Vapaus, September 28, 1954

              •Mli
W l i i
Tiistaina, syyskuun 28 p. Tuesday* Sept. 28,1954
•Milliiiai
m «coad d M i ncfl bjr ttw m«t
ono» OejMrtment, Ottava. Pub-
Väbtä nuifip vet^i Taetäm
JEdäoi^ oroee <)0,4^00». XSaiiäger
iiiiiSiÄiilllS:
niicwmwi 1 fk, ajofl^tt. 4.75
St Laureht-Pipplf^iB ^«|>b|'t
«•if r-;A<T^rV^i'•
i/.4JuPääminis(i«ri St. Laurentin Q u e l ^ i n , kaupuDjgissa noja,,viikko'
' ii juttea'pitämä ' ' k ^ e n tunnin Vaipiistamajton puhe" on sanomalehtien
«nfn^aipen osuus*U^paikkaoD^^^r^
.«JiUtpyaUiossar ' >h , - •, ^V",
««'^'"'•^'^''Ylfeisiesti tiedekään, etta liittovahion hallituksen ja -Quebecin
iä' nmkuntabaUituksen vä
^^^^n^'^älkeen: kun Quebecissa, otetti
^y^l^^aan ns. kaksoisverotuä. ^Selvää oli jo silloin^ että mr. Duplessis,
-^}p^-m lahjoittanut ja polkuhinnasta myynyt maakuntansa arvok-
^ -Dvkait» luonnonresursseja ybdysvaltalaisOle rahamiehille, yritti tehdä
.tästa-vudesta verolabtaan sen keppihevosen, jonka avulla hän ratsas-
"'fi^^^^sotamiekkaa käyttäen liittohallitusta vastaan tekopyhästi,selittä-että
liittohallitus uhkaa Canadan' ranskalaisten vapauksia!
Selvää oli myös se, että liittohallitus ei voi pitkää aikaa olla vastaa­matta,'
tähän taisteluhaasteeseen. ^ ^
Nyt kun tähän taisteluhaasteeseen on vasiaitu päämimsterimme
) kaksi tuntia kestäneen "valmistamattoman puheen" muodossa,- Henee
^>;p2uk§|1Iaan pphtia tähän asiaan liittyjiä seikkoja.
iit%r^)<'TciMikäli tästä "sodanjulistuksestaV tulee tosi me saamme olla
i^vakluättuneita siitä, että munalukkolaistaah ja maakuntansa väestön
7''piilajistaan tunnetuksi tullut mr, »Duplessis tulee pukeutumaan
^..[^jjk^^liseen" kaapuun ja valittamaan entistä kovemmin, että liitto-
' ';T;^^UijUis "uhkaa Quebecin maakunnallisia oikeuksia ja Quebecin väes-
* iön kansallisia perinteitä". - . '
^^'^•'^ii^ässli yhteydessä onkin pääministeri St. Läurenjtin "sodanjulis-j
tuksen^'heikoin kohta. .'Me emme voi uskoa, että Quebecin ranskan-
1 kielen väestö hyväksyy Siliän?» m^äritehnäänsä Quebecin jsuhteen,
i mihiroli tämä: "Minä katson, että Quebec vdi olla maakunta, kuten
1 ^ toisetkin maakunnat."'Mipä en pelkää, jos meidän kuUtuuriinme pan^
2 f' naan toisten rinnalle, ettär se tplee kuihtumaan ja ^v^mään. Minä
I en pdkää, «ttä meidät tullaan sulattamaan tai hävittämään Pphjois-rikassa:"
i'?
toi'-
ysamanlain«tt||cQirif;
IptätöR'tösiasiaiv^iji,,
h u o i ^ i t a Oijjirio lä.^^ritjsli Coluth^^^ ovat pajjoiflälieM'^
^siaanl lMi^\o^fiU^r^ tpisijtisa verr^tpn.
^^(Läilt^tftl^)näpriteIä)än perusvirheenä m se, ettei hän ottar
nut tuo^lpi^ii ^Catnadan ^hskalaisten* korkealle'^ kehittynyttä kansal­listuntoa.
I^ffkään puheet — valmistetut tai vatmistamaltomat —^
eivät voi kumotas sitä tosiasiaa, että samaJIa
joilla on oihaerlllinen historiansa; oma kansallinen ku
d n subteea ei pidä paikkaansa eikä .tulö'saamaan Icansanjdtikkoje^.
fayväksynustä, ellei^ siinä oteta huomioon,' että Canada muodostuu'
'kahdStac^iUlsesta^kansakunnasta, jVettä Canadan ranskalaiset tulej-vat
loppuun asti puolustamaan to,d^ll^ia kansallisia^ oikeuksiaan. \ \
Pääministeri St. Laurent on luonnollisesti tietoinen tästä tosiasif
asta^ mutta M n kiertää sitä-kuin kissa kuumaa puuroa nimenomaan
sen^tvuoksi kun hän ei halua omien edesottamisien takia tai ei ehkä
tiskalla käydä käsiksi Duplessisin heikoimpaan kohtaan — arvostella
fhäqtä Canadan ja ennenkaikkea ^r^nskalais^n Canadan parhaitten
etujen kaupustelijaksi ja myyjäksi, mikä Duplessis todellisuudessa on.
i i
mi m
muut sanovat
gVtfTETTIINKO SIEIUJB
JKAIKIfAE PATtrKOlTTrA?
Vien Hien Fhim taistelujen aikana
meille puhuttiin kenraali Christian
de Ciastrlcsln "urheudesta" y^eöisä
^a •^en-pään-puun" «uurtai«telujen
yksityiskohdista erlkoiaeoti miltei' yhtä
suiu-ella yHstycseUi mitä aikoinaan
puhuttiin SuoÄien marBki-.valnaJan —r
aina hKvldön päättyneistä sodista,
mutta nyt kerrotaan AP:n Pariisin
uutisensa;; syyrft. 28 pnä, mm; aeuraa-vaa:
Dien Blen Pbun katkera jälklseu-ratis
pulpahti phinalle -lauantaina
kauan hämätyn kysymyksen muodoar
sa, onko prikaatikenraali CThrlstlan de
Castnes sankari, heitto tai syntipukki.
•Katjaa%rtdBUsta tä^Cä.tälsie-
Itista/sellaisena kulti esikunta;;!^^
koilu-upseeritv sen:. tuntevat; ei: ole
koskaan Julkaistu.
Saigonista tulleissa 'uutistiedplssa
äskettäin' kerrottiin, että de Cas-trlesla
syytetään epäonnistiunisesta
. . . Viikkokausia on niin Hanskassa
kuin ^Indo-Kiinassakin liikkunut, hu-r
huja Ja peiteltyjä viitteitä siitä tais­telusta;
mikä toukokuun ?; pnä päätr:
tyi Ranskan - tappioon: Juuri Geneven
konferenniinaikana... '
Jos tämän tabtelun kulosta kos­kaan
saadaan iäydetrtiedot, silloin on
saatava täydellinen vastaus, kahteen
muuhun kysymykseen j a ne-ehkä' pal­jastavat
syntipukin.
Yksi kysymys on op, miksi etäinen
Dlen aSienPhu valittiin palkaksi mis­sä
axmettiin taisteluhaaste,nimierol-lisesti
suurenunalle 'viholliselle. Toi­nen
kysymys se, että miksi Rana'xa
aliarvioi niin-suuresti kommunistien
tykistön, mikä teki alusta pitäen
Dlen-Blen Phusta huonon riskin.
Suomefa-l«feuvostoliitön välirauhan
aJle&jöittatnisesta 10 vuotta
pJSiili
" Lain ylevä puplueettpmuiis
' Sosialisteja, kommunisteja ja muita tavallisia kansanihmisiä on
toisuiaan syytetty Canadassa kuten muuallakin siitä, että he suhtautu-
(Mutta näillä qioraalisaarnojen pitäjillä saattaa olla vähän vai-
^keuksia, jos he 'yrittävät näiden luentojensa yhteydessä
teen kaksi äskettäistä rikostapausta.
Kuten muistetaan, suoritti täällä Sudburyssa kuusi kuukautta
5it(en:Englannista*tullutf pitkän aikaa työttömänä ollut Lörrie Ja
; Sijji^-niminen mies pankkiryöstön. : i f än sai .saaliikseen noin $3,500,:
nilsta-'summasta saatiin takaisin $2,500. Kateissa 0|i siis tuhat dol­laria
ja kaikki merkit viittaavat siihen, että se raha on Jossakin muual-lav^
ffluttci tämän pankkiryöyäykseen turvautuneen työttömän miehen
hallussa^ Nyt on tämä asia loppuun käsitelty ja miehelle on oikeu­dessa
annettu viiden vuoden-vankilatuomio.
;\t'*Vähän aikaisemmin päättyi kansain
A^red. A ; Valdmanisin Juttu»^ T^^
syiden pierusteella jättänyt kotimaansa Liettuan ja läpäissyt poliitti­sen
poliisimme kaikki kelpoisuuskokeet. Kuten tiedetään, tri V
manis oli suurmies. Joka palkattiin $25,000 vuosipalkalla johtamaan
Ne^foundlandin taroudellista kehittämistä.'
. ..Oltuaan, ilmeisesti aikaisemmin,:$ynnyinmaassaan siinä määrin
yhteyksissä saksalaisten kanssa, että katsof parhaaksi puhdistaa koti­maansa
tomut Jalojstaan Liettuan vapäutqmisen jälkeen, tiriValdmanis
kääntyi uudessa tehtävässäänkin saksalaisten liikkeiden, pnoleen, sillä
eiväthän canadaiaiset liikelaitokset j a ihmiset voi Canadan taloutta
^rakentaa! -Mutta sitten paljastuiy^^^
,!NewfoundlandiQ hallitukselta noin neljännesmiljoonaa d o l l a r i a ;M ies •
erotettiin^ fnsin^yyäpalkkaisesta toimestaan. Sen jälkeen häntä
pijijettiin hellävaroin "kotiarestissa"^^^^^^^^ ajan hän kielsi
s;^1l1yytensa.-. Mutta sitten tapahtui jotakin. ' ValdmaniS vietiin
jodotettua aikabemmin kaikessa hiljaisuudessa oikeuteen missä hän
s tunnusti syyllistyneensä yhdessä tapauksessa, mutta kielsi syyllisyy-
S i t e n a s toisessa tapauksessa. Hän myönsi syyllistyneensä $200,000 k a - ' .
ä V vallukseen, mutta kielsi syyllisyytensä toiseen $2 70,000 kavallukseen.
I Tässä yhteydessä selitettiin, että Valdmanisilla oli silloin pankki-
I tilillä.|$568,759 Ja että hänenUunnustuksensa perusteella voidaan tältä
I pankkitililtä ottaa takaisin- tämä $200,000. Tämän tunnustuksen
f^^^^^^^^^^^I^^ (4) vuoden vankilatuomio mutta
1 ,^270,000; erän kavalluksesta nostetun syytöksen käsittely
! ^iurrejttiin epämääräiseen tulevaisuuteen, sillä "todistajain tuonti Sak-
; ?asta, tulisi |iian kalliiksi'?, kuten selitettiin. Tämä kaiketi tarkoittaa ^
sitäf^ttä Valdmanis saa pitää tämän rahan, eli toisin sanoen sitä, että'
Kanton qn Kiinan
suuri teojlisuus-ja
l(ulttuuribsl(us
Peking. — Viime vuonna Itantonin
teoUisuustuotanncn.rahallinen arvo
oli 45 prosenttia suurempi: kuin ;vuon-na'
1952.'Valtion; omistamat,, s^kalai-
£et sekäi osuuskuntien tuofantolaiti?^-
f»it'valmistivat' tuotteita .v<?^prosentia
enemmän^ muttabyksityiset tuotanto­laitokset;
siinä iluvussa myöskm; kasir
ttebllisuusartteUt;i+-i-!, ö^prosenttiar Cp
memmänvi :Viime.'vuonna. vKantonissa
:tehtiin; peruätetillsLa^rakentmstÖitä 3
^ikcrtaa 1;lesemmän kuin ; v.edeiliamä
.vuonna> ' • ^ .••
:>^:Vtinte;vuonnar-y^tei£^unnallisiin:'ja
kulttuurltbimenpiteisim seka myös-
::kin valistukseen Uft terveydenhuoltoon
rmyönneWrtittvaaroja40 prosenttia koko
•kaUpuni^n>?menoista. V Vuonna 1953
ÄBfttonlssa oli 45 keski Ja aJkeiskou-hia.
" t< , .
' Kuluvan vuoden kesäkuun mennes­sä!
oli Kantonirria Ja .sen ympäristös­sä-
avattu 45 laäkmtalaitosta Ja ^ase­maa:
felfä 115 äitien ja lasten neuvon-t
a-asemaa. - Sitäpaitsi rakennettiin
lasten'sairaalolta.
•Tänä vuoima kaupungm teollisuu­den'
odotetaan valmistavan tuotteita'
23 prosenttia .enemmän kuin viime
vuonna.
Neuvostoliitto
jolitaa avaruuslen-
''»^uunniteimissa "
Tukholma. — - Neuvostoliitto tulee
näyttelemään paaooaa kysymyksen
ollessa rakettilentosuunnltelmlen to­teuttamisesta
toisiin planeettoihin
i-anoi neuvostoliittolainen fyysikko,
»profesori Dobronravov Moskovan r a ­diossa.
Hän lausui myös, että Neu­vostoni
tto on uosita vupsia edellä
muita maita radiotelcnlkan ja atomi­voiman
rauhanomaisen käytön alalla.
: Tänä päivänä ihminen hallitsee
melkein kalkkia niitä luonnonvoimia,
joita hänen tarvitsee käyttää hyväk­seen
voidakseen toteuttaa unelmansa
avaruusmatkoista, sanoi Dobronravov.
Nykyajan \ekniikan avulla, rakenne­taan
jo raketteja, jotka vpivat saa­vuttaa
yli 4C0 km:n korkeuden. Kun
näitä raketteja, vielä tehostetaan tu-leetseuraavaksl
askeleeksiäutomaat-tikäyttöi
«jn^ keinotekoisen kiertotäh­den
luominen^ kiertotähden joka'kler-
... - , ,. - ..m^-,
(Jatkoa edelliseen Biimeroon)
Ken tuulta kylvää hän tnyxltyimiit-'
tää. Ei kestänyt kauan, kuin C9to a l ­koi
soida täydellä voimaJJaati. ^fsä-kuun
9.: pnä alkoi Kannaksella;; Suo­menlahden
JaÄaJJalan — VaskJsavo-tan
välisellä rintamanosalla; >4uar-hyökkäys.
Joka pian<romahdut£i^k£Uk-kisuoxnalaisten
linjat, perääntyminen
muuttui pakokauhuksi - Ja Itä-B^rJa-aaan
sijoitettuja Joukkoja ^imkäx
saarroksiin Joutuminen. Jo kes^ktttm
ao pnä oli Viipim.neuroj^tojcuklcpjen
käsissä^ ' ' -/iV-.'•'Jtc
„ BmtamiUa oli pe;Un viimeinen ^ n ^ -
kuutio heitetty.^ Mitä nyt.itelci halU-tus
Sc oli Jatkuvasti kaluinaamal-nen.
Neuvostoliiton halUttdcseen or
tettiin taas yhteys Ja raatiin kesii-kuun'
23.^pnä vastaus, että neuvotte­lut
voidaan alittaa. Jos Suomen hal­litus
kitiJälUsestl ilmoittaa olevan'
mis antautqmaan (ei kuitenjsäan l i i ­doitta)
mut;ta samana pälvänä,/J^i-loln
vastaus saapui sattui jotakin^ |p-ka
osoitti, että rauhankoo^Eetus '{oli
otettu ketuxdiäntä kainalessa. Hitljer-
^aksät^uulkoministeri;' pahamaineinen
Joachim von Slbbentrop saapui Suo­meen.
Kuka oli kutsunut hänef^
tasyylllsolkeut&nkäynnissä^toikkiayyr-tetyt
kiplslvät isyy^nsä Rilibeatroplii
saapumlnien.. Kuitenkin on täysin
selvää, efiä hän ei saapunut JSuomeen
oman -päähänpistonsa sanelenipna.
Aivan varmasti: siitä^ i>li ennakoit^
^ v i t t u Joidenkin suomalaisten kans­sa.
\ ' ' ' ^
Ribbsntrppm matkan ^ tulokset
muistetaan: sotarenkaän^iBytl'jLin-komieri
Ramsay, Tanpei:,'Ite:nIJ&ä.;
tMannerheJra.Ja Waklen) mletU)&|cn
jseuraiiksena allekirjoitti presi^enftl
Ryti 20.6.' edli^unnan sivuuttaen s?-'
(plmuksen, 'jbia Suomi Jopulliqsji
kahlittiin ^Saksan nopeasti vaioavjjln
•EDtahylkyyn: . Sopimuksen mukaan
Suomen pitl,»^ada Saksalta "sotilajör
lifi a apua", mutta aikanaan se osoit­tautui
kuluneeksi romuksi ja saksa­lainen
miehistö maitopatroista 0oika>,
slsja ja partasuista vanhuksista
koonhaaliluksi. . ^
Soti^Össsti*"'^'"-^^' -^^"'--^ '
merki^e^ mii
^ l^ppimus |tfiteI(ir|oitettiin viime hef&eliä, kun
^ sitä eim^ii^fiU torjuttit^yiiilUsesti koko-
. ]|2|ii|eii infs^Io estteftyjä rauhantarjouksia
•Vastaus tiedusteluun saapui 29. pnä;
Simiä Neuvostoliitto: Omditti olevansa,
valmis ottamaan vastaan Suomen hai
lituksen ' valtuuskunnan > rrJlä eb-doHaVettä
Suomi Julkisesti ilmoittaa
katkaisevansa suhteensa Saluaän. ke-boitltaaisaksalaistar
joukkoja
jötkä^^^väVxife' '^feiän-iiäi*ämääräkn
meni»sää^^tiomai^ueJäta pt)lstUneet
jai^oh^I^'zdltä^sokicaii^^ " i
;''Bäiutus"JälolttV taW neuvottelunsa
yhdksä'miioä.pllisestl gyrjäito vp^äy-tyneideu
; sodänarkkitehtieix ' Jlydin,
Tammerin*' 'ja Llhkoml^en kanssa,
Jour^^el öjia pitänyt olla enaa''mltaän
osuutta- [maan .»asiolssa,;^%euvotteluis*
sa 'kc^1:pteItUn ^ m y ^ :'kQimnunismin
vaaita*';''Ja'Tanner ehdotti ^'valtio-valkn^
luiäp, asennetta-ja luJia;polilsi.
voinifia'''I^pten> -vuonna 1949" ^heidän
''hbitamL|^eksebiC Ei^oUut opittu vie-
]äkä^^?et{ä;;vra1ilianoni^
pen^akenteeseep' 'kuuluvallv myös
Ii:ansa|fi^ilkeu^et. Jfeuyotteluja .oli­si
talw;;vänutettu: ja;>veny tettyfimutta
siiloin.iNeuvostoliittQ/esittl»^^^
min, etf^ -vaatauksen piti olla valmi.s
syyskuu^ 2fV^i;^ään mfenhesäl.- Vasta
nyjb sai.,bali|tiis liikkeisiinsä ätä n-peyt^,
jota oästw tarvittu .Ja^ kauan,
sitten^ ^Eduskunnan Jäsenistä raa­tiin
157 haalittua' kökooii: -lentokoneil­la
ja«Tadlotiedoituk;fJla ja syyskuun
3, piar^Ii^tlin ratkaiseva eduskun-naa^^^^
jiulitp.-, 4
ViOilEAIJHANSOPIMUS
UYVAKSYTAiiN
^ Rylunät; pääsivät täten esittämään
kantansa; Sosdem xyirniä^iixnoiiil ed.
Reinikaisien suulla ^sUuvansa hal­lituksi'esittämien
jatojen hyväksy-;
TOisen kannalle ja ensi iertaa moneen
vuoteen kuultlm iijrt; teklstiä. Jonka
;lausumii>en phsi^^aikafcemmlnivienyt
.vanhaan/ ehkäpä r^hautaan saakka.
jReinikainm lausui-mm.,-.seuraavaa;,,
, "Suhteemme /Neuvostcäiittcon on
Täkennet^va ^luott3xnuk:i?n :;'pohJaDe
päämääräziä hyvien naapurisuhteiden^
aikaansaaminen."
Ed. Kukkonen esitti maalaisliiton
iiuolesta, etta ryhmä tulee'iaanan-oto'S3aan
hajoamaan. -
T,± Horelli ilmaisi kokoohmuksen
Iiannattavan hallittiksen ehdotusta,-
mutta ilm%^> ryhmän "syvästi valit­tavaa
sitä :kaäimetta„TOika'oli;tapah-^;
tunut suhteessamme Saksaan."
Jem (ruots.) ja Heimo (ed) 11-
'mqittivat 3yhyesti ryhmiensä olevan
hallituksen takaiia.
:;Sitlvastom -.väsymätön sotaratsu
Paavo "Vifkkunen antoi mallinäytteen
täydellisestä'hölmökisyydeaiä ehdot-;
tamalla sodan "jatkamista. He"hgen---
heimclaisen^lian sai I K L : n Salmia-:
lasta, joka kannatti esitystä Ja lopul­lisessa
äanestyksea5a-löytyi; näitä—
samalla sanoen edesvastuuttomia
jpuupaitäi kokoomuksen, IKL:_n^'Ja
maalaisliiton ;ryhmjstälvlelä41i sillä
äänestettäessä vastakkain halUtuksen
jävirklfjusen ehdotuksista osoittivat
Jiptiäänestyksen numerot lukuja X13—;
43. , ^
Hallituksen rauhanehdotus oli siis
kuitenkin selvästi vcittanut ja siitä
lähetettiin tiedoitu:* Jloskovaan, >Sa^
hialla tehoitettiin Saksaa poistamaan
joukkonsa maasta syyskuun 15. pai-;
vään meniiessä. ja yksintein piti pää-m!
nisteriHackzell radiossa' puheen r-r
vasta iiyt annettiin kaiisan tietaa jo­takin
asioiden, kulusta! ' "
Suomen pulliqiellen aloitettu uhka­peli
oU päättynyt.
Syyskuun 4. pnä vaikenivat tykit ja
samaiia päivänä niinitettun Mosko-,
vaan lahteya valtuuskunta, jossa l i i ­kemaailma
"«ja korkea upseenstp oli­vat
voimakkaasti edustettuina: pää­ministeri
;A. Hackzell.fpuolustusmiiils-teri
keiu-.JB.3ralden kenraali E. Hein-;
nhs jä/jbenraaliluutn. Oscar Enc-;
keE äa>ntuiitljoiksi ulkoministeriön;
kansliapäällikkö P. J. Hyrmineh, vuor
Tin. B. Grönblom ja lakit, tri Enk
Castren Valtuuskunta lähti inatkaan
6, 9, ja saapjul perille Moskovaan seu-:;
raavana^ päivänä. Syyskuun 14. pnä
lilkojninlsteri/:. Molotov otti .^vastaan
valtuuskunnan,^ jonka johtajana toimi
sairastuneen' Hackzellin tilalle- mat-,
kustänut. ulkoministeri C. Enckell.
:Val^u^lsk^mta: sai tällöin; välirauhan-ehdot-
jj^matioira takaisin Helsiiikiiia,
jossa eduskunta oh kutsuttu keolle
19.-pnäaaamiilla klo;6«Eraiden lopr
puunsadklÄ^ihärkäpäisten edustajien
itkuisteii V ja ^marisevien puheiden
jälkeenr eduskunta päätti enemmittä
ehdotuksitta .siirtyä yksinkertaiseen
päivä.ärjestykssen, mika merkitä.
SITÄ
— JA
(aan|valtt&,^ _ _
i^jfiniitmnä^l
n fiiituksei^ivi|;
tamlstabHäb'tä^,a ifiKrtlln sterlk'4
daalt#WÄ^T;n->Mi<*it
heistä^rälflBCI^i^l^^J'*"^¥J'*»'JTf^ i^-^4Uin»n'kansäCsäJKUttä;
kJn oitel^t':SeMtt8nasi luötamufil ; oikeude^ÄtJI
MoskoyaBsaJjr-it^nsä^^lBakkila, Tan-. ' '
ner, ävi^l|M^i^5'^M:m^
vi siksi'-i^''kuieh"'li'nner säSob
etta "hän on liian pehmeä'.
Huolimatoa alta, että Saksan' sota­mahti
liukui kiihtyvällä" vaöÄdilli
kohtllopullista romahdusta (rintama
läheni : Saksan V valtakuiman rajoja;'
Baltian maat vapautmvat), ; kaytilrt
näitä neuvotteluja (eduskunnan ja"
kansan selän takana) jatkuvasti vit-.
kutellen.VasÄ elokuun l i pna ka tr
sottiin lopulta välttämättömäksi • ve^
tää Ryti syrjään presidentintuolilta.
Ja istuttaa hänen tilalleen Mannet<r
heim ja vasta elokuun 8 pri| saatilh
uusi. Antti HackzelUn johtama haU^e
tuii Taas käytiin paäministerikan-d^
daatteja etsittäessä lavitfie koko so-tapoliitlkkojen
kolonna (Kivimakear
'kään unohtamatta!) ja Itse haUituk-seen
heitä istutettiin melko edustava'
kokoelma: Salovaara; .v. Born, Wal­den
Jne. Hackzellinkaan hallitus ^ i .
pitänyt kiirettä. Vasta elokuun 25.
pnä' lähetettim min. Gripenberg Tukr •
holmaan Köllantayn luokse tleduste-'
lemaan Neuvostoliiton rauhanehtoja
ja asiaan kuuluu, että asiartta Kivi--
mäen välityksellä annettiin Jälleen
tieto Saksalle — rakkaus uppoavaan
•merirosvolaivaan ei heikkene.
han Kansan tasaväliä n
uätuslakiluonnos
.(E|ääQf^]^ilp«^n Jehden: lausunto)
kinani kansa -on 1 vapauttanut
^ "itsensäcHriUudesta Ja sorrosta ja
*'j¥#m^Ht:i#.9:;#lttJsen va-llsundetiL^
Btcikeu-:-^
jUmank-;
ivallaa'
rtiklois-;
.n,kan-1
vefvoPi
iusnnos^
mukaa 1^
sosia-f
ittyvät,^;
bä £uu-!
talou-•
kansan
Ivbi säma^Laikaisasti^
tätekeväti ^känsän;] poUittiKa: oik^
sia.-. Malssa,r joissa vähemmistöllä,
rUstäväUä luokalla ön valtaa ovat pe-nis^
uslaeissife^ ; kain;sari y^uw-,
ten, j.'Ukkojen oikeudet .tavallisesti
tshjiä.Ja har^^
Mutta meidän maassamine kansan
«elintaso.kchoaa jatkuvasti, toisen. IUOT
kan .harjoittama itöiseni; luokaa riistoi
lakkiutetj\an. ,a'ikei : as'ieleelta,. joka
työ' on tJllut kunnia-asiaksi.- Val-I
tiomme-lon.•saeitanuS; I.aamaaraiseea^
' ^ ^. ' P=^^'^ J ^ " tehdä k^jOfSpQsa, j tta to sen luokan.
paus.,yhi!:tjrmisvapau3 oiVe^s Jar-.^3,^,1^3^^ tqisen J^aokaa riistejqpei. J:?,^'^^^^
''jestiia kokouksia ja mielenosoituksia,, Jett^3„ö^vielan^p3ammin. Valtiim- ^^^^ntasavallassa kaH
niaamme on kansandemokraat-;^
• tincn valtio, jota tj öväenluokka
: johtaa ja joka nojautuu tyot^istenf
ja tälonpoilcisn. liittoon.. Kaikki
'mahdollinen <ehdaän kansan-joukkojen
aut'aTnisel-si :a rohkal^;
semiseksi Layttämäan olkeuks.»aan;
ja vapauksijaT],j9tta valtio täten;;
lujittuisi; ja-; kehittyisi - ja /koko
kaiuan aineeflJiicn; ja sivistysela-;
m'i paranisi.. ' ' '
Naihm vapaui; in j i o.keuksil*:
kuuluvat' aj:;iaks3nvapaus, pam va-
Kun eräs nuori xni^ oU cdott
i a tyttöystävään:^'tansseihin
mistä varten, ilmestyi paikalle tj
pi&kuveli. joka aloitti seuraavan i
kustelua: ' ^ * .
; ^ T.edättekö, että minun simr
nl V on kclme muuta, poikaj
— Todellaan. Sitä minä en
nyt. Tiedätkö keitä he ovat?
— Mmä cn puhu mitään ellen
25 senttiä. _ ' .
\ —- £:as tässä poikaseni,
nyt mitä^ tiedät heistä?
. — Tn, mmä, tfedä oheistä mi^
muuta kmn f.* n,;* että mmun-antoi;
imnuUe 25 senttiä kun-kertoa
teille, etta hänellä cn k(l
mi^ut» j>oi&äystävää.-i: Mutta;
-ole^korf^aari' heitä?-nähnyt;,
.;;
.OLIKOHAN OIKEASSA,
Poikanen: .Kuulehan :sä,"eräs j
ia., sanoi koulussa-, että minu
ihan'samallainemnaama kuin
Jakin.
Isa: Mita. sinä teit sen johda
Poika: OEMbän;minä voinut
mitään sillä ^hän^nmiltel puolta j
rempikuin mliiä.
£itä, etta välirauhanehdotus olij
väksytVtJasote päättynyt Suomej
Neuvostoliiton — Englannin
Raadeltu Suomen kansa
puitakin rakastamaan^^rauhano]
seen rakennustyöhön.
maamme 'kansaUlstinksienyli
näisyyttä; ja,veljeyttä ja edlst
semme kaikkien kansrallisai
ja; kansalaisten. kchi .ystä.
V tuslaklluonnos sanoo siltä ;
omaan, <"<ttä kaikki kansat
I^det ovat, t^wa-arvoiset". Per
.: lakimme tulee luomaan edeUyt|
set slUe, että kaikki kansal
kansallisuuteen .ja rotuun fcatj
matta nauttivat samoja oike
niihin-kiiuiuu Oikeus tenda .-uulltsesti'
ja kifjailisestivvalituksia micä tahan­sa
valtioelin'a ja kaikkia hallintoko­neiston"
työntekiäöitk- vastaan, jos he
tää maapallon ympäri muutaman sa­dan-
kilometrin etäisyydellä siita. Mo-;
nicn tiedemiesten mielestä voidaan o-r
dottaa. että tällatoen klertotähtl afc
kaansaatanee muutaman- vuoden ku­luttua^
Myöhemmin rakermetaan
Vielä yksi klertotähti seka pienempiä
raketbia^emia maailman avaruuteen,
joista voidaan lähettää kauko-ohjat-;
tavia raketteja kuuhun. ' '
den ja sivisty „ .
• •
täyt^||*titt^:
,.oksena^-^:feiÄä-^^itä'kukaan , ^
muu'v6rs5&e antäS^-^^^notrMao T*e- ovat loukanneet vallitsevia lakeja tai
• V - T ^ Ji s > ,i 1 laiminlyöneet virkavelvollisuuksiaan.
•Niihin; kuuluu aktiivinen ja passiivi­nen,
vaali :ik8ti's • katsomatta kansalli­suuteen,"
rotuun, tuSupuoleen am-iiiiättUri;
yhte^
rään, uskontunnustukseen; sivistyk­seen,;;
pm^
taan.
Nämä erilaiset; demokraattiset oi-keudeti
jotka.sisältyvät perustuslaki­ehdotukseen,,
.koituvat koko kansan
hyvä,ksi — kapitalistisissa maissa si­tävastoin
vain riistävän" luokan hy­väksi.
SKapitaiiitisIssä mairsa ihmisen yh-teiskuhnallisehfassman
määrää yksi­tyis,
maiuus ja s'vi'-ty£taso. joka ta-vallfse-
ti on ;sidottu yksityisomaisuu­teen;
• ^Kapitaiitiluökäni lait säädetään
riistävän luokan yksityisomaisuuden
turvaamiseksi ja riistojärj^telmän
lujittamiseksi. . Nämä lait eivät sUs
tuilg^itfokasssain •'KöMomushallitulc-sesta".
Saavuttaakseen vapauden,
demokratian Ja oikeuden olemassa-oiopnsa,
^ia " kehltykieen on ICiinah
kansa ..'taistellut' y l i - sadan vuoden
* ajari •^vavallankumöuksellista taistelua
impeiiä^lismia ja feodalismia vastaan.
Viemällä^ 'vallankumouksen voittoon
ja luomalla kansantasavallanJCiinan
jotka määriteltiin lähemmin "Kiinan
•kansan^hittiSen neuvottelevan-kon-fereri^
sirfyhteysessä ohjelmassa". K i i -
nan?Kansantasavallan'perustamisesta
alkaen-^ovat maaref^rmih ja. n^uiden
kansanvaltaisten uudistusten seka jäl-leentkennuksen
tulokset samoin'kuin
kansantalouden : -kehittyminen .';. Ja
muuttuminen tehneet mahdolliseksi
alituisesti -laajentaa kansamme ; oi­keuksia
'jd vapauksia.
,me tehtävä? on organisoida ja .Johtaa
iVäestöa-sosialistisen yhtei£kuiman:raf
kennustyössäi' 'Meidän maassamme ei
isallita, kansan oikeuksien ja vapaukr
sien minkäänlaista rajoittamista yksi-tyiscmaisuudsn-'
tai, sivistystason pe­rusteella.
, Perustuslakiluonnoksemme
saätäa samat oikeudet kaikille, kansa­laisille.
Kapitalistiluokka pitää valttamat-tömyytenä
hetsoa rlftaisuuksia ja
selkkauksia:: kansallisuuksien vahlls
pitääkseen ne vallassaan ja sortaak­seen
niitäi' 'Silta'mielettömät puheet
joidenkin kansojen "etevämmyydes-tä"
tai',: huonommuudesta'.', puheet;,
. joiden tarkoituksena cn kiihoittaa
t:ista kansaa toista vastaan ja lietsoa
kansallisuusvihaa. Me sltävastom
luotamme omim voimiimme lupdes-samme
itsellemme oimelllsta elämää
ja olemme vakuutimeet siitä, että.Jo­kainen
kansa kykenee luomaan itsel­leen
oman taloutensa Ja oman .kult­tuurinsa.
- '•
Senvuoksi teemme kaikkemme
vahvistaaksemme. - k a i k k ie n
• Kap.talismin vallitessa naista
vain suurin ' vaikeuksin mabdd
noudattaa; taipumuksiaan; KapJ
• min- vallitessa ^heidät alennetaan |
miestehnautlritovalmeiksi. • Suta
tuvat heidän c ikeuK^lensa ja vaj
s-ensa poliittiset ja lailliset raj^
set.'Meidän maassamme me lal
me tod-alhsuudesta" ja sanomme
naisiXaon;samat: henki-et kyv
miehilläkin, ettävnaisetvmuodo
mahtavan voiman tuotannon
vistyksen - kehittämisessä. Sem|
olemme- säätäneet pi^rustuslai
noksessammfe-järkkymattomana|
ivat
Kansantasavallassakaiki^a
sen,, taloudellisen;; slvl^.tyksellise^
teiskunn^Uisen-jja perhe-elamar
eilla samoja olkeuk&a." (I
lakiluonnoksen 93. artikla.)
Meidän perustuslakimme takaj
kansalolsoikeuksien ja: kapi ta
valtioiden - perustulakien saat
kansaloisolkeuksien, jotka-eivs
kltse mitään todellista tasa-l
suutta, välillä vallitsee siis
vastakohtaisuus. > Myös tässä
teessä c n * kansandemokraattinei]
Jestelmä.:kiistämSttömästi. etev
; V PeruE^lakilnonnoksemme
takaa kansalaisille demokraatf
: oikeuksia väin mitä tulee
hallintoon ja poliittisen toli
nan harjoittamiseen. Sosial
ten periaatteiden» mukaisesi^
tak;|a kansalaisille, myös pii
työhön,vsivistykseen, koko;
tekevän .kansan, oikeuden
tykseen ja aineelliseen tn
vanhuudessa samoin koin £ai
ja työkyvyttömyystapauks|ssa;j
'Kaiken poliittisen' toiminnar
(Jatkuu. 3. sivulla)
U^varsief Icaipaävat rauliansanömaä
I sunnosta, että Valdmanis muutti kantansa |tunnust| syyllisyytensäj;
pienemmän karvalluksen suhteen'— Vapaus) keskust^eltuaan hallituk-';
sen edustajain kanssa. Toisin sanoen Tely vihjaa siihen, että Vald-^'
manisille luvattiin ':$270,000 erä, jos hän tunnustaa syyllisyytensäl^fj
?200,00-erän kavallukseen i a auttaa siten osdtaan asian käsittelyä';
kaikessa hiljaisuudessa. Minkä takia? Sitä ei ole vihjeitä annettu*'
.Anatole France sanoi aikoinaan,, että "laki kaikessa majesteetil^v-lisuudessaan
kieltää sekä köyhät että rikkaat nukkumasta siltojen!'
alla'', alutta toisinaan näyttää siltä, että Suomen työväenliikkeen:;;
erään merkkihenkilönjSulo;i\Vuolijoen, määritelmä, e^tä "herra on
herra helvetissäkin'', pitää myös paikkansa. Ajatellaanpa vain yllä^"
olevia asioita. Englannin armeijassa -useita vuosia palvellut nuori
mies tulee suurin toivein siirtolaisena Ganadaan Ja joutuu pitkäaikai-f
sen työttömyyden painostamana niin epätoivoiseen asemaan,ettärjös*;;
tää pankista $3,500. Se oli luonnollisesti harkitsematon ja tuomittava
teko, mistä hänelle annettiin 5 vuoden kuritushuonetuomio.
Mutta sitten on toinen; mies sqdan aikana maamme vihoDistajl
avustanut mies. jolle täällä varattiin hallituksen toimesta ruhtinaalliJA'
*än M a lähes $100,000 vu(Kitulot vankilassa, k y n o ^ ^ ^ „en toimeentulo eli $25,000 vuosiansiot. Hän kavaltaa kuitenkin ff I I '"',^nfä5*^^^"/!^^/* 1>aJveIuksesta'» hänenkin vankUatuomiotaan lyhen- ' ahneuksiss^n Canadalta* lähes 500,000 dpllaria, joutuu s i i t ^ ' m k s i j?
f ^ n ^ i f nneettaaaann;: n^a^n takaisin vain $200,000,, ja^ |;utei^ näyttää, saa i|eljän, vuode4/
ISttä^ia näih on, ^ näkyy Eveöing T e l o m i n antamasta lau- ; vankilatuomionsa h y v i t y l ^ k s i . $270,000!
v; Kynnämme:^ kerralla loisen ;
:härjllla.^^j 'Lainaamme llelslngln ;
f Vapaa Sanan. autellaan'' jutuste- ; i
r luttv-äitä;\ miten Suomen pappien rii-
'rv—:' enemmistön: vihamielisyys •
rauhanliikettä kohtaan herättää ;
;, - polickanmista •• tavallisen Idrkkot-:
^ban^n,'keskuudessa ja myönsin
~. , miten, wpe|iltkai^isipleljset^.
ipii^t jrlttfY»*^ vii^oteU», Suoipiett
kfUQEaa/^Uffiii^ttMaan", k,nten ,
, sammakon. . / . , , <
:•;: Siis puheenvuoro Uteliaalle:
"Uskovataen" lukija" lähetti pitkän
kirjeen. Jossa perusteli kirkosta eroa­mistaan,^
vaikka'on edelleenkin .usko­vainen.
Tuttavat ovat paheksujzeet
^hänen 'ratkaisuaan^;joten:kirjeeseen
oli vH^ut - paljon vi henkilökohtaista.
Ikäänkuin vuorokeskustelua tämän Ja
; tiion m.oltia*£eUjalt^iit:anssä. (Multakin
ehkä; kiiiinostaa, vuorokeskustelu,; jo-kditapahXm
eroamistilaisuudessä:-^ -;
"Minä' sanoin pastorille, etta en
voi ^hyväksyä sitä, kun kirkko Ja, pa--
p^b/;'lukuunottamatta: harvoja; yksl-
"tylsiliVpäp^ja, eivätole tulleet mu-kaaiV
talihantyShon, vään I^yvin mo-loet'puhnyat
yhä siinä .sama^;hen-.
*ges^!föäi*ennen sotia Ja sodan a i i a -
•iia." ^täitix suoraan, että ratkaise^
vänf'i^tÖksen, jOta kauan Ja huo^
iellisesU olen harkinxAt.tey sen jäl-kgfip,
|nm s(>d{^5sa ^ajitmaeitten hau-i^
ll4r*ifiMn^.,n^4l^ja^i^ rakas
,valnaja,, ^J^htori ^. Paavo ^ Vlrlf:feus^n
hengessä .ja johdolla lietsottiin sita
vanhaa .epaknstilhsta. kilhoitusta.
Paston sanoi, etta hyvaksyihän sen
melkein kaikki muut seurakuntalaiset
eikä kirkko voi ruveta polltikoitser
maan; Mmä sanoin, etta rauhantyö
ei. ole; pohtikoita;mista eika rauhan­asian,
i puolustaminen saarnastuolista
ole sitä muuta kuinniiden.mielestä,
jotka ovat poliittisista syistä^ rauhan-kksvatusta.
vastaan ja ialitovat edel­leenkin
toimia -samasni hengessä; Joka
jchti käDLsarame , nhn - suuriin onnet-tonluukslin.?
Pastori sanoi: 'Te tai­datte
olla- kommunisti, kim ette tun­nusta,
etiä "se oU Jumalan tahto.'
Meidän oli hedelmätöntä Jatkaa kes­kustelua,
kiln näin, rupesi politikoitse-maan.
V . Kirjoitan tästä asiaatay Joka-tosin
cn minun yksityisasiani;; sano­malehdelle
: siltä syystä, että samat
kysymykset; varmaan askarruttavat
yhden -ja toisen lukljaime -ajatuicsia,
ehkä enemmän kulit; luulettekaan.
Ky.'{t7kää Joskus sitäkin, että kuliluu-ko
saamastuoliita vrauhan ääni, ja
kysykää, mitä papit tarkoittavat sillä
maanpuolustustahdolla, josta he ovat
viime; alkoinaj ruvenneet entistä e-nemmän
puhumaan?./ Kukapa olisi
tavallista l ^ a ja sophnusten mokai»^
ta sotaväkeä vastaan, mutta 'ei voi
oUahuomaamatta; että jotakin,eri-imit^
on^takan^,,kun entiset SOtapil-rit^
ovat ,jiudella innolla puuhaamassa
onuin V käsitykset, mukaista 'maan-puolustusta',;^
f^Uskovaisen lukijan" kirje oli leväl­lään
; pbydaira, kun silmäni sattuivat
Uuden ''Suomen; lehdistökatsaukseen,
josiii oliharvennettuna Kotimaan,
pappien lehden nmii.Eikos vain "pu­hunut
maanpuolustuksesta parastai­kaa
1 Näin:
%
"Näyttää dltä, että^ laiminlyön,
»nit -tässä 'asiassa ovat- suuret.
- Niitten korja3ini.seksi - tarvitaan
ennen kaikkea elävää ja uhrauk­siin
altis^ pnolnstostahtoa. .-11^
man sitame emme ole vapantem-';
me arvoiset. Varsinkin kasvavan
: polven tulisi saada tietää, mikä
on rauhan ja rajojemme turvan ;
paras tae.** * ^ _ ^
Mikä, Kotimaa? Sanokaa selvem-rnin,
että kasvavan polven lisäksi sen
saisimme tietää me; aikaihmisetkin;
"Uriiovalnen lukija" muiden mukaiia.
Kotimaamme itäiseltä ääreltä Joen­suulainen
lehti Kai-jalatoen^ tuo; v i ^
tin"maanpuolustusjuhlasta"; JärJes^
ta Joensuun Reservi-upseerikerho,
puuhassa mukana papit- 'Jä kirkot;
juhlaesItelmöIts!jähä"^valkohapsiiienV
kenraallluutn. K. l i : Oesch, esitelmä
lehden mukaan "selvänuottinen esitys,
jossa reilu sotilas lausui mlehplteehsä
kansamme elinkyssmiykslstä".' ' ' -
Kenraallluutn. Oeschih nuotista
lehdeajä on valittuja paloja, joista ka­jahtelee
menneiden pahojen päivien
seliä sotanuotti; kiiten Jtaikesta, mitä
Resen^iipseerililtto Ja sen "teoreetti­sen
.k^Vhittdcsen , ohjaajat" n y k y i^
toitottavat yhä pontevammin, yhä
paksumpaa lompsaa käy telien: Kexi-raaliluutq.
Oeschhi rhmalla teoreety
tistakouliitusta ohjaavat mm. isellal^
lleinrichs, Ohqvist ja Airo.
^;:Äskettäin kansanedustaja;
Nurminen kertoi eduskunnassa,
viUpseerlliiton hommista asioitaJ
saivat säp:t'ihtämäanselostukse|
ankih lukijan, etenkm. veltor
yleisiä asioita seuranneen. Va^
pit-källätaas ollaan; he sii
•Veltoniaisia'varten lamaan ed
mlsen puheenvuorosta kohda
ka hän pu-olestaan lamasi
sotapropagandlstien' kanklrjast
nä opfetettiln miten kansaa on I
tettäva sotaan kuin sammakko
tämlseen:
«Sammakkoakaan ei voi
.-kuumaan; vesikattilaan, Jko
hyppää * heti' ilman maata
, Mutta keittäminen tapahtn
.man vaikl^sia; kun panee,
' ' niakon «esikattilaan. Jossa 1
mitä vettä.' Kun kattilaa
• "leja" tamncMietaan. sanunakl
' ' hitftirpitaan IMI omaa. kaoIein^|
.; Varokaa; hjryät ihmiset,
seetjliitoh kylmävesikattilaa, JP
vispattu isotavimmaisten
lustusta" Ja "väestönsuojelua".]
jo tulella kuumenemassa väWf
'\ • • »
Uiin on asia täällä kuten
sakain; että monet todellifiJt,^
acyllästyvät pappien sodan '
miseen Ja odottavat heiltä i
rauhänsanoman esittämistä.
Ihmiset,' uskov^et kuten
eivät"'ol?i halukkaita meiie
danvahnistelijahi kattilassa
kötoä^keltcttäyäkal, mlkäU'
uhkaavan vaaran." ^,
iilönefceiVätsiiäeivälhotoiaJ
mm
•MiW.¥!' m. «li^lliiiiiMiiil^mgmim^ iig
set •jäljet^pelolttavat-qataherrat-kuiD- la m Ä jo hoksaavat.— »
;;|iiS^iÄpii|iiiÄä^