Vapaus, January 8, 1959

              Sivu 2 " ToiTstaina, tammik. 8 p. — Thursdäy, Jan. .8, 1959
• V A P ^ A U S
. . ( M B E R T Y ) — Independent Labor
;Organ of . F i n n i s h Canadians. Es-vkablished
Nov. 6. 1917: Authorized
tasLisecond class m a i l by: the Post
Ö t t i c e Deiiartment, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Th.ursdays and Saturdays by Väpaiis
Publishing Company L t d . , at 1Ö0-1Ö2
;SJm St. W., Sudbury', Gnt., Canada.
Telephones:; Bus. Of f ice OS. 4-4264:
E d i t o r i a l Office, OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W; Eklund; M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertismg rates upon application.
Translation fi-ee of charge.
T I L A U S H I N N A T : .
Canadassa: 1 vk. 7.Ö0 6 kk. 375
3 kk 2 25
Yhdysyalloissa: 1 vk. 8.0Ö.6 kk". i ^O
Suomessa: 1 vk. 8.50 6.kk..4.75
ayanitissaa vutus
; Ni|n Jannen Jkuin. idänkin • tiedemiehet ovat yksimielisiä
siitä,-että viime perjantaina avaruuteen lähetetty_^Neuv.Qstp-
. liton kuuraketti edustaa"" suurta JaJcau^skantoista tieteellistä
•"•;;edistysaskelta. Sanan^värsiMijgssä^niielessä tämä tapaus
•fa'<'asi'plarieettojen--väUsen4iik^^ sHlä^y^ tapahtui en-sinii^
äisen kerran historiassa^ että ihmiskäsin valmistetTiT
•"»"iäite ^ ä s i nousemaan pois maan ja kuun vetovoiman vai­kutuspiiristä.
Erikoisen suurta huomiota on' varsinkin länsi-itaiden
tiederniespiireissä annettu sille suurelle tarkkuudelle,
millä Neuyostoliiton tiedemiehet etukäteen selittivät tämän
puolitoista tonnia painavan kuuraketin kulkua. He selittivät
etukäteen esim. miltä kohtaa tämä raketti sivuuttaa kuun,
miten se jatkaa sitten matkaansa ja miten se lopulla rupeaa
kulkemaan auringon ympäri, ja miten kauan sen malka au­ringon
ympäri kestää. Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa
mieleen UPI:n Lontoon uutinen (tammik. 3 p.) missä sano­taan
lopuksi:
"Gatland (Iso-Britannian johtaja rakettiekspertti Ken­neth
Gatland — V.) sanoo venäläisten saavuttaneen 'fantas-
• tisen (mielikuvituksellisen — \^) tarkkuuden' raketeillaan,
'jc^ heidän tilastonsa ovat oikeita — ja ovat aina'."
• Toinen johtava brittiläinen rakettitiedemies. professori
H. S. W. Massey, sanoi tämän kuuraketin osoittavan, että
Neuvostoliitto voi lähettää projektiilin mille tahansa planee­talle.
Selittäen tämän uuden saavutuksen kaikkein merki-tyksellisemmäksi
puoleksi tämän kuuraketin suhteen annet­tujen
lietojbn suuren tarkkuuden professori Massey sanoi,
että päästäkseen niin lähelle kuuta, mistä tämä raketti kuun
ohitti, kuuraketin nopeus oli kontrolloitava muutaman jalan
tarkkuudella sekunttia kohti, ja se oli tähdättävä murto-osa
asteen tarkkuudella. Kaiken tämän johdosta esimerkiksi to-rontolainen
Globe and Mail-lehii sanoi maanantaina johta­vassa
toimituskirjoituksessaan, että tämä kuui-akelin nousu
auringon kiertoradalle muodostaa "todellisen alun aurinko-ktannan
tutkimiselle ihmisten toimesta."
.1,', Teknillisesti tämä kuuraketin nousu ouriniqon radalle
osoittaa, että Neuvostoliiton tiedemiohillä on tuntuva tie­teellinen
ja teknillinen etumatka rakettien valmistamisen.
konrollin.J^ilDhjäiikseh'suhteen: Tämä ei tietenkään tarkoita
sitä, etteikö esimerkiksi Yhdysvallat tule omalla ajallaan
saamaan kuurakettia,pois-maan vetovoiman vaikutuksesta,
mutta toistaiseksi siihen on pystytty vain Neuvostoliiton toi­melta.
Ja S}-y snhen on. ilmeinen: Neuvostoliiton rakettioh-jelmän
johtävanä'^'piirreenä oii 'fietee'llincn tutkimustyö, jota-
.vastoin .Yhdysyalloissa on korostettu enem.män .sotilaallisia,
seikkoja ija.jeijinenkaikkea sensatiohalun tyydyttämistä..
Neuvostoliiton tiedeiniehet selittävät, että tämä kuura-ketti^-
jökatunnetaan virallisesti "Mechta" (Unelma) nimellä,
'mutta-inikä ehti aikaiserhmin saada .sikäläisiltä ylioppilailta
nimen "Lunik"'(yhdistelmä "luna" — kuu ja sputnik nimistä),
tulee kiertämään Ikiiisesti auringon rataa. Täten siitä tulee-kymmenes,
tosin ihmiskäsin valmistettu planeetta aurinko­kunnassamme:
Neuvostoliiton tiedemiesten alustavien ar­vioiden
mukaan tämä uusi "kierlotähti" nousi radalleen joko
eilen (keskiviikkona) tai tänään. Noin viiden vuoden kulut­tua'
se tulee kiertoradallaan, kaikkein lähemmäksi maa-emoaan
mutta silloinkin^ se tulee olemaan kymmenien mil­joonien
kilometrien päässä maapallostamme.
Selvää on myös, että tämä suuri tieteellinen saavutus
korostaa kuitenkin välillisesti nykyisen varusteluvimman
mielettömyyttä. Kukaan ei ,voi enää epäillä yhtään sitä, et­teikö
Neuvostoliitto kykene lähettämään mannerten välisiä
ohjuksiaan minne tahansa maailmassa. Kukaan ei epäile enää
sitäkään, että esim. Yhdysvallat tulee jonaktn päivänä saa­vuttamaan
sen kehitysasteen missä Neuvostoliitto jo on tällä
alalla. Toisin sanoen, ihmiskunta on saavuttanut teknillisesti
sen kehitysvaiheen, että se voi kärventää ja repiä itsensä
atomisodan liekei.ssä. Jos siis.tälle kuuraketille halutaan mi­tään
sotilasiuontoista merkitystä antaa, niin se on tämä: Teh­täköön
heti kansainväliset sopimukset kaikkien ydinaseiden
.kokeilujen lopettamisesta, varastoissa olevien ydinaseiden hä­vittämisestä
ja tämän juhlallisen sopimuksen tiukasta nou-
^ dattamisesta, sekä sota1ukikohtien'^'hetikohtaisosta purkami­sesta-
ja rauhanomaisen rinnakkaiselon järjestämisestä en
yhteiskuntamuotoja omaavien kansojen välillä.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
E. Löppöuen, Toronto, Ont.;.täyt­ti
lauantaina, tammikuun 3 päivänä
74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja .tutta-vain
orineritoivotuksiin.
Mitä muut ^ovat
MÄÄRITELMÄ JA
SEN TODISTELU . .
. . . Joulu ja uusivuosi ovat peräti
erilaisia, hiiri lähekkäin kuin ne
-ovatkin. -4o^niitä^ertaiisyOhonkin
oikein könkreettiseeör-niin olisi-kaiit-r^kaisip näyttää jos mahdollista vielä-sanottava,
eitä joulu^ on kuin_rik- jjin hämärämmäitä kuin vuosi sit­äkään
tädin kuolemaa odotteleva-kö.^
ä suSulain^en ja^uusi vuosi kuin
F;iperholmin hallitus.
Jouhina hyristään hyvillä mielin
ja odotetaan sekä annetaan pikkui­sia
lahjojakin. Uutena vuonna
taas monet tekevät lupauksia, joifa
eivät aiokaan pitää . . . — Taavetti,
Kansan Uutiset, Helsinki.
Vuoden 1958 tärkeimmät tapahtpat
•Kun kulunutta vuotta 1958 näin
joulukuun lopulta kuukausi kuu­kaudelta
kansainvälis - poliittisesti
tarkastelee-taaksepäin,- niin voi to­deta,
että.'mitään -suurimittaisia po­liittisia
ratkaisuja se ei tuonut tul­lessaan.
Ne monet pulinat, jotka
vuosi 1957 jätti perinnökseen, siiiv
tyvät kuluneelta viioäelta edelleen
eteenpäin—- luonnollisesti kuiten-kih
useimmissa tapaiiksissa jo tiet­tyihin
uomiin sopeutuneina ja kyp­syneinä.
Tietenkin on silti myös
kysymyksiä, ^ i d e n . ainekset kulu­neen
vuoden aikana kävivät yhä
v-aikeammiksi selvittää ja joissa rat-nen
yli Kaakkois-Aasian (Pakistan,
Burma ja Siam). : •
RANSKALAINEN
MURIIENÄYTELI^Ä
Ranskan tapahtumien vaarallinen
Ilmailusäädöksien
yleiikatsomisesta
rangaistus myös NLssa
Moskova. — Neuvostoliiton rikos­laissa
OM tohty joitakin muutoksia,
teräskin niistä, jotka hyväksyttiin
joulupäivänä, on 21. artikla, jonka
perusteella voidaan tuomita yhdes­tä
vuodesta kymmeneen vuoteen
vankfulocn kan.sainvälisten ilma!
lu.sääiUöjcn rikkomisesta.
ten. Valitettavasti lienee myös ky-
.symys ydinaseiden kieltämisestä
luettava tähän ryhmään.
Huipuksi kuluvan vuoden ulko­poliittisista
tapahtumi.sta nou.sco
epäilemättä Ranska, jossa neljäs
tasavalta tänä vuonna sai kuolin­iskun.
Kannoilla seuraavat sitten
Keski-idän tapahtumat, Quemoyn
selkkaus, Länsi-Saksan ydinaseista-minen
ja Indonesian kapinaliike.
Sekä tietenkin "'jättiläisten ottelu"
NLn ja US An välillä, joka on saa­nut
entistä täsmällisemmät puitteet
NLn ilmoitettua asettaneensa ta-voitteek.
seen USAn sivuuttamisen
tuotannossa asukasta kohden vuo­teen
1970 men&ssä.
FORMQSALAINEN
KEIHÄÄNKÄRKI
;Elokuun alkupuolella, alkoi For­mosalla
USAn tuella vararikköhal-lintonsa
pystyttänyt Chiang Kar-shek
keskittämään huomattavia
vyöry alkoi toukokuun ,3 pnä, joi- Joukkoja aivan Kiinan'mantereen
loi-n Algeriassa olevien laskuvarjo-joukkojfen
komentaja," eversti Jac-qquqes
Massu ilmoitti tosiasialli­sesta
sotilaskapinasta. Sen sijaan,
että juuri muodostettu Pierre
Pflimlinin hallitus olisi tarttunut
asiaan kovin käsin (mm. katkaiscr
maila huollon), se ryhtyi Algerian
upseerijunttaa tukevien oikeisto-piirien
kanssa monivaiheisiin neu-votteluihin,
Jöiäen tuloksena taus­talla
pysynyt kenraali de Gaulle
nosteltiin pääministei-iksi kesäkulTn
alkuun mönnessä ja tämän jälkeen
maa pala palalta nakerrettiin nel­jännen
tasavallan alta.
Soiistellon propagandakoneiston
ja Algerian "hullujen everstien"
edessä ihmiset puristettiin seinää
vasten ja pantiin äänestämään van­ha
perustuslaki kumoon ja tämän
jälkecMi täydellisissä farssivaaleissa
valittiin uusi kansalliskokous, jonka
kokoonpano antaa kieronpeilin nä­kymän
kansan tahdosta. Ratkaise­vaa
osaa täs.sä ta.savallan myymi-sCisä
oikeistolle esitti Guy Mollefn
johtama sosialistipuöluc. Puolueista
vain kommunistit pysyivät loppuun
Jos aivan lue(telomaisesti silmäii j •'^aakka ja johdonmukaisesti neljän­nen
ta.'-;>iva)lan kannalla! Radikaalit
ja sosiilislit repesivät kahtia.
lään vuotta 1958 muilla o.^jjlta, niin
ensinnäkin voidaan tode'.;, että >e
oli todellinen vaalivuosi .Suomen
, Uud^-n lain mukaan hyvaksyniat-, .^ ja.-jeslelt.n, nnn. Ne..-
; tornien lentojen suor.Uammen Neu- : j,,,;,^^, .lapani.sa.
. v o s t o l i i t o s l ä . tai Neuvo.stoli.ttoon. ,Uu„M. . . a . Hel,i.-...s;,.
ta] lentolupien m ä ä r i t e l m i e n ylen- ..\u>I>aal,assa,
katsominen, k i e l t ä y t y m i n e n kaytta Lrnkaris.sa, Brasihassa, S a k . a n dem.
miista m ä i i r i t e l t y j a l e n t o r e i t t e j ä ja
l e n t ä m i n e n muulla korkeudella;
kuin se mikä lentoluvan antamisen
vhtoydcssä ön määrätty voi johta;-
mainittuihin vankilatuomioihin tai
10,000 ruplaan asti nouseviin sak
koihin.
Mutta Suomesta viimepäivi-nä
tulleet uulisticdot viittaavat
I vieläkin siihen, että Suomella
. on edelleenkin kaikki mahdol­lisuudet
tämän "maalle ja kan­salle
ilmeisesti perin vaaralli-
.sen . hallitusohjelman jatkami-tas;:
valla,ssa. Sianii.ssa. Sudani^^.i,
Vhdysvalluis.<a, Caiiada.v^.i. \'oiie
zuela.s.sa, Arf^entinassa. Kuul)a.^^a ja
L ä n s i - l i e r l i i n i s s ä .
.Muista •'hajailmiöi.-.tä' kannatta
nee mainita vielä mm. seuraavat:
N L n yksipuolise.sti Iftpctlaniai
ydinasekokeet, jota länsi ei kehoi
l u k s i s t a h u o l i m a l l a seurannut.
Hapaeki .suunnitelmaa ko-kenut
laaja keskustelu, joka käyliiii ke-v
ä l l a t v e l l a ja joka iilkoinim^tei i
Kapackin Oslon v i e i a i hm jälkeen
j a l k u i taas syksyllä.
V h d i s t y n e e n ^ ! ' \ b i l a s a v a l l ; i n syn
. tvnvineii-l*!Lfvpt]n '|ti -Svvriaii vlilv-
:seen. Kokoomus j a sen tausta- kautta viime. h..lmikuusv,.".
I m i e h e t käyttävät .kaikkia kei- .lu.^oslavian ja muun >osi;.lisii:-en
noja painostaakseen esim. maa- j e j r i n välisen aalteoriisen kuilun
• lai.^lii,ttöa tämän onnettomuus- kasvaminen huhtikuussa l.juhlajan-i
politiikan jatkamisen tielle. i.k<'ssa pidetyn puoluekokouksen, jäi
; : Kvsymys onkin väin siitä, "^^f"- , „ , . , , , ...
' • • , V, - ' ' , i - ' L i l t l e Kockin k o u h i k n i s m pui I tuleeko Suomen -kansa salli-i paahtaminen k i n s t y n e i v s s ä muodossa
jmaan sen vai eikö tule? -Tosi-; uiidellöcn 'e.siin •syyskuussa. Kiis
Sisiä riimittäin on, että Suomen tanalaisel ikouliit ovat VdeJl.eiMi, snl
'halliluskririsin takana ei ole nii-' Jf^^-^fijH ja oppilaat min valkoi
' kaän NL:n '-painostus" -•väik-i.-^P-»-'k"«n v ä r i l l i s e f k i h tasapuoJisesti
, • -11 ,.: l ; n *— edelleen pakkolomalla.
ka ulkopoliittisilla asioilla on-, ,, . ...
KK.SKIIPAN KKIISI
H e i n ä k u u n 14. p ä i v ä n vastaisena
y d n ä t u i i n t e n p a n l i i n Irakissa vai
lankeikaus. jossa il.sensä voimak­kaasti
l ä n t i s i i n ö l j y e t u i h i n sitoneet
k u i i i i i K - i s Feisal ja h ä n e n pääininis-t
e r i i i s ä -Xuii es Said saivat surman-
N. i ja kenraali K.is.semin johtama
k a n s a l l i . s i j i i e l i n en u p s e e r i r y h mä
nousi valtaan LS.*\ näki tällöin
koko ö l j y p o l i i i i k k a n s a olevan luhis
tumassa j;i l ä h e t t i jo . seuraavan.'!
päi\^;ii.ä lentoteitse j o u k k o j a Liba­n
o n i i n , jossa oli e s i i n t y n y t avointa
k a p i n a l i i k e t t ä pres. C.aniille Cha
m o u i i i a \ a s l a a n jo toukokuun p'.io
lest.i välistä l ä h t i e n . Samaa esi-inej;
kkiä seuraten britit l ä h e t t i v ät
k a k s i päivää m y ö h e m m i n joukko
j a a n kuniriyas Husseinin valtaisi ui-rinen
pönkäksi-
T i l a n n e kiristyi tällöin e r i t t ä i n '
nopea-',! ja 'maailma . d l i taas v i e l\
( l u l l e s h i i , i i i ; i i n •sodan partaalle"
välittömässä läheisyydessä olevalle
Quemoyn saarelle. -Saman, kuun lo-pull?
alojltirKiina . saaria vastaan
tykistötulensa jota on jatkettu
näihin päiviin asti. Julistuksissaan
Pekingin hallitus pn koroslanuJi
että Quemoy (samoinkuin IVhitsu-kin)
kuuluvat,Kiinalle ja että näi­den
saarien käyttäminen Kiinalle
vihapttslisjin tarkoituksiin ei saa
-tulla kysyittyk.^etm.TzT^ulitran selidt
lämiseksTTrävivät Kjinan-ja USAn
Viirsovan -suurlähettiiäät keskenään
neuvotteluja syyskuussa, mutta ne
päättyivät tuloksettomina. Pulman
ratkaisu roikkuu edelleenkin ilmas­sa.
Viime kädessä ovat vastakkain
Kiina ja USA, sillä yksinään Chiang
on voimaton tekemään mitään. Tä­män
vahvistaa sekin, että USAn 7.
laivasto on jatkuvasti pysytellyt
Formosan vesillä.
ASEISTUVA LÄNSI SAKSA
Kuluvan vuoden aikana kävi sel­väksi,
että myös Länsi-Sak.saa ryh­dytään
USAn myötävaikutuksella
aseistamaan ydinasein. Päätöksen
asiasta Bonnin liittopäivät tekivät
viime maaliskuussa ja sitä edelsi
laaja mielenosoitusten aalto kautta
kok Länsi-Saksan. Porvarilli,set puo­lueet
ajoivat siis päämääränsä silli
lävitse jä estivlil jopa sosialidemo­kraatteja
järjestämästä asiasta kaii-sanäänestyslä
niissä kaupungeissa,
joissa heillä on valtuustossa enem­mistö
(mm, Hampurissa), Bonri on
töistuneesti torjunut myös Rapackit
Suunnitelman ydinaseettomasta vyö-rykkeestä:
Keski-Eurooppaan;;
; Muistutettakoon tässä • yhtej^dessä
myösv-cttä marraskuiui lopulla NL
toimitti molemmille Saksoille ja
länsivalloille nootin,, jossa Länsir
Berliinistä ehdotettiin muodostet­tavaksi
vapaakaupunki.
TITAANIEN OTTELU
Vuoden 1958 aikana koko maa­pallon
ihmisten katseet vedettjin
ratkaisevasti siihen ^haasteeseen,
jonka NL HaloudeUisella alalla on
esittänyt USAUe. llaaste on itse­asiassa
annettu jo paljon aikaisem­min,
mutta nyt.se sai täsmälliset
iavoUteet: Lokakuun puolivälissä
julkaistussa NKPn kk:n teeseissä
;asetettim tavoitteeksi sivuuttaa BTu-roopan
johtavat käpitalistisef maat
tuptanno^a asukasta _kohdert' vuo­teen
1965 mennessä jä ILSA yuo-teerj
1970~TnennessäT'^amalla NL
siis 'sivuuttaa 1970 USAn elintason.
Läntisellä taholla tätä haastetta
ei enää väheksytty, eikä sitä pyrit­ty
leimaamaan "kommunistien hou­reeksi".
Sitä vastoin voidaan tode­ta,
että sen tekstistä on paremmin­kin
yritety vaieta. Toisaalta on nä­kynyt
todisteluja (mm. tunnetussa
'•News\veek"-lehdessä), joiden mu­kaan
hanke on mahdoton, koska
myös USAn tuotanto kehittyy. Tä­mä
kuitenkaan pidä paikkaansa,
sillä USAn tuotanto polkee paikal­laan-
tai suorastaan taantuu, josta
mm. kasvavat työttömien joukot
ovat todisteena. Jos USA kivutto­masti
ja voitollisesti pystyisi selviä­mään
kriisistään, niin silloin se ei
kapitalistinen maa olisikaan. Joten
siis NL:lla on kaikki edellytykset
selviytyä voitolli.sesti tästä "titaa­nien
ottelusta". — Ö. L.
— Ncgro .spiriluals, amerikkalais­ten
neekerien hengelliset laulut.
siTÄiiiiiiiiininRiiiiiiiiii
i IA
illlilllllllllllllliyillllllTÄTX
RAUHOITTAVAA
Pekka oli huolissaan vaimphsa
takia ja uskoutui: parhaalle ystäväl­leen:
— Tänä yönä vaimoni puhui unis­saan.
Kuulin''selyästil'miten hän
huusi: "Älä. älä, YrjÖ!"
U Mitä sinä suret? kysyi ystävä.
Hänhän sanoi älä! - , ^'!.
MAINOSTUSTA
Milanossa, 'italiassa olevan er.ään
miesten pukimon omistajat p ä ä t t i y ät
käyt;tää hyväkseen sitäkin kun/var­kaat
_rikkoivat _ h e i ä ä n - kauppansa
n ä y t e i k k u n a n ja varastivat $489! ..ar­vosta
näytteillä olleita vaa^tteita,
Liikkeen omistajat panivat ikkju-
.naansa mainokSBn: ''Varkaat|cin pi­t
ä v ä t etualalla meidän vaatteitam­me."
• '
' LAPÄLSI SENTÄÄN
" N ä y t ä t kovin väsyneeltä, rakkaa­n
i " , sanoi rouva miehelleen. "Oliko
sinulla vaikea työpäivä toimistossa-^
s i ?"
" O l i p a n i i n k i n " , virkkoi mies.. " M i ­nä
otin erään sellaisen sopivaisuus-kokeen
( mihin työhön parhaiten' so­veltuu)
ja voi helkkari s e n t ä ä n : on­neksi
minä omistan yhtiön."
KUULUISA HENKILd
k u u l u i s a henkilö on sellainen, joka
ahertaa lujasti tullakseen kuuluisak­si
ja sitten k ä y t t ä ä tummia laseja,
jottei h ä n t ä tunnettaisi.
AVOMIELINEN KOKKI
— T ä t ä illallistilaisuutta varten
minä suosittelen kylmiä l a m p ä a n k y l -
jyk.-,:ä ja v i h r e i t ä h e r n e i t ä — koris-teik.
si i k ä v y s t y t t ä v i ä puhujia.
Vaikeudet y-aseiden kiellon
toteuttamisessa poliittisia
EnKlaiUilaiiiMi pn;fe.s.H)ri J, D,
Bern.Tl. 'joka on .Ma.iilmaii R.iulian-iu"
jv(;st.jn viira|)iih,"viijoh[,ij;i, ön afl-i;;
iuit liaas;;i't, l!;ii ydinaseknki'i:i(':i
lopritiimisia koskevan Gcnuven kon-fer''
n5.sin johdosta Hänrn miele:-;-
P o l i i l i k k a , johon lännes.sä yhä
•nrmniiin ke.skitytään, merkitsee pai-nopisieon
v ä h e n t ä m i s t ä tavanomais­ien
aseiden alalla ja keskittymistä
atomia-eita käyttävien joukltojen —
inyö.skin l ä n s i - s a k s a l a i s t e n joukkojen
— harjoittnmiseen. Tällaisesta poli-
I hansa, ei enää ole k ä ^ t a n r l ö n poli-
; tilkassa mahdollista.
T ä t e n näette, miksi Venäjän nä­k
ö k a n t a Genevessä ydinasekokeiden
kertakaikkisesta kieltämisestä sa-
[ m o i n k u i n Venäjän kieltäytyminen
tyytyä pelkkään kokeiden m ä ä r ä a i -
Miiii ra;ilianvoimi.'n kampp;.ilii knik- I t i i k a ^ a t ä y t y y luopua, jos v a l l i o t v i l -
kiiilia ni,'.:iilmassa voi j(;htaa neuv.Tt-
'.flu; C ; . ' i a'Vfs a ni' ' i ' i ( > . - : \ k , - / - M '
kaiseen keskeyttämiseen, merkitsee
piiiomäst.i pyrkivät kohti ^-dinaserii-! vetoomusta v i l p i t t ö m ä n aseistariisun-
:,suntiia, Kenioin k r i i s i n alkuvaiheessa , nan puolesta. Maailman rauhanliike-riiV
amerikkalainen amiraali lausui,, ön aina e s i t t ä n y t : .'Me tahdomme
N L esitti I S A l l e vakavan varoituk- ' • • ^ • ' " ' ' • ' ' ' - • ' - ' ' ' • • J ' ' - ' ^ - k a a i i - ; eiia Yhdysvaltojen laivastolla täytyy,.; a i ö m i a ^ e i d e n kertakaikkista kieltoa.'
«en, ja inin. Huot.si esitti V K n l a r k ' nyi. i . in , v,i.«;i:?:.i.m.i;>ii .*.m,'rikar. ja i . l l a .a;omi.i.spiia. koska muuten .sillä i Menestys tässä . r i i p p u u . m a a i l m an
k a i l i j ^ i d e n • v e t ä n i i s l l i pois. johon j I . s o-Bruannian S!)til.ialli.siit iicuvan- .e:
. S i i o n i i k i n yhtyi. ..Molko pian ilme i antsijia ja polii;ikkbja, .lUtka p a a t r ä - ".«i jälkeen ja Neu- mästä.
ni kuitenkin,, e t t ä tämä • US.An laa väsä (^v,a" kaiKT.ia ydiiulsi- i s a luojni-1 vöstulliton esitettyä kokeiden . v ä l i - • Lärisimaideri politiikan aiheuttama
I iasuiiiitaiiiL-n operalio tulisi psoit-, mistä koskevia chcloiuk.^^ia. v.a>t..an. i;onla lopettamista kaikki poliittinen j vaara sen kasatessa atomiaseita ja;
i.tautumaa. i l ä y d e l l i s e k s i v e s i p e r ä k - ! "On suun a kel, i-ieoniMih^r saiioi j tirkiikoinU. AnuM;i^ uhkauspohtiikkaan, on hy-si.
Chaniounin Illalle v a l i t t i i n pre : prof ' Bc-rnal' liasiaitilii,ss.\iin, 'kun.; ni"as,s:i pyrkii pifäniään kiinni y d i n - j y i n vakava. Me voimme-joutua t o i -'
s i d e n t i k - i Fu.id f h e h a b . jok;|^a.sUii uudi^iniehet kaikista asian.oniai.-;is;a ? a.sci-ta ja' .saman.iikaiscsti v ä i t t ä - ! siih .samanlaisiin kriiseihin k um K u - .
'1 flle r i i t t ä v ä ä . y l i v o i m a a . Tiedemies- yleisen mielipiteen painostuksen• v o i -,
•.«i cin. sTlvilyksen j ä l k e e n Neu-kin
siinä osansa — vaan .se.
I s l a n n i n •'silljsodan ' alk;imiiien
svvskuussa kiista on edelleen
maa "'toveruussuunnitelmaansa";
V a i i a n k a a p pa ti s v y ö r \;n k ui k e m i -
Se N-liiton "painostus"
., : Suomen sitkeänlaisenhallitu.<;pulan jatkuessa julkaisi To-
, Tpntpssa- ilmestyvä Vapaa Sana tiistaina omine Jisäyksineen
Helsingin Sanomain toimituskirjoituksen, missä käsitellään ;
kerrassaan poroporvarillisella tavalla "ideologisia*'' asioita. •
Jääkööt Hesan '^ideologiat" nyt kuitenkin Sivuun..
Mi3tään 4QsiasiQi.sta_ piJtjaamaLUQina_an-tapaansii'5^dpair:
—Sana julistna puolestaan. "Kuten tunnetaan, Suomessa k-iiti-~
---JS?."^OPäiyär-lval-linniLt haHituspula johtuu Venäjän-halli­tuksen-
painostuksesta . T . "" - - ^ ^
TässFtariissa^qn tietenkjn .siteeksi.totuj-itTakiiT^-ni-eoilfäirj
--sikälif^tta viimeajkmrra, on-tunriettAista'syistä Suomen ja
'Neuvostoliton hyviin naapurisuhteisiin kehittynyt särö. Mut-
. ta itse tasavallan presidentti Kakkonen korosti joulukuun
puolivälissä pitämässään tunnetussa puheessahan, että mistään
ulkopuolisesta NL:n paino.^tuksesta ei voi olla puhetta, ^illä
"me olisimme voineet jatkaa entLseen tapaan", kuten hän
selitti, jos suomalais^gt^lisival olleet valmiita kantamaan
siitä koituvat seuraamukset. Ky.symys oli nimittäin siitä, että
Suomen taantumuspiiril päättivät keinoja kaihtamalta jä
seurauksista välittämättä ryhtyä väliqntämään kaupankäyn­tiä
Neuvostoliiton kanssa. Arvovallai.set porvarit — mikäli
suurporvarit arvovaltaisia voivat' olla ~- selittivät silloin
avoimesti, että tarkoitus on vähentää idänkauppaa ainakin
20 prosenttia. Tässä mMessä Suomen oikeistolaiset kielläy-
' tyivät ostamasta kauppasopimuksen mukai.sesti^ tavaraa Neu­vostoliitoista
ja samalla pantiin suurlehdot-valittamaön Neu-!;
vostoliiton .^'.saatavien" kurjuutta. Neuvostoliitto vastasi la-
•hän,-kuten oli odotettaviskkin, välVentämäilä ostojaan Suo-
^mesta ja kun herrat porvarit eivät löytäneetkään unoksi-miaan-''
länsimärkkinoita" tuotteilleen, maa'jöuti/i täloudel-
, lisen sekasorron vaaraan. ' " , -
I kun Fagerholmin oikeistohalli- , r a t k a i s e m a l ta
'tus muodo.stettiin parläment- !
i taarisia . pelisääntöjä rikkoen h r i l t i e n r y h d y t t y ä — t o t e u t t a m a an
i kansan vastikään :vaaleissa sei- ; s a a r e l a i s i e n ja Kreikan luomilso
Ivästi ilmaisemaa tahtoa uhma­ten!
Kansa äänesti hcinäkuus- i
sa työväen edustajiston enem- |
mislön eduskuntaan. Työläis- j.
ten ja talonpoikain edustajat i
muodostavat nyt yhteenlaskien
valtavan enemmistön eduskun­nassa.
Luulisi, että kansan tah­toa
ohsi noudatettu myös halli­tuksen
muodostamisessa. Mul­ta
nain ei tapahtunut! Kokoo­mus
muodostaa vain pienen
vähemmistön Suomen edus­kunnasta
-—T. mutta kokoomus
sai Fagerholmin hallituksen to-ilelisct
"kuskin" paikat käsiin­sä.
Kun kansa ilmaisi tahtonsa
siirtyä poliittisesti vasemmalle,
ni i n halli tus .si i r ly i k iti ten ki n
oikealle! Tä 1 lainen meno oi voi
kerta kai kki aa n j oh t aa m uur
hun kuin kriisiin.
Selvää on, jos miehiään kan-!
san tahdon mukaisesti, selvit­tää
Suömen hallituskriisi, hal^::
-litusviiillan Hulcessnojata; työläis-
4cn-" ja^ täi o ng) i k ä i i i ^ d u s t a j i i n
eikä -k-ekoomivkseefl. -4rallitse-va
t' "^rolosu h iecV/ hu o m i qiden.;
Sliojncssa jiaa-taisiin nyfeilmei-oe.
sti" kahsan^eTfemniiStön -Kiot-^
tamusta^na^uttiya^allitussiterii
että se muodosteltaisiin SK-DL:
n, so.<jdem. opposition ja
maalaisliiton edustajisla\
Sen lisäksi voi olla muitakin
— ns. kcskuslalaisralkaisuja.
m u k a tafidotaan lopet-' vvaitilla ja Ömanissa, missä länsi
' • ] p y r k i i saamaan'haltuunsa tuhansien
t ä y s i n mahdollista saada .aikaan v a i - j Samanaikaisesti levitetään propa-!.miljoonien .arvoisia luonnonvaroja.
inn!s:a/ p ä ä s i v ä t y.<,'-:inii'!i,-iyyteen vi- in<Kin. "että
rallues.sa konl\.'ron,s-i.s.sa .siila, ct.'a on ! taa kokeet.
valtaan syyskuun l o p g l l a ja sen jäi
ket-n kun k i i s t i l J i s i e n kanssa oli
\ p ä ä s t y .sopimiik.scen uudesta halli
' t.iik>esla, rauhoittui l i l a n n e t ä y d e l l i - ; v o n t . i j ä r j e s i e l n i ä tarkkailemaan so-jgaiidaa. jossa e.silelään. että y d i n - j Kypros on toinen vaaran paikka..
Kyprok.sen tilanleeh, k i r i s l y n v i n e n i >e>li Lokakuun lopulla US.An j o u - ! pimusta kokeiden lopettamisesta. Me
kot p()isliiival k y k e n e i n ä l j ä l ö ^ l - ' pää.simnie tähän sainaaii. j o h t o p ä ä -
l;ika.aii m i l l ä ä n lavoin vaikuttamaan ! tök.seen n,sci-sa tiedemiesten epävi-t
i l a i i t e e i i kehilvkseen,
po i s t II i \ ; i . 1 Old a li i as ta,
vain
Mutta jos siellä nytkin muo­dostetaan
, komcnnukscn-; mu-kaan
ttfiiniva hallitus — ja se­kin
on mahdollista silloin joB
öi demokraattisista pelisään­nöistä
ja kan.san tahdosta väli­tetä
— niin silloin, tulee poliit­tinen
kriisi jatkumaan, ei min­kään
ulkomaan paintistuksesta,
vaan Suomen kan.san tyyty­mättömyydestä,
sillä vastoin
kan.san tahtoa muovailtu halli­tusohjelma
ei luonnoilisosti-kaan
tule saamaan kansakun­nan
hyväksymistä:
Moskova. — Täällä ilmestyvä päi­v
ä l e h t i Pravda arvo.stekr N A ' r O ;n
patcvvytla käsitellä ja tehdä päatok-
.sia B e r l i i n i n kysymyk.se.-ta Ot.sikolla
" T a r k k a i l i j o i t a " lehn kirjoittaa:
— Jo se seikka., elta Ncuvnstolnton
ehdoluksol o t c t l im taman ajsKrcssn-viscn.
.sotaliiton neuvoston tyojarjos-tyksoen.
todistan aikomuksena olev.in
kartaa niiden asiallista käsittelyä ja
lict.soa intohimoja Kuiooijan tilan­teen
karjislumisi^ksi enti.sestaaii. On
aiheellLsta.; e n s i n n ä k i n kysyä: minkä
nojalla NATO on fei.t.sonul olevan.s:i
palcva ka.siltelemaan; ja lekrniaan
j o n k i n l a i s i a paatoksia Berliinui k.v-svmyk.
scj.sa? ; Neuvostohallitus oii
o.soittanut BcrliiMiii koskevat ehilo--
tukscn.sa. -Amerikan Ylvd.v.svalloillc;
T.sollc Britannialle ja. ,Ran.skalIc. .sii.s
valtioille, joilla on suoranarneiV'Suh.--
dc nykyiseen t i l a n t e e s e e n . L a m i J i i y -.
limi'-.s;i._ eika suinkaai^r^Piihjfns-Tff^
lantin- l i i t on ijLLSikvmiiällf-. jo.sta ci oli;
l u t , p i e n i n t ä k ä ä n » t i e t o a .silloin kiiiV
hitlcrvastaisecn - . - l i i t t o o n / , .kuuh
; v l v l l i o l ^ Ui'i.stelivat i^jiksal.usta fasis-
,mj.ju;-: vastii.niu. puiJhi.Maen" Kurooij.m;
kansojen itsenäisyyttä.
;.: N y k y i s i n ' o n , jokaiselle, jolTa on J5il.--
• mua. tay.sin ..selvaii. miten oikea.ssa
nouvostohallitus oli osoittaessaan, et-,
tä .län.sivaltoja ei kiinnosta Lansi-
B e r l m x y i . rvaoslon vapaus ist hyvin­vointi,
vaan, L a n . s i - B c i l i i i i i n s ä i l y t t ä ­minen
; N A T O n ;.sotatukikohlaiia sen
nninoitus- ::ja hyokkäysloiintniiassa;
Saksan;' d e m o k r i y i t t i s t a . t a s a v u l l a nv
Neuvostoliittoa, ja . muita rauhan-omiusia
valtioita vastaan'. '
' Valitettnva, .suorastaan- h ä m m ä s ­t
y t t ä v ä sanotaan kirjoituk.scs-a, on
Norjan: ulkommi.stei i l.annen NATOn
neuvoston :.;-.kokoiiksessa; onniksunva
ivseniio,: hunen 4voellaossaan piiollis-tclla
l.in.sivallojen halua .s.illyllhä
B e r l i i n i n iniehityssaUntp. Hän k ä t -:
soi, ettu kolmen l ä i « l v n l l a n ncnvo.-,-
tölu\llituk.selle' B o i l i i n i n ky.symvkSKS-tu
antama va.staus on" e n s i n ' a l i s t u t ­tava
vakinaisen NATOn lUMivoMon
vahvibletlavaksi.
T n i - i i i \an6en Langen tarkoiiuk.se-n,
i o-i alistaa Berliinin kysymys l i i -
nian aui;ro,ss;ivi.sen liiton johtajien
tuoni il ta vaksi ja p ä ä t ä n t ä v a l t a a n.
r N o j . n i i n e s s ä ä n järjestöön. jo.ssa
l e r i i i a u i larkea. asema on - e n t i s e l lä
lvltleri!a:si-lla Speidclilla. jonka ni­mestä
OM muodostunut elp.vvan lan-si,
sak.salai,scn ilni)eri;ilismin hyok-kavs-
ja rovan-shisuunnitelmien .sym­boli.
011 nnrjalanioii ministeri raivan­nut
t i e t a j i n i n tällaisille voimille. On
.syytä ky.sya. kenen .joukot, vapautti­vat
Norjan liilleriläi.sjoiikoista? Koko
maailma tietaa, elta sen tekivät Neu­vostoliiton
joukot.
Myös britit jiallisis.sa , koiifei-on..s.seissa, kuten Plifr-
} \va.shi.ssa. multa .sellaiset tiedemiehet.
.- ! n i i n k u i n vety|ionimin tekijä Teller
Yhdysvalloista, tuki ijoliitikkc^ja pitä­mällä
jal.kuva-ii kiinni alomipom-mei.
sla ja .suunnitlelenialla niin kut­suttuja
taktilii.sia atomiaseita niin
kutsuttuja majoitettuja .sotia ' ^ r t e n.
k u n tiedemiehet .jjääslvät vir.-i.lli-spcn
sopiinuksecn. Neuvostoliitto, jo­ka
oli lopettanut omat. k o e r ä j ä y t y k -
.seii.sä:. ehdotti: 'Allekirjoittakaamme
nyt ; sopimus kokeiden lopetlamises-la,"
LaiiKimaidcn sotilaalliset neuvon-';
antajat |)vstyivat vieläkin vastu.sta-maan
t ä l l a i s t a ehdotusta ja .suoritta­maan
loppuun suunnittelemansa ko-^
keet, Hc vmmartavat. e t t ä jos- kokeet
lojieletaan, on seuraav.r toimenpide
ydinaseiden lavdellincii lopettaminen
ja .se vuorostaan |oht.aisi ä.seislaijii-suMtaa
koskevien . toiveiden toteutii-miseii
tielle. Vaikeiidet , .vtiinaseiden
kiellon alalla civat ole teknillisiä, lic"
ovat p o l i i t t i s i a . , ' ^ .
aseet ovat samanlaisia kuin mitkä ! Ainoa ratkaisti Kamoin kriisissä on
nuu:t aseet .tiihan.sa eikä niillä käyty rh y v ä k s y ä Maailman Rauliahneuvos-.
sota ole sen pahempi kuin mikä muu ton julistus, että Kemoi, Matsu ja
sota tahansa- Jos t ä l l a i n e n n ä k ö k a n - j Formosa ovat kiinalaista aluetta.,
ta h y v ä k - y t ä ä n . .seuraava vaihe on. Meidän on n ä h t ä v ä tilanteen tosi-e
i t ä p i d e t ä ä n ydinaseita ehdottoman asiat eikä t y y d y t t ä v ä Yäitteisiin. Ja
v ä l t t ä m ä t t ö m i n ä . . " [tosiasia: on, e t t ä amerikkalaiset ovat
Kansojen on y m m ä r r e t t ä v ä mjten f muodostaneet laivasto-, . i l m a v o i r .
h i r v i t t ä v ä n varallista t ä l l a i n e n j o o l i - | mien- ja ohjusaseiden tukikohtia
t i i k k a on. Olemme j u u r i . pelastuneet ympäri K i i n a n aluetta ja n ä i d e n tu- .
y r i t y k s e s t ä "rajoitetun ydinasesodan'
aloittamisesta .Kemöillä.
Sota pysäytettiin keski-idässä. jä
.Yhd.\svaliat ja I.so-Britannia Joutui­vat
vetämään Joukkonsa pois -.sen
viiok.si. eitä Ncuvostblii.tto julistuk­sellaan
teki selvak.si. ettei -sc tule hy­v
ä k s y m ä ä n tilannetta, missa lansi
ajaisi tahtonsa lapi uhkaamalla
k ä y t t ä ä joitakin atomia.seita.
E r a i l l a tahoilla, y m m ä r r e t ä ä n nyt,
elta rajoitetun .vodan toteuttaminen
Cl ole mahdollisia kaytannos.stt. Ta-vatlonian
merkittäviä, ovat 'The T i -
ines'-leliden ä s k e t t ä i s e t kirjoitukset,
joissa .sanotaaiii elta ntomisota, jos­sa
Amerikka on yhta hyvnv haavoi-tettavi.
ssa kum mika muu mäa ta-kikohtien
joukossa ön l ä n t i s e n maail­man
vahvin tukikohta Okinawalla.
Tilanteen ollessa t ä l l a i n e n on maail­ma
aina vaarassa. Vakavaa vaaraa
merkitsee myös. Yhdysvalloissa oleva
•Nyt tai- ei koskaan'-koiilukuhtai. jo­ka
vaittaa, etta Neuvostolntto j a K i i ­na
ovat tulossa m m mahtaviksi, e t t ä -
on hyökättävä heti paikalla jos
y l e e n s ä h y ö k ä t ä ä n?
< Tama vuoksi vetoan ihmisiin kaik­k
i a l l a , etta he toimisivat Geneven
neuvottelujen menestymisen turvaa­miseksi,
ydinasekokeiden kertakaik-.;
k i i c k s i lopettamiReksi ensimmäisiä
m e r k i t t ä v i ä edistysaskeleita varten
aseistariisunnan, ja . p y s y v ä n rauhan
aikaansaamiseksi." i. . ; -
PÄIVÄN PÄKINÄ
Entäs MLMI eläkeläiset
Ncu^vosloliilon uudesta "Lunlkis-la"
oil puhuttu paljon -— .ia pääasi-
.MiNsa.i^i.v'vää. "Kaikkialla oTT silä ku­vailu
suuicksi tieteelliseksi sam-u-tukseksi.
Multa vaikka porvarillisetkin pii­rit
oval ant.meet suora.staan haltioi­tuneita
lau.suntöjii tästä suursaavu-lukscsla.
vielä on kuitenkin joita­kin
"ICiräileviä Tuomaita", jotka
l()h(iiitl;ivat ^luvhaa ; katsonnistat
tai: parcnviniiikin '.'liskoinaan" jolla­kin
loi.sarvoisolla.
Allckirjoitlaneella oli esimerkik­si
* viime sunnuntaina tilaisuus kes­kustella
erään-henkilön kanssa, jo­ka
näffetä -kotoisista asioista piijL
liuon piti :;änix^tlömän.; pahana
kiiiUi;in._lp,rve ja työkykyinen mies
oi saa enaäityötä muutakuin .sattu-intillaj.
johtuen sc piiäasiassa ;siitä,^
kun hän läiiontoloe OrrMä ikävuotta.
•Qlen liian nuori eläkkeelle pääs-liiksonija,'
liian Vanha.työhön kclva:-/
tiikscni';'is;inoi mies jisialliscsti kat­keroituneena.
> " , '
- Kuten vinuutkin Javallisot ihmiseti
häfl";oli"kovifiluintyn3^t;Ncuvostohi-toniiutccii
kuuhun. mull;rarvcli,.et-tä
Neuvostoliiton pitäisi tehdä
.cnemmänihmistcn hyvinvoinnin ko-hotlamisoksi.
ja jättää:tällaiset^ava-ruuslcnnot
vasta toi.sellc tilalle.
Tätä hyvää tarkoittavaa, mutia
"epäilevää" kansaliiistammc kiin­nostanee,-
Ivan Zinovycvinkortomus
siitä,-:initeii,vanhuudcneUikettäaur
nctaan Neuvostoliitossa. Ilänon
kertomuksensa. on j u 1 ka ist u • koko-naisuudo.
ssaan "USSR" nimisen" jul­kaisun
joulukuun numerossa. Lai­naamme
siitä seuraavaa:
"Minä rupesin .saamaan vanhuK-dcnoläkcltä
aikai.scmmin kuin 2
viiottiiniimiavimhcmpi ..veljeni.Tä­mä
siksi kun liic teräksen sulattajat
olemme erikoisasemassa ^vanhuu-donoläkkcen
saiiniUssa.
"Tuntuu kummalla , puhua van-hmtdostar~
Minä en voi pitää 53'vuo-tiaäna
itseäni'~\'anhuksena. Enkä
liioin voi" valillaa teiveylliini, sillä
mutta oläTvkciden määrä'ä
iiin,'-Minh saiiv^eläkkeckseni
en ole.koskaan ollut vakavasti sai­raana
. . . ^
"Olen ollut yhtä mittaa työssä :32
vuotia, noin 12; vuotta valimossa
. Täytin 50; uotta 1955. Sain sil­loin
vaiduiudcneläkkeen.^mutfav jat­koin
edelleen t y ö s k e n t e l y ä . ^ l ^ ^ -
^- vvUusi eläkelaki astui voimaan; lOr
kakiiussa'1956. .Meille teräksen,
liijille jää ejäkkeen; saan^ukä ;eDti-sellcch
korotcti
55 prosenttia . kuukausituloistani;
Sen lisäksFsaan 10; prosenttia pitkä-^
aikaisesta palveluksesta,
•"Son jälkeen työskentelin teräk-
;scnsulattajana vuoden saaden •palk­kani
lisäksi 50 prosenttia eläkkees:!
läni . . . V. 1956 eläkkeeni kohosi
i:«):ruplalla.;'Kaiken kaikkiaan sain'
läiios 900 ruplaa, verovapaasti. ,
"Viime vuonna tyttäreni Valenti­na
liipäisi; keskikoulun ja; meni ko-nelaskuasemallc
työhön . , . Minä
päätin jäädä eläkkeelle . . . Minun
veljeni: jäi. eläkkeelle: tänä vuonna-
(1958).' Hän on 55 vuotias. Hän
on työskennellyt samalla tehtaalla
vuodQstti 1930 lähtien , . .
"Meidän isämme on 75-vuotias."
Iläiv on •ainmatiUifan' tekstiilityölai-nölvja
S!u. yleisen eläkkeen, siis 60v
vuoti.^iiuui. Uuden eläkelain perus-
-leelln. isän oliike nousi 2.5-kertai-sesti,
'
"Me; asumme samassa, talossa, .
ininkä rakensimme v. 1930. Meillä';
on eri apartmenttimme Siiriä talps-i^v:
sar: Meillä Jcolmella eläkeläiseUä-c^^
ole mitään talöusvaikeuksiavTv T
Rostririies tuo eläkemtdisumme Jtm
kuun. 14>päivänä ^•s^r?^;
"Yleispiirtein. V on- -kaikki hyv^n,
mutta päivämme eivät ole^ koko-^,
naaiv ylösotettuja:: vMinäolentuUut
cnUstä-l^kuhalyisemmaksi . k i ­na
nautin radioinusiikista . En
sivuuta .yhtään; ainoata mielenkiin- •
toista TV-ohjelmaa; . . . vieraijea
"ystävieni luona; mutta kaikesta huo-^ -
limatta' on; -vieläkin :,paljon 'aikaa.
Minulla on kotipuutarha-hoidettava-:
na . . . En halua mennä paranto­laan.
Minulle on suositeltu sana-loruim-
lomaav'mutta olen;:kieltäyrf^f
tynyt siitä. Menkööt sellaiset joi­den
:terveys:!kaipaa parannusta .. .
Veljeni tykkää" puutarhanhoidosta
:0;^!/;V;.;i
Kuten näkyy, on siellä Neuvosto- •
liitossa ilmeisesti Jiuomioitu sput- •
nikien ja pikkiikuun rakentamisen,
lisäksi myös vissejä inhimillisiäkin
tarpeita. Sitäpaitsi NL;n lähivuo­sien
tavoitteena''on kuten tiedetään
niatiilman korkeimnvnn elintasontVä-;'
raaminen-ifkoko kansalle kaikkiin
muililn kan.soihin .verraten. —--Kän­säkoura.