1964-07-23-11 |
Previous | 11 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
li
S' ' , , ' , , ' , . I ,
1" . ^ 1 , " •/ V-/-'---^=.. •••• •'•
• ' ' / \' , -Il
•llvi.i , s; • i
\
Hieno yhteisvoimisteluesitys aikaisemmista suurjuhlista South Porcupinen eli Eteläpään kentällä, missä nähdään
ennakkotietojen mukaan taas hyvin hiottuja voi misteluesityksiä; .
estilän poika vetelee ooppera
aarioita Elbe joen rannoilla
Dresdenissä on talo, jonka asukkailla on suomalaisten kansanlaulujen
indikoinen tuntemus. Aluksi he eivät tosin tarkalleen tienneet, mistä
maasta oli kysymys, sillä laulujen esittäjän tummanpuhuva: hahmo ei
tuonut läheskään heti mieleen pohjoismaita. Mutta surunvoittoiset sävc-
.let ja outo kieli, joka ei ollut unkaria mutta "sinne päin" vei naapurit
''hiljalleen oikeille jäljille. Seuraavassa on Anita Jalon Suomen demok-jraattisen
nuorison Terä-julkaisulle kirjoittama kuvaus tämän Kestilän
Jpojan lauluharrastelusta ja-opiskelusta.
I Lauri Leinonen, ei laula tosin tätä
nykyä suomalaisia käansanlaulu-ja
.ammatikseen, laulaapahan vaan
välipaloikseen niiden mietteiden
inspiroimana, jotka vievät ajatukset
^ i l l o i n tällöin kotimaahan. Kun hän
aloittaa varsinaisen harjoittelun ja
työskentelyn, tuntevat saksalaiset
^iitä niinvrakkaat liedinsä kuin klassilliset
ooppera-aariansakin. Verdin
aaria toisensa jälkeen esitetään
niin ikään baritonilla, joka kantaa
varmasti talon kahdeksanteen kerrokseen
saakka. Mutta antaa kantaa
vain. Sittenpähän tiedetään, ettei
tässä ole opiskeltu turhaan puolta
vuoslkymmei|tä. ,
Oikeastaan siitä on aikaa jo kuutisen
vuotta kun Lauri Leinonen ei
vielä tiennyt, tuleeko hänestä laur
lua harrastava melsätyöläinen,
maanviljelijä vai nuorisotyöntekijä,
tai voisiko hän mahdollisesti antautua
kokonaan sille, mikä häntä eniten
kiinnosti, laulamiselle. Tätä aprikoidessaan
hän tiesi, että laulutaiteilijan
tie on Suomessa pitkä ja
vaivalloinen, joskin todellinen kutsumus
voi monessa tapauksessa pakottaa
kestämään sen. Lauri Leinonen
ei ollut vielä ehtinyt taistella
taisteluaan loppuun, kun sattuma
teki ratkaisun hänen puolestaan.
Hän oli silloin 21vuotias, saanut armeijassa
ollessaan Oiva Ruhaselta
muutamia laulutunteja, opiskellut
Tuure Aran johdolla 3—4 kuukautta
ja tutustunut Klemetti-opistossa
alustavasti saksalaisiin liedeihin.
Vuonna 1957 lähetti Rauhanpuolus-taj^
at-järjestö kansanlaulu- ja tanssiryhmän
kiertueelle Saksan Demokraattiseen
Tasavaltaan ja Lauri Leinonen
esiintyi ryhmän 'solistina. Sitä,
että hän sai kiertueen jälkeen
tarjouksen tulla opiskelemaan DD-R:
ään täkäläisen valtion stipendin
turvin, voidaan pitää sattumana siinä
mielessä, että tuleva musiikin
opiskelija osui kiertueelle juuri sopivaan
aikaan, mutta tuskin muu-
Parhmt onnittelumme suomalaisten suurjuhlalle!
mmm HARDWARE AND FURNITURE
Tunnettu rauta- ja huonekalukauppa paikkakunnailla
P.O. Box: 520 Puhelin 235-3328 South Porcupine, Ont.'
TERYEHDYKSENME KULTIUURiYÄEN VUOTUfSELLE
SUURJUHLALLE!
Liikkeemme on syntynyt kulttuuri-ihmisten ja työväenluokan
puolesta taistelevien kansalaistemme ansiosta. Siksi työläisten
järjestämä juhla on meillekin niin läheinen.
Lausumme sydämellisesti tervetulleeksi kaikki juhlavieraat ja
etenkin omat jäsenemme, joista toiset asuvat tuhansien mailien
päänsä, mutta siltikin muistavat nämä entiset kotitanhuat.
'Kauppa jossa joflklainen kuluttaja on samanarvoinen.
Siis kansan kauppa, kansan hyväksi!
SOUTH PORCUPINE ONTARIO
ten. Kykyjen etsijät eivät istu täkäläisten
konserttitalojen katsomoissa
sattumalta sensaatiota etsis-kellen.
Heidän työnsä oqasiantum
ti jäin järjestelmällistä ja taiteellis
ten näkökohtien sanelemaa työtä,
Hetkeä, joka muodostui ratkaisevaksi
käänteentekijäksi Lauri Leinosen
elämässä, kuvaa haastateltava itse
seuraavasti:
— E i ole vaikeata arvata mielialojani
kuultuani stipenditarjouksesta.
Olin siinä iässä, että minun oli päästävä
opiskelemaan järjestelmällisesti
tai tyydyttävä jäämään vain harrastelijaksi.
Olin ajatellut Sibelius-akatemiaa,
mutta olisin joutunut rahoittamaan
opintoni lainan avulla
ja se arvelutti minua. Vanhemmiltani
en olisi voinut odottaa taloudellista
tukea, sillä 9-lapsisella pienvil-jelijäperheellämme
oli täysi työ jokapäiväisessä
toimeentulossa.
Kotona Kestilässä ei Laurille todellakaan
voitu vakavasti suunnitella
laulajan uraa vaikka hänen lahjansa
mm. kansakoulujen välisen
laulukilpailun voittajana olivat i l meiset.
Perhe joutui myöhemmin
luopumaan pientilastaan, koska tila
ei tuottanut normaalin elämänmenon
vaatimisia kustannuksia. Kenties
laulajanalku olisi raivannut
Suomessakin tiensä, mutta oltakoon
iloisia, jos sopivalla hetkellä tullut
stipenditarjous avasi hänelle laveamman
ja helpomman tien kuin mitä
mahdollisuudet kotimaassa sillä
hetkellä lupasivat. Vai onko se tie
ollut lavea ja helppo?
Tämän kysymyksen yhteydessä
kertoo Lauri Leinonen stipendistään
joka on 280 D-markkaa (1 D-mark-
Suomalaisen tanssi-miisiikin
vaiheista
Ensimmäisen maailmansodan jäi
keen alkoi uusi amerikkalainen
tanssimusiikki nopeasti vallata jalansijaa
Euröopass^. ja pian tämän
'maihinnousun" mitiningit tuntuivat
Suomessakin. Tätä ennen olivat
tanssimusiikin rungon ravintoloissa
ja muissa huvitilaisuuksissa muodostaneet
masurkat vengm'kat, polkat,
: valssit ja shottisit, joita etupäässä
torvisoittokunnat soittivat
Tangon leviäminen tanssivan yleisön
keskuuteen lölO-luvutla aiheutti
aikanaan todellisen tangokuumeen,
jolloin oli tangokaramelleja, tango-pukuja
ja vielä eräänlainen tango-värikin.
10- ja 20-Iuvun vaihteessa
saapuivat one-step ja tvvostep tanssi-salcihin,
ja niitä samoin kmn hiukan
myöhempää foxtrottia tanssittiin
yleensä samantapaisesti.
Orkesterit olivat näihin aikoihin
miesluvultaan pieniä; tavallisesti ne
käsittivät 4—5 soittajaa. Musiikillisena
kokoonpanona oli usein pari
saxfononia, piano, viulu ja rummut,
joista viimeksi mainitut olivat orkesterin
tärkeimmät soittimet. Banjo
tuli myös vähitellen muotiin.
Rumpujen tärkeyden osoittanevat
parhaiten seuraavat seikat. Tanssiyhtye
esim. aloitti aina kappaleen
siten, että "jazzari" (rumpujen soittaja
löi kaksi lyöntiä kappaleen aikamitasta,
ja tahtilajista riippumatta
ja vasta sen jälkeen alkoi muu orkesteri
soittaa; Rumpujen soittajan
kyky ja taso olivat suoraan verrannolliset
soittimen kokoon, ja
soittolavalla rummut asetettiin aina
näkyvimmälle paikalle.
Vuosi 1926 merkitsee Suomen
tanssimusiikkivaiheissa tärkeätä
virstanpylvästä. Saman vuoden keväänä
saapui Suomeen nimittäin s/s
Andania ja sen mukana tanssiorkesteri,
joka aiheutti a.o. piireissä todellisen
musiikkishokin. Yhtye saikin
välittömästi kiinnityksen Ruotsalaisen
Teatterin Oopperakellariin
eli ' Oprikseen", jossa se soitti ajan-vietemusiikkina
omaa tanssimusiik-kiaan.
Tänne kerääntyivät vapaa-aikoinaan
pian kaikki, pääkaupunkimme
tanssimuusikot kuuntelemaan,
ihailemaan ja ihm'ettelemään
tämän amerikkalaisen yhtyeen esityksiä,
ja aivan erityisen huomion
kohteena oli amerikansuomalainen
Wilfred "Tommy" Tuomikosken
soitto. Hän omasi alttosaxofonillaan
täydellisen tekniikan ja kauniin äänen.
Lisäksi pystyi hän soittimellaan
:impro'visoimaan, mitä seikkaa
suomalaisissa oloissa pidettiin tuolloin
suorastaan ihmeenä. Tähän
seitsemän miehen orkesteriin kuului
myös trumpetti, joka siihen saakka
oli ollut suomalaisissa tanssior-k<>
stereissa aivan tuntematon soitin.
Andaniaorkesterin kanssa tuli maahamme
myös uusia amerikkalaisia
kappaleita joista mainittakoon kuu-
Torstaina, heinäk. 23 p. — Thursday,. July'23, 1964 Sivu sj,
luisa W. C. Händyn säveltämä "The
St. Louis Blues".
Orkesterin palatessa Amerikkaan
jäi Tuomikoski Suomeen ja sai heti
kinnityksen Zamba-orkesteriin, jonka
olivat aikaisemmin perustaneet
ruotsalaiset vcljck&et Sven ja Bengt
Lundevall. Se soitti silloisessa Pörs-siravintolassa
(nyk. Adlon) yli kahdeksan:
vuoden ajan, ja orkesteria
pidettiin yleisesti muusikkojen keskuudessa
parhaimpana silloisena
tanssiorkesterina. Zambaorkesteri
soitti myös ensimmäisessä suoma
laisessa äänielokuvassa jonka nimi
oli "Sano se suomeksi". Palataksemme
vielä Tuomikoskeen oli hän
eittämättä aikansa keskeisin henkilö
tanssimusiikin alalla. Hän mm julkaisi
vieläkin käytetyn saxofonikou-lun
ja järjesteli orkesterikilpailuja
ja sai soittotaidollaan itselleen lukuisten
oppilaiden lisäksi ihailijoita
laajoista piireistä. Hän viipyi Suomessa
: vuoteen 1936 ja kuoli Bostonissa
seuraavana vuonna.
Suomen tanssimusiikin! alalla oi^
ollut erittäin tärkeä merkitys
1925 perustetulla Dallape-orkeslerl] • •
la.: Sen toiminnan laajetessa perus'
tettiin 1931 Dallapeyhdistys, ionka[|
alaisena toimi monet vuodet Dall4rr
pe-opisto. Dallapen jokavuotiset^
kevätkiertueet sekä sen soittamai j
lukuisat äänilevyt tekivät sen erito^
ten maaseudun yleisön keskuudessa'!
suosituksi ja hyvin tunnetuksi. 193tf|;
luvun lopussa vaikutti Dallapen kesi
kuudessa Suomeen turisUna. tuUuk .
amerikansuomalainen ' . saxofonist|{ '
Bruno Laakko, joka toi mukanaai^-vi
amerikkalaisia'erikoissovitu^sia,joi-j|<
den ansiosta Dallapenkin soittotyyli)^
tuli hiukan enemmän "manriermai:
seksi". Dallapen nimeen yhdistämme
ilman muuta ,Georg Malmstenin
joka toimi sen johtajana orkesterin
loistoaikoina 1930-luvulla, ./jolloin
Dallape kSvi mm. kiertueella Ruot-sissri.
Maisteri Viljo Immonen.
Viestit kertovat, että Toronton sekakuoro Finlandia on hyvässä vireessä kuten aina ja tulecf
luonnollisesti Eteläpään suurjuhlaan. Kuvassa nähdään Finlandia-kuoroja sen johtaja TyLemj'!
bers, vuodelta 1953. 1 i;
Parhainta
ONNEA JA MENESTYSTÄ
kulttuuriväen
SUURJUHLALLE
: South Porcuplnessa!
ALIINA JA SAM
RAUTANEN
R.R. r. Redbridgc Ontario
ka — 1,3 smk). Siitä hän maksaa
28 D-markan suuruisen kuukausivuokran
kahden huoneen ja keittiön
asunnostaan, pianon vuokran, raitio-vautiurahat
ja ateriansa kouluruokalassa,
jossa päivällisen saa 60 pennillä.
Siinä on hänen tiensä helppous,
mutta se antaakin jo sitten
mahdollisuudet antautua sille, mikä
tulevalle laulajalle on ratkaisevaa
ja tärkeätä: oppia osaamaan ja tuntemaan
musiikkia historiasta näyt-tämötanssiin
saakka. — Elämäni on
laulamista päivästä päivään. Nousen
ylös 6—7 aikaan, laulan itseni
"auki" ja menen kouluun. Tällä hetkellä
-minulla on tosin laulutunti
vain kolme kertaa viikossa^ mutta
silti ei voi olla laulamatta päivääkään,
muuten tuntee kohdanneensa
takaiskun.
Vieraassa maassa opiskelunsa alkavan
on luonnollisesti päästävä heti
alkuun jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen
myös opetuskielen
kanssa. Lauri Leinonen aloitti
Leipzigin yliopiston ulkomaalaisins-tituutissa
saksan kielen kurssilla.
hän on että tulokseen päästään vain
ahkeruudella ja ankaralla työllä.
Tässä suhteessa ci tien helppoudesta
voi puhua.
Lauri esiintyi viime vuoden keväällä
Leipzigin radio orkesterin solistina
suurella menestyksellä. Vuoden
1963 syksyllä Zwiekaussa pidetyssä
Schumann-kilpailussa hänet
palkittiin diploomilla. Lisäksi hän
on esiintynyt Schumann-ohjelmie^
tolia Leipzigin ja Dresdenin musiik-kikorkeakolujen
kiertueilla Weima-rissa
ja Berliinissä. Ne ovat olleet
julkisia konsertteja, joiden kriitillinen
yleisö ei osoita suosiotaan, jos
se ei tunne siihen todella halua.
Suomalaisten kansanlaulujen dres-deniläinen
tunnetuksitekijä viettänee
viimeistä vuottaan kulttuuri-muistojen
elävöittämässä Elben
kaupungissa ja se antaa aiheen kysyä
miten hän on viihtynyt tässä
ympäristössä ja mitkä ovat hänen
tulevaisuuden suunnitelmansa.
— Tällä hetkellä valtaavat ajatukseni
edessä olevat lopputentit.
Niiden laulullinen puoli käsittää
Bachin, Motzartin ja Händellin aarian,
licd-ohjelmiston eri aikakausilta,
kaksi modernia laulua ja kaksi
kansanlaulua sekä oppperapartituu-
Läpäistyään sitten Leipzigin musiikreja.
Näyttämökoulutuksessa ja
kikorkeakoulun sopivaisuus- ja pää-]-tanssissa on lisäksi oma tonttinsa,
sytutkinnon opiskeli hän mainitussa' Opiskcluaikanani on elämääni si-laitoksessa
kaksi vuotta professori' säilynyt vain opiskelu. Harrastuk-
Onnittelumme
suomalaisten
SUURJUHLALLE!
JACK'S B/A
Servfce Siation
Puhelin 264-3030
AJgonquin ja Wilcox
Timmins Ontario
Katangan entinen "presidentti"
Moise Tshombe palasi äskettäin
maanpakolaisuudesta takaisin
Kongoon^ missä hän muodosti
presidentti Kasavubun pyynnöstä
uuden väliaikaisen ylimeno-hallituksen.
Pääjministcrinä o-lonsa
lisäksi Tshombcn käsissä
on kolme muuta tärkeätä ministerisalkkua:
ulkoministerin, tic-donantoministcrin
ja teollisuuden
yhdenmukaistultamisminis-tcrin
salkut. — TNS-kuva.
ONNITTELUMME
SUURJUHLALLE!
A & E (EMPIRE)
Plumbing & Heating Ltd.
Kaasu- ja öljylämmitys-laitteita
Myynti ja palvelu
Melallityöurakoilsijat
Puhelin AM 5-5231
30 Bailsam St. S.
Timmins Ontario •
Parhainta
menestystä yhteiselle
LIITTO-, LAULU- ja
SOITTOJUHLALLE!
MAIJU JA TOIVO
KOLPPANEN
Box 605, Chapleau Ontario
Bussin johdolla. Kun professori
siirtyi sittemmin Dresdenin musiikkikorkeakouluun,
seurasi suomaiai-nenbppilas
mukana, sillä mieltymys
ja tottumus olivat molemmin puolista.
Tunnetusti perusteelliset saksalaiset
eivät jätä mielellään työtään
kesken eikä oppilaallekaan ole
hyväksi tottua kesken kaiken uuteen
opetusrytmiin ja -tapaan Professori
Russ on ollut kuuleman mukaan
suomalaiseen oppilaasccn.sa
erittäin tyytyväinen, mutta selvää-scsta
on tullut elämäni sisältö. Työtä
on riittänyt ja olen tehnyt sitä
mielelläni. Luonnollista koti-ikävää
lukuunottamatta olen viihtynyt hyvin,
sillä opiskelijapiirissä on miellyttävä
ilmapiiri. Se on ollut myötätuntoinen
ulkomaalaisen vaikeuksille.
Tulevaisuuteni on kuitenkin
vielä kysymysmerkki. Ehkä menen
Suomeen ja annan lied-illan, ehkä
jään tänne, en tiedä. Tällä hetkellä
askarruttavat ne lopputentit...
ONNITTELUMME
suomalaisille ystävillemme ja heidän juhlalleen!
LUKEN'S CORNER STORE
163 Fifth Ave. Timmins, Ontario
Onnittelumme
kulttuuriväen
SUURJUHLALLE!
Parhainta menestystä Ja
hauskaa Juhla-alkaa kalkilleI
MARY JA HJ.
HAAPASAARI
Eby, 'Sw(istlka Ontario
Parhainta menestystä
liitto-, taulu ja
soil
South Porcuplnessa
' toivottaa
Frank Hakala
Sioux Lookout Ontario
ONNITTELUMME yhteiselle vuotuiselle
SUURJUHLALLE
South Porcuplnessa!
Parhainta menestystä juhlan järjestäjille!
KIRKLÄND LAKEN NAISTEN KERHO
Kirkland Lake Ontario
Onnittelumme vuotuiselle suurjuhlalle!
HAUTASET BOARDfNG HOUSE
169-5th Ave. Timmins, OntSriö
Parhainta menestystä kulttuuriväen vuotuiselle
SUURJUHLALLE South Porcuplnessa!
Hauskaa juhla-aikaa kaikille!
toivottaa
CSJ:n KtRLAND LAKEN OSASTO
Kirkland Lake Ontario
ONNITTELUMME
YHTEISELLE VUOTUISELLE
SUURJUFFLALLE!^ -
Tervetuloa
Pohjolaan yhteiseen
SUURJUJILAAMME!
Hauskaa ja nautinto-rikasta
juhla-aikaa
kaikille!
CSJ:n TIMMINSIN OSASTO
JA • « « f
«OKA-NAISTEN
KERHO
TIMMINS ONTARIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 23, 1964 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1964-07-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus640723 |
Description
| Title | 1964-07-23-11 |
| OCR text | m li S' ' , , ' , , ' , . I , 1" . ^ 1 , " •/ V-/-'---^=.. •••• •'• • ' ' / \' , -Il •llvi.i , s; • i \ Hieno yhteisvoimisteluesitys aikaisemmista suurjuhlista South Porcupinen eli Eteläpään kentällä, missä nähdään ennakkotietojen mukaan taas hyvin hiottuja voi misteluesityksiä; . estilän poika vetelee ooppera aarioita Elbe joen rannoilla Dresdenissä on talo, jonka asukkailla on suomalaisten kansanlaulujen indikoinen tuntemus. Aluksi he eivät tosin tarkalleen tienneet, mistä maasta oli kysymys, sillä laulujen esittäjän tummanpuhuva: hahmo ei tuonut läheskään heti mieleen pohjoismaita. Mutta surunvoittoiset sävc- .let ja outo kieli, joka ei ollut unkaria mutta "sinne päin" vei naapurit ''hiljalleen oikeille jäljille. Seuraavassa on Anita Jalon Suomen demok-jraattisen nuorison Terä-julkaisulle kirjoittama kuvaus tämän Kestilän Jpojan lauluharrastelusta ja-opiskelusta. I Lauri Leinonen, ei laula tosin tätä nykyä suomalaisia käansanlaulu-ja .ammatikseen, laulaapahan vaan välipaloikseen niiden mietteiden inspiroimana, jotka vievät ajatukset ^ i l l o i n tällöin kotimaahan. Kun hän aloittaa varsinaisen harjoittelun ja työskentelyn, tuntevat saksalaiset ^iitä niinvrakkaat liedinsä kuin klassilliset ooppera-aariansakin. Verdin aaria toisensa jälkeen esitetään niin ikään baritonilla, joka kantaa varmasti talon kahdeksanteen kerrokseen saakka. Mutta antaa kantaa vain. Sittenpähän tiedetään, ettei tässä ole opiskeltu turhaan puolta vuoslkymmei|tä. , Oikeastaan siitä on aikaa jo kuutisen vuotta kun Lauri Leinonen ei vielä tiennyt, tuleeko hänestä laur lua harrastava melsätyöläinen, maanviljelijä vai nuorisotyöntekijä, tai voisiko hän mahdollisesti antautua kokonaan sille, mikä häntä eniten kiinnosti, laulamiselle. Tätä aprikoidessaan hän tiesi, että laulutaiteilijan tie on Suomessa pitkä ja vaivalloinen, joskin todellinen kutsumus voi monessa tapauksessa pakottaa kestämään sen. Lauri Leinonen ei ollut vielä ehtinyt taistella taisteluaan loppuun, kun sattuma teki ratkaisun hänen puolestaan. Hän oli silloin 21vuotias, saanut armeijassa ollessaan Oiva Ruhaselta muutamia laulutunteja, opiskellut Tuure Aran johdolla 3—4 kuukautta ja tutustunut Klemetti-opistossa alustavasti saksalaisiin liedeihin. Vuonna 1957 lähetti Rauhanpuolus-taj^ at-järjestö kansanlaulu- ja tanssiryhmän kiertueelle Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan ja Lauri Leinonen esiintyi ryhmän 'solistina. Sitä, että hän sai kiertueen jälkeen tarjouksen tulla opiskelemaan DD-R: ään täkäläisen valtion stipendin turvin, voidaan pitää sattumana siinä mielessä, että tuleva musiikin opiskelija osui kiertueelle juuri sopivaan aikaan, mutta tuskin muu- Parhmt onnittelumme suomalaisten suurjuhlalle! mmm HARDWARE AND FURNITURE Tunnettu rauta- ja huonekalukauppa paikkakunnailla P.O. Box: 520 Puhelin 235-3328 South Porcupine, Ont.' TERYEHDYKSENME KULTIUURiYÄEN VUOTUfSELLE SUURJUHLALLE! Liikkeemme on syntynyt kulttuuri-ihmisten ja työväenluokan puolesta taistelevien kansalaistemme ansiosta. Siksi työläisten järjestämä juhla on meillekin niin läheinen. Lausumme sydämellisesti tervetulleeksi kaikki juhlavieraat ja etenkin omat jäsenemme, joista toiset asuvat tuhansien mailien päänsä, mutta siltikin muistavat nämä entiset kotitanhuat. 'Kauppa jossa joflklainen kuluttaja on samanarvoinen. Siis kansan kauppa, kansan hyväksi! SOUTH PORCUPINE ONTARIO ten. Kykyjen etsijät eivät istu täkäläisten konserttitalojen katsomoissa sattumalta sensaatiota etsis-kellen. Heidän työnsä oqasiantum ti jäin järjestelmällistä ja taiteellis ten näkökohtien sanelemaa työtä, Hetkeä, joka muodostui ratkaisevaksi käänteentekijäksi Lauri Leinosen elämässä, kuvaa haastateltava itse seuraavasti: — E i ole vaikeata arvata mielialojani kuultuani stipenditarjouksesta. Olin siinä iässä, että minun oli päästävä opiskelemaan järjestelmällisesti tai tyydyttävä jäämään vain harrastelijaksi. Olin ajatellut Sibelius-akatemiaa, mutta olisin joutunut rahoittamaan opintoni lainan avulla ja se arvelutti minua. Vanhemmiltani en olisi voinut odottaa taloudellista tukea, sillä 9-lapsisella pienvil-jelijäperheellämme oli täysi työ jokapäiväisessä toimeentulossa. Kotona Kestilässä ei Laurille todellakaan voitu vakavasti suunnitella laulajan uraa vaikka hänen lahjansa mm. kansakoulujen välisen laulukilpailun voittajana olivat i l meiset. Perhe joutui myöhemmin luopumaan pientilastaan, koska tila ei tuottanut normaalin elämänmenon vaatimisia kustannuksia. Kenties laulajanalku olisi raivannut Suomessakin tiensä, mutta oltakoon iloisia, jos sopivalla hetkellä tullut stipenditarjous avasi hänelle laveamman ja helpomman tien kuin mitä mahdollisuudet kotimaassa sillä hetkellä lupasivat. Vai onko se tie ollut lavea ja helppo? Tämän kysymyksen yhteydessä kertoo Lauri Leinonen stipendistään joka on 280 D-markkaa (1 D-mark- Suomalaisen tanssi-miisiikin vaiheista Ensimmäisen maailmansodan jäi keen alkoi uusi amerikkalainen tanssimusiikki nopeasti vallata jalansijaa Euröopass^. ja pian tämän 'maihinnousun" mitiningit tuntuivat Suomessakin. Tätä ennen olivat tanssimusiikin rungon ravintoloissa ja muissa huvitilaisuuksissa muodostaneet masurkat vengm'kat, polkat, : valssit ja shottisit, joita etupäässä torvisoittokunnat soittivat Tangon leviäminen tanssivan yleisön keskuuteen lölO-luvutla aiheutti aikanaan todellisen tangokuumeen, jolloin oli tangokaramelleja, tango-pukuja ja vielä eräänlainen tango-värikin. 10- ja 20-Iuvun vaihteessa saapuivat one-step ja tvvostep tanssi-salcihin, ja niitä samoin kmn hiukan myöhempää foxtrottia tanssittiin yleensä samantapaisesti. Orkesterit olivat näihin aikoihin miesluvultaan pieniä; tavallisesti ne käsittivät 4—5 soittajaa. Musiikillisena kokoonpanona oli usein pari saxfononia, piano, viulu ja rummut, joista viimeksi mainitut olivat orkesterin tärkeimmät soittimet. Banjo tuli myös vähitellen muotiin. Rumpujen tärkeyden osoittanevat parhaiten seuraavat seikat. Tanssiyhtye esim. aloitti aina kappaleen siten, että "jazzari" (rumpujen soittaja löi kaksi lyöntiä kappaleen aikamitasta, ja tahtilajista riippumatta ja vasta sen jälkeen alkoi muu orkesteri soittaa; Rumpujen soittajan kyky ja taso olivat suoraan verrannolliset soittimen kokoon, ja soittolavalla rummut asetettiin aina näkyvimmälle paikalle. Vuosi 1926 merkitsee Suomen tanssimusiikkivaiheissa tärkeätä virstanpylvästä. Saman vuoden keväänä saapui Suomeen nimittäin s/s Andania ja sen mukana tanssiorkesteri, joka aiheutti a.o. piireissä todellisen musiikkishokin. Yhtye saikin välittömästi kiinnityksen Ruotsalaisen Teatterin Oopperakellariin eli ' Oprikseen", jossa se soitti ajan-vietemusiikkina omaa tanssimusiik-kiaan. Tänne kerääntyivät vapaa-aikoinaan pian kaikki, pääkaupunkimme tanssimuusikot kuuntelemaan, ihailemaan ja ihm'ettelemään tämän amerikkalaisen yhtyeen esityksiä, ja aivan erityisen huomion kohteena oli amerikansuomalainen Wilfred "Tommy" Tuomikosken soitto. Hän omasi alttosaxofonillaan täydellisen tekniikan ja kauniin äänen. Lisäksi pystyi hän soittimellaan :impro'visoimaan, mitä seikkaa suomalaisissa oloissa pidettiin tuolloin suorastaan ihmeenä. Tähän seitsemän miehen orkesteriin kuului myös trumpetti, joka siihen saakka oli ollut suomalaisissa tanssior-k<> stereissa aivan tuntematon soitin. Andaniaorkesterin kanssa tuli maahamme myös uusia amerikkalaisia kappaleita joista mainittakoon kuu- Torstaina, heinäk. 23 p. — Thursday,. July'23, 1964 Sivu sj, luisa W. C. Händyn säveltämä "The St. Louis Blues". Orkesterin palatessa Amerikkaan jäi Tuomikoski Suomeen ja sai heti kinnityksen Zamba-orkesteriin, jonka olivat aikaisemmin perustaneet ruotsalaiset vcljck&et Sven ja Bengt Lundevall. Se soitti silloisessa Pörs-siravintolassa (nyk. Adlon) yli kahdeksan: vuoden ajan, ja orkesteria pidettiin yleisesti muusikkojen keskuudessa parhaimpana silloisena tanssiorkesterina. Zambaorkesteri soitti myös ensimmäisessä suoma laisessa äänielokuvassa jonka nimi oli "Sano se suomeksi". Palataksemme vielä Tuomikoskeen oli hän eittämättä aikansa keskeisin henkilö tanssimusiikin alalla. Hän mm julkaisi vieläkin käytetyn saxofonikou-lun ja järjesteli orkesterikilpailuja ja sai soittotaidollaan itselleen lukuisten oppilaiden lisäksi ihailijoita laajoista piireistä. Hän viipyi Suomessa : vuoteen 1936 ja kuoli Bostonissa seuraavana vuonna. Suomen tanssimusiikin! alalla oi^ ollut erittäin tärkeä merkitys 1925 perustetulla Dallape-orkeslerl] • • la.: Sen toiminnan laajetessa perus' tettiin 1931 Dallapeyhdistys, ionka[| alaisena toimi monet vuodet Dall4rr pe-opisto. Dallapen jokavuotiset^ kevätkiertueet sekä sen soittamai j lukuisat äänilevyt tekivät sen erito^ ten maaseudun yleisön keskuudessa'! suosituksi ja hyvin tunnetuksi. 193tf|; luvun lopussa vaikutti Dallapen kesi kuudessa Suomeen turisUna. tuUuk . amerikansuomalainen ' . saxofonist|{ ' Bruno Laakko, joka toi mukanaai^-vi amerikkalaisia'erikoissovitu^sia,joi-j|< den ansiosta Dallapenkin soittotyyli)^ tuli hiukan enemmän "manriermai: seksi". Dallapen nimeen yhdistämme ilman muuta ,Georg Malmstenin joka toimi sen johtajana orkesterin loistoaikoina 1930-luvulla, ./jolloin Dallape kSvi mm. kiertueella Ruot-sissri. Maisteri Viljo Immonen. Viestit kertovat, että Toronton sekakuoro Finlandia on hyvässä vireessä kuten aina ja tulecf luonnollisesti Eteläpään suurjuhlaan. Kuvassa nähdään Finlandia-kuoroja sen johtaja TyLemj'! bers, vuodelta 1953. 1 i; Parhainta ONNEA JA MENESTYSTÄ kulttuuriväen SUURJUHLALLE : South Porcuplnessa! ALIINA JA SAM RAUTANEN R.R. r. Redbridgc Ontario ka — 1,3 smk). Siitä hän maksaa 28 D-markan suuruisen kuukausivuokran kahden huoneen ja keittiön asunnostaan, pianon vuokran, raitio-vautiurahat ja ateriansa kouluruokalassa, jossa päivällisen saa 60 pennillä. Siinä on hänen tiensä helppous, mutta se antaakin jo sitten mahdollisuudet antautua sille, mikä tulevalle laulajalle on ratkaisevaa ja tärkeätä: oppia osaamaan ja tuntemaan musiikkia historiasta näyt-tämötanssiin saakka. — Elämäni on laulamista päivästä päivään. Nousen ylös 6—7 aikaan, laulan itseni "auki" ja menen kouluun. Tällä hetkellä -minulla on tosin laulutunti vain kolme kertaa viikossa^ mutta silti ei voi olla laulamatta päivääkään, muuten tuntee kohdanneensa takaiskun. Vieraassa maassa opiskelunsa alkavan on luonnollisesti päästävä heti alkuun jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen myös opetuskielen kanssa. Lauri Leinonen aloitti Leipzigin yliopiston ulkomaalaisins-tituutissa saksan kielen kurssilla. hän on että tulokseen päästään vain ahkeruudella ja ankaralla työllä. Tässä suhteessa ci tien helppoudesta voi puhua. Lauri esiintyi viime vuoden keväällä Leipzigin radio orkesterin solistina suurella menestyksellä. Vuoden 1963 syksyllä Zwiekaussa pidetyssä Schumann-kilpailussa hänet palkittiin diploomilla. Lisäksi hän on esiintynyt Schumann-ohjelmie^ tolia Leipzigin ja Dresdenin musiik-kikorkeakolujen kiertueilla Weima-rissa ja Berliinissä. Ne ovat olleet julkisia konsertteja, joiden kriitillinen yleisö ei osoita suosiotaan, jos se ei tunne siihen todella halua. Suomalaisten kansanlaulujen dres-deniläinen tunnetuksitekijä viettänee viimeistä vuottaan kulttuuri-muistojen elävöittämässä Elben kaupungissa ja se antaa aiheen kysyä miten hän on viihtynyt tässä ympäristössä ja mitkä ovat hänen tulevaisuuden suunnitelmansa. — Tällä hetkellä valtaavat ajatukseni edessä olevat lopputentit. Niiden laulullinen puoli käsittää Bachin, Motzartin ja Händellin aarian, licd-ohjelmiston eri aikakausilta, kaksi modernia laulua ja kaksi kansanlaulua sekä oppperapartituu- Läpäistyään sitten Leipzigin musiikreja. Näyttämökoulutuksessa ja kikorkeakoulun sopivaisuus- ja pää-]-tanssissa on lisäksi oma tonttinsa, sytutkinnon opiskeli hän mainitussa' Opiskcluaikanani on elämääni si-laitoksessa kaksi vuotta professori' säilynyt vain opiskelu. Harrastuk- Onnittelumme suomalaisten SUURJUHLALLE! JACK'S B/A Servfce Siation Puhelin 264-3030 AJgonquin ja Wilcox Timmins Ontario Katangan entinen "presidentti" Moise Tshombe palasi äskettäin maanpakolaisuudesta takaisin Kongoon^ missä hän muodosti presidentti Kasavubun pyynnöstä uuden väliaikaisen ylimeno-hallituksen. Pääjministcrinä o-lonsa lisäksi Tshombcn käsissä on kolme muuta tärkeätä ministerisalkkua: ulkoministerin, tic-donantoministcrin ja teollisuuden yhdenmukaistultamisminis-tcrin salkut. — TNS-kuva. ONNITTELUMME SUURJUHLALLE! A & E (EMPIRE) Plumbing & Heating Ltd. Kaasu- ja öljylämmitys-laitteita Myynti ja palvelu Melallityöurakoilsijat Puhelin AM 5-5231 30 Bailsam St. S. Timmins Ontario • Parhainta menestystä yhteiselle LIITTO-, LAULU- ja SOITTOJUHLALLE! MAIJU JA TOIVO KOLPPANEN Box 605, Chapleau Ontario Bussin johdolla. Kun professori siirtyi sittemmin Dresdenin musiikkikorkeakouluun, seurasi suomaiai-nenbppilas mukana, sillä mieltymys ja tottumus olivat molemmin puolista. Tunnetusti perusteelliset saksalaiset eivät jätä mielellään työtään kesken eikä oppilaallekaan ole hyväksi tottua kesken kaiken uuteen opetusrytmiin ja -tapaan Professori Russ on ollut kuuleman mukaan suomalaiseen oppilaasccn.sa erittäin tyytyväinen, mutta selvää-scsta on tullut elämäni sisältö. Työtä on riittänyt ja olen tehnyt sitä mielelläni. Luonnollista koti-ikävää lukuunottamatta olen viihtynyt hyvin, sillä opiskelijapiirissä on miellyttävä ilmapiiri. Se on ollut myötätuntoinen ulkomaalaisen vaikeuksille. Tulevaisuuteni on kuitenkin vielä kysymysmerkki. Ehkä menen Suomeen ja annan lied-illan, ehkä jään tänne, en tiedä. Tällä hetkellä askarruttavat ne lopputentit... ONNITTELUMME suomalaisille ystävillemme ja heidän juhlalleen! LUKEN'S CORNER STORE 163 Fifth Ave. Timmins, Ontario Onnittelumme kulttuuriväen SUURJUHLALLE! Parhainta menestystä Ja hauskaa Juhla-alkaa kalkilleI MARY JA HJ. HAAPASAARI Eby, 'Sw(istlka Ontario Parhainta menestystä liitto-, taulu ja soil South Porcuplnessa ' toivottaa Frank Hakala Sioux Lookout Ontario ONNITTELUMME yhteiselle vuotuiselle SUURJUHLALLE South Porcuplnessa! Parhainta menestystä juhlan järjestäjille! KIRKLÄND LAKEN NAISTEN KERHO Kirkland Lake Ontario Onnittelumme vuotuiselle suurjuhlalle! HAUTASET BOARDfNG HOUSE 169-5th Ave. Timmins, OntSriö Parhainta menestystä kulttuuriväen vuotuiselle SUURJUHLALLE South Porcuplnessa! Hauskaa juhla-aikaa kaikille! toivottaa CSJ:n KtRLAND LAKEN OSASTO Kirkland Lake Ontario ONNITTELUMME YHTEISELLE VUOTUISELLE SUURJUFFLALLE!^ - Tervetuloa Pohjolaan yhteiseen SUURJUJILAAMME! Hauskaa ja nautinto-rikasta juhla-aikaa kaikille! CSJ:n TIMMINSIN OSASTO JA • « « f «OKA-NAISTEN KERHO TIMMINS ONTARIO |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-07-23-11
