Vapaus, November 19, 1968

              Sivu 2
VAPAUS
•r.^.^^.,.-^^^y.^^,u,^mSOSIALISMI KilllltlCY.,tMOU$SA
KÄRJISTYNEIN^ iNDEI^ENDBNT LABOIt OROAN
O F FINNISH CANAOIANS
EDITORI
(LIBERTY)
W . E K L U ND
Bstabllshed Nov. 6. 1017
;\ \ MANAQERt B. Oukoi
TSLCPMOHBt OFHTiCBAND B0ITQRIA1. 6 7 4 ^ 2 ^ 4 ,
Pubiished thrice weekly: Tuesdays, Tbursdays imd Saturdays by Vapau»
PubUahlng Co, Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury/OntoriOi Canada,
MalUBg address: Box 69
AdY«msuig »te» usxm a p i i u i ^ tur^atlott ft^'<a <Jb#g9
Authorlzed as second ilaBs xaäll by the Post Office
and for payment of , p o ^ « lp c a ^ .
'XILADSHINNÄl!:
Uanadaaaa i »fc W0i».,q,l*.«M^ USA:n.
' 9.1(k. Suomeen
lTk.$11.00,6&$ft.7&
Ivk. 11.80. 6 kk. fltaa
Varsova. Sosialistisen^ raken-nustytjtn
ansioista Ihiolan Biisa on
nost^mit ' maä;b jälke^njään^uyy*
<iwtä ja köyhyydestä,- kiflktuvri «n
kehittynyt valtavasti ja •. taloudelli;
neii potentiaali moninkertaistunut,
ssnoi j^uolant ylitjhiäen työväenpuo­lueen
ensimmäinen sihteeri Wladys-ia\
y, Gomujka Varsovan, kulttuuri­palatsissa
toimintakertomuksessaan,
joka aloitti puoln^e» viidennen
edus!:aiakokouKsen.'
Maan sosialistinen, kehitys tapah-tuif
lux>Rkas,odan olosuhteissa, jotka
ov^t kärjistyneet neljännen edusta­jakokouksen,
JHUkeen-
. Viitaten maaliskuun tapahtumiin
Puolassa Gomulka sanoi oikeisto­voimien
ja revisionistien, yrittäneen
^saada aiicaan ideologisen kaaoksen,
'evottorauutta jasosialisti§en järjes­t
ä ä n riltkomista. ...
Gomulka käsitteli viisituntisessa
puheessaan' mm. Tshekkoslovakian
tapahtumia ja .arvosteli Länsi-Sak­san,
Kiinan ja Jugoslavian, politiik­kaa-
Puolueemme kannattaa avointa ja
vilpitöntä keskustelua kansainvälin
ren kommunistisen ja työväenliikr
keen piirissä sekä-sitä ettei vaiettai­si''.
erjmieUsyyttä' a ^ kysy?
myksirtft. Se'rä ainoa kein» erimie­lisyyksien
.a3teittaiseksi voittami­seksi,
totesi Gomulka. ,
Puoluekokousta seuraavat Varso­vassa
40 veljespuolueen /valtuus­kunnat.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Hilda Raivo, Siidbury, Ont. täyt­tää
perjantaina, marraskuun 22 pnä
77 vuotta.
Heleinä Mäkinen, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, marraskuun 24
pnä 81 vuotta.
Helena Perämäki, Garson, Ont.
täyttää tiistaina, marraskuun 26 pnä
85 vuotta-
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Erottakoon kQkö-NAT0:8ta
Brysselistä viifeooi lopulla saaputoeissa uiutisttedoissajcer-rcrtJtijn
että NATOliitan-vissiit ^^sesrao^,, ettualaJlia tietenlkin
Viiaidy&yallat, ovalt 'liuottissaafn" säitä toi ei' ole vafmmutta
miifesä määirin Camalda tulee pitäimääiQ ja ralhoittairoaan asevoi-
Biiiaaa NATOTfienraialieii käytössä Buroopassa.
Tämä selliaäsenaain heijastaa sitä painoatuata mitä NATO
fe;enraalit poliittismie taiistaiv<>iminiee8i tulevat epäilemättä H-
^ääaxtjfvässä (Mär^ harjoittalmaan; Gamiadaa boihJtaan siinä
milete^j, että Canada ei väfhentäöisä NATOille variaiaimiami ase-
' voimia eikä. missääi\taipauil»essa aaiitä lookonaan kotiini.
Tämä oppositio ja "huloleätumeisuus" on saanut aaikunsa'
silitä kun pääaninisteri Pierre Trudeiau on sianonuit, että asian
jdhdosta nyt Ganiadassa suoritettavien tutkiimusiten perusteel­la
Canada voi vetää asevoimansa pois Eur^oiopasita
Canadalaiset yleeinsä ovalt elpäiileMäittä. sillä fcarnialla, että
Euroopassa olevait asevounaimme olisi ko^ l^hän on
tietenkin tiseita syitä; Ensdinnäkin on muistettava, että Länsi-
Bupoopan maita ei uhkaa mikäain sotilaöiHinen vaara. Soti-laalHlsesta
syystä ei siis camiadaikiiisia asevoimia tarvita Eu-roopoissa.
Päämiindateri Traideaiu esittix^l^ tosiasian hyvin
sajttuvästi pari viikkoa sitten„ Kiingston^ hän sanoi
Quee(n's yliopiston oppilaille, öttä häntä ei huolestuta Ber-
•liinräa m u r a ^ kuin. se, mitä tapahltuu
Ghdcagossa, New Yaridssa ja maihdoHiseati
geissaanrae?
Hän oli epäilemäittä oikeassa myös selStitäessääin, että
Tshekkoslovakian äsbelitäistOT^ ei ole
tulliult tarvetta NATO-voimien vahvistaimiselksi Euroopassa.
Tosiasiassa on voimistumassa päivä päLväiM käsitys, että
Varsovan liiton asevoimien Mo Tsheikkosiovakiaan eibkäisi
vissit imperialistiset aikeet, jotka iihfcasivait, edvät vain vissieai
fiosaaligdstea miaiden emnen kaikkea Tshekkoslovafciaai; ja Itä-
SaiksanokanJESsaoloai vaan myös EuiHDopan^^^^i^^
tilaraie ja viimeaikainm kehitys ei siis
puttiu CamdanNATO-joukkdjenkoltiuttamiista vastaan vaan
seSivästl sen puloleäta,
Suuritmpana syynä, miksi Caniadam tulisi vetää asevoi-niansa
pois NATOJkenraialien koamenmuksesta Euroopasta on
kuitenkin se, että maamme sisäinen talousasema vaatii sitä
oikein vaatimaitla.
Meille saiiotaan, että Canadan edessä on kansaifcuDitaina
auuMa talous- ja ralhavaifceuksia. Ei ole kuulemmia riittävästi
vairoja kansalliseh sairaoisihuoltopalvelun jiärj
ten on luvattu, vaikka siitäei koituisi kuin noin $80 miljoo-
; nan lisämenot vuodesta — mikä on vain muxto-Josa siitä svma-
Biatsta möitä joudiiitaan Myttämjääin Cainadalaisiten asevoimien
nahoittamisöksi ja yläpitämiseksi Euroopassa. Meille sano^
taanj että ei ole riittävästi varojia asuintalojen rakentaanista
varten eikä sosiaalihuollon — eiamerkiksi vanhuudeneläklcei-den
parantamiseksi.
Kaikesta tästä huolimatta me tuhlaamane "humalaisen rae-rimiehen"
tavodn suuria rahamääriä selladsiin tarpeettomiin
yrityksiin kuin Camadalaisten asevoimien ylläpitämiseen Eu-rocpiassa
Kuten muistetaian, Kuuban kriisin aiCteana kuului voimak­kaalta
ääniä siinä mielessä, että Canadan olisi pitänyt panna
asevoimansa valmiiistilaan sillltä varalta jos Yhdysvaltain hal­litus
lähtee soitteUen sotahan; Siihen mäelettömyyteen ei sil-loiin
menty ja se on selvästi lask^tava silloisen hallituksen ja
, samaUai kertaa Canadan yleisen mielipiteen ansioka. ,
Mutta rajan eteläpuoilelta voi lähitulevien kuukausien ja
vuossen aikana tulla entistä- suurempaa painosttista Canadaa
kohtaab. Republikaianden ehdokkaan, Ridiard Nixonin vaali­voitto
heäljastaa selvää heilahdugta oikealle. George Waillacen
saanna '^miljponan äänen kannattus osoittaa, että avoin)tia fa­sistista
linjaa seuraaivait piirit ovat Yhdysvalloissa saamassa
lisää joukkokanoatusta.
- Kaikki tämä voimdstuttaa rajan eteläpuolella niitä voimi'a,
Jotka vaativat CainadailtaMn entistä suurempia uhrauksiia NA-TOm
hyväksi. MeaMMepaintavaa myös on, e«tä Länsi-Saksan
: haiUitus on viimeadkodina painostanut erikoisen vodlmjakkaasti
. sitä, etfctä Canadan ei pidä miääläia taipaiiksessa vetää asevoi-njiaan
pois NATOn riveistä. Nyt voidaan odottaa, että saanan-
SMiuntainen padnoätus tulee tehostumaan ja voimistmnaan niin
Was(hingto(Qissa kudn Bonnjsstakin.
Tämän ulkapiioilisen painostuksen yhtenä
voidaan pitää myös sitä, k u n NATO^maidenparlamentaarik-kojem
kokoukseen osallistuneet "Canadan ediustarjat", erikoi-sfistit
senaattori Daniel Lang, dvät Brysselissä valitelledt sitä
suiflfteata aseniaa, mihin he ovalt muka joutuneet pääimiinisteri
Trudeaiun lausuntojen, ja erifcoiseeiti sen johdosta, kun USAlle
ei ole suoralta kädeOtä atnmetitiu lupauksia canadalaisjoukkojen
lopubtomasti pitämiseksi Euroopassa.
Senaattori Langin kerrotaan sai^^ Brysselissä erään
lelhtihaastakehm yhteydessä, että Canadan asenne on jo saa^
nut hänet "huonloon valoon liitUJolaistemime silmissä", j a että
tämän tHanrteen jatkuminen "tulee lisäämään liittolaistemme
eipäluiuloja"^
NATO-edwstajien erikoisena sihinötikkuna ke^
selissä oUeen edeUäniainitbu päälniiniigteo Tmdeaiun lausunito,
etitlä häntä huolestuttaa 'Vähemmoän se. mitä tapalhti^u Berlii-ndp.
miuurilJa, kuim se mitä voi tapahtua Chicaigossa, New York­issa
tali meidän oraissa kauptmg«is8amjne''.
FääimiiM»teri Tinudeau e i oKsivoilnut arttaia tätä lausuntoa
*^täimäni sopinnattomampana aikalna", sanoi oanadlalads-senaattto-rirTOlkä
tuntuu olevan am.eriklcalMsempi kuin iltse amerikka­lais
' . Vedettäköön canadalaiissoti-
JTia näitä senaaltjtori Lamgin tavöJn "närkästyneitä" cana- laalK kotiin Euroopasta ja käy-dalaöisia
tulee, ilmeätyanään varmaan aitä encanimän, mitä voi- tattäköön siten saatavat sälöjen
nMkfcaamimaksi tulee Yhdysvalttain ja 1^ painostus maljöonien dollarien säästö tui-
COTladan asevoimien pitämiseksi ja ehkä lisäämiseksi NATOn ki 'tärkeiden sosiialailisten uudis-palveluksessa.
tuaten, sailrausihuollön jims. to-
; Ja kuitenkin Canadan fcaosalUisedut, kuteai kansainväli- teuttamiaein hyväksi
Sairäalajuttua Vancouverista
Meillä täällä B.C.*n Vancouveria^
sa on kauniilla paikalla Suomalais^
Canadalainen Lepokoti. Nyt täällä
ikovasM touhutaan myöskin Sairaa­laa.
Tämä Sairaala hanke alun perin
oli tarkoitus rakentaa joskus tulo-vaisuudessa
omaUe maaUe. Sillä
meillä on mrs Leonda Kosken l ah
joittama 5 eekkerin luonnon kaunis
paiikka Port Goquitlammella, mutta
nyt on kuiterikin kuulemma niin
ettemane saa tänne tällä hetkellä
vielä minkäänlaisia lainoja, kosika
tämä paiOflka on vielä vähän syrjä.s-sä.
Mutta eihän meillä ole minkään­laista
kiirettäkään sillä meillähän
ei ole rahaa riittätvästi millä sitä
rakentaa, j a vanhatkin velat ovat
vielä painamassa.
Meillä on ollut 10 raskasta vuotta
yhdet j a saanat henkilöt, ovat jatku­vasti
toimineet täimän kotimme hy-välksi
j a samoin on oUut yleisön
suhiteen, he yhdet j a samat ovat jou-tuneet
aina pitämään kukkaronsa
aulki. Tämä tulee raskaaksi vuosien
mittaan.
Oraa««tatus on tämä: Että me täl­lä
hetkellä jätämine koko sairaala-asian
. lepäämään, ainakin viideksi
vuodeksi, ja näin otamme jokainen
vähän lepo ailkaa j a saamme raha-asiatkin
parempaan kuntoon.
Ehkä ime jo viiden vuoden kulut­tua
saamme rakentaa tälle omalle
maallekin jtjka säästäisi varoja $60,-
OOO.OO Tällä hetkellä, kun meillä
ei tätä rahaa ole 'kuitenkaan joten
oaa tätä summaa ipitäisi ottaa vel­kaa
ja paljon lisää.
Miksi me jäisenet ottaisimme täl­lä
hetkellä näin raskaan taakan
ikannettaivalksemme kun meillä ei
"vle mikään k i i r e eikä pakko, sillä
neillä on vielä paftjon mitä voisim-ne
teihdä ja ikoihentaa meidän van­huksien
asemaa meidän Lepokodil-
'aimme.
Siksi nyt vetoan teihin jäsenet,
iotika olette oikeutetut äänestämään
ioulukuun 1 prv. 1968, että ajattelet­te
ikaksi kertaa ennenlkuin lujpaudut-
^€ raikentaimaan Sairaalaa.
Nykyinen Johtokunta on jakautu­nut
kahtia tässä Sairaala asiassa, JTF '
-näin ollen me.vetoomme jäsenis­töön.
' —
Sitä maata ei_ole vielä ostettu, j , i
se riippuu nyt aivan teistä jäsenet
jos otatte näin suuren taakan kan-nettaivak-
senne.
TOIVOTTAVASTI EI.
Terveisin — Helmi Laila.
setkin suhteet, vaativat Gana-dala
veitämiäiäini asevodlmansia pois
NATO.-n päämiehinä olevien
yhdysvaltalaisten ja länsi-sak­salaisten
kenraaiieni komennuk-esfta.
Varsova, - r Kansantulo on Puo­lan
kansantaloudessa tänä vuonna 4
kertaa^suureinpi kuin vuonna 1938.
Teollisuustuotannon kokonaismäärä
cn lisääntynyt y l i 13-kertaisesti ja
maataloustuotannon 1.6-kertaisestii
sanoi Wladyslaw Gomulka Puolpn
yhtyneen työväenpuolueen 5. edus^
tajakokouksessa esittämässään toi-,
mintakortomuksessa.
Sosialistisen rakennustyön ansios­ta
Puolan kansa on no.?ianut maan
jälkeenjääneisyydestä ja köyhyy­destä,
kulttuuri on kehittynyt valta­vasti
ia taloudellinen potentiaali
moninkertaistunut.
Vuosina 1.969—1970 aiomme lisätä
kansantuloa n. 12 prosf.ntilla. Vuo­sina
1971—-1975 kansantulon arvel­laan
nousevan noin 38 prosentilla.
Yleinen kulutusvaranto kasvaa seu­raavan,
viisivuotissuunnitelman a i ­kana
lähes 27-^29 prosentilla.
Maamme monipuolinen sosialisti­nen
kehitys tapahtuu luokkasodan
olosuhteissa, jotka ovat kärjistyneet
4. edustajakokouksen jälkeen. Yhr
teiskunnan oikeistovoimat ja niiden
kanssa yhteistyössä olevat revisio­nistiset
ryhmittymät ovat yrittäneet
saada aikaan ideologisen kaaoksen
ja poliittista harhautumista ja ryh­tyneet
toimenpiteisiin, joiden tar­koituksena
on ollut saada aikaan le­vottomuutta
ja sosialistisen yhteis­kuntajärjestyksen
rikkomista/
Voimakkaimpana ilmentymänä po­liittisesta
konfliktista sosialismin
vastatusten voimien i:anssa olivat
maaliskuun tapahtumat; jotka saivat
alkunsa Varsovan kirjallisuuspii­reissä
ja levisivät sitten opiskelijoi-f'en
keskuuteen, kaikkialla maassa.
Mielenosoitusaallosta teki eräissä
yliopistokeskuksissa lopun työväen­luokka,
joka tuki lujasti puolueen
politiikkaa kaikkialla maassa. Työ­läisten
ääneen liittivät vastalau­seensa
Puolan maaseutu monet kan­salaisjärjestöt,
ammattiliitot, lehti­miesliitot,
insinöörien ja teknikoi­den
liitot jne.
Voimasuhteiden muututtua maail­massa
imperialismi menetti peruut-tamattoma.
sti mahdollisuuden rat­kaista
oman harkintansa mukaan
kansojen kohfalon sekä rauhan ja
sodan kysymykset. Rauha-maailmas­sa
j a Euroopassa voitiin säilyttää
ennen - kaikkea Neuvostoliiton luo­man
mahtavan ydinohjusvoiman, so-
Eialistisen yhteisön puolustusvoiman
sekä sen taloudellisten voimavaro­jen;
jatkuvan lisääntymisen sekä
johdonmukaisesti harjoittaman rau­hantahtoisen
kansainvälisen politii­kan
ansiosta, totesi Gomulka käsi­tellessään
kansainväliseen tilantee­seen
liittjfviä kysymyksiä.
Ensimmäisen sosialistisen valtion
tieteen ja tekniikan alalla saavutta­mat
suuret tulokset, joiden ilmen­tymänä
ja vertauskuvana voidaan
mainita avaruuden valloittaminen,
muodostivat perustan Var.sovan l i i ­ton
maiden voittamattomalle mah­dille.
Tämän mahdin turvin sosia­listiset
maat ovat voineet kehittää
talouttaan kuluneina vuosina, totesi
Gomulka.
: E i ole epäilystäkään siitä, että
Kiinan johtajien lahkolaispolitiikka
olisi innoittanut amerikkalaisia im­perialisteja
aloittamaan hyökkäystä
Vietnamin Demokraattista Tasaval­taa
vastaan. Kokemus on kuitenkin
osoittanut, että kaikki ne toiveet j a
laskelmat, joihin perustuen amerik­kalaiset
ovat tehneet päätöksen
sodan aloittamisesta ja myöhemmin
sodan laajentamisesta, ovat osittaii-tuaeet
rälheelUsifesi ja kuvtteUoUtaL
Lähi-idän ongelmia kosketelles-maan
Gomulka totesi Puolan? öttaf
neen alusta alkaen selvän ja päättä­väisen
kannan:, se on tu(»ninnut ia-raefUaiset
hyökkääjät ja heidän im­perialistiset
tukijansa j a tukenut ara
bikans(^en oikeutettua taistelua. •
Puola ja sen l i i t t o l a i s e t— sosia­listiset
maat — eivät ole voineet
: olla tekemättä johtopäätöksiä Länsi-
Saksan revanshistisestapoUtiikasta.
N i i n kauan kuin Länsi-Saksa jatkaa
sosialistisille maille vihamielistä ja
Euroopan rauhan vaarantavaa-poli­tiikkaa,
ei sen rauhanjulistuksia
voida pitää minään muuna kuin tak­tisena
siirtona. sanoi Gomulka. •:
Tshekkoslovakian poliittisessa k r i i ­sissä
revisionismi näytteli pääosaa
tien avaamisessa selvästi oikeisto-:
laisille ja vatavallankumouksellisil-le
voimille viemällä pohjan marxis­mi-
leninismiin perustuvilta puolueen
käytännön toiminnan teoreettisilta
ohjeilta ja periaatteilta, sanoi hän.
Toimien itse asiassa revisionistis­ten
voimien kanssa yhteisrintamas­sa
nämä voimat sysäsivät Tshekko­slovakiaa
yhä päättäväisemmin mar­xismi-
leninismin ja proletaarisen
kansainvälisyyden tieltä sekä tahtä-tivät
tämän valtion e.-oittamiseen
Varsovan : liiton maiden sosialisti­sesta
yhteisöstä, mikä olisi muutta­nut
Euroopan voimasuhteet imperia­lismin
hyväksi. Tämä kehitys astui
vaaralliseen vaiheeseen ja e l l e i sitä
olisi ajoissa pysäytetty, se olisi saat--
tanut olla peruuttamaton, sanoi Go­mulka.
Jugoslavia voi noudattaa ns.; liit­toutumattomuuspolitiikkaansa
vain
Varsovan liiton jäsenvaltioiden y h ­teyden
turvin. Mikäli muut sosialis­tiset
maat seuraisivat Jugoslavian
esimerkkiä, niin jokainen näistä
maista olisi avoimena ovena impe­rialistisille
hyökkäyksille, painostuk­selle
ja vallankaappaukselle, koska
tällöin Euroopassa ei olisi mitään
kollektiivista turvallisuus järjesteK
mää, totesi Gomulka.
Tärkein merkitys turvallisuudel­lemme
ja rajojemme koskematto­muudelle
sekä maamme rauhan­omaiselle
kehitykselle on sosialistis­ten
veljesmaiden välinen kiinteä
liitto sekä kaikinpuolinen yhteistyö
ennen kaikkea Neuvostoliiton.kans-sa
tähdensi Gomulka.
.-Helsinki -^SQOml-Seura -r^
feUon .vl^^jlfiomi 1 » ^ ^ ^
250 uik:n korvaus hehtaarilta
Pelloaivairaustoorvauksen ensim-,
maisen - s^^
2S0 marfdkaa hehtaarilta /esittää
maatalousministeri JÖbannes Viro­laiselle
jätetyssä toisessa osa­mietinnössä.
Hallituksen esityfeen
muotoon laaditussa mietinnössä esi­tetään
,250 maäkan hehtaarikorva-'
uiksen maksamista 14 heihtaariin
saakka; Jös järjestelmän alaisuuteen
tulisi y l i 14 belitaarin peltoviljel-mä,
olisi korvausta maksettava n i i l -
le 3.500 mk viljelmän peltoalasta
riippumatta. ^
Eähdotetun peUonvarausdärjestel-män
tavoitetta-ja laajuutta harkit­taessa
on lähdetty siitä, että ehdo­tettua
lakia toteutettaessa kahden
ensimmäisen vuoden aikana toimenr
.Sui(miaJai$esita. olir^t^^^
eniaUiiloikikaQ^ visikiä
Helsinki.— Useiden tunnettujen
viskien . valmistuksessa •käytetään
suomalaista ohraa. Sillä on merkit­tävä
osa esimerkiksi Ballantinesin
valmistuksessa. Tätä suomalaista oh-ramallasta
viedäänikin juuri Skot­lantiin
sekä myös Japaniin ja jon­kin
verran Ruotsiin.
Viennissä on nyt toinen vuosi me.
nossa. Viime vuonna vietiin mallas­ta
tälhän tarkoitukseen muutama sa­ta
tonnia, tänä vuonna on kauppo­j
a tehty ehkä 2,00a tonnin edestä
ja ensivuonna saattaa vienti nousta
5,000 tonniin, kei-toi johtaja Harri
Kennes Raision tehtailta. Nykyisel­lä
viennillä on varma pohja ja
kauppaa voidaan jonkin verran vier­iä
lisätä.
Vientiä harjoittaa tällä hetkellä
kaksi yritystä, Lahden polttimo ja
Raision tehtaat. Näillä on taas noin
6,000 aopimuavi]tjeligää,jolka toimita
tavat niille taiivittavan ohran.
V i i k i n valmistuksessa käytetään
suomalaisen Pirkka-ohran mallasta,
jolla'on erittäin suuri entsyymivoir
ma. Se kykenee muuttamaan jyvän
tärkkelyksen hiivalle sx^ivaan muo­toon
j a sitä käytetään valmistuspro­sessissa
juuri tässä vaiheessa. Nor­maalin
panjmomaltaan entsyymipi­toisuus
x>n 250 yksikköä, mutta Pirk.
ka-ohrasta valmistetussa ns. amy-laasimaltaassa
on entsyymipitToisuus
700—750.
"JOKAISEN YAPAimiSrArSlfLIJÄN
PARAS JOUTSENLAULU KUOLEMA"
Ateena. — Alexandros Panagou-lis,
30-vuotias Kreikan armeijan so-cilas,
tunnusti syyllisyytensä murha­yritykseen
pääministeri Giorgios
Papadopoulosia vastaan ja sanoi te^
ioitusta parhaaksi joutsenlauluksi
jokaiselle vapautustaistelijalle.
Panagoulis on yksi viidestätoista
syytetystä, jotka osallistuivat suun­nitelmaan
Kreikan pääministerin
surmaamiseksi viime elokuussa- Hei­tä
syytetään , 20 vuotta sitten voi­maantulleen
lain nojall.i, joka mää­rää
kuolemam^angaistuksen tai e l i n ­kautisen
vankeusrangaistuksen syyl­lisiksi
havaituille.
Panagoulis, joka karkasi vuonna
1967 armeijasta j a pakeni ulkomail­le,
puhui oikeudessa kiivaasti sa­noen
mm.: "Tunnen lain määrää­män
rangaistuksen. Olen kuitenkin
sitä mieltä että paras joutsenlaulu
jokaiselle vapaustaistelijalle on kuo­lema
hirmuvallan teloitusryhmän
edessä." Hän jatkoi: 'Tiedän, ettei
väkivaltaa voida hyväksyä politii­kassa,
mutta se on parempaa kuin
pelkuruus-"
Panagoulis, joka räjäytti pommin
.\teenan lähellä olevalla rantatiellä
juuri kun pääministeri Papadopou-^
losin auto oli ohittanut paikan, sanoi
tuomareille, ettei hänellä ollut
^nkäänlaista aikomusta kaataa
Kreikan nykyistä yhteiskuntajärjes­telmää:
"Olen yhtä kuningasmieli­nen
kuin kuka hyvänsä teistä." Hän
sanoi myös, että häntä on pidetty
käsiraudoissa viimeksi kuluneet kol­me
kuukautta ja että häntä o l i tänä
aikana lyöty, poltettu, ruoskittu ja
kidutettu muulla tavalla. Hän oli
keskeyttänyt nelipäiväisen nälkäla­kon
pystyäkseen saapumaan oikeu­teen
kertoi hänen asianajajansa.
piteellä on maihdolUsta' saada pci»::
tuotan;na{^^ noi^ ,lOo/op0 peltohehi'
taariä. Jokainen ttiotaimosta pois*^'
jäävä peltohelhtaaH . m e r k i ^ k f e s i -
kimäärin vientitiö£ena'maksettaviei|;
valtion menojen vähennystä noin; V
450 markkaa vuodessa;, j o t ^ peHot^- *
vaorausjäiTestelmän rasisi(}alsen» '
tävänä on saada peböaläa pois maa^; '
taloustuotannosta, mutta järjestely
mä on ehdotettu sellaiseifc3i^'ettg tie-;
tiyissä tapauksissa voidaaii pellot tpi
osa pelloisita metsittää!' Metsittämi.,
nen on mahdollista viranomaisten
harkinnan mukaan sellaisiissa tapaV
uksissa, joissa pellot alueen gyi^äi-^
sen sijainnin^ maan laadun» peltx)^;
jen soveltuvuuden lisämaiksi yms.. -
syiden vuoksi ikatsotaan;tarkoituk- '
senmukaiseksi metsittää.^ JÖM^Jäl- ;
lä on mahdioHisuus saada korvausta ^
metsittämisestä metsänparannus^
laissa" säädetyin ehdoin. (HS)
• • » """^
Tirare Mentula Aostralfaan
Suomen saurlähettilääksi
Tasavallan presidentti'on 8, mar­raskuuta
tapahtuneessa esittelyssä '
nimittänyt täysivaltaiseksi; erikois.:
suurlähettilääiksi 1. 2. 1969 lukien
Canberraan San Franciscossa ole-van
pääkonsulin Tuure Adam Men­tulan.
^
Suurlähettiläs Mentula on synty­nyt
21, 10. 1915 Suomenniemellä..
Ylemmän oikeustutkinnon hän suo­ritti
1941 sekä lakitieteen lisenssi- ;
aatin tutkinnon 1954. Ulkoasiain^'
halliiiTion palvelukseen ,. hän t?ili
vuonna 1946 j a on toiminut vi«)desr
ta 1981 lähtien pääkonsulina San
Fransisikossa. (HS)
Vuoden suurin siirtolaisryhmä
lähti Austrdiaan \
Vuoden suurin suomalain^ siir­tolaisryhmä
läihti 10. marraskuuta
lentokoneella Australiaan. Matkal­le
lähtijöitä oli kaikkiaan 163. Aust­ralian
Helsingisä olevan tiedoitus-toimiston
virkailija Neil McCann
kertoi, että tänä vuonna on marras,
kuuhun mennessä Suomesta siiarty-nyt
yhteensä 1,331 ihmistä asumaan
Australiaan. (HS)
KULTAINEN MERKKI 31:lle
MUNUAISENSA
LUOVUTTANEELLE
Helsinki, — Keinomunuaiset r; y.
luovuttaa kultiaisen merkin henki­löille,
jotka ovat uhranneet munuai­sensa
munuaissairaan elämän pela.v
tamiseksi. Ensimmäiset kultaiset
merkit (jaettiin yiikom lopulla Hel­singissä
yhdistyksen syyskokoukses­sa.
Kultainen merkki luovutettiin
31 henkilöUe.
Zoiid-6 kiersi
Kuun ympäri ja
laski maahan
Moskova. — Neuvostoliitto ilmoit­ti
maanantaina, että Zond-€ laski
.maan pinnalle Neuvostoliiton alu­eella
sunnuntaina seitsemän päivää
sen jälkeen kun se i,oli lähetetty
kuun ympärikiertoinaf!:alle.
Lausunnossa, sanottiin, että Zond-
6 laskeutui aikaisemmin määritel­lylle
alueelle.
Neuvostoliitto lähetti marrask. 10
pnä avaruuden tutkimusohjelman
mukaisesti automaattisen aseman
Zond-6 kuuta kohti.
Automaattinen asema vietiin oh-jelmanmukaiselle
radalleen maata
kiertävältä väliradalta. Mittausten
mukaan Zond-6 kulki radalla, joka
oli lähellä ennakolta suunniteltua. ;
Reylkjavfk devalvoi
kruunuin 35.2 ipnsis,
Reykjavik^ — Islannin kruunu
devalvoitiin viime viikolla 35;2 pro­sentilla.
Islannin valtionpankki ilmoitti
kruunun uudesta kurssista maanan­taina.
Kurssi astui voimaan tiistai­aamuna.
Islannin kruunu devalvoitiin v i i ­meksi
viime vuoden marraskuussa
Englannin punnan devalvoinnin jäl­keen.
Kruunun doilarikurssi, joka
aiemmin o l i 57.07 on nyt 88.0.
Devalvointipäätöstään pankki pe­rustelee
sillä; että Islannin vienti
on vuodesta 1966 laskenut 45 pro­senttia.
Nettovaluuttatulot ovat las­keneet
55 prosenttia. ;
PÄIVÄN PAKINA
NIXON-EPÄILYJÄ K A U T T A U N J AN
Richard Nixonin valinta Yhdys­valtain
37. presidentiksi on aiheut­tanut
epäilyä ja pessimistisyyttä;
sellaisissakin piireissä, millä ei ole
mitään yhteyksiä sen pai-eramin
liberaalisiin voimiin kuin vasem-mistolaispiireihinkään.
Yleisenä käsityksenä tuntuu ole­van
se, että poliittinen-ominaisuus
paino siirtyi USAn vaaleissa hie­man
oikealle, että pahiten vaaleis­sa
hävisi Yhdysvaltain kansa ja
että oikeistopiirienanema lujittui.
Seuraavassa on lyhyitä otteita
niistä lausunnoista mitä esim. Suo­men
lehdet ovat Nixonin presiden­tiksi
valinnasta esittäneet:
Uusi Suomi huomioi, että Amer
rikan probleemit ovac kasvaneet
valtaviksi ja lehti kirjoitti:
"He ovat kaivanneet voimakasta
miestä, joka näyttäisi heille tien
ja selvittäisi vaikeudet. Mutta tar­j
o l l a tiistaisissa vaaleissa ei ollut
ketään, jonka kykyihin he olisivat
voineet varauksettomasti luottaa. ,
He ovat antaneet voitonpalkinnon
Nixonille mutta nykyisessä pessi­mismissään
vain epäröiden. Useam
mat heistä ci usko^ että hän on
se mies, jota maa tarvitsee. Mutta
nähtäväsUkin hän itse uskoo . . . "
Nixon on kirjoittamaton lehti
totesi Suomenmaa ja kirjoitti:
"Nyt odotetaan selvyyttä mitä
uusi presidentti osaa, aikoo-ja pys­tyy
esittämään näytelmässä, joka
ei kosketa vain amerikkalaisia
vaan maailman kaikkia kansoja.
Nyt odotetaan vastausta kysymyk­seen,
tuoko Nixon Yhdysvaltain
politiikkaan jotain uutta vai jääkö
se tallaamaan vanhoille askelsi-joille;
On myönettävä, että toiveet
muutoksista parempaan suuntaan
eivät ole järin suuret . . .
Myös Suomen Sosialuidcmo-kraatti
suhtautuu, epäröiden Nixo­nin
kykyihin. Se kirjoitti:
Richard'Nixonin valinta otetaan
tuskin millään taholla erityisellä
innostuksella vastaan. Yhdysval­tain
asema lännen johtavana suuiv
valtavana tapahtunut ratkaisu ei
tule ainakaan vahvistamaan. Maail­ma
odottaa joukinlaisella pelon­sekaisella
pettymyksellä Yhdysval­tain
tulevan presidentin tuntemat­toman
"uuden Nixonini" vastaisia
toimenpiteitä. Kansainvälinen jän­nityksen
lieventymisen näkymät
eivät kuitenkaan vaikuta varsin
hyviltä . . ."
Terveyttä j a pitkää ikää Nixo­nille
toivotti Helsingin Sanomat,
sillä jos Nixon kaatuisi, astuisi
virkaan varapresidentiksi valittu
Marylandin kuvernööri rotuerotte­l
i j a Spiro Agnew. Lehti sanoi:
"Nixon itse on kokenut polii­tikko
ja tietää vallan vastuun siinä
määrin, että hän tuskin ryhtyy to­teuttamaan
niitä vanhoillisia sisä­poliittisia
ohjelmia, joita hän on
vaalitaistelun aikana julistanut.
Ulkopolitiikka vuorostaan on mah-namin
sodan. Varovainen optimis­mi
saattaa olla tässä kohdin pai- ,
kallaan. Uudella hallituksellahan
ei ole urautuneita käsityksiä eikä,
kiinnilyötyjä velvoitteitai joten sen
liikkumatila on väljempi. Toisaal­ta
kylläkin Nixonia ei tunneta m i ­nään
'rauhantekijänä'mutta ei S i ­tä
ollut Johnson eikä ehkä ole
Humphreykään."
Kansan Uutiset sanoi Yhdysval­tain
kokevan kriisiä mikä näyttäy­tyy
selvimmin ulkopolitiikassa ja
lehti kirjoitti:
"Ennen virkaanastumistaan R i -
• cbard Nixonilla on pari kuukautta
aikaa valmistautua ^ratkaisemaan
USAn tulevaisuuden ja samalla
dollisuuksien' arviointia ja hänellä '^?'^'» " ^ f ^ ^ i ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ' ^"
saattaa hyvinkin olla kykyä toimia kannalta olennaisen tärkeitä ky-viisaasti
ja joustavasti kansainvä­lisellä
näyttämöllä.
Päivän Sanomat kiinnitti huo­miota
Nixonin edessä oleviin va­kaviin
haasteisiin ja kirjoitti:
" Y k s i tällainen on rotukysymys.
Tuskin kukaan uskoo että Nixon
pystyy 'laki ja järjestys' politii­kallaan
tekemään amerikkalaista
yhteiskuntaa yhtään oikeudenmu­kaisemmaksi.
Tässä yhteiskunnas­sa
on olemassa sosiaalinen kipinä
j a jollei myönteistä ratkaisua s i -
säliaiin oagclmiin löydeä, kipinä
syttyy paloksi. Toinen kysymys on*
pystyykö Nixon lopettamaan Viet-symyksiä.
Ensimmäinen niistä on
Vietnam ja U S A n toimenpiteet Pa-r
i i s i n rauhanneuvotteluissa. Nope­ata
kehitystä kohti rauhaa uskal­taa
tuskin toNroa.
Nixonin aikaisemman toiminnan
ja myös hänen vaalitaistelussa i l -
maisemiensa käsitysten perusteel­la
on aihetta suhtautua kriittisesti
hänen edellytyksiinsä olla presi­denttinä
jotakin muuta kuin an^e-rikkalaisen
suurpääojp^an uskolli­nen
manageri." ^ C *,
Näin Suomen lehdet; Samanta-'
paisia arviointeja on puoluerajois­ta
huolimatta saatu eri puolilta
maailmaa. — Känsäkoura.