Vapaus, September 30, 1971

              Sivu 2 Taretai, syysk. 30 p. — Thursday, Sept 30, 1S71
INDEPENDENT L A B O R OROAN
V A P A U S O F F INNI SH C A N A D I A N 9
> (LIJpERTY) EstabtUatied Nov. 6.1917
I l h t ^ r W. E & U K D i^fiaaaageiie: VL
Oo. Umdtod. 100-102 EhnfBt. We8t. Sudt>ury. OnitMo. Canada.
MBmas «ddJPBBS: iBos 69.
. • :ii/i{i&ctMDSTaXea upoQ appltcatkm, tirainalatton free of «ihMise«
' Beoonid cnass S£aU registoatkm Numbear 1076
'''^v^ ' C/VNA'OjlNKiGWli:RElS^
" ~ TILAUSHINNAT:
OffiDadassa: 1 Vk. «10.00,6 lOc. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.76
1 Vk. «llJSO; 6 kk.t8.S9
Kamieih ja Jcomeih pin-up-poika
Kuten tiedetään pin-up-tyttö on nuori» kaunis,' seksuaalisesti
. kiihöittava nainen — ihanteellinen kanaikuvatyttö. .
Poliittisessa elämässä kehitetäjäii s u u r t a ja ra;haMtaiden mai-nosyhtiöiden
sekä ennenkaikkea televisiooiiin välityksellä nykyään
; vanhojen puolueiden johtajista jonkinlai&ia pin-up-miehiä. Sellai­nen
hurmuri tehtiin liberaaHen kannalta kat^ edullisesti
nyt pääministerinä olevasta Pierre Trudeausta, jonka perussaavu-tuksena
pn -työttömyyden joufckomittaJnen lisääminen inflaation
vastustamisen nimissä, sekä miljonäärimiehen eriTioispiii-teitä iedus-tava
42 Sentin korotuksen järjestäminen vanhempien kansalais­temme
peruseläkkeisiin.
Uutena pin-up-sankarina esiintyy Ontarion- vaaleissa muita
kauniimmaksi j a komeammaksi kuvattu konservatiivien pääminis-teri
William Davis. Tiedoittaessaan vaalipäivän määrittelystä, mr.
Davis ".unohti" mainita mitään puolueestaan ja korosti sen sijaan,
e t t ä vaalien peiii^ysymyksehä on ''johtajan valinta".
Konservatiiveilla on ilmeisesti rahaa kuin roskaa. Tähän viit­taavat
suuret; kalliit j a yhä toistuvat ilmoitukset päivälehdissä,
sekä televisio- ja radio-Ohjelmien yhteydessä. On arvioitu^ että
konservatiiveilla On enemmän dollareita vaalirahästossa kuin libe­raalipuolueella
ja NDP:llä yhteensä—ehkä kuutisen miljoonaa dol-laria.
Täinäh Suuren Rahan voimalla on ilmeisesti tai-koitus aiitaa
sellainen vaikutelma, että vanhan ja raihnaisen konservatiivipuo­lueen
kuvana on suhteellisen nuori poliitikko, joka haluaa öUa
Mohammed A l i n tavoin"komein ja kaunein" kaikista muista.
Uutistiedoissa kerrottiin alkuviikolla, että mr Davis on kiel­täytynyt
osallistumasta TV-väittelyyn N D P : n ja liberaalipuolueen
johtajain karissa. Eihän nyt sellaista vanhanaikaisuutta! Mutta
sitä enemmän on kiiVattu television ruudulla ja muutenkin mr
Davisin "pin-irp-miehen" piirteitä.
Sanotaan, e t t ä historia toistaa itsensä. Mutta se tapahtuu ta­vallisesti
korkeammassa tasossa. Kirkossa ei siis ole vielä pää­tetty
se, voiko mr Davis selviytyä "hui-murina" vaalikampanjasta
nyt samoin kuin siitä selvisi aikoinaan mr Trudeau.
Presidentti Nixonin elokuiseen
maksutasepakettiin sisältyvä 10
prosentin tuontivero ej. merkitse
sitä, että »USA korottaisi voimas­sa
olevia liuontituUejaan 4 0 pro?
sentillä. Tällaisen käsityksen voi
saada veron englanninkielisestä
sanasta ''Buröharge", joka suo­raan
käännettynä merkitsee " l i ­sämaksu".
Kysymyksessä on kui*
tenfikinv perustullien» eli entisten
tullien korotus edelleen 10 pro­sentilla.'
Käytännössä tämä mer­kitsee
sitä, ^ttä USA,nostaa voi­massa
olevat tuontitullinsa kakr
sinkertaisiksi. Voimassa olevien
tullien korotus 10 prosentilla olisi
merkityksetön. Perustullien koro­tuksella
sen sijaan on laajakan­toinen
seuraiis.
USA-cri tuontivero, millä meillä
nimitetään tullien korotusta, kos»
kee eniten, niitä, joilla on huo­mattava
vienti USA:han ja joir
den viennistä suurin osa kuuluu
tuontiver-ort alaisiin tavaroihin.
Tämä koökee'^ lähinnä BEC-mäir
ta, joiden viennistä USA :hah 70
—95 prosenttia on nyt tuontive-
Ika toisin sanoin. Näin on laita
mm. E E C :ssä, jossa on tultu tu­lokseen,
että jollakin tehokkaal­l
a tavalla on vastattava Nixonin
haasteeseen.
Niinpä EEC;ssä tultiin tulok-v
seen, e t t ä varsinainen kosto (re-talation)
jätetään oheen. Sen si­jaan
haetaan hyvitystä (compen-sation)
siten, e t t ä ryhdjytään mak
samaan tukipalkkioita' sellaisille
t^eollisuuden aloille j a viejille, jot­ka
Joutuvat pahiten kärsimään
tuontiverosta. Tällöin ei tarvit­taisi
mitään E E C : n yhteisesiinty­mistä,
vaan kukin jäsenmaa sai­si
menetellä asiassa parhaaksi
harkitsemalla tavalla ja määräs­sä.
Luonnollisesti USA:n tuontive­ro
sekä siihen liittyvät valtion
amerikkalaisfIrmoille myönnettä­vät
verohelpotukset investoinneis­sa
ja vientipalkkiot ovat kansain­välisen
kaupan sopimusten ja
sääntöjen vastaisia. Onhan mm.
Gatt jo tuominnut Nixonin toi­menpiteet
lainvastaisiksi. Ne rik­kovat
mm. Gattin sääntöjä ja te-ron
alaista sekä Japania ja Eng- j kevät tyhjäksi Kennedyn kier-
Kiinan vuosipäivänä
Pekingissä ei; ole kiinalaisten uutisvuotojen mukaan tämän
viikonvJtihteen aikana suuremmoista ja kautta maailman aiemmin
suurta huomiota osakseen saanutta Kiinan kansallispäivän paraa­t
i a ja juhlaa. Lokakuun 1 päivä ilman suurjuhlaa on todella jota­kin
uutta Kiinan Kansantasavallassa.
Tämä uutisvuoto, mitä ei ole tosin tähän mennessä yahvistettu
eiikä kiellettykään, nostatti varsinkin länsipiireissä todellisen huhu­jen
vyöryn. Ensin kerrottiin melko yarmaha asiana, että puheen­johtaja
Mao Tshe^utig on joko kuollut tai kuolemaisillaan. Kun
Pefkingissa tiedoitettiin, että huhut Maon kuoleniasta ovat nyt yh­t
ä ierineriaikaisia kuin monesti ennenkin, ja että Mao on terve ja
voi hyvin; silloin .lyhdyttiin julkaisemaan multa arveluja: Miitta
vielä tähän päivään (tiistaihin) mennessä nämä arvailut ja seli­tykset
ovat vain arvailuja sekä huhuja.
. Kaikkein uskottavammalta tuntuu olettamus, että "jotakin eri­koista"
on tj^ahtumassa Kiinassa, ja että t ä m ä " j o t a k i n " voi
osoittautua poliittisesti tärkeäksi seikaksi. Palaamme tähän puo­leen
asiasta, alempana. ^
Vähemmän uskottavilta tuntuvat kiinalaispiireistä saadut se­litykset,
e t t ä lokakuun ensimmäisen eli Kiinan päivän juhlinnan
peruutus olisi tapahtunut varojen säästämisen vuoksi hetkellä jol­loin
juhlan valmistelun hyväksi tiedetään jo käytetyn paljon va­roja
j a aikaa. ;
Uskottavalta ei liioin tunnu olettamukset ,että tilanne Kiinan
ja Neuvostoliiton rajäila on jännittynyt siinä määrin, että Peking
valmistautuu sotilaallisiin toimenpiteisiin Neuvostoliittoa vastaan.
Hieman uskottavampaa on länsimaiden lehdistössä esitetty
väitös, e t t ä Pekingin selostuksista huolimatta puheenjohtaja Mao
ei ole sittenkään erittäin hyvässä terveydessä, ja että hän ei voisi
ottaa juhlaparaatia vastaan, kuten hän on henkilökohtaisesti vii­mevuosina
menetellyt.
Mahdollisuuksien puitteissa on sekin olettamus, että kiinalais-johdon
keskuuteen on muodostunut erimielisyyksiä esimerkiksi sii­t
ä kun presidentti Richard Nix;on kutsuttiin vierailulle Kiinaan
vaikka Yhdysvaltain imperialismilla ei tunnu olevan mitään aiko­musta
verenvuodatuksen lopettamiseksi Indokiinassa. Ylläolevat
länsilehtien esittämät olettamukset ovat kuitenkin kaikkea virallis­ta
vahvistusta vailla.
johtava varsovalainen sanomalehti Zycie Wärszawy kirjoitti
puolestaan ' viime torstaina saaneensa Pekingistä tietoja, joiden
mukaan Kiinassa olisi ödotettavi.ssa huomattavia poliittisia muu­toksia.
• .
Lehden poliittinen kommentoija GrzegorzJaszunski tähdensi
Kiinan kansantasavallan perustamisen vuosipäivänä lokakuun 1:
senä perinteisesti järjestettävien juhlallisuuksien peruuttamisen
poikkeuksellisuutta.
Hän viittasi myös Pekingissä olevien ulkomaisten lehtimiesten
äskettäin tekemään huomioon, e t t ä puheenjohtaja Mao Thse-tungin
suuri patsas on poistettu ulkomaalaisille varatun Hsin Tahiaon ho­tellin
sisäänkäynnin edustalta.
Maoa esittävät muotokuvat ja hänen kirjoitustensa lainaukset
ovat myöskin kadonneet näkyvistä jpaikpista ulkomaalaisille vara­tuissa
hotelleissa, junissa ja ravintoloissa.
Jaszunski sanoo myös, että Maon vaimon Tshiang Tshingln
poliittinen vaikutusvalta on käytännöllisesti katsoen mennyttä,
: vaikka hänellä oli erittäin mer^kittävä asema kulttuurivallanku-mou<
ksen aikana 1960-luvulla.
Maon virallisen manttelinperijän, marsalkka Lin Piaon nimi
mainitaan nykyisin harvemmin kuin aiemmin Kiinan lehdissä. Sa­maan
aikaan on pääministeri Chou En-lain asema lujittunut mer­kitsevästi,
kirjoitti Jaszunski.
Nämä varsovalalslehdenkään firviot eivät ole saaneet mitään
viraljiata vahvistusta Kiinassa. Mutta kaikki seikat huomioiden ön
•kuitenkin ilmeistä, kuten sanottu, että "jotakin eriikoista" on Kii--
lantia; ^fyös useat kehitysinaat,
varsinkin ne, joiden vienti USA:
han on suhteellisen suuri j a vien­ti
on kpostuniit niuutamasta har­vasta
tuotteesta, jotka nyt oyat
uuden tuontiveron alaisia, joutu­vat
suuriin ^^ikeuksiin; Latina­laisen
Amerikan maat ovat jö
esittäneet jyrkän vastalauseensa
USA :lle j a vaatineet tuontiveron
pikaista poistamista.
Kun Nixon julkisti päätöksen
tuontiverosta,. useat asiantunti­jat
puhuivat USA:n kauppakump
panien kostotoiinenpiteistä. Ku­kaan
vastuunalalneii vimllihen
henTtilö tai elin ei ole kuitertkaan
toistaiseksi antanut tällaista lau­suntoa.
Tällainen olisi aaattanut
ärsyttää USA:ta vain lisättyihin
vastatoimenpiteisiin j a näin ollen
tie kauppasodalle olisi ollut Il­meisen
uhkaava. Eivät USA :n
pääkauppakumppanit tällaiseen
provokaatioansaan menneet.
USArn tuontiveroa ruvettiin
pääkäuppakumppanien keskuu­dessa
käsittelemään kuitenkin vä­littömästi
"kostqhengessä", vaik-l-
Berliini — Saksojen' väliset
neuvottelut iänsiberliiniläisten
matkustamisesta pDRrään ja
kauttal<ulkuliikente,estä Länsi-
Sak.san ja Län.Hi-Berliinin välillä
näyttää nyt kokonaan juuttuneen
paikoilleen.
Viime viikolla DDR:n valtiosih­teerin
Bahrin käymä keskustelu
kesti vain vajaan puoli tuntia ei­kä
uudesta tapaamisajasta sovit-
^ t \ x . -
Alkuviikolla Länsi-Berliinirio,se- i
naatti oli jo peruuttanut valtio­sihteeri
Kohlin kanssa sovitun ta­paamisen,
jossa oli määrä neuvo­tella
Iänsiberliiniläisten matkus-tusoikeude.
sta DDRtään.
DDRrssä pidetään neuyottelu-jen
keskeytymistä hyvän tahdon
puutteena vastapuolelta ja tahal­lisena
tulokseen pääsyn viivästyt-tärnisenä,
DDR on 6. syyskuuta
tehnjrt ehdotuksen liikennesopi-muksista
j a tämä e.sitys olisi sen
mielestä vastahnut neljän vallan
lähettiläiden allökirjoittaniaa so­pimusta
sekä . ollut molempien
saksalaisten , osapuolten etujen
mukainen. Länsi-Saksan edusta­jat'
eivät suo.stu kuitenkaan neu­vottelemaan
tästä ehdotuksesta
ennen kuin ollaan päästy yksi­mielisyyteen
neljän vallan sopi­muksen
saksankielisestä käärinök
sestä.;' '•
. LänSisaksalaiset osoittavat so­pimuksessa
' kaksi ikohtaa joista
osapuolten käännöksissä Pn eroa.
Molemmat kohdat koskevat Län­si-
Berliinin asemaa eivätkä siis
ole missään yhteydessä liikenne-kysymyksen
kanssa. DDR :s3ä ko­rostetaan,
että Saksa ei ole so­pimuksen
virallinen kieli. Liiken-nesopiniukset
voidaan tehdä vaik
kei käännöksestä päästäisikään
yksimielisyyteen. DDR:n tekemä
sopimusehdotus on osoitus siitä,
ettei neuvotteluissa tarvitse ta­kertua
mihinkään käännösongel-miin.
Tarvitaan vain hyvää, tah­toa
ja itse pääasiaan tarttumista,
niin sopimukset voitaisiin solmia.
roksella sovitut tullien yleiset
alennukset. Laittomia olisivat kyl
lä myös EEC-maissa kaavaillut
viennin kompensaatio- eli tuki-paikkiotoimet,
mutta kun .suuril­la
on kysymys omista taloudelli­sista
intresseistään, he viittaavat
kintaalla allekirjoittamilleen kau­pan
kansainvälisille sopimuksille.
Nämä sopimukset ovat olemassa
vain pienten ja köyhien maiden
noudatettaviksi.
USA:n tuontivero .synnytti vä­littömästi
kaksi vastakkaista rin­tamaa.
Toisella puolella olivat
USA ja toisella E E C sekä Eng­lanti
ja toisaalla taas vastakkain
USA jä japani. Nyt on syntynyt
myös kolmas rintama: EEC
ja Englanti vastassa japani. P i ­detään
hyvin todennäköisenä, et­tä
Japanin viennin supistuessa
USArn markkinoille ne kääntää
vientloffensiivinsa mm. Länsi-
Eurooppaän. Täälla taas valmis-taudutaan
jo nyt Japanin vienti-offensiivi
n torjumiseen mmi,: k i 1 n-!
tiöinnillä. On neljäskin rintama:
USA vaatii Japanin ohella myös
Formosaa, EtelärKoreaa ja Hong­kongia
supistamaan, "vapaaehtoi­sesti"
Vientiään USA:han. Ja vii­deskin
kauppasotarintama on
mahdollinen. EEG-maiden erilai­nen
hyvity.s^ eli tukipalkkiopoli-tiikka
voi vääntää kieroon näiden
maiden keskinäisiä kauppasuhtiei-ta.
Ja lisää muitakin "rintamia."
saattaa syntyä.
s Libra,
Juntta pidätti
hautajaisväkeä
\ Ateena. — Ateenan poliisit kä­vivät
viime viikolla lyhyehkön
yhteenoton Nobel-ikirjailija Gior-gipsSeferisin
viimeistä matka^
todistamassa olleiden surevien
kaupunkilaisten kanssa. Se-feris
tunnettiin yhtenä Kreikan
nykyisen sotilashallituksen kii­vaimpana
vastustajana.' •;
Ihmisiä pH kerääntynyt paikal­le
yli 20,000, kun runoilijan, arit-ku
kannettiin Akropoliin liepeillä
sijaitsevasta kiritosta -i hautaus­maalle.
Välikohtauksen jäjkeen
joltakin ihmisiä pidätettiin.' '
Hautajaisiin oli kokoontunut
odottamattoman suuri määrä so­tilashallituksen
vastustajia. Nuo­rien
ja vanhojen ateenalaisten
joukossa nähtiin entisiä poliitik­koja,
älymystön edustajia j a ero­tettuja'
valtion virkamiehiä. Maan
paossii asuva kuningas Konstan­tin
oli lähettänyt seppeleen vai­najan
haudalle.
: Turvallisuuspoliisit eivät puut­tuneet
tilanteeseen itse ruumiin-slunaiiksen
: aikana. Tilaisuuden
päätyttyä" väkijoukosta kuului
huutoja "vapaus, demokratia".
Tämä on saastaa
Tokio, — Jiapanioi hallite taikoo
iaao'0111'jaia ohjeikniaia, jomka t^rkoituk'
sena on taiaitia kaupuinkilaislapisiiillie
miahdcil!li'suus tutuisitua siaastuttomiaan
ihnasn».
. iE!rilM;ä:lR .Eiaostuneiden Oflud^
EX^lm. Tckicn., k»uilu!kiiis€t läSteibetään
viUdcksi miaisiseudulie. OppiJJuinirvlit pi
d£i'.'ääi!> lucinntin hE'!imias9a, ja kou-
;mi3£llia;ha(!jli:t;fc^^^
Jiajpamln suitKdfcaupuiy.fcleoi iJlmeiD
ffaa5to:i!aminen on smmimonelttom-
M tei^UimiHiiin.itiä3^r(a..uiheilmtaj ja
.mu'j;t:ia- »'iheLiiltij, • jölika. vaalCvat oiiea-kci':
ia uCkcm. Öppiikial' strlijetaiao
äänestävät pelosta
cikkiiin liiirveyssyiisilä. (.
HaiYjl^tuksen "VvhreideiT^l
Lakkoja USA:ssa
Now Yorkin puhelinyhdis­tyksen
39,000 työntekijää on
ollut lakossa jo H viikkoa. Hei­näkuussa
öli lakossa 6 päivän
ajan 500,000 alan työntekijää
koko maassa ja työnantajaosa­puoli
suostui eräisiin myönny- \
tyksiin. Newyorkilaistcn vaati­muksia
ei tyydytetty ja lak­koon
ryhdyttiin uudelleen. Län­sirannikon
15,000 sätamamie-hen
lakko on jatkunut jo lähes
3 kuukautta. Työt ovat lamas­sa
24 satamassa.
Vaatii Edmund
Bui^ke-jäsenten
sivuuttamista
Toronto. — BC.n pääniiniste-rl
W; A. C. Bennetiile, Real Cao-utele
ym. lähettämässään säh­keessä
Ontarion kommunistijoh­taja
Wm Stewart v a a t i f Social
Creditia peruuttamaan . kahden
Edmund Burke-jäsenen nimityk­sen
puolueen ehdokkaak-sl Onta­rion
Vaaleissa. •
Todeten, että Edhtiund Burke
-yhdistyksen jäseninä esiintyvät
Social Creditin kaksi jäsentä on
ehdokkaana Beache.s Woodblne ja
High Park alueilla Torontossa,
ja että..pahamaineisen Burke-yh-distyksen
n im i.ssä on väk ivältal-sestl
häiritty demokraattisia ko­kouksia
Torontossa, • mr Stewart
vaatii v Social Credit-pouluetta
"ryhtymään toimenpiteisiin näi­den
henkilöiden ehdokkuuden pe­ruuttamiseksi".
lu
koulujen
chie'!ma" ailo:il£i'.itiJi uudentyyppisen
sumun synnyilityä Toikilossia viime
vucir^na. Sumu johtuu aurijngoimvalcn
reago:inn':!:iia autojen paikcikaasujen
'kemJk'aialici.1 kaTjssa, ja tuihanneit lap
set jciultuiivat sia:'raai!iaan sumun ai-heuij'.:
am silmä- ja fcurkfcusadrauk-s!
ien,6a!!cja.-;,-.,,
LtaAä määrää njykyisjin suurempien
toxpumklm koulut pitämään oppi­jansa
sisällä, kun flman saastiimis
varoitus annetaan.
Oh.lelma kattaa tällä he^tkellä; 130
kc-.:Ci:ia, joistia sxnmin osa sijaitsee
Tckicesa. Öpetusminisberiön edusta­j
a kertoi, e:ttä ensi vuonna suunni^
'lilJman piiriin otetaan vielä 500 kou
lua.
Suomen nuorison
liiton tanissijoita
vierailuille tänne
Helsingistä saapuneen tiedon
mukaan Suomen Nuorison Liitto
j ä r j e s t ä ä lokakuussa vierailumat-kan
Yhdy.svaltolhin ja Canadaan.
Tähän kiertueeseen osallistuu 18
kansantanssijaa, 5 pelimannia ja
3 solistia ja lisäksi 3-henkinen
johtajisto. Pääitonsertit pidetään
New Yorkissa, Fitchburgissa,
Detroitissa, Hancockijssa; Clo(5[ue-tissa,
Virginiassa, Thunder Bays-sa,
Seattlessa, Vancouverissa, As-torlässa,
Portlandissa, San Fran­ciscossa,
Los Angelesissa, Flori­dassa
ja paluuvaiheessa uudel­leen
New Yorkissa.
Suomen Nuorten Liiton kon-
Cuchf, Etelä-Vietnam. ^ Erääs­sä
Honda-moottoripyörien: kor­jauspajassa
istunut, vanha mies
sanoi tiistaina, että hän ei halua
äänestää jpreöidenttirNguy^n Van
Thieun puolesta lokakuun kolnlan-nen.
päivän vaaleissa.,-.,
"Mutta eläessä .tämän taivaan
alla,,on tehtävä mitä k ^ k e t ä ä n ",
hänen kerrotaan jatkaneen. Sa-mafnlaiseh
mielipiteen ilm&isi eräs
toinen keski-ikäinen mies. He mo­lemmat
sanoivat, että puhe vaa­leista,
missä Thieu on yksinään
ehdokkaana, on hölynpölyä, sillä
Thieu voittaa kuitenkin.
Teoreettisesti etelä-vietnami­laisilla
on mahdollisuus äänestää
joko Thieun puolesta, vetämällä
ristin vaalilippuun, missä bn
Thieun kuva, tai häntä Vastaan,
vetämällä ristin lippuun miSsä ei
ole t ä t ä kuvaa.
Mutta äänestämällä "tyhjää''
henkilö käsittää, e t t ä hän voi jou­tua
vaikeuksiin ja niin on pelPn
vuoksi äänestettävä "oikein".
Terrorin : aiheuttaman . pelon
vuoksi 7,000,000 :lta äänestäjältä
ei tule paljoakaan "tyhjiä'' ääniä.
Myös äänestämättä jääminen
on uhkarohkea teko sillä henkilö­todistukseen
merkataan äänestä­mässä
käyminen, ja jos sellainen
merkintä puuttuu, se voi aiheut­taa
vakavia vaikeuksia.
Kaikki myöntävät, että Saigo­nin
presidenttivaali edustaa "po­liittista
farssia" eli ilveilyä, mut­ta
USAn ikioma Thieu tulee kui­tenkin
"Valituksi".
serttimatkan taiteellisena johta­jana
on liikunnanohjaaja Sirkka
Viitanen, matkan johtajana valt.
malst. Arvo Llnström ja talpu-denhoitajana
fil.maist. Kaija Sal­mela.
Matka H^elsinki—Npv^ York
—Helsinki suoritetaan Suomi-
Seuran charter-lehtona. Matkat
eri konserttipaikkojen väliliä suo­ritetaan
nekin lentäen.
Port Arthurin vanha orkesterikuva
PÄIVÄN PAKINA
nassa menossa. Mahdollisesti tä­mä
mysterlö,- mikäli sellainen ön
olemassa, selviää jo ennen näi­den
rivien ilmestymistä tai vii­meistään
Kiinan kansantasaval­lan
kansallispäivänä, lokakuun
ensimmäisenä, mutta- siihen men­nessä
seurataan hieman sekavin
tuntein Kiinan tapahtumia.
Mutta huolimatta siitä, mitä
Kiinassa on nyt menossa, sosia­listisen,
rauhanomaisen ja edis­tyksellisen
Kiinan edustajat ja
kansalaiset; yleensä voivat olla
vakuuttuneita siitä, että heidän
8aa,man8a kannatus lisääntyy ja
voimistuu kautta maailman.
Canadan Suomalaisen Järjes­tön
viettäessä OO-vuotlsen toi­mintansa
juhlia .saattaa olla
palkallaan kiinnittää huomiota
vähän myös siihen "punamulta-maalaukseen"
jolla yritetään'. —
parempia aseita kun eivät näy­tä
löytävän — kaivaa
pois sen alta.
Meitä Canadan suomalaisia
näyttää pienestä lukumääräs­tämme
huolimatta riittävän vä­hän
kaikenlaisiin liikkeisiin.
Mutta ei luojan kiitos ainakaan
julkisesti äärioikeistolaisten tu­lennielijäin
kuppikuntaan, mi-
; kä tunnetaan Edmund Burke
Slcletyn nimellä. ;
Toisaalta tiedetään kuitenkin,
e t t ä silloin kun asialliset ja to-slperäiset
argumentit loppuvat
turvautuvat oikeistovoimat y-leensä
punakauhun lietsontaan
— ja näin menetellään vieläkin
melko usein CSJ:n vastustajien
toimesta. Heidän lempiaihee­naan
on-p^hua "kommunistljär-jestöstä"
osapuilleen samalla ta-malla
tavalla kuin Edmund Bur--
ken jäsecnt leimaavat karkki
kilpailijansa kommunisteiksi, so-
.siaiisteiksi jne.
No, ei nimi miestä pahenna,
jos el mies nimeä, kuten sano­taan.
ToHlasia tietenkin pn, e t tä
Canadan Suomalaisella .lärjea-töUä
on ollut monenlaisia jär-jcstöllisikln
yhtoyiksiä takavuo- .
sina. Järjestö osallistui alkuai­koina
ainakin kolmen työväen­puolueen
kahden sosialidemo- .
kraattl.scn puolueen ja sitten
Worker3 puolueen perustamiseen
ja toimintaan. Se tapahtui 50—
60 vuotta sitten. ;
Toisaalta Järjestö oli esimer­kiksi
toisen maailmansodan ai­kana
Suomiavunpuittels.sa yh­teistoiminnassa
erinäisten kirk­kojen,
kansallisseurojen ja mui­den
yhdisty.sten kanssa. :5Jaail-ta
vikaakuin se, että se ei ole
totta, kommunistinen liike: le­viää
ja laajenee nykyään voi­makkaammin
kuin mikään muu
tnansodan aikana Järjestö oli _ kansanliike historiassa. Kom-
. yhteistoiminnassa jopa liberaali­puolueen
hallituksen kanssa
maata mustan fasismin hävittämiseksi,
aina siinä määrin, että se teki
kaiken voitavansa liberaalien
ehdotuksen hyväksymiseksi ase-velvolllsuudesita.
Näistä "yhteyksistään" huoli­matta
CSJ el ole sen paremmin
kansalllsseurolhln ja kirkkoihin
kuin llberaaleihlnkaan lukeutu­va.
.•
Sama pitää palkkan.sa osallis­tumisesta
sosiaalidemokraattis­ten
puolueiden- ja sittemmin
kommunistiseen puolueeseen su­lautuneen
Worker-pai'tyn toimin
taan osapuilleen vuoteen 192i
asti, josta lähtien Järjestö on
kehittynyt täysin itsenäLsenälai­toksena.
.
CSJ in korkein elin on edus­tajakokous,
mikä päättää ja rat­kaisee
kaikki järjestöä ja sen
ohjelmaa koskevat asiat. Edus­tajakokousten
väliajoilla on kor-
•kein elin kansallinen tpk, joka
on kaikista tehtävistään vas­tuussa
vain edustajakokoukselle
ja siis jäsenistölle.
Jfirjesön toimesta el nimitetä
elidokkaita mihinkään vaaleihin;
eikä edes osalli.stujta;, minkään
puolueen nimitystilaiRuuksiln.
Järjestö tulcoc vaaleissa jäsenis­tön
päätösten mukaisesti - visse­j
ä ehdokkaita mutta se el nimi­tä
niitä, kuten menettelevät
puolueet.
Mitä taas "kommuniatinimi-tyksecn"
tulee, niin allelkirjolt-tunccn
mielcsuä siinä ei olo muu
munistinen liike edustaa nykyi­syyttä'^
ja tiilevaisuutta, • sitä el
voida - kieltää, imperialismin
kamppaillessa yhä syvemmässä
kriisissä.
Mutta CSJ ei ole virallisesti
eiikä epävirallisesti minkään po­liittisen
puolueen jäsen. Se kan­nattaa
vaaleissa tavallisesti työ­väenpuolueiden
ehdokkaita —
mutta keiltäytyy yhtymästä liit-tojäseneksi
mihinkään puoluee­seen.
Tätä laajan joukkojärjes-tön
itsenäistä linjaa on seurattu
ja kehitetty, kuten sanottu vuo­desta
1924 alkaen.
Ja "huolimatta siitä että Jär­jestömme
on aikoinaan ollut
suoranaisissa yhteyksissä eri
puolueiden kanssa... niin. pää­asiallisin
toimin taala; pn jatku­vasti
ollut (siis puolueyhteyk-sienkln
aikana—K) kulttuuri- ja.
valistustyö" toteaa Järjestön
monivuPtinen ja ai-vPstettu sih­teeri,
edesmennyt Gust Sund­han
virtaavaa siirtolaisväestöä
ensinkään suopeasti. He väitti­vät,
että olimme tulleet tänne
työnantajien houkutuksesta pöl-keaksemme
työläisten palkko­j
a . . . . (tämän . Oivaltaminen)
kannusti meitä yhä enemmän
nostattamaan tämän maan so­sialistista
liikettä, että emme
tulisi olemaan esteenä tämän
maan nousevalle työväenlilkkeel
le,. vaan että .voisimme kaikin
voimin sitä tukea. Tämä oli jär­jestömme
tarkoitus ~ liittää
kansalaisemme tämän maan työ­väenliikkeeseen
. . . " ; kirjpittaa
Ahlqvist edellämainitussa jul- .
kalsussa.
Tarkoitus oli siis saada Ca­nadan
suomalaiset "hyvään va­loon"
maan työväestön silmissä
yleensä ja samalla työskentele­mään
omien ja kaikkien työtä-
. tekevien etujen hyväksi. 'Tässä
mielessä Järjestö osallistui alku­vuosinaan
peräti Jcolmen työ-'
väenpuolueen perustamiseen ja
toimintaan. Siksi se on myö­hemmin
tukenut Canadan am­mattiyhdistysliikettä
ja- työväen
poliittisia liikkeitä koko itsenäi-syyskautensa
ajan- jäsenistön
päätösten ja -toivomusten mu­kaisesti.
Tässä ei siis ole mitään sa­lattavaa
,tal kummallista ja vie­lä
vähemmän hävettävää. Mp
qvlst. Järjestön 25-vuotisjuhla- olemme ylpeitä siitä, että Jär
julkaisussa.
Hänen yksi edeltäjänsä, "Jär­jestön
isänä" tuhnottu J. W. Ahl
qVist vastasi puolestaan siihen,
miksi Järjestömme osallistui en­sin
kahden soflialidemokraätti-sen
puolueen perustamiseen ja
toimintaan ja sitten Worker.s
puolueen perustamiseen:
"Meidän suomalaisten ei tar­vinnut
olla täällä kauan kun.
huomasimme, että englannin-.
kieltä puhuva työväestö ei kat- .
sonut (muistakaamme että se
oli 00 vuotta sitten—-K) maa-jestömme
on alkuvuosistaan as­ti
puolustanut täkäläisten maan­miestemme
asemaa ja tukenut
kulttuurijärjestönä heidän sekä
Canadan työläisten yleisiä pyr­kimyksiä
paremman elämän saa­vuttamiseksi..
Me olemme todella ylpeitä'
järjestöstämme ja sen edesotta-misista.
Jos tämä on "punai­suutta",
"kommunismia" tai mi­tä
muuta tahansa,. niin antaa
vaan, tulla lisää. Me olemme
"syyllistyneet" siihen kalkkeen,
— KUnattkoura»