Vapaus, August 13, 1925

              0 f
f f :
•pr'-:
1^
' ^ 1 - i i " !.
Mii;
1.1-:'
, 1 v'
1 r "«••iK :pf "WK.jf
Taloudellisen elämän neuvostoval- la ehdoilla. Siten saa talonpoika
täinen rakennustyö on Inkerin suo­menkielisen
väestön keskuudessa
näinä muutamina rauhan vuosina
j a varsinkin aivan viimeisinä aikoi-mahdollisuuden
taloutensa nopeam­paan
nostattamiseen.
Vähitellen mutta varmasti lujit­tuu
kooperatiivitoiminta maaseudul-j
a j a elämää- Selvästi saattoi ha­vaita
millä tarmolla ja yhteisym­märryksellä
p>Titään kohottamaan
yleistä tietoisaustasoa, kokoamaan
rakennusaineita yhteisen työläis-talonpoikaisvallan,
rakentamiseksL
J a kaikkialla, missä Inkerin suoma­lainen
talonpoika on ehtinyt alotta-maan
omintakeisen valistustyönsä.
na kehittynyt nopein askelin. To- j lakin. Kauppakulakit lykätään si­sin
on talonpojan asema vielä ver-jvuun yhdessä kylässä toisensa jäl-rattain
vaikea. Ilmastosuhteetkaan feeen. Oman järjestönsä välityksel-eivät
ole suosineet maataloutta, lä pääsee talonpoika yhä välittö-
Vasta viimeinen vuosisato oli tyy- mämpiin suhteisiin teollisuuden ja
dyttävä. Mutta sekään ei voinut kaupunkien kanssa. Ja se tuottaa
Buurta askelta eteenpäin viedä, sillä j talonpojalle ennen pitkää varsin
sodan ja valkoisten rosvojoukkojen tuntuvaa helpotusta,
hyökkäilyjen iskemät haavat eivät j NeuvostovaUan teollisuus nousee
olleet vähäisiä. Kovien aikojen ai- j ^ j j^ p^jy^ ^ puolestaan antaa
heuttamaa rappeutuneisuutta ei voi- valtavan sysäyksen maatalouden
t u kädenkäänteessä poistaa. j nousulle. Tämä on erittäin tärkeä
Paljon oh sittenkin saavutettu. Inkerin .suomalaiselle talonpojaUe,
'Karjakanta on jo entisellään, eikä j^nka äsuma-alue on Leningradin
maanyUjelyskään ole sanottavasti lähimmässä ympäristössä. SiUä jo
Neuvostovallan lait ovat täysin kan- ^ykySän on kouraantuntuvasti ha-
Huomioon on kuitenkin otettava et- y^ijtavissa, että karjanhoidon talou-tei
talonpojan taloudellinen ^Qmnm kannattavaisuus riippuu
ma tsaarivallan aikana oUut tyy- jsijnteästi siitä, kykeneekö Lenin-dyttävä.
suloinkin oli maatalous ^.^^^^ kuluttamaan kaiken
takapajuista. sen maidon, mitä lähin ympäristö
Rikkaimpien kulakkitalonpoikien, jo työntää markkinoille. Ja vain
maalaiskylien entisen keinotteluvä- teollisuuden kasvaminen, teoUisuus-en
asema luonnollisesti on nyt huo-'työläisten luvun lakkaamaton l i -
nompi kuin tsaarivallan aikana, Sil-jgääntyminen Lenin^adissa on ta-lä
niitä ei Neuvostovalta suosi, keena talonpojan tuotteiden mene-
Päinvastoin. Neuvostovallan maa- irfHe' j a niiden hintojen pysymiselle
lait säätävät,. että rikkaalla ei ole korjjeammalla tasolla. Näin on
suurempaa maaosuutta kuin köy- suomalaiselle talonpojalle jo käy-hällä.
Ja siksi onkin monin pai-1 nyt selville kuinka tärkeää maata-koin
kjjliBsä uusi maanjako poltta- loudelle on teollisuuden nousu,
vana kysymyksenä. Rikkaammat i^ujnka työtätekevän talonpojan ja
talonpojat, jotka entisinä, heille hy- teollisuustyöläisen edut ovat yhtei-vinä
tsaarivallan aikoina ovat p i - siä, eivätkä toisilleen vastakkaisia,
täneet hallussaan suurempia maa-1 Karjanhoito ja maanviljelys on
aloja kuin köyhemmät, vastustavat Inkerissä vielä alkuperäisellä tasol-uutta
maanjakoa. Ei köyhempi t a - ja. Karja on jalostamatonta. Sen
ionpoikaiato monissa kylissä vielä ruokinta ja hoito e i ; vastaa nyky­olo
ehtinyt kehittyä niin tietoiseksi, ajan vaatimukäia. Ja siksi sen tuo-että
voisi koota voimansa yhteen j a tanto lukumäärään nähden on ver­on
se yhä enemmän innostunut sen
jatkamiseen. Jokainen saavutus,
jokainen uusi tiedon muru lisää i n ­nostusta,
poistaa haitallisia ennak­koluuloja,
kiihoittaa uusiin ponnis­tuksiin
ja luo horjumatonta kallior
pohjaa taloudellisen aseman nou­sulle.
Suomalaisen talonpoikaiston enem-nopeasti
panna toimeksi uuden rattain alhainen, sen vuoksi se pal-maanjaon.
Väärillä uskotteluilla ytsee hoitajansa huonosti. Inkeri-eaavat
rikkaammat vieläkin osan
kdyhempääkin talonpoikaistoa kan­nattamaan
uuden maanjaon vastus*
tamispyrkimyksiään. Ja jos he on­nistuvat
saamaan yhden kolmas-läinen
talonpoika ei tuotteillaan voi
vielä kilpailla, maailman markkinoil­la.
Ja sitä tärkeämpää sille on, et­tä
sen lähin markkinapaikka — Le­ningrad
— kykenee kaiken kulut-osan
asukkaista puolelleen ei uutta tamaan. Mutta sikäli kuin talon
rifaanjakoa voida kylässä toimittaa.
Sillä Neuvostovallan maalait edcl-
Ijrttävät uuden maanjaon vasta sil­l
o in koin vähintäin kaksi kolmatta
<)6aa kylän asukkaista sitä vaattL
jälessä siitä mitä se o l i ennen sotaa,
sanvaltaisia ja.toisaalta pyrkivät es­tämään
aiheetonta maanjaon uusi­mista,
josta ei olisi talonpojalle
vastaavaa hyötyä.
Viifäeiset neuvostojen uusintavaa­l
i t osoittivat, että Inkerin suoma­laiset
talonpojat käyvät jo tietoi­sesti
j a täysin kourin kiinni.paikat-,
liseen Neuvostovallan rakennustyö­hön.
He ovat tulleet vakuutetuik­si
siitä, että Neuvostovalta todella­k
i n on työläisteri ja työtätekeväin
talonpoikain etujen mukaineh, että
se on ainoa valta, joka/rehellisesti
valvoo kaikkien työtätekeväin etuja.
Epävarmuus työläisten ja talonpoi-pojan
tietoisuus ja yhteistoiminta
kohoaa, sikäli nousee maatalouden
j a karjanhoidon tuotanto ja inkeri­läinen
talonpoika kykenee tuotta­maan
halvemmalla ja samalla itse
nauttimaan suurempia mukavuuksia
kuin koskaan ennen. Ja tähän
suuntaan on kehitys nyt kulkemas­sa
— hitaammin kyin toivoisimme,
mutta kuitenkin varmoin askelin.
• Valistuksen kohoaminen on talou­dellisen
nousun edellytyksenä. Se
on maatalouden nousussa yhtä tär­keä
tekijä kuin teollisuudessakin.
Vasta silloin kuin vanhat tietämät­tömyyden
aiheuttamat ennakkoluu­lot
katoavat, alkaa talonpoika luot­taa
itseensä ja pyrkii käyttämään
hyväkseen kaikkia uudemman ajan
menettelytapoja. Ennakkoluulot
yhteistyön mahdollisuuteen ja sen
tuottamiin etuihin nähden baihtu-kain
' Neuvostovallan pysyväisyydes- vat, opitaan käyttämään uuden ajan
t a ön kokonaan kadonnut. Talon- tuotantomenetelmiä ja poistamaan
poika on havainnut, 4ttä Neuvosto-! kaikki loiseläjät työtätekeyäin har­valta
lujittuu, sen taloudellinen ase- tioilta. Vasta silloin voidaan to­rnia
varmistuu . silminnähtävästi, jdenteolla luoda ja vakiinnuttaa työ-
Kaikki epäilykset siitä, että yenä-Iäisten ja työtätekeväin talonpoi-läiset
tai suomalaiset porvarit sai-jkain oma valta ja rakentaa sosia-sivat
neuvostomaamme tai osan sii-jlistista yhteiskuntaa. Sillä mahti-tä
määräysvaltansa alaiseksi, ovat .käskyillä ja lainlaadintatoimenpi-lopuUisesti
haihtuneet. Se, ja vain teillä ei sitä milloinkaan voida to-se,
on talonpojalle riittävänä kan- teuttaa käytännöllisessä elämässä,
nusthnena . uuden elämän luomis- Viime mainituilla voidaan luotia so-työhon.
sialistisen yhteiskunnan rakentami-
Epäilemättä on siellä täällä maa-,sen edellytykset, kuten Neuvosto-seudulla
joitakin kulakkipyrkimyk-[vallassa on alunpitäen tehty, mutta
siä omaavia päässyt pujahtamaan käytännöllinen rakennustyö menes­tyy
väin sikäli kuin tietoisuus laa­jojen
joukkojen keskuudessa ko-neuvostoihin,
V Eiväthän sellaiset kel­lolla
soita tärkoituksiaan etukäteen. . „
J a vaikkapa paikallinen 'Köyhempi hoaa vastaavalle tasolle,
talonpoikaisto tietää qellaisia enna- Ja tietoisuuden nousu sekä opiur
koita varoa, niin köyhemmät eivät halu on suomalaisen talonpoikaiston
Olleet tuollaisen mahdollisuuden va­ralle
osanneet ennen vaalitaistelua
keskuudessa kasvanut yarsin huo­mattavasti.
Valistustyölaitoksia toi­misto
on jo päässyt selville vesille.
Neuvostovalta on käynyt sille rak-
'kaaksi, eikä se hellitä työtänsä kun-
;ne3 päämäärä on saavutettu. Tu­loksia
on jo nähtävässä. Ja se kan­nustaa
jatkuviin ponnistuksiin. E n ­nen
pitkää on Rajajoen tämänpuo-leinen
suomalainen talonpoika jät­tänyt
lahtarivallan kahleissa taiste­levat
suomenpuoleiset talonpojat
kauaksi jälkeensä niin taloudellises­sa
hjrvinvoinnissa kuin henkisessä­k
i n kehityksessä. Neuvostovallan
talonpoika on vapaa, se on oman
onnensa seppä. Suomen lahtarival­l
an alainen talonpoika sitävastoin
on vielä riistävän kapitalismin orja.
K M . Evä.
Englannin ^öväenliikkeen soisia-lidemokraattinen
äänenkannattaja.
Daily Herlad, paljastaa joukon ku­vaavia
yksityiskohtia Englannissa
oleskelevain venäläisten valkokuh-nurien
puuhista haitatakseen Eng­lannin
j a Neuvosto-Venäjän työläis­ten
niin suurisuuntaisesti alkamaa
taistelua maailman työläisten yhdis­tämiseksi.
Lehti näet kirjoittaa:
Joukko ulkomaalaisia agitaattore­j
a , joiden oleskelua Englannissa ei
ainoastaan sisäministeri suosi, vaan
lausutaan heidät tervetulleiksi kor-keimmissakin
piireissär-näyttää val­mistavan
hyökkäystä ammattiyhdis­tyskongressia
vastaan.
Ryhmä on tietysti Venäjän val­koisia,
jotka kuluttavat aikansa veh­keilyissä,
tanssiaisissa ^ j a kerjuu-myyjäisissä,
ja joiden nykyhetken
huolena on ammattiyhdistyskongres­sin
raportti Venäjästä, He ovat
ikävystyneitä sen johdosta, että leh­distön
lausunnot raportista olivat
niin täysin köyl^iä, ja he valmistele­vat
itse — voimallisella, aristo-.
kraattisella tavalla tietysti — vas­tausta.
Tämä ilmenee salaisesta
kiertokirjeestä, joka on joutunut
harhateille, j a missä Lontoossa oles­kelevat
vastavallankumoukselliset
pyjrtävät pariisilaisten toveriensa
yhteistoimintaa. Tämä kiertokirje
on huvittava; täynnä valkoisten
ke.skeisiu tunnustuksia, joita ei kos­kaan
tehtäisi julkisuudessa. "Dai­ly
Herald" lainaa joitakin niistä;
"Meidän on tunnustettava, että
vastauksen laatiminen on varsin
vaikea homma. Työhön on ryh­dyttävä
suurella huolellisuudella, ja
varovaisuudella ja on se lisäksi suo­ritettava
tähän asti käyttämättö­millä
metoodeilla. —• N i i n epämiel­lyttävää
kuin se meille onkin, on
meidän vastaukaessamme luovutta­va
monista meille mieluisista illu-sioneista,
jotka eivät aina ole vas­tanneet
asioiden todellista tilaa, ja
katsoa asioita sellaisina kuin ne to­dellisuudessa
ovat sekä luopua kai­kista
ennusteluista, joita meidän
talousteteilijämme niin usein ovat
tehneet."
Vanhat metoödit on hyljättävä
sen vuoksi, että ne ovat niin sur­keasti
epäonnistuneet, huomauttaa
" D a i l y Herald" lainaten edelleen,
kunka kiertokirjeen lähettäjät tun­nustavat,
että neuvostomaan kulku­laitoksen
romahdusennustuksista
huolimatta liikenne on yhtäkaikki
käynnissä, niin että katastrofien-nustuksista
huolimatta "ei tullut­kaan
mitään romahdusta pettymyk­seksi
meille, mutta bolshevikkien
tyydytykseksi.
Georg Br^nting neuvostovaltaliiton
oloitta
Brangtin nuorempi on "Spcial-
Demokratenissa" kuvaillut äsken-tekemällääh
matkalla Neuvosto-Ve­näjällä
saamiaan vaikutuksia ja osot-taa
hän kirjoituksessaan, kuinka
neuvostovaltaliitto "on onnistunut
vakauttaa rahakantansa... kaikes­ta
ulkomaisesta luottosaarrosta
huolimatta, ilnian avustusta Ame­rikasta,
koskematta vakavammalla
tavalla 8-tunnin työaikaan taikka
laskematta reaalipalkkoja." Asian­ajaja
Branting tekee tällaisen yh-teenveden
uudesta rakennustyöstä,
mitä paraikaa suoritetaan työväen-maassa:
"Mikäli tällainen valtiososialisti-nen
järjestelmä pysyy voimassa, ja
sitä todistaa useimmat" seikat, sikäli
on Venäjän valtio joka' tapaukses­sa
muutaman vuosikymmenen ku­luttua
kehittyvä' . suunnattomaksi
mahdiksi — tämä sanottuna ilman
ihailua taikka, pelkoa, arvostelemat­ta
seikkaa, miltään näkökannalta.
Tämän valtion johtajat tulevat vä­hitellen
keskittämään , suunnatto­man
taloudellisen toimintakyvyn,
johtajat, joiden rauhanorganjsatsionj
muistuttaa suuresti länsimaisten
valtain sotatalousmuotoa. Ajatelta-koonpa
hallitusta valtiossa^ joka to­siasiassa
omistaa icaiken luonnon
rikkaasti varustamalla, maailmanso­dan
käsittävällä alueella; jota ei
rasita mitkään ulkomaiset obliga-tionit;
jolla, sanottaikoon mitä ta­hansa
demokratiasta, on takanaan
120 miljoonaan nouseva työläis- ja
talonpoikaisväestö — joka ihmis­joukko
pitää huolen sekä tuottami­sesta
että kuluttamisesta •—; otet-takoonpa
huonoon, että tämän hal­lituksen
koko politiikkana j a aat­teena
on johdonmukaisesti pitää
käsissään ja laajentaa taloudellista
itsevaltiuttaan : Venäjän osuus­toimintakin
on keskitetty toisella
tapaa kuin länsimainen — sellai­sesta
hallinnasta on vähitellen mi­käli
se ylipäänsä pysyy voimassa,
tuleva aivan uusi, laskuihin otet­tava
tekijä maailman taloudellises­sa
elämässä. Uskon sen vuoksi
mahdollisuuteen, että Venäjän sys­teemi
voi muodostua'erittäin tosi­asialliseksi,
elinkelpoiseksi kilpaili­jaksi
muutoin maailmaa käsittäväin
yksityiskapitalististen systeemien
r i n n a l l a ."
Kuten tunnettua, lukeutuu Bran­t
i n g sosialidemokratiaij oikeistooni
joten on ,syytä verrata hänen vai-kutuksiaari
niiden epärehellisten
nalkuttajain saamiin "vaikutel­m
i i n " , jotka eivät edes ole kos-
Kiertokirjeessä todetaan edelleen, • j ^ ^ ^ käyneet Ve'näjällä, mutta jot-varustautua.
Sen sijaan tietoisesti mii Leningradin läänin suomenkie-toisten
kustannuksella etuilemaan ,lisen väestön keskuudessa nykyään:
pyrkivät luonnollisesti ennakolta i lukutupia 59, punanurkkia 67, l u -
varustautuivat, hankkivat mahdol- kutaidottomuuden lopettamisasemia
lista kannatusta, esiintyivät vaaleis- 29 ja klubeja 2, lukuunottamatta
sa kannattajineen järjestyneenä Leningradin kaupungissa toimivia
joukkona ja osasivat hyvin hoitaa laitoksia. Viimeisen vuoden kulu-asiansa.
Mutta suurta merkitystä essa on sen nousu ollut suorastaan
ei tuolla voi oUa. Muutamat etui- valtava. Eivät ainoastaan nuoret.
Iijat eivät ihmeitä saa, aikaan silloin matta myöskin vanhat harmaapäät
kuin Neuvostovallan. lait tukevat talonpojat käyvät eturivissä. ^ Sitä
köyhää, mutta rehellistä talonpoi- osoittaa osaltaan suomenkielisen
kaa. Ja_jo3' n e jotain huomatta-,"Vapaus"-lehden levjkin ja sen
•rampaa yrittävät, niin seuraavissa maalaiskirjeenvaihtajain nopea kas-vaaleissa
köyhän talonpoikaisten Jvaminen" sekä suomenkielisen kirjal-enemmistö
epäilemättä heittää sei- lisuuden lisääntyvä kysyntä.
laiset yli laidan. Äskettäin pidetyssä "Vapauden'
Neuvostovalta on jo päässyt t i - ; «irjeenvaihtajain konfereyississa
lanteeseen, jolloin se voi tuntuvas- saattoi olla mukana vain pieni osa
t i helpottaa talonpojan verokuor- kirjeenvaihtajia. Mutta niiden jou-xnaa.
Viime vuoteen verraten on .kossa havaittiin paitsi nuoria talon-talonpojan
maatalousvero. tänä poikia ja maaseudun opettajiston
vuonna jo enemmän kuin neljännel-, edustajia, myöskin vanhoja, har­i
a osafla pienentynyt. Sitäpaitsi maapäjsiä talonpoikia,, jotka suu-pystyy
Neuvostovalta kaikin puolin rella mielenMinnoUa ottivat osaa ja
tukemaan talonpoika paljon tuntu- jotka ovat ennen konferenssia ol-vammin
kuin ennen. Se myöntää leet ahkerimpia uranuurtajia uuaen
talonpojafle yhä enemmän ja enem- elämän nostattamistyössä, valais-män
luottoa, ja -entistä helporiunU- seet kirjoituksillaan maaseudun olo-että
bolshevikit "pitävät voimak­kaasti
valtaa käsissään" ja että
pian on kulunut kahdeksan vuotta
siitä kun neuvostohallitus astui val­taan
ja että se kaiken kukkuraksi
vielä kehittää teoUisuuttaankin
j.n.e. "On varsin tärkeätä" sano­taan
kiertokirjeessä, "että otetaan
huomioon nämä muutokset' olosuh­teissa,
niin ettei tehdä mitään ereh­dystä."
Näin lontoolaiset valkopakolaiset,
j a nyt pyytänyt he Pariisissa oles­kelevilta
tovereiltaan ainehistoa —
j a varoja — vaikean työnsä suorit-
Itamiseksi. On valittu komitea laa-jtimaan
vastakirjoitusta raportin
j johdosta, j a tähän komiteaan lukeu­tuu,
tyypillistä kylläkin, ei ainoas­taan
yenäläisiä vastavallankumouk­sellisia,
vaan myös englantilaisten
porvarislehtien valtuutettuja. L i ­säksi
on ryhdytty neuvotteluihin
kahden suuren knstannustoimiston
kanssa.
" D a i l y Herald" sanoo innolla
odottavansa mainittua kirjoitusta,
josta varmasti tulee "yhtä kiintoi-nen
kuin huvittava".
Näin "Daily Herald". Vahinko
väin, että vastausildrjoituksen täy­tyy
olla niin aristokraattisen,- muus­sa
tapauksessahan olisi ollut mitä
luonnollisinta, että pamfletin toi­mituskuntaan
olisi kutsuttu myös
mannermaan so3.-dem. toimittajia.
Mutta näiden työksi jäte.ttänee v a l -
koryssäin nerontuotteen lainaami­nen
lehtiensä palstoilla. ,
ka maksua vastaan ottavat pärjä­täkseen
sitä saamansa käskyjen mu­kaan.
!T:ri H. Quackenbiishl
.. HammatlaSlcori
107 Cuthbert)fton Blk.
(FORT WILLIAM. ONTARIO]
»
I
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
Oskstojen ja Järjestö­jen
osoteilmotiikset
Bowie*n S. S. O :ton kokoukset pi­detään
Imen ja Srmas sunnuntai
kuussa. (Kirjevaihto-osote on: Bo*
wie, via Solsqua, B. C
Beaver Laken Lorne Fanaari Y l t -
distyltsea kokoukset ensimäinen
sunnuntai kuussa Beaver Laken
Haalilla, alkaen kello 1 päivällä.
Kirjevaihtoosote: Beaver L . L . F .
Yhd. Naira Centre, Box 60, Ont
Ctmadaa Kommänistipoolneen SnoH
malaiseo Järjestöä sihteerin osoi­te
on: A . Hautaniäki, 957 Broad-view
Ave., Toronto, Ont.
Co&altia s.a. osaston osoto on: Boz
810 Cobalt, Ont,
CreÄsHon Mlaea K. P. Suomalaisen
osaston työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toinen j a nel­jäs
sunnuntai kello 2 päivällä.—
Eirjeenvaibto-osote P. O. Box 92,
Creighton Mine, Ont
Coletoania S.S. osastoa kokoukset p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 Lp. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta. - '
K . P . S . J . Coteaa H i l l i n oaaston työ­kokoukset
pidetään jokaisen kpiu-kauden,
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje­vaihto-
osote o n : ' J . E. Koski,
Sawyer, P. O., Sask., Canada.
Fort WUIi«mia ZJi. osaston työkoko­ukset
pidetään joka kuukauden 1
j a 3 sunnuntaL Kirjeenvaihto-o
s o t e ^ l l Robertson St
Finlandin K. P. S. os. työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvahto-osote: K.P,S.
osasto, Finland, v ia Barwick, Ont.
Fort Francesin Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osas­ton
kirjeenvaihtajan osoite on:
Emil Söderholm, Fort Frances,
Box 804, O n t , Can.
K, P. S. J . 2:*en piirin Piiritoimi­kunnan
sihteerin osote on: H.
Elimen, Box 26, Sudbury, Ont.
fCirkland Laken S. Osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen san
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.3. 0-
sasto, Intola, Ont.
Lake Coteaun Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo-
" kaisen kuukajjden toisena sunnun­taina,
/kello 1 päivällä. Postioso-te
Box 13, Dunblane, Sask.
k,
Ladyamithin S. S. ocaston kokouk­set
pidetään joka toinen sunnun­tai,
alkaen kello 7:män illalla.
Kirjeenvaihtoosote on Box 2ö3,
Ladysmith, B. C
Larder Lake C. K. F.- Suomalaisen
osaston osote on: Box 10, Larder
Lake. Ont.
Levackin S, S. 0:ton kirjeenvaih­tajan,
osote on: S. S. Osasto, Le-vack
Mine, Ont Box 72.
Long Laken K.P.S. osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjenvaihto.osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont
IC. P. S. J . Nummblan osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nummolan osaston osote on: G. K .
P. S. J . osasto. Box 29, Shauna-von,
Sask.
Nolalun S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Kirjevaihto-Oi^ote'on: S.
S. Osasto, Nolalu, P . A . D., O n t
Nipigon 8.S. osaston työkokoukset p i ­detään
joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeenvaihto-osote on: S.s. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont
K. P. S. J.' North Branchin ofaston
osote' oh: Sanha Kannasto, Box
430 Port Arthur, Ont.
C. K. P. S. J . Pottsvillen osaston
varsinaiset työkokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäinen
• ja kolmas sunnuntai kello 2 j.pp.
Osote: C, K. P. S. J . PottsvUlen
osasto, Porcupine, Ont.'
PoHjois-Ontarion piiritoimikunnan
sihteerin osote on: Box 297, T i m -
mins, ' O n t
• • •
Port Arthurin osaston kokoukset, o-vat
joka toinen sunnuntai kello
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St., Vsekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstaL Kirjeenvaih­to-
osote: 316 Bay S t , Port A r ­thur,
Ont
Port Artharin piiritoimikannan ko
kous on. joka kuukauden ensimäi
nen tiistai P. Arthurin haalissa,
316 Bay S t , kello 8 illalla. K i r ­jeenvaihto-
osote on samaan paik­kaan.
Rosegroven suom. , K . P. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
toinen sunnuntai klo 1 j . pp. K i r -
' jevaihto-osote: Hilja Hiltunen,
Rosegrove, P. O. Ont
Sanlt Ste. Marien K . P. S. osaston
työkokoukset pidetään jokia toi­nen
sunnuntai j a ohjelmakokouk-shet
toisina alkaen kello 8' i . p.
Osote: -126 Thompson S t , Sault
Ste. Marie, Ont.
Sadbaryn S.S. osaston kokoukset pi
detään Liberty Haalilla joka toi.
nen sunnuntai, Jofatokannan ko*
koukset kahdesti <kuukaudessa.
Postiosote: Box 26, Sndbnry, Ont
Sointnlan osasto, osote: Sointula,
B. C. Työkokoukset kuukauden
1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel-makokoukset
samoina pährinä kel­lo
3 Lp.
Soath Porenpinen 8.8. osaston tyS^Ö-
Icoa&sat pidetään joica toinen onn-ntmtoi
1^0 7.30 jpp.
vaihto^sote Box 528.
r " CANADASTA^SuÖä
^ ^ - s a ^ ^ ^ ' ' OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän caii?H
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seoraav^^t!
ka vuoron Halifaxlsta suoraan Skandisoaviaaa.
Porjehdakset Halifaxista, N . S.
S. S. HELLIG OLAV. Jotaokuun 5 p.
ALENNETUT KOLRIANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Säastitkää $45.5(^ j a pstajcaa edestakainen piletti Turknnn
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hytteiä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta äsiamiehdtä
niin aikaisin kuin mahdollista. ^
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var
ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan,
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie.
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Csa!
J . V. KANNASTO
Box, 69, Sndbnry, Ont., Can. ERICH J . KORTE,
Port Arthur, Onl., Can.
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudem.
TURISTIMATKAT
,„., r,,„,..,.ii,j-~..---"~-^
NEW YORKISTA
STOCKHOLM ...elok. 1 p.
DROTTNINGHOLM elok 20 p.
STOCKHOLM ........syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk. 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p.
DROTTINGHOLM marras. 21 pi
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasinmieheltä tai osotteella
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takaisin Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, sii3
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum­pikin
matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
t u l l i - tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
^piletit saadaan lähimmältä pai-
•^1 \
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
470 Main St„ Winnipeg, Man,
71 Upper St., HalifBX,N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6tli floor.
J . V. KANNASTO, ERICK J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. ' Port Arthur, Ont, Can,
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYS|A VALMISTAA
' Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOWDY" uusi juoma. 1
SAKLfeTTIA, KÄNTIÄ ja WEStON PISKETTIÄ aina rarastoMS.
Vanha, tunnettu ERKKAAN LHKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberland Street Port Arthur, Onlsria
(Bay kadun kulmauksessa)
— - - S u o s i t t e l e e -—
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan.uusine tavaroineen ja ehdottomasa
helpoimmilla hinnoUla,; tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja saqia hinta kaikille. J a .—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine ja puhtaine huoneineen.
•—sekä— ..V KAHVILA-, VIRVOKE. J A TUPAKKAMYYMÄLAX,
I l
•
Iimniinsitt C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Bos 1090, Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ia metsätyöläisten järjes­töön
K. S. J:n Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolma?
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00,^
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
jä neljäs ^unnuntai-ilta. a l ­kaen
kello 8.00. Osote: K S-Osasto,
957 Broadview Ave.
Tarmolan W. P. S. Osaston ty5ko-konkset
ovat joka ensimäinen
sunniintai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
510, Port Arthar, Ont
Can. Tyoliisp. Vmeonverin suomaL
osaston varsinaiset kokoukset pi­detään
joka kuun toinen j a nel­jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2605
Pender St. E .
K. P. S. J . Wanupin osaston
kausikokoukset pidetään Jo»
kuukauden 3 rmas sunnunUi^
2 j.pp, Postiosote; Qaarts,
K. P. S. J . Webster» Comeroa»-
saston kokoukset pidetään eES-mainen
ja kolmas sunnuntaijnre-kaudessa
kello 7.30 Ualla. m-vaihto-
osote on K. Kukkola ffebs-ters
Comers, B, C.
Yhdysvaltain W. P. 6. H^f
Keskusviraston ja NäyttäoolU'^''
osote on: Finnish Federation H»
W. Washington St., Chicago.
Lnmber Worker. Indastrisl
of Canadan
toimisto osotteet ovat:, •
Ontarion piirin sihteeri SeniT ^
„ ^ 121 Huron St, Sanlt
Marie, Ont, Canada. _
KaUe iLaiho, 158 Secord 6ti
AeOivr, Ont
V. V a l o / P . O. Box A 2 h ' ^
T y ö l ä i s e t : J ä i j e ^ ^^
rempien elinehtojen saa
sL
S
Alanteen Sa
Xserikan Sn<
Aserikalaisen
Aiitokirja, op
Eaupar-ki-Kai
Auringon poil
Aapinen, last(
Aurinko, K u i
Gibeme
Aavoilla Ulap
Bakteerit, Ti<
Elollisten oler
Englanninkieh
Etelämeren A
Englantilais-Si
Halonen
Englantilais-Si
Englanninkieli
Hedelmien ja
Imperialismi,
Ihmisen Herr«
Ihmisen Herra
Ihminen ei el
Järjestelmäni
Kansakoulun :
Kansakoulun I
Kommunistine
Kasviskeittokii
Kristinuskon J
Klondyken Ku
Kadotuksen K
Kolme Muskei
Kemia, kirj. I
Kymmenen so!
Kuun Laakso,
Kuningatar H;
Kodin Lääkäri
Kipinälennättii
sid ,
Ketunpyyntiop
KirjanpitOK)pa
Kirjanpito, ka
Kanojen hoito,
Keittokirja, ki
Lumikenttien
sid
Lastenkirja, It
Luonnontieteid
Luokkien sota
Lyhyt terveyso
Merisusi, seikl
Maailmanraker
nid
Mansaaren Tyl
Mardin Eden,
Maapallon keh
Maailmanliike,
Maailman avar
Maa ja nmiine
Maanviljelys K
Maanviljelysop'
Murrosajan La
Nuoren Naise
Skjerve,
Naisten Sukuel
Naisvoimistelu,
Ndnen ja Av
StejÄens,
Naamioimiskou
oja, nid.
Napoleon III v
Peloponnesolais
PalBcatyö ja I
Paliopaita, k»
London,
Perheen, Yksit
sid
Punainen Vaar
Parisin Notre
Pefiikkatauti, I
Perustuslain O
Pieni Mehiläisl
Rikosromani \^
Ranskan Kansa
Rakentaja Soin
SosiaKstisen F i
SeiMcaäluja Tib
Sairas Lapsi, h
Sotamnistelman
Suomen Kieliop
Soäalidemokrat
Sata kuusikyni
Comby, ni(
Sukupuolielämä
Telinevoimistelt
TelineroimisteU
Tarttuvista suk
Teollisuosunion;
Tiede j a Vallai
Tahdon kasvatt
Tähtitiede, kirj.
Työmiehen T ai
Työväen TJrheO
Terrorismi j a I
TuMaajapoika,
Uusi Lääketiede
Voimisteluohjeli
Voimisteluohjeli
Vaimo, jonkas i
Valkoinen Prof
Caine, öd.
Vaaliheimolaiset
Ylös Helvetistä,
Yleinen johdatt
sid.
Ylläolevan
FOUNTAm K l
Kirjekuoria, kir
I
Leichnerin kasv
Steinin kasvonu
Partaliimaa ,„
^ e a t C r o f f ju
I-iquid Ronge, j
Poskimaalia, ku
Nenäkittiä
Vaaleaa ja vaa
Partakarvaa, tu
harmaata, r
Tehkää tilai
m