Vapaus, April 15, 1965

              Sivu 2 Torstaina, huhtik 15 p. — Thursday, April 15, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDiTOR: W. E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O B I A U 6 7 4 . 4 2 64
Publidied thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publisliing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbmy, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising r&tes upon appUcation, translation free of charge.
AuUiorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and Jor payment of postage In cash.
•V CANADIAN LANGUAGEiPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:£sa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 5.75
SUOMEN UUTISIA
Tervetuloa Sudburyyn
Tämän viikonvaihteen aikana on täällä Sudburyssa, täkäläisten
kansalaistemme "pääkaupungissa", Caii^irn Suomalaisen Järjes^pn
kahdestoista näytelmäjuhla, johon saapuu osanottajia aina Port A r ­thurista
ja Torontosta asti.
Toivottaessanune tälle mielenkiintoiselle näytelmäjuhlalle hyvää
menestystä ja yleisökannatusta, meidän lehtemme Vapaus lausuu ul­kopaikkakunnilta
tänne tulevat näyttelijät, ohjaajat ja avustajat, sekä
muut näytelmätaiteen ystävät sydämellisesti tervetulleiksi Sudburyyn..
Varsinkin ensi kertaa Sudbuiyyn tulevat vieraspaikkakuntalaiset
voivat saada kaupungistamme hieman kylmän ja kolkon vaikutelman.
Heille voi tulla mieleen sellainen ajatus, että jos me sudburylaiset
emme välitä kasvullisuuden suojelemisesta kallioillamme, niin mah­dollisesti
me emme välitä ihmisistäkään.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Sudburylaisilla
c i ole mitään tekemistä lähiympäristön kasvullisuuden käi^ventämi-scstä.
Päinvastoin sudburylaiset ovat. tehneet kaiken voitavansa sen
hyväksi, että ulkomaalaisten rahamiesten omistuksessa ja kontrollissa
Qlevat nikkeliteollisuuslailokset estäisivät tämän luontoemon kaunii­den
kasvojen turmeJimisen, mutta tässä taistelussa ei ole" vielä saatu
toivottuja tuloksia vaikka tilanne onkin vähän pai-antunut. Syy on
siinä, että ulkomaalaiset rahamiehet pitävät paljon tärkeämpänä satu­maisen
suurten voittojen kahmimista kuin väestön etuja Ja luonnon
säilyttämistä.
Me siis voimme vakuuttaa, että sudburylaisilla yleensä ja täkä­läisillä
kansalaisillamme erikoisesti, on aina vierailijoita kohtaan yhtä
lämmin ja ystävällinen tunne kuin Sudburyn seudun kauniilla luon­nolla
on viehättävä vaikutuksensa kaikkialla siellä, missä sitä ci, ole
ihmiskäsin turmeltu.
Lehtemme toivottaa siis vielä uudelleen CSJ:n XII näytelmäjuh­lalle
hyvää onnea ja menestystä, sekä lausuu vieraspaikkakuntalaiset
sydämellisesti tervetulleiksi Sudburyyn.
Tekoja puheitten katteeksi
Yhdysvaltain presidentti Lyndon Johnsonin Baltimoressa viikko
sitten antama lausunto, että Washington on lopulta tullut siihen johto­päätökseen,
jotta Vietnamin sota pitäisi saada jotenkin lopetetuksi on
luonnollisesti tervehdittävä merkki järkiintymisen oireista.
Mutta presidentti Johnsonin puheet Yhdysvaltain hallituksen
"rauhantahdosta" saisivat paljon paremman kaikupohjan niin täällä
Canadassa kuin muissakin maissa jos näiden ' hyvien puheiden" kat-teeksi
saataisiin käytännöllisiä tekoja Yhdysvaltain hyökkäyssodan
lopettamiseksi.
Tosiasia nimittäin on, että Yhdysvaltain imperialismin puheet
"rauhasta" ja "vapaudesta" ovat vuosikausia olleet huutavan suuressa
ristiriidassa niiden hyökkäysluontoisten tekojen kanssa, joiden perim­mäisenä
tavoitteena' on kansallisten vapausliikkeiden tukahduttami­nen
siirtomaaorjuudesta hiljan vapautuneissa tai vasta vapautumaan
pyrkineissä maissa ja USAn sotilasmahdin strategisten asemien lujit­taminen
kautta maailman.
E i siis ole syytä ihmetellä vaikka esimerkiksi Pohjois-Vietnam on
suhtautunut vissein varauksin presidentti Johnsonin Baltimoren pu­heeseen
nimenomaan siksi kun yhdysvaltalaiset lentokoneet pommit-^
tivat Pohjois-Vietnamin; alueita jo ennen kuin muste oli kuivunut
presidentti Johnsonin lukeman puheen tekstistä.
Sen lisäksi on syytä muistaa, että Vietnamin sodan lopettamisen
perusehtona" on se, jotta Yhdysvallat lopettaa siellä hyökkäyssotansa.
Tosiasia nimittäin on, että Vietnamin tilanne on sellainen vaarapesä,
minä se tänä päivänä'tunnetaan, nimenomaan siksi kun Yhdysvallat
on sekaantunut kansainvälisiä sopimuksia julkeasti rikkoen Vietna­min
sisäisiin asioihin.
Yhdysvalloilla ei ole tässä yhteydessä minkäänlaista oikeutta pu
hiia loisen osapuolen oletetuista tai väitetyistä "rikkoumuksista", s i l li
Washingtonilla ei ole sen paremmin kansainvälisten lakien kuin yleis­ten
menettelytapojen ja moraalikäsitteidenkään perusteella minkään­laista
oikeutta-sekaantua Vietnamin asioihin.
Yhdysvaltain imperialismi ei tiettävästi ole koskaan tykännyt v. 1954
allekirjoitetun Geneven sopimuksen määritelmistä, minkä perusteella
Vietnamista olisi tullut v. 1956 pidettäväksi määrättyjen vaalien poh­j
a l l a itsenäinen j a linjoittumaton maa, minne ei mikään ulkovalta saa
asevoimiaan lähettää. Tästä johtuu, että USA o l i Geneven konferens­siin
osallistuneista valloista ainoa maa, mikä ei allekirjoittanut tätä
sopimusta. Mutta Yhdysvaltain silloinen alivaltiosihteeri' kirjoitti
Genevesää"hallituksensa valtuuttamana "erillisjulistuksen", minRä pe­rusteella
Yhdysvallatkin sitoutui siihen, ettei jenkkisotavoimia lähe­tetä
Vietnamiin. Samalla kertaa USAn hallitus antoi hyväksymisensä
Geneven sopimuksen määritelmälle, jonka mukaan Vietnamin vaalit
piti suoritettamaan niin, että maa olisi yhdistynyt linjoittumattomaiv~
ulkopolitiikan perusteella. • . "
Geneven sopimus on siis kansainvälisesti hyväksytty asiakirja,
millä on kansainvälisesti lain voima j a merkitys.
Ja juuri tätä sopimusta on Yhdysvallat rikkonut estäessään ensin
tähän asti vaalien pidon Vietnamissa ja lähettäessään sinne asevoi­miaan,
• ;.•{•:
Luonnollisesti voidaan ajatella, että rauhaarakastavat kansat ja
valtiot voivat Hyväntahtoisuudessaan menetellä niin, että U S A voi
vapautua mahdollisimman kivuttomasti omatekoisesta loukostaan.
Mutta tosiasiat ovat kuitenkin äärettömän itsepintaisia ja tosiasiana
pysyy, jotta vietnamin ongelmien rauhanomaisen ratkaisun perustana
on se, että Yhdysvallat lopettaa siellä, sotatoimensa ja tuottaa sota-voinoansä
sieltä pois. Sitä vaatii ja toivoo muiden maiden ja kansojen
yhteydessä myös Canaidan kansan suuri enemniistö.
Toiminnanjohtaja Tauri A a l l i o New
Yorkiin
Suomi-Seurast? Helsingistä tledo
tetaän, että seuvan tpimipnanjohtaja
Tauri Aaltio saapuu New Y o r k i i n
kuluvan huhtikuun 27 päivänä noin
viikon kestävälle vieraUuUe spn jph
dostä, että ^Suomi-Seuran järjestä
män siirtolaisten nimikeräyksen ke-räysaika
päättyy huhtikuun lopussa.
Keräysaikaa on vielä jäljellä pari­sen
viikkoa j a kuun vaihteessa odo
tetaan useimpien listojen palaavan
määräpaikkoihinsa, jolloin toimin
nanjohtaja Aaltio.on New Yorkissa
saamassa ensivaikutelmat keräyksen
tuloksesta. _ Nyt kaikki loppukiriin.
Lyhyessäkin ajassa ehtii snada pal­jon
aikaan.
Entisen suurlähettilään Artturi
Lehtisen lausunto nimikeräyksestä
Suomi-Seura on tehnyt kaksi erit
täiii tärkeätä ja kauaskantoista aloi
tetta: luettelon kerääminen Yhdys­valtoihin
ja .Kanadaan siirtyneistä
suomalaisista ja heidän elossaolevis
ta jälkeläisistään sekä muistomer­kin
pystyttäminen siirtolaisille Suo
meen.
Elettyäni 17 vuotta Yhdysvallois
sa j a Kanadassa ja tavattuani tu
hiinsi.-i suomalaisia koko suuren
mantereen kaikissa osissa olen tO:
dennut sen lämpimän miclenkiin
non ja myötätunnon, jota siirtolaiset
ja heidän jälkiläisensä ovat tunte
ncet vanhaa kotimaata kohtaan. He
ovat tunteneet, että heidänkin suo
nissaan virtaa sitkeän, sisukkaan ja
kovissa kohtaloissa karaistuneen
suomalaisen heimon verta.
Kun nyt kerätään Suomesta Yh
dysvaltoihin ja Kanadaan siirlynei
den s u o m a l a i S j ^ ja heidän jälke
läistensä nimiä, niin pitäisin itses
tään selvänä, että jokainen on in
nokkaasti asiassa mukana. Vaivan
näkö jokaisen yksityisen kohdalta
on vähäinen, mutta kaikkien työn
tuloksena tulee olemaan suurenmoi
nen suoritus: Suomen valtionarkis
ton luettelo niistä suomalaisista ja
heidän jälkcläiststään, jotka sisut
laan ja tarmollaan ovat luoneet it
selleen tulevaisuuden suurella man^
tereella valtameren takana ja anta
neet suomalaisen panoksen Pohjois-
Amerikan valtavasti kehittyvään
kulttuuriin. Tällaisen luettelon ole
massaolosta tulevat jälkipolvet ole
maan kiitollisia, sillä yhä useammat
ja useammat ihmiset tuntevat kiin
nostusta omiin sukujuuriinsa ja täi
laisen luettelon olemassaolo tarjoaa
Pohjois-Amerikan suomalaisten jäi
keläisille useissa tapauksissa mah
dollisuuden SUomen kirkonkirjojen
välityksellä tutustua sukunsa jäse
niin vuosisatoja taaksepäin.,
,, Muistomerkin pystyttäminen Suo
messa siirtolaisille, sille kansanliik
keelle, jollei ole vertaa kansamme
historiassa ja jonka ansiosta sadat
tuhannet Suomen heimon jäsenet
ovat olleet rakentamassa uutta man-nerta
siksi, mitä se tänä päivänä on,
on ensisjissa Suomen kansan tehtä­vä,
mutta siirtolaisille ja heidän
lapsillccnkin on tahdottu anTalt ti
laisuus — jos he sitä haluavat —
olla tätä hanketta tukemassa. Ra
han : keräys tähän tarkoitukseen
näyttää herättäneen arvostelua siir
tolaisten keskuudessa. Toivotta
vasti kuitenkin nekin, jotka eivät
pidä rahankeräystä tähän tarkoituk
scen .•'.iirtolaisilta asiallisena, anta
vat tietonsa vain nimikeräykseen ja
sallivat kaikin mokomin niiden osai
\ listua myös rahankeräykseen, jotka
»haluavat sillä tavalla olla mukana
pysyttämässä- siirtolaisten muisto
merkkiä Suomeen.
, Sydämellisesti tervehtien kaikkia
Yhdysvalloissa ja - Kanadas.sa asu
via suomalaisia toivon ja uskon, et
lä nä.Tiä Suomi-Seuran tärkeät ja
kauaskantoiset aloitteet löytävät
uudella mantereella sen vastakaiun,
minkä ne niin täysin ansaitsevat ja
ottä varsinkin saadaan aikaan niin
täydellinen luettelo kuin suinkin
siirtolaisista ja heidän elossaolevis
ta jälkeläisistään. . Keräysaika on
loppumassa, nyt: on syytä toimia,
"panna töpinäksi", kuten olemme
Suomessa tottuneet sanomaan.
Artturi Lehtinen
Ent. Suomen pääkonsuli
New Yorkissa,
suurlähettiläs pttawassa
Maailman suuri lautta-alus
suojmaiajiseUa laivaybtiölle
Perjantaina 8.4 allekirjoitettiin
Helsingissä-Suomen Höyrylaiva Osa
keyhtön ja Wärtsilä-YbtymSn välil­lä
sopimus Hietalahden telakalla
rakennettavasta ^uudesta auto- ja
matkustajalautasta. —^—-
Uudesta lautasta tulee_ tähän
mennessä lajissaan maailman suu
rin. Samalla se on oleva suurin ja
nopein sekä ensimmäinen vakai
millä varustettu -matkustaja-alus
säännöllisessä li.kenteessä Itäme
rcllä_. Alus asetetaan liikennöimään
H e l s f n k i - ^ Kööpenhamina—Trave
mundwe linjalla toukokuussa 1967.
Uudesta lautasta tulee 152,8 raet
r i n pituinen ja 19,5 metrin levyinen.
Koneteho tulee olemaan 16,000 h e .
vosvoimaa ja matkanopeus 22 soi
mua. Aluksessa on tilaa y l i 700
matkustajalle ja y l i 300 henkilöau
tolle. (US) ^
Onnjgnut k^oiis
issa
Soin.tula, — Kiittäen säären ura^^-
uurtajien, eli esiraivajien hyväfi
työtä ja heidän työnsä tuloksia^.Va­pauden
toimitta j a . W. Eldund sanpi
CSJ:n täkäläisen osaston haalijla
keskiviikkona, huhtili. 6 pnä pider
tyssä hyvin qnnistuneessa kokOHk-scssa,
että "nykyinen sukupolvi jat­kaa
tätä raivaus- j a rakennustyötä
aivan yhtä kunniakkaasti uusissa
olosuhteissa."
'Uranuurtajat voittivat aikanaan
miltei ylipääsemättömiä vaikeuksia,
mutta vaikeita ja monisärmäisiä
pulmia on jo ratkaistu nykyisenkiii
sukupolven^ aikana; jonka työn tu­lokset
tulevat edelleen-.viemään
edistystä eteenpäin", selitti hän
edelleen. ~^
Eklund käsitteli p u h e ^ ^ n maa­ilman
nykyhetken kysymyksiä yleen
sä sekä erikoisestt^^Jn jä Vapaus-lehden
asioita.
Puheen päätyttyä tehtiin Eklun­dille
useita kysymyksiä, j o i h in hän
antoi auliisti suora.sukaisia vastauk­sia.
Haalin avara alasali täyttyi kan­sasta
mjltei viimeistä sijaa myötep,
ollen mukana myös sudburylaisia
"turisteja': Ida ja Oskar Männistö,
sekä Sofia Pöntiö j a A l i n a Eklund
Osaston uutterat emännät tarjosi­vat
ilmaiseksi hyvät kahvit, leivos
ja voileipien kera kaikille kokous-vieraille.
Wm
ARTTURI L E H T I N EN
Asevelvollisten lomautuslaki
hyväksyttiin
Asevelvollisten lomautusiaki, joka
liittyy valtion menojen säästämis
toimenpiteisiin, hyväksyttiin tiistai
na 6.4 eduskunnan kolmannessa kä
sittelyssä äänin 150—29 kahden
edustajan äänestäessä tyhjää ja 18
ollessa poLssa äänestystilaisuudcs>'
Tasavallan presidentti vahvisti lain
seuraavana päivänä pidetyssä pre-s.
dentiif esittelyssä.
Hyväksytty laki merkitsee kuu^
kauden lomaa noin 50.000 tämän
vuodon asevelvolliselle ja puolus
tusministeriön menoihin suunnit
lecn 7,1 milj. markan säästöä: En
simmäincn asevelvoliiscrä, jota uusi
laki koskee, pääsi siviiliin jo 10.4
(Mk)
Toronton naistenkerho
avustaa Afrikan lapsia
Toronto. — Kansainvälinen yb
teistyön vuosi velvoittaa meitä
avustamaan ja ystävyydellä muista
maan vähempiosaisia kansoja/Niin
pä mekin puolestamme olemme
olemme päättäneet avustaa Afrikan
maita Malia ja Kenyaa ja tämän
eteen olemme järjestäneet sauna
paartit Lampsalle, 19 Euphrasia
laiiancsina 24 päivä. Paikan löytää
Dufferin, Lawrence alueelta. Sauno
minen alkaa jo heti puolelta päi­vää
ja jatkuu niin kauan kuin. ha
lutaan. Kiilamme Helen ja Henry
Lampsaa, kun ovat.tämän tilaisuu
den meille järjestäneet. Siis ter­vetuloa
saunomaan, seurustelemaan
ja kahville ja samalla auttamaan
tätä hyvää asiaa. — H. T.
/ Tftraiito. . --,,.„ IKlTYimme lyhyplfä
viei^llultfiynhim l.fk6 W o r t ^ ^.
Lantanasssi, i ^ l i ^ y BeachiU^ jtl
Tarpon SitringilP itepaap^»»: liR
vuosikymmeniä tuntemiainnie to^
v ^ e i t a ja ystäviä ja samalla mat­kalla
; teimme uusia- miellyttäviä
tuttavuuksia.
Tahdoinnke kiittää siitä suuresta
vieraanvaraisuudesta,. jonka saimme
osaksemme tällä matkalla.
Ilmat olivat melko suotuisati jp
ten bloinme siellä oii viihtyisä.
Floridan kauneudesta on kirjoi­tettu
paljon ja siitä on otettu tu
hansia valokuvia! S«n minkä kaik:
kivoipa työ on luonut, on todella
kadoista kunnia U^niis^iflle!) vaan
varsinainen koskemaion-luonto näin
pohjoisesta sinne menneen silmään
on perin surkea nähtävyys n i i n Flo-:
ridassa Ictiin muissakin etelävalti­oissa,
joidenka : kautta joutuu kul
kemaan. —.
Olisi toivottavaa, että valokuvaa
jat j a kirjoittajat joskus kuvaisivat'
ja kirjoittaisivat niistä eriniiisistä
nähtävyyksistä, joita on matkahvar
rella, kuten ränsistyneet mökit ja
repaleiset lapsilaumat niiden yni
parilla. Näin kuvaamalla rikkau
den j a loiston keskellä olevan puut
teen j a kurjuuden saataisiin todelli
nen kuva Amerikasta.
Tapaamamme suomalaiset olivat
kaikki hyvin toimeentulevia j a heil­lä
oli kaui>iiL kodit. Läheisemmin
tptusfumatta e^määi^ y l ^ l ^ ^ se
yililiuUi huolettomalta,;pi|nkuin oli­si
kokqnaanunbiiitetiii^e ajat jol­loin
j«'9t«a ;hies||i!^ {|p§i|it^Uu leipä.
Oi> todella ilahduttavaa nähdä,
että työläisvanhuksiUa on elämän-huolista
vapaa iltapäivä ja että he
osaavat nauttia siitä täysin siemauk­s
i n : Kuitenkin olisi vieläkin haus­kempi
nähdä, jos nämä iltapäivän
lapset .kiinnittäisivät huomiota elä­män
vakavuuteen — niihin ristirii­toihin,
jotka yallitsevat maailmassa
jä ovat uhkana kaiken : hävittämi­seen;
Uskonmie, että vähäinenkin
toimima ihmiskuntamnie onnen ja
hyvinvoinnin saavuttamiseksi toisi
varmaan suuremman tyydytyksen
elämään, kuin pelkkä eläminen
polkäntahdissa.
E i Floridan palmurannat, - etelän
lämmin anrinko ja Golf-virr<!|p läm­pimät
tufilahdukset ole sentään
kaikkia kansalaisiamme tuujdiitta.
neet tyytyväisyyden ja huoletto­muuden
ihanaan uneen.
Siellil on toimiva ja ikävuosistaan
huolimatta reipas joukko, joka on
vuosikymmeniä toiminut Amerikan,
ja Canadan suomalaisissa työväen-'
järjestöissä ja oppinut niissä kult
tuuritoiminnan ohessa tuntemaan
yhteiskunnassa vallitsevat ristirii
dat j a epäkohdat ja toiminut niiden
poistamiseksi, jotta koko ihmiskun­ta
voisi elää onnellista elämää tur­vassa
hävitykseltä. — T. ja A . N.
Sprucedalen
kuulumisia
Sprucedale. — Täältä ei ole pit
kään aikaan ollut mitään Vapauden
palstoilla, mutta kyllä meitä on
täällä silti - joitakin vielä elossa.
Täällä on viime aikoina kuolema
aika usein vieraillut suomalaisten
keskuudessa. Vähän' yli kahden
vuoden, aikana on yhdeksän miestä
poLstunut joukostamme/Näistä nel'
jä oli Vapauden tilaajaa. Maalis
kuun lopuila kuoli Aniti Hietanen
86-vuodcn ikäisenä ja tk. 9 pnä
kuoli Frank Tiiket.
Ne elossa olevat suomalaiset, jot
ka länuc asettuivat 30-luvulla ovat
jo vanhoja ihmisiä. Heidän lap-
FESTIVAALISTA J A
TULEVISTA RIENNOISTA
Toronto. — Näyttelijämme ovat
kovalla kiireellä tehneet työtii saa­dakseen
näytelmäfestiyaalissa esi­tettävät
näytelmät kilpakuntoon. Te­kisi
miefi sanoa, että Toronton näyt­telijät
voittavat juhlissa, vaan sanon
kuitenkin että onnea juhlille. Voin
lisätä että he olivat mainiossa kun­nossa
sunnuntaina, huhtik. I l pnä
ja uskon Qttä te tulette olemaan
hämmästyksellä lyötyjä näytelmä-juhlissa,
puhukaa ensin . . .
Auttakaapa Afrikan lapsia kun
toiset lyövät. Toimen naiset järjes­tävät
^ saunapaartit" lasten hyväksi
onkin kuulema viimeinen mitä pide
tään haalilla tänä keväänä. Toiminta
muuttuu Tarmolaan.
Lauantaina, huhtik. 17 pnä on
Eastcr March for Peace". Kokoon­nutaan
hallitustalon edustalle,
Queen's Parkissa, kello 1.30 ip:
Sieltä marssitaan kaupungintalolle,
jossa esiintyy useita puhujia Viet­namin
rauhankysymyksestä tunnuk­sella:
sovinto. — J . N .
lauantaina tk. 24 pnä jälkeen klo 12
päivällä Helen j a Henry Lämpsällä
19 Bupbrasia Dr., Toronto 19.
Finlandia-kuoron k e v ä t konsert­tiin
on erikois kutsu kaikille. Tämä
konsertti on huhtik. 25 pnä alkaen
klo 3 ip. Ohjelmaa on niin paljon
ja erikoisen hyvää, että sitä ei voi
sanoin knvata: Kaikkein parhainta
on että silloin kaikki he jotka tä­män
sanan saavat menevät haalille.
sillä kyllä kannattaa. Tämä tilaisuus
sensa ovat muuttaneet toisille
paikkakunnille tai sitten ovdt tääl
lä menneet toisista kansallisuuksista
olevien kanssa naimisiin, joten hc
eivät enää edes lue suomalaisia leh­tiä.
Täällä on ollut paljon lunta, mut
f a näyttää se menevän niinkuin
muinakin keväinä. Päällystämättö
mät tiet ovat huonossa kunnos
sa. — L. K.
Sitä ja tätä
1KXVA JUTTU
— Kuinka hänen kavalluksensa
keksittiin niin pian?
—Hänen uudessa huoneustossaan c i.
ollut avotakkaa.
HARKITTAVAA
— Eikö kauniiden naisten pitäisi
maksaa, enemmän veroja. Heillähän'
on niin paljon edullisia mahdollisuuk­sia
ulkonäkönsä ansiosta.
ROUVAT KESKENÄÄN
Kylläpä pastorskalla on kauniita
nappeja. Mieheni päällystakissa on
s^anlaisia.
—- Nämä on saatu kolehtihaavista;
VÄÄRINKÄSITYS
— Mitä hän tarkoitti sanoessaan,
että on valittava rahat tai henki?
— Häneliä on kaksi kosijaa. Toinen
on pankinj<^taja ja toinen lääkäri.
PÄIVÄN PAKINA
/S0A7T/ "TAISTELEE" UNIOA VASTAAN
Maailman turuilta
ALKOHOLISTIN
K U R J U U T TA
Olutta juovasta koirasta Lontoon
East Endissä on tullut alkoholisti,
sanoivat eläinlääkärit viime viikol­la.
Unisen Jiäköinen^ sekarotuinen
Patsy on säännöllisesti juonut neljä
piriliä-(noin 2,3 litraa) olutta päi^
vässä. Nyt se on kuitenkin saanut
määräyksen pienentää olulannos
taan.
Kukaan ei tiedä, miten Patsy a-loitti.
Nykyään—se seisoo kärsi­mättömänä
joka päivä kantapaik
kansa edessä odottamassa avaamis
ta.
Patsyn omistaja, rouva Mary
Shannon sanoi, että Patsyn krapu
la on aina: niin hirvittävä, että sen
on saatava kaksi aspirinia päästäk­seen
normaaliin kuntoon.
— Sen on ehdottomasti loputtava.
Mitä naapurit ajattelevat, sanoi rou­va
Shannon.
Patsy haukkuu edelleen olutan-nostaan
kantapaikassaan, mutta asi­akkaita
on pyydetty vähentämään
sen annosta yhteen jpintiin päiväs
sä., ' ::' •:•]•.•'••'•:•':••-'•-:;
Eläinlääkäri on määrännyt joita­kin
tabletteja vähentääkseen sen
oluenjanoa.
"Tiedän että olet tullut tapaa­maan
minua. Ja sinä ot saa minua
jäseneksi. Mutta tule nyt kuiten­kin
sisälle. Sinä haluat puhua
työosastosi järjestämisestä. Sinä
haluat tietää mik.si minä en ole
liittynyt unioon. Sinä haluat mi­nun
nimikirjoitukseni sinulla ole­vaani
U£:n jäscnhakcmuskorttiin
ja minun dollarini Ontarion lyö^
suhdclautakunnallc.
"No, älä nyt vain seiso siinä,
vaan tule sisään.,
"Kyllä minä sinut tunnen, Jack
Turner. Ja kyllä minä tiedän
miksi he sinut lähettivät tänne.
Siksi kun oltiin yhdessä hätäapu-rahastolla.
Ja me riitelimme hä-täapuvirkailijan
kanssa yhdessä
Muistatko? Se oli 30-iuvulIa.
Muistatko kuinka he antoivat meil­le
hätäapua? Niinkuin olisimme
olleet koiria! Ja kiiinka me estim­me
heidät häätämässä ihmisiä hei­dän
kodeistaan? Ja minä olin
ihan etujoukossa?- Huutamassa
ulosottomiehille? -i^
"Sinä haluat tietää miksi en ole
yhtynyt sinun UE:iin?
"No, minä -olen väsynyt, Jack.
Olen yli 64 vuotta vanha. Minäl
joudun. eläkkeelle muutamassa
kuukaudessa. Minulla on työ —
ei se mikään häävinen ole — mut­ta
kuitenkin se on työmaa. Ja
eläke on tulossa. Miksi minun pi­täisi
saattaa kaikki tämä vaaran:
alaiseksi sinun uniosi takia?
"Kyllä minä tiedän, kyllä. Sinä
'tulet sanomaan, että jokainen
kortti auttaa; Teillä on loppuki
rin aika ja te tai-vilsette minun
korttini ja dollarini. Mutta olen
väsynyt, Jack. Olen väsynyt tais­telemisesta.
Olen tehnyt sitä ko
ko elämäni.
''Muistatko sinä niitä aikoja kun
levitimme lentolehtisiä, joissa ke
hoitettiin työläisiä järjestymään?
Ja sitten kun CIO tuli vuonna
1936. Muistatko kuinka silmämme
olivat kirkkaat? Aikomuksemme
oli järjestää työväenluokka kokO:
nai.suudessaan. Joka aamu ennen
työhön menoa levitimme lento­lehtisiä.
Asetimme työmaamme
vaaranalaiseksi.
"Nc olivat vasta aikoja. Jack
Kello kuuden aikaan aamulla Icn
tolchtisiä, sitten kokouksia, jotka
kestivät y l i puolen yön. Siinä ei
saanut viikonloppuja itselleen. Se
oli sitä aikaa kun aloimme järjes
tää niitä jättiläisiä — Stelco
Westinghouse, Gutta Percha, Ge­neral
Electric, General Motors
Ford.
"Sitten tuli sota, Jack.
"Se on niin selvästi mielessäni
ikäänkuin se olisi tapahtunut ei­len
kun sinut vangittiin lakon jän
jestimisestä, Jack Turner. Sinä
ja Davey Wallace ja Harry Peaee
ja Andy Hearty — teitä o l i kaik­kiaan
kahdeksan Ward-kadun
GGEistä ja kuusi Davenportilta —
muistatko?
" J a sitten he pidättivät työväen
johtajia^ j a sulloivat heidät pidä-tysleircille.
-Muistatko sinä sitä?
Ikäänkuin sen voisi unhoittaa!
" J a muistatko sinä kun heidät
vapaudettiin vähän myöhemmin?'
Kuinka me^ silloin hurrasimme?
— koska he tiesivät ja me tiesim­me,
että työtätekevät jatkaisivat
järjestäytymistä. .
"Mutta minä en liity sinun uni-ooäi.
Vanhalla naisella on hänen
muistonsa^ mutta olen sanonut i t
scileni. että: " E i koskaan enää. Se
saa loppua minun puolestani. O-len
väsynyt! Elän vain itseäni
varten. Otan kaiken rauhallisesti.
Olen käynyt Skotlannissakin.\Me­nin
Clydesidessakin käymään.
•'Union miehiä! Mitä nämä poi
kaset tietävät työväenliikkeestä?
Minä olin lakkovahdi^sa lasten­vaunussani
—- vanhassa maassa.
Kaikki minun sukulaiseni olivat
uniOD ihmisiä: Meidän väkemme
se oli joka rakensi uniot. He ra
kcnsivat työväen puolueen. Britti­läisen
työväenliikkeen eräät par­haat
taistelijat tulivat minun ko­tikaupungistani.
"Mutta minä en voi liittyä sinun
unioosi ~ siliä en voisi olla vain
jäsenenä. En minä voi sille m i ­tään.
Työväenliike on niin suuri
osa minusta — ja minä rakastan
sitä — että se väsyttää minut.
Ihan täydellisesti. Ja joka kerta
kun. se tulee eteem, minä sanon:
"£i koskaan enaS. Olen liian van­ha.
Olen tehnyt osuuteni!
"Muistatko vuoden '46 lakot?
Muistatko sinä ne lakkovahdit?
150,000 cahadalaista työläistä la
kossa! Muistatko sinä ne ajat?
'Menetettiin neljä j a puoli miljoo­naa
työpäivää', he sanoivat..
" S i l l o i n me voitimme ne työlait
— 40^tuntisen työviikon - ^ p a L_
kan, jolla voitiin, tulla "Toimeen.
Muistatko kuinka he pilkkasivat
meitä? -Kutsuivat meitä punaisik­si?
Moskovan agenteiksi? Vieläpä
pääministeri Hepburn järjesti hu
saarinsa särkeäkseen työväenliik­keen?
Niin monet sanoivat: 'Ette
tule voittamaan.' Mutta me voi­timme,
John Turner!
" J a sinä tiedät että se on erikoi­sen
vaikea naiselle. Sillä meitä
on niin kovin vähän miesten jou­kossa.
On niin monta paikkaa
mihin nainen ei voi mennä. Minä
vein sylilapseni lakkovahtiiu; Tein
voileipiä' niin että lopuksi .minä
olin itsekin voileivän näköinen.
E n tiedä kuinka monta tynnyriä
kahvia olen kaatanut lakossa ole^
v i l l e kunnon naisille ja miehille.
" A l a ollenkaan vedä esiin sitä
U E : n korttia. Kyllä minä tiedän.
Olen nähnyt sen ennenkin. Minä
en halua sitä. •
"Tässä, kaCsopas nyt, minä olen
repinyt sen pieniksi kappaleiksi.
Minun pitää vihata unioa pysyäk
seni siitä erillään. Minä pelkään
sitä. Minä pelkään työmaani, eläk­keeni
puolesta, 64-vuotisen ikäni
takia.
"No, älä ole niin surullinen,
kyllä sinä saat toisia liittymään.
En tiedä mistä sinä saat voimasi
pystyäksesi jatkamaan. Mutta kyl­lä
sinä toisia saat yhtymään. Uu-
;sia lapsia syntyy joka minuutti.
Väestölisäys nimittäin. Lasien
lapsia kuorma-autottain.
" K u i n k a monta lapsenlasta s i ­ntillä
on, Jack? Kahdeksan? No,
meillä on enemmän, meillä on yh­deksän.,
Yhdeksän mitä herttai-sinta
kullan murua. Ja tytöt ovat
aivan minun näköisiä. Kuuden
vuotias sanoo: 'Minulta putosi
kakti hammatta.'
" K u n minä ajattelen että nämä
pikku tipuset menevät ulos raa­kaan
maailmaan, missä on auto­maatio,
tietokoneet, ja kybernaa^
tio — katsoppas — minä lausuin
sen oikein. Se on uusi maailma
eikä ole unioita tarpeeksi. .
" J a kun näen nuo monopolistit
^ nuo sotien synnyttäjät —. ne
ahneet =^ ihmissyöjät — ja viat
tomat lapsenlapsen! — niin vereni
kiehuu.
"Tietysti he tulevat tarvitse­maan
unioita. Hetarvitsevat hyvät
uniot. ' .. . . " ^v
''Katsos, Jack. en voi mitään sil-
Je. Kun ajattelen lapsenlapsiani
niin minä pehmenen Ihan kaut
taaltani.
"Toivon että sinulla on toinen
kortti. Sinulla on? Hyvä. Kukaan
ei olisi saanut puhuttua minua
kirja^xntumaan uniooni. Mutta kos­ka
sinäv nyt kerran tulit, niin
olen puhunut itseni unioon. Minä
ja lapsenlapsen!. E n sisäänkirjoita
itseni vuoksi vaan heidän vuok­seen.
'^No tässä on nyt se kortti. Ja
odota hetkinen. Tässä on, dollari.
"Ehkä 64-vuotias ei ole vielä
liian vanha, on vielä paljon elä­mistä
edessä. Ja paljon taistele
mistä." — Repka.