä.
— Kehen sinä oikein tulet . . . .sil­mäsi
ovat kuin Isäsi, hiuk.sesl ovat
äidin perintöä. Ihmetteli täti p i k k u ­poikaa.
— Jr. kengät ovat Ison veljen, s a ­noi
k u l k i j a . •
käen. kun ensiinmäi.set viivat ilmen­tyivät
luonnospaperille. Jokaista
mutteria m.vöten on " L e n i n " N e u -
voslolilto.ssa erikoi.stilauk.se.sta teh­tyä,
Ruökarukalu.stokin atomi.vdin-kuvioineen
on tehty vain tata alusta
varten, 250 tehdasta eri puolilla Neu­vostoliittoa
täytti tilauksia samaan
aikaan, kun alomimurtaja syntyi L c -
ninjji-adin laivatelakalla. V a i n .k:iksi
poikkeusta löytyi: linoleumiintlia on
Tshtkko.slovakiasta ja kaksi kori.ste-sähkölakkaa
Englanni.sta,
"Leninillä" liikkue.s-saan ei u.sko
olevan.sa jaansarkijas.sä. Niin nsun-tokr.
juulat kuin ruoka.salit. käytävät
ja kaikki muukin vaikuttaa kuin o l -
tai.siin jollakin A t l a n t i n - l i n j a n lois-tolaivalla.
On lukusaleja, tupakkasa-lonki,
seurustelutiloja, kerhohuonei­ta,
urheiluhalleja, on .sairaala leik-kaussaleineen
(kak-si lääkäriä, yksi
.sairaanhoitaja) ja : hamma.släakäri.
on televisiovastaanottimia, radioita;
elokuvahuoneita ja kaikkia mitä voi­daan
tarvita .sekä arkipäivän että
vapaa-ajan viettoa varten. .Mutta
niinpii miehistö onkin sitten sidottu
aluk.seen suunnilleen puoleksi vuo­deksi.
VAIN VIHREÄ VALO PALOI
Ainoat, jotka erottavat. " L e n i n i n"
sisäkuvan upean linjalaivan .sisus­tuksesta,
ovat siellä täällä käytävil­lä
olevat lampputaulut, joi.ssa paloi
vihreä valo. Se o l i merkki .siitä, että
aluk.sella^ el ole vaarallista .säteilyä.
Jos .syttyisi keltainen valo. olisi se
mökki varuillaan olosta, ja jos p u ­nainen,
olisi se ilmaus .säteilyvaaras­ta.
Ko.skaan eivät keltainen eikä p u ­nainen
valo ole vielä .syttyneet; ei­vät
edes itse reaktorio.sastos.sa puhu­mattakaan
muista tiloista, jotka ovat
reaktorista eri.stetyt tehokkain e r i -
koisseinin. Erilai.set .säteilymittarit
ja . kokonainen säteilynvalvontakes-kus
jatkuvine päivystyk.sineen ovat
kuitenkin aina toiminna.-^.sa — k a i ­ken
varalta.
Mutta . " L e n i n " on k u i t e n k i n f u r -
vallisi.sta turvallisin. Siellä saa vä­hemmän
.säteilyä kuin maalla. " L e ­n
i n i n " korkeista tuuletu.stornoi.sta
ulo.s menevä Ilma on puhdistettu
n i i n . että amerikkalaiset .sotila.slen-tokoneet.
jotka ottivat .sätellynäyl-teit.
l " L e n i n i n " kulkic.s.sa Norjan ohi.
eivät .saaneet laitteisiinsa radiöaktii-
NÄIN SE TAPA1IT151I
Miten .sitten atomi liikuttaa " L e - ; K A K S I M V R T . \ J AA
nlniä" napa-alueen iäis.sä? Näin se,
tapahtuu: atomireaktorin kuumuus
muuttaa .sen kautta lasketun, veden !
315-a5;fei.seksi höyryksi; jota 45 i l m a - ;
kehon paineella ohiataan höyrytur-!
biineihin, Nc puolestaan pyörittävät •
.,=ähko':eneraattoreita, joiden kehittä- '
mä .sähkö taas panee liikkeeMe säh-j
kömoottorit eli ne voimanlähteet,
jotka ,sitten pyörittävät kolmea ak­selia
ja n i i h i n kiinnitettyjä potku-r
c i t a . Tämän kiertokulun tulok.sena
ajoimme mekin hyvää vauhtia — 17
.solmua tunnissa — ulos merelle.
Muufam.Tn tunnin matkan jälkeen |
jätimme laivan, joka viikon kuluttua j
.Atomijäänsärkijä "Leninissä" ei
kamainväli^ille lehtimiehille ollut
salaisuuksia. Saimme valokuvata
mitä tahansa ja menä minne ta-haiKsa
niiden 10 tunnin aikana,
jotka vietimme laivalla. Vastaanot­to
oU niin sydämellistä ia vilpi-
Itöntä, että se sai amerikikalaiset
lehtimiehet esittämään aterialla
maljan sen puolesta, että "Lenin
ja lehtimiehet olisivat yhteistoi­minnassa".
^'Murtakoot Lenin na-pajäätiköitä
ja lehtimiehet kylmän
sodan jältiä". sanoivat he.
A. Nojonen.
Kahdesta on aina enemmän vastusta k u i n yhdestä ja sen o n t u l l u t
havaitsemaan myöskin neunvestminsteriläinen Susan Walnisley.
V a r s i n k i n Susanin äiti on sitä mieltä, että y k s i k i n v i l l i k o i r a n ­pentu
r i i t d i i s i . :
PÄIVÄN PAKINA
Suurjuhlan kynnyksellä
(Teidän tapanamme ei o l e kerskua
eikä mi.ssään tapauksesssa l i i o i t e l l a.
Olemme nimittäin sitä mieltä, että
totuus voittaa s i t t e n k i n , v a i k k a sen
tjiytyisi murtautua läpi harmaan k i -
•ven.
Mutta näin suurji:,hlan aattona,
i o l l o i n sadat ja tuhannet kansalai­semme
elävät j o hienokseltaan juh­lahumun
vaikutuksen alaisuudessa,
suotanoet m e i l l e k i n t i l a i s u u s ^ h i e -
man korostaa paria seikkliTj siinä
mielessä, ettei totuus unhoittuisi.
Sanotaan siis. että kun C S J laulaa
j a .soittaa, niin kaikki täkäläiset
kansalaisemme menettelevät sa­moin.
J a kun S C A U L urheilee ja voi­mistelee,
niin: k a i k k i Canadan suo­malaiset
seuraavat hyvää esimerk­kiä.
•
Edelläsanottu on t i e t y s t i vississä
määrässä l i i o i t t e l u a — mutta asias­sa
on s i t t e n k i n paljon perää.
K u n urheiluliittomme toimesta
järjestettiin 32 vuotta sitten, eli v.
1930 täällä SudbiM-yssa ensimmäiset
l i i t t o j u h l a t , n i i n missään muussa
kansalaistemme ryhmissä ei oltu
t u s k i n uncksittukaan kansallisten
m c s t a r u u s k i l p a i l u - e n järjestämises­tä
j n e .
J a kun C S J : n toimesta järjestet­t
i i n 24 vuotta sitten, e l i 1938 ensim­mäiset
laulu- j : i s o i t t o j u h l a t Toron­tossa
s i l l o i n ei o l l u t muissa p i i r e i s ­sä
puhettakaan kansallisten musiik­k
i j u h l i e n mahdollisuudesta.
Mutta t o i s i n ovat asiat nyt. Työ­väen
u r h e i l u - j a m u s i i k k i j u h l a t e i ­vät
ole ainoastaan innoittanut ja
auttanut niiden järjestöjen toimin­taa,
vaan rohkaissut m u i t a k i n ryh­miä
ja järjestöjä samantapaisiin
y r i t y k s i i n . ~
Sikäli kun S C A U L : h j a C S J : n e s i -
raivaus on näillä a l o i l l a rohkaissut
j a auttanut muita kansalaisryhmi­ämme
alkuunpääsyssä. .se antaa
Tfleilie k a i k i l l e vilpitöntä ilon aihet-. man e i voi Canadakaan säilyä.
t'>- I On t i e t y s t i totia — j a työväen r i -
henki vallitsee varmaan, tulevissa
sui:rjuhlis.sa Port A r t h u r i s s a ! .
Mutta miksi me urheilemme, voi­mistelemme,
soitamme, laulamme ja
harrastamme muuta _k_ulttuuritöi-mintaa?
E n n e n k a i k k e a siksi k u n s e l l a i n en
t o i m i n t a auttaa meitä eikä suinkaan
vähiten nousevaa sukupolvea, k e h i i -
tymään f y y s i l l i s c s t i j a henkisesti
paremmiksi canadalaisiksi. Tämä
n i : o r i , pinta-alaltaan äärettömän
suuri j a l u o n n o n r i k k a u k s i s t a a n kuu­l
u i s a maamme tarvitseekin ennen­k
a i k k e a terveitä j a v o i m a k k a i t a kan­s
a l a i s i a ; se tarvitsee miehiä j a nai::,
sia. jotka pystyvät k i l v o i t t e l e m a an
.sekä karun luonnon voittamiseksi
että yhteiskunnallisten puutteiden
j a epäkohtien poistamiseksi, ^ a i t ­se
rauhan siiijyttämiseksi. j n i t ä i l -
Me pahoittelemme vain sitä. että
tällaisia kansallisessa mitassa pidet
v i e n hajoittajat ovat käyttäneet s i ­tä
jossakin määrin onnisuneesti hv-täviä
k u l t t u u r i j u h l i a ei voida vielä- väkseen — että järje.slöjemme us-kään
pitää yhteisin voimin —
k a i k k i e n kansalaisryhmiemme ja
yksilökansalaisten yhteiseksi i l o k s i;
kuolemattomien k u l t t u u r i p e r i n t e i -
demme vaalimiseksi j a Canadan vas­ta
kukoistukseensa nousevan kansal­l
i s e n kuMttuurin r i k a s t u t t a m i s e k s i.
Mutta se a i k a on varmasti tuleva,
j o l l o i n ryhmäkuntalaisuus Junula
j a T a n u l a aitoineen saa l u v a n väis­tyä
täkäläisten kansalaistemme ryh­tyessä
y h t e i s v o i m i n kansallista kult­tuuriperinteitään
vaalimaan.
S e l l a i s e n ratkaisun puolesta kan­nattaa
toimia j a ponnistella!
S e l l a i n e n yhteishyvää tarkoittava
k o l l i s u i : s työväenliikkeen asiall(>
n i i d e n uskollisuus nykyisen jäsen­tensä
j a täkäläisten, kansalaistemme
sekä koko kansakunnan parhaille
e d u i l l e , on saanut järjestömme huo­noon
huutoon niiden taholta, joiden
jumalana on d o l l a r i n merkki ja
isänmaallisuus rahakirstussa.
Mutta k a i k k i se on v a in väliaikais­ta.
Tosiasiassa u i ; d i s l i i s l e n puolusta­j
a t .'a vääryyden vastustajat ovat
aina joutuneet taistelemaan poliit­t
i s t a suvaitsemattomuutta ja p o l i i t ­tisia
väärinpelaajia vastaan.
E s i m e r k i k s i Suomen valUissaoli-j
a t k i r j o i t t i v a t nuijasodan histori­an
kuten he myöhemmin k i r j o i t t i v at
vuoden 1918 kansalaissodan histo­r
i a n : kummassakin on nähty vain
r a a k u u t t a vallanhimoa j a typeryyt­tä.
Mutta myöhemmin on Yrjö
K o s k i n e n tehnyt n u i j a m i e h i l l e oi­keutta,
kuten meidän päivinämme
on Väinö L i n n a saattanut kokonaan
uuteen valoon kansalaissodan tapah­tumat
j a K a a r l o K r a m s u o n synkän-hehkuvassa
runoudessaan laulanut
N u i j a m i e s t e n kunniaa:
" K a u n i i m p i orjan elämää
on kuolo hirsipuussa.".
J u u r i Nuijasotaan. " I l k a n j a Pou-
J u n . asiaan" v i i t t a s i tunnettu suoma­l
a i n e n työväenniies V r ö Leino
eduskunnassa heinäkuussa 1917 ve-l-
dotessaan talonpoikaisten edustajis-too
v a l t a l a k i a käsiteltäessä: .
" M u l t a jos tunnen . teitä oikein,
n i i n yhteistä t e i l l e j a m e i l l e , talon-^
p o j i l l e j a työväelle on se. että kum­p
i k i n väestöryhmä vihaa* sortoa, e i ­kä
siedä holhousta. Kansalaiset!
E n houkuttele teitä siirappimaiseen
sovintoon . . . Meidän täytyy kes­kenämme
kamppailla, otella l u j a s t i,
se on h i s t o r i a l l i n e n velvollisuutem­me.
Mutta tässä asiassa, vainajam­me
Ilkan ja Poutun asiassa, tässä
r u n o i l i j a m m e Kramsun ylistämässä
asiassa. Suomen todellisen kansan a-siassa,
sanokaamme: Se eläköön; se
pysyköön, sillä se on Suomen talon­p
o i k a i n enemmistön tinkimätön tah­t
o ."
J a se asia, " t o d e l l i n e n kansan a-sia",
tulee varmasti voittamaan!
Tässä mielessä ja hengessä ter­vehdimme
kuudetta yhteistä suur­j
u h l a a , — Känsäkouita.