1951-10-18-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mrten Trlm le Siding 1 FARMARIEN PÄIVÄPALSTA Veden merkitys karjan ruokinnassa K i r j . tri H U U G O NIINIVAARA niittävän veden saanti, v a i k u t t aa ® ratkaisevasti kotieläintemme tecyey- Shlnalfi^ t« D Ja tuotantoon, k i r j o i t t a a töhtari Hnugo Nuhivaara PienvUjcUjälehdes-rlaaa Imulalla 0 . Johtuu mieleeni eräs vuosia sitten ^ F R Altfn Btttmut tapaus, j o k a mielestäni s a t - f l V A I ^ r ^y^^^ y g j g „ merkitystä k a r j an R C O LT nokinnassa. Eräänä t a l v i a a m u n a t u - * ]«. luokseni hätääntyneenä n a a p u r i - l Dlal 5.7331 mökin emäntä, j o k a k e r t o i a i n o a n l e h - ^jnsä sairastuneen. Tuntomerkkinä Mnborland Stii oii syömättömyys. Kävin p a i k a l l a j a totesin, etteivät lehmän vatsaäänet olleet säännöllisiä j a t u r p a ÖU k u i va. Pyysin emäntää a l u k s i tarjoamaan jdunällc vettä. Jos se eOikä^ W lehmä joi kipollisenjä pyysi fcatseel- 'are Co. ARAA IKONKTTA MOOTTOREITA irthur, Oniailö .LE nne meidän tarpeita. >MPAN iur, Ontario laan lisää. Juotuaan tarpeeksi lehmä alkoi kiireesti syödä heinää. K a s t u o - U! huudahti emäntä. Kääkin tytön aamulla juottaa lehmän, m u t t a se öli jäänyt tekemättä. Pääasia n y t o l i , e t tä lehmä oli parantunut j a melito v a a timattomalla lääkityksellä. Edellä mainittuja tapauksia saattaa tapahtua usemkm k y i v m a aikoina, jolloin vedestä on puutetta. S a m a koskee tällöin l a i d u n t a m i s a i k a a k i n . K u n tuotanto riittämättömän vedensaannin vuoksi voi h u o m a t t a v a s t i k i n l a s kea, lienee p a i k a l l a a n ottaa l y h y e s ti puheeksi otsakkeessa merkitty asia; Ennenkuin kotieläintemme r u u a n sulatuselimistö ryhtyy i r f o i t t a m a an rehuista niiden sisältämät r a v i n t o a i neet ja muokkaamaan ne v e r e n k i e r toon imeytymistä v a r t e n sopivaan olomuotoon, tarvitsee se tätä t o i m i n t a a n sa varten tietyn maarän vettä. Eläin ei — enempää k u i n ihminenkään — elä siltä rehusta, j o n k a se o n n a u t t i nut, vaan niistä ravintoaineista, j o t ka se pystyy syömastään r e h u s t a i r r o i t t a - maan ja sulattamaan. (Rehut ^ t u l -. Oiilail§|)uaan ruuansulatuskanavaan — j o u tuvat sen e n osissa mitä moninaisemman sulatuskasittelyn a l a i s i k s i . Tässä Bjlatustyössä j a yleensä kehon t a l o u dessa on vedellä korvaamaton m e r k i - tys. Se helpottaa jo suussa ruuan pureskelua j a edistää pureskelupalan helpompaa kulkua nielussa J a l i u k u - mistä ruokatorvea myöten vatsaan. Veden mukanaolo, ruuansulatustyös-s a o n s e n k i n vuoksi välttämätöntä, e t tä ruuansulatuskanavassa erittyvien ruuansulatusnesteiden förkeimmät o-saset, käy teaineet, v a i k u t t a v a t ainoais-t a a n liuoksissa. Niinikään sulaneet r a vintoaineet voivat ainoastaan thyvin liuenneessa muodossa tunkeutua suol e n seinämien läpi verenkiertoon. J o l l e i tätä varten ole riittävästi vettä, Joutuu ruokamassa ennen aikojaan kulkemaan ruuansulatuskanavan l ä p i . Jolloin siinä olevat sulavatkin r a vintoaineet poistuvat (hyödyttöminä kehosta. Mitä tärkein tehtävä- vedellä on vielä kehon taloudessa senkin vuoksi, että sen a v u l l a erinäiset p a l a m i s t u l o k s e t ja muut vaarallisetkin kuona-aineet poistuvat kähosta Joko v i r t s a n a , vesihöyryn mukana hengitettäessä t a i h i e n mukana. Niinikään on vedellä merkityksensä — elämän säännölliselle kululle — kehon lämmön tasaajana. K e h o n lämmön p y r kiessä kohoamaan y l i säärmöUisen r a jansa, vesi m u u t t u u kaasuksi j a h a i h t u u s i t t en vesihöyrynä i h o n Ja k e u h k o j e n k a u t t a pois kehosta J a s a m a l la sitoo liikalämmön. Joten kehon oma lämpö pysyy normaalina. /Veden moninaisista tehtävistä Johtuu, että sen p u u t t u m i n e n . on omiaan häiritsemään eläinten alneenvaihtoa j a s i t e n n i i d e n terveyttä j a tuotantoa. V a r s i n s u u r i a h a i t t o j a j a keskeytyksiä tuottaa veden puute nuorten eläinten kasvussa j a kefhltykfiessä. Veden t a r ve, kuten kokeista selviää, vaihtelee p a l j o n eri kotieläimillä. Se r i i p p uu monista seikoista, esim. lypsykarjalla maidontuotannon suuruudesta. V e den tarve on K e l l e r i n mukaan yhtä r e h u n kuiva-aineklloa kohti k e s k i - määi-in seuraava: An '«NHA best 8eiler'V thw charmine. bungalow would' be a fashion leadeV i n a n y fesidential, district.' : I t has been designed t o meet ; today'8 demand for economy through the judicioiis use of a l i m i t e d amöunt of Hoor area a n d provides five full-size standard robms and bäfhroom v i t h i n extenor dimensions of 37 feet b y 31 feet nine inches. ; ' i : The design followssimp]e. Iines, deviating only slightly f r om the doll.ar-saving fectangular house pian' for the l i v i n g röom.exten-sioni which adds a note ;of>dis-t i n c t i o n to an exterior which might othenvise appear bare. A compact, conveniently located kitchen is large enough for a dining nook b u t i f more space is required for serving meals the l i v i ng room may do double d u t y as a l i v i n g - d i n i n g room. The large window areas enbanoe the appearance whlle the p o r ch arrangement provides a protected front entrance. One of t h e prime considerations i n i>lanning the r o om arrangement of a bungalow is t h e separation of the sleeping quartcrs f r om the remainder of the house. This haa been accomplkhed i n this p i a n through location of the basement stairway a n d bathroom which eflfoctively separates the bedrooms f r om the l i v i n g section. F o r estimating purposes the area of the house is 1,008 square feet and the cubic contents are 21,160 cubic feet. WorkiDg d r a w i n ^ as Design N o . 50-2, are available f r om any office of Central Mortgage and H o u s i n g Corporation at m i n i m um cost. , itario hkökaappeja piirissä että va myyjätär jvaatetuksen' JKUJA iWEAR Puhelin 5-S47S lupan UTOJA S i k a •8 k g . vettä päivässä •V F» »I • • M Paras Joululahja Suomeen on edelleenkin Tanskan paketti! Kysi maarä k a h v i a minkä saa oman tullia lähettää Suomeen. J a taatusti hyvää kahvia. Paketit menee nopeasti ja. hyvässä k u n nossa perille j a ovat h a l p o j a sisältöönsä nähden. Y l i 6 vuoden k i i tettävä palvelu, takeena. K a i k ki paketit edelleenkin vakuutuksessa. "SAIMAA" — $6.50 2 kg. paahtamatonta extra p r i ma kahvia; ; "OLYMPIA" — $7.70 2 kiloa paahtamatonta Medellin kahvia, 4 Ibs. riisiä, 1 Ib. r u s i n o i t a . 'TENNIA" — $9.40 4 lbs.paahd. kahvia papuina, 1 Ib. pusseissa. 3 Ibs. riisiä. 1 Ib. l u u m u - J V l l b . rusmoita. . . Lähettäkää ajoissa! Älkää . jättäkö viime tinkaan! rdman (Regisfi) Soite 338 — Dominion Sq. B l d g . , Montreal, Quebec Lehmä . . . . . . 4- Hevonen Ja lammas 2--3'„ „ " • „ R u o k i n n a s s a käytetyn vesimäärän ylittäessä eläimen tarpeen. keräytyy kehon kudoksiin siksi suuria nestemääriä, että n i i d e n t o i m i n t a veltostuu j a keho pöhöttyy. S i l l o i n laimenevat myös. ruuansulatusnesteet JBV n i i d en sulattamisteho heikkenee. Tästä syystä eivät l i i a n suuret vesimäärät ole ruokinnassa tarkoitustaan vastaavia. K u n senvuoksi pienviljelijäin emännillä o n joskus tapana t a r j o t a l e h m i l - leen jauhparmos ninsaaseen lämpimään vesimäärään sekoitutettuna, se ei s u i n k a a n ole t a r k o i t u s t a a n vastaavaa. Sitäpaitsi eläimet useimmiten itse huolehtivat riittävästä vedentar-peestaan sitä saatavissa. Tästä syystä nykyään Jo l a a j a l t i käytännössä olevat itsetoimivat vesikupit ovat h y v i n tarkoitustaan vastaavia. Ne ovat n. 31/4 l i t r a n vetoisia. N i i d e n pyöreät p i i r t e e t tekevät ne sekä mukaviksi juoda että puhdistaa, helpoittaen s i t e n hoitotöitäkin. Edellä t u l i m a i n i t u k s i , että eliäntcn veden tarve r i i p p u u m o n i s t a seikoista. E r i k o i s e s t i o n muistettava, että tuore-r e h u r u o k i n n a n a i k a n a eläimen suoran a i n e n vedentarve on luonnollisesti pienempi k u i n k u i v a a refhua käytettäessä. Yleensä e i t a r v i t s e pelätä, että eläimet vapaan veden käytön a i k a na sitä l i i a k s i nauttivat. Jollei Janoa o le e s i m , . r u n s a i l l a suolä-annoksilla k l l - Lypsykarjan jalo.stamisessa saavutettu erinomaisen hyviä tuloksia N-liitossa DR. ROMAN PNIEWSKI Monivuotinen praktiikfc» Enroopan hnomatolmmlns «slrsalolM» ERIKOISALANA sisustaudit. naisten, lasten Ja teneriset Uudlt. Nielurisat l e i k a t a a n u u d e l i a menetelmällä kivuttomasti I l m a n veren vuotoa. Vastasnottolnnnit: Kello 3 - 4 lp. «537 PAEK AVE. PUU. HArboor 7623 Bfontnal, Qg». m Itreeto ir. Onl* Olemme saaneet uuden lähetyksen SEVERI ALANTEEN . SUOMALAIS-ENGLANTILAB&TA t} SANAKIRJAA FINNISH-ENGLISH DICTION ARY Tämä sanakirja käsittää 957 siviia, ollen täydellisin ja ™>nipuolisin Suomalais-Englantilalnen sanakirja mitä on saatavissa. Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille ^sa maassa on se kieltämätön sanaväline. Myös Cana-syntyneille suomalaisille lapsUle jotka harrastavat g^^luavat säilyttää äidinkielen/on tämä sanakirja tär- UUSI HINTA $12.0a T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. *'O.BOX69 SUDBURY, ONTARIO. ::::::t::::-.::::::.:::::':';::^ Neuvostoliitossa on viime vuosien a i k a n a saavutettu h}rvlä t u l o k s i a k a r jatalouden kehittämisessä. K a r j a n l i säämiseksi l a a d i t t u v i i s i v u o t i s s u u n n i telma o n täytetty Ja y l i t e t t y J a k a r j a talouden keihittämisessä: sodan edellä saavutettu taso o n j o k a u a n s i t t e n s i vuutettu. Tiedemiehet ovat yhdessä kolhoosien j a neuvostotilojen k a r j a n h o i t a j i e n kanssa kehittäneet monia uusia, erittäin tuottoisia k a r j a r o t u j a. Kolhooseissa j a n e u v o s ^ t i l o i l l a suoi r i t e t t a v a n k a r j a n Jalostamisen t a r k o i tuksena o n k a r j a n tuottoisuuden k a i k i n p u o l i n e n lisääminen. Tällä alalla; saavutetuista tuloksista a n t a a hyvän k u v a n K o s t r o m a n alueen k a r j a n h o i t a j i e n Ja k a r j a n j a l o s t a j i e n tyd. Vielä v i i s i t o i s t a v u o t t a s i t t e n alueen kolhooseissa o l i p a i k a l l i s i a huonolyp-syisiä lehmiä. Jotka eivät mitenkään tyydyttäneet kolhoosien tarpeita. S i k s i alueen kolhoosit Ja neuvostotila "Karavajevo** ryhtyivät nykyisen eläintieteen t o h t o r i n 8 . S t e i n m a n i n j a hänen apulaistensa Johdolla Jalostamaan p a i k a l l i s t a k a r j a a . Tämän ne s u o r i t t i v a t risteyttämällä p a i k a l l i s en f o d u n s c h v y z i l a l s r o t u u n Ja p a r a n t a m a l l a karjanhoitoa. Tulos oli. l o i s t a va, sillä kolhoosien Ja neuvostotilojen lehmien lypsävälsyys lisääntyi 2—3 ] kertaiseksi. Niinpä esim.! " K a r a v a j e - v o " - n i m i s e n neuvostotilan lehmien keskinkertainen lypsävälsyys nousi 6,310 k i l o o n -vuodessa. ^Neuvostotilal-l a s a a t i i n kehitetyksi lehmiä, Joiden utareet ovat erittäin sutvet. P a r h a i den lypsylehmien utareiden ympärysm i t t a on 1.5—1.85 metriä j a n i i d en paino 25—28 k i l o a . t s . p u o l t a suurempi k u i n Jalostamattomilla lehmillä. " K a r a v a j e v o n " parhaat löhmät l y p sävät keskimäärin lO.OOO—14,000 k i l oa vuodessa Ja n . 100,000 k i l o a elämänsä a i k a n a . Niinpä esim. " O p y t n i t s a " - n i m i n e n lehmä o n 15 vuoden aikana lypsänyt 105,000 kiloa maitoa. Ja " K a t j a " Ja " B a l g o d a f - h l m l s e t lehmät y l i 100,000 k i l o a . Myös vuorakausittainen lyptsymäärä o n h y v i n korkea. Niinpä esim, D o m - s h l n i n siitoslaltoksen " V e n a " - n l m l n en J a r o s l a v i a l a i s r o t u i n e n lehmä lypsää 80 k i l o a vuorokaudessa, jd' " L e n t a " -, " P o s l u f l h n l t s a " - y j n ; lehmät lypsävät iSJOOQ k i l o a vuodessa. ^ Erittäin tärkeätä on, että hyviä l y p symääriä,ei saada v a i n j o i l t a k i n h a r v o i l t a lehmiltä, vaan monien kolhoosien j a neuvostotilojen koko l y p s y k a r j a l t a . O n yleisesti tunnettua, että Euroop a n p a r h a i m p i n a pidetyt h o l l a n t i l a i s - rotuiset lehmät lypsävät 4,500—5,000 k i l o a \uodcssa maidon rasvapitoisuuden ollessa 3.4 p r o s e n t t i a . Kolhoosien j a neuvostotilojen k a r j a n h o i t a j i e n j a lostamien kostromalaisten lehmien tuottoisuus on 5,000—6,300 k i l o a vuodessa j a n i i d e n maidon rasvapitoisuus 3.9 prosenttia. Esimerkkinä m a i n i t takoon Kostroman alueen kolhoosi " L o k a k u u n 12-vuotispaivä". S e n 100- paisestä lypsykarjasta o n 34 sellaista lehmää, j o i d en vuotuinen tuotta o n y l i 6,000 k i l o a . Kolhoosissa on t o s in s e l l a i s i a k i n lehmiä, j o t k a lypsävät O.OOO— 11,000 k i l o a vuodessa. K a r j a n h o i t o t o i d e n koneistaminen j a k a r j a f a r m i e n täydellinen sähkdistami-n e n helpottavat suuresti k a r j a n h o i t a j i e n työtä j a luovat mahdollisuudet, j o i d e n vallitessa he voivat : u h r a ta enemmän a i k a a varsinaiseen k a r j a n hoitoon. — S I B . KUKA..; h o i t e t t u , "•"vi' 'Saadakseoune «elyeinniän käsityksen kehon taxvitsemasta'^Wimäärä8tä niainltiakoon,'että k^hon aineosista n . 50 % o n vettä. Ruuansulatusnesteiden muodostumiseen — n e k i n ovat pääasiassa vett^: — t a r v i t a a n melkoisia vesimfiärlä.. Kokeet ovat- osoittaneet, että hevonen kauroja syödessään e r i t tää, n . 2 k e r t a a J a heiniä jpureskelles-s a a n n . 4 .kertaa reliust^Inomäärän sylkeä. Vuorokauden kuluessa hevonen erittää «fylkeä a i n a 40 kUoon Ja lehmä 60 k i l o o n a s t i F ^ l h e n g i t y k sen k a u t t a vesihöyrynä J a hikenä pois t u v a a vesimäärää e r i t t y y v i r t s a n a — s e k i n o n pääasiassa ytitä. — k e h o s ia poistun hevosella n - 4—« k g J a lehmällä 20—25 k g . , • ' :r-:'-' {EdeM olevasta pintapuolisesta e s l - tuksestä käynee k u i t e n k i n «elvllle, e t tä riittävän veden saanti v a i k u t t aa ratkaisevasti kötieläijlteznine t c r v ^ - teen, j o l i d en toutannon suuruuteen Ja s i t e n , k o k o :kotkläintoloudcn . k a n n a t - tavdliuuteen. Minä matkustan Greyhoundilla koska minä voin rentoutua kuu luisassa LINJA-AUTOSSA Te myöskin nautitte matkustamisesta G r e y h o u n d i l l a Te pidätte Orey-b o i m d l n iimmattitaitoisten ajurien k p h teliaisuudesta, kanssamatkusta- Jienne naapuruudesta, sekä erikoisesta mukavuudesta, huolettomuudesta ja halpuudesta, CSreyhoundilla o n J O T A I N S E L L A I S T A , mikä tekee matkustamisen YSTÄVÄLLISEKSL Näytteitä nuiotamlsta nuUkaUpolsta SUDBUHYSTA: B O S T O N , MAS&, . . . . . . . . . . . .$19.90 N E W Y O R K . . . . . . . . . . . . . . 19.25 D E T R O I T . . . . . . . . . , , , y ; , 15.95 C H I C A G O 18.10 10% säästö edestakaisissa lipuissa UNION BUS DEPOT 151 E l m st. E . ' Sadbnry, O n t . P u h e l i n 5-5671 GREYHOUND Eifliillp l i ^ urheilijaksi tulostaan JnlkalsemiDe ttsaä belslnkUälsen Työkansan Sanomain cdastsjan fclrjoltoksen mestorijnokslj» SmU Zatopcklsta. Se on laadlUn vtime •yyslEuosss tapahtoneen basstat-telan perusteella. EmU Zatopekin, o l y m p i a l a i s t e n 10.- 000 m n v o i t t a j a n , 5.C00 j a 10.000 m n •Euroopanmestarin Ja 10 k m n m a a i l manmestarin n i m i o n h y v i n tunnettu. Helmsenin U r h e i l u h a l l i s s a , Jonka P a u l H . Helmsen on perustanut Y h d y s v a l t o i h i n o n vuodesta 1896 lähtien k a i v e r r e t t u kultaiseen tauluun Joka vuosi k u n k i n maanosan parhaan u r h e i l i j a n nimet. Eurooppaa, ovat. n u h . edustaneet sellaiset nimet k u i n u i m a r i T a y l o r vuonna 1908, P a a v o N u r m i v. 1922. teimispelaaja <;;ochet vuonna 1929, kymmenottelun v o i t t a j a Slevert : vuonna 1934 V i l j o H e i n o vuonna 1945 h o l l a n t i l a i n e n n a i s u r h e i l i j a B l a n k c rs K o e n vuonna 1948 J a vuonna 1949 k a i v e r r e t t i i n t a u l u u n E m i l Z a t o p e k i n n i m i . Zatopekista on k i r j o i t e t t u paljon. E r i - l e h t i e n reportterit ovat k a l k i l la mahdollisUla kielillä asettaneet Zato-pekille monia : p e r i n p o h j a i s i a kysymyksiä. K a l k k i ovat tiumustaneet, että tämä i h m e e l l i n e n ^nnätvsmles o h tavattoman .vaatimaton, vilpitön Ja i n h i m i l l i n e n henkilö. Hän o n ' a i n a halukas k e r t o m a a n Jokaiselle elämästään J a siitä tavasta, millä hänestä t u l i u r h e i l i j a . Voimme myös lukea hänen urhellu-uirastaan tshekkiläisestä k i r j a s t a " V i t z e s t y l v u l e " " T a h d on voitto". Hän on kirvesmiehen poika, kirvesmiehen. Jolla o l i v a r s i n k o v a elämä. "Lapsuuteni ei o l l u t helppo", kertoo Zatopek meille. " K x m o l in viisitoista v u o t t a vanha, a l o i t i n työskennellä Zlinlssä (nykyisin G o t t w a l - dov) — tämä o l i vuonna 1937 ^ missä minä työskentelin työläisenä B a t an tehtaiUa. S a i n v a r s i n h y v i n tuntea, mitä k a p i t a l i s t i n e n Järjestelmä^mer^ kitsee, sillä B a t a o l i s u u r i s u u n t a i nen yritys. K a l k k i t e h t i i n : ' a s i a n t u n tevasti* n i i n , että B a t a l l e s a a t i i n p u serretuksi n i i n p a l j o n k u i n mahdoll i s t a hyötyä. Nuorten p o i k i e n kasvatus oli siinä m a j a t a l o s s a . Jossa m i nä oleskelin. Järjestetty t a v a l l a , J o i t ka tarkoituksena oli tehdä p o j i s t a t o t t e levaisia, mielikuvituksettomia J a sokeasti kiintyviä o l i o i t a — marjonet-t «Ja k a p i t a l i s t i e n käsiin." " U z O i e i l u l l a k l n o l i s a m a päämäärä, sen t u l i m a i n o s t a a Rata-yhtiötä. Jo<^ k a v u o s i Jäa-Jestettiln 1400 m n Juoksu Z i l i n l h ympäri, j o h o n minä o t i n osaa äärimmäisen vastenmielisesti. Yleir sen vastenmielisyyden v o i h a v a i t a s i l tä tosiasiasta, että noin tuhannesta k i l p a i l i j a s t a v a i n 60 Juoksivat loppuun a s t i . ' M i n u n onnistui s i j o i t t u a t e i seksi. K i l p a i l u ei Jättänyt m i n u un minkäänlaista kiinnostusta u r h e i l ua k o h t a a n , minä vieläpä sanoin, että tämä k e r t a s a i Jäädä viimeiseksi k e r r a k s i , k u n Juoksen. MyÖhenmiin k u i - t e n k h i p a l a s i n ympärijuoksuun, kokenut o h j a a j a o t t i m i n u t huostaansa j a n i i n minä aloin h a r j o i t e l l a yleisurh e i l u a . " O n mielenkiintoista h a v a i t a , että Zatopek Juoksi a l u k s i lyhyempiä m a t koja. Vuonna 1942 — k a k s i k y m - mentävuotiaana — hän Juoksi ISOO mn m a t k a n ajassa 4.14,4. Samana vuonna hän p a r a n s i t u l o s t a prahassa 4.13,9. Vuonna 1043 h än v o l t t i V l k - tovlcessä opettajansa « a l u z l n a j a l la 4,07,4 J a lokakuussa 1943 h ä n v o i t t i Bohemla M o r a v i a k i l p a l l im a j a l l a 4.01. Tämä j u o k s u osoitti s en t o s i a s i a n , e t tä e i a i n o a s t a a n nopeus v a a n myöskin Järjen käyttäminen k i l p a i l u s s a o l i v at ehdottomasti hyviä Ja E m i l todisti itselleen, mitä voimakas tahto, päivittäinen harJoHtelu millä i l m a l la hyvänsä, edellytykset Ja olosuhteet v o i v a t saada ailEaan. ' V u o n n a 1944 h ä n J a t k o i Itsensä k e hittämistä edelleen. Syyskuussa Juoksi hän 1500 m ajassa 3;99,5 J a 3 k m ajassa 8^,8. Hänestä t u l i Tshekkosl o v a k i a n ennätysmies 3 k m n J a k m n m a t k o i l l a . Jolla hän saavutti ajan 14J96, mikä oU 20 s e k u n t t i a parempi entistä TsbeUcoslovakian ennätystä, seka 2 k m n matJcalla hän s a a v u t ti a j a n 525. S e n Jälkeen k u n P u n a i n e n A r m e i ja vuoden 1946 toukokuussa o l i s u o r i t t a nut vapauttamisen j a k u n T s h e k k o s l o v a k i a n kansa o l i perustanut demok r a a t t i s e n Tshekkoslovakian T a s a v a l l a n , Zatopek Jatkoi urheihilqrkyjensä kehittämistä. . Hän harjoittelee joka päivä, säännöllisesti J a vä^trmättömäs-t i . Häii t u t k i i mahdollismiksia, k o keilee h a r j o l t t e l t u i s a vaikutusta. Be, että tiän a l i t u i s e s t i p y s t y y iparen4)lin j a p a r e m p i i n saavutuksiin, o n h u o - l e l l i s o i , voimme myös sanoa t i e t e e l l i sesti Johdetun, v a l m i ^ l e v a n työn V u o n n a 1946 t u l i R u o t s i n y l e i s u r h e i lujoukkue P r a h a a n . Zät<q>ek Juoksi S u n d l n l a v a s t a a n 3 k m . Hän jäi t o i seksi, m u t t a laski Tshekkoslovakian ennätyksen 8,26,8. ä ä n r i k k o i e n nätyksen seuraavan k e r r a n B n i o s s a, missä h ä n jucHcsl h o l l a n t i l a i s t a j u o k s i j a a SUJkhuisla vastaan. Hän el voittanut, m u t t a Juoksun tuloksena oli sekä uusi H o l l a n n i n ennätys 8.15,5 että T s h e k k o s l o v a k i a n eninätys 621. Setu-aavissa Viaroopan yleisuxheihi-mestaruusklJpallulssa Oslossa elokuussa 1946 Emu Juoksi 5 k m J a o l i viides a j a l l a 14.253. Bänet v o i t e t t i in simOkkaciMä t a i s t e l u s s a . i n u a t o m i l la Benmfiikm& j a \ i o k o f utJbKiiluylelsiJ ennusti hänelle lupaavaa tulevaisuutta. ~~ Tie Jatkui edeUeeii.Tarka<tel-kasmme catttttaml» p&ivttyhsiät f Helniknn 1947. Praha ~ iMÖ m. 14.08,2 Koskelan. Heinströmin Ja Nybercin cdellii. Uelnäfcttu 1847. HelslnM — 5,000 m 14.15,2. voittaa Heinon. Lontoon Olympialaiset ;1949 -r^ 10,000 ZSJSSfi — Zatopekista tuU Olymplalalsvoittaja Ja ennätysmies ^ 5,000 m Zatopek toinen Relffln Jälkeen 14.I7A , 1949 — 10.000 m 29.29.2 Ostra-van työläisten edessä rikkoo Zatopek' Heinon maailmanennätyksen.' ^ 1949 Helsinki — 10,000 m ensimmäinen, voittaa Heinon ajalla 29.55. Syyskuu 1949 H : k i — 10,000 m Heino i Juoksee - nuden maailman-: ennätyksen Z9Jnjt, Lokakuun 1949, VUkovlce — 10.- ' 000 m Zatopek rikkoo maailmanennätyksen 29J27,2. Elokuu 1950. Bryssel — 10,000 m Zatopeks aavuttaa unden Inaa- * llmanennätsrksen 29.12 5,000 m. Zatopek voittaa Relffln ajalla 14.03, unsi Tshekkoslovakian ennätys. Syyskuu 1950 Tonissa — 10,000 m 29.02,6, uusi msallmanennfttys. Elokuu 1951 BerlUnlssä festivaalissa — 5,000 m 14.tl,6. .Syyskuu 1951 Prahassa — 10,000 m. 29^29,8. Väsymätön Valmistava työ, säännöll i n e n h a r j o i t t e l u J a s i t k e y s ovat niitä tekijöitä. Jotka v a i k u t t a v a t Zatopekhi s u u r i i n saavutuksiin. E l o l e epäilystäkään, etteikö *hän ole yksi kalkk i e n a i k o j e n ' p o t i l a i s t a tu-heilljoista. J a se, mitä me hänessäpldänmie e n i t e n arvossa on, että hän on.syvästi' k i i n t y n y t kansaan. Josta hän o n l ä h - : t o i s i n , että hän r a k a s t a a uutta: Jär-: Jestelmää, jonka rakentamista hän itse a u t t a a . : Myös näm& seikat a n tavat hänelle suurina Jännityksen; hetkinä moraalista voLmaa, Zatopek on r y h t y n y t . Innokkaasti: h a r J o i t : a m a a n n u o r i a u r h e i l i j o i t a , e r i tyisesti kaivosopplpolkien luokassa olevia. 'Hän h a l u a a h a r j o i t t a a k o k o n a i s i a Joukkoja l a h j a k k a i t a u r h e i l i j o i t a j a tulevia ennätysten r i k k o j i a. Hän j a k a a heidän kanssaan voittojensa salaisuudet Ja selittää heille oman harjoittelunsa ^ menetelmän. K u n hän o l i v i i m e k s i Suomessa, hän sanoi toivovansa, että seuraavan k e r r a n H e l s i n k i i n e i t u l i s i v a i n y k s i Z a topek v a a n kymmeniä Zatopekiä. J a kun häneltä kysyttiin, mitä mieia hän oli nrhelUJolsta. Jotka vuonna 1949 olivat lähteneet Tshekkoslovakiasta, hän vastasi: "Voimme urheiUJolssakIn liavalta moraaliselta tyypiltään kahdenlai-: sla. Kapitalistisella moraalilla va-' rustetot eivät voi tulla toimeen.uu-' den kehityksen kanssa. He tahtovat tehdä rahaa urheilusta Ja ovat sen vuoksi Jättäneet maansa. Me^ Jotka olemme lähtöisin kansasta Ja rakennamme uutta Järjestelmää — •; me Jäämme. Me olemme suurena enemmistönä Ja me työskentelemme, innokkaasti yhdenmukaisen fyyslUlsen knittnurlmme hyväksi! Me emme urheile hyödyn Ja rahan vuoksi, vaan työskennelläksemme: tehokkaammin maamme Ja rauhan pnolesta." _ Torstaina, lokakuun 18 p.—Thursday, C c i 18,1951 ., Sivu j 64,288 allekirjoitusta saatu Torontosta Toronto. — Täkäläisen rauhanneuvoston sihtecrl^mrs. L l b b i e C . P a r k o n i l m o i t t a n u t , että T o r o n t o n alueelta o n tähän mennessä s a a t u 64,288 a l l e k i r j o i t u s t a viiden s u u r v a l l a n rauhansopimusta koskevan anomuksen alle Ja että k a i k k i a a l l e k i r j o i t u s t e n ketftyslis-t o j a ei ole vielä palautettu. Hän k e h o l t t a a k a i k k i a , J o i l l a o n näitä l i s t o j a , palauttamaan ne m a h d o l l i s i m m a n pian , että O t t a w a a n menevällä lähetystöllä olisi käsillä m a h d o l l i simman täydelliset l u v u t . Sitä ennen pitäisi vahnlstaa yksityiskohtaiset t i ^ lastot t.k. 24 p n ä kokoontuvaa T o r o n t o n Rauhanneuvostoa varten. K i i rehtikää siis l i s t o j e n palauttamisessa. FOOT&GORINGLTD Takoataksia • Idinteialstöja KihiteimlstMalnoJa PUHELIN «-4092 «2 E lm st. B.. dadtmrr^Clnt. RAPPAUS- JA STUCCG-TYÖN MESTAREITA i& ONKO TEILLÄ . Radmaikeuksiä? Antakaa REINO HYTIN oltaa nUsta buoUl Reino' saapui h i l j a t t a i n Suomesta Ja hänellä o n iiyvä'kokemus Radiotöls-r sä. Pistäytykää "i&ATONISSA Ja esittäkää Radiopulmanne.'Hän.te» kce parhaansa'antaakseen; teiIl€t,no<*;^ peati J a tyydyttävän palveluksen^' <^^T. EATON SUOaURY'BRANCH EATON'S Radio Depaximimi Basemenjt - i m i i mi •Mi '1 r 1 M U N I T U S - on munatuotannolle välttämätöntä 5HURGAIN ALPHOUSE E. CHÄRETTIE & SQlg O JAUHOJA e JYVIÄ O, REHUJA S» . TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN ' mm •iiii •f " i ' 1 i VI { I ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 18, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-10-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511018 |
Description
Title | 1951-10-18-07 |
OCR text |
Mrten
Trlm
le Siding
1
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Veden merkitys
karjan ruokinnassa
K i r j . tri H U U G O NIINIVAARA
niittävän veden saanti, v a i k u t t aa
® ratkaisevasti kotieläintemme tecyey-
Shlnalfi^ t« D Ja tuotantoon, k i r j o i t t a a töhtari
Hnugo Nuhivaara PienvUjcUjälehdes-rlaaa
Imulalla 0 .
Johtuu mieleeni eräs vuosia sitten
^ F R Altfn Btttmut tapaus, j o k a mielestäni s a t -
f l V A I ^ r ^y^^^ y g j g „ merkitystä k a r j an
R C O LT nokinnassa. Eräänä t a l v i a a m u n a t u -
* ]«. luokseni hätääntyneenä n a a p u r i -
l Dlal 5.7331 mökin emäntä, j o k a k e r t o i a i n o a n l e h -
^jnsä sairastuneen. Tuntomerkkinä
Mnborland Stii oii syömättömyys. Kävin p a i k a l l a j a
totesin, etteivät lehmän vatsaäänet
olleet säännöllisiä j a t u r p a ÖU k u i va.
Pyysin emäntää a l u k s i tarjoamaan
jdunällc vettä. Jos se eOikä^ W
lehmä joi kipollisenjä pyysi fcatseel-
'are Co.
ARAA
IKONKTTA
MOOTTOREITA
irthur, Oniailö
.LE
nne meidän
tarpeita.
>MPAN
iur, Ontario
laan lisää. Juotuaan tarpeeksi lehmä
alkoi kiireesti syödä heinää. K a s t u o -
U! huudahti emäntä. Kääkin tytön
aamulla juottaa lehmän, m u t t a se öli
jäänyt tekemättä. Pääasia n y t o l i , e t tä
lehmä oli parantunut j a melito v a a timattomalla
lääkityksellä.
Edellä mainittuja tapauksia saattaa
tapahtua usemkm k y i v m a aikoina,
jolloin vedestä on puutetta. S a m a koskee
tällöin l a i d u n t a m i s a i k a a k i n . K u n
tuotanto riittämättömän vedensaannin
vuoksi voi h u o m a t t a v a s t i k i n l a s kea,
lienee p a i k a l l a a n ottaa l y h y e s ti
puheeksi otsakkeessa merkitty asia;
Ennenkuin kotieläintemme r u u a n sulatuselimistö
ryhtyy i r f o i t t a m a an
rehuista niiden sisältämät r a v i n t o a i neet
ja muokkaamaan ne v e r e n k i e r toon
imeytymistä v a r t e n sopivaan olomuotoon,
tarvitsee se tätä t o i m i n t a a n sa
varten tietyn maarän vettä. Eläin
ei — enempää k u i n ihminenkään —
elä siltä rehusta, j o n k a se o n n a u t t i nut,
vaan niistä ravintoaineista, j o t ka
se pystyy syömastään r e h u s t a i r r o i t t a -
maan ja sulattamaan. (Rehut ^ t u l -.
Oiilail§|)uaan ruuansulatuskanavaan — j o u tuvat
sen e n osissa mitä moninaisemman
sulatuskasittelyn a l a i s i k s i . Tässä
Bjlatustyössä j a yleensä kehon t a l o u dessa
on vedellä korvaamaton m e r k i -
tys. Se helpottaa jo suussa ruuan
pureskelua j a edistää pureskelupalan
helpompaa kulkua nielussa J a l i u k u -
mistä ruokatorvea myöten vatsaan.
Veden mukanaolo, ruuansulatustyös-s
a o n s e n k i n vuoksi välttämätöntä, e t tä
ruuansulatuskanavassa erittyvien
ruuansulatusnesteiden förkeimmät o-saset,
käy teaineet, v a i k u t t a v a t ainoais-t
a a n liuoksissa. Niinikään sulaneet r a vintoaineet
voivat ainoastaan thyvin
liuenneessa muodossa tunkeutua suol
e n seinämien läpi verenkiertoon. J o l l
e i tätä varten ole riittävästi vettä,
Joutuu ruokamassa ennen aikojaan
kulkemaan ruuansulatuskanavan l ä p
i . Jolloin siinä olevat sulavatkin r a vintoaineet
poistuvat (hyödyttöminä
kehosta. Mitä tärkein tehtävä- vedellä
on vielä kehon taloudessa senkin
vuoksi, että sen a v u l l a erinäiset p a l a m
i s t u l o k s e t ja muut vaarallisetkin
kuona-aineet poistuvat kähosta Joko
v i r t s a n a , vesihöyryn mukana hengitettäessä
t a i h i e n mukana. Niinikään
on vedellä merkityksensä — elämän
säännölliselle kululle — kehon lämmön
tasaajana. K e h o n lämmön p y r kiessä
kohoamaan y l i säärmöUisen r a jansa,
vesi m u u t t u u kaasuksi j a h a i h t
u u s i t t en vesihöyrynä i h o n Ja k e u h k
o j e n k a u t t a pois kehosta J a s a m a l la
sitoo liikalämmön. Joten kehon oma
lämpö pysyy normaalina.
/Veden moninaisista tehtävistä Johtuu,
että sen p u u t t u m i n e n . on omiaan
häiritsemään eläinten alneenvaihtoa
j a s i t e n n i i d e n terveyttä j a tuotantoa.
V a r s i n s u u r i a h a i t t o j a j a keskeytyksiä
tuottaa veden puute nuorten eläinten
kasvussa j a kefhltykfiessä. Veden t a r ve,
kuten kokeista selviää, vaihtelee
p a l j o n eri kotieläimillä. Se r i i p p uu
monista seikoista, esim. lypsykarjalla
maidontuotannon suuruudesta. V e den
tarve on K e l l e r i n mukaan yhtä
r e h u n kuiva-aineklloa kohti k e s k i -
määi-in seuraava:
An '«NHA best 8eiler'V thw
charmine. bungalow would' be a
fashion leadeV i n a n y fesidential,
district.' : I t has been designed
t o meet ; today'8 demand for
economy through the judicioiis
use of a l i m i t e d amöunt of Hoor
area a n d provides five full-size
standard robms and bäfhroom
v i t h i n extenor dimensions of 37
feet b y 31 feet nine inches. ; ' i
: The design followssimp]e. Iines,
deviating only slightly f r om the
doll.ar-saving fectangular house
pian' for the l i v i n g röom.exten-sioni
which adds a note ;of>dis-t
i n c t i o n to an exterior which
might othenvise appear bare.
A compact, conveniently located kitchen is large enough for a
dining nook b u t i f more space is required for serving meals the l i v i ng
room may do double d u t y as a l i v i n g - d i n i n g room. The large window
areas enbanoe the appearance whlle the p o r ch arrangement provides a
protected front entrance.
One of t h e prime considerations i n i>lanning the r o om arrangement
of a bungalow is t h e separation of the sleeping quartcrs f r om the remainder
of the house. This haa been accomplkhed i n this p i a n through location
of the basement stairway a n d bathroom which eflfoctively separates the
bedrooms f r om the l i v i n g section.
F o r estimating purposes the area of the house is 1,008 square feet
and the cubic contents are 21,160 cubic feet.
WorkiDg d r a w i n ^ as Design N o . 50-2, are
available f r om any office of Central Mortgage and H o u s i n g Corporation
at m i n i m um cost. ,
itario
hkökaappeja
piirissä että
va myyjätär
jvaatetuksen'
JKUJA
iWEAR
Puhelin 5-S47S
lupan
UTOJA
S i k a •8 k g . vettä päivässä
•V F» »I • • M
Paras Joululahja
Suomeen on edelleenkin
Tanskan paketti!
Kysi maarä k a h v i a minkä saa
oman tullia lähettää Suomeen. J a
taatusti hyvää kahvia. Paketit
menee nopeasti ja. hyvässä k u n nossa
perille j a ovat h a l p o j a sisältöönsä
nähden. Y l i 6 vuoden k i i tettävä
palvelu, takeena. K a i k ki
paketit edelleenkin vakuutuksessa.
"SAIMAA" — $6.50
2 kg. paahtamatonta extra p r i ma
kahvia; ;
"OLYMPIA" — $7.70
2 kiloa paahtamatonta Medellin
kahvia, 4 Ibs. riisiä, 1 Ib. r u s i n o i t a .
'TENNIA" — $9.40
4 lbs.paahd. kahvia papuina, 1 Ib.
pusseissa. 3 Ibs. riisiä. 1 Ib. l u u m u -
J V l l b . rusmoita. . .
Lähettäkää ajoissa! Älkää
. jättäkö viime tinkaan!
rdman (Regisfi)
Soite 338 — Dominion Sq. B l d g . ,
Montreal, Quebec
Lehmä . . . . . . 4-
Hevonen Ja
lammas 2--3'„ „ " • „
R u o k i n n a s s a käytetyn vesimäärän
ylittäessä eläimen tarpeen. keräytyy
kehon kudoksiin siksi suuria nestemääriä,
että n i i d e n t o i m i n t a veltostuu
j a keho pöhöttyy. S i l l o i n laimenevat
myös. ruuansulatusnesteet JBV n i i d en
sulattamisteho heikkenee. Tästä syystä
eivät l i i a n suuret vesimäärät ole
ruokinnassa tarkoitustaan vastaavia.
K u n senvuoksi pienviljelijäin emännillä
o n joskus tapana t a r j o t a l e h m i l -
leen jauhparmos ninsaaseen lämpimään
vesimäärään sekoitutettuna, se
ei s u i n k a a n ole t a r k o i t u s t a a n vastaavaa.
Sitäpaitsi eläimet useimmiten
itse huolehtivat riittävästä vedentar-peestaan
sitä saatavissa. Tästä syystä
nykyään Jo l a a j a l t i käytännössä
olevat itsetoimivat vesikupit ovat h y v
i n tarkoitustaan vastaavia. Ne ovat
n. 31/4 l i t r a n vetoisia. N i i d e n pyöreät
p i i r t e e t tekevät ne sekä mukaviksi
juoda että puhdistaa, helpoittaen s i t
e n hoitotöitäkin.
Edellä t u l i m a i n i t u k s i , että eliäntcn
veden tarve r i i p p u u m o n i s t a seikoista.
E r i k o i s e s t i o n muistettava, että tuore-r
e h u r u o k i n n a n a i k a n a eläimen suoran
a i n e n vedentarve on luonnollisesti
pienempi k u i n k u i v a a refhua käytettäessä.
Yleensä e i t a r v i t s e pelätä, että
eläimet vapaan veden käytön a i k a na
sitä l i i a k s i nauttivat. Jollei Janoa o le
e s i m , . r u n s a i l l a suolä-annoksilla k l l -
Lypsykarjan jalo.stamisessa saavutettu
erinomaisen hyviä tuloksia N-liitossa
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikfc» Enroopan hnomatolmmlns «slrsalolM»
ERIKOISALANA sisustaudit. naisten, lasten Ja teneriset Uudlt.
Nielurisat l e i k a t a a n u u d e l i a menetelmällä kivuttomasti
I l m a n veren vuotoa.
Vastasnottolnnnit: Kello 3 - 4 lp.
«537 PAEK AVE. PUU. HArboor 7623 Bfontnal, Qg».
m Itreeto
ir. Onl*
Olemme saaneet uuden lähetyksen
SEVERI ALANTEEN .
SUOMALAIS-ENGLANTILAB&TA t}
SANAKIRJAA
FINNISH-ENGLISH
DICTION ARY
Tämä sanakirja käsittää 957 siviia, ollen täydellisin ja
™>nipuolisin Suomalais-Englantilalnen sanakirja mitä
on saatavissa.
Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille
^sa maassa on se kieltämätön sanaväline. Myös Cana-syntyneille
suomalaisille lapsUle jotka harrastavat
g^^luavat säilyttää äidinkielen/on tämä sanakirja tär-
UUSI HINTA $12.0a
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
*'O.BOX69 SUDBURY, ONTARIO.
::::::t::::-.::::::.:::::':';::^
Neuvostoliitossa on viime vuosien
a i k a n a saavutettu h}rvlä t u l o k s i a k a r jatalouden
kehittämisessä. K a r j a n l i säämiseksi
l a a d i t t u v i i s i v u o t i s s u u n n i telma
o n täytetty Ja y l i t e t t y J a k a r j a talouden
keihittämisessä: sodan edellä
saavutettu taso o n j o k a u a n s i t t e n s i vuutettu.
Tiedemiehet ovat yhdessä
kolhoosien j a neuvostotilojen k a r j a n h
o i t a j i e n kanssa kehittäneet monia
uusia, erittäin tuottoisia k a r j a r o t u j a.
Kolhooseissa j a n e u v o s ^ t i l o i l l a suoi
r i t e t t a v a n k a r j a n Jalostamisen t a r k o i tuksena
o n k a r j a n tuottoisuuden k a i k
i n p u o l i n e n lisääminen. Tällä alalla;
saavutetuista tuloksista a n t a a hyvän
k u v a n K o s t r o m a n alueen k a r j a n h o i t a j
i e n Ja k a r j a n j a l o s t a j i e n tyd.
Vielä v i i s i t o i s t a v u o t t a s i t t e n alueen
kolhooseissa o l i p a i k a l l i s i a huonolyp-syisiä
lehmiä. Jotka eivät mitenkään
tyydyttäneet kolhoosien tarpeita. S i k s
i alueen kolhoosit Ja neuvostotila
"Karavajevo** ryhtyivät nykyisen
eläintieteen t o h t o r i n 8 . S t e i n m a n i n j a
hänen apulaistensa Johdolla Jalostamaan
p a i k a l l i s t a k a r j a a . Tämän ne
s u o r i t t i v a t risteyttämällä p a i k a l l i s en
f o d u n s c h v y z i l a l s r o t u u n Ja p a r a n t a m
a l l a karjanhoitoa. Tulos oli. l o i s t a va,
sillä kolhoosien Ja neuvostotilojen
lehmien lypsävälsyys lisääntyi 2—3
] kertaiseksi. Niinpä esim.! " K a r a v a j e -
v o " - n i m i s e n neuvostotilan lehmien
keskinkertainen lypsävälsyys nousi
6,310 k i l o o n -vuodessa. ^Neuvostotilal-l
a s a a t i i n kehitetyksi lehmiä, Joiden
utareet ovat erittäin sutvet. P a r h a i den
lypsylehmien utareiden ympärysm
i t t a on 1.5—1.85 metriä j a n i i d en
paino 25—28 k i l o a . t s . p u o l t a suurempi
k u i n Jalostamattomilla lehmillä.
" K a r a v a j e v o n " parhaat löhmät l y p sävät
keskimäärin lO.OOO—14,000 k i l oa
vuodessa Ja n . 100,000 k i l o a elämänsä
a i k a n a . Niinpä esim. " O p y t n i t s a " -
n i m i n e n lehmä o n 15 vuoden aikana
lypsänyt 105,000 kiloa maitoa. Ja
" K a t j a " Ja " B a l g o d a f - h l m l s e t lehmät
y l i 100,000 k i l o a .
Myös vuorakausittainen lyptsymäärä
o n h y v i n korkea. Niinpä esim, D o m -
s h l n i n siitoslaltoksen " V e n a " - n l m l n en
J a r o s l a v i a l a i s r o t u i n e n lehmä lypsää 80
k i l o a vuorokaudessa, jd' " L e n t a " -,
" P o s l u f l h n l t s a " - y j n ; lehmät lypsävät
iSJOOQ k i l o a vuodessa. ^
Erittäin tärkeätä on, että hyviä l y p
symääriä,ei saada v a i n j o i l t a k i n h a r v
o i l t a lehmiltä, vaan monien kolhoosien
j a neuvostotilojen koko l y p s y k a r j
a l t a .
O n yleisesti tunnettua, että Euroop
a n p a r h a i m p i n a pidetyt h o l l a n t i l a i s -
rotuiset lehmät lypsävät 4,500—5,000
k i l o a \uodcssa maidon rasvapitoisuuden
ollessa 3.4 p r o s e n t t i a . Kolhoosien
j a neuvostotilojen k a r j a n h o i t a j i e n j a lostamien
kostromalaisten lehmien
tuottoisuus on 5,000—6,300 k i l o a vuodessa
j a n i i d e n maidon rasvapitoisuus
3.9 prosenttia. Esimerkkinä m a i n i t takoon
Kostroman alueen kolhoosi
" L o k a k u u n 12-vuotispaivä". S e n 100-
paisestä lypsykarjasta o n 34 sellaista
lehmää, j o i d en vuotuinen tuotta o n y l i
6,000 k i l o a . Kolhoosissa on t o s in s e l l
a i s i a k i n lehmiä, j o t k a lypsävät O.OOO—
11,000 k i l o a vuodessa.
K a r j a n h o i t o t o i d e n koneistaminen j a
k a r j a f a r m i e n täydellinen sähkdistami-n
e n helpottavat suuresti k a r j a n h o i t a j
i e n työtä j a luovat mahdollisuudet,
j o i d e n vallitessa he voivat : u h r a ta
enemmän a i k a a varsinaiseen k a r j a n hoitoon.
— S I B .
KUKA..;
h o i t e t t u , "•"vi'
'Saadakseoune «elyeinniän käsityksen
kehon taxvitsemasta'^Wimäärä8tä
niainltiakoon,'että k^hon aineosista n .
50 % o n vettä. Ruuansulatusnesteiden
muodostumiseen — n e k i n ovat pääasiassa
vett^: — t a r v i t a a n melkoisia
vesimfiärlä.. Kokeet ovat- osoittaneet,
että hevonen kauroja syödessään e r i t tää,
n . 2 k e r t a a J a heiniä jpureskelles-s
a a n n . 4 .kertaa reliust^Inomäärän
sylkeä. Vuorokauden kuluessa hevonen
erittää «fylkeä a i n a 40 kUoon Ja
lehmä 60 k i l o o n a s t i F ^ l h e n g i t y k sen
k a u t t a vesihöyrynä J a hikenä pois t
u v a a vesimäärää e r i t t y y v i r t s a n a —
s e k i n o n pääasiassa ytitä. — k e h o s ia
poistun hevosella n - 4—« k g J a lehmällä
20—25 k g . , • ' :r-:'-'
{EdeM olevasta pintapuolisesta e s l -
tuksestä käynee k u i t e n k i n «elvllle, e t tä
riittävän veden saanti v a i k u t t aa
ratkaisevasti kötieläijlteznine t c r v ^ -
teen, j o l i d en toutannon suuruuteen Ja
s i t e n , k o k o :kotkläintoloudcn . k a n n a t -
tavdliuuteen.
Minä matkustan Greyhoundilla
koska minä voin rentoutua kuu
luisassa LINJA-AUTOSSA
Te myöskin nautitte matkustamisesta
G r e y h o u n d i l l a Te pidätte Orey-b
o i m d l n iimmattitaitoisten ajurien
k p h teliaisuudesta, kanssamatkusta-
Jienne naapuruudesta, sekä erikoisesta
mukavuudesta, huolettomuudesta ja
halpuudesta, CSreyhoundilla o n J O T
A I N S E L L A I S T A , mikä tekee matkustamisen
YSTÄVÄLLISEKSL
Näytteitä nuiotamlsta nuUkaUpolsta
SUDBUHYSTA:
B O S T O N , MAS&, . . . . . . . . . . . .$19.90
N E W Y O R K . . . . . . . . . . . . . . 19.25
D E T R O I T . . . . . . . . . , , , y ; , 15.95
C H I C A G O 18.10
10% säästö edestakaisissa lipuissa
UNION BUS DEPOT
151 E l m st. E . '
Sadbnry, O n t .
P u h e l i n 5-5671
GREYHOUND
Eifliillp l i ^
urheilijaksi tulostaan
JnlkalsemiDe ttsaä belslnkUälsen
Työkansan Sanomain cdastsjan
fclrjoltoksen mestorijnokslj» SmU
Zatopcklsta. Se on laadlUn vtime
•yyslEuosss tapahtoneen basstat-telan
perusteella.
EmU Zatopekin, o l y m p i a l a i s t e n 10.-
000 m n v o i t t a j a n , 5.C00 j a 10.000 m n
•Euroopanmestarin Ja 10 k m n m a a i l manmestarin
n i m i o n h y v i n tunnettu.
Helmsenin U r h e i l u h a l l i s s a , Jonka P a u l
H . Helmsen on perustanut Y h d y s v
a l t o i h i n o n vuodesta 1896 lähtien
k a i v e r r e t t u kultaiseen tauluun Joka
vuosi k u n k i n maanosan parhaan u r h
e i l i j a n nimet. Eurooppaa, ovat. n u h .
edustaneet sellaiset nimet k u i n u i m a r i
T a y l o r vuonna 1908, P a a v o N u r m i v.
1922. teimispelaaja <;;ochet vuonna
1929, kymmenottelun v o i t t a j a Slevert
: vuonna 1934 V i l j o H e i n o vuonna 1945
h o l l a n t i l a i n e n n a i s u r h e i l i j a B l a n k c rs
K o e n vuonna 1948 J a vuonna 1949 k a i v
e r r e t t i i n t a u l u u n E m i l Z a t o p e k i n n i m
i .
Zatopekista on k i r j o i t e t t u paljon.
E r i - l e h t i e n reportterit ovat k a l k i l la
mahdollisUla kielillä asettaneet Zato-pekille
monia : p e r i n p o h j a i s i a kysymyksiä.
K a l k k i ovat tiumustaneet,
että tämä i h m e e l l i n e n ^nnätvsmles o h
tavattoman .vaatimaton, vilpitön Ja
i n h i m i l l i n e n henkilö. Hän o n ' a i n a
halukas k e r t o m a a n Jokaiselle elämästään
J a siitä tavasta, millä hänestä
t u l i u r h e i l i j a . Voimme myös lukea
hänen urhellu-uirastaan tshekkiläisestä
k i r j a s t a " V i t z e s t y l v u l e " " T a h d on
voitto".
Hän on kirvesmiehen poika, kirvesmiehen.
Jolla o l i v a r s i n k o v a elämä.
"Lapsuuteni ei o l l u t helppo",
kertoo Zatopek meille. " K x m o l in
viisitoista v u o t t a vanha, a l o i t i n työskennellä
Zlinlssä (nykyisin G o t t w a l -
dov) — tämä o l i vuonna 1937 ^ missä
minä työskentelin työläisenä B a t an
tehtaiUa. S a i n v a r s i n h y v i n tuntea,
mitä k a p i t a l i s t i n e n Järjestelmä^mer^
kitsee, sillä B a t a o l i s u u r i s u u n t a i nen
yritys. K a l k k i t e h t i i n : ' a s i a n t u n tevasti*
n i i n , että B a t a l l e s a a t i i n p u serretuksi
n i i n p a l j o n k u i n mahdoll
i s t a hyötyä. Nuorten p o i k i e n kasvatus
oli siinä m a j a t a l o s s a . Jossa m i nä
oleskelin. Järjestetty t a v a l l a , J o i t ka
tarkoituksena oli tehdä p o j i s t a t o t t e levaisia,
mielikuvituksettomia J a sokeasti
kiintyviä o l i o i t a — marjonet-t
«Ja k a p i t a l i s t i e n käsiin."
" U z O i e i l u l l a k l n o l i s a m a päämäärä,
sen t u l i m a i n o s t a a Rata-yhtiötä. Jo<^
k a v u o s i Jäa-Jestettiln 1400 m n Juoksu
Z i l i n l h ympäri, j o h o n minä o t i n osaa
äärimmäisen vastenmielisesti. Yleir
sen vastenmielisyyden v o i h a v a i t a s i l tä
tosiasiasta, että noin tuhannesta
k i l p a i l i j a s t a v a i n 60 Juoksivat loppuun
a s t i . ' M i n u n onnistui s i j o i t t u a t e i seksi.
K i l p a i l u ei Jättänyt m i n u un
minkäänlaista kiinnostusta u r h e i l ua
k o h t a a n , minä vieläpä sanoin, että
tämä k e r t a s a i Jäädä viimeiseksi k e r r
a k s i , k u n Juoksen. MyÖhenmiin k u i -
t e n k h i p a l a s i n ympärijuoksuun, kokenut
o h j a a j a o t t i m i n u t huostaansa j a
n i i n minä aloin h a r j o i t e l l a yleisurh
e i l u a . "
O n mielenkiintoista h a v a i t a , että
Zatopek Juoksi a l u k s i lyhyempiä m a t koja.
Vuonna 1942 — k a k s i k y m -
mentävuotiaana — hän Juoksi ISOO
mn m a t k a n ajassa 4.14,4. Samana
vuonna hän p a r a n s i t u l o s t a prahassa
4.13,9. Vuonna 1043 h än v o l t t i V l k -
tovlcessä opettajansa « a l u z l n a j a l la
4,07,4 J a lokakuussa 1943 h ä n v o i t t i
Bohemla M o r a v i a k i l p a l l im a j a l l a 4.01.
Tämä j u o k s u osoitti s en t o s i a s i a n , e t tä
e i a i n o a s t a a n nopeus v a a n myöskin
Järjen käyttäminen k i l p a i l u s s a o l i v at
ehdottomasti hyviä Ja E m i l todisti
itselleen, mitä voimakas tahto, päivittäinen
harJoHtelu millä i l m a l la
hyvänsä, edellytykset Ja olosuhteet
v o i v a t saada ailEaan. '
V u o n n a 1944 h ä n J a t k o i Itsensä k e hittämistä
edelleen. Syyskuussa Juoksi
hän 1500 m ajassa 3;99,5 J a 3 k m
ajassa 8^,8. Hänestä t u l i Tshekkosl
o v a k i a n ennätysmies 3 k m n J a k m n
m a t k o i l l a . Jolla hän saavutti ajan
14J96, mikä oU 20 s e k u n t t i a parempi
entistä TsbeUcoslovakian ennätystä,
seka 2 k m n matJcalla hän s a a v u t ti
a j a n 525.
S e n Jälkeen k u n P u n a i n e n A r m e i ja
vuoden 1946 toukokuussa o l i s u o r i t t a nut
vapauttamisen j a k u n T s h e k k o s l o v
a k i a n kansa o l i perustanut demok
r a a t t i s e n Tshekkoslovakian T a s a v a l l
a n , Zatopek Jatkoi urheihilqrkyjensä
kehittämistä. . Hän harjoittelee joka
päivä, säännöllisesti J a vä^trmättömäs-t
i . Häii t u t k i i mahdollismiksia, k o keilee
h a r j o l t t e l t u i s a vaikutusta. Be,
että tiän a l i t u i s e s t i p y s t y y iparen4)lin
j a p a r e m p i i n saavutuksiin, o n h u o -
l e l l i s o i , voimme myös sanoa t i e t e e l l i sesti
Johdetun, v a l m i ^ l e v a n työn
V u o n n a 1946 t u l i R u o t s i n y l e i s u r h e i lujoukkue
P r a h a a n . Zätek Juoksi S u n d l n l a v a s t a a n 3 k m . Hän jäi t o i seksi, m u t t a laski Tshekkoslovakian ennätyksen 8,26,8. ä ä n r i k k o i e n nätyksen seuraavan k e r r a n B n i o s s a, missä h ä n jucHcsl h o l l a n t i l a i s t a j u o k s i j a a SUJkhuisla vastaan. Hän el voittanut, m u t t a Juoksun tuloksena oli sekä uusi H o l l a n n i n ennätys 8.15,5 että T s h e k k o s l o v a k i a n eninätys 621. Setu-aavissa Viaroopan yleisuxheihi-mestaruusklJpallulssa Oslossa elokuussa 1946 Emu Juoksi 5 k m J a o l i viides a j a l l a 14.253. Bänet v o i t e t t i in simOkkaciMä t a i s t e l u s s a . i n u a t o m i l la Benmfiikm& j a \ i o k o f utJbKiiluylelsiJ ennusti hänelle lupaavaa tulevaisuutta. ~~ Tie Jatkui edeUeeii.Tarka |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-18-07